Elonaalto

Henkinen foorumi
Tänään on 19.01.2019 12:46

Kaikki ajat ovat UTC + 1 tunti [ DST ]




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 147 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 11, 12, 13, 14, 15
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: 10.12.2018 17:23 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
AINOA TIE ULOS ON SISÄÄN

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
6.12.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tänä aamuna Starbucksilla eräs mies, jonka tunnen, joka on käynyt täällä yhtä kauan kuin minä ja joka on täällä joka päivä, sanoi tuntevansa, että hän oli erityisen yksinäinen. Emme istu ja käy pitkiä keskusteluja keskenämme, mutta vaihdamme muutaman sanan aina silloin tällöin.

Aika ajoin hän kertoo minulle saavansa työtarjouksia osavaltion ulkopuolelta, mutta on haluton ottamaan vastaan niitä, koska hän sanoo, että hänellä on nyt hyvin. Hän on oma pomonsa ja hänellä on vapauksia, joita ei olisi hänen tehdessään töitä jollekin toiselle. Mutta hän tunnusti olevansa ikävystynyt. Ja usein yksinäinen. Että useimmat ihmiset eivät tajua hänen käyttäytymistään. Ja että "täytyy olla muutakin kuin tämä".

Ja se oli tietysti upea siirto sanoakseni: "Kyllä, on muutakin. Tylsyys ja yksinäisyys ovat sinulle kutsuja kääntyä sisäänpäin." Ja niin kävimme lyhyen keskustelun tuosta aiheesta. Mutta näin, että hän vastusti sitä ja ajatteli edelleen, että ehkä hän vain pitkitti uuden uran tavoittelua tai muuttamista.

Ja tietysti, ehkä se oli totta. Pelkäämme kaikki uusia kokemuksia, vaikka ne olisivat hyviä pitkässä juoksussa. Muutos on pelottava.

Mutta tunsin, että hän oli aloittamassa omaa heräämistään. Hän ei vain tiedostanut sitä vielä. Mutta hänessä on osa, joka tietää, että vaikka hän muuttaisi toiselle puolelle maata ja ottaisi uuden työpaikan, hän kamppailisi edelleen tuon yksinäisyydentunteen kanssa. Se seuraa häntä. Hänellä on nyt riittävästi tietoisuutta tietääkseen, että mikään työpaikka tai raha tai omaisuus ei tyydytä häntä tuolla syvemmällä tasolla.

Niinpä hänen lähdettyään kahvilasta tänä aamuna, aloin itse tuntea syvää surua ja suurta yksinäisyyttä, siinä määrin että itkin muutaman kyyneleen. Ei tyypillistä minulle nykyään. Mutta minun täytyi miettiä, poiminko itselleni hänen surunsa, koska hän tunsi varmasti sitä.

Yhdessä keskustelun kohdassa hän puhui siitä, miten katolinen kirkko edisti seksuaalista hyväksikäyttöä, koska hyvin monet miehet tukahduttivat omat tunteensa ja monissa tapauksissa myös oman homoseksuaalisuutensa. Hän saattoi yrittää kertoa minulle huolen omien tunteidensa tukahduttamisesta. Projisointi on tyypillistä silloin, kun emme omista tunteitamme.

Projisoinnissa on kuitenkin mielenkiintoista se, että kun siirrymme syvemmälle ja syvemmälle heräämiseemme, projisoimme vähemmän ja vähemmän. Meistä tulee selkeämpi, eikä tuota selkeyttä tarvitse enää heijastaa.

Havaitsemme, että suurin osa tunteista joita meillä oli, synkemmät tunteet, poimittiin matkan varrella joko esi-isien kautta tai massatietoisuudesta. Mutta meidän täytyi mennä myös tuon pimeyden läpi tullaksemme valoisammaksi/kevyemmäksi. Tuntea tuo suru, hylkäämisen-, syyllisyyden-, häpeän- ja vihantunne. Mikä tahansa.

Muutama minuutti sitten tunsin tuota surua voimakkaasti. Ensimmäinen vaistoni oli nousta ylös siitä. Minusta tuntui hyvin epämukavalta. Yritin analysoida sen pois. Kenties se oli hänen suruaan, jonka poimin itselleni. Ja kyllä, luultavasti oli. Mutta tiesin, etten muuntaisi sitä, jos pysyisin päässäni ja analysoisin, mistä se on ehkä tullut.

Niinpä purin hammasta. Ja itkin muutaman kyyneleen kahviini. Aloin tuntea kaikki ne kerrat elämässäni, jolloin sydämeni tuntui särkyneen. Olin huolissani, etten koskaan toipuisi. Mutta nuo tunteet lähtivät pois nopeasti. Kyllä, on totta, kun sanotaan, että ainoa tie ulos on sisään.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
ViestiLähetetty: 14.12.2018 23:44 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
HYVÄT VIBAT, VETOVOIMANLAKI JA YLÖSNOUSEMUS

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
8.12.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Ei ole iso yllätys, että vedämme asioita puoleen taajuutemme mukaisesti, tai jotkut kutsuvat sitä värähtelyksi. Myös hermotutkijat ovat tehneet tutkimuksia ja päätyneet siihen, että samanlaiset vetävät toisiaan puoleensa, kun kyse on värähtelytaajuuksistamme.

Niinpä voi päätellä, että mitä korkeampi taajuutemme on, sitä parempia juttuja vedämme puoleen. Tämä on vetovoimanlain perusteet. Kuitenkin uskonnon tai Jeshuan (Jeesuksen) alkuperäisen opetuksen tapaan, tämä universaali laki on väärinymmärretty ja mustamaalattu ajan kuluessa.

Itse asiassa Jeshua näytti hyvin tuskallisesti lyhyen elämänsä lopussa, miten vetovoimanlaki toimii. Hän puski auktoriteetteja vastaan niin, että lopulta ne työnsivät hänet takaisin. Sen seurauksena hänestä tuli symbolinen marttyyri ikimuistoisiksi ajoiksi. Monien planeetan ihmisten mukaan hän kuoli kirjaimellisesti ja symbolisesti ihmiskunnan syntien vuoksi. Ja mielenkiintoista kyllä, tämä ei ollut tosiasiassa hänen tarkoituksensa. Mutta tuo kärsimysenergia ei ole lähtenyt. Se jatkuu tänäkin päivänä, ja sillä on uskonnon tuki.

Jos hän voisi sanoa meille mitä tahansa noista tapahtumista hänen elämässään 2000 vuotta sitten ja mitä hän oppi niistä, hän sanoisi: "Ottakaa minut pois ristiltä! Ottakaa itsenne pois ristiltä! Kärsiminen ei vie teitä minnekään."

MIELEN HALLINTA AINEESEEN

Mutta tähän taajuusvetovoimailmiöön liittyy epäselvyyttä. Tämä johtuu siitä, että useimmat ihmiset jota löytävät sen opetukset, yrittävät soveltaa sitä mielellään. Se on ymmärrettävää, koska useimmat ihmiset toimivat pääasiallisesti tuosta harmaasta aineesta käsin suurimman osan ajasta.

Niinpä he yrittävät ajatella tiensä parempaan terveyteen tai suurempaan rahamäärään tai mihin tahansa. He uskovat, että jos he fokusoituvat riittävästi siihen, mitä he haluavat, sen pitäisi tulla heille. Ja kun se ei toimi, he sanovat, ettei mitään vetovoimanlakia ole. Mutta heiltä menee ohi se, että heidän värähtelynsä luo heidän todellisuutensa, eivät ajatukset.

Joku saattaa ajatella omaisuuden saamista ja miten hän käyttäisi rahansa jne., mutta jos hänen hallitseva taajuutensa tai hallitseva tunnetilansa on puute tai arvottomuudentunne, niin hän ei saa tyydyttäviä tuloksia.

Hämmentävä asia ylösnousemuksen läpikäymisessä on, että asiat tuntuvat huonontuvan elämässämme. Ainakin aluksi. "Jos värähtelyni nousee, miten ihmeessä elämäni ei heijasta sitä? Missä se hemmetin vetovoimanlaki on nyt?!"

Kuten olemme huomanneet, valo häiritsee. Ja valomäärä kehossamme ja elämässämme on tehnyt todella häiritseviä asioita. Se tuo esiin asioita, tunteita, sairauksia. Se linkoaa ulos asioita, jotka eivät enää palvele meitä. On kyse sitten suhteista, työpaikoista jne. Voitaisiin sanoa, että valo selvittää tietä korkeammille ja selkeämmille taajuuksille.

Ja fyysinen keho näyttää saavan viimeisenä tietoisuutemme kiinni. Siis kyse ei ole siitä, etteivät asiat liiku meitä tyydyttävämpään suuntaan, mutta valitettavasti meillä on myös tämä hiilipohjainen esi-isäkeho, jossa on edelleen vastustavia energioita – joillain meistä enemmän kuin tosilla. Ja ongelmana on myös, että liiallinen valomäärä aiheuttaa meille oikosulun. Niinpä asiat tuntuvat etenevän etananvauhtia.

Siis irtipäästämme vanhoista vastustavista energioista, jotka edelleen vetävät jossain määrin vanhoja, vastustavia energioita, ja samalla ruumiillistamme uusia tietoisuusenergioita, jotka vetävät kevyempiä ja iloisempia kokemuksia.

Mutta se ei tapahdu mieltämme käyttäen. Mieltä ei ole varustettu tekemään tätä transformointia ja muutamista. Aivan kuten vetovoimanlaki ei toimi vain asioita ajattelemalla.

Tunteet luovat. Jos meistä tuntuu tunnetasolla, että elämän pitäisi olla vaikeaa, se on. Mutta tuo tunne generoidaan mielestä. Korkeammat ja hienojakoisemmat värähtelyt tulevat sielustamme. Niinpä sieluna vedämme luonnostaan miellyttävämpiä energioita. Raskaammat ja tiheämmät tunteet jotka ovat 3D:tä, vetävät myös asioita ja kokemuksia meille, mutta 3D:ssä nuo kokemukset eivät ole tavallisesti kovin tyydyttäviä.

Mutta ylösnousemusprosessin hämmennys on sitä, että meidän täytyy hankkiutua eroon noista tiheämmistä tunteista. Kyllä, tietysti pohjimmiltaan meidän täytyy värähdellä korkeammalla ja selkeämmin voidaksemme saada tyydyttäviä kokemuksia. Mutta on integrointijakso, jossa nuo synkemmät tunteet puhdistetaan. Ja olen sanonut tämän monta kertaa: nuo tunteet eivät ole edes meidän. Olemme perineet suurimman osan niistä.

Ja se menee monilta ihmisiltä kokonaan ohi tässä prosessissa, että kyse on itsensä hyväksymisestä. Se on tuo eliksiiri. Se transformoi, ja tuo itsensä hyväksyminen ja salliminen on tämän prosessin vaikein osa. Koska se on vaikein asia, joka kenenkään täytyy tehdä.

Itsensä hyväksyminen merkitsee, että hyväksymme kaikki tunteet, kun niitä tulee esiin. Se ei merkitse, että meidän täytyy nauttia niistä, eikä se merkitse, että meidän täytyy ihmisenä painia niiden kanssa. Ei lainkaan. Siinä on kyse oven avaamisesta vain vähän, kutsuen hengen elämäämme ja antaen sen tehdä kaiken kovan työn. Mutta ihmisenä meidän täytyy avata tuo ovi.

Ja me jotka olemme tällä heräämispolulla, olemme tehneet sen. Olemme avanneet tuon oven. Ja joskus valoa tulvii sisään ja tunnemme pakahtuvamme. Ovea ei tarvitse avata kovin paljon, jotta valoa ujuttautuu talomme huoneisiin. Valo on voimakasta.

Ja kuten huomaamme, saavuttaessamme enemmän uuden tietoisuusmestaruutemme, suvaitsemme vähemmän ja vähemmän alempia värähtelyjä toisissa. Myös omassa mielessämme. Meille on vähemmän ja vähemmän miellyttävää, kun olemme jossain mielen alemmassa värähtelytilassa. Mutta havaitsemme myös, ettei tarkoitus ole painia sen kanssa.

Nyt tiedämme omien luomustemme mestareina, että voimme lähteä pois energiansyöjien luota. Meidän ei tarvitse yrittää saada heitä parantamaan tapojaan. Koska jos teemme sen, päädymme naulaamaan itsemme tuolle vertauskuvalliselle ristille. Sillä hetkellä kun yritämme muuttaa jonkun toisen mielen, hän yrittää muuttaa meidän mielemme. Ja meille on tuttua, miten se päättyy.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
ViestiLähetetty: 20.12.2018 20:14 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
UUSI MAAILMAMME – PELKOPOHJAISESTA RAKKAUSPOHJAISEEN

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
19.12.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tämä planeetta on upea paikka sielulle näytellä niitä sisäisiä ratkaisemattomia ongelmia, jotka tapahtuivat toisissa ulottuvuuksissa. Nähdä aineellisessa ja konkreettisessa muodossa ne osamme, jotka olivat ristiriidassa.

Me jotka olemme ruumiillistuneen valaistumisen myöhemmissä vaiheissa, olemme siirtyneet tämän ihmiskokemuksen näyttelemisvaiheen ohi, tietoisen luomisen paikkaan. Kun ihmisestä tulee täysin tietoinen, hänen ei enää tarvitse projisoida varjoaan ulkoiseen maailmaan – tehdään se sitten kumppaniin, perheeseen, pomoon, hallitukseen, toiseen sukupuoleen, rotuun … ja luettelo jatkuu.

Emme ole enää investoineet tuohon peliin. Olemme astuneet pois maailmasta, joka näki asiat hyvinä ja huonoina, oikeina ja väärinä, oikeudenmukaisina ja epäoikeudenmukaisina. Maailmasta jossa on voittajia ja häviäjiä, arvokkaita ja arvottomia, uhreja ja rikoksentekijöitä.

Se on maailma, joka uskoo rakkauden ja onnellisuuden olevan hyödykkeitä, jotka voi ostaa ja myydä. Niinpä sekä rakkaus että onnellisuus vaikuttaa karttavan useimpia ihmisiä. He pitävät noiden kokemusten puutumista elämästään sen aiheuttamana, ettei ole riittävän fiksu, riittävän viehättävä, riittävän nokkela, riittävän kunnianhimoinen, riittävän terve, riittävän varakas, riittävän jumalaapelkäävä, riittävän onnekas tai pelkästään riittävän arvokas.

Sitä he eivät ole vielä huomanneet, että se ilo jota he etsivät aineellisesta maailmasta, on jo heitä varten. He voisivat ohittaa tuon välimiehen kokonaan ja mennä suoraan ilontunteeseen. Tämä vaatii harmonisoitumista sielunsa kanssa ja olemaan avoin uudelle olemistavalle. Uutta tapaa nähdä omat kokemuksensa.

Mutta useimmat eivät ole valmiita päästämään irti tuosta pelistä. Se on liian hauskaa, myös kaiken draaman ja trauman kera. Se on erittäin puoleensavetävää. Se saa ihmiset tuntemaan, että he ovat elossa.

Osa meissä kaipaa sitä intohimoa, jota tuontyyppinen maailma loi keinotekoisesti. Maailma jossa voisi olla aktivisti, yhteiskunnallinen tai kulttuurillinen tai poliittinen tienraivaaja. Maailma jonka rajattomiin aatteisiin voisi osallistua. Oli aina jotain voitettavaa fyysisesti, ihmistenvälisesti, yhteiskunnallisesti tai tunteellisesti. Täysin sopivaa 3D-maailmassa. Ja nämä ovat asioita, jotka pitävät ihmiset tuossa pelissä ja luovat keinotekoista intohimoa.

Tämän seurauksena, lähtiessämme tuosta maailmasta meistä tuntuu aluksi tyhjältä, tylsältä ja intohimottomalta. Tunnemme surua ja menettäneemme vanhan identiteetin, joka nojasi tuohon todellisuuteen. Mutta lopulta tylsyys antaa tietä uudenlaiselle intohimolle. Todelliselle intohimolle. Sellaiselle joka nojaa omaan sisäiseen olemukseemme, sieluumme. Ja sillä on paljon enemmän annettavaa meille, kuin vanhalla maailmalla.

Se maailma johon inkarnoiduimme uudestaan ja uudestaan, on pelkopohjainen. Olemme siirtymässä rakkauspohjaiseen maailmaan. Olemme jättämässä yrittämisen, puskemisen, mikrojohtamisen, kontrolloimisen, haluamiemme asioiden puolesta taistelemisen ja niiden suojelemisen maailman. Ja menemme maailmaan, jossa sallimme elämän palvella meitä.

Monet meistä saavat konkreettisia todisteita tuosta totuudesta. Joskus vain välähdyksiä, toisilla kerroilla kokemuksia, jotka herättävät kunnioitusta meissä.

ME TIESIMME

Me jotka olemme tämän transformaation kärkijoukkoa, tiesimme totuuden, kun olimme hyvin nuori ja tunsimme, että oli paljon enemmän kuin se, mitä koimme 3D-maailmassa.

Kun olin pieni tyttö, en voinut ymmärtää, miksi asioita ei vain materialisoitunut minulle, tullut helposti, ja äitini käski lopettamaan haaveilun. Mutta tiesin, ettei sen pitänyt olla sellaista kamppailua ja että meillä kaikilla oli kyky ilmentää halumme helposti. Ollessani niin nuori, minulla oli edelleen – kuten monilla pienillä on – muisto välittömästä ilmentämisestä, johon meillä oli kyky toisissa ulottuvuuksissa. En ollut tottunut tähän hidastettuun ja tiheään ympäristöön, jossa on aikaviive ja paljon vastustavia ajatuksia, joiden kanssa taistella.

Mutta nyt meillä on tilaisuus palata sielumme avatar-kykyihin ja myös nauttia tästä aika-avaruustodellisuudesta tavalla, jota emme ole koskaan ennen ihmisenä tehneet. Asiat virtaavat helpommin elämässämme ja tarpeemme tyydytetään synkronistisesti. Tämä johtuu siitä, että on vähemmän vastustusta ja enemmän sallimista. Enemmän energioiden vastaanottamista. Tunnistamme, että elämä palvelee meitä, energiat palvelevat meitä – ei toisinpäin.

Jos ihminen yrittää kuumeisesti kontrolloida kaikkea, sielu astuu etäämmälle ja odottaa, että ihminen rentoutuu ja on vastaanottavammassa tilassa. Sielu ei koskaan tuppaudu ihmiseen. Mutta kun ihminen on kutsunut sielun sisään, siitä tuntuu, että sielu ottaa hallinnan. Ja tämä pelottaa ihmistä. Vanhassa maailmassa, pelkopohjaisessa maailmassa, ihminen oppi odottamaan, että "jotain pahaa tapahtuu kohta". Erityisesti jos jotain hyvää tapahtui.

Siis on molemminpuolisia myönnytyksiä. Kyse on sielun ja ihmisen välisestä kehittyvästä suhteesta. Sielu myös tutustuu ihmisvastineeseensa intiimillä tavalla, mitä se ei ole koskaan ennen tehnyt, koska ihminen on pitänyt hyvin pitkään sieluaan käsivarrenmitan päässä.

Ja tämä kaikki tapahtuu luonnollisesti osana transformoitumista ihmisestä jumalaiseksi ihmiseksi. Kehon, mielen ja sielun kaunis ja pyhä yhteensulautuminen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
ViestiLähetetty: 23.12.2018 23:07 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
KIRJEITÄ AJAN LÄPI

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
22.12.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Katselin juuri "Talo järven rannalla", joka on upea elokuva siitä, miten kaksi ihmistä pystyi yhdistymään toisiinsa syvästi, vaikka he elivät eri aikajanalla, kahden vuoden päässä toisistaan. Katselin sen vuosia sitten, mutta tällä kertaa se teki suuremman vaikutuksen minuun, ja luulen näin olevan sen vuoksi, miten aika poimuttuu ja todellisuuksia vuotaa läpi enemmän ja enemmän. Ajatus aikamatkustuksesta ei enää tunnu niin kaukaa haetulta.

Elokuvassa mies ja nainen jotka eivät uskoneet tuntevansa toisiaan ja jotka näyttivät olevan vain vuokralaisena rantatalossa, kumpikin omalla aikajanallaan – nainen 2004 ja mies 2002 – pystyivät yhdistymään toisiinsa aluksi vain yhteisen postilaatikon kautta, rantatalon postilaatikon.

Kun nainen muutti pois talosta, hän kirjoitti kirjeen seuraavalle, tulevalle vuokralaiselle, laittoi sen tuohon postilaatikkoon ja pyysi tätä toimittamaan lopun postin hänen uuteen osoitteeseensa. Mutta uuden vuokralaisen aikajanalla – miehen joka seuraavaksi muutti rantataloon – edellisen asukkaan uutta osoitetta, osakehuoneistoa, ei ollut vielä rakennettu. Tämän hän havaitsi yrittäessään toimittaa naisen postin tälle henkilökohtaisesti.

Toinen hämmentävä tapahtuma oli, että nainen pyysi mieheltä anteeksi koiransa tassunjälkiä (se oli kävellyt märässä maalissa) järvitalon kahdessa eri paikassa. Mutta kun mies etsi niitä, niitä ei löytynyt mistään. Kirjeenvaihtonsa avulla he alkoivat oivaltaa, että he elivät eri aikajanoilla.

Kirjeiden avulla he alkoivat kuvata toisilleen omaa elämäänsä ja aikaa, jossa he kumpikin elivät. Järvitalon postilaatikosta tuli heidän yhteysportaalinsa. He havaitsivat, että heidän entisten, nuorempien itsejensä polut olivat mystisesti kohdanneet ja he olivat myös tavanneet ja suudelleet, ennen kuin tiesivät, mitä oikeasti tapahtui heidän välillään.

EI OLE NYKYHETKEEN VERRATTAVISSA OLEVAA AIKAA

Kun siirrymme enemmän ja enemmän moniulotteiseen itseemme, alamme oivaltaa, että aika ja paikka ovat illuusio, joka on suunniteltu auttamaan ihmisiä fokusoitumisessa tiettyyn kokemukseen tai yhteen elämään kerrallaan. Vaikka entiset kokemukset eivät oikeasti koskaan poistu muististamme, meillä on jokin suojatoimenpide, ettemme pakahdu kaikesta tuosta informaatiosta.

Tämän hiilipohjaisen todellisuuden ulkopuolella aika on samanaikaista. Tai toisella tavalla sanottuna, ei ole aikaa.

Tietysti useimpien 3D-elokuvien tapaan siinä oli kyse miehestä ja naisesta, jotka etsivät toisiaan ja uskovat, etteivät he olisi onnellisia, ennen kuin he voisivat kohdata samalla aikajanalla.

Mutta me tiedämme, että he etsivät toisistaan omaa sieluaan, omaa itseään. Mies halusi juopua omasta feminiinisyydestään ja nainen omasta maskuliinisuudestaan. Yritin päästä Hollywoodin "poika kohtaa tytön" -teeman ohi ja kokea elokuvassa moniulotteisuutemme taian.

Niinpä tuon leffan katseleminen uudestaan oli todella nautinnollista, eikä tuo lähtökohta näyttänyt minusta enää epärealistiselta, vaan tuntui täysin loogiselta totuudelta. Itse asiassa kommunikoimme entisten ja tulevien itsejemme kanssa enemmän, kuin oivallamme. Se tapahtuu vain tietoisen tajuntamme ulkopuolella. Ja niin kuin tuossa elokuvassa, voimme vaikuttaa noihin entisiin ja tuleviin itseihin. Koska on ääretön määrä mahdollisia aikajanoja.

Minusta oli kiehtovinta, että keskivertokatsojalle "poika kohtaa tytön" olisi täysin normaali perspektiivi, kun taas aikapoimu oli mielikuvituksellinen osa. Kuitenkin siirtyessämme korkeammalle tiedostamistasolle, tilanne on päinvastoin.

Jos olet lukenut postauksen tähän saakka, ehkä ajattelet: "Hmmmm, Marialla olin aivan liikaa "aikaa"." Kenties niin. Mutta siitä huolimatta, miten paljon aikaa minulla tosiaan on, en aio katsella elokuvaa "Hot Tub Time Machine – Kasarikankkunen".

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
ViestiLähetetty: 07.01.2019 17:47 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
ONNELLISTA UUTTA … ELÄMÄÄ!

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
3.1.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tämä on se aika vuodesta, kun toivotamme toisillemme onnellista uutta vuotta. Mutta monet meistä eivät oikeasti tunne paljon eroa vuosien 2018 ja 2019 välillä. Ja kun pääsemme syvemmälle tähän prosessiin, olemme joka tapauksessa vähemmän ja vähemmän kiinni ajassa. Mutta se mitä juhlistamme tai mitä meidän ehkä kannattaisi harkita juhlistavamme, on uusi elämämme.

Elämä joka ei ehkä näytä alussa kovin erilaiselta kuin vanha, mutta joka varmasti tuntuu erilaiselta. Sitä on vaikea kieltää. On tapahtunut vähittäistä, mutta päivänselvää irrottautumista vanhasta identiteetistämme ja maailmasta ovemme ulkopuolella.

Samaistumme vähemmän ja vähemmän tuohon maailmaan ja moniin perheenjäseniin ja ystäviin, joihin olimme yhdistyneet. Oivallamme, ettemme koskaan oikeasti sopineet tuohon maailmaan. Yritimme ja syytimme itseämme sopimattomuudesta. Luulimme tekevämme jotain väärin.

Tuosta uskomuksesta irtipäästäminen on vapauttavaa – kun oivallamme, ettei tämä maailma ole mestariystävällinen. Se ei tajua, keitä olemme. Ja se on ok. Tulimme tänne tuomaan valoa synkkään tietoisuuteen.

Kun katsomme maailmantapahtumia, meitä saattaa surettaa, miten ihmiset ovat edelleen hyvin tiedostamattomia ja projisoivat omia ratkaisemattomia ongelmiaan toisiin. Mutta tiedämme enemmän kuin koskaan, ettemme ole enää osa tuota maailmaa. Ei siitä uskosta, että olemme eliittiä tai parempia kuin kaikki tuo tohina … olemmehan itse olleet syvällä tuossa pelissä elämien ajan … ei säälistä tai syyllisyydestä … vaan myötätunnosta.

Meillä on myötätuntoa tuota maailmaa kohtaan, mikä merkitsee, että tiedämme paljon laajemmasta perspektiivistä, miksi he tekevät, mitä tekevät. Meillä ei ole halua muuttaa tuota maailmaa. Haluamme vain säteillä valoamme ja sitä, kuka olemme, ilman agendaa.

Ja meillä on myös ymmärrystä ja myötätuntoa itseämme ja kaikkea sitä kohtaan, mitä olemme käyneet läpi päästäksemme siihen, missä olemme tänä päivänä. Mutta olemme jättäneet tarinamme taakse. Olemme jättäneet haavamme taakse. Voimme nauttia nyt 3D-maailmasta niin paljon, kuin haluamme, koska emme enää ole panostaneet siihen.

Nautin puhua politiikasta kahvilatuttujeni kanssa, koska se on yksi alue, jolla voin yhdistyä heihin. Joskus olen jopa intohimoinen siinä, mutta samaan aikaan tiedän, ettei se oikeasti vaikuta minuun ja elämääni. Tiedän, että olen siirtynyt pois uhriudesta. Ja suurin osa ihmisistä leikkii vielä isosti tuossa uhriudessa.

Siis minussa on osa, jonka politiikka voi edelleen "laukaista". Olen esimerkiksi vihainen, että naiset nähdään edelleen toisen luokan kansalaisina. Ja siedän huonosti ahdasmielisyyttä ja naisvihaa. Ja samaan aikaan tajuan, että ne jotka kieltävät oman feminiinisyytensä, eivät luota naissukupuoleen. Siihen sisältyy tietysti sekä miehiä että naisia. Planeetta on kallellaan maskuliinisuuteen ja edelleen patriarkaalinen. Sitä totuutta ei käy kieltäminen.

Samaan aikaan maailmassa jossa päätän asua, tuo naisviha ei vaikuta minuun merkittävästi. Aiemmin vaikutti, ja se on jättänyt haavan. Mutta tämä herääminen ja tietoiseksi tuleminen on sallinut minun päästää irti tuosta haavasta ikuisiksi ajoiksi.

Ja tämä johtuu siitä, että olen alkanut – kuten monet meistä – tunnustaa, että olen enemmän kuin tuo ihmispersoonallisuus. Että olemme myös "minä olen", ikuinen itse. Ja tuo itse ei ole haavoittunut tai pelokas. Se ei ole huolestunut tai huolissaan turvallisuudestaan eikä sen tarvitse suojella tai puolustaa itseään tai identiteettiään.

Tuo itse ei ota asioita henkilökohtaisesti. Mutta se on hyvin erotteleva sinä, miten se haluaa jakaa itsensä toisten kanssa. Se ei oikeasti välitä hittoakaan, mitä ihmiset ajattelevat siitä. Tuo itse on vapaa. Ja siihen olemme menossa tämän ruumiillistuneen valaistumisen myötä. Olemme siirtymässä vapauteemme. Se on vapautta vanhasta tunnepainolastista, kaikista haavoista. Ja se vetää puoleensa täysin erilaista todellisuutta. Meille jokaiselle se on erilainen, mutta se on täydellisesti räätälöity meille.

Se vaatii antautumista, jonka harvat ihmiset ovat valmiita sallimaan. He uskovat edelleen, että he ovat vain persoonallisuutensa ja mielensä. Mutta me olemme siirtyneet mielipohjaisesta todellisuudesta sielupohjaiseen.

Kehollemme ja mielellemme on edelleen haastavaa olla täällä. Fyysinen keho saa viimeisenä kiinni prosessista, ja sitä odotellessa on paljon käsiteltävään pelkästään fyysisellä tasolla. Mutta alamme luottaa, että se mitä tarvitsemme, tulee meille synkronistisesti, kunhan emme yritä mikrojohtaa asioita mielellämme.

Kuitenkin on tyhjyyttä ja intohimottomuutta. Ei, tämä prosessi ei ole nynnyjä varten. Siitä syystä monet ovat lähteneet planeetalta. Nämä sanat eivät ole mitään uutta niitä lukeville, ainoastaan muistutus, että he ovat niitä harvoja urheita ja kykeneviä sieluja, jotka päättivät käydä läpi oman heräämisensä ja oman luojaprosessinsa.

Oman elämänsä luojana oleminen ja luojakykyjensä valjastaminen vie enemmän aikaa. Ei enemmän opiskelua, ei enemmän prosessointia, ei enemmän kaiken sen yrittämistä selvittää mielellä tai sen analysointia … ainoastaan enemmän sallimista.

Sallia ensisijaisesti sen luonnollinen ilo, kuka oikeasti olemme. Kuka olemme ihmispersoonallisuutenne lisäksi. Sallia tuon ilon sekoittua ihmisitseemme, myös kehoon ja mieleen. Eikä alkaa ainoastaan tuntea tuota iloa enemmän ja enemmän, vaan myös nähdä elämän heijastavan sitä meille todellisilla ja konkreettisilla tavoilla. Ensimmäistä kertaa tuomme kodin tänne.

Sitä odotellessa nautimme elämän yksinkertaisista asioista, jotka viemme mukanamme lähtiessämme kotiin … Mitä ne ovat sinulle? Onnellista uutta elämää!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
ViestiLähetetty: 07.01.2019 17:52 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
MENNEISYYTEMME HAAMUJA

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
4.1.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Näyttää siltä, että ovemme ulkopuolisessa maailmassa monet ihmiset haluavat tutustua itseensä. Mutta eivät sillä tavalla, jolla me olemme tutustuneet. He haluavat tietää, keitä heidän esivanhempansa ovat. Vapaan maailman yli pyyhkii suosittu ajanviete, jossa ihmiset voivat helposti testauttaa DNA:nsa ja nähdä, mistä he ovat kotoisin. Kuulla yhteytensä ja sukupuunsa.

He kaipaavat sopia johonkin joukkoon. He haluavat samaistua jonkin kanssa, on se sitten kansallisuus, heimo tai mikä ikinä erottaakin heidät merkittävällä tavalla. Se on luultavasti yksi merkittävimmistä haluista ihmisolentona. Myös henkisessä yhteisössä on ihmisiä, jotka ovat innostuneita kuulemaan, keitä he olivat entisissä elämissään.

On käyty sotia ns. eroavuuksien vuoksi heimojen, rotujen, kansallisuuksien ja esi-isäyhteyksien kesken. Ihmisiä kuolee kirjaimellisesti joka päivä puolustaessaan esi-isäyhteyksiään.

Ja vaikka on hauskaa tavoitella sukupuutaan tässä ja muissa elämissä, jolloin yksilö saattaa ymmärtää, miksi hänellä on tiettyjä piirteitä ja taipumuksia, se ei oikeasti tyydytä tuota syvää kaipausta tuntea itsensä. Ja tyydytys tulee vasta, kun alamme päästää irti kaikesta menneisyydestämme. Kaikesta siitä. Sielumme on kerännyt viisautta kaikista noista kokemuksista ja noista elämistä, mutta sillä ei ole merkitystä, mitä olimme rotuna, kansallisuutena, sukupuolena tai statuksena.

Minusta oli jännittävää ja lohduttavaa muutama vuosi sitten kuulla, että olin ollut eteläafrikkalainen nainen entisessä elämässä, ja se auttoi minua ymmärtämään, miksi loin hyvin afrikkalaistyylistä taidetta. Mutta ymmärrän myös, että olin sielu, joka koki elämää tuon naisen ja tuon persoonallisuuden kautta.

Monet meistä ovat eläneet monia elämiä ja meillä on ollut valtava kirjo persoonallisuuksia ja kokemuksia. Mutta tämä oivaltamisprosessi vaatii, että päästämme irti kaikista noista identiteeteistä ja persoonallisuuksista, ja se tapahtuu luonnostaan.

Tästä syystä monien meidän on mahdotonta samaistua perheisiin tai ryhmiin niin, kuin olemme samaistuneet aiemmin. Vaikka väittäisinkin, ettemme koskaan samaistuneet niihin tasolla, jolla meidän mielestämme olisi pitänyt.

Monilla meistä on vanhan itsemme aspekti, joka tuntee eksyneensä ja jätetyn ulkopuolelle. Meistä tuntuu muukalaiselta epäystävällisessä ympäristössä. Tuo osamme ei koskaan oikeasti sopinut maailmaan, joka ei ollut harmoniassa sen kanssa, kuka olimme.

Tulimme vanhoina sieluina, joihin jotkut viittaavat edistyneenä kaartina. Emme olleet sopineet kovin hyvin joukkoon monissa elämissä, ja päätimme, että tämä elämä olisi SE elämä. Se elämä jossa julistaisimme täysivaltaisuutemme ja jossa olisimme ylpeä erilaisuudestamme. Annoimme lopultakin itsellemme sielutasolta luvan olla sopimatta joukkoon.

Olemme päästäneet irti vanhoista tarinoistamme, rakastaen ja kunnioittaen. Olemme enemmän ja enemmän hetkessä. Ja jos pohdimme menneisyyttämme, se tapahtuu uusin, myötätuntoisin silmin. Ei itsesäälistä. Näin on, koska olemme tietoisempi, että se mitä tapahtui meille ja kuka luulimme olevamme, on vain tarina. Se on joukko kokemuksia. Se ei määrittele, kuka olemme.

Tästä syystä rakastamme elokuvia ja tv-ohjelmia. Voimme nauttia laajasta kirjosta ihmistarinoita – komedioita ja tragedioita, epätoivoisia tilanteita, menetettyjä rakkauksia, onnea ja epäonnea. Rakastamme katsella niitä, ja tiedämme myös, että olemme turvassa kaikelta siltä, kun istumme lempinojatuolissamme tai sohvallamme.

Elämämme eivät ole olleet kovin erilaisia. Olemme eläneet pitkää sarjaa, kausi kauden perään, jakso jakson perään, tuhansia vuosia. Hahmoilla on saattanut olla uusia rooleja joka sarjassa ja uusissa paikoissa, mutta juoni oli periaatteessa sama. Galaktista tarinaa näyteltiin uudestaan ja uudestaan näyttämöllä nimeltään maaplaneetta.

Me jotka olemme ruumiillistuneen valaistumisen eturintamassa, olemme lähteneet pois noista romanttisista komedioista ja draamoista. On edelleen tavallaan jännittävää saada selville, että olimme ehkä afrikkalainen tai Amerikan intiaani tai kuninkaallista sukuhaaraa tai merirosvo. Mutta kun lähestymme täysivaltaisuuttamme, voimme nauttia tuosta informaatiosta ja kuitenkin tietää, että se kuka olemme, on vielä suurempi kuin mikään siitä.

Itse asiassa olemme noiden elämien, noiden persoonallisuuksien, noiden perintöjen ja kokemusten luoja. Olemme alullepanija, kirjoittaja, tuottaja, ohjaaja ja nyt myös kaikesta siitä nauttija enemmän kuin koskaan. Sielumme sekä "minä olen" -olemuksemme on sukeltanut syvälle omaan luomukseensa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
ViestiLähetetty: 15.01.2019 18:56 
Poissa
Ylläpitäjä

Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Viestit: 2833
IHMINEN ON TRAUMATISOITUNUT

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
12.1.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Oletko katsotut ihmisiä ympärilläsi – nuoria, vanhoja ja siltä väliltä – ja nähnyt traumaa heidän silmissään? Toisilla sitä on selvemmin kuin toisilla. Voimme nähdä sitä erityisesti vanhahkoissa ihmisissä, kun he ovat kumarassa, näyttävät uupuneen elämästä ja gravitaatio vetää heitä alaspäin.

Heidän haavansa ovat osa heitä. Useimmat eivät tiedä, miten noustaan noiden haavojen yläpuolelle, ja monet kantavat niitä kuin rohkeusmitalia. Haavat joita he kantavat, ovat enimmäkseen ikivanhoja ja ovat estäneet heitä todella nauttimasta elämästään. Jotkut määrittelevät elämänsä noiden haavojen mukaan.

Tunne- ja fyysisten haavojen. Traumatisoituneena elämästä tällä anteeksiantamattomalla planeetalla. He alkavat uskoa, että elämä täällä on rangaistus jostain heidän väärästä teostaan. Niinpä he yrittävät ja yrittävät olla parempia ihmisiä. He noudattavat kaikkia sääntöjä, tekevät kovasti työtä. Palvovat oikeita jumalia, opiskelevat, panostavat aikaansa.

He eivät voi ymmärtää, miksi he eivät saa, mitä haluavat. Miksi jumala on hylännyt heidät? Kun aika kuluu ja vuodet vierivät, lopulta he vain luopuvat unelmistaan. He eivät usko taikaan – joka ei ole lainkaan taikaa, vaan heidän luonnollinen olotilansa luojajumalina. Mutta he eivät uskalla uneksia – pettyäkseen vain taas kerran.

He pitävät maailmansa pienenä. Odottavat vain tiettyä määrää, ei enempää. Kenties pelkän minimin. Juuri riittävästi rahaa, juuri riittävästi terveyttä, juuri riittävästi rakkautta.

He lakkaavat elämästä ja vain odottavat omaa hetkeään. Täyttävät sen toiminnalla ja ihmisillä ja ihmettelevät, milloin jumala saa heidät pois siitä. Tai toivovat, että voivat pitää kiinni elämästä loputtomasti, koska he ovat vielä enemmän kauhuissaan siitä, mitä he löytävät toiselta puolelta. Useimmat ihmiset elävät variaatioita värittömästä elämästä.

LAPSET MUISTAVAT …

Hyvin nuoret lapset tuntevat usein vetoa ihmisiin, joiden säteily on voimakkaampaa kuin keskivertoihmisen. He tuntevat, ettei keskivertoihminen ole oikeasti kehossaan. Hänen tietoisuutensa on jossain muualla. Mutta he tuntevat vetoa niitä kohtaan, joilla on enemmän henkeä, enemmän yhteyttä sieluunsa.

Nuo lapset ovat myös yhdistyneempiä omaan sieluunsa. Heitä ei tavallisesti kannusteta vaalimaan tuota yhteyttä, vaan yritetään rajoittaa luottamusta omiin impulsseihinsa. Heille kerrotaan, että heidän näkymätön ystävänsä on vain mielikuvitusta. Etteivät puut voi puhua. Heidän nuori sydämensä on täynnä ihmetystä elämää kohtaan. Kaikki on hyvin uutta heille. He ovat ehdottomasti oma itsensä. Ja he tietävät, että he ovat enemmän kuin kehonsa ja persoonallisuutensa.

Mutta aivan liian nopeasti heille opetetaan, että mieli on heidän tärkein aspektinsa, heidän täytyy opiskella, tehdä kovasti työtä koulussa, asettaa tavoitteita, saada hyvä työpaikka, asettua aloilleen, kasvattaa perhe, säästää rahaa. Noudattaa kaikkia sääntöjä, ja heidät palkitaan.

Älkää järkyttäkö vallitsevaa tilaa. Pysykää sukupuoliroolissanne. Olkaa hyvä ihminen.

Niinpä jotkut ihmiset näyttävät tuon trauman silmissään, toiset näyttävät tyhjiltä. Lasittuneilta. He eivät osallistu, paitsi videopelissä joka jatkuu tuntitolkulla joka päivä. Helppo pakopaikka maailmasta, joka tarjoaa heille erittäin vähän iloa.

Hyvin monet nuoret ihmiset ovat luopuneet jo unelmistaan, ennen kuin he edes tietävät, mitä nuo unelmat ovat. Jotkut asettavat elämäntavoitteensa jo peruskoulussa. He tietävät jo haluavansa olla atk-suunnittelija tai jotain, mistä ansaitsee rahaa ja taloudellisen turvan.

Nytkin kun maailmassa kohdataan työpaikkojen epävarmuutta, vanhemmat työntävät edelleen collegea lapsilleen. Mutta nuo lapset tietävät paremmin, ainakin jotkut heistä. He tietävät, ettei college ole vastaus. He tietävät, että elämä on tuolla "jossain", ei luokkahuoneessa.

Mekin tiesimme lapsuudessamme, ettei elämä ole, mitä vanhemmat tai koulut yrittivät opettaa meille. Kuitenkin tunsimme voimattomuutta tehdä mitään asialle, ainakaan silloin. Tiesimme, että olimme täällä hyvin eri syistä, minkä vuoksi useimmat ihmiset elivät.

Tulimme tähän elämään – me jotka käymme läpi valaistumistamme – karistamaan haavamme. Tuomaan takaisin kadonneet aspektimme. Yhdistymään "minä olen" -olemukseemme näissä kehoissa. Tuomaan elämänvoiman takaisin kehoomme, elämäämme ja tälle planeetalle. Tulimme ottamaan takaisin sen taian, jonka tiesimme olleen hyppysissämme.

Tulimme tänne kokemaan Maan, maaperän, veden, metsät sielumme kanssa. Vaikka se olisi jokin kasvi tai kukkakimppu asunnossamme. Maistamaan ruuan ensimmäistä kertaa. Kuulemaan musiikin paremmin kuin koskaan. Rakastumaan itseemme.

Sen tekemiseksi olemme karistaneet haavamme ja ihmistraumamme. Kokemukset jotka aiheuttivat nuo haavat, eivät ole välttämättä unohtuneet, mutta perspektiivimme niihin on muuttunut. Emme enää näe noita tapahtumia samalla tavalla. Ja se muuttaa kaiken. Se muuttaa todellisuutemme.

Sitten meille voi tulla takaisin se taika, joka ei oikeasti ole lainkaan taikaa. Kyse on vain olemisesta se, kuka olemme aina olleet.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

_________________
The Sound Of Silence
Amazing Grace
Walking With The Angels
Toccata
Wind Of Change
Listen To Your Heart


Ylös
 Profiili Lähetä yksityisviesti  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 147 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 11, 12, 13, 14, 15

Kaikki ajat ovat UTC + 1 tunti [ DST ]


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Hyppää:  
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö

Muuta yksityisyysasetuksia