Lie Suzanne (suzanneliephd.blogspot.com) Plejadit, Arcturus

[hammer]

SILLÄ VÄLIN YLÖSNOUSEVALLA MAAPALLOLLA, OSA 2

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
1.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Olemme yhtä

Sandy jatkaa:

Kun istuimme Jasonin kanssa pöydän ääressä syöden brunssiamme, puhuimme unestamme ja hämmentävistä Mytrian-tunteistamme.

"Olen onnellinen, että näin tämän unen ja koin intiimisti olemisen Arcturuslaisen kanssa", sanoin siemaistessani kahvia. "On myönnettävä, että olen kaivannut todella Mytreä ja Mytriaa. Oletko sinä nähnyt enää unia Mytrianista?"

"Kyllä", Jason vastasi. "Itse asiassa vasta muutama päivä sitten näin unta, missä Mytrian oli Arcturuslaisen kanssa. Minun on kuitenkin edelleen vaikea ymmärtää, miten yhdessä persoonassa tai olennossa - koska en ole varma, että Mytrian on ihminen - voi olla kaikki nuo ITSEN eri osat.

"Tarkoitan, että oletettavasti sinä ja minä olemme osa Mytrianin moniulotteista ITSEÄ, mikä sisältää Mytrian, Mytren ja Arcturulaisen. Miten niin voi olla? Miten yksi olento voi sisältää niin monia tietoisuustaajuuksia yhdessä muodossa?"

"Olen ihmetellyt sitä itsekin", vastasin. "Tunsin myös suurta itseluottamusta ja varmuutta Mytrestä ja Mytriasta, mutta Mytrian näyttää melkein yhtä hämmentyneeltä kuin minä. Kuitenkin alan nyt ymmärtää ajatuksen moniulotteisesta yhdistelmäitsestä, kun sulauduin aamulla yhteen Arcturuslaisen kanssa. En kuitenkaan pysty tulkitsemaan tuota ymmärrystä sanoiksi. Itse asiassa nyt on enemmän ja enemmän käsityksiä, kokemuksia, tunteita ja ajatuksia, joita ei voi ilmaista sanoin."

"Uneni Mytrianista - tai kenties ne ovat kokemuksiani Mytrianin kanssa - näyttävät keskittyvän Mytrianin yritykseen sulautua täysin yhteen moniulotteisten ilmaisujensa kanssa. Itse asiassa näin muutama päivä sitten unta, että Mytrianilla oli läheinen suhde Mytren ja Mytrian kanssa emäaluksella. Sitten toissayönä näin unta, että Mytrian sulautui yhteen Arcturuslaisen ITSENSÄ kanssa."

"Miksi et kertonut minulle siitä?", kysyin loukkaantuneena. Tavallisesti puhuimme Jasonin kanssa kaikesta. Viime aikoina olimme kuitenkin tuntuneet etääntyvän.

"Kyllä", Jason sanoi tarttuessaan kädestäni. Hän luki taas ajatukseni. "Minäkin olen tuntenut, ettemme ole olleet yhtä läheisiä. Luuletko, että meistä tuli onnellisuudessamme riippuvaisia Mytrestä ja Mytriasta?"

"He ilmaisivat tuon huolen", vastasin. "Luulen heidän olleen oikeassa. Nyt kun he eivät ole aktiivisesti elämässämme, olemme vajonneet arkipäivän raadantaan. Olen pahoillani, etten ole ollut riittävästi yhdistynyt sinuun oivaltaakseni, että näit niin informatiivisia unia. Sitten minä näen yhden unen ja sinä kuuntelet joka sanan. Miksi et jakanut uniasi kanssani?"

Jasonilta kesti pitkään vastata kysymykseeni. Tiedän hänen yrittäneen löytää mahdollisimman ystävällisen tavan vastata minulle. Purin huulta, etten puhuisi, mutta myös peläten, mitä hän sanoisi. Lopulta en pystynyt enää odottamaan. Miten upea aamu voisi muuttua niin nopeasti yhdestä lyhyestä keskustelusta?

Tunsin välittömästi Arcturuslaisen energian sisälläni taas sanovan: "Suurempi valo paljastaa kaikki salaisuudet." Sen olisi pitänyt lohduttaa minua, mutta aloinkin pelätä vielä enemmän. Mitä jos Jason ei rakastakaan minua enää ja hän yrittää löytää tavan erota? Kenties minun on nyt oltava yksin. "EI, EI", huusin sydämessäni. Ehdottomasti suurimmat pelkoni paljastuivat minulle.

Olin itkemäisilläni, kun Jason otti minua kädestä ja sanoi: "Älä järkyty. Rakastan sinua enkä halua jättää sinua. Minusta vain toisinaan tuntuu, että olen jättänyt oman ITSENI."

Päätin valita korkeamman tien ja unohtaa omat pelkoni ja lohduttaa miestä, joka oli juuri tukenut minua upeasti. Pidin häntä kädestä ja katsoin kasvoihin. "Olen iloinen, että tunnet voivasi puhua nyt kanssani. Olen valmis kuuntelemaan ja olen hiljaa, kun puhut."

Kun näin helpottuneen ilmeen Jasonin kasvoilla, käsitin, miten paljon olin hallinnut keskustelujamme. Miten olin voinut olla huomaamatta, miltä hänestä tuntui? Miten olin voinut olla niin itsekäs? Halusin kertoa sen hänelle, mutta päätin pitää nuo sanat nyt sisälläni ja pysyä hiljaa - ei mikään pikkujuttu minulle. Onneksi Jason puhui lopulta.

"Kiitos, että annoit minulle aikaa kerätä ajatukseni. Viime aikoina on tuntunut siltä, että mieleni kulkee niin paljon nopeammin kuin kehoin, että pystyn hädin tuskin itseni perässä, puhumattakaan sinusta. Olen tarvinnut aikaa olla vain itsekseni, jakamatta kaikkea kanssasi. Sen vuoksi kai en kertonut unistani. Tiesin myös, että sinulla oli vaikeuksia Mytrianin hyväksymisessä ITSESI osaksi, kuten minullakin oli.

"Tunsin kuitenkin suurta empatiaa Mytrianin ahdinkoa kohtaan. Kenties pystyin paremmin ymmärtämään Mytrianin hämmennyksen, koska kamppailin itse yrittäessäni säilyttää syvän suhteen ITSEENI ja sinuun samanaikaisesti. Vaikka he ovatkin kollektiivi, moniulotteinen olento joka on täysin tietoinen ITSENSÄ monista ulottuvuuksista, heille ei annettu ohjeita siihen, miten käsitellään niin hämmentävä energiakenttä.

"Koska pystyn hädin tuskin navigoimaan syvää rakkaussuhdetta sinun ja oman ITSENI kanssa, minua lohdutti Mytrianin kehityksen seuraaminen. Luulisin, että siksi olen nähnyt unta heistä niin usein. Mutta nyt totuuteni on loukannut sinua. Voin nähdä sen kasvoiltasi."

"Se mitä minun kasvoillani on, on MINUN ongelmani", vastasin ilman tippaakaan kiukkua. "Minullakin on ollut ongelmia elää fyysisenä ja samalla kommunikoida galaktisten olentojen kanssa. Sitten niiden lähdettyä tunsin itseni täysin hylätyksi. Näin muutaman unen Mytrianista, mutta kohdistin vihani Mytrian ja Mytren hylkäämisestä Mytrianiin. Nyt oivallan, että olen kohdistanut sen myös sinuun. Siksi et ole tuntenut turvalliseksi jakaa syvemmin kanssani."

Jason oli hiljaa aivan liian pitkään, mutta onnistuin hillitsemään itseni. Itse asiassa kutsuin Arcturuslaista muistuttamaan minulle siitä upeasta kokemuksesta, joka minulla oli juuri ollut. Kyllä, se mikä menee ylös, tulee alas. En myöskään halunnut syöksyä inhimillisiin loukkaantuneisuuden tunteisiini.

Olin tehnyt Jasonille vaikeaksi olla kanssani. "Epävarmuutesi vaati hänen huomiotaan, silloin kun sinun olisi tarvinnut antaa hänelle rakkaudellinen vapaus", kuulin korkean sydämeni sanovan. Kyllä, korkea sydän oli tietysti oikeassa. Olin rakastanut Jasonia loukatuista tunteistani enkä korkeasta sydämestäni ja tämä loukkasi hänen tunteitaan.

Päätin lähettää Jasonille samaa ehdotonta rakkautta, mitä korkea sydän lähetti minulle ollessani "elämänpuussa", kuten nyt kutsuin kokemustani. Pitäen silmät avoimena ja puristaen häntä kädestä, vapautin pelkoni korkean sydämen vihreän vaaleanpunaiseen valoon ja korvasin sen ehdottomalla rakkaudella. En tiennyt paljon ehdottomasta rakkaudesta, mutta koska olin juuri tuntenut sitä Arcturuslaiselta, pystyin muistamaan sen TUNTEEN.

Kutsuen uudestaan ja uudestaan Arcturuslaista apuun, lähetin ehdottomia rakkausaaltoja Jasonille. Kun lähetin tätä rakkautta ja kun hän ilmiselvästi otti sen vastaan, luiskahdimme hiljaa ajan ulkopuolelle. Tunnuimme istuvan pöydän ääressä pitäen kädestä ja katsoen toisiamme silmiin kokonaisen elämän ajan.

Sitten kun väsyin lähettämään ehdotonta rakkautta, oivalsin, etten voinut lähettää sitä tuntematta sitä ensin sisälläni. Silloin aloin tuntea, että ehdottoman rakkauden lahjani palautettiin takaisin minulle. Mietin, oliko näin kaikissa tunteissa, ja korkea sydämeni sanoi välittömästi: "KYLLÄ." Kun lähetin ajattoman lahjani Jasonille ja itselleni, pystyin tuntemaan tietoisuuteni taas uudella maapallolla, missä olin juuri käynyt. Näin kaukaisen vuoren, ihanan laakson ja temppelin. Samalla kun olin yhteydessä Jasoniin käsien ja sydämen kautta, otin hänet mukaani, kun kuljimme kultaisia portaita pitkin avoimesta kultaisesta ovesta.

Tällä kertaa temppeli näytti pimeältä, ikään kuin se olisi odottanut meidän luovan kokemuksemme yhdessä. Silloin Jason katkaisi yhteyden ja alkoi nyyhkyttää. Vedin tuolini hänen viereensä ja laitoin käsivarren hänen ympärilleen. Koska olimme edelleen ajan ulkopuolella, minulla ei ole aavistustakaan, miten kauan hän itki ja miten kauan lohdutin häntä hiljaa.

Lopulta hän katsoi minua taas silmiin ja sanoi: "Se oli upein lahja, minkä olen koskaan saanut. Käsitän nyt, että pelkäsin niin kovasti menettäväni sinut, että keskityin itseni menettämiseen. Voi niitä petosverkkoja, joita punomme."

"Aivan", sanoin, "mutta pääsemme takaisin totuuteen."

"Totuus on", Jason sanoi tyynesti, "etten voisi koskaan jättää sinua, koska olemme YHTÄ."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

SILLÄ VÄLIN YLÖSNOUSEVALLA MAAPALLOLLA, OSA 3

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
7.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Vierailumme emäalukselle

Jason puhuu:

Sovittuamme Sandyn kanssa makuuhuoneessa sängyssämme, nukahdimme syvään uneen. Makasimme niin lähellä toisiamme - kädet ja jalat ristikkäin - että nukahdimme samalla hetkellä. Kuten myöhemmin havaitsimme, näimme samaa unta. Tuossa "unessa" olimme taas emäaluksella, mutta tällä kerta istuimme tapaamistilassa rinta rinnan ympäri galaksia olevien olentojen kanssa.

Huone oli täynnä ihmis- ja ei-ihmisolentoja ympäri galaksia. Huoneen etuosassa näimme Arcturuslaisen sykkivän valomuodon. Purskahdimme melkein kyyneliin nähdessämme Mytren ja Mytrian seisovan Arcturuslaisen rinnalla. Yhteistietoisuutemme ajatteli, että näimme ihanaa unta. Kuitenkin Arcturuslaisen katsoessa suoraan MEITÄ silmiin, aloimme miettiä, että kenties olimme itse asiassa emäaluksella.

Meillä ei ollut aikaa pohtia tätä mahdollisuutta, sillä Arcturuslainen alkoi välittömästi puhua.

"Rakkaat ylösnousevat ihmiset, olemme onnellisia, että pystytte liittymään seuraamme emäaluksella unikehossanne. Me arcturuslaiset olemme syvästi yhdistyneet ja/tai sulautuneet tietoisuutenne kanssa tai "vaihdokkaana" siinä. Monet teistä ovat viettäneet monta inkarnaatiota arcturuslaisessa ja/tai plejadilaisessa todellisuudessa. Näiden inkarnaatioiden vuoksi olette päättäneet ottaa fyysisen maa-astian juuri tässä Gaian muuntumisen nyt-hetkessä.

"Nimittäin arcturuslaiset ja plejadilaiset ovat tarkkailleet Gaiaa ja inkarnoituneet sille siitä lähtien, kun sen maakeho pystyi tukemaan elämää. Koska olemme vuorovaikutuksessa maapallon kanssa ajattomasti, olemme kutsuneet teidät kaikki auttaaksemme teitä muistamaan, miten palvelette portaalinavaajina. Ennen kuin jatkamme viestiämme, pyydämme teitä kääntymään ympäri mielessänne nähdäksenne todellisen, valokehoitsenne. Sisäinen valokehonne on äärettömästi yhdistynyt moniulotteisen ITSENNE korkeampiin ilmaisuihin.

"Vaikka näytättekin olevan emäaluksella, pyydämme teitä kuvittelemaan, että olette samanaikaisesti kerääntyneet yhteen valokehoryhmäksi, mikä muodostaa piirin Gaian fyysisen kehon ympärille. Tuntekaa tämä valopiiri, kun kutsutte korkeampia ilmaisujanne sillä kielellä tai niillä sanoilla, jotka tunnette korkeassa sydämessänne.

"Havaitkaa ja tuntekaa nyt korkeampien ilmaisujenne virtaavan yläpuolellanne korkeamman ulottuvuuden piirissä. Vetäkää hitaasti syvään henkeä ja tuntekaa, miten korkeampi ilmaisunne lähettää ehdotonta rakkauttaan taajuuksien läpi henkilökohtaiseen taajuuteenne. Vastapalveluksena lähetätte ehdotonta kiitollisuuttanne päälaen kautta. Tuntekaa tuo paikka fyysisen itsenne ja korkeampien ilmaisujenne välissä, sillä siinä maa-astianne elää nyt-hetkessä.

"Maa-astianne elää fyysisen ja viidennen ulottuvuuden välissä. Värähtelynne ei ole enää pelkästään fyysistä, mutta te ette vielä värähtele täysin viidennessä ulottuvuudessa. Tästä syystä olemme tuoneet teidät tänne neljännen ulottuvuuden unikehossa. Olemme tuoneet teidät tänne auttaaksemme teitä muistamaan, että suostuitte vapaaehtoisesti vetämään moniulotteisen ITSENNE korkeampaa taajuutta omaan maa-astiaanne sekä Gaian maa-astiaan.

"Olemme tuoneet teidät moniulotteiselle emäaluksellemme neljännen ulottuvuuden unikehossa. Koska olette moniulotteinen olento, joka käyttää fyysistä muotoa maaplaneetalla, pyydämme teitä nyt ankkuroimaan unikehon nukkuvaan fyysiseen kehoon. Silloin kun ankkuroitte yhden korkeamman ilmaisun maa-astiaan, valokehonne vielä korkeampi ilmaisu pyrkii yhdistymään kanssanne.

"Näiden ITSENNE eri taajuuksien jono tekee teistä portaalinavaajan. Olette niitä, jotka suostuivat vapaaehtoisesti käyttämään fyysistä kehoa ja muistamaan, että olette enemmän kuin yksi maasidonnainen keho. Teitä tuli Gaian viimeisten 70 vuoden aikana, mutta tulitte jokainen juuri sillä hetkellä, mihin suostuitte ennen astumistanne maa-astiaan.

"Sovitte kaikki tukevanne Gaiaa sen planeettaylösnousemuksessa ja olemme tuoneet teidät tänne auttaaksemme teitä pitämään lupauksenne. Kun tunnette moniulotteisten energioidenne sekoittuvan yhteen, tietoisuutenne laajenee Gaian ytimeen. Emäaluksen perspektiivistä voitte ymmärtää, että paikka emäaluksen ja fyysisen maapallon välissä on uuden maan taajuus.

"Vetäen tätä uuden maan "välienergiaa" sydämeen, löytäkää korkean sydämenne ydin, kolminkertainen liekki, kun tunnette yhteyden SINUUN ylösnousevalla maaplaneetalla, SINUUN viidennen ulottuvuuden uudella maapallolla ja SINUUN moniulotteisella emäaluksellamme.

"Tällä tavalla uudesta maasta tulee alue, mikä on emäaluksella olevan ja 3D-maapallolla nukkuvan SINUN välissä. Kun tunnette tämän energiakentän, tietäkää, että vastuunanne portaalinavaajana on havaita tietoisesti kaikki kolme todellisuutta samanaikaisesti.

"Ihmisaivonne on koulutettu unohtamaan moniulotteinen ITSENNE, mutta valo mitä vedätte maa-astiaan, muuntaa fyysistä kehoa. Näin ollen kehonne kertoo teille, että monia muutoksia tapahtuu itsessänne, lapsissanne, suhteissanne, hallituksissanne ja planeetallanne. Portaalinavaajina ankkuroitte kaikki nämä myriadit muutokset rakkaan Äiti Gaianne ytimeen.

"Nähkää nyt se käytävä, minkä olette luoneet Gaian ytimeen. Tämä sisäinen käytävä kulkee Gaian ytimestä fyysisen muotonne kautta taajuuksiin, jotka olette tunnistaneet uudeksi maaksi. Kun siirrätte tietoisuutenne Gaian ytimeen, nähkää, miten valokehopiiri on liikkunut Gaian ytimeen. Liittykää tähän piiriin, mikä on kerääntynyt Gaian emäkristallin ympärille.

"Pyydämme nyt, että jokainen teistä havaitsee tämän kristallin suoraan edessään ja kurkottaa oikealla kädellään koskettamaan sitä, samalla kun osoitatte vasemmalla kädellä planeetan pintaa. Kun kosketatte tuota kaunista Gaian emäkristallia oikealla kädellänne, vetäkää tuota energiaa korkeaan sydämeenne.

"Sallikaa nyt kristallin energian virrata korkean sydämen kautta vasempaan käteen, minkä nyt ojennatte koskettamaan vasemmalla puolellanne olevan valo-olennon korkeaa sydäntä. TUNTEKAA, miten kollektiivitietoisuutenne laajenee välittömästi. Tunnetteko kihelmöintiä selkärangassa, kun tunnette monien valokehojen energian piirissänne?

"Yhdistyneiden korkeampien sydämienne energiakentän kera, laajentakaa valopiirinne Gaian ytimen ulkopuolelle, sen planeetan ulkopuolelle sekä ilmakehän, neljännen ulottuvuuden astraalitason ja viidennen ulottuvuuden uuden maan läpi moniulotteiselle emäaluksellemme.

"Ottakaa hetki ja sallikaa itsenne sopeutua tähän moniulotteiseen energiakenttään ja tietäkää, että se mitä koette korkeamman taajuuden ITSESSÄNNE, on todellista. Kaikki iskostaminen mistä olette kärsineet myriadien fyysisten inkarnaatioidenne aikana, ovat kertoneet teille: "Jos jokin EI ole fyysistä, se ei ole todellista." Mutta tiedätte, ettei tuo toteamus ole totta, koska voitte tuntea, mitä sisällänne on, ja TIEDÄTTE sen olevan todellista.

"Rakkaat portaalinavaajat, tietäkää, että kun siirrytte seuraavien päivien, viikkojen, kuukausien tai vuosien läpi, tämä siirtymä menee ohi, koska teillä on voimaa. Jokainen teistä on johtaja ja TE johdatte. Avaatte portaalinne ja johdatte muut siitä läpi. Ainoastaan te tiedätte, miten, milloin ja missä tämä tapahtuu.

"Johtajina johdatte oman sisäisen opastuksenne mukaisesti. Tämä opastus tulee moniulotteisen ITSENNE sisäisistä ilmaisuista, kehonne molekyylirakenteesta ja Gaiasta.

"Rakkaat portaalinavaajamme, haluamme kertoa teille, että olette Arcturuslainen käytävämme. Puhutaanpa hetki Arcturuslaisesta käytävästä, sillä eri ihmisillä saattaa olla eri informaatiota siitä. Kannustamme teitä kaikkia löytämään tavan kommunikoida toisenne kanssa, jotta jokainen teistä voi jakaa omaa henkilökohtaista tietoaan toisten portaalinavaajien kanssa.

"Teidät on kaikki kasvatettu eri aikoina, eri maissa, eri kielillä ja eri kulttuureissa. Eikö se ole kaunista? Eikö Gaian ydin ole saattaa kaikki tämä erillisyys YHDEKSI kauniiksi kudelmaksi? Nimittäin myös Arcturuslainen käytävä on "välipaikka".

"Jokainen teistä luo Arcturuslaisen käytävämme energiakenttää. Itse asiassa kun sulaudutte syvällisesti yhteen Gaian kanssa, autatte ankkuroimaan Arcturuslaisen käytävän Gaian kehoon ja samanaikaisesti avaatte tuon PORTAALIN korkeampiin taajuuksiin ja ulottuvuuksiin.

"Tällä tavalla ylösnousemusjuna saapuu asemalle. Näettekö NYT valtavan pyörteen edessänne? Tämä pyörre on Arcturslaisen käytävän aukko. Se on teidän aukkonne Käytävään. Astutte tähän käytävään niin, kuin astutte moniulotteisen todellisuutenne jokaiseen osaan. Siksi on tärkeää, että antaudutte tähän pyörteeseen. Kun antaudutte tähän pyörteeseen, alatte tuntea pyörimistä kaikkialla ympärillänne. Käytävä pyörii nopeammin ja nopeammin ympärillänne.

"Olette Käytävän ytimessä ja siellä tunnette saman vakauden, mitä tunsitte Gaian ytimessä sekä oman ITSENNE ytimessä. Olemalla omassa ytimessänne muunnatte fyysisen muodon valokehoksi. Monet teistä säilyttävät fyysisen maa-astian, jotta voivat auttaa Gaiaa.

"Sitten välähdätte valokehoksi, kun haluatte käydä myriadeissa upeissa seikkailuissa viidennessä ulottuvuudessa ja sen yli. Ilman aikarajoituksia palaatte fyysiseen astiaanne sekuntia ennen lähtöänne. Ensin ette ikään kuin koskaan lähteneetkään. Kun astutte Arcturuslaisen käytävämme/käytävänne nyt-hetkeen mennäksenne korkeampiin taajuuksiin, jätätte ajan. Näin ei ole vietetty aikaa viidennessä ulottuvuudessa eikä fyysistä aikaa ole kadonnut.

"Ensin nämä seikkailut eivät yhdisty maa-astianne tietoiseen muistiin, mutta lopulta alatte muistaa, että avaisitte Käytävän antautumalla valtavaan muutospyörteeseen. Voitte nauttia minkä tahnansa valitsemanne todellisuustaajuuden kauneudesta ja rakkaudesta.

"Portaalinavaajana tuotte sen loiston, mitä olette kokeneet, fyysiseen muotoonne ja Gaian ytimeen. Aina kun menette korkeampiin todellisuustaajuuksiin, muunnatte lisää itseänne. Sitten palatessanne autatte muuntamaan lisää maapalloa jakamalla korkeamman valotaajuutenne Gaian ytimen kanssa.

"Tämä korkeampi valotaajuus minkä tallennatte maahan palatessanne korkeamman ulottuvuuden tutkimusmatkoiltanne, auttaa Gaiaa muuntumaan nopeammin ja nopeammin. Lisäksi joka kerta vieraillessanne Gaian ytimessä, avaatte portaalin tuomaan korkeampaa valoa Gaian maapallolle.

"Jos ette vielä muista, mitä ITSENNE tekee, kysykää keholtanne, koska kehonne ei osaa valehdella. Kysykää korkeammalta tietoisuudeltanne, koska energiakenttänne ei osaa valehdella. Älkää kysykö maalliselta itseltänne, joka maksaa laskuja ja tiskaa, mitä teette valokehossanne, kun tuo ilmaisu on vielä eksynyt harhaan. Lähettäkää siksi tuolle SINULLE ehdotonta rakkautta.

"Jos ainoa asia mitä teette ylösnousemuksen hyväksi, on lähettää ehdotonta rakkautta Gaialle ja kaikille sen olennoille, tuette massiivisesti planeettaylösnousemusta. Itse asiassa joka kerta kun teillä on ongelma, lähettäkää sille ehdotonta rakkautta. Tarkkailkaa sitten tuota ongelmaa kolmannella silmällä ja nähkää, miten se muuttuu hitaasti tai räjähtää välittömästi valoksi.

"Joka kerta kun olette surullinen, loukkaantunut tai teillä on tunne, mistä ette nauti, lähettäkää itsellenne ehdotonta rakkautta ja katsokaa ongelmienne muuntuvan valoksi. Muistakaa, että TE olette portaalinavaaja. Siksi teillä on vastuu pitää tietoisuutenne selkeänä ja keskittyneenä ylösnousemusprosessiin.

"Älkää murehtiko, meillä on näitä tapaamisia niin usein, kun tarvitsette niitä. Käsitämme, miten vaikea kolmannen ulottuvuuden todellisuus voi olla. Kiittelemme teitä suurenmoisesta panoksestanne Gaialle ja sen kaikille asukkaille. Muistakaa, että meidän taajuudessamme ole aikaa tai paikkaa. Siksi olemme aina kanssanne."

Tuon viimeisen toteamuksen myötä silmämme lensivät auki ja sanoimme Sandyn kanssa samaan aikaan "VAU!" Sitten hyppäsimme kumpikin ylös sängystä ja ryntäsimme tietokoneillemme kirjoittamaan kaiken, mitä muistimme.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Magellan sky code]

VIESTEJÄ ITSELTÄMME

Kirjoittanut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
10.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Lopun alkaessa palaamme alkuun.

Aloitin tämän matkan 1993 ja perustin Multidimensions.comin 1996. Tarkastellakseni uskomatonta sisäisen opastukseni dokumentointimatkaa, alan julkaista runoja siinä järjestyksessä, kun ne ovat sivustolla. Näin ollen aloitan alusta.

Julkaisen runoja ja lyhyitä tarinoita, koska meidän on oleellista oppia moniulotteinen kieli. Kommunikointi mitä saamme sisäiseltä moniulotteiselta ITSELTÄMME - mikä on koko se korkeampi ilmaisu, mikä olemme - tulee nyt-hetken valonvälähdyksenä.

Tämä valo tulkitaan parhaiten kuvina, fyysisinä tunteina tai tuntemuksina, tahattomina ajatuksina, mielikuvina ja vertauskuvina. Koska runous herättää kaikkia näitä reaktioita, se on yksi parhaista tavoista vastaanottaa ja ymmärtää viestejä ITSELTÄ.

Meidän on helppoa ajatella, ettei mikään ole muuttunut, mutta kun palaamme vuoteen 1993,
KUKA olimme,
MITÄ teimme,
MISSÄ olimme,
MILLOIN aloimme herätä ja
MIKSI aloimme muistaa?

MISSA KOTI ON

Meissä on edelleen monia, jotka eivät muista, keitä olemme. Olemme käyttäneet maakehoa niin monta aionia, että uskomme olevamme vain fyysinen ja rajoittunut tähän savimuotoon, kunnes kuolemme.

Niin kauan kun uskomme rajoitusten ja erillisyyden 3D-harhaan, vapaantahdonlain mukaan se on ainoa tietoinen kokemuksemme.

Silloin kun korkeamman ulottuvuuden ITSEMME todellisuudesta tuli tiedostamaton, unohdimme maapallon olevan luokkahuone.

Unohdimme, että tulimme tänne oppimaan kolmannen ulottuvuuden kokemusprosessin kautta, miten ollaan tietoisia luojia.

Vaikka menetimmekin muiston todellisesta ITSESTÄMME ja syystämme tulla tälle planeetalle, pidimme kuitenkin korkeamman ulottuvuuden ilmentämisvoimat - ainakin jonkin aikaa.

Kaikki ilmentäminen aloittaa kehän, mikä palaa lopulta lähettäjälle. Siksi oli vaarallista käyttää korkeamman ulottuvuuden voimaamme kolmannen ulottuvuuden tietoisuudella, kun emme säilyttäneet korkeampaa viisautta ja rakkautta tasapainottamassa voimaamme.

Valitettavasti tai onneksi, aloimme menettää voiman käytettyämme sitä väärin. Sitten olimme oikeasti "vain fyysinen"!

Kun maan kollektiivitietoisuus jatkoi alenemistaan, putosimme syvemmälle ja syvemmälle unohdukseen.

Ennen kuin tiesimmekään, olimme sotkeutuneet maaplaneetan harhakuviin.

Siihen saakka kunnes maan kollektiivitietoisuus oli taas noussut tasolle, missä oli mahdollista tunnistaa viestejä korkeammasta ulottuvuudesta, meidän oli vaikea palata tietoisuuteen todellisesta moniulotteisesta ITSESTÄMME.

Maapallo oli niin vajonnut pelkoon ja taikauskoon, että suurin osa kommunikoinnista korkeampien ulottuvuuksien olentojen ja maan päällä olevien välillä oli hyvin väärinymmärrettyä tai vääristynyttä.

Ja niin me odotimme!

Joskus vihasimme tuota odotusta ja joskus rakastimme sitä.

Opimme, että jos unohdimme korkeamman ulottuvuuden kotimme ja osamme, joka asui siellä, emme olleet yhtä yksinäinen.

Siksi useimmat meistä unohtivat.

Kunnes ... vähiten odottaessamme sitä, muistimme jotain kuin unessa:

tunteen,
lyhyen kuvan,
tietyn värin tai
äänen.

Sitten meistä tuli hyvin, hyvin yksinäinen. Halusimme mennä kotiin, muttemme muistaneet, missä koti oli. Tiesimme vain, ettei se ollut täällä.

Tiesimme vain, ettemme sopineet joukkoon - emmekä halunneetkaan!

UNI

Näin upean olennon leijuvan edessäni. Sen valo täytti koko huoneen lämpimällä säteilyllä.

"Kuka olet?", kysyin sydämessäni.

"Minä olen sinä, rakkaani", oli odottamaton vastaus.

En ymmärtänyt, mitä kaunis olento oli sanonut. Minä en ollut upea. En osannut leijua ilmassa kuin tuo olento edessäni eikä minulla ollut ehdottomasti riittävästi valoa koko huoneen täyttämiseen.

Olin vain tavallinen ihminen, jolla oli tavallinen elämä. Joinain päivinä minusta tuntui hyvältä, myös rauhalliselta, mutta joinain päivinä minusta tuntui pahalta, myös piinatulta. Tein työni ja yritin maksaa laskuni ajallaan.

Olin hyvä kansalainen. Minulla oli perhe, jota rakastin, ja ystäviä jotka välittivät minusta. Joskus olin kuitenkin peloissani, ärsyyntynyt tai surullinen. Ei, en ollut mitenkään erityislaatuinen. Olin vain tavallinen.

"Voi, mutta rakkaani, "vain tavallinen" on erityislaatuinen", olento keskeytti ajatukseni.

"Mitä?", vastasin vähän vihaisella ja epäkunnioittavalla äänellä. Peitin nopeasti suuni ja mumisin anteeksipyynnön.

"Ei sinun tarvitse pyytää anteeksi minulta, rakkaani. Minä olen sinä!"

"Ei, olen pahoillani", vastasin melkein itselleni. "En voi uskoa sitä. En voi hyväksyä sitä. Jos sinä olisit minä, miksi koskaan haluaisin olla minä?"

"Olen hyvin ylpeä ollessani sinä. Olen hyvin ylpeä siitä, miten olet ylläpitänyt elämäsi vaikeissa olosuhteissa. Elämä fyysisellä tasolla voi olla - ja tavallisesti on - haastavaa. Ja sinä/minä olemme säilyttäneet sydämen, joka rakastaa."

"Sydämen joka rakastaa?"

"Kyllä, ja mielen joka ajattelee. Sinä - mikä olemme sinä ja minä yhdessä - olet pitänyt siteemme ja lupauksemme, pysyä ITSENÄMME niiden monien houkutusten edessä, jotka voivat vetää meitä olemaan erityislaatuinen."

"No, kyllä", vastasin raapien leukaani. "On sanottava, että on miljoonia houkutuksia, kierrätysroskakorille kävelemisestä muistamiseen, että ajattelee ennen puhumista. Luulisin, että yritän suurimman osan ajasta olla paras ihminen, mikä osaan."

"Kyllä, ja koko ajan olet erityislaatuinen. Olet erityislaatuinen - et ainoastaan, koska yrität tehdä parhaasi, vaan koska olet päättänyt jättää muodon, minkä näet edessäsi - ITSEMME - ja astua fyysisen elämän kokemiseen."

Nyt olin hämmentynyt. En muistanut tehneeni sellaista valintaa. Itse asiassa jos voisin valita, tulisin välittömästi tuoksi loistavaksi olennoksi edessäni.

"Oletko varma?", olento vastasi lukein ajatukseni. "Entä perheesi, ystäväsi, työsi, planeettasi? Etkö kaipaisi niitä?"

"No, kyllä kaipaisin. Kaipaisin niitä kaikkia kovasti. Mutta jos olen myös sinun kaltaisesi olento, niin heilläkin täytyy olla kaltaisesi osa. Eikö olekin?"

"Aivan varmasti", olento vastasi niin kirkkaalla hymyllä, että säteily ulottui huoneen seinien ulkopuolelle, kunnes ei ollut seiniä ja kattoa ja oli vain valoa.

Ensin pelkäsin vähän. Roihuavan valon keskellä oleminen ei ollut tavanomainen tapahtuma.

Olento nauroi lempeästi: "Älä ole huolissasi. Huone ympärilläsi, itse asiassa koko fyysinen maailmasi, on edelleen olemassa. Huomiosi on kuitenkin nyt minun maailmani nyt-hetkessä ja se on korkeampaa värähtelyä.

"Seuraa minua", olento sanoi. "Haluaisin sinun näkevän jotain."

Olento johdatti minut ovelle, mikä näytti ilmestyvän tyhjästä. Se avautui täysin, kun lähestyimme sitä. Olento astui ovesta ja viittoili minua seuraamaan. Näkökykyni selkenemiseen meni hetki. Sitten näin sen.

Edessäni oli kuva kodistani, perheestäni ja ystävistäni yhdessä, ystävällisessä kanssakäymisessä - paitsi että kaikki säteilivät kirkasta valoa. He kaikki kääntyivät minua kohti ja hymyilivät. Heidän hymynsä valaisivat huoneen vielä kirkkaammaksi.

"Olet tuonut fyysisen tietoisuutesi tänne", he sanoivat yhteen ääneen. "Mekin yritämme tuoda fyysisen tietoisuutemme tänne. Eikö olisi kaunista, jos voisimme kaikki tavata täällä, fyysinen henkisen, ja sitten palata maan päälle?

"Ajattele sitä! Voitko kuvitella, mikä vaikutus sillä olisi, jos voisimme yhdistää fyysisen ja henkiolemuksemme ja luoda jatkuvan virran hengen ja aineen välille?"

"Näen varmaan unta", ajattelin ääneen. Nipistin käsivarttani, mutta se näytti erilaiselta. Se ei ollut kova. Se oli enemmän kuin pilvi, kultainen pilvi. Käteni olivat yhtä säteilevät kuin tuon loistavan olennon. Katsoin ympärilleni kysyäkseni olennolta, mitä oli tapahtunut, ja huomasin sen lähteneen.

"Ei", olennon ääni vastasi sydämestäni ja mielestäni. "En ole poissa. Olen sisälläsi. Ota minut nyt fyysiseen maailmaasi, äläkä unohda, että minä olen sinä sisälläsi."

Nousin istumaan sängylläni säpsähtäen. Kehoni oli märkä hiestä ja puolisoni nukkui vieressä.

"Se oli sittenkin vain unta", ajattelin.

"Voi, mutta miten upeaa unta!", tuli tuttu sisäinen ääni.

Onneksi se vastasi edelleen jokaiseen ajatukseeni.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

SILLÄ VÄLIN YLÖSNOUSEVALLA MAAPALLOLLA, OSA 4

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
13.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

KORKEAN SYDÄMEN PORTAALI

Jason puhuu:

Menimme Sandyn kanssa pienen talomme eri nurkkiin kirjoittamaan kokemustamme tapaamisesta emäaluksella. Kun rentouduin ja annoin sormieni puhua tietokoneen kautta, kirjoitin suureksi yllätyksekseni tapaamisesta, mihin en muistanut osallistuneeni. Tässä tapaamisessa olimme samassa huoneessa ja Sandy istui vieressäni. Mytre ja Mytria seisoivat Arcturuslaisen rinnalla, kun se puhui meille.

Olin niin liikuttunut siitä, mitä kirjoitin tuosta tapaamisesta, että Sandyn palatessa omasta nurkastaan tietokone kädessään, sanoin: "Sandy, saanko lukea omani ensin?"

"Tietysti", hän sanoi. "En usko, että pystyisin lukemaan omaani, ainakaan nyt."

"Kanavointini alkoi Arcturuslaisen sanoilla, joten aloitan siitä."

Sandy nyökkäsi hyväksyen. Aloin lukea tuntien pidättyvyyttä:

"Rakkaat loittoryhmämme jäsenet, me galaktisen perheenne jäsenet olemme tyytyväisiä nähdessämme teidät taas aluksella. Olemme huomanneet, että negatiiviset tunteet 3D-maapallolla ovat tunkeutuneet monien loittoryhmämme jäsenten tietoisuuteen. Nämä negatiiviset tunteet ovat samanlaisia kuin virus maatietokoneella. Siksi haluamme tässä tapaamisessa auttaa teitä päästämään irti negatiivisista tunteista energiatasolla.

"Tärkeää on, että menemme suoraan tunteeseen emmekä tilanteeseen, mikä ilmeisesti aiheutti sen. Näin ollen teidän ei tarvitse mennä tuon tunnetrauman juoneen. Puhdistamme yhden tunteen kerrallaan ja jätämme surun viimeiseksi.

"Ensimmäinen tunne, mikä teillä ehkä on, on pelko. Haluaisimme teidän tunnistavan jonkun tuntemanne pelon - leijuvasta ahdistuksesta syvään, ikivanhaan pelkoon. Sitten sen sijaan, että pelkäätte pelkoa tai välttelette sitä, voitte katsoa sitä suoraan kasvoihin ja sanoa: "Kiitos pelko, että puhuit minulle, koska olet olettajani." Toisin sanoen havaitkaa tuo pelko opettajaksenne.

"Nyt haluaisimme teidän vetävän esiin jonkin vihan ja sanovan taas saman: "Kiitos viha, että olet opettajani."

"Haluaisimme teidän tuntevan surua ja sanovan taas: "Kiitos suru, että olet opettajani."

"Tietäkää, että ehdotonta rakkautta on aurassanne. Se leijuu korkean sydämenne yllä. Näemme sen olevan siinä, aivan kuten näemme enkelit, jotka yllivalaisevat teitä. Tuntekaa enkelit ja niiden ehdoton rakkausenergia korkeassa sydämessänne. Kun teette sen, oivallatte, että korkea sydän on kaksisuuntainen portaali. Rakkausenergia liikkuu sisään ja ulos tästä portaalista.

Pelosta irtipäästäminen

"Päästämme ensin irti pelosta, koska pelko on energiamalli, mikä pidättelee teitä. Mutta ensin pyydämme teitä näkemään sydänportaalin edessänne. Näettekö, miten portaali pyörii? Tarkkailkaa kauniiden valovärien kirjoa, violetin ollessa pääväri.

"Näettekö enkelit, jotka ympäröivät tuota portaalia? Siellä on monia enkeleitä kanssanne. Ne auttavat vapaaehtoisesti loittoryhmäämme. Tuntekaa nämä enkelit ympärillänne ja tietäkää, että ne värähtelevät ajan ulkopuolella. Näin ollen ne ovat aina kanssanne.

"Tuntien enkelit, katsokaa suoraan pelon energiakenttää. Mikä on tuon energiakentän kuvio? Onko se tumma vai vaalea? Onko se liikkuva vai paikallaan pysyvä? Näettekö sen läpi vai onko se tiivis?

"Olkaa kiitollinen pelosta, minkä olette tuoneet pintaan, koska se on opettajanne. Oivaltakaa, että tämä pelko on tunne, mikä luotiin tunnistaaksenne pimeyden, mikä on kiinnittynyt tietoisuuteenne, kehoonne ja myös Gaian kehoon.

"Rakkaat ystävät, olette menneet vapaaehtoisesti fyysisyyden tuskallisiin tunteisiin, jotta puhdistaessanne omaa tuskaanne puhdistatte sitä myös Gaian maapallosta. Näettekö, miten urhea Gaian soturi olette? Ymmärrämme, miten havaintonne negatiivisista tunteista on paljon voimakkaampi käyttäessänne maa-astiaa.

"Nyt kuitenkin oivallatte, että te valitsitte tuon pelon puhdistaaksenne vanhoja karmamalleja ihmis- ja planeettaitsestänne. Tämän oivalluksen myötä on paljon helpompaa hahmottaa pelko vain energiakenttänä, mihin päätitte astua.

"Ymmärrämme, että käyttäessänne maa-astiaa ei näytä siltä, että te valitsitte tuon pelon, mutta ollessanne täällä aluksella korkeamman ulottuvuuden muodossa, pystytte ymmärtämään, miten urhea olette päästäessänne pelon maaelämäänne.

"Pyydämme teitä päästämään nyt irti tästä pelosta ja lähettämään sen korkean sydämenne portaalin läpi. Miten tekisitte sen? Miten voisitte löytää sisäisen voiman lähettääksenne tuon pelon portaalista ulottuvuuteen, missä violetin tulen enkelit voivat muuntaa sen välittömästi? Vastaus on, että liitytte yhteen korkeampaan ilmaisuunne, joka tuli vapaaehtoisesti maa-astiaan auttamaan Gaiaa.

"Muistakaa, että kun päästätte irti pelostanne, ette lähetä sitä ilmakehään. Ei, lähetätte tuon pelkoenergiakentän portaalin läpi korkeampiin ulottuvuuksiin, missä se muunnetaan välittömästi. Miten teette sen? Miten saatte pelkonne menemään tuosta portaalista?

"Koska tämä on teidän pelkonne, minkä päätitte kokea opettajananne, teillä on kyky vapauttaa se korkean sydämen portaalista. Lisäksi se pelko minkä koitte, on syvästi sekoittunut siihen pelkoon, minkä Gaia on kokenut. Kyllä, Gaia on olento, mikä kokee kaikkien asukkaidensa kaikki tunteet.

"Siksi rakkaat valolähettiläämme, yhdessä henkilökohtaisten enkelienne kanssa päästätte irti pelostanne sekä suuresta osasta Gaian pelkoa. On elintärkeää, että te, ylösnousevat ihmisemme loittotehtävässä, luotatte korkeampiin havaintoihinne, koska korkeammilla aisteilla havaitsette uuden maan.

"Tunnistakaa siksi pelko korkeammasta perspektiivistä opettajaksi ja siunatkaa se vapaaksi, kun päästätte sen korkean sydämen portaalista. Tarkkailkaa, kun pelon energiakenttä kulkee portaalin läpi violetin tulen enkelien haltuun. Lähettäkää tuolle pelollenne ehdotonta rakkautta, kun se kulkee nopeammin ja nopeammin portaalin läpi enkelien tervehdittäväksi.

"Ja nyt pelkonne on vapaa. Kaikki älylliset ja tunne-energiapaketit jotka olivat pelon ansassa, on nyt vapautettu violettiin valoon. Näettekö näiden tummien energiapakettien räjähtävän violeteiksi valojuoviksi?

Vihan vapauttaminen

"Nyt siirrymme vihaenergiakenttäänne. Kun katsotte vihan energiakenttää, miltä se näyttää? Onko se tumma vai vaalea? Liikkuuko se vai on paikallaan? Voiko sen läpi nähdä vai onko se tiivis? Miten vapautatte tuon vihan? Suuri osa aurakenttänne vihasta on annettu teille. Ette kuitenkaan ansaitse tuota vihaa.

"Sanokaa siksi tälle vihalle, mikä on annettu teille: "Rakas viha, en koskaan ansainnut sitä, että sinut annettiin minulle. Olen pahoillani, että jäit kiinni aurakenttääni, muttet ole ollut koskaan minun. Kutsun sinut nyt korkean sydämeni portaaliin, koska päätän olla viipyilemättä vihassa. Jos koen sinut elämässäni, vapautan sinut nopeasti portaalini kautta."

"Rakas loittoryhmämme, käsitämme, että ihmisviha voi olla kovin tahmeaa. Varmistakaa siksi, että päästätte irti kaikesta vihasta, mikä on juuttunut ajatuksiinne, tunteisiinne ja muistoihinne. Mitkä vanhat menneisyyden muistot saivat tuon vihan juuttumaan teihin? Onko tuo viha niitä ihmisiä kohtaan, jotka kohtelivat teitä huonosti? Voitte päästää irti kaikista noista muistoista sekä niiden vihasta sanomalla: "En ansaitse vihaasi enkä halua tuntea sinua."

"Tällä tavalla voitte vapautua tuosta muistosta, jottei se kerää muita esimerkkejä, joissa vihaa on heijastettu teihin. Päästätte irti kaikista muistoista ja vihatunteista sallimalla niiden virrata korkean sydämen portaalin läpi enkelien huomaan, jotka muuntavat tuon vihan välittömästi violetilla tulella.

"Muistakaa, että silloin kun vapautatte oman vihanne, vapautatte vihamassoja, jotka on tallennettuna Gaia-raukan kehoon. Nimittäin jokainen tunne mikä on koettu Gaialla, on tallennettuna siihen. Maanhoitajina ihmisten tehtävänä on puhdistaa tuo maa. Delfiineillä ja valailla, vedenhoitajilla, on tehtävänä Gaian vesien puhdistaminen. Kummatkin hoitajat ovat nyt hyvin kiireisiä puhdistamisessa.

"Nyt tiedätte, että te ette ansaitse vihaa, ja olette pahoillanne, että he tuntevat vihaa. Mutta se on laitettava jonnekin muualle, koska tiedätte, että te ette ansaitse sitä ettekä hyväksy sitä enää. Se on heidän vihaansa ja heidän on selvitettävä, mitä sille tehdään, mutta he eivät voi laittaa sitä teihin! Eivät enää!

Surusta irtipäästäminen

"Nyt autamme teitä vapautumaan surusta. Millainen suruenergiakenttä on? Onko se tumma vai vaalea? Liikkuuko se vai pysyy paikoillaan? Näkeekö sen läpi vai onko se tiivis? Suru on usein reaktionne vihaan ja pelkoon. Tarkkailkaa siksi, miten suru sisältää osia sekä pelon että vihan energiakentästä.

"Sanokaa surulle: "Kiitos suru siitä, että olet antanut minulle tavan prosessoida pelkoani ja vihaani. En tarvitse sinua enää, koska voin päästää irti pelostani enkä hyväksy vihaa, mikä on usein reaktio omaan pelkooni. Siksi kieltäydyn osallistumasta pelkoon ja vihaan. Suru, siksi en tarvitse sinua helpottamaan pelkoani ja vihaani."

"Voitte kuitenkin edelleen tuntea Gaian surun ja ymmärrätte, että loittotehtävänänne on auttaa Gaian maaplaneettaa vapautumaan suuresta surustaan. Koska olette galaktinen olento, joka käyttää maa-astiaa, voitte tuntea myös ihmisten surun. Voitte tuntea myös kasvien ja eläinten surun.

"Voitte myös tuntea planeetan surun. Gaia kommunikoi tuon surun teille, mutta älkää antako sen elää sisällänne. Näettekö eron siinä, että tunnette Gaian surun ja annatte sen elää sisällänne? Älkää omaksuko tuota surua. Älkää "pitäkö yllänne" omaa tai Gaian planeettasurua.

"Silloin kun tunnette surun painavan raskaana sydämessänne, muistakaa kutsua enkeleitä auttamaan teitä korkean sydämenne portaalin avaamisessa. Olemme havainneet, miten suru heikentää teitä enemmän kuin mikään muu tunne. Suru saa teidät myös unohtamaan moniulotteisen ITSENNE ja saa teidät ansaan sen saman todellisuuden harhakuviin, mitä olette tulleet auttamaan.

"Muistakaa siksi tunnistaa suruenergiakenttä. Miltä se näyttää? Onko se tumma vai vaalea? Liikkuuko se vai on paikallaan? Näkeekö sen läpi vai onko se tiivis? Havaitkaa nyt niiden enkelien energiakenttä, jotka auttavat teitä loittotehtävässänne ylösnousevalla maapallolla.

"Enkelit ovat keskittyneet Gaian surun parantamiseen. Voitteko tuntea enkelit ympärillänne nyt? Opastakaa suru lempeästi pois teistä ja portaalin kautta valoon.

"Näettekö, miten enkelit ympäröivät surun ja lempeästi pitävät sitä, rakastavat sitä, arvostavat sitä ja opastavat sen violettiin valoon muunnettavaksi rakkaudeksi? Tarkkailkaa, kun suru muuntuu. Nähkää, miten violetti valonsäde tunkeutuu suruun, niin että entiset kyyneleet muuntuvat hehkuviksi rakkaussydämiksi.

"Energiakenttien muuntaminen on erittäin suuri osa teidän, loittoryhmämme jäsenten, tehtävää ylösnousevalla maapallolla. Kun palaatte maa-astioihinne, pyydämme teitä jakamaan moniulotteista rakkauttanne kaiken elämän kanssa. Korkealla sydämellä voitte huomata surullisen eläimen ja antaa sille rakkautta.

"Voitte tunnistaa surullisen ihmisen. Voitte koskettaa tuota ihmistä ja sanoa: "Hyvää huomenta", ja lähettää hänelle rakkautta. Voitte koskettaa puuta, kasvia, kukkaa ja sanoa: "Kiitos, olet kaunis ja juuresi lähettävät rakkautta Gaian kehoon."

"Lähettäkää moniulotteista rakkautta kaikkiin paikkoihin, joissa on edelleen surua. Voitte mennä noihin paikkoihin ja koskettaa niitä rakkaudellanne ja auttaa niitä vapautumaan surustaan. Kaikki on sykliä ja suru sanoo vain, että jokin sykli on loppunut. Tosiaankin pitkä pimeyden sykli on loppumassa. Menkää siksi ulos ja jakakaa puhtaalla ja positiivisella energiakentällänne viestiä, että surusykli on loppumassa.

"Kertokaa kaikille, kertokaa joka puulle, kasville, järvelle ja purolle. Kertokaa taivaalle, linnuille, kaloille ja eläimille, että pimeyden sykli on loppunut. Menkää fyysiseen elämäänne ja jakakaa kaikkien kanssa, että harhasyklin loppuminen on juhlimisen aihe.

"Tämä ei merkitse, ettei surua tarvitse tuntea. Mitä teette hyvin usein, silloin kun menette korkeampaan tietoisuustilaan ja muistatte ITSENNE? Itkette. Itkette, koska sitten kun löydätte sen, minkä kadotitte, voitte lopultakin päästää irti sen menettämisen surusta.

"Nyt kun olette vapauttaneet pelon, vihan ja surun, tuntekaa voimaa ja vahvuutta. Negatiivisten tunteiden vapauttamisen myötä voitte tuntea, miten raskas taakka ne ovat olleet kantaa. Tarkkailkaa, kun kaikkia muistoja pelosta, vihasta ja surusta kulkee jatkuvasti korkean sydämenne portaalin läpi ja räjähtää miljooniksi pieniksi valopalloiksi.

Rakkauden tunteminen

"Sallikaa nyt itsenne kokea rakkaus, kun se virtaa korkean sydämen kaksisuuntaisesta portaalista päivittäiseen elämäänne! Tuntekaa rakkaus, kun se liikkuu maa-astiaanne ja kolmannen ulottuvuuden aivoihinne ja moniulotteiseen mieleenne. Kun rakkaus tulee moniulotteiseen mieleenne ja tietoisuuteenne, tietäkää, että tämä rakkaus yhdistää teidät korkeampiin todellisuustaajuuksiin.

"Katsokaa taas enkeleitä. Pankaa merkille, miten nekin sisältävät enemmän ja enemmän valoa. Koska he ovat muuntaneet hyvin paljon pimeyttä, ne ovat myös siirtyneet korkeampaan ilmaisutilaansa arkkienkeleiksi. Toivottakaa nämä arkkienkelit tervetulleeksi korkean sydämenne portaalin kautta elämäänne. Tervehtikää enkeleitä, keijua, elementaaleja, deevoja ja Elohimiä, kun ne virtaavat avoimen portaalinne kautta Gaian muuntuvaan biosfääriin.

"Tuokaa ne kaikki lävitsenne. Suuri galaktinen auranne voi helposti sisältää ne kaikki. Teillä on kyky sisältää niin paljon rakkautta. Oletteko tietoinen siitä, miten paljon rakkautta voitte sisältää? Voitteko tuntea sen nyt? Voitteko tuntea tuon potentiaalisen rakkausmäärän, minkä voitte ylläpitää ja jakaa?

"Tuntekaa nyt, ettei rakkauden tarvitse jäädä fyysisen kehonne rajoittamaksi. Nähkää, miten tämä rakkaus täyttää ihmisauran ja laajentaa havaintoasteikkonne takaisin viidennen ulottuvuuden ITSEEN, joka palvelee emäaluksellamme ja uudella maapallolla. Seuratkaa tuota rakkaustunnetta korkeampiin ilmaisuihinne, joita on koko matkan Lähteeseen saakka.

"Rakas loittoryhmämme, säilyttäkää nyt nämä energiamallit, kun palaatte hitaasti siihen maa-astiaan, mitä käytätte ylösnousevalla maapallolla."

***

Vääntelin jalkojani vähän nolona siitä, että olin saanut näin syvällisen viestin. Lopulta katsoin järkyttynyttä ilmettä Sandyn kasvoilla ja sanoin lempeästi: "Mitä sinä sait?"

Kyyneleitä silmissään ja iloinen ilme kasvoillaan hän sanoi: "Sain täsmälleen saman viestin!"

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

SILLÄ VÄLIN YLÖSNOUSEVALLA MAAPALLOLLA, OSA 5

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
25.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

ILMENTÄMISPORTAALI

Mytria puhuu:

Luulen, että on Sandyn ja Jasonin alukselle palaamisen nyt-hetki. Mitä mieltä olet, rakkaani?

"Kyllä", Mytre vastasi. "Olen tarkkaillut heidän energiaansa, kun he toimivat yhdessä. Luulen, että he ovat valmiita kokemukseen sulautumisesta yhdeksi olennoksi."

"Kyllä", vastasin leveästi hymyille. "Muistatko meidän ensimmäisen yhteensulautumisemme?"

"En ole koskaan unohtanut sitä", Mytre vastasi tuo tietty katse silmissään. "Näen, miten heidän yhteistoimintansa energia laajentuu kovasti, ja tiedän, että he ovat valmiita tietoiseen sulautumiseen aluksella. Muistatko, rakkaani, kun Arcturuslainen opasti meidät ensimmäiseen sulautumiseemme yhdeksi?"

"En ole koskaan unohtanut sitä", sanoin katsoen häntä kauniisiin sinisiin silmiin. Nyt-hetkessä sulauduimme taas yhdeksi olennoksi. Ajatuksemme olivat yhtä, tunteemme olivat yhtä ja kehomme olivat yksi säteilevä merkaba. Tunsimme kumpikin merkabamme nousevan ykseyden sisäisiin maailmoihin. Elämiä (vai oliko se sekunteja) myöhemmin vedimme energiakenttämme takaisin kahdeksi valomuodoksemme.

"Tätä yhteensulautumista on tapahtunut meille spontaanisti enemmän ja enemmän. Ei silti, että valittaisin sitä", Mytre sanoi seksikkäästi hymyillen.

Vastauksena ilmeeseen hänen kasvoillaan, katsoin taas häntä kauniisiin sinisiin silmiin ja sanoin: "Uskoakseni pian jäämme tuohon korkeamman ulottuvuuden energiakenttään."

Mytre laittoi käsivartensa ympärilleni niin tiukasti, että kehomme kietoutuivat yhdeksi, ja suuteli minua niin syvästi, että sanat olivat tarpeettomia. Kun hän lopulta vetäytyi pois, hän sanoi telepaattisesti: "Olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan yhtä!"

"Nyt takaisin tehtäväämme Gaian ylösnousemuksen auttamisessa", Mytre sanoi lopulta ääneen. "Luulen, että Sandy ja Jason ovat valmiita oppimaan lisää suuresta ilmentämisvoimastaan."

"Olen täysin sama mieltä", vastasin. "He elävät edelleen kolmannen ulottuvuuden toimintamallissa, mikä perustuu joko/taille. Tämä malli saa heidät uskomaan, että heidän on valittava yksi elämäntyyli. Siksi monet galaktisen loittoryhmämme jäsenet jotka käyttävät maa-astiaa, ovat langenneet siihen harhaan, että heidän on oltava henkisiä tai rikkaita."

"Kyllä", Mytre vastasi. "Olen huomannut, että monilla on ihmismuodossa tuo uskomus. Valitettavasti monissa tapauksissa se on totta, kun ne samat eksyneet sielut jotka aiheuttivat Atlantiksen romahtamisen, ovat palanneet vanhoihin tapoihinsa ja käyttävät kaikki resurssinsa - mitkä tuossa nyt-hetkessä ovat rahaa - kontrolloimiseen ja hallitsemiseen.

"Onneksi Jason ja Sandy näyttävät tekevän valintoja, jotka resonoivat tuon kolmannen joko/tai-mallin ulkopuolella. Nämä valinnat siirtävät heidän värähtelynsä 3D-matriisin ulkopuolelle ja rakkauden ja kiitollisuuden värähtelyyn", Mytre jatkaa.

"Kyllä", vastasin. "Vaikka he ovat hyvin köyhiä, he oivaltavat, että rahaa on vain 3D-matriisissa. Itse asiassa rahaa ei ole edes alemmassa astraali- tai neljännessä ulottuvuudessa. Luulen, että rakkaat fyysiset ilmaisumme alkavat ymmärtää, että raha on palkkiojärjestelmä, mikä sitoo heidät kolmanteen ulottuvuuteen."

"Kyllä", Mytre hymyilee. "Samaan aikaan he oppivat tai muistavat, että kun he laajentavat tietoisuutensa korkeampiin ulottuvuuksiin, heidän luomisvoimansa laajenee kovasti. Siksi he alkavat löytää tapoja toteuttaa unelmansa ilman rahaa. Toisaalta he oppivat myös, että antautuessaan nyt-hetkelle, he pärjäävät millä tahansa rahamäärällä, minkä ovat vetäneet elämäänsä.

"Näen heidän nauttivan siitä oivalluksesta, että jos he antautuvat ykseyden nyt-hetkelle, heidän tarpeensa täyttyvät mystisillä tai odottamattomilla tavoilla. Olen nähnyt suuren muutoksen heidän elämässään viime lähetykseni jälkeen. Heillä oli suuria vaikeuksia ilmentää riittävästi rahaa taloudellisten tarpeiden tyydyttämiseen ja he olivat hyvin pois tolaltaan. Siksi kerroin heille …

"Rakas Sandy ja Jason, jos haluatte vetää jotain kolmannen ulottuvuuden elämäänne, paras tapa sen tekemiseen on kiitollisuus. Yksi multiversumin magneettisimmista energioista on kiitollisuus. Jokainen ihminen, paikka, tilanne ja asia on energiakenttä, minkä olette kutsuneet nyt-hetkenne matriisiin. Raha on energiakenttä, mikä resonoi kolmanteen ulottuvuuteen.

"Kiitollisuus on energiakenttä, mikä ulottuu korkeimpiin luomistaajuuksiin. Itse asiassa kaksi voimakkainta energiakenttää on ehdoton rakkaus ja kiitollisuus. Ehdoton rakkaus ITSEÄ kohtaan sallii teidän hyväksyä sen, mitä päätätte luoda aikomuksenne ja huomionne voimalla.

"Kiitollisuus jatkaa tuota luomista niin kauan, kun tunnette kiitollisuutta. Jos huomionne kuitenkin odottaa jotain ilmentyvän (odottaa rahaa tulevan), olette odottamisen energiakentässä. Siksi luotte "rahan odottamista".

"Toisaalta, jos luotte kiitollisuuden energiakentän sanomalla: "Käsillä olevasta aineesta kiittäminen lisää ainetta äärettömästi", jätätte oven auki ilmentymisenne tulemiselle elämäänne. Mielenkiintoista kyllä, se mitä ajattelette tulevan tästä ovesta, voi olla jotain, mikä tuo teille enemmän rauhaa ja onnellisuutta, kuin se, mitä pyysitte.

"Muistakaa, että olette portaalin avaajia. Siksi teillä on suora pääsy korkeampien ulottuvuuksien portaaliinne. Se mitä lähetätte portaaliinne, palaa teille kolminkertaisena. Jos lähetätte "tarvitsen rahaa" tuohon portaaliin, sieltä palaa lisärahan tarve. Toisaalta, jos lähetätte kiitollisuutta ja kiitosta rahasta, mitä teillä on, portaalinne palauttaa teille lisää siitä, mistä olette kiitollinen.

"Silloin kun lähetätte ehdotonta rakkautta ja kiitollisuutta, ilmennätte lisää sitä, mistä olette kiitollinen ja mitä rakastatte ehdottomasti. Käsitämme, että kolmannen ulottuvuuden maailmassanne ehdottomasti rakastava raha vaikuttaa kummalliselta. Muistakaa kuitenkin, että ehdoton rakkaus on multiversumin sitova voima.

"Näin ollen jos rakastatte ehdottomasti tunnetta, että teillä on riittävästi rahaa, sidotte riittävästi rahaa nykyiseen todellisuusmatriisiinne. Ihmisten tuntiessa ahneutta, mikä on pelkoluomus, heidän värähtelynsä alenee ja ilmentämisvoimansa palaa kolmannen ulottuvuuden ilmaisuun "tee kovasti työtä saadaksesi rahaa" tai "ota rahaa muilta".

"Kosmisen virran rikkominen vahingoittamalla toisia oman halunsa tyydyttämiseksi, ei johda ylösnousemuskokemukseen. Vastaavasti liian kova työnteko alentaa tietoisuutenne selviytymismoodiin ja tämä alentaa tietoisuutenne pisteeseen, missä ette ole enää yhteydessä portaaliinne tai moniulotteiseen ITSEENNE.

"3D-todellisuutenne myös kertoo, että "raha parantaa ongelmanne". Todellisuudessa raha on hyödyllistä fyysisessä elämässänne, mutta se voi olla suuri häiriötekijä henkiselle elämällenne. Kuitenkin niin kauan kun säilytätte korkeamman tietoisuustilanne, resonoitte korkeampiin todellisuustaajuuksiin ja kaikki joko/tai-valinnat muuttuvat "kaikki nyt" -valinnoiksi. Sitten pystytte ilmentämään ulottuvuuksien välisen yhteytenne, silloin kun teillä on rahaa.

"Kun olette muistaneet, että rakastamalla ehdottomasti tuotte korkeampia kokemustaajuuksia elämäänne, voitte samanaikaisesti ottaa vastaan vapauden ja kyvyn ilmentää sen, mikä on tarpeellista toteuttamaan valitsemanne elämänsuunnitelman. Ehdoton rakkaus sanoo: "Kyllä, minä ansaitsen!" Sitten kun kiitollisuuden energiakenttänne sanoo: "Kiitos, minä hyväksyn!", ilmentämisenne on yhdistynyt jokapäiväiseen elämäänne.

"Nimittäin tietoisuustila määrittelee jokapäiväisen elämänne kokemukset. Tietoisuustila on samanlainen kuin radiokanavat. Jokainen kanava on taajuus ja jokainen taajuus edustaa tiettyä todellisuuskokemusta.

"Me korkeammissa ulottuvuuksissa emme hahmota todellisuuksia hyviksi tai huonoksi, kun ne ovat kolmannen ulottuvuuden termejä. Sen sijaan me, korkeammat ilmaisunne, hahmotamme kolmannen/neljännen ulottuvuuden taajuudet matalamman taajuuden ulottuvuuksiksi, jotka ovat polarisoituneet niin, että ne ovat menettäneet tasapainonsa.

"Käytämme esimerkkinä lasten hyrrää. Silloin kun hyrrä pyörii hyvin nopeasti, se pysyy keskellä eikä kallistu oikealle eikä vasemmalle. Kuitenkin pyörimisen alkaessa hidastua, se kallistuu oikealle tai vasemmalle, kunnes se kaatuu, koska pyöriminen on liian hidasta. Tämä hyrrä on hyvä esimerkki matkastanne alas kolmannen ulottuvuuden maa-astiaanne.

"Käyttäessänne korkeamman ulottuvuuden muotoa tai muodotonta ilmaisua, värähtelynne on hyvin korkea. Näin ollen se todellisuus mihin tuo ilmaisu harmonisoituu, on polariteetiton, kun ei ole kallistusta pelkoon/huonoon tai rakkauteen/hyvään. Itse asiassa koko polariteettikäsite on hyvin hämärä muisto kolmannesta ulottuvuudesta tai tunne, minkä saatte ilmaisuistanne, jotka käyttävät maa-astiaa.

"Me, korkeammat ilmaisunne, emme suoraan koe polariteetteja ja polarisoituneen maailman vastoinkäymisiä. Jos kokisimme, putoaisimme pois omasta todellisuudestamme ja löytäisimme itsemme teidän todellisuudestanne sen sijaan, että näytämme teille tietä ulos tuosta taajuudesta.

"Tietysti käsitykset "ulos" ja "sisään" hahmotetaan vain kolmannen ulottuvuuden perspektiivistä, kun niitä ei ole meidän korkeammassa todellisuustaajuudessamme. Omasta perspektiivistämme puhuisimme "värähtelynne sovittamisesta korkeampiin tai matalampiin todellisuustaajuuksiin". On tehtävämme ja suuri kunniamme auttaa ITSEMME ilmaisuja, jotka ovat vapaaehtoisesti tulleet maa-astiaan Gaian suuren siirtymän aikana.

"Meidän perspektiivistämme ei ole aikaa. Siksi emme ole huolissamme siitä, miten pitkään rakkaidemme täytyy jäädä 3D-matriisiin auttamaan Gaiaa. Meidän perspektiivistämme planeettaylösnousemuksen kaikki myriadit vaiheet tapahtuvat ykseyden nyt-hetkessä. Ymmärrämme, miten kolmannen ulottuvuuden ajattelunne laittaa kaikki nämä ylösnousemusvaiheet pitkälle viivalle, fyysisimmän vaiheen ollessa alimmaisena ja korkeimman ylimmäisenä.

"Onneksi sitten kun muunnatte ajattelunne täysin moniulotteiseksi, pystytte jatkamaan maatehtävänne täyttämistä, samalla kun koette myös ITSENNE korkeammissa ulottuvuuksissa. Teillä on monia korkeampia ITSEJÄ eivätkä ne ole hierarkkisessa järjestyksessä. Sen sijaan ne ovat kaikki nyt-hetken tässä.

"Käsitämme, että "nyt-hetken tässä" on ajatuksena melkein käsittämätön kolmannen ulottuvuuden ajattelulle, mutta vakuutamme teille, että ajattelustanne tulee moniulotteista, sitten kun tietoisuutenne vakiintuu korkeampiin todellisuustaajuuksiin. Sitten kun moniulotteinen ajattelu tulee käyttöön, tunnette korkeammat ilmaisunne ja koette myös kvanttimaailman maa-astianne 97%:n DNA:n avulla.

"Taas kerran, nämä ITSEN ilmaisut eivät ole rivissä, missä on ylä- ja alaosa. Nämä ilmaisut ovat kaikki nyt-hetken tässä. Jokainen ajatuksenne, tunteenne ja epäitsekäs halunne toteutetaan tässä ja nyt. Sanomme "epäitsekäs halu", sillä itsekäs halu alentaa välittömästi taajuutenne pois nyt-hetken tästä, takaisin kolmannen/neljännen ulottuvuuden todellisuuksien aikaan ja polariteettiin.

"Rakkaimmat Sandy ja Jason, Mytria ja minä havaitsemme, että värähtelette kumpikin kaikkien itsekkäiden aikomusten yli. Itse asiassa kulutatte aikaanne auttaen toisia ymmärtämään omaa ylösnousemusprosessiaan. Silloin kun aikanne kuluu ykseyden palveluksessa, ykseys maksaa teille ehdottomalla rakkaudella, mikä on paljon arvokkaampaa kuin raha. Toisin sanoen, kun huolehditte universumista, universumi huolehtii teistä."

"Hyvä, Mytre", sanon iloisesti. "Luulen sinun valmistelleen heidät täysin. Tuodaanpa heidät alukselle nyt."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

VIESTEJÄ ITSELTÄMME - TIEDOSTAMATON, OSA 2

Kirjoittanut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
19.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Taas otamme hetken tarkastellaksemme pitkän matkamme alkua todellisen ITSEMME valoon. Kun katsomme taaksepäin sitä, kuka olimme ja mitä teimme aloittaessamme polun, oivallamme, että tämä polku koostuu monista askelmista.

PORTAAT

Herään vai olenko juuri nukahtanut ja löydän itseni portailta. Yläpuolellani portaista tulee kirkkaampia ja muodoltaan löyhempiä. Alapuolellani portaista tulee tummempia ja muodoltaan tiukempia.

Katson portaita yläpuolellani ja tunnen rakkausvälkkeen kutsuvan minua kiipeämään. Mutta kun yritän, huomaan, että sisäinen veto yllyttää minua kääntymään ja menemään portaita alaspäin. Käännyn katsomaan alas ja tunnen pelon karmivan sydäntäni.

"Miksi haluaisin mennä sinne?", sanon itselleni.

"Koska olet jo mennyt", kuiskaa ääni, mikä näyttää tulevan rakkausvälkkeestä yläpuolellani.

"Jos olen ollut tuossa paikassa, miksi haluaisin koskaan palata?", kysyn.

"Sinun ei tarvitse palata", ääni hengittää sydämeeni. "Et ole koskaan lähtenyt."

"Ei, se ei ole mahdollista. Tunnen itseni vain tässä, tällä askelmalla."

"Mutta olet myös toisilla askelmilla. Itse asiassa on "sinä", monta "sinua" joka askelmalla. Nimittäin joka askelma edustaa jotain olemassaoloulottuvuutta, -tasoa."

"Jos minussa on monta osaa, miksi en tiestä niistä?"

"Tunnetko vedon askelmilta alapuolellasi?"

"Kyllä tunnen."

"Tuo veto tulee osistasi, jotka ovat eksyneet alempiin ulottuvuuksiin. Ne ovat eksyneet, koska ne uskovat olevansa yksin. Koska sinä et ole vapauttanut niitä, uskot olevasi yksin."

"Miten voin vapauttaa ne, kun tunnen itse eksyneeni?"

"Voi rakkaani, et sinä ole eksynyt. Olet löytänyt korkeamman äänesi, olet löytänyt MINUT! Eksyneet osasi ovat lähettäneet sinut näitä portaita ylös kuin tiedustelijan katsomaan, onko toinen tie. Nyt olet löytänyt sen. Palaa nyt takaisin ja jaa kokemuksesi niiden kanssa."

"Älä laita minua menemään sinne, ole kiltti. Muistan nyt, millaista alhaalla on, ja haluan pystyä tässä."

"Pysyt siinä, missä olet, aivan kuin pysyt siellä, missä olet ollut. Et liiku, vaan laajenet."

"Laajenen?"

"Kyllä, näet itsesi nyt yhtenä tietoisuuspisteenä. Pystytkö laajentamaan tuota tietoisuutta ja kuvittelemaan, että seisot joka askelmalla?"

Suljen silmäni ja kutsun mielikuvitustani. Minulla on aina ollut vilkas mielikuvitus. Voi kyllä, siinä ne ovat. Joka askelmalla on henkilö. Jokaisessa on sama määrä valoa ja tiheyttä kuin askelmalla, millä he seisovat. He näyttävät kaikki hyvin erilaisilta, mutta jokin heissä tuntuu myös samanlaiselta.

"Kyllä", ääni vastaa ajatuksiini. "Ne ovat kaikki yhtä tietoisuutta. Tunnetko, miten sinä ja minä olemme sama?"

Minulle näyttää vaikealta kuvitella, että voisin olla sama kuin tämä viisas ja rakastava ääni, mutta suljen silmäni ja yritän muodostaa tuon yhteyden. Ensin havaitsen ainoastaan monien epäilyksen, pilkan ja pelon äänien kutsuvan alapuolella olevilta askelmilta. Mutta vähitellen tunnen myös rakkauden ja tuen, mitä sädehtii yläpuolella olevilta portailta.

Tämän tunteen myötä tietoisuuteni ja havaintoni alkaa laajentua enemmän ja enemmän. Tunnen itseäni venytettävän kuin kuminauhaa niin tiukaksi, että se on valmis katkeamaan. Tunnen vedon kireämmälle ja kireämmälle, kunnes hädin tuskin kestän jännittyneisyyttä.

Sitten ymmärrän äkillisellä napsauksella. Olen tuo rakastava ääni, joka on opastanut minua. Olen pelon ja epäilyn veto. Olen jokainen persoona joka portaalla. Itse asiassa olen jokainen porras ja mielikuvitus, mikä loi ne. Olen kaikki kaikessa.

"Kyllä", värähtelee rakastava ääni joka persoonasta, joka askelmalta ja joka ulottuvuudesta. "Me olemme moniulotteinen olento. Laajentumisemme yksittäisestä tietoisuudesta moniulotteiseen tietoisuuteen sallii meidän tietää, kuka olemme."

-----

Kun heräämme sille, kuka oikeasti olemme, voimme helpommin löytää rohkeutta astua tiedostamattoman mielemme varjoihin.

VARJOLAMPI

Käännyin kävelläkseni pois, mutta ensimmäisellä askeleella tiesin, että minun on jäätävä. Jos en voisi nähdä, mitä lammessa oli, kenties minun olisi tunnettava se. Kenties minun olisi astuttava lampeen ja tunnettava sen synkkä vesi ylläni.

Ajatus astumisesta sameisiin vesiin sai minut kavahtamaan. Pitäisikö minun pitää vaatteet päällä laihana suojeluyrityksenä vai pitäisikö minun astua veteen yhtä paljaana kuin syntymäpäivänäni?

Tiesin vastauksen. Minun on kohdattava syvyydet ilman ulkoista suojaa. Minun on löydettävä suojani siitä rohkeudesta, mitä vaadittaisiin tähän sameaan lampeen astumiseen. Rohkeus mikä oli syvällä ytimessäni, olisi ainoa suojani kohdatessani sen pimeyden ja salaisuudet.

Riisuin vaatteeni nopeasti, ennen kuin kadottaisin rohkeuteni, ja hyppäsin pahaenteiseen lampeen. Pidätin hengitystä ja sukelsin välittömästi pohjaan. Navigoin käsivarsillani, kun en ollut oikein valmis avaamaan silmiäni.

Kun kosketin lammen pohjaa, tiesin, että minun on avattava silmäni, kun minulla oli edelleen keuhkoissa ilmaa pysyä pohjassa. Näky törystä ja liasta odotti avautuvia silmiäni. Mutta mitä tuo oli tuolla?

Jotain kultaista sädehti ympärillä olevaa saastaa vasten. Voi, se on pelastettava, ajattelin, Se ei kuulu tänne. Tämä kultainen asia on erilaista kuin sen ympärillä oleva lika.

Uin kultavälkkeen luo ja pyyhin liejun sen pinnasta. Tumma lieju leijui vedessä ja odotti taas kultaesineen peittämistä. Kurkotin aarretta aikoen tuoda sen pintaan, mutta havaitsin, että se oli kiinni lammen pohjassa. Vedin ja vedin, mutta se ei hievahtanutkaan.

Lopulta seisoin hiesun peittämällä pohjalla saadakseni riittävästi pitoa vapauttaa tuon kultapalan. Varpaani puristuivat tahmeaan liejuun ja kamppailuni täytti veden hiesulla. Minun oli suljettava silmäni suojellakseni niitä ja vedin kultaista esinettä työntäen jaloilla lammen pohjaa vastaan.

Mikään ei kuitenkaan auttanut ja minulta oli loppumassa happi. Täytyisikö minun hylätä tuo aarre, mikä oli piilossa samean lammen syvyyksissä? Seisoin hiljaa hetken ja päästin irti otteestani kultaesineeseen. Se vajosi välittömästi takaisin mutaan.

Vain pieni osa siitä kiilsi likaisen veden läpi. Häpeäkseni oivalsin, etten pystynyt vapauttamaan tuota aarretta. Sitten muistin, että aikomukseni oli ollut tuntea vettä. Kyllä, nyt tunsin sen. Se tuntui häpeältä ja syyllisyydeltä ja ennen kaikkea pelolta.

Pelko tunkeutui lammen jokaisen kiveen ja atomiin. Ei ole mikään ihme, ettei sitä voinut vapauttaa, mikä oli kaunista. Kun lakkaisin kamppailemasta, lieju joka oli täyttänyt veden, alkoi asettua - asettua päälleni.

Tunsin sen tarttuvan ihooni muistuttaen niistä tunteista, joita minulla oli ollut synkän lammen ulkopuolella. Ei! Minun on lähdettävä näistä syvyyksistä ja tunteista, joita ne herättävät minussa. En voisi pelastaa aarretta. Minun olisi jätettävä se sameisiin vesiin. Sitä paitsi en pystynyt enää pidättelemään henkeä. Minun oli palattava pintaan. Ajatus pakenemisesta tuntui hyvältä ja tarpeelliselta. Uin pintaan tuntien helpotusta ja surua - helpotusta että pystyin vapautumaan hiesusta, ja surua etten pystynyt vapauttamaan kätkettyä aarretta.

Pääni ponnahti lammen pinnalle ja viileä sade huuhteli lian kasvoiltani. Uin lammen reunaan ja vedin itseni kivelle. Seisoin ja sallin lempeän sateen puhdistaa kehoni. Raikkaan veden tuntu ihollani uudisti ja rauhoitti minua.

Lammen muta oli helposti puhdistettu, sillä se ei ollut koskaan minun. Oivalsin sitten, että lammen lika oli sellaista, minkä olin ottanut väliaikaisesti itselleni, kokenut väliaikaisesti.

Katsoin taas lampea. Se näytti selkeämmältä nyt. Muta mitä olin hämmentänyt esiin, oli taas asettunut pohjaan. Muistin tuon kultapalan, mikä oli kiinni siellä. Miten voisin vapauttaa sen?

Minun täytyisi astua taas sameaan lampeen ja uida sen pimeimpään syvyyteen. Pystyisinkö muistamaan oman puhtauteni myös liejun roikkuessa kiinni muodossani? Pystyisinkö löytämään hiesun alle piilotetun kultapala ja tuomaan sen pintaan?

"Kyllä", huusin auringolle, mikä kurkisti pilvien välistä. "Löydän sen, mikä on kadonnut. Se mikä on ollut haudattuna ja unohdettu, löydetään ja palautetaan.

"Jotain hyvin arvokasta on kadonnut pimeyden syvyyksiin ja minun on haettava se."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Magellan sky code]

YHTEENSULAUTUMINEN, OSA 2

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
8.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

VIERAILU EMÄALUKSELLA

Jason puhuu:

Heräsin tänä aamuna unesta, missä Mytria ja Mytre puhuivat Sandyn ja minun menemisestä emäalukselle. Herätin välittömästi Sandyn, joka yritti työntää minut pois. Lopulta hän avasi silmänsä ja sanoi jokseenkin vihaisella äänellä: "Miksi herätit minut? Näin unta, että Mytria ja Mytre olivat viemässä meidät emäalukselle."

Sandy näki ilmeen kasvoillani ja sanoi: "Näitkö sinäkin sen unen?"

Nyökkäsin "kyllä" ja halasimme iloisesti.

"No, mitä teemme valmistautuaksemme?", Sandy kysyi. "Pakkaammeko kassin?", hän kiusoitteli.

Ainoa vastaukseni oli: "En tiedä. Kenties meidän pitäisi nousta ylös, pukeutua, syödä vähän aamiaista ja meditoida?"

"Eikö meidän pitäisi meditoida nyt? Luuletko, että fyysiset kehomme menevät emäalukselle?"

"En tiedä", pohdiskelin. "Kenties ostin vain vähän aikaa valmistella itseäni. Kenties minulla on vielä jotain epäilyä."

"No, minulla olisi paljon epäilyä, jos vain minä olisin nähnyt tuota unta. Näimme kuitenkin kumpikin tuon unen. Eikö olekin outoa?", Sandy vastasi.

"Kenties meidän pitäisi kertoa toisillemme unemme, jotta voimme päästä takaisin tuohon hetkeen?", kysyin.

"Okei, se kuulostaa hyvältä, mutta nyt halua noustan ylös ja pukeutua. Sitten voimme jakaa unemme aamiaisella."

"Aivan", sanoin hymyillen. "Se ostaa meille vähän aikaa."

Sandy nauroi juostessaan kylpyhuoneeseen suihkuun. Sitten olin sängyssä yksin ja aloin muistaa jotain muuta unestani/kokemuksestani. En enää tiennyt eroa unien ja korkeamman itseni varsinaisten viestien välillä. Itse asiassa aloin epäillä koko unta, vaikka Sandyllä oli samanlainen uni.

Miksi minut kutsuttaisiin emäalukselle? Tuon kysymyksen myötä oivalsin, että vanha kunnon huono itsetuntoni oli palannut. Vainoaisivatko minua ikuisesti merkityksettömyyden tunteet? Olin juuri vajoamassa täyteen itsesääliin, kun Sandy syöksyi kylpyhuoneesta pyyhkeeseen kietoutuneena ja sanoi:

"Mitä jos keksin tämän joko jutun? Miksi olisin riittävän hyvä kutsuttavaksi emäalukselle?"

Sandy katsoi kerran ilmettä kasvoillani ja sanoi: "Ai, ajattelitko sinäkin samaa?"

Nauroimme kumpikin, kun Sandy hyppäsi takaisin sänkyyn. Otin pois kostean pyyhkeen ja sanoin: "Syödään aamiaista vasta myöhemmin."

Heräsimme paljon myöhemmin, mutta jokin oli todella outoa. Kiva makuuhuoneemme näytti paljon enemmän aluksen hytiltä. Ai, olimmeko aluksella?!

Käännyin Sandyn puoleen, joka kysyi järkyttyneellä äänellä: "Toivatko he meidät tänne alasti?"

Tyypillinen nainen, ajattelin. "Muru, luulen, että olemme nyt emäaluksella. Välitätkö oikeasti, oletko alasti?"

Taisi välittää, kun hänen vastauksensa oli: "Hei, katso tuonne. Ovatko nuo univormut meille?"

Totta, pienen hyttimme toisella puolella oli kaksi univormua, suurempi ja pienempi. "Mutta minulla ei ole alusvaatteita", Sandy sanoi.

"Tyypillinen nainen", sanoin, kun taputin hänen vielä kosteita hiuksiaan. "Hei, hiuksesi ovat vielä märät. He ovat varmaan tuoneet meidät tänne heti, kun nukahdimme", sanoin puolittain hymyillen.

"Ai", Sandy sanoi silmät suurena kuin teevadit. "Katselivatko he meitä?"

"Hmm", sanoin mennessäni hakemaan univormumme. Tietysti kumpikin sopi täydellisesti. Itse asiassa ne näyttivät muotoutuvan kehomme mukaan.

"Vau", Sandy huudahti. "Tämä on todella mukava. Luuletko, että voimme viedä nämä mukanamme?"

"Voi toki", sanoin. "Voimme käyttää niitä, kun menemme pankkiin ja ruokakauppaan. Ruokakaupasta puheen ollen, minulla on melkoinen nälkä. Luuletko, että emäaluksella syödään?"

"Tyypillinen mies", Sandy kiusoitteli. "Ajattelee aina syömistä."

Sitten kuulimme kuin ovikellon äänen ja hyppäsimme kumpikin. Sandy ryntäsi peililtä muistuttavalle ja löysi jonkin tavalliselta hiusharjalta näyttävän hiustensa laittamiseen. Vedin omat hiukseni vain sormilla taakse ja sanoin: "Onko siellä joku?"

"Kyllä", kuului Mytren tuttu ääni. Juoksin ovelle, missä ei ollut ovenkahvaa, ja sanoin: "Mytre, oletko se sinä? Miten avaan oven?"

Ovi avautui ja Mytre ja Mytria seisoivat siinä yhdessä leveä hymy kasvoillaan. Kuulin Sandyn haukkovan henkeään takanani. Sitten Mytria käveli hänen luokseen ja sanoi: "Hyvää huomenta, rakas. Haluaisitko minun näyttävän, miten tätä hiusharjaa käytetään?"

Sandy kykeni vain ravistamaan päätään "kyllä", yrittäen samalla olla näyttämättä liian järkyttyneeltä.

Mytria sanoi pehmeästi: "On varmaan hyvin yllättävää herätä tähtialuksella."

"Kyllä", Sandy sanoi löytäessään viimein äänensä.

Mytria puhui meille kummallekin sanoessaan: "Tuodaksemme teidät tänne, meidän täytyi löytää aika, jolloin olitte kumpikin rentoutunut ja onnellinen. Siksi valitsimme hetken juuri nukahdettuanne. Silloin kehonne voi pysyä unessa ja hitaasti sopeutua tähän todellisuustaajuuteen."

"Mutta ensin", Mytre jatkoi, "viemme teidät messisaliin, jotta saatte vähän ruokaa. Tapaatte myös joitain ystäviämme, jotka odottavat innolla tervehtimistänne."

Sandy meni välittömästi laittamaan hiuksiaan, kun Mytre kuiskasi: "Mytria harjaa edelleen hiuksiaan, vaikka hän voisi helposti hoitaa sen mielellään."

Nyökkäsin ollen samaa mieltä. Se oli kuin vanhan lukiokaverini tapaamista, jota en ollut nähnyt ikuisuuksiin, mutta tunsimme silti toisemme erittäin hyvin. Miten niin voi olla?

Mytre laittoi kätensä olkapäälleni ja sanoi: "Muista, että olemme yksi henkilö."

Seikkailu messisalissa oli hyvin mielenkiintoinen. Emme ainoastaan tavanneet kaiken kokoisia, muotoisia ja värisiä olentoja, vaan näimme myös myriadien eri maailmojen ruokaa. Kun katsoimme hyvin "mielenkiintoisia" ruokia kahvilassa, Mytre kuiskasi korvaani:

"Kenenkään meistä ei oikeasti tarvitse syödä täällä, kun aluksen ilma antaa meille kaikki tarvitsevamme ravinteet. Nautimme kuitenkin edelleen toveruudesta syöden ja nauraen pöydän ympärillä. Siksi tulemme tänne pääasiassa käymään ystäviemme luona ja pitämään hauskaa."

"Pidättekö hauskaa emäaluksella?", kysyin.

"Tietysti", Mytre vastasi. "Riippumatta värähtelytaajuudestamme, nautimme edelleen ystävien ja perheen kanssa olemisesta."

Minun oli pohdittava tätä vastausta, kun teeskentelin syöväni ruokaa. Oli kuitenkin tätä purppuranväristä mössöä, mikä maistui oikein hyvältä ja näytti vievän nälkäni. Näin, että Sandy oli aivan liian innoissaan syödäkseen, kun hän vain työnsi ruokaansa ympäri lautasta.

Meillä oli hauskaa tavatessamme olentoja monilta eri planeetoilta ja monista kulttuureista ja keskustellessamme niiden kanssa. Onneksi juuri kun aloin tuntea pakahtuvani, Mytre sanoi: "Vieraidemme on aika mennä holosviittiin." Kaikki nyökkäsivät ymmärtäen, kun sanomme näkemiin uusille ystävillemme ja Mytre ja Mytria johdattivat meidät ulos messisalista.

Tällä kertaa Mytria puhui: "Emme ole varmoja, miten kauan tietoisuutenne voi pysyä tässä tietoisuustilassa. Siksi kävelemisen sijasta, Mytre ja minä sädetämme meidät holosviittiin.

"Kyllä", Mytre sanoi. "Viemme teidät kierrokselle toisella vierailulla. Tällä kertaa teille on tärkeä viesti Arcturuslaiselta."

"Arcturuslaiselta", Sandy ja minä kuiskasimme, silmät levällään kuin teevadit.

Katselimme, kun Mytre ja Mytria sulautuivat yhdeksi persoonaksi ja sitten valon väläyksessä seisoimme holosviitin edessä. Odotimme näkevämme kuvan vuorista, vesiputouksesta ja kauniista laaksosta, mistä Mytre oli kertonut meille. Itse asiassa muistimme tuon kuvan tarkkaan kuin oman kokemuksemme. Mutta Mytria ei ollut koskaan tässä holosviitissä ja pidimme Mytriaa Sandyn korkeampana itsenä.

Kuitenkin jos Mytrialla ja Mytrellä oli samat muistot, Sandyllä ja minullakin olisi? Sandy sanoi lukien ajatukseni: "Luuletko, että minä ja sinä sulaudumme yhteen niin kuin Mytre ja Mytria?"

Hymyilin ja kiedoin käsivarteni hänen ympärilleen, kun astuimme holo-ohjelmaan. Emme kuitenkaan nähneet mitään, kun ympärillämme oli hyvin tiheää sumua.

"Luulen, että Mytrian näki ensin tällaisena uuden maan. Odota, miten tiedän sen?", Sandy huomautti.

"Kuka Mytrian on?", kysyin.

"On hyvä, että olemme kumpikin täällä, koska sinä muistat joitain asioita, joita minä en muista, ja minä muistan asioita, joita sinä et muista", Sandy hymyili.

"Kyllä, olemme upea tiimi. Muistan Mytrianin nyt. Miten saatoin unohtaa. Se on ylisielumme ja se on käynyt seitsemännen ulottuvuuden ylisielumme luona."

"Ei", Mytrian sanoi. "Olen tässä kanssanne nyt."

"Mekin olemme täällä", Arcturuslainen sanoi.

Olimme niin otettuja ylisielumme ja Arcturuslaisen läsnäolosta, että tietoisuutemme melkein putosi pois kokemuksestamme. Onneksi Sandy ja minä pidimme vaistomaisesti kädestä energiamme maadoittamiseksi tässä uskomattomassa seikkailussa. Se ei kuitenkaan näyttänyt riittävän, kun siirryimme edestakaisin holo-ohjelmaan ja siitä pois. Onneksi Arcturuslainen tuli luoksemme ja kosketti meitä kumpaakin kolmanteen silmään. Hitaasti aloimme vakiintua ja asettua tähän kokemustaajuuteen.

"Nyt teidän täytyy nostaa tietoisuuttanne vielä lisää hahmottaaksenne tämän todellisuuden", Arcturuslainen sanoi.

Emme olleet varmoja, mitä Arcturuslainen tarkoitti, mutta oivalsimme, että kokemuksemme tässä sumuisessa holosviitissä olemisesta "vaiheili". Mytrian leijui huoneen poikki ja kosketti yhteen puristettuja käsiämme, mikä sai kädet putoamaan sivuillemme, jotta se pystyi seisomaan välissämme.

Sitten Mytrian otti meitä kumpaakin kädestä ja yhdisti meidät kolme yhdeksi. Muistoja useammista elämistä useammissa paikoissa ja ulottuvuuksissa, kuin pystyimme alkuunkaan kuvittelemaan, tuli mieliimme. Tunsimme pelkoa galaktisesta sodasta "sisäinen voima" ja "valta toisiin" -maailmojen välillä.

Muistimme olleemme plejadilaisten, antarianlaisten ja siriuslaisten joukoissa ja myös "valta toisiin" -dragoniaaneja. Koimme itsemme yhtenä androgyyninä olentona, miespuolisena, naispuolisena, humanoidina, matelijana, valaana ja delfiininä, hämähäkkiolentona ja hyönteisenä. Miten olimme voineet olla niin monta eri lajia?

Vastaten kysymykseeni Mytrian sanoi: "Olemme ottaneet monia elämiä nyt-hetken ajattomuudessa. Ymmärrämme järkytyksenne, kun mekin pakahduimme, kun ensimmäisen kerran astuimme ylisieluumme. Meihin tulvi myriadeja muistoja, monia enemmän mitä annan teille tässä nyt-hetkessä. Teidän täytyy aktivoida moniulotteinen mielenne ja integroida se kolmannen ulottuvuuden ajatteluunne, ennen kuin pystytte täysin ymmärtämään, mitä koette.

"Kyllä", Sandy sanoi. "Voin kertoa, että olemme edelleen hyvin hämmentyneitä, koska olemme vielä kiinni henkilökohtaisissa ilmaisuissamme maa-aikajanallamme."

Olin hyvin hämmästynyt nähdessäni, miten helposti Sandy ymmärsi tilanteen ja oivalsin, etten ollut antanut riittävästi tunnustusta siitä valtavasta viisaudesta, mitä hän oli osoittanut jokapäiväisessä elämässämme. Olin ollut niin kiinnostunut omasta Mytren kanavointikokemuksestani, hänen toimiessaan "sihteerinäni", että olin tullut ylimieliseksi enkä ollut todella katsonut häntä.

"Se on totta", Mytrian vastasi taas ajatuksiini. "Olemme havainneet, että monet miespuoliset ilmaisumme ovat langenneet tavanomaiseen miehiseen ylemmyyteen matalamman ulottuvuuden elämissä.

"Emme ole vielä varma, miten saavuimme ylisieluun, paitsi että kaipasimme päästä kotiin. Koska olemme itsejemme, Mytren ja Mytrian sekä Arcturuslaisen ylisielu, kotimme on seitsemännen ulottuvuuden ylisielu.

"Tietysti Arcturuslainen resonoi myös korkeampiin ulottuvuuksiin, kahdeksannesta kymmenenteen, kun se on ylösnoussut ylisielutaajuuden yli. Me eli Mytrian-ITSEMME, tuotiin yksilöllisyyskokemukseen, kun meistä tuli uuden maan edustajia."

"Kyllä, kyllä", Sandy sanoi innostuneella äänellä. "Muistan, miten te/me olimme hyvin hämmästyneitä, kun uusi maa näytti aivan samalta, miltä tässä holosviitissä näyttää."

"Minäkin muistan", lisäsin. "Te/me jahtasimme Gaia-vauvaa, joka johdatti teidät/meidät riemukkaaseen takaa-ajoon planeetan ytimeen."

"Ja sitten te/me tapasimme lemurialaisia", Sandy lisäsi.

"Mutta sitten", Mytrian sanoi, "prosessi nujersi meidät, Mytrianin, niin, että meidät vietiin emäalukselle. Olimme hyvin hämmentyneitä silloin, koska meillä ei ollut mitään muistoa seitsemännen ulottuvuuden ylisieluna olemisesta. Nyt olemme saaneet täysin takaisin yhteytemme ylisielu-ITSEEMME ja olemme liittyneet teihin auttamaan moniulotteisen mielenne aktivoinnissa."

Tuossa kohtaa tapahtui mitä epätavallisin asia, mikä jätti Sandyn ja minut seisomaan suu auki. Arcturslainen tuli minuun, Sandyyn ja Mytrianiin ja sulautti meidät kaikki yhdeksi. Välittömästi Sandy ja minä olimme valtavan erilaisia. Ensinnäkin Mytre ja Mytria liittyivät tietoisuuteemme sekä nämä uskomattomat olennot, jotka tuntuivat ja näyttivät salamoinnilta. Tiesimme vaistomaisesti, että ne olivat kuudetta ulottuvuutta.

Koko äärettömyyden sekä kolmannen ulottuvuuden sekunnin ajan virtasimme täydellisen ykseyden, perimmäisen viisauden, sisäisen voiman ja ehdottoman rakkauden maailmassa. Sisällä kuulimme Mytre/Mytrian sanovan: "Tiesimme, että oli teidän yhteensulautumisenne aika, muttei meillä ollut aavistustakaan, että se olisi tämä yhteensulautuminen."

Samanaikaisesti kuulimme Mytrianin sanovan: "Nyt voitte aktivoida moniulotteisen mielenne."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Magellan sky code]

YHTEENSULAUTUMINEN, OSA 3

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
17.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

KALIBROITUMINEN MONIULOTTEISEEN MIELEEN

Sandy puhuu:

Siinä valo-orbissa minkä loi Arcturuslaisen, Mytrianin, Mytren, Mytrian, Jasonin ja minun yhteistietoisuus, ehdottoman rakkauden ja yltäkylläisen ilon tunne oli melkein liikaa kestettäväksi. Miten olimme voineet Jasonin kanssa tottua niin fyysisen elämämme pelkoon, hälinään, työhön, haasteisiin ja stressiin, että ehdoton rakkaus ja ilo olivat liikaa?

Onneksi orbimme rakkaus ja ilo poistivat nopeasti tuon viestin mielestäni. Silloin kuulin jonkun puhuvan meille. Taaskin tiesin, mitä Jason ajatteli - aivan kuten olin varma, että hän tiesi, mitä minä ajattelin. Itse asiassa orbissa kuulimme samanaikaisesti kaikkien ajatukset, myös Arcturuslaisen. Kummallista kyllä, pystyimme silti ymmärtämään ne kaikki.

Kun ihmettelin, miten voimme vastaanottaa ja ymmärtää niin monia ajatuksia kerralla ja vielä ymmärtää ne, minä/me (sillä olimme yhtä) kuulin Mytrianin sanovan: "Olette nyt yhdistyneet moniulotteiseen mieleenne. Rakas Jason ja Sandy, olette ihmisedustajat jotka liittyvät ryhmäämme, kun palaamme Gaian ytimeen muuntamaan maapallon kulmakiven ja keskuskristallit takaisin luontaiseen moniulotteisuuteensa."

Jason ja minä haukoimme henkeä tästä suuresta kunniasta, mutta ennen kuin ehdimme esittää myriadeja kysymyksiämme, Mytrian jatkoi: "Tuntekaa korkeampi valotaajuus, mikä ympäröi teitä. Keskittykää nyt valopyörteeseen, mikä on moniulotteinen mielenne. Tunnetteko tuon pyörteen aivan kruunucharkanne yläpuolella päälaella?"

Jason ja minä nyökkäsimme "kyllä", kun Mytrian jatkoi: "Tiedämme, että olette tietoinen siitä, että tuo kohta on sisäänkäynti käpylisäkkeeseen. Tämä rauhanen avaa ja sulkee pyörteen moniulotteisen mielen ja ihmisaivojen välillä. Tämä pyörre on nyt auki, joten pyydämme teitä tuntemaan moniulotteisen mielen valtavan energiakentän tulevan ihmisaivoihin."

Jason ja minä kurkotimme toisiamme kohti ja lukitsimme käsivarret yhteen tuen saamiseksi. Meillä oli vaikeuksia pysyä tietoisena ja olimme huolissamme, että putoaisimme pois tästä ihmeellisestä tilanteesta. Onneksi Arcturuslainen joka seisoi jatkuvasti takanamme antamassa tukea, kosketti päidemme kruunua. Lisääntyvä pahoinvointi ja huimaus loppuivat välittömästi.

"Tarkkailkaa valovälähdyksiä, kun moniulotteinen mielenne on vuorovaikutuksessa fyysisten aivojenne synapsiristeysten kanssa", Mytrian jatkoi nähtyään meidän tasapainottuneen. Tuo tasapaino olisi kuitenkin lähtenyt, jos Arcturuslainen ei olisi seissyt takanamme, kun kuva aivojemme synapsienergiasta oli hyvin pakahduttava.

Hitaasti sopeuduimme tuohon kuvaan ja Mytrian jatkoi: "Katsokaa silmät suljettuna kolmannella silmällänne korkeampia todellisuustaajuuksia, joita kuvastuu aivoissanne sumukerroksen ulkopuolella." Näimme sisällä, että sumu tässä holosviitissä edustaa sumua niiden aivoissa, jotka ovat eläneet maan 3D-hologrammissa.

Ymmärsimme selvästi tuon viestin ja painauduimme vielä lähemmäs auttamaan toisiamme sisäisen sumumme selvittämisessä. Kuulimme kumpikin välittömästi: "Yrittäkää lähettää ehdotonta rakkautta itsellenne." Emme tienneet tuon ehdotuksen lähdettä, mutta se kuulosti erinomaiselta, joten yritimme. Minun on sanottava "yritimme", koska emme olleet koskaan ajatelleet itsemme rakastamista ehdottomasti, ainakaan nyt fyysisessä muodossa ollessamme.

Hitaasti takaa missä Arcturuslainen tuki meitä, aloimme tuntea mitä ihaninta rauhaa, tyyneyttä, täydellistä hyvinvointia ja ehdotonta luottamusta itseemme. Kyyneleet alkoivat juosta silmistämme, kun sumu alkoi hälvetä aivoissamme paljastamaan sen suuren onnellisuuden ja kiitollisuuden, mikä täytti olemuksemme.

"Yhdistykää nyt", Mytrian jatkoi, "moniulotteisen mielenne kuva-alueeseen aivojen takaraivolohkossa (occipitial lobe). Näin moniulotteinen selvänäkönne voi sulautua fyysiseen näkökykyynne."

Näimme välittömästi kuvan ihmisaivoista, mikä auttoi kovasti meitä ymmärtämään aivojemme joka aluetta, mitä meidän täytyi käsitellä. Tämä kaaviokuva aivoista näytettiin esitettävän mielessämme. (Kuva tekstin lopussa)

"Kyllä", Mytrian vastasi, "moniulotteinen mieli pystyy projisoimaan kuvan sisältä. Tämä mielikuvien projisoiminen auttaa teitä luontaisessa kyvyssänne luoda se todellisuus, minkä haluatte havaita."

Jason ja minä päätimme laittaa tuon toteamuksen, mikä ylitti täysin ymmärryksemme, energiakenttään päämme yläpuolella, minkä aloimme tunnistaa moniulotteiseksi mieleksi. Tunsimme Arcturuslaisen energiakentän liikkuvan päälakemme yli, mikä antoi meille selkeän tuntemuksen moniulotteisesta mielestä, mihin kalibroimme 3D-aivojamme.

"Erinomaista", Mytrian vastasi ajatuksiimme. "Nyt yhdistätte moniulotteisen mielen selväkuuloisuuden aivojenne ohimolohkoon (temporal lobe), mikä hallitsee kuuloa."

Tällä kertaa valmistauduimme korkeamman valon tulvimiseen aivoihimme astumalla vähän taaksepäin Arcturuslaisen energiakenttään. Kun tunsimme rakastavan tuen, hengitimme syvään sisään, kun tunsimme yhteyden kasvavan moniulotteisen mielen ja aivojen kuulokeskuksen välillä.

"Kun yhdistätte moniulotteisen selväkuuloisuutenne fyysiseen kuuloon, alatte kuulla kaiken elämän haluavan kommunikoida kanssanne. Pystytte myös muodostamaan vahvan siteen teidän ja korkeampien ilmaisujenne välille."

Mytrian oli oikeassa, koska aloimme kuulla myriadeja ääniä, viestejä ja sointuja, joita tuli joka puolelta.

"Menkää hiljaisuuteen kuullaksenne paremmin ykseyden ja oman moniulotteisen ITSENNE äänen."

Emme olleet aivan varmoja, mitä tuo "hiljaisuus" oli, mutta koimme kumpikin sisäistä hiljaisuutta, mitä emme olleet koskaan ennen tunteneet. Tämä hiljaisuus syveni ja syveni, kunnes se alkoi huokua muodostamme ympäristöön. Hitaasti luotiin palautesilmukka, mikä heijasti sisäistä hiljaisuutta muodostamme ja palautti sen samaan aikaan takaisin tietoisuuteemme.

Meillä ei ollut aavistustakaan, miten kauan olimme nauttineet tästä hiljaisuudesta, kun kuulimme Mytrianin sanovan: "Erinomaista. Yhdistäkää nyt moniulotteinen mieli päälakilohkoon (parietal lobe). Tämä yhteys auttaa teitä ymmärtämään paremmin todellisuuden korkeampia taajuuksia, joita koette nyt samanaikaisesti fyysisten havaintojenne kanssa.

"Integroimalla moniulotteisen mielenne aivojen takaraivo-, ohimo- ja päälakilohkoon, huomaatte helpommaksi tulkita, ymmärtää ja integroida valokieltä kolmannen ulottuvuuden kommunikointiinne. Sitten pystytte olemaan jatkuvassa yhteydessä meidän, korkeampien ilmaisujenne kanssa."

Meillä kummallakin oli monia kysymyksiä Mytrianin viimeisestä toteamuksesta, mutta kun annoimme moniulotteisen mielen lämpimän hehkun jatkaa päälakeamme kohti, kuulimme Mytrianin sanovan: "Antakaa nyt moniulotteisen mielen integroitua aistiaivokuoreenne (sensory cortex). Kun sallitte tämän integroitumisen, laajentunut selvätuntoisuutenne kalibroituu 3D-aivoihin."

Äkkiä meistä tuntui, että pystyimme ikään kuin näkemään ja kuulemaan hajuaistilla ja iholla. Ihmettelimme, tällaistako oli Gaian monilla eläimillä, mutta ennen kuin ehdimme esittää kysymyksiä, tunsimme moniulotteisen mielen kalibroituvan motoriseen aivokuoreemme (motor cortex). Olimme hyvin hiljaa hiljaisuudessamme, mutta aloimme kuvitella eri liikkumistapoja, kuten leijuminen kävelemisen sijasta.

Halusimme leikkiä näillä uusilla liikkumismuodoilla, mutta moniulotteinen mielemme siirtyi nopeasti sulautumaan yhteen otsalohkomme (frontal lobe) kanssa. Kun moniulotteinen mielemme integroitui aivojemme alueeseen, mikä erotti meidät eläinkunnasta, oivalsimme, että elämämme olisi muuttunut iäksi.

Koskaan enää emme pystyisi ajattelemaan tai käyttäytymään samalla tavalla. Tunsimme, että henkilökohtaiset tarpeemme laitettaisiin moniulotteisen ITSEMME tarpeiden jälkeen. Päätöksemme ja tekomme eivät perustuisi ainoastaan havaintoihin ihmistodellisuudesta, vaan myös moniulotteisesta mielestä saatuun informaatioon. Emme pystyisi enää koskaan epäilemään itseämme, kun ITSEMME olisi yhdistynyt nyt-hetken ykseyteen.

Oivaltamattamme aloimme Jasonin kanssa kulkea sumussa. Sumun läpi mikä nyt alkoi kirkastua, näimme, kuulimme, haistoimme ja tunsimme mitä hämmästyttävimmän näkymän. Valitettavasti kurkottautuessamme koskettamaan sitä, heräsimme pienen talomme makuuhuoneessa 3D-maapallolla.

"Minkä näkymän juuri näimme?", sanoimme kumpikin samaan aikaan.

Ennen kuin pystyimme pohtimaan tuota kysymystä, moniulotteinen mielemme pyysi lisäkalibrointia, fyysisen tuntoaistimme harmonisoimiseksi moniulotteisen telekinesian kanssa. "Koskettakaa fyysistä käsivarttanne kädellä", yhteinen moniulotteinen mielemme ohjeisti. "Tuntekaa maa-astianne tiheyden vastus. Yhdistäkää nyt telekinesianne fyysiseen kosketukseen koskettamalla käsivartta mielellä."

Huomaamatta, että kuulimme kumpikin saman kommunikoinnin tietoisuudestamme, seurasimme sisäistä ohjettamme ja kosketimme käsivarttamme mielellä. "Nyt", moniulotteinen mielemme jatkoi, "käyttäkää selvänäköisyyttä nähdäksenne valokehon ulottuvan fyysisen muotonne ulkopuolelle."

Olimme kumpikin yllättyneitä ja riemuissamme, kun pysytimme näkemään oman valokehomme!

"Koskettakaa tasaisella kämmenellä lempeästi valokehoanne", moniulotteinen mielemme jatkoi. "Tuntekaa, ettei ole mitään vastusta tai tiheyttä. Ajatelkaa nyt jotain rakastavaa ajatusta ja koskettakaa taas valokehoa kokeaksenne, miten se laajenee."

On melko helppoa ajatella rakastavaa ajatusta tässä ihanassa energiassa, mutta huomasimme, että käsivartemme oli aivan liian lyhyt koskettamaan koko valoamme. Sitten kun käytimme mieltä valokehomme koskettamiseen, siitä tuli suurempi. Sitten mielemme sanoi: "Ajatelkaa jotain pelokasta ajatusta ja koskettakaa valokehoa kokeaksenne, miten se pienenee."

Valokehomme oli välittömästi paljon pienempi. Korvasimme tuon ajatuksen välittömästi rakastavalla ajatuksella ja tarkkailimme valokehomme palaamista aiempaan loistoonsa ja kokoonsa.

"Hyvin ajateltu", moniulotteinen mielemme kiusoitteli. Oliko sillä huumorintajua? "Kyllä", vastasi mielemme, mikä sai meidät molemmat nauramaan. "Ajatelkaa nyt telekineettisesti", mielemme jatkoi, "että fyysinen kehonne on muuntunut valokehoksi. Varmistakaa, että täytätte tuon ajatuksen ehdottomalla rakkaudella.

"Koskettakaa telekinesiaa käyttäen valokehoa sydän-mielellänne." Kun ihmettelimme kumpikin, mikä "sydän-mieli" on, kuulimme mielemme vastaavan esittämättömään kysymykseemme: "Ymmärtäkää, että kalibroitte havaintonne ajatuksillanne ja tunteillanne - sydän-mielellänne". No, kysyimme sitä kyllä sisällämme ja saimme sisäisen vastauksen. Elämä ei todellakaan ole enää samanlaista. "Upeaa!", nauroimme kumpikin.

"Nähkää selvänäköisyydellänne", fokusoitunut moniulotteinen mielemme jatkoi", korkeamman ulottuvuuden maailma, mikä värähtelee ympärillänne. Kuulkaa nyt selväkuuloisuudellanne, miten tuo todellisuus kommunikoi kanssanne. Haistakaa selvätuntoisuudellanne autuuden ja rakkauden aromi ja koskettakaa telekinesiallanne tätä maailmaa moniulotteisella mielellä."

Jasonista ja minusta tuntui välittömästi siltä, että sormemme oli pistorasiassa ja kundaliini alkoi kulkea ylös ja alas selkärankaa pitkin. Juuri ennen kuin aloimme lentää pois fyysisestä muodostamme, sisäinen mieli joka oli nyt ehdottomasti kontrollissa, sanoi: "

"Avatkaa fyysiset silmät saadaksenne vilauksen korkeammasta todellisuudesta, kun se häivähtää näköaistinne ohi. Kuunnelkaa ja osallistukaa korkeamman taajuuden viesteihin, jotka kommunikoivat jatkuvasti kanssanne. Haistakaa korkeampien ulottuvuuksien aromi, kun se kulkee tajuntanne läpi kuin lempeä tuulahdus. Koskettakaa maailmaa pehmeästi moniulotteisella mielellä ja tuntekaa elämän korkeampi värähtely.

"Mikä tärkeintä, rakastakaa itseänne ehdottomasti, jotta voitte antaa itsellenne ehdottomasti anteeksi, kun unohdatte kalibroitua uudelleen. Silloin voitte paremmin hyväksyä ehdottomasti, että olette siirtymässä, jolloin teistä tulee kärsimätön tai pelokas.

"Ylläpitääksenne moniulotteisen tietoisuustilan, päästäkää irti kaikesta itsenne tuomitsemisesta, jotta voitte päästää irti toisten tuomitsemisesta. Kaikenlainen tuomitseminen alentaa tietoisuuttanne ja irrottaa teidät minusta, moniulotteisesta mielestänne."

Jason ja minä katsoimme toisiamme kunnioitusta tuntien. Olimme juuri alkamassa päästää irti kaikesta itsemme tuomitsemista, kun ovelta kuului kova koputus. Kukaan ei koskaan koputa ovemme.

"Kuka se voi olla?", kysyimme molemmat vihaisesti. Tietoisuutemme romahti välittömästi ja olimme kaksi hyvin fyysistä ja alastonta ihmistä istumassa sängyllä.

"Emme saaneet pitää pukuja", sanoin sännätessäni hakemaan vaatteita.

"Taas 3D:ssä", Jason sanoi puolittain hymyillen.



http://1.bp.blogspot.com/-MkgUIZRZb68/U ... AAAAABwo/K

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

YHTEENSULAUTUMINEN, OSA 4

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
23.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

OVEN AVAAMINEN

Sandy jatkaa:

Luulen, ettemme olleet takaisin 3D:ssä, koska mennessäni ovelle, siellä ei ollut ketään. Kuitenkin pian oven avaamisen jälkeen Jason ja minä tunsimme erittäin voimakkaan aistimuksen. Se oli itse asiassa moniulotteinen aistimus. Koska fyysiset silmämme eivät nähneet mitään, katsoimme toisiamme hämmentyneen näköisenä.

Meillä molemmilla oli kuitenkin kummallinen tunne, ettemme olleet yksin. Itse asiassa tunteemme oli valtavan tuttu. Seisoimme täysin hiljaa paikallaan, melkein kuin emme olisi halunneet häiritä tätä ainutlaatuista energiaa, mikä oli tullut kotiimme.

"Tämä energia tuntuu hyvin tutulta", Jason sanoi. Nyökkäsin haluamatta häiritä ilmapiiriä puhumalla. Vähitellen aloimme tiedostaa enemmän: "Onko se Arcturuslainen?", kysyimme kumpikin hämmästystä äänessämme.

"Kyllä", Arcturuslainen vastasi puhuen selväkuuloisuutemme kautta. "Olemme tyytyväisiä, että olette havainneet meidät moniulotteisella havaintotavallanne. Autamme teitä nyt laajentamaan moniulotteista tietoisuuttanne jakamalla tärkeää informaatiota kanssanne. Kuunnelkaa tarkkaan moniulotteista kommunikointiamme."

Oivalsin, että Jason oli yhtä ällistynyt kuin minä Arcturuslaisen vierailusta kotiimme, kun Arcturuslainen jatkoi: "Emme vieraile kotonanne. Vierailemme moniulotteisessa tietoisuudessanne. Koska olette kalibroineet fyysiset aivonne moniulotteiseen tietoisuuteen, pystytte havaitsemaan läsnäolomme yhteistietoisuudellanne."

"Aivan", Jason sanoi. "Tuntuu siltä, että olette kotonamme, mutta ymmärrän, että olette todellisuudessa tietoisuudessamme". Nyökkäsin ollen samaa mieltä.

"Olemme tyytyväisiä, että tajuatte korkeamman ulottuvuuden käsitteitä", Arcturuslainen jatkoi puhumista tietoisuudessamme. "Koska olette sulautuneet yhteen korkeampien ilmaisujenne - Mytren, Mytrian, Mytrianin ja meidän Arcturuslaisen olemuksemme kanssa - teidän on tärkeää ymmärtää täydellisemmin, mitä tapahtuu nyt-hetkessänne. Koska olette täysin yhdistyneet moniulotteiseen ITSEENNE, teistä on tullut avoin portaali, minkä kautta voimme puhua suoraan heräävälle ihmiskunnalle.

"Nimittäin, rakkaat maadoittuneet ilmaisumme, fyysinen muotorakenne tässä avaruuden kvadrantissa valmistautuu puhkeamaan korkeammiksi henkitaajuuksiksi. "Hengellä" tarkoitamme sellaista, mikä on täynnä luomisvaloa. Tämä luomisvalo palvelee korkeamman taajuuden palettina, mille ajatus voidaan projisoija elävöitettynä tunneväreillä.

"Arcturuslaisten galaktista palvelua on olla apuna aina, silloin kun muuntava hetki tulee avaruuden minkä tahansa kvadrantin nyt-hetkeen. Meillä on monia tapoja tämän prosessin edesauttamiseen. Suurin haaste on, että tietämättömät ihmiset voivat hahmottaa muuntumisen valokehoksi kuolemana. Kuolema on kuitenkin pelkästään vapautumista 3D-harhamatriisista.

"Itse asiassa tämä vapautuminen on kaksoispaikantumista. Muistutamme teille, ettei mikään kuole multiversumissa, mutta se voi muuntua korkeammaksi tai matalammaksi ilmaisutaajuudeksi. Ihmiskunnan tietoisuus muuntuu kohta korkeammaksi ilmaisutaajuudeksi, mikä värähtelee aikaharhan ulkopuolella.

"Tämän muuntumisen tapahduttua koette myriadeja todellisuuksia nyt-hetken ykseydessä. Oivallatte silloin, että voitte ylläpitää tietoisen tajunnan yhdestä tai useammasta korkeamman ulottuvuuden todellisuudesta, säilyttäessänne edelleen maa-astian ja/tai käyttäessänne sitä.

"Valitettavasti monet ihmiset ovat edelleen niin kiinni siinä fyysisessä todellisuudessa, minkä he ovat tunteneet todeksi myriadeja inkarnaatioita, että he vastaustavat muuntumisprosessia. Tämän vastarintavoima luo "heilurin" muuntumisenergiakenttään. Se pysäyttää muuntumistapahtuman niin, että luodaan alemman todellisuustaajuuden jähmettyneitä hetkiä.

"Ne jotka pelkäävät sallia todellisuutensa tasaisen muuntumisen, jäävät kiinni noihin jähmettyneisiin 3D-ajan hetkiin. Näin heidän havaintotapansa pysyy rajoittuneena kolmanteen ulottuvuuteen eivätkä he kykene kokemaan lähestyvää muuntumista korkeampiin todellisuuksiin. Koska he ovat valinneet pelkopolun ehdottoman rakkauspolun sijasta, he roikkuvat kiinni tunnetussa ja pelkäävät, että heidän todellisuutensa tuhoutuu.

"Sitä vastoin ne jotka ovat valinneet ehdottoman rakkauspolun, ovat vapautuneet aikakahleista ja hyväksyvät innokkaasti muutoksen. Näin ollen he hahmottavat saman tapahtuman polun rakentamisena korkeampaan todellisuustaajuuteen. Näin ollen samaan aikaan kun näiden jähmettyneiden hetkien asukkaat roikkuvat kiinni fyysisessä versiossaan elämästä uskoen, että kaikki heidän ympärillään menetetään, muuntuvat yksilöt luovat havaintopolkua viidennen ulottuvuuden uudelle maapallolle.

"Jähmettyneiden hetkien asukkaat uskovat ehkä myös, että he selviytyvät viimeisenä siitä, minkä he hahmottavat tuhoksi. Muutosvastarintansa vuoksi he eivät enää ole kolmannen ulottuvuuden matriisissa, kun tuota matriisia ei ole enää. He eivät kuitenkaan voi uskoa viidennen ulottuvuuden todellisuuteen tai ajatella tai hahmottaa sitä. Näin he asettuvat urheasti alemman neljännen ulottuvuuden todellisuuteensa.

"Tämä alempi todellisuusulottuvuus on täynnä pelkoa asukkaidensa uskomusmallien vuoksi. Se antaa kuitenkin niille, jotka ovat eläneet itsekästä, "valta toisiin", vihaista ja/tai julmaa elämää, tarpeen tehdä yhteistyötä toisten kanssa selviytyäkseen. Tällä tavalla jähmettyneiden hetkien pelästyneillä uhreilla ja hyväksikäyttäjillä on syy huolehtia toisistaan, löytää sisäinen voimansa ja antaa sen surun ja pelon parantua, mikä oli heidän elämänsä perusta.

"Me hahmotamme nämä "muuntumisvastarintasaarekkeet" sairaaloina, joissa ne jotka eivät voi hyväksyä muutosta, voivat kokea lisää aikaharhaa valmistautuakseen pimeyden muuntumiseen valoksi ja rakkaudeksi. Useimmat näistä eksyneistä sieluista pelkäävät muutosta omien selvittämättömien traumojensa vuoksi. Kun he selvittävät sisäisen traumansa auttamalla toisia, heidän muutospelkonsa vapautuu.

"Onneksi on monia, jotka ovat enemmän kuin valmiita päästämään irti pelostaan ja palaamaan luontaiseen ehdottomaan rakkauteensa. Tämä pelosta irtipäästäminen - selvitetty tai ei - keventää heidän tietoisuuttaan enemmän, kuin he voivat kuvitella. Ne jotka ovat edelleen sidottuja kolmannen ulottuvuuden toimintamalliin, uskovat, että trauman parantaminen vie pitkän aikaa. Koska aikaa ei enää ole viidennen ulottuvuuden matriisissa, traumasta vapautuminen voi olla välitöntä.

"Toisaalta heidän tietoisuutensa kiinnittyessä aikaan sidottuun 3D-matriisiin, myös muuntuminen vie aikaa. Aika laitettiin alempiin todellisuusmatriiseihin, jotta asukkaat voisivat hidastaa luomisprosessia ymmärtääkseen tarkkaan, miten ajatukset ja tunteet yhdistyvät luomaan portaaleja. Nämä portaalit ovat kaksisuuntaisia siinä, että ne sallivat luojiensa astua tiettyyn todellisuuteen ja/tai lähteä siitä.

"Monet ylösnousemusvapaaehtoisemme ottavat "aikaa" alemman taajuuden kokemustensa parantamiseen menneissä, nykyisissä tai tulevissa elämissään, jotta he voivat oppia auttamaan niitä, jotka ovat niin eksyneet pimeyteen, etteivät he pysty havaitsemaan valotulvaa. Silloin kun he kulkevat ajan läpi parantamaan niitä, mitkä he hahmottavat muiksi elämiksi, heidän on ymmärrettävä aikaharha.

"Nyt-hetken pirstominen ajaksi on hyvin samanlaista kuin elokuvanne. Monia yksittäisiä kuvia on laitettu yhteen pitkälle filmille, joita pitkin kuvien valo voi kulkea. Silloin kun tämä filmi kulkee hyvin nopeasti, kuvat sekoittuvat yhdeksi liikkuvaksi kuvaksi. Nykytodellisuudessanne ei tietysti tarvita enää filmiä ja monien liikkuvien kuvien virta kulkee "pilven" läpi näkymättömästi tietokonelaitteelta toiselle.

"Aikaan kiinni jääneet ovat samanlaisia kuin liikkuvat kuvat siinä mielessä, että jotain on kuvien välissä. Tämä jokin "välissä" aiheuttaa ajan. Silloin kun elokuva virtaa pilven läpi, mikä on kolmannen ulottuvuuden havaintotavalle näkymätön taajuus, fyysinen ihminen voi helposti vangita tuon valotaajuuden, liikkuvan kuvan esittämiseksi omalla elektronisella laitteellaan.

"Samalla tavalla tietoisuutenne voi vangita viidennen ulottuvuuden "liikkuvia kuvia", mutta se voi tehdä tämän vain, jos havaintotapanne on kalibroitu taajuuteen, mikä voi vangita noita "valokuvia". Jos uskotte, että viidennen ulottuvuuden havaitseminen on mahdotonta, siitä tulee tietysti mahdotonta.

"Kuitenkin uskoessanne, että voitte laajentaa tietoisuutenne korkeampaan havaintotaajuuteen, voitte kalibroida mielenne viidennen ulottuvuuden "pilveen". Kun tietoisuutenne on kalibroitu pilvitaajuuteen, mikä siirtää näitä viidennen ulottuvuuden maapallon liikkuvia kuvia, alatte heijastaa tätä elokuvaa sisäisen mielenne näytölle.

"Jos uskotte, että voitte kalibroida tietoisuutenne vastaanottamaan kuvia viidennestä ulottuvuudesta, liikutte tuota mahdollista todellisuutta kohti. Samalla tavalla jos uskotte, että jokin pelottava asia tapahtuu, tietoisuutenne etsii tuon mahdollisen todellisuuden. Teidän täytyy muistaa nyt valmistautuessanne viidennen ulottuvuuden maapalloon, että jokainen ajatuksenne ja tunteenne luo kuvan/todellisuuden, minkä maalaatte todellisuusnäytöllenne.

"Tällä tavalla luotte sen, minkä havaitsette, ja havaitsette sen, mitä olette luoneet. Itse asiassa korkeammissa todellisuusulottuvuuksissa luominen ja havaitseminen ovat sama asia. Luotte todellisuutenne havainnoilla, joihin päätätte osallistua, ja havaitsette sen todellisuuden, minkä loitte ajatuksillanne ja tunteillanne.

"Myös silloin kun pidetään maa-astia, ehdoton rakkaus laajentaa tietoisuuttanne riittävästi, jotta voitte vangita korkeamman ulottuvuuden "liikkuvia kuvia". Ehdottomalla rakkaudella on myös luontainen voima harmonisoida se, mikä on epäharmoniassa, jotta olette puhdas käytävä, minkä kautta korkeamman taajuuden informaatio voi virrata.

"Ehdoton rakkaus mikä on multiversumin parantava voima, paljastaa, että suurin osa sairauksista johtuu epäharmoniasta korkeampien todellisuusulottuvuuksien kanssa. Onneksi sekin mikä on kalibroitu matalampaan taajuuteen, voidaan vetää ehdottoman rakkauden voimalla harmoniaan ykseyden kanssa. Ollessaan harmoniassa ykseyden nyt-hetken kanssa, aika ja ajan luoma erillisyys muuntuvat nyt-hetkeksi. Nyt-hetkessä olette äärettömästi yhteydessä moniulotteisen ITSENNE kaikkiin ilmaisuihin.

"Moniulotteinen ITSENNE päätti "vierailla" alemmissa taajuuksissa paljon samaan tapaan, kuin käytäisiin yliopistossa oppimassa. Halusitte oppia tässä yliopistossa, miten planeetta ylösnousee tuhoutumatta. Valitettavasti monet teistä joutuivat epäharmoniaan ITSENSÄ kanssa ja eksyi kolmannen ulottuvuuden aika- ja erillisyysmalliin.

"Silloin aloitte unohtaa, että olette valo-olentoja, joita alemman todellisuustaajuuden harhakuvat eivät voi vahingoittaa millään tapaa. Kolmas ulottuvuus on samanlainen kuin vanhanaikainen elokuvateatteri, missä valo teatterin takaosasta kantoi liikkuvia kuvia esitettäväksi valkokankaalle.

"Jos seisoisitte valkokankaan ja heijastuksen välissä, liikkuva kuva projisoituisi teihin. Nämä valoprojektiot eivät satuttaisi teitä, ellei teillä olisi sitä pelokasta ajatusta, että liikkuvat kuvat voivat vahingoittaa teitä. Koska se mitä ajattelette ja tunnette, heijastetaan 3D-hologrammin matriisiin, huolestuneet ajatuksenne ja pelokkaat tunteenne luovat todellisuusversion, missä kärsitte vahinkoa.

"Itse asiassa tällä tavalla loittoryhmämme valokehot yhdistyivät niin kovasti alemman ulottuvuuden kuviin, että he uskoivat olevansa valkokangastaajuus eikä heijastettu valotaajuus. Sitten he alkoivat uskoa, että he olivat henkilöhahmo elokuvassa eikä se valo, joka loi tuon hahmon."

Jason ja minä olimme niin ällistyneitä tästä viestistä ja siitä, että Arcturuslainen puhui meille, ettemme pystyneet liikkumaan tai puhumaan. Silloin Mytria ja Mytre tulivat pelastukseksemme astumalla tietoisuutemme ja heijastamalla omaa valoaan lävitsemme. Tässä kohtaa Arcturuslainen sanoi: "Tunnetteko eron, kun moniulotteisen ITSENNE korkeampi valo säteilee lävitsenne?"

Olimme sellaisessa autuudessa ja euforiassa, kun tunsimme tämän korkeamman valon muodossamme, että pystyimme vain hymyilemään ja nyökkäämään päätämme myöntävästi.

"Kun olette oivaltaneet, että elätte projisoidussa todellisuudessa, alatte ymmärtää, että te olette valo, joka projisoi tuon todellisuuden. Näin ollen te ette ole se hologrammikangas, mille valo projisoidaan", Arcturuslainen jatkoi.

"Tiedostaessanne, että olette valo ettekä kangas, jolle valo projisoidaan, ette voi enää välttää sitä tosiasiaa, että olette todellisuutenne luoja. Kun tuosta informaatiosta tulee tuttu tiedostamattoman ja tietoisen mielenne kaikille haavoittuneille ja uhriosille, asenteenne elämää kohtaan alkaa muuttua.

"Jos olette luoja, niin olette vain itsenne ja/tai sen todellisuuden uhri, johon päätitte tulla nykyinkarnaatiossanne. Tiedämme, että on monia maan asukkaita, jotka hädin tuskin pysyvät hengissä ja menevät nälkäisenä nukkumaan joka ilta.

"Tiedämme myös, että ympäri Gaian rakasta planeettaa soditaan ja kamalia hirmutekoja tapahtuu ihmisille joka päivä. Käsitämme, että hyvin harvat hallitsevat maailmaanne ja useimmat heistä ovat niiden Belialin veljien jäljellä olevia voimia, jotka hajottivat Atlantiksen. Siksi kysymme teiltä, miksi päätitte astua tuohon hologrammiprojektioon.

"Miksi loitte tämän todellisuuden itsellenne? Kun esitätte itsellenne tuon kysymyksen, olette mestaruus- ja ylösnousemuspolulla. Ylösnouseminen sen fyysisen todellisuuden yläpuolelle, minkä olette luoneet, ei ole pakenemista. Ylösnouseminen ei ole myöskään enää vain teille. Sitten kun muistatte moniulotteisen ITSENNE, oivallatte, että olette jo ylösnousseet, kun ITSENNE jatkuu kaikkien ulottuvuuksien läpi takaisin Lähteeseen.

"Siksi päätitte laskeutua Gaian maapallolle sen ylösnousemuksen aikana. Aivan, ainoastaan ihmiskunta ei ylösnouse. Itse asiassa ihmiskunta on ensisijainen este kaikkien muotojen ylösnousemiselle. Jos se riippuisi kasvi- ja eläinkunnasta, Gaia olisi viidettä ulottuvuutta ja sen yli. Ihmiskunta pidättelee Gaian ylösnousemusta.

"Gaian ylösnousemusta ei kuitenkaan todellisuudessa pidätellä, koska se on hyvin käynnissä. Kyse on vain siitä, että monet ihmiset ovat tietämättömiä tästä, koska he ovat edelleen omien projektioharhakuviensa vankina. Tästä syystä me, galaktinen perheenne, haluamme kommunikoida niiden ihmisten kanssa, jotka ovat hereillä todelliselle moniulotteisuudelleen ja valmiita ottamaan täyden vastuun siitä todellisuudesta, jonka he ovat luoneet.

"Tulemme luoksenne nyt-hetkessänne antamaan teille maatehtävän, mikä on jakaa sitä totuutta, mitä olette saaneet yhteydestänne korkeampiin ulottuvuuksiin. Rakkaat ITSENNE maailmaisut, tästä syystä kommunikoimme kanssanne!"

Tuon toteamuksen myötä tunne Arcturuslaisesta alkoi hävitä tietoisuudestamme ja Jason kysyi: "Rakas Arcturuslainen, teillä ei ole fyysistä muotoa. Miten pystyitte koputtamaan ovelle?"

Hymyltä tuntuvan kera Arcturuslainen sanoi: "Emme koputtaneet oveenne, vaan koputimme mieleenne. Sitten te juoksitte ovelle, missä oli enemmän tolkkua 3D-aivoille, ja päästitte meidät tietoisuuteenne."

"Siis juokseminen ovelle päästämään teidät sisään oli itse luomamme harhakuva?", sanoin.

"Kyllä", hymyilevä Arcturuslainen vastasi.

Jason ja minä katsoimme toisiamme: "Onko Arcturuslaisella huumorintajua?"

Kuulimmeko naurua, kun Arcturuslaisen energia laajeni havaintokenttämme ulkopuolelle?

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Magellan sky code]

SUUREMPI TYÖ

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
26.2.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

SEURAAVANA AAMUNA

Jason puhuu:

Kun Arcturuslainen oli lähtenyt talostamme, kaaduimme molemmat viereiselle sohvalle. Vaivuimme välittömästi uneen/meditaatioon, kun emme olleet varmoja, kummassa todellisuudessa olimme hereillä. Miten voimme puhua yhtenä hetkenä häilyvälle valo-olennolle ja sitten seuraavan istua sohvallamme? Vähitellen varmaan oikeasti nukahdimme, koska näin hyvin tärkeän unen.

Herätessäni oli seuraava päivä. Kun toivuin yön nukkumisesta sohvalla, meidän kummankin kiskottua samaa pikkupeittoa lämmittämään, oivalsin, että olin nukkunut pommiin erittäin tärkeästä työtapaamisesta.

Tämän oivalluksen myötä upea uneni oli poissa tietoisuudestani. Ravistin Sandyn hereille ja yritin syyttää häntä nukahtamisestani. Kun olin kohdistanut vihani häneen ja hän itki ja juoksi makuuhuoneeseen, käsitin, mitä olin tehnyt.

Miten saatoin mennä niin upeasta unesta niin matalaan tietoisuustilaan, että syytin ihmistä, jota rakastin eniten, jostain itse tekemästäni? Päätin mennä keittiöön laittamaan Sandyn suosikkiteetä ja viedä sen hänelle rauhan tarjouksena. Silloin aloin muistaa uneni.

Vein teen makuuhuoneeseemme ja tarjosin sitä pyytäen anteeksi nolostunut ilme kasvoillani, mikä sai Sandyn hymyilemään ja ottamaan vastaan teen. Istuin viereen sängylle hänen siemaillessaan teetä ja yritin kerätä rohkeutta kertoakseni hänelle unestani.

"Okei", Sandy sanoi annettuaan minun kärsiä muutaman minuutin. "Annan anteeksi purkauksesi ja olen valmis kuulemaan, mitä haluat kertoa minulle."

"Tiedätkö, että haluan kertoa sinulle jotain?", kysyin.

"Elämme nyt yhtenä persoonana. Luulen, ettei meillä ole kovin monia salaisuuksia", hän sanoi suloisesti hymyillen. "Anna palaa, kulta. Jos et olisi huutanut, se olisin luultavasti ollut minä. Minultakin jäi väliin tärkeä tapaaminen. En ymmärrä kaikkea, mitä meille tapahtuu, mutta jotenkin uskon sen olevan todellista. Olet ainoa ihminen, jolle voin puhua näistä kokemuksista, ja olen melko varma, että minä olen ainoa ihminen, jonka kanssa sinä voit puhua."

Nyökkäsin myöntävästi ja odotin, kunnes Sandy taputti jalkaani ja sanoi: "Anna mennä. Kiitos tuomastasi teestä. Olen valmis kuuntelemaan."

"Kun nukuimme sohvalla", höläytin, ennen kuin minulta meni hermot, "näin unta, että ylösnousin. Noin klo 3 heräsin yhtäkkiä ja kuulin päässäni "näin juuri unta ylösnousemuksesta", mutten muistanut, miltä se tuntui.

"Sitten menin vessaan. Tulin takaisin sohvalle toisen peiton kanssa, minkä laitoin päällesi, ja yritin taas muistaa tuon tunteen. Ajatukseni olivat kuitenkin liikaa muualla muistaakseni unen, koska kehoni oli kuuma, vaikka oli kylmä yö. Lämpö näytti tulevan sisältäni, ei ulkopuoleltani. En tiedä, miten kauan makasin tai istuin sohvalla tuntien voimakasta kuumuutta sisälläni. Lopulta nukahdin uudestaan.

"Kun heräsin aamulla, muistin osan unesta, mutta en vieläkään muistanut, miltä se tuntui. Sitten näin kellon ja jokseenkin sekosin ohi menneestä tapaamisesta, mikä sai minut unohtamaan unen täysin. Sitten kun rauhoituin ja keitin teetäsi, uni alkoi palata mieleeni.

"Vähitellen aloin nähdä itseni ikään kuin pilvessä. Olin pystyasennossa ja kädet osoittivat alaspäin, mutta nousin hitaasti ylöspäin. Lyhyen hetken kuluttua tunsin kiskomista jaloissani, mikä pysäytti liikkumiseni ylöspäin.

"Sitten oivalsin, että minun täytyi päästää irti jostain. En tiennyt, mitä se oli, eikä se ollut tärkeää. Tärkeää oli vain se, että minun oli päästettävä siitä irti, jotta voisin jatkaa ylösnousemustani. Siksi vedin pitkään henkeä ja sanoin itselleni: "Päästä irti!"

"Palasin välittömästi hitaaseen, mutta vakaaseen ylösnousemiseen. Ei kestänyt kuitenkaan kauaakaan, kun tunsin taas kiskomista. Tällä kertaa tiesin, mitä tehdä. Vedin pitkään henkeä ja sanoin: "Päästä irti". Uudestaan ja uudestaan minun oli päästettävä irti, koskaan tietämättä, mistä päästin irti. Tiesin vain, että ylösnousemiseni oli erittäin tärkeää, ja minun oli jatkettava.

"Lopulta aloin nousta nopeammin ja kiskominen vähentyi kovasti. Sitten näin jotain yläpuolellani. Innostustani hilliten jatkoin hitaasti leijumista pystysuorassa kohti tuntematonta.

"Ajatuksia ajelehti mieleni läpi. Kun päätin olla piittaamatta niistä, aloin tuntea korkeampien ulottuvuuksien euforiaa. Muotoani alkoi kihelmöidä, sydämeni avautui ja kolmas silmäni fokusoitui epämääräiseen kohteeseen yläpuolellani.

"Lopulta kaikki ajatukset loppuivat ja tunsin vain odotusta ja ihmetystä. Kiskominen oli lakannut kokonaan, mutta irtipäästäminen oli jatkuvaa. Elin eräänlaista antautumista, mikä tuntui hyvin luonnolliselta.

"Kehoni oli tullut äärimmäisen kuumaksi, kun huomasin valoa säteilevän minusta. Silloin näin valon yläpuolellani, mikä näytti aamunkoitolta hämärässä aamussa. Kun siirryin lähemmäs valoa, siitä tuli jatkuvasti selkeämpi.

"Se oli orbi, jolla oli kasvot, mutten voinut tunnistaa niitä, koska valo oli liian kirkas. Vaikka kasvot tulivat lähemmäs ja lähemmäs, en vieläkään voinut tunnistaa niitä, mutta aloin tuntea ehdotonta rakkautta ja suurta iloa. Sitten kun rakkaus ja ilo imeytyivät tietoisuuteeni, aloin tunnistaa kasvot. Se olin minä, mutta ei jokapäiväinen minä. Ne olivat ITSENI kasvot."

Kun lakkasin puhumasta, oivalsin menneeni transsiin. Palatessani fyysiseen itseen näin Sandyn katsovan suoraan sydämeeni. Hän oli laittanut tyhjän teekupin pöydälle sängyn viereen ja nojautui halaamaan minua kunnolla ja pitkään. Hänen halauksensa tuntui melkein yhtä hyvältä kuin näkemäni kasvot.

Sandy irrotti vähitellen olkapäistäni ja nojautui takaisin sängylle sanoen: "Olen pahoillani, että olin niin hysteerinen, kun olit vihainen. Luulen, että kyse oli vain siitä, että kun tulimme takaisin niin upeasta kokemuksesta, missä kommunikoitiin Arcturuslaisen kanssa ja nähtiin autuaita unia, oli liian järkyttävää olla taas 3D:ssä", Sandy sanoi hymyillen anteeksipyytävästi.

"Näitkö sinäkin unta?", kysyin.

"Kyllä", hän vastasi mietteissään. "Näin unta, missä kävelin puistossa ja tulin ihmisten luo, jotka olivat kerääntyneet pensaan taakse. "Katso", he sanoivat osoittaessaan lehtien läpi. Kun katsoin pensaan läpi. näin kultaisen Buddhan istumassa puisella penkillä.

"Ajattelin vain: "Miten kaunis patsas", kun valoa säteili Buddhan käsistä ja hän käänsi päänsä katsomaan suoraan silmiini. Katsoimme ikuisuuden toisiamme silmiin. Herätessäni minulla oli muistikuva kultaisesta Buddhasta istumassa puupenkillä.

"Sitten kun huusit minulle, putoaminen tuosta seesteisyydestä vihaiseen ääneesi taannutti minut pieneksi lapseksi, joka juoksi kantelemaan äidille. Olen kuitenkin äitini nyt, joten en voinut valittaa kenellekään. Mutta juuri kun aloin vajota syvään masennukseen, muistin katsoneeni lehtien läpi kultaista Buddhaa, joka istui puupenkillä.

"Sitten tulit teekuppi kädessäsi ja anteeksipyytävä ilme kasvoillasi ja kuulin kultaisen Buddhan sanovan: "Se ei ole tärkeää, MITÄ teet, vaan MITEN teet sen."

"Miten voisin syyttää sinua vihaisuudesta. Oivallan nyt, miten monia "rakkaudellisia" aikomuksiani ovat tahranneet kovan työn vanha toimintamalli ja ulkoisen palkkion ja tunnustuksen saamisen tarve. En usko, että oli mikään sattuma, että nukuimme kumpikin pommiin tärkeästä työtapaamisesta. Tuo työ on vain selviytymistä ja rahaa varten.

"Luulen, että yksi asia minkä Arcturuslainen on kertonut meille ja mitä emme ole ymmärtäneet ennen uniamme, oli se, että "kultainen Buddha oli yhtä onnellinen istuessaan puupenkillä pienessä puistossa, kuin istuessaan valtavassa temppelissä ihmisten palvoessa häntä". Ymmärrän nyt, että Buddha katsoi minua suoraan, jotta katsoisin selvemmin itseäni."

"Kyllä", lisäsin", "ja minä en pystynyt tunnistamaan omia kasvojani, koska valo oli liian kirkas."

"Arcturuslainen kertoi meille unien kautta, että meidän on OLTAVA se ITSE, minkä olemme muistaneet, eikä se itse joka meistä tuli unohtaessamme," Sandy melkein kuiskasi. "Uneni tuli muistuttamaan minulle, että puupenkki oli hyvin mukava eikä se mitenkään pienentänyt minua."

"Kyllä", lisäsin. "Teenkö sitä, mitä teen, koska haluan tunnustusta, vai teenkö sitä, koska OLEN ITSENI? Jos kiinnitämme huomiota siihen, mikä häiritsee rauhaamme, emme enää voi nähdä ITSEMME kasvoja. Silloin vajoamme 3D-elämän draamoihin ja ristiriitoihin.

"Tähän päivään johtavat energiat ovat olleet hyvin intensiivisiä, nopeita, hämmentäviä, häiritseviä ja transformoivia. Todellinen ITSEMME on kutsunut meitä, samalla kun egomme on kiskonut meitä hihasta."

Siirryin ihan Sandyn viereen ja kiedoin käsivarteni hänen ympärilleen katsoessani häntä silmiin. "Ylösnousemusprosessimme on alkanut ja kaikkien prosessien tapaan vaikeinta on murtautua vapaaksi pysähtyneisyydestä. Siksi meidän on tehtävä jotain haastavaa joka päivä."

Sandy hymyili sanoessaan: "Isälläni oli ennen tapana sanoa: "Opiskele pitkään, opiskele väärin." Hän sanoi myös: "Tee jotain, vaikka se olisi väärin." Hän tarkoitti sillä, että oli helppoa jumiutua yrittäessään tehdä aina oikein. On ok, jos teemme virheen, kunhan lopulta saamme kiinni itsemme."

"Ego haluaa meidän olevan aina oikeassa", lisäsin vetäessäni Sandy rintaani vasten. "Mutta sielumme resonoi polariteetin ulkopuolella. Näin ollen ei ole oikeaa tai väärää. On vain toimintaa. Toimimalla opimme ja opimme kulkiessamme.

"Luomme ylösnousemuksemme! Ja luomme sitä NYT! Kyse ei ole vain siitä, MITÄ teemme, vaan MITEN teemme sen! Itse asiassa ei "mitä", vaan "miten" vapauttaa meidät egosta ja johtaa meidät virtauksen keskelle."

Kun Sandy siirtyi kauemmas katsoakseen minua silmiin, näin kyynelten virtaavan hänen kasvoillaan.

"Voi, Jason, se viilsi ytimeeni saakka, kun riitelimme tänä aamuna. Olen pahoillani, että huusin sinulle. Voitko antaa minulle anteeksi?"

"Suloinen rakkaani, kysymys on: voinko antaa anteeksi itselleni?", vastasin kyynelten muodostuessa silmänurkkaani.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.