VALAISTUMISEN OVIA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
15.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Olen täynnä surua tänä aamuna. Ja se kaikki johtuu haukasta.
Voin kuulla sen nytkin, puolen mailin päässä lentävän ja kutsuvan, lentävän ja kutsuvan. Se on tehnyt sitä eilisestä iltapäivästä saakka ja aloitti taas klo 6 tänä aamuna. Tavallisesti se kutsuu perheensä kahta muuta haukkaa, ja ne vastaavat, mutta nyt yksikään haukka ei ole vastannut.
Ääni on läpitunkevan kova, enkä voi sivuuttaa sitä. Noissa kiljaisuissa on epätoivoa ja toivottomuutta, ja se lähettää kamalaa menetyksentunnetta koko naapurustoon.
Kuulen sen edelleen, kauempaa. Viisi tai kuusi kiljaisua ja sitten tauko. Uudestaan ja uudestaan.
*****
Pragmaatikot nostelevat kulmakarvojaan ja sanovat: "Mitä sitten? Se on vain villi lintu, herran tähden. Lakkaa vertaamasta eläimiä ihmiseen."
En ole pragmaattinen. Lähetän rukouksen enkeleille, deevoille, keijuille, Jumalalle, Franciscus Assisilaiselle ja Gaialle, ja pyydän auttamaan tätä haukkaa. Lähetän rakkautta ja vahvuutta tällä haukalle, joka itkee, ja sen pienelle perheelle. Kuukausia ne ovat pesineet palmussa kadun toisella puolella, ja olen katsellut, kun ne kaartelivat ja kutsuivat toisiaan, vanhempien mennessä joskus huutaen edellä ja lentämistä opettelevan poikasen seuratessa perässä, mutta aina saaden kiinni.
Ja nyt tuntuu siltä, että on vain yksi. Sillä ei luultavasti ole aavistustakaan, mitä muille tapahtui.
Haluan epätoivoisesti tehdä jotain auttaakseni tätä eläintä ahdingossa, eikä ole mitään, mitä voin tehdä.
*****
Minun on jatkettava päivääni. En voi istua tässä, tämän omituisen lajienvälisen surun typerryttämänä ja kuluttaen paketillisen nenäliinoja. On myös käytävä hammaslääkärissä ja tehtävä muita päivän askareita. Näitä asioita ei voi laiminlyödä pelkästään siksi, että naapurustossa tuntuu olevan hylätty haukka.
Voin yrittää kertoa itselleni, että se on vain luontoa. Jotain tapahtui kahdelle muulle haukalle. Se joka jäi jäljelle, kuolee myös tai lakkaa etsimästä perhettään ja jatkaa eteenpäin. Tai mahdollisesti tämä on luonnollista etenemistä. Perhe hajoaa, poikanen on jätetty omilleen, ja se huutaa "tulkaa kotiin" vanhemmille, kunnes tajuaa, että se on nyt omillaan.
Nuo näkemykset voivat auttaa pragmaatikkoa, mutta ne eivät auta minua.
*****
Koska tämä on syvintä surua, jota minulla on ollut sitten rakkaan kissani kuoleman 2008, minun täytyy harkita, onko jotain muuta tekeillä.
Vai täytyykö? Kenties mitään erityistä ei ole tekeillä. Kenties tämä vain tapahtuu, kun sydämestä tulee avoimempi. Naapuruston haukka on menettänyt perheensä, ja tuntuu siltä, kuin olisin itse menettänyt perheen.
Toisen Tunnekoodi-session aikana joka minulla oli terapeutti Barbaran kanssa, purimme sydänmuurini.* Barbara oli kertonut minulle, mitä voisin odottaa jälkeenpäin. "Huomaat luultavasti virnisteleväsi päivän tai pari. Niin se vaikutti minuun."
Se oli useita viikkoja sitten, enkä ole huomannut mitään erityisiä jälkivaikutuksia. Olemme vapauttaneet myös monia hyvin tiheitä ja loukussa olevia tunteita, jotka ovat peräisin minulta sekä minulta ja sukujuuristani, ja olen kokenut monia tilapäisiä mullistuksia noista vapautuksista.
Mutta tänään … Tämä tuntuu, kuin pohjaton kaivo odottamatonta surua olisi avautunut jalkojeni juuressa ja olen pudonnut siihen.
Kun on kulunut jonkin aikaa, suru lievenee vähän. En kuule tuota haukkaa tällä hetkellä – se lentää kuuloni ulottumattomissa tai kenties se pitää taukoa levätäkseen puiston punapuun latvassa.
Suru jättää uupumusta vanaveteensä. Muistutan itselleni, että uupumus on ovenrako, josta valaistuminen voi hiipiä. Olen nähnyt sitä muissa. Kenties niin on myös minulla.
*****
Hammaslääkärillä keskustelu kääntyi paikkoihin, joissa kannattaa käydä Santa Barbarassa.
"Ruusupuutarha", teknikko sanoi. "Lapseni heittävät frisbeetä nurmikolla, ja kolmena päivänä viikossa Lintujen turvapaikan ihmiset tuovat pöllöjä ja (metsästys)haukkoja sinne, kun niiden häkkejä siivotaan."
"Se kuulostaa upealta", sanoin ajatellen lohdutonta haukkaani.
"Joo, heillä oli myös haukka, jonka he pelastivat jostain …"
Lakkasin kuuntelemasta, kun yhtäkkiä tajusin. Petolintujen pelastusjärjestö. Voin soittaa ja kysyä, voivatko he tai voinko minä tehdä jotain tuon ilmeisesti hylätyn haukan hyväksi, joka on ahdingossa.
Kuten aina, olen hämmästynyt (mutten yllättynyt), miten Henki löytää tapoja kertoa minulle, mitä minun tarvitsee tietää.
*****
Suru on luikerrellut pois kanavia pitkin, joita tunteet käyttävät poistuessaan kehosta. Tämä oli tunne, jota uskoakseni en vanginnut. Tämän ei pitäisi aiheuttaa jäämää ja tukosta, joka kurkottaa vahingoittavia lonkeroitaan tulevia itsejäni kohti.
Suru tuli, näin sen ja se meni. Vapaana sydänmuurista, sydämeni pystyy ilmeisesti nyt kokemaan tuollaisia tunteita ja toipumaan niistä nopeasti, jättäen tien täysin avoimeksi tunteille ja olotiloille, joita mieluummin kokisin: rakkaus, toivo, myötätunto, ilo. Rauha, ennen kaikkea ja aina, rauha.
Vapautukaamme kaikki tuollaisten iloisten kokemusten esteistä.
__________
*Katso The Emotion Code (=tunnekoodi), tohtori Bradley Nelson. Katso myös tohtori Nelsonin 20 minuutin video sydänmuurista (https://tinyurl.com/ympw43u4).
Tohtori Nelsonin blogista (20.8.2008) "Miten tärkeä tunnemuuri on" (https://drbradleynelson.com/how-importa ... eart-wall/):
Olen pohtinut tänään Tunnekoodin, ja erityisesti sydänmuurin, merkitystä ja tärkeyttä maailmalle. Luulen, että meidän on vaikea todella ymmärtää. Ollakseni ytimekäs, tätä kerromme maailmalle:
1. Ihmissydän on toiset aivot, jotka ovat paljon tehokkaammat kuin aivot päässämme.
2. Sydänaivot ovat luovuutemme sija ja rakkautemme ja tuntemiskykymme lähde.
3. Negatiiviset tunne-energiat (loukkuun jääneet tunteet) voivat majoittua sydämen ympärille.
4. Alitajuinen mieli usein muodostaa noista energioista energiamuurin sydämen ympärille [suojelemaan sitä loukkaantumiselta].
5. Tämä "sydänmuuri" estää meitä antamasta ja saamasta rakkautta ja saavuttamasta täyden potentiaalimme.
6. Sydänmuurin poistaminen ihmisiltä saa tapahtumaan merkittäviä muutoksia heille, mm. masennuksen, fyysisten ongelmien, tunnevaikeuksien jne. häviäminen.
7. Sydänmuurin poistaminen saa ihmiset usein rakastumaan ensimmäistä kertaa tai rakastumaan syvemmin ihmiseen, jonka kanssa he ovat, ja se johtaa myös usein syvään rauhantunteeseen ja parempaan kykyyn tuntea positiivisia tunteita, kuten iloa ja onnellisuutta.
8. Kuka tahansa voi vapautua "sydänmuurista" lukemalla The Emotional Code -kirjan.
9. Anne Hornen kuoleman lähikokemuksen mukaan (https://tinyurl.com/s2n3t9f8): "Sydänmuurin puhdistaminen saa jonain päivänä kosmisen merkityksen, kun riittävä määrä avoimia sydämiä sallii yhtäkkiä jumalaisen valon ylhäältä tunkeutua ja levitä tähän maailmaan, mikä muuttaa sen ikuisiksi ajoiksi. Uskon todellakin, että jos meidän on tarkoitus saavuttaa sivilisaation korkeampi taso, meidän täytyy alkaa elää sydämistämme. Tämä on se tapa, ja uskon, että sitä kaikki suuret opettajat ovat kertoneet meille kaikki nämä vuodet. Sitä ei voi kiertää."
Minulle on kerrottu useamman kerran, että sydänmuurin löytäminen voi olla suurin löytö energialääketieteen historiassa. Kenties niin on.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Viel Catherine (goldenageofgaia.com)
15.7.2021 VALAISTUMISEN OVIA
Kirjoittaja hammer » 22.07.2021 20:32
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
21.7.2021 SYDÄN VOI SÄRKYÄ
Kirjoittaja hammer » 23.07.2021 19:24
SYDÄN VOI SÄRKYÄ
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
21.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Miten paljon sydänsurua on liikaa?
Erään ystävän 21-vuotias kissa kuoli, toinen kahdesta jotka elivät tyytyväisenä vanhaksi ennen menemistään korkeampiin maailmoihin, ilman eutanasia-apua. Hän antoi niiden kuolla omalla tavallaan.
Hän on hyvin sentimentaalinen, vastapainona kyynisyydelleen ja loogisuudelleen. Tiedän, miten kovasti hän rakasti noita kahta kissaa sydämessään.
Kohtuullisen ajan kuluttua kuolemasta kysyin: "Ajatteletko kenties ottaa uuden kissan …?"
Hän pudisti päätään. "Ei koskaan enää. Sydän voi särkyä vain tietyn kertamäärän."
En kysynyt toista kertaa.
*****
Huomaan, että ongelmana avoimessa sydämessä on, että kaikki voi tulla sisään. Tuska, ilo, riemu, epätoivo. Kun sydän avautuu tunnetiedostamiseen, se ei palkkaa portsaria pitämään roskasakkia ulkona.
Niinpä surin päivätolkulla hylättyä haukanpoikasta ("Valaistumisen ovia" 15.7.2021), joka kiljui ympäri naapurustoa kuin sielu äärimmäisessä kidutuksessa. Kysyin naapurilta, joka on pitkäaikainen lintuharrastaja, mitä hänen ajatuksensa olivat.
Osittain piloillaan hän sanoi: "Voit ostaa korvatulpat."
Hän kertoi minulle ruostehiirihaukoista ja niiden 50/50-todennäköisyydestä elää aikuiseksi. Hän totesi, ettei luonto haluaisi tämän nuoren haukan DNA:ta, jos se ei osaa selvittää, miten ruokitaan itsensä, kun vanhemmat ovat jättäneet sen, sen opittua lentämään.
Kerroin hänelle ymmärtäväni – siinä kaikessa on tolkkua. Soitin villieläinten pelastuspaikkaan, joka vahvisti kaiken, mitä naapurini sanoi, lisäten vielä, etteivät he voineet tehdä mitään tämän haukan hyväksi. Se oli niin, kuin oli.
En osta korvatulppia. Ja mietin, tuoko tämä sydäntä riipaiseva hylkäämisentunne, jota koen tämän haukan vuoksi, mieleeni jonkin loukkuun jääneen hylkäämistunteen minussa … ja päätän tarttua siihen seuraavassa Tunnekoodi-sessiossani*.
*****
Tänään noiden läpitunkevien kiljaisujen suremisen sijasta, joita lentelee taivaalla, tulee alustavaa hyväksyntää. Tämä nuori haukka on edelleen rasittava. Se ei ole antanut periksi oltuaan kokonaisen viikon omillaan. Epäilemättä se olisi jo nälkiintynyt, jos se ei olisi löytänyt ravintoa, joita sen vanhemmat eivät enää hanki. Kenties se on tuon 50/50 todennäköisyyden "selviytymisosassa".
Creator Writings totesi hiljattain (https://goldenageofgaia.com/2021/07/19/ ... s-leaving/), että monia lähtee:
"Liittyy se sitten suhteisiin tai olemassaolotasoonne, älkää ottako sitä henkilökohtaisesti. Jokainen sielu tiesi ennen saapumistaan, mitä tapahtuisi. Niin haastavaa kuin sitä ehkä onkin hyväksyä, se on/oli heidän vapaa tahtonsa."
Meillä kaikilla on vapaa tahtomme. Inkarnoitua sellaisena, kuka ja mitä valitsemme. Olenko ollut haukka? Tiikeri? Tulikärpänen? Olenko ollut muuta kuin ihminen?
Haukka kutsuu vielä kerran ja kaartaa pois, kuuloni kantamattomiin. Siunaan sitä ja sen saalista ja sen kohtaloa, mikä se ikinä onkin. Ja sitten päästän siitä irti.
__________
*Tohtori Bradley Nelsonin The Emotional Code (= tunnekoodi)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
21.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Miten paljon sydänsurua on liikaa?
Erään ystävän 21-vuotias kissa kuoli, toinen kahdesta jotka elivät tyytyväisenä vanhaksi ennen menemistään korkeampiin maailmoihin, ilman eutanasia-apua. Hän antoi niiden kuolla omalla tavallaan.
Hän on hyvin sentimentaalinen, vastapainona kyynisyydelleen ja loogisuudelleen. Tiedän, miten kovasti hän rakasti noita kahta kissaa sydämessään.
Kohtuullisen ajan kuluttua kuolemasta kysyin: "Ajatteletko kenties ottaa uuden kissan …?"
Hän pudisti päätään. "Ei koskaan enää. Sydän voi särkyä vain tietyn kertamäärän."
En kysynyt toista kertaa.
*****
Huomaan, että ongelmana avoimessa sydämessä on, että kaikki voi tulla sisään. Tuska, ilo, riemu, epätoivo. Kun sydän avautuu tunnetiedostamiseen, se ei palkkaa portsaria pitämään roskasakkia ulkona.
Niinpä surin päivätolkulla hylättyä haukanpoikasta ("Valaistumisen ovia" 15.7.2021), joka kiljui ympäri naapurustoa kuin sielu äärimmäisessä kidutuksessa. Kysyin naapurilta, joka on pitkäaikainen lintuharrastaja, mitä hänen ajatuksensa olivat.
Osittain piloillaan hän sanoi: "Voit ostaa korvatulpat."
Hän kertoi minulle ruostehiirihaukoista ja niiden 50/50-todennäköisyydestä elää aikuiseksi. Hän totesi, ettei luonto haluaisi tämän nuoren haukan DNA:ta, jos se ei osaa selvittää, miten ruokitaan itsensä, kun vanhemmat ovat jättäneet sen, sen opittua lentämään.
Kerroin hänelle ymmärtäväni – siinä kaikessa on tolkkua. Soitin villieläinten pelastuspaikkaan, joka vahvisti kaiken, mitä naapurini sanoi, lisäten vielä, etteivät he voineet tehdä mitään tämän haukan hyväksi. Se oli niin, kuin oli.
En osta korvatulppia. Ja mietin, tuoko tämä sydäntä riipaiseva hylkäämisentunne, jota koen tämän haukan vuoksi, mieleeni jonkin loukkuun jääneen hylkäämistunteen minussa … ja päätän tarttua siihen seuraavassa Tunnekoodi-sessiossani*.
*****
Tänään noiden läpitunkevien kiljaisujen suremisen sijasta, joita lentelee taivaalla, tulee alustavaa hyväksyntää. Tämä nuori haukka on edelleen rasittava. Se ei ole antanut periksi oltuaan kokonaisen viikon omillaan. Epäilemättä se olisi jo nälkiintynyt, jos se ei olisi löytänyt ravintoa, joita sen vanhemmat eivät enää hanki. Kenties se on tuon 50/50 todennäköisyyden "selviytymisosassa".
Creator Writings totesi hiljattain (https://goldenageofgaia.com/2021/07/19/ ... s-leaving/), että monia lähtee:
"Liittyy se sitten suhteisiin tai olemassaolotasoonne, älkää ottako sitä henkilökohtaisesti. Jokainen sielu tiesi ennen saapumistaan, mitä tapahtuisi. Niin haastavaa kuin sitä ehkä onkin hyväksyä, se on/oli heidän vapaa tahtonsa."
Meillä kaikilla on vapaa tahtomme. Inkarnoitua sellaisena, kuka ja mitä valitsemme. Olenko ollut haukka? Tiikeri? Tulikärpänen? Olenko ollut muuta kuin ihminen?
Haukka kutsuu vielä kerran ja kaartaa pois, kuuloni kantamattomiin. Siunaan sitä ja sen saalista ja sen kohtaloa, mikä se ikinä onkin. Ja sitten päästän siitä irti.
__________
*Tohtori Bradley Nelsonin The Emotional Code (= tunnekoodi)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
22.7.2021 TRI PEEBLES – MURTAUDU VAPAAKSI MIELEN ORJUUDESTA
Kirjoittaja hammer » 26.07.2021 08:22
TRI PEEBLES – MURTAUDU VAPAAKSI MIELEN ORJUUDESTA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
22.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tohtori Peeblesin äskettäisestä henkilökohtaisesta tulkinnastani, Natalie Gianellin kanavoimana (NatalieGianelli.com)
"On tärkeää, että kun tarkastelet työtäsi maailmassa ja valitset – jos valitset – auttaa hävittämään orjuutustekijän, et tee sitä orjuutetulla mielelläsi."
_______
CV: Minulla on vahva tunne, että olen täällä auttamassa "kääntämään nurinpäin" tai kumoamaan orjakoodit. Mitä voitte kertoa minulle siitä?
Tri Peebles: Mitä tarkoitat orjakoodeilla, rakkaani? Mitä tämä merkitsee sinulle?
CV: Minulle se merkitsee, että ihmiset ovat mielen orjuuttamia. Maailman mielessä, ihmiset ovat niiden orjuuttamia, joita monet kutsuvat globalisteiksi tai kontrolloijiksi ja jotka ottavat vapauden pois. Tämä on ulkoinen tunne siitä. Mutta kenties enemmän, kuten puhuitte aiemmin, se on tunne olemisesta mielen tai logiikan orja. Tai tarpeesta todistaa jotain, sen sijaan että toimii sydämestä tai korkeammista ulottuvuuksista käsin.
Tri Peebles: Aivan. Siis kuten mainitsit, käytät tässä ja nyt sitä tietoisuutta, ettei kyse ole vain orjakoodeista, kuten niitä voitaisiin kutsua – että ollaan toisen yksilön tai ihmisryhmän orjuuttama – vaan kyse on ehdottomasti siitä kokemuksesta, että on mielen orja.
Mielen orjuudessa oleminen luo kehon orjuuden.
Ne jotka orjuuttaisivat muita, tekevät niin, koska he ovat kiinnittyneet mielen tapaan toimia. Mieli sanoo: "Minulla ei ole tarpeeksi, ja siksi minun täytyy orjuuttaa nämä ihmiset auttamaan minua saamaan tarpeeksi tai saamaan enemmän kuin tarpeeksi." Tai mieli sanoo: "Minä olen oikeassa ja he ovat väärässä, ja siksi orjuutan nämä yksilöt, puristaakseni heitä ja estääkseni heitä saamasta omaa hyväänsä."
Tai mieli sanoo: "Nämä yksilöt eivät tiedä, mikä heille on hyväksi. Siksi orjuutan heidät tekemään, mikä on parasta heille."
Orjuutusta tapahtuu siksi, että yksilön mieli orjuuttaa. Hän joka orjuuttaisi toisen, on yhteydessä omaan mieleensä. Hän ajattelee egollaan, ei sydämellään.
Yksilö sallii itsensä orjuuttamisen mielen orjana olemisen vuoksi. Tuo yksilö saattaisi sanoa itselleen: "Minulla ei ole valtaa tähän ihmiseen." Tai "Hän on aivan oikeassa. En tiedä, mikä on parasta minulle." Tai "En halua ajatella itse." Tai "Olen vähemmistössä, minulla ei ole tarpeeksi valtaa, jne."
Siis nämä ovat myös mielen käsityksiä. Hän joka orjuuttaisi yksilöitä, tekee sen egosta ja mielestä käsin, ja hän joka olisi orjuudessa, tekee sen myös egosta ja mielestä käsin.
Se kaikki on pelkoa. Ne ovat vain erilaisia versioita pelosta. Siis on tärkeää, että kun tarkastelet työtäsi maailmassa ja valitset – jos valitset – auttaa hävittämään orjuutustekijän, et tee sitä orjuutetulla mielelläsi.
Siis et voi poistaa orjuudesta yksilöitä, jotka ovat siinä oman mielensä orjuutuksen vuoksi, samalla kun prosessoit hyvin syvältä omasta egostasi sanoen, että ne jotka on orjuutettu, ovat uhreja, ja ne jotka orjuuttavat, ovat tyranneja.
Edestakaisin, sisään ja ulos, hyvät ja pahat, korkeammat ja vähäisemmät – kaikki se tulee edelleen orjuutetusta mielestäsi.
Siis et voi ratkaista jotain ongelmaa samalla toiminnalla tai samalla energialla, joka ns. loi sen.
Mitä sitten tehdään?
Kuten sanoit aivan tämän päivän session alussa, kehosi haluaa sinun tuntevan rauhaa. Ei ainoastaan niin, ettet tunne pelkoa, vaan niin, että saat maistiaisen siitä, miltä rauha tuntuu, jotta voit saada tunteen: "Aah, tämäkin on ulottuvillani."
Niinpä haluisimme sinun harkitsevan – vain harkitsevan – että sen sijaan, että laitat fokuksesi orjuuden poistamiseen, on kyse sitten fyysisestä ulottuvuudesta tai mielestä, keskittäisit huomiosi siihen pääsemiseen, mitä ehkä kutsuttaisiin rauhaksi. Pääsemiseksi vapauteen. Laajentumiseen. Valtavuuteen, todellisiin mahdollisuuksiin, potentiaaliin.
Siis siitä käsin toimit: "Kaikki asiat ovat mahdollisia, ja ulottuvillani on todellakin kaikki hyvä." Toimit tuosta aspektista. Ja päätavoitteesi ei ole sallia ainoastaan itsesi, vaan myös muiden yksilöjen, tuntea todellisen potentiaalinsa. Päästä ennen kaikkea käsiksi elämiseen sydämestä käsin. Tuntea totuus siitä, keitä he ovat tietoisuutena, Jumalana, valona, rakkautena. Rauhana.
Onko tässä tolkkua sinulle, rakkaani?
CV: Kyllä on, kiitos!
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
22.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tohtori Peeblesin äskettäisestä henkilökohtaisesta tulkinnastani, Natalie Gianellin kanavoimana (NatalieGianelli.com)
"On tärkeää, että kun tarkastelet työtäsi maailmassa ja valitset – jos valitset – auttaa hävittämään orjuutustekijän, et tee sitä orjuutetulla mielelläsi."
_______
CV: Minulla on vahva tunne, että olen täällä auttamassa "kääntämään nurinpäin" tai kumoamaan orjakoodit. Mitä voitte kertoa minulle siitä?
Tri Peebles: Mitä tarkoitat orjakoodeilla, rakkaani? Mitä tämä merkitsee sinulle?
CV: Minulle se merkitsee, että ihmiset ovat mielen orjuuttamia. Maailman mielessä, ihmiset ovat niiden orjuuttamia, joita monet kutsuvat globalisteiksi tai kontrolloijiksi ja jotka ottavat vapauden pois. Tämä on ulkoinen tunne siitä. Mutta kenties enemmän, kuten puhuitte aiemmin, se on tunne olemisesta mielen tai logiikan orja. Tai tarpeesta todistaa jotain, sen sijaan että toimii sydämestä tai korkeammista ulottuvuuksista käsin.
Tri Peebles: Aivan. Siis kuten mainitsit, käytät tässä ja nyt sitä tietoisuutta, ettei kyse ole vain orjakoodeista, kuten niitä voitaisiin kutsua – että ollaan toisen yksilön tai ihmisryhmän orjuuttama – vaan kyse on ehdottomasti siitä kokemuksesta, että on mielen orja.
Mielen orjuudessa oleminen luo kehon orjuuden.
Ne jotka orjuuttaisivat muita, tekevät niin, koska he ovat kiinnittyneet mielen tapaan toimia. Mieli sanoo: "Minulla ei ole tarpeeksi, ja siksi minun täytyy orjuuttaa nämä ihmiset auttamaan minua saamaan tarpeeksi tai saamaan enemmän kuin tarpeeksi." Tai mieli sanoo: "Minä olen oikeassa ja he ovat väärässä, ja siksi orjuutan nämä yksilöt, puristaakseni heitä ja estääkseni heitä saamasta omaa hyväänsä."
Tai mieli sanoo: "Nämä yksilöt eivät tiedä, mikä heille on hyväksi. Siksi orjuutan heidät tekemään, mikä on parasta heille."
Orjuutusta tapahtuu siksi, että yksilön mieli orjuuttaa. Hän joka orjuuttaisi toisen, on yhteydessä omaan mieleensä. Hän ajattelee egollaan, ei sydämellään.
Yksilö sallii itsensä orjuuttamisen mielen orjana olemisen vuoksi. Tuo yksilö saattaisi sanoa itselleen: "Minulla ei ole valtaa tähän ihmiseen." Tai "Hän on aivan oikeassa. En tiedä, mikä on parasta minulle." Tai "En halua ajatella itse." Tai "Olen vähemmistössä, minulla ei ole tarpeeksi valtaa, jne."
Siis nämä ovat myös mielen käsityksiä. Hän joka orjuuttaisi yksilöitä, tekee sen egosta ja mielestä käsin, ja hän joka olisi orjuudessa, tekee sen myös egosta ja mielestä käsin.
Se kaikki on pelkoa. Ne ovat vain erilaisia versioita pelosta. Siis on tärkeää, että kun tarkastelet työtäsi maailmassa ja valitset – jos valitset – auttaa hävittämään orjuutustekijän, et tee sitä orjuutetulla mielelläsi.
Siis et voi poistaa orjuudesta yksilöitä, jotka ovat siinä oman mielensä orjuutuksen vuoksi, samalla kun prosessoit hyvin syvältä omasta egostasi sanoen, että ne jotka on orjuutettu, ovat uhreja, ja ne jotka orjuuttavat, ovat tyranneja.
Edestakaisin, sisään ja ulos, hyvät ja pahat, korkeammat ja vähäisemmät – kaikki se tulee edelleen orjuutetusta mielestäsi.
Siis et voi ratkaista jotain ongelmaa samalla toiminnalla tai samalla energialla, joka ns. loi sen.
Mitä sitten tehdään?
Kuten sanoit aivan tämän päivän session alussa, kehosi haluaa sinun tuntevan rauhaa. Ei ainoastaan niin, ettet tunne pelkoa, vaan niin, että saat maistiaisen siitä, miltä rauha tuntuu, jotta voit saada tunteen: "Aah, tämäkin on ulottuvillani."
Niinpä haluisimme sinun harkitsevan – vain harkitsevan – että sen sijaan, että laitat fokuksesi orjuuden poistamiseen, on kyse sitten fyysisestä ulottuvuudesta tai mielestä, keskittäisit huomiosi siihen pääsemiseen, mitä ehkä kutsuttaisiin rauhaksi. Pääsemiseksi vapauteen. Laajentumiseen. Valtavuuteen, todellisiin mahdollisuuksiin, potentiaaliin.
Siis siitä käsin toimit: "Kaikki asiat ovat mahdollisia, ja ulottuvillani on todellakin kaikki hyvä." Toimit tuosta aspektista. Ja päätavoitteesi ei ole sallia ainoastaan itsesi, vaan myös muiden yksilöjen, tuntea todellisen potentiaalinsa. Päästä ennen kaikkea käsiksi elämiseen sydämestä käsin. Tuntea totuus siitä, keitä he ovat tietoisuutena, Jumalana, valona, rakkautena. Rauhana.
Onko tässä tolkkua sinulle, rakkaani?
CV: Kyllä on, kiitos!
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
24.7.2021 TRI PEEBLES – "HAAVOITTUNEEN PARANTAJAN" YLI
Kirjoittaja hammer » 29.07.2021 05:47
TRI PEEBLES – "HAAVOITTUNEEN PARANTAJAN" YLI
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
24.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tohtori Peeblesin äskettäisestä henkilökohtaisesta tulkinnastani, Natalie Gianellin kanavoimana (NatalieGianelli.com)
"Ensimmäinen muistattava asia on, että silloinkin kun kutsut sitä haavaksi, se ei ole mitään pahaa, mikä tarvitsee korjata. Se on vain jotain, mikä paljastuu ja mikä haluaa parantua ja muuntua."
________
Kerroin tohtori Peeblesille, että minusta tuntuu usein "haavoittuneen parantajan" prototyypiltä, koska en tunne itseäni tarpeeksi ehjäksi auttaakseni itseäni, puhumattakaan muista. Tämä on hänen vastauksensa. (Katso myös aiheeseen liittyvä artikkeli "Murtaudu vapaaksi mielen orjuudesta", 23.7.)
Tri Peebles: Kunnioitamme sitä, rakkaani. Haluamme muistuttaa sinulle, jotta voit olla lempeämpi itsellesi, että ne jotka haluavat parantaa, ne jotka kutsutaan parantamaan Maa-planeetalla, kokevat aina haavat syvimmin.
Juuri nyt mieli sanoo: "Olen edelleen haavoittunut parantaja. Tunnen edelleen tunnehaavat. En ole sopiva parantamaan muita."
Näin ei koskaan ole. Työnä tässä on, voitko kohdata rakkauden, rakkauden itsesi sallimisessa, samalla tavalla tai vielä järkkymättömämmin, kuin kohtaat muiden haavat?
Ensimmäinen muistattava asia on, että silloinkin kun kutsut sitä haavaksi, se ei ole mitään pahaa, mikä tarvitsee korjata. Se on vain jotain, mikä paljastuu ja mikä haluaa parantua ja muuntua.
Siis on tärkeää muistaa, että kun näet haavoja itsessäsi tai muissa, kun näet oman mielesi orjuutta ja muiden orjuuttamista, se ei ole paha asia. Se on edelleen tietoisuus. Se on edelleen Jumala. Mikään siitä ei ole ei-jumala. Ei ole mitään paikkaa, missä Jumala ei ole. Tämä on tärkeää.
Tosiaankin rakkaani, miten haluat kohdata sen? Et voi kohdata sitä yrittäen korjata jonkin, minkä ajattelet olevan väärin. Sen sijaan kohtaa se sanoen: "Miten voin tuoda rakkautta, rauhaa, harmoniaa, iloa, toiveikkuutta siihen hetkeen, jossa olen? Anna minun tuoda se, anna minun olla se ja anna minun tunnistaa se itsessäni."
Ja tämä on hyödyllistä. Siis et kohtaa sitä yrittämällä korjata jonkin, vaan olemalla se energia, jonka haluat nähdä.
Siis emme halua sinun fokusoituvan siihen, "miten pääset A:sta B:hen", vaan "miten ruumiillistat B:n nyt". Ja jos työstät sitä, niin sinulla on tosiaankin taito parantaa.
Olet kuullut monista suurista parantajista, joita on kulkenut Maa-planeetallanne, Jeshuan, Kristuksen, ollessa yksi heistä. Ja tosiaan, Jeshua, Jeesus, ei parantanut yrittämällä muuttaa sairaita parantuneiksi, vaan näkemällä pisteen B ja näkemällä parantuneet, eheyden yksilöissä. Nähden sen jo nyt.
Siis älä fokusoidu välttämättä siihen, miten korjataan jokin väärin oleva, miten lopetetaan orjuutus, vaan miten säteillään sitä, tullaan totuudeksi siitä, kuka olet. Rakkaus, rakkaus sallimisessa, rauha jne.
Se on myös hyvin, hyvin parantavaa sinulle, erityisesti sisäiselle lapselle, koska harjoittaessasi tätä, pientä tyttöä sisällä muistutetaan jatkuvasti: "Olen jo sitä, mitä mieli luulee, etten ole. Olen jo sitä, millaiseksi mieli on yrittänyt saada minut. Olen jo sitä."
Ja niin hänestä tuntuu ehjältä ja tyytyväiseltä, eikä rikkinäiseltä "matkallaan täydellisyyteen". Ymmärrätkö?
CV: Ymmärrän, mutta olen hämmentynyt siitä, mitä sanoitte aiemmin – että minun pitäisi tutkia jonkinlaista hengitysharjoitusta tai jonkinlaista tunnevapautusterapiaa, koska minusta tuntuu ristiriitaiselta "olla hetkessä" ja "olla jo pisteessä B".
Tri Peebles: Jumalan siunausta, kunnioitamme sitä. Siis antakaamme sinulle oma perspektiivimme.
Periaatteessa se on ristiriitaista. Siis olet täysin oikeassa. Suosittelemme hengitysharjoitusta ja tunnevapautusta, koska silloin kun yrität tehdä tätä, kun työstät tätä itsesi aspektia, mutta sinulla on tunnetyötasoja tai -kerroksia tai tunteita jotka ovat olleet jumissa, on vähän vaikeampaa päästä tuohon olemisen tilaan kokonaisuudessaan.
Vähän kuin jos pyytäisimme sinua istumaan ja nauttimaan mahtavasta ateriasta, mutta sinulla on voimakas kramppi jalassasi. Tai sinulla on sormessa tikku, joka ärsyyntyy jatkuvasti haarukan pitämisestä. Silloin sinun on vaikea nauttia ateriasta.
Mutta jos vapautat krampin tai otat tikun pois ja laitat pienen laastarin sormeen, sinun on paljon helpompi nauttia ateriasta.
Siis vaikka puhumme tunnevapautuksesta ja hengitysharjoituksesta, jotta sinut saadaan todella takaisin kehoosi … niin ovatko nämä asiat välttämättömiä? Ei. Koska olet jo Jumalan ydinolemusta.
Mutta et usko sitä. Mieli sanoo sinulle: "Et usko sitä."
Siis onko välttämätöntä ottaa tuo tikku pois sormesta nauttiaksesi ateriasta? Ei ole. Voit ehdottomasti nauttia ateriasta ottamatta tikkua pois. Mutta se vaatii paljon läsnäoloa.
Guru pystyy meditoimaan keskellä sademyrskyä tai liikenneruuhkaa, mutta sen tekeminen vaatii paljon harjoitusta.
Siis opetellessa aletaan lempeästi purkaa häiriötekijöitä. Kun opettelet ja alat tehdä tunnevapautustyötä ja hengitysharjoituksia, periaatteessa se ottaa pois häiriötekijöitä ja vapauttaa painetta. Ja se sallii mielen vähän levähtää, jotta sydän voi tulla todella esiin.
Et ole rikki, sinulta ei puutu mitään. Kaikki mikä tuntuu siltä, on vain mielen havainto. Se on, mitä sinulle on kerrottu. Se on, mitä muut yksilöt ovat näyttäneet sinulle – se on jokin versio tästä.
Mutta mikään siitä ei ole totta. Se kaikki on Jumala, se kaikki on Jumala. Mutta kyllä, se on kuin tikun ottamista pois. Juuri nyt siitä on vähän hyötyä tässä, jotta voit nauttia ateriasta.
Onko se välttämätöntä? Ei, mutta se auttaa matkan varrella. Ymmärrätkö?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
24.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tohtori Peeblesin äskettäisestä henkilökohtaisesta tulkinnastani, Natalie Gianellin kanavoimana (NatalieGianelli.com)
"Ensimmäinen muistattava asia on, että silloinkin kun kutsut sitä haavaksi, se ei ole mitään pahaa, mikä tarvitsee korjata. Se on vain jotain, mikä paljastuu ja mikä haluaa parantua ja muuntua."
________
Kerroin tohtori Peeblesille, että minusta tuntuu usein "haavoittuneen parantajan" prototyypiltä, koska en tunne itseäni tarpeeksi ehjäksi auttaakseni itseäni, puhumattakaan muista. Tämä on hänen vastauksensa. (Katso myös aiheeseen liittyvä artikkeli "Murtaudu vapaaksi mielen orjuudesta", 23.7.)
Tri Peebles: Kunnioitamme sitä, rakkaani. Haluamme muistuttaa sinulle, jotta voit olla lempeämpi itsellesi, että ne jotka haluavat parantaa, ne jotka kutsutaan parantamaan Maa-planeetalla, kokevat aina haavat syvimmin.
Juuri nyt mieli sanoo: "Olen edelleen haavoittunut parantaja. Tunnen edelleen tunnehaavat. En ole sopiva parantamaan muita."
Näin ei koskaan ole. Työnä tässä on, voitko kohdata rakkauden, rakkauden itsesi sallimisessa, samalla tavalla tai vielä järkkymättömämmin, kuin kohtaat muiden haavat?
Ensimmäinen muistattava asia on, että silloinkin kun kutsut sitä haavaksi, se ei ole mitään pahaa, mikä tarvitsee korjata. Se on vain jotain, mikä paljastuu ja mikä haluaa parantua ja muuntua.
Siis on tärkeää muistaa, että kun näet haavoja itsessäsi tai muissa, kun näet oman mielesi orjuutta ja muiden orjuuttamista, se ei ole paha asia. Se on edelleen tietoisuus. Se on edelleen Jumala. Mikään siitä ei ole ei-jumala. Ei ole mitään paikkaa, missä Jumala ei ole. Tämä on tärkeää.
Tosiaankin rakkaani, miten haluat kohdata sen? Et voi kohdata sitä yrittäen korjata jonkin, minkä ajattelet olevan väärin. Sen sijaan kohtaa se sanoen: "Miten voin tuoda rakkautta, rauhaa, harmoniaa, iloa, toiveikkuutta siihen hetkeen, jossa olen? Anna minun tuoda se, anna minun olla se ja anna minun tunnistaa se itsessäni."
Ja tämä on hyödyllistä. Siis et kohtaa sitä yrittämällä korjata jonkin, vaan olemalla se energia, jonka haluat nähdä.
Siis emme halua sinun fokusoituvan siihen, "miten pääset A:sta B:hen", vaan "miten ruumiillistat B:n nyt". Ja jos työstät sitä, niin sinulla on tosiaankin taito parantaa.
Olet kuullut monista suurista parantajista, joita on kulkenut Maa-planeetallanne, Jeshuan, Kristuksen, ollessa yksi heistä. Ja tosiaan, Jeshua, Jeesus, ei parantanut yrittämällä muuttaa sairaita parantuneiksi, vaan näkemällä pisteen B ja näkemällä parantuneet, eheyden yksilöissä. Nähden sen jo nyt.
Siis älä fokusoidu välttämättä siihen, miten korjataan jokin väärin oleva, miten lopetetaan orjuutus, vaan miten säteillään sitä, tullaan totuudeksi siitä, kuka olet. Rakkaus, rakkaus sallimisessa, rauha jne.
Se on myös hyvin, hyvin parantavaa sinulle, erityisesti sisäiselle lapselle, koska harjoittaessasi tätä, pientä tyttöä sisällä muistutetaan jatkuvasti: "Olen jo sitä, mitä mieli luulee, etten ole. Olen jo sitä, millaiseksi mieli on yrittänyt saada minut. Olen jo sitä."
Ja niin hänestä tuntuu ehjältä ja tyytyväiseltä, eikä rikkinäiseltä "matkallaan täydellisyyteen". Ymmärrätkö?
CV: Ymmärrän, mutta olen hämmentynyt siitä, mitä sanoitte aiemmin – että minun pitäisi tutkia jonkinlaista hengitysharjoitusta tai jonkinlaista tunnevapautusterapiaa, koska minusta tuntuu ristiriitaiselta "olla hetkessä" ja "olla jo pisteessä B".
Tri Peebles: Jumalan siunausta, kunnioitamme sitä. Siis antakaamme sinulle oma perspektiivimme.
Periaatteessa se on ristiriitaista. Siis olet täysin oikeassa. Suosittelemme hengitysharjoitusta ja tunnevapautusta, koska silloin kun yrität tehdä tätä, kun työstät tätä itsesi aspektia, mutta sinulla on tunnetyötasoja tai -kerroksia tai tunteita jotka ovat olleet jumissa, on vähän vaikeampaa päästä tuohon olemisen tilaan kokonaisuudessaan.
Vähän kuin jos pyytäisimme sinua istumaan ja nauttimaan mahtavasta ateriasta, mutta sinulla on voimakas kramppi jalassasi. Tai sinulla on sormessa tikku, joka ärsyyntyy jatkuvasti haarukan pitämisestä. Silloin sinun on vaikea nauttia ateriasta.
Mutta jos vapautat krampin tai otat tikun pois ja laitat pienen laastarin sormeen, sinun on paljon helpompi nauttia ateriasta.
Siis vaikka puhumme tunnevapautuksesta ja hengitysharjoituksesta, jotta sinut saadaan todella takaisin kehoosi … niin ovatko nämä asiat välttämättömiä? Ei. Koska olet jo Jumalan ydinolemusta.
Mutta et usko sitä. Mieli sanoo sinulle: "Et usko sitä."
Siis onko välttämätöntä ottaa tuo tikku pois sormesta nauttiaksesi ateriasta? Ei ole. Voit ehdottomasti nauttia ateriasta ottamatta tikkua pois. Mutta se vaatii paljon läsnäoloa.
Guru pystyy meditoimaan keskellä sademyrskyä tai liikenneruuhkaa, mutta sen tekeminen vaatii paljon harjoitusta.
Siis opetellessa aletaan lempeästi purkaa häiriötekijöitä. Kun opettelet ja alat tehdä tunnevapautustyötä ja hengitysharjoituksia, periaatteessa se ottaa pois häiriötekijöitä ja vapauttaa painetta. Ja se sallii mielen vähän levähtää, jotta sydän voi tulla todella esiin.
Et ole rikki, sinulta ei puutu mitään. Kaikki mikä tuntuu siltä, on vain mielen havainto. Se on, mitä sinulle on kerrottu. Se on, mitä muut yksilöt ovat näyttäneet sinulle – se on jokin versio tästä.
Mutta mikään siitä ei ole totta. Se kaikki on Jumala, se kaikki on Jumala. Mutta kyllä, se on kuin tikun ottamista pois. Juuri nyt siitä on vähän hyötyä tässä, jotta voit nauttia ateriasta.
Onko se välttämätöntä? Ei, mutta se auttaa matkan varrella. Ymmärrätkö?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
24.7.2021 RAUHA ON AINA VAHVEMPI KUIN PELKO
Kirjoittaja hammer » 29.07.2021 05:52
RAUHA ON AINA VAHVEMPI KUIN PELKO
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
24.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Rauha, kuten hyvä terveys, on yksi niistä asioista, joita ei oikeastaan huomaa, ennen kuin sitä ei ole.
Omaa rauhaani on suuresti häirinnyt jonkin proosallinen: muurahaishyökkäys. Se on melko säälittävä tapaus, mitä hyökkäyksiin tulee, mutta silti.
Tämä yhdistettynä tilanteeseen, joka käy kiireisestä viikosta huushollissani, on saanut minut hermostumaan, kun tunnen jatkuvasti olevani vähän hyökkäyksen kohteena. Ja oivalsin lopulta, että olen sallinut näiden ulkoisten tekijöiden tuhota arvokkaimman olotilani: rauhan.
*****
Sallin myös sen Santa Barbaran kaupunginopiston ilmoituksen, että se hakee valtuuksia opiskelijarokotuksiin, häiritä rauhaani. Artikkelissa mainittiin, että entisellä opinahjollani, UCSB:llä, ja Westmontilla, kristillisellä yksityisopistolla Montecitossa, on jo valtuudet rokotuksiin.
Yritän vakuuttaa itselleni: "Sitä ei tapahdu täällä, ja sitä ei tapahdu minulle", mutta tuntuu kyllä siltä, että pakolliset rokotukset hiipivät aina vain lähemmäs. Rokotuspassin haamu leijailee valmiina, odottaen tilaisuutta.
*****
Niin usein kuin kanavat ja kommentoijat vakuuttavatkin meille: "Valo on jo voittanut", minun on äärimmäisen vaikea erottaa konkreettisia todisteita tästä omassa ympäristössäni.
Tunteeni menevät siksakkia: epätoivoa sitten toivoa, epätoivoa sitten toivoa. Meitä ovat kannustaneet monet kanavat, erityisesti Lori Ladd äskettäisessä videossa (https://goldenageofgaia.com/2021/07/19/ ... -humanity/), tunnustamaan ja kokemaan kaikki tunteemme. Sitä varten olemme täällä, ja osittain sillä tavalla edistämme Maan kohoavia värähtelyjä.
Kun tarkkailen tunteitani, se muistuttaa neulaa, joka heiluu edestakaisin, kilpailevien magneettien vetämänä. Rauhan magneetin ja pelon magneetin. Epäilemättä riippuu minusta, kumpi puoli käyttää suurempaa voimaa minuun.
*****
Rauhantilaani edistävät erittäin käytännönläheiset asiat. Muiden kanssa kommunikoiminen antaa perspektiiviä, tasapainoa ja usein maalaisjärkisiä ratkaisuja ja neuvoja.
Muistutan itselleni, miten poikkeuksellisen arvokasta on, itseni ja kaikkien kannalta, sallia ja tuntea kaikki tunteeni, joten tunnustan ja ilmaisen ahdistukseni muurahaisista ja rokotuspassin mahdollisuudesta.
Sitten tekstaan eräälle ystävälle ja kysyn, millaista muurahaissyöttiä hän käyttää, koska niveljalkaiset ovat vallanneet hänen kotinsa. Laitan tuo merkin ostoslistalleni.
Lopuksi silitän kissaa, joka huokuu rauhaa ja tyyneyttä sylissäni, vedän henkeä ja matkin parhaani mukaan sen luontaista viisautta.
Huomaan, että tämä viimeisin ponnistus antaa parhaan tuloksen. Välitön tyyneys, joka leikkaa pelkosumun läpi ja lähettää sen takaisin pimeyteen, josta se tuli.
Rauha on aina vahvempi kuin pelko.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
24.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Rauha, kuten hyvä terveys, on yksi niistä asioista, joita ei oikeastaan huomaa, ennen kuin sitä ei ole.
Omaa rauhaani on suuresti häirinnyt jonkin proosallinen: muurahaishyökkäys. Se on melko säälittävä tapaus, mitä hyökkäyksiin tulee, mutta silti.
Tämä yhdistettynä tilanteeseen, joka käy kiireisestä viikosta huushollissani, on saanut minut hermostumaan, kun tunnen jatkuvasti olevani vähän hyökkäyksen kohteena. Ja oivalsin lopulta, että olen sallinut näiden ulkoisten tekijöiden tuhota arvokkaimman olotilani: rauhan.
*****
Sallin myös sen Santa Barbaran kaupunginopiston ilmoituksen, että se hakee valtuuksia opiskelijarokotuksiin, häiritä rauhaani. Artikkelissa mainittiin, että entisellä opinahjollani, UCSB:llä, ja Westmontilla, kristillisellä yksityisopistolla Montecitossa, on jo valtuudet rokotuksiin.
Yritän vakuuttaa itselleni: "Sitä ei tapahdu täällä, ja sitä ei tapahdu minulle", mutta tuntuu kyllä siltä, että pakolliset rokotukset hiipivät aina vain lähemmäs. Rokotuspassin haamu leijailee valmiina, odottaen tilaisuutta.
*****
Niin usein kuin kanavat ja kommentoijat vakuuttavatkin meille: "Valo on jo voittanut", minun on äärimmäisen vaikea erottaa konkreettisia todisteita tästä omassa ympäristössäni.
Tunteeni menevät siksakkia: epätoivoa sitten toivoa, epätoivoa sitten toivoa. Meitä ovat kannustaneet monet kanavat, erityisesti Lori Ladd äskettäisessä videossa (https://goldenageofgaia.com/2021/07/19/ ... -humanity/), tunnustamaan ja kokemaan kaikki tunteemme. Sitä varten olemme täällä, ja osittain sillä tavalla edistämme Maan kohoavia värähtelyjä.
Kun tarkkailen tunteitani, se muistuttaa neulaa, joka heiluu edestakaisin, kilpailevien magneettien vetämänä. Rauhan magneetin ja pelon magneetin. Epäilemättä riippuu minusta, kumpi puoli käyttää suurempaa voimaa minuun.
*****
Rauhantilaani edistävät erittäin käytännönläheiset asiat. Muiden kanssa kommunikoiminen antaa perspektiiviä, tasapainoa ja usein maalaisjärkisiä ratkaisuja ja neuvoja.
Muistutan itselleni, miten poikkeuksellisen arvokasta on, itseni ja kaikkien kannalta, sallia ja tuntea kaikki tunteeni, joten tunnustan ja ilmaisen ahdistukseni muurahaisista ja rokotuspassin mahdollisuudesta.
Sitten tekstaan eräälle ystävälle ja kysyn, millaista muurahaissyöttiä hän käyttää, koska niveljalkaiset ovat vallanneet hänen kotinsa. Laitan tuo merkin ostoslistalleni.
Lopuksi silitän kissaa, joka huokuu rauhaa ja tyyneyttä sylissäni, vedän henkeä ja matkin parhaani mukaan sen luontaista viisautta.
Huomaan, että tämä viimeisin ponnistus antaa parhaan tuloksen. Välitön tyyneys, joka leikkaa pelkosumun läpi ja lähettää sen takaisin pimeyteen, josta se tuli.
Rauha on aina vahvempi kuin pelko.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
25.7.2021 VAPAUTEEN NOUSEMINEN
Kirjoittaja hammer » 31.07.2021 16:49
VAPAUTEEN NOUSEMINEN
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
25.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Intensiivisen, kuitenkin kohottavan Tunnekoodisession* jälkeen, kävelin ympäri tuntien oloni vähän höpsähtäneeksi, hymyillen ilman syytä ja jäsenet rentoina ja keveinä. Se tuntui upealta, koska yleensä minusta tuntuu raskaalta, hengettömältä ja rajoittuneelta kävelyn aiheuttaman kivun vuoksi.
Mieleeni tupsahti fraasi: "En välitä, mitä joku/kukaan ajattelee,"
Häh. Se on kiva. En ole varma, miten se liittyy vähemmän kivun tuntemiseen, mutta laitan sen mieleeni. Ja sitten jatkoin päivääni.
Mutta tuo fraasi pyöri kuin taustamantra.
En välitä, mitä joku ajattelee. En välitä, mitä joku ajattelee. En välitä, mitä joku ajattelee.
Jonkin ajan kuluttua, kun oivalsin, ettei se ollut menossa pois, hyväksyin sen tönäisyksi, joka se oli. Mitä se merkitsee? Miksi en välitä? Mistä tarkkaan ottaen en välitä?
*****
Pohdin tätä epäilemättä vielä monta päivää. Ensimmäinen ajatukseni on, että tämä "en välitä" -asenne on … vapauttava. En välitä, mitä sinä tai kukaan muu ajattelee. Kuten sanonta kuuluu: "Ei kuulu minulle, mitä ajattelet minusta."
Ytimekkäämmin sanottuna, tunnistan erilaista vapautta. Mielen vapautta. En ainoastaan välitä, mitä "sinä" ajattelet – en välitä myöskään, mitä minä ajattelen.
Eräs jatkuvasti nalkuttava sisäinen ääni tuntuu hiljentyneen. Tuo "pitäisi"-ääni. Sinun pitäisi välittää käyttäytymisestäsi! Sinun pitäisi välittää, mitä ihmiset ajattelevat sinusta!
Katson puolelta toiselle, ikään kuin löytääkseni tuon nalkutuksen. Etsin mielestäni, katsoen vasemmalle ja oikealle, kuten ihmiset tekevät yrittäessään muistaa jotain.
Kohautan olkapäitäni mentaalisesti ja luovutan tällä erää. Sopusoinnussa teeman kanssa, en välitä, minne se on mennyt. En kaipaa sitä. En halua sitä takaisin.
Koska oivallan, että tämän vapauden mukana tulee rauha. Olen rauhassa. Välittämättömyys siitä, mitä muut ajattelevat minusta – tai mistään, erityisesti jos he yrittävät vakuuttaa minut jostain, mihin en usko – on hyvin rauhoittavaa.
Todellinen välittämättömyys on tutkimatonta aluetta oman olemiseni maisemassa. Lähestyn sitä vähän varovasti, mutta uteliaasti, ihmetellen, mitä on tuon pikku kukkulan takana täällä, ja tuon laakson (masennus?) takana tuolla.
En tunne ilkeyttä tai taistelunhaluisuutta "välittämättömyydessä". Tunnistan, että minulla on myötätuntoa sen tavallisen sosiaalisen kohteliaisuuden lisäksi, joka ei ole mennyt pois eikä luultavasti mene. Mieleeni juolahtaa, että tällä tavalla hyvä hoitaja kohtelee potilaitaan: äärettömän myötätuntoisesti ja kohteliaasti, mutta myös tavallaan pidättyvästi. Intohimotonta välittämistä, joka kuvaa sitä luultavasti yhtä hyvin kuin mikä tahansa, vaikka kuulostaakin oksymoronilta/mahdottomuudelta.
On vähän vaikea rakentaa laatikkoa tämän tunteen ympärille ja läimäyttää siihen yhden sanan nimike helpoksi määritelmäksi kaikille, myös minulle.
Oivallan, että tämän vapauden ja rauhallisuuden myötä jokin on poissa. Pelko on poissa. En pelkää, että minut tuomitaan, että minua pidetään riittämättömänä – itseni tai muiden toimesta.
En usko, että tämä on "tila", johon olisin voinut pakottaa itseni. Enemmän tai vähemmän vain putosin siihen, laskeuduin lempeästi, kuin kuumailmapallo onnistuneen ja riemuisan retken jälkeen taivaalle.
En malta odottaa seuraavaa lentoa ylöspäin, nousemista suurempaan vapauteen.
––––––––––
*Katso tohtori Bradley Nelsonin The Emotional Code (= tunnekoodi)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
25.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Intensiivisen, kuitenkin kohottavan Tunnekoodisession* jälkeen, kävelin ympäri tuntien oloni vähän höpsähtäneeksi, hymyillen ilman syytä ja jäsenet rentoina ja keveinä. Se tuntui upealta, koska yleensä minusta tuntuu raskaalta, hengettömältä ja rajoittuneelta kävelyn aiheuttaman kivun vuoksi.
Mieleeni tupsahti fraasi: "En välitä, mitä joku/kukaan ajattelee,"
Häh. Se on kiva. En ole varma, miten se liittyy vähemmän kivun tuntemiseen, mutta laitan sen mieleeni. Ja sitten jatkoin päivääni.
Mutta tuo fraasi pyöri kuin taustamantra.
En välitä, mitä joku ajattelee. En välitä, mitä joku ajattelee. En välitä, mitä joku ajattelee.
Jonkin ajan kuluttua, kun oivalsin, ettei se ollut menossa pois, hyväksyin sen tönäisyksi, joka se oli. Mitä se merkitsee? Miksi en välitä? Mistä tarkkaan ottaen en välitä?
*****
Pohdin tätä epäilemättä vielä monta päivää. Ensimmäinen ajatukseni on, että tämä "en välitä" -asenne on … vapauttava. En välitä, mitä sinä tai kukaan muu ajattelee. Kuten sanonta kuuluu: "Ei kuulu minulle, mitä ajattelet minusta."
Ytimekkäämmin sanottuna, tunnistan erilaista vapautta. Mielen vapautta. En ainoastaan välitä, mitä "sinä" ajattelet – en välitä myöskään, mitä minä ajattelen.
Eräs jatkuvasti nalkuttava sisäinen ääni tuntuu hiljentyneen. Tuo "pitäisi"-ääni. Sinun pitäisi välittää käyttäytymisestäsi! Sinun pitäisi välittää, mitä ihmiset ajattelevat sinusta!
Katson puolelta toiselle, ikään kuin löytääkseni tuon nalkutuksen. Etsin mielestäni, katsoen vasemmalle ja oikealle, kuten ihmiset tekevät yrittäessään muistaa jotain.
Kohautan olkapäitäni mentaalisesti ja luovutan tällä erää. Sopusoinnussa teeman kanssa, en välitä, minne se on mennyt. En kaipaa sitä. En halua sitä takaisin.
Koska oivallan, että tämän vapauden mukana tulee rauha. Olen rauhassa. Välittämättömyys siitä, mitä muut ajattelevat minusta – tai mistään, erityisesti jos he yrittävät vakuuttaa minut jostain, mihin en usko – on hyvin rauhoittavaa.
Todellinen välittämättömyys on tutkimatonta aluetta oman olemiseni maisemassa. Lähestyn sitä vähän varovasti, mutta uteliaasti, ihmetellen, mitä on tuon pikku kukkulan takana täällä, ja tuon laakson (masennus?) takana tuolla.
En tunne ilkeyttä tai taistelunhaluisuutta "välittämättömyydessä". Tunnistan, että minulla on myötätuntoa sen tavallisen sosiaalisen kohteliaisuuden lisäksi, joka ei ole mennyt pois eikä luultavasti mene. Mieleeni juolahtaa, että tällä tavalla hyvä hoitaja kohtelee potilaitaan: äärettömän myötätuntoisesti ja kohteliaasti, mutta myös tavallaan pidättyvästi. Intohimotonta välittämistä, joka kuvaa sitä luultavasti yhtä hyvin kuin mikä tahansa, vaikka kuulostaakin oksymoronilta/mahdottomuudelta.
On vähän vaikea rakentaa laatikkoa tämän tunteen ympärille ja läimäyttää siihen yhden sanan nimike helpoksi määritelmäksi kaikille, myös minulle.
Oivallan, että tämän vapauden ja rauhallisuuden myötä jokin on poissa. Pelko on poissa. En pelkää, että minut tuomitaan, että minua pidetään riittämättömänä – itseni tai muiden toimesta.
En usko, että tämä on "tila", johon olisin voinut pakottaa itseni. Enemmän tai vähemmän vain putosin siihen, laskeuduin lempeästi, kuin kuumailmapallo onnistuneen ja riemuisan retken jälkeen taivaalle.
En malta odottaa seuraavaa lentoa ylöspäin, nousemista suurempaan vapauteen.
––––––––––
*Katso tohtori Bradley Nelsonin The Emotional Code (= tunnekoodi)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
29.7.2021 RISTI JOKA VALITSI MINUT
Kirjoittaja hammer » 01.08.2021 18:26
RISTI JOKA VALITSI MINUT
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
29.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Synkronismin jumalilla on pahankurinen ironiantaju. Voivottelin uutta yhteenottoa taistelussani muurahaisten kanssa, kun huomasin kaksi asiaa tämän aamun lehdessä.
Hope Ranchin asukkaat valittivat suihkukoneiden aiheuttamaa melua, kun ne lensivät matalalla matkallaan Santa Barbaran lentokentälle, häiriten heidän hinnakkaiden merenrantakotiensa rauhaa.
Ja jäljellä oleva Cantin perhe sai katkeransuloisen päätöksen löydettyään poikansa Jackin jäännökset useita vuosia sen jälkeen, kun hänet pyyhkäistiin mukaan Monteciton katastrofaaliseen mutavirtaan 2018.
Katselen jäljelle jääneiden muurahaisten harhailua, tapettuani raivokkaasti mahdollisimman monia, ja mietin, pitäisikö minun kiittää niitä suhteellisen pienen ongelman antamisesta.
*****
Vanha uskonnollinen terminologia puhui kannettavista risteistä. Tällä hetkellä ilmeisesti ajoittain jatkuva muurahaishyökkäys on kannettava ristini.
Samaan aikaan ihmiset joilla on enemmän rahaa kuin jumalalla, eivät pysty kontrolloimaan 737-koneiden lentoreittejä.
Ja jäljellä oleva Cantin perhe voi lopultakin laittaa Jackin lepäämään isänsä viereen, joka myös menehtyi tuossa mutavirrassa.
Sen miten helppo tai vaikea jokin risti on kantaa, voi tuomita vain sen kokija. Jotkut sanoisivat, ettei ylipäätään pitäisi olla mitään tuomitsemista, ja periaatteessa olen samaa mieltä.
Käsken itseäni olemaan valittamatta. Luojan kiitos en ole siellä, missä noita tulvia on. Luojan kiitos en ole siellä, missä maastopalot raivoavat tai missä pakolliset rokotukset häämöttävät. Luojan kiitos, luojan kiitos.
Vaikka elämämme vertaaminen muihin on usein merkityksetöntä ajanvietettä, siinä voi olla tasapainottava asia tai pari. Voimme tarkastella olosuhteita, joista valitamme, ja kenties tuntea hieman kiitollisuutta. Ja mielen saaminen pois ajankohtaisesta ongelmasta, voi joskus sallia ratkaisun putkahtaa esiin, kun tietoinen mieli on kiinni jossain muualla.
*****
Monilla elämämme haasteilla on korkeampi tarkoitus, yleisten henkisten ohjenuorien mukaan.
Minun ongelmani on, että olen kärsimätön. Haluan vain, että muurahaiset ovat pois, enkä istua lootus-asennossa hyräillen mantraa, kun ne parveilevat ympärilläni yrittäessäni meditoida oppituntia, jonka ne oletettavasti tuovat.
Kenties olen väsynyt, koska en halua, että minun täytyy enää tehdä kovasti työtä, kun tarvon tätä tiedostamispolkua. Enkö vain voi saada rauhaa, tarvitsematta raivata pois saniaispeltoa löytääkseni tuoksuvan kukkaniityn?
Tukisi hemmetin paljon enemmän henkistä pohdiskelua, jos haistelisin kuusamaa, kuin että orjantappurapensaat raapivat minua armottomasti.
*****
Miten valitsen kantaa sitä ristiä, joka on valinnut minut?
Useat henkiset filosofiat antavat ymmärtää, ettei meille koskaan anneta enemmän, kuin pystymme käsittelemään. Periaatteessa emme kutsu kokemuksia sielusopimustemme ulkopuolelta, ja elämän/kohtalon/"sen mitä on" ei pitäisi antaa meille asioita, jotka ovat liian kaukana tuon sopimuksen rajoista.
Jos reputtaa jollain tasolla siinä, että se mitä on, on ok, todellisuusverhon takana saattaa väijyä toinen vaihtoehto. Voimme ehkä korjata sielusopimuksiamme, jos pidämme jotain ehdottoman ei-hyväksyttävänä syvällä sielutasolla.
Se saattaa näyttää karmanlain tai muiden universaalien lakien vastaiselta, mutta olen lukenut useammasta lähteestä, että voimme neuvotella sopimuksemme uudelleen. Kuvittelen, että tämä saattaisi olla sallittua, jos me tai olosuhteet olemme muuttuneet siinä määrin, että on edullista muuttaa tuo ei-haluttu kokemus.*
Minusta siinä on tolkkua, että jos olemme oppineet jonkin "oppitunnin" perinpohjaisesti, kenties aiemmin kuin ajateltiin todennäköiseksi, meidän ei tarvitse altistua sille taas kerran. Minusta se muuttuu silloin merkityksettömäksi rangaistukseksi, hyödyllisen oppimiskokemuksen sijasta.
*****
Siis, entä nuo muurahaiset?
Päätän lopulta jättää sen Gaian, Franciscus Assisilaisen ja kenen tahansa muun haltuun, johon vetoan. Hyönteiskunnan deevat ja keijut ja itse muurahaiset. En ole edes kysynyt, mistä ne pitävät, koska olen elänyt suuressa 3D-epämukavuudessa tilanteen vuoksi enkä ole pysähtynyt harkitsemaan vaihtoehtoja, jotka voisivat olla edullisia kaikille.
Tuntuu olevan paikallaan vähän tiedustella ja istua rennosti kuuntelemassa vastauksia korkeammasta maailmasta. Epäilemättä se on parempi vaihtoehto kuin kovat myrkyt ja epäystävällinen käyttäytyminen, kuten kanssagaialaisten tappaminen, vaikka ne vaikuttaisivat kuinka pieniltä ja merkityksettömiltä verrattain jättimäisen ihmisitseni mielestä.
––––––––––––
*Katso esim. Matthew Wardin käsityksiä sielusopimusten korjaamisesta viesteissä 28.4.2006, 2.6.2007 ja 19.11.2009 ja lisäksi hänen kirjoissaan (https://www.matthewbooks.com/)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
29.7.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Synkronismin jumalilla on pahankurinen ironiantaju. Voivottelin uutta yhteenottoa taistelussani muurahaisten kanssa, kun huomasin kaksi asiaa tämän aamun lehdessä.
Hope Ranchin asukkaat valittivat suihkukoneiden aiheuttamaa melua, kun ne lensivät matalalla matkallaan Santa Barbaran lentokentälle, häiriten heidän hinnakkaiden merenrantakotiensa rauhaa.
Ja jäljellä oleva Cantin perhe sai katkeransuloisen päätöksen löydettyään poikansa Jackin jäännökset useita vuosia sen jälkeen, kun hänet pyyhkäistiin mukaan Monteciton katastrofaaliseen mutavirtaan 2018.
Katselen jäljelle jääneiden muurahaisten harhailua, tapettuani raivokkaasti mahdollisimman monia, ja mietin, pitäisikö minun kiittää niitä suhteellisen pienen ongelman antamisesta.
*****
Vanha uskonnollinen terminologia puhui kannettavista risteistä. Tällä hetkellä ilmeisesti ajoittain jatkuva muurahaishyökkäys on kannettava ristini.
Samaan aikaan ihmiset joilla on enemmän rahaa kuin jumalalla, eivät pysty kontrolloimaan 737-koneiden lentoreittejä.
Ja jäljellä oleva Cantin perhe voi lopultakin laittaa Jackin lepäämään isänsä viereen, joka myös menehtyi tuossa mutavirrassa.
Sen miten helppo tai vaikea jokin risti on kantaa, voi tuomita vain sen kokija. Jotkut sanoisivat, ettei ylipäätään pitäisi olla mitään tuomitsemista, ja periaatteessa olen samaa mieltä.
Käsken itseäni olemaan valittamatta. Luojan kiitos en ole siellä, missä noita tulvia on. Luojan kiitos en ole siellä, missä maastopalot raivoavat tai missä pakolliset rokotukset häämöttävät. Luojan kiitos, luojan kiitos.
Vaikka elämämme vertaaminen muihin on usein merkityksetöntä ajanvietettä, siinä voi olla tasapainottava asia tai pari. Voimme tarkastella olosuhteita, joista valitamme, ja kenties tuntea hieman kiitollisuutta. Ja mielen saaminen pois ajankohtaisesta ongelmasta, voi joskus sallia ratkaisun putkahtaa esiin, kun tietoinen mieli on kiinni jossain muualla.
*****
Monilla elämämme haasteilla on korkeampi tarkoitus, yleisten henkisten ohjenuorien mukaan.
Minun ongelmani on, että olen kärsimätön. Haluan vain, että muurahaiset ovat pois, enkä istua lootus-asennossa hyräillen mantraa, kun ne parveilevat ympärilläni yrittäessäni meditoida oppituntia, jonka ne oletettavasti tuovat.
Kenties olen väsynyt, koska en halua, että minun täytyy enää tehdä kovasti työtä, kun tarvon tätä tiedostamispolkua. Enkö vain voi saada rauhaa, tarvitsematta raivata pois saniaispeltoa löytääkseni tuoksuvan kukkaniityn?
Tukisi hemmetin paljon enemmän henkistä pohdiskelua, jos haistelisin kuusamaa, kuin että orjantappurapensaat raapivat minua armottomasti.
*****
Miten valitsen kantaa sitä ristiä, joka on valinnut minut?
Useat henkiset filosofiat antavat ymmärtää, ettei meille koskaan anneta enemmän, kuin pystymme käsittelemään. Periaatteessa emme kutsu kokemuksia sielusopimustemme ulkopuolelta, ja elämän/kohtalon/"sen mitä on" ei pitäisi antaa meille asioita, jotka ovat liian kaukana tuon sopimuksen rajoista.
Jos reputtaa jollain tasolla siinä, että se mitä on, on ok, todellisuusverhon takana saattaa väijyä toinen vaihtoehto. Voimme ehkä korjata sielusopimuksiamme, jos pidämme jotain ehdottoman ei-hyväksyttävänä syvällä sielutasolla.
Se saattaa näyttää karmanlain tai muiden universaalien lakien vastaiselta, mutta olen lukenut useammasta lähteestä, että voimme neuvotella sopimuksemme uudelleen. Kuvittelen, että tämä saattaisi olla sallittua, jos me tai olosuhteet olemme muuttuneet siinä määrin, että on edullista muuttaa tuo ei-haluttu kokemus.*
Minusta siinä on tolkkua, että jos olemme oppineet jonkin "oppitunnin" perinpohjaisesti, kenties aiemmin kuin ajateltiin todennäköiseksi, meidän ei tarvitse altistua sille taas kerran. Minusta se muuttuu silloin merkityksettömäksi rangaistukseksi, hyödyllisen oppimiskokemuksen sijasta.
*****
Siis, entä nuo muurahaiset?
Päätän lopulta jättää sen Gaian, Franciscus Assisilaisen ja kenen tahansa muun haltuun, johon vetoan. Hyönteiskunnan deevat ja keijut ja itse muurahaiset. En ole edes kysynyt, mistä ne pitävät, koska olen elänyt suuressa 3D-epämukavuudessa tilanteen vuoksi enkä ole pysähtynyt harkitsemaan vaihtoehtoja, jotka voisivat olla edullisia kaikille.
Tuntuu olevan paikallaan vähän tiedustella ja istua rennosti kuuntelemassa vastauksia korkeammasta maailmasta. Epäilemättä se on parempi vaihtoehto kuin kovat myrkyt ja epäystävällinen käyttäytyminen, kuten kanssagaialaisten tappaminen, vaikka ne vaikuttaisivat kuinka pieniltä ja merkityksettömiltä verrattain jättimäisen ihmisitseni mielestä.
––––––––––––
*Katso esim. Matthew Wardin käsityksiä sielusopimusten korjaamisesta viesteissä 28.4.2006, 2.6.2007 ja 19.11.2009 ja lisäksi hänen kirjoissaan (https://www.matthewbooks.com/)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
4.8.2021 "EI KOSKAAN" ON TULLUT … JA IHAN SAMA
Kirjoittaja hammer » 06.08.2021 12:25
"EI KOSKAAN" ON TULLUT … JA IHAN SAMA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
4.8.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Muutama päivä sitten …
Tiesin, että se oli tulossa. Ennustettavissa kuin auringonlasku, eikä läheskään yhtä kaunis. Ja kuitenkin pysähdyin siihen paikkaan CVS:n oven sisäpuolella tuijottaen myyjää.
"Mitä?"
"Sanoin, että teidän täytyy käyttää maskia, hyvä rouva."
"Mistä lähtien?"
"Lauantaista."
"Muttei se on pakollista!"
"Tiedän, mutta Tautikeskus suosittelee …"
Sanomatta sanaakaan, käännyin kannoillani ja tömistelin takaisin autolle. Miten pääsen tähän kauppaan seuraavalla kerralla ilman maskia? Tai mihinkään kauppaan, koska on selvää, että siitä tulee pakollinen pian?
Vedin syvään henkeä, ennen kuin ajelin tyynesti pankkiin, jossa kukaan ei ole koskaan vaatinut käyttämään maskia autokaistaikkunalla.
*****
Eilen Santa Barbaran piirikunta ilmoitti, että maskin käyttöpakko alkaa 6.8. Kaikilla – rokotettu tai ei.
Katsoin tuota otsikkoa tämän päivän lehdessä ja minusta tuntui … pettyneeltä, muttei yllättyneeltä. Se tuntui vääjäämättömältä, koska Los Angelesin piirikunta oli jo ottanut käyttöön pakkonsa ja Santa Barbara seuraa tavallisesti tuon eteläisen suuren kaupungin perässä, ns. covid-turvallisuusprotokollan kunnioittamisessa.
En kuitenkin pystynyt tuntemaan paljon raivoa tästä uudesta paikallismääräyksestä. Ikään kuin sillä ei olisi mitään vaikutusta minuun.
Mikä on tietysti pötyä. Tietysti se vaikuttaa minuun. Minun täytyy laittaa maski mennäkseni mihin tahansa rakennukseen, joissa työntekijät ovat valmiita rikkomaan lakkia pakottamalla laittoman määräyksen.
*****
Raivo ei ole koskaan energiaa, jota haluan. Minusta on virkistävää, että jokin korkeampi älykkyys on astunut sisään ja huiskauttanut pois sen ärtymyksen, jonka kanssa olen elänyt viimeiset 19 kuukautta.
Tuo älykkyys mumisee lempeästi: "Kyse ei ole oikeasti sinusta, eikä sinun tarvitse olla niin kiukkuinen asioista. Se ei vaikuta sinuun siellä, missä sillä on merkitystä."
Sillä ei ole merkitystä korkeamman itseni tasolla, ja maskipakko ei ole korkeamman itseni tutkassa. Voin kertoa, että kehoni on myös messissä. Tavallisia pistoja tai nipistyksiä ei ilmesty hämmentämään minua.
*****
Onko tämä todellinen muutos, vai väliaikainen? Viekö perustuslainvastaisten pakkojen määrääminen minulta jatkossa rauhan, täysivaltaisuuden ja tasapainon?
Olin tosi varma, että ihmiset eivät koskaan enää luopuisi niin paljosta vapaudesta räyhäävien poliitikkojen, median äänitorvien ja lääkefirmojen maksettujen "tiedemiesten" sanomisten vuoksi.
Koskaan enää emme säyseästi tottelisi sellaista, minkä oma tutkimuksemme kertoisi olevan epäterveellisiä pakkoja, jotka eivät tee, mitä auktoriteetit väittävät niiden tekevän, eli "pitävät meidät turvassa ja terveenä".
No, tuo "ei koskaan" on tullut, enkä pysty keräämään juuri kiinnostusta koko tätä ruljanssia kohtaan. Minusta tuntuu, kuin tietäisin tämänhetkisen maailmantilanteen lopullisen tuloksen. Eikä sitä saa sivuraiteille pienen Kalifornian piirikuntamme mitättömät yritykset alistaa asukkaat jälleen kerran.
Sen sijaan aistin mahdollisuuksia ja potentiaaleja. Kenties tutkin joitain muita aiheita, koska maskin pitäminen ja pakot eivät ole niitä aiheita, joihin sisäinen kirjoittajani haluaa eksyä tällä hetkellä.
Kuuntelen aina tuota sisäistä kirjoittajaa. Minne hän meneekin, minä seuraan.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
4.8.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Muutama päivä sitten …
Tiesin, että se oli tulossa. Ennustettavissa kuin auringonlasku, eikä läheskään yhtä kaunis. Ja kuitenkin pysähdyin siihen paikkaan CVS:n oven sisäpuolella tuijottaen myyjää.
"Mitä?"
"Sanoin, että teidän täytyy käyttää maskia, hyvä rouva."
"Mistä lähtien?"
"Lauantaista."
"Muttei se on pakollista!"
"Tiedän, mutta Tautikeskus suosittelee …"
Sanomatta sanaakaan, käännyin kannoillani ja tömistelin takaisin autolle. Miten pääsen tähän kauppaan seuraavalla kerralla ilman maskia? Tai mihinkään kauppaan, koska on selvää, että siitä tulee pakollinen pian?
Vedin syvään henkeä, ennen kuin ajelin tyynesti pankkiin, jossa kukaan ei ole koskaan vaatinut käyttämään maskia autokaistaikkunalla.
*****
Eilen Santa Barbaran piirikunta ilmoitti, että maskin käyttöpakko alkaa 6.8. Kaikilla – rokotettu tai ei.
Katsoin tuota otsikkoa tämän päivän lehdessä ja minusta tuntui … pettyneeltä, muttei yllättyneeltä. Se tuntui vääjäämättömältä, koska Los Angelesin piirikunta oli jo ottanut käyttöön pakkonsa ja Santa Barbara seuraa tavallisesti tuon eteläisen suuren kaupungin perässä, ns. covid-turvallisuusprotokollan kunnioittamisessa.
En kuitenkin pystynyt tuntemaan paljon raivoa tästä uudesta paikallismääräyksestä. Ikään kuin sillä ei olisi mitään vaikutusta minuun.
Mikä on tietysti pötyä. Tietysti se vaikuttaa minuun. Minun täytyy laittaa maski mennäkseni mihin tahansa rakennukseen, joissa työntekijät ovat valmiita rikkomaan lakkia pakottamalla laittoman määräyksen.
*****
Raivo ei ole koskaan energiaa, jota haluan. Minusta on virkistävää, että jokin korkeampi älykkyys on astunut sisään ja huiskauttanut pois sen ärtymyksen, jonka kanssa olen elänyt viimeiset 19 kuukautta.
Tuo älykkyys mumisee lempeästi: "Kyse ei ole oikeasti sinusta, eikä sinun tarvitse olla niin kiukkuinen asioista. Se ei vaikuta sinuun siellä, missä sillä on merkitystä."
Sillä ei ole merkitystä korkeamman itseni tasolla, ja maskipakko ei ole korkeamman itseni tutkassa. Voin kertoa, että kehoni on myös messissä. Tavallisia pistoja tai nipistyksiä ei ilmesty hämmentämään minua.
*****
Onko tämä todellinen muutos, vai väliaikainen? Viekö perustuslainvastaisten pakkojen määrääminen minulta jatkossa rauhan, täysivaltaisuuden ja tasapainon?
Olin tosi varma, että ihmiset eivät koskaan enää luopuisi niin paljosta vapaudesta räyhäävien poliitikkojen, median äänitorvien ja lääkefirmojen maksettujen "tiedemiesten" sanomisten vuoksi.
Koskaan enää emme säyseästi tottelisi sellaista, minkä oma tutkimuksemme kertoisi olevan epäterveellisiä pakkoja, jotka eivät tee, mitä auktoriteetit väittävät niiden tekevän, eli "pitävät meidät turvassa ja terveenä".
No, tuo "ei koskaan" on tullut, enkä pysty keräämään juuri kiinnostusta koko tätä ruljanssia kohtaan. Minusta tuntuu, kuin tietäisin tämänhetkisen maailmantilanteen lopullisen tuloksen. Eikä sitä saa sivuraiteille pienen Kalifornian piirikuntamme mitättömät yritykset alistaa asukkaat jälleen kerran.
Sen sijaan aistin mahdollisuuksia ja potentiaaleja. Kenties tutkin joitain muita aiheita, koska maskin pitäminen ja pakot eivät ole niitä aiheita, joihin sisäinen kirjoittajani haluaa eksyä tällä hetkellä.
Kuuntelen aina tuota sisäistä kirjoittajaa. Minne hän meneekin, minä seuraan.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
11.8.2021 RAUHAN SAAVUTTAMINEN
Kirjoittaja hammer » 16.08.2021 12:40
RAUHAN SAAVUTTAMINEN
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
11.8.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Voin kipittää monia väyliä pitkin, joita tavoittelevat pelon houreet ja surun peikot.
Mieleni – niin koulutettu kuin se onkin etsimään ongelmia ja löytämään ratkaisuja – on suunniltaan. Se täyttyy kaikella tällaisella: "Jos tämä tapahtuu, niin minun pitäisi …"
Niin paljon kuin arvostankin mieltäni, huoman, että se on huonosti varustettu epätavallisiin olosuhteisiin, joiden lisääntyminen jatkuu henkilökohtaisessa elämässäni ja maailmassa.
Mieleni ei erityisemmin välitä omituisuuksista ja asioista, jotka ovat epäjärjestyksessä. Se haluaa tietää, mitä tapahtuu ja mitä voin tehdä korjatakseni sen, mistä en pidä.
Huolien ja "mitä jossien" välissä luiskahdellessani, henkisen mielenterveyden ohut lanka kuiskaa hennosti, mutta selvästi: mene sydämeesi.
Ja yhdellä hitaalla ja tietoisella hengenvedolla voin olla siellä.
*****
En saanut enää unta tänä aamuna noin klo 5. Kun on niin aikaisin hereillä, se on kutsu toistuvalle huolelle kaikista asioista, jotka voivat olla "pielessä".
Viime aikoina heräämishetki on ollut ainoa ajankohta, jolloin tunnen, etteivät minua paina viimeisimmät henkilökohtaiset ja globaalit hirvitykset.
Heti kun muistan, että on (huonoja) asioita, jotka minun täytyy uskoakseni käsitellä, ne tihkuvat takaisin yksitellen. Joskus niitä tupsahtelee joukkona, kuin rivi vieteriukkoja kosmisella ajastimella.
Boing! Muista, että taloosi on tunkeutunut muurahaisia! Vedenlämmittimessä oli kaasuvuoto, eikä minulla ole kuumaa vettä! Sairaala vaatii nyt kaikilta vierailijoilta covid-testiä tai todistusta rokotuksesta!
Mieleni hyppää vääjäämättömään johtopäätökseen: rokotuspassit tulevat, rokotuspassit tulevat!
Tämä mahdollinen hyökkäys on yhtä ei-tervetullut kuin armeija, joka ylittää rajan itsenäiseen maahan.
Se on tosiaankin täysin osuva analogia. Vihollinen tulee nyt byrokraattien ja korkeammassa asemassa olevien valepuvussa, jotka uskovat noudattavansa "terveys- ja turvallisuusprotokollaa" – sellaisen määräämänä, joka minusta on täysin korruptoitunut hallintorakenne.
Mikä tahansa todellinen tarkoitus "covid-reaktioprotokollien" taustalla onkin, olen sataprosenttisen varma, ettei se liity mitenkään ihmisten pitämiseen turvassa ja terveenä.
Mielelläni on paljon kamaluutta, jota pureskella. Ja se tekee sen hyvin onnellisena – tyytyväinen lehmä joka märehtii myrkytettyä ruohoa, jota se nyhtää niiltä kaaoksen ja epätoivon niityiltä, jotka näyttävät ympäröivän meitä.
*****
En halua pureskella tuota myrkyllistä ruohoa. Kunnioitan ja arvostan mieltäni ja sen laskelmointifunktiota. Jos tämä, sitten tuo. Kaasuvuoto? Soita kaasuyhtiöön, soita sitten putkimiehelle jne. jne.
Kunnioitan mieltäni syvästi, ja olen kiitollinen kognitiivisista ja analyyttisistä kyvyistäni.
Mutta toivon syvästi, että se pitäisi joskus vain suunsa kiinni.
Minulla oli tänä aamuna sellainen hetki klo 5.30 tai 6. Selailtuani yrmeänä mentaalista huoli- ja murhekatalogiani, olin saanut tarpeekseni.
Halusin vain rauhaa.
Ilman tietoista tarkoitusta, kosketin kevyesti yhdellä sormella sydäntäni. Ja juuri tuolla hetkellä kuulin tutun haukan kutsuvan kaukaa.
Ja olin välittömästi rauhallinen. Liikutuin melkein kyyneliin, mutta rauhallisena.
Haukka muistutti minulle: siitä joka oli kerran eksynyt ja pelokas, tulee voimakas, itsenäinen ja sinnikäs; se joka kerran näytti eksyneen, ei koskaan eksynyt todelliselta polultaan.
Todellinen polkuni on rauha. Kaikki vierinkivet jotka jymistävät polkuani pitkin, ovat pelkästään esteitä. Ja ne ovat esteitä vain, jos päätän nähdä ne niin.
Mieleni voi auttaa minua olemaan rauhallinen, koska se on voimakkain haluni. Mutta vain jos pyydän tuota olotilaa, ja vain tuota, kaikista ulottuvilla olevista vaihtoehdoista.
Se on kuin levitetty korttikäsi. Mitä valitsen?
Tiedän, että jonain päivänä katsoessani tuota korttikättä, jokaiseen korttiin on kirjoitettuna: rauha on meidän.
Kunnes on se aika, jolloin menen mielestä sydämeen, koska sydän saavuttaa rauhan aina suoraan.
_____
Huom. Kirjoitettuani tämän katselin Allison Coen videon, ja se on hyvin releventti artikkelini kannata. Tässä on linkki (https://goldenageofgaia.com/2021/08/11/ ... n-in-2021/).
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
11.8.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Voin kipittää monia väyliä pitkin, joita tavoittelevat pelon houreet ja surun peikot.
Mieleni – niin koulutettu kuin se onkin etsimään ongelmia ja löytämään ratkaisuja – on suunniltaan. Se täyttyy kaikella tällaisella: "Jos tämä tapahtuu, niin minun pitäisi …"
Niin paljon kuin arvostankin mieltäni, huoman, että se on huonosti varustettu epätavallisiin olosuhteisiin, joiden lisääntyminen jatkuu henkilökohtaisessa elämässäni ja maailmassa.
Mieleni ei erityisemmin välitä omituisuuksista ja asioista, jotka ovat epäjärjestyksessä. Se haluaa tietää, mitä tapahtuu ja mitä voin tehdä korjatakseni sen, mistä en pidä.
Huolien ja "mitä jossien" välissä luiskahdellessani, henkisen mielenterveyden ohut lanka kuiskaa hennosti, mutta selvästi: mene sydämeesi.
Ja yhdellä hitaalla ja tietoisella hengenvedolla voin olla siellä.
*****
En saanut enää unta tänä aamuna noin klo 5. Kun on niin aikaisin hereillä, se on kutsu toistuvalle huolelle kaikista asioista, jotka voivat olla "pielessä".
Viime aikoina heräämishetki on ollut ainoa ajankohta, jolloin tunnen, etteivät minua paina viimeisimmät henkilökohtaiset ja globaalit hirvitykset.
Heti kun muistan, että on (huonoja) asioita, jotka minun täytyy uskoakseni käsitellä, ne tihkuvat takaisin yksitellen. Joskus niitä tupsahtelee joukkona, kuin rivi vieteriukkoja kosmisella ajastimella.
Boing! Muista, että taloosi on tunkeutunut muurahaisia! Vedenlämmittimessä oli kaasuvuoto, eikä minulla ole kuumaa vettä! Sairaala vaatii nyt kaikilta vierailijoilta covid-testiä tai todistusta rokotuksesta!
Mieleni hyppää vääjäämättömään johtopäätökseen: rokotuspassit tulevat, rokotuspassit tulevat!
Tämä mahdollinen hyökkäys on yhtä ei-tervetullut kuin armeija, joka ylittää rajan itsenäiseen maahan.
Se on tosiaankin täysin osuva analogia. Vihollinen tulee nyt byrokraattien ja korkeammassa asemassa olevien valepuvussa, jotka uskovat noudattavansa "terveys- ja turvallisuusprotokollaa" – sellaisen määräämänä, joka minusta on täysin korruptoitunut hallintorakenne.
Mikä tahansa todellinen tarkoitus "covid-reaktioprotokollien" taustalla onkin, olen sataprosenttisen varma, ettei se liity mitenkään ihmisten pitämiseen turvassa ja terveenä.
Mielelläni on paljon kamaluutta, jota pureskella. Ja se tekee sen hyvin onnellisena – tyytyväinen lehmä joka märehtii myrkytettyä ruohoa, jota se nyhtää niiltä kaaoksen ja epätoivon niityiltä, jotka näyttävät ympäröivän meitä.
*****
En halua pureskella tuota myrkyllistä ruohoa. Kunnioitan ja arvostan mieltäni ja sen laskelmointifunktiota. Jos tämä, sitten tuo. Kaasuvuoto? Soita kaasuyhtiöön, soita sitten putkimiehelle jne. jne.
Kunnioitan mieltäni syvästi, ja olen kiitollinen kognitiivisista ja analyyttisistä kyvyistäni.
Mutta toivon syvästi, että se pitäisi joskus vain suunsa kiinni.
Minulla oli tänä aamuna sellainen hetki klo 5.30 tai 6. Selailtuani yrmeänä mentaalista huoli- ja murhekatalogiani, olin saanut tarpeekseni.
Halusin vain rauhaa.
Ilman tietoista tarkoitusta, kosketin kevyesti yhdellä sormella sydäntäni. Ja juuri tuolla hetkellä kuulin tutun haukan kutsuvan kaukaa.
Ja olin välittömästi rauhallinen. Liikutuin melkein kyyneliin, mutta rauhallisena.
Haukka muistutti minulle: siitä joka oli kerran eksynyt ja pelokas, tulee voimakas, itsenäinen ja sinnikäs; se joka kerran näytti eksyneen, ei koskaan eksynyt todelliselta polultaan.
Todellinen polkuni on rauha. Kaikki vierinkivet jotka jymistävät polkuani pitkin, ovat pelkästään esteitä. Ja ne ovat esteitä vain, jos päätän nähdä ne niin.
Mieleni voi auttaa minua olemaan rauhallinen, koska se on voimakkain haluni. Mutta vain jos pyydän tuota olotilaa, ja vain tuota, kaikista ulottuvilla olevista vaihtoehdoista.
Se on kuin levitetty korttikäsi. Mitä valitsen?
Tiedän, että jonain päivänä katsoessani tuota korttikättä, jokaiseen korttiin on kirjoitettuna: rauha on meidän.
Kunnes on se aika, jolloin menen mielestä sydämeen, koska sydän saavuttaa rauhan aina suoraan.
_____
Huom. Kirjoitettuani tämän katselin Allison Coen videon, ja se on hyvin releventti artikkelini kannata. Tässä on linkki (https://goldenageofgaia.com/2021/08/11/ ... n-in-2021/).
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
14.8.2021 ÄÄRETÖN LOPPUMISKOHTA
Kirjoittaja hammer » 22.08.2021 14:07
ÄÄRETÖN LOPPUMISKOHTA
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
14.8.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kokemukseni on ollut, että ihminen pystyy sietämään monia asioita, kunhan loppumiskohta tiedetään.
Tuskaa ja kärsimystä, epämiellyttäviä olosuhteita tai vihamielistä ympäristöä. Asioita joista emme vain pidä … Ihmiset ovat sitkeää porukkaa.
Tarvitseeko jotain kestää päivän? Viikon? Jopa kuukauden? Kyllä, pystymme siihen … olettaen, että tiedämme sen olevan vain päivä tai viikko tai kuukausi.
Ei määräämätöntä aikaa, mikä tunnetaan myös "mahdollisesti ikuisena".
*****
Se tuntuu ikuisuudelta, mutta olemme olleet muurahaishyökkäyksen kohteena vasta vajaan kuukauden. Olen parhaani mukaan kommunikoinut Gaian ja muurahaisten kanssa. Mutta tunkeutuminen jatkuu.
Toinen tuholaistorjuntayritys johon olin yhteydessä, pystyi antamaan ajan viiden päivän päästä.
Välitön helpotuksentunne valtasi minut. Minusta tuntui, kuin olisin voinut hengittää vapaasti ensimmäistä kertaa viikkoihin.
Hyvin pieni ärsytys huonojen asioiden asteikolla. Mutta merkittävä, herpaantumaton, jatkuva ja loputon häiriötekijä päivittäisessä elämässäni.
Kestämättömin osa tuossa yhtälössä on "loputon".
*****
En usko, että kukaan (joka todella tietää) sanoo: "Totuus tulee esiin … (päivämäärä). Valmistautukaa heittämään maskinne pois ja hävittämään kaikki myrkkyrokotteet."
Jos jatkuvasti toivon, että joku paljastaa vuorenvarmasti maailman hulluuden loppumiskohdan, pelkästään petyn.
Niin paljon kuin haluankin nauttia siitä samasta syvästä helpotuksentunteesta, jota koin tietäessäni muurahaishyökkäyksen loppumiskohdan, niin ei luultavasti tapahdu maailmantilanteen osalta.
Keinoni saada kohotusta tuntuvat rajallisilta. Tällä hetkellä onnistun vain noroon kiitollisuutta joka kerta, kun kuuraan pois uuden muurahaispolun jäljen – ollaan aina lähempänä viimeistä kertaa, kun minun täytyy tehdä se.
Tämän pikkuruisen "pian on paremmin" -tilanteen (jolla on määrätty päivämäärä) täytyy riittää kaikille niille alueille, joilla en näytä kykenevän mielentyyneyteen tällä hetkellä.
Toinen asia jossa onnistun, on myötätuntoinen välinpitämättömyys sille, mitä muut ihmiset tekevät ja mitä ulkopuolinen maailma jatkuvasti heittää eteeni. Ihmiset jotka päättävät ottaa rokotuksen pitääkseen työpaikan tai mennäkseen kouluun, perheet jotka käyttävät maskia ulkona, vaikkei sitä vaadita, herpaantumattomat covid-otsikot, jotka kaikki päätyvät lauseeseen "ota rokotus nyt", riippumatta artikkelin näennäisestä sisällöstä …
Pystytän esteen kaiken sen ja itseni välille. Välinpitämättömyys, antautuminen – mitä ikinä se onkin – voi olla kilpeni.
En voi määrätä muutoksia, joita haluan. Tuurilla voin ehkä määrätä itseäni, äärimmäisellä rakkaudella ja kunnioituksella sitä itseä kohtaan, joka joutuu kestämään sellaista, minkä loppumiskohta näyttää äärettömältä.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
14.8.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kokemukseni on ollut, että ihminen pystyy sietämään monia asioita, kunhan loppumiskohta tiedetään.
Tuskaa ja kärsimystä, epämiellyttäviä olosuhteita tai vihamielistä ympäristöä. Asioita joista emme vain pidä … Ihmiset ovat sitkeää porukkaa.
Tarvitseeko jotain kestää päivän? Viikon? Jopa kuukauden? Kyllä, pystymme siihen … olettaen, että tiedämme sen olevan vain päivä tai viikko tai kuukausi.
Ei määräämätöntä aikaa, mikä tunnetaan myös "mahdollisesti ikuisena".
*****
Se tuntuu ikuisuudelta, mutta olemme olleet muurahaishyökkäyksen kohteena vasta vajaan kuukauden. Olen parhaani mukaan kommunikoinut Gaian ja muurahaisten kanssa. Mutta tunkeutuminen jatkuu.
Toinen tuholaistorjuntayritys johon olin yhteydessä, pystyi antamaan ajan viiden päivän päästä.
Välitön helpotuksentunne valtasi minut. Minusta tuntui, kuin olisin voinut hengittää vapaasti ensimmäistä kertaa viikkoihin.
Hyvin pieni ärsytys huonojen asioiden asteikolla. Mutta merkittävä, herpaantumaton, jatkuva ja loputon häiriötekijä päivittäisessä elämässäni.
Kestämättömin osa tuossa yhtälössä on "loputon".
*****
En usko, että kukaan (joka todella tietää) sanoo: "Totuus tulee esiin … (päivämäärä). Valmistautukaa heittämään maskinne pois ja hävittämään kaikki myrkkyrokotteet."
Jos jatkuvasti toivon, että joku paljastaa vuorenvarmasti maailman hulluuden loppumiskohdan, pelkästään petyn.
Niin paljon kuin haluankin nauttia siitä samasta syvästä helpotuksentunteesta, jota koin tietäessäni muurahaishyökkäyksen loppumiskohdan, niin ei luultavasti tapahdu maailmantilanteen osalta.
Keinoni saada kohotusta tuntuvat rajallisilta. Tällä hetkellä onnistun vain noroon kiitollisuutta joka kerta, kun kuuraan pois uuden muurahaispolun jäljen – ollaan aina lähempänä viimeistä kertaa, kun minun täytyy tehdä se.
Tämän pikkuruisen "pian on paremmin" -tilanteen (jolla on määrätty päivämäärä) täytyy riittää kaikille niille alueille, joilla en näytä kykenevän mielentyyneyteen tällä hetkellä.
Toinen asia jossa onnistun, on myötätuntoinen välinpitämättömyys sille, mitä muut ihmiset tekevät ja mitä ulkopuolinen maailma jatkuvasti heittää eteeni. Ihmiset jotka päättävät ottaa rokotuksen pitääkseen työpaikan tai mennäkseen kouluun, perheet jotka käyttävät maskia ulkona, vaikkei sitä vaadita, herpaantumattomat covid-otsikot, jotka kaikki päätyvät lauseeseen "ota rokotus nyt", riippumatta artikkelin näennäisestä sisällöstä …
Pystytän esteen kaiken sen ja itseni välille. Välinpitämättömyys, antautuminen – mitä ikinä se onkin – voi olla kilpeni.
En voi määrätä muutoksia, joita haluan. Tuurilla voin ehkä määrätä itseäni, äärimmäisellä rakkaudella ja kunnioituksella sitä itseä kohtaan, joka joutuu kestämään sellaista, minkä loppumiskohta näyttää äärettömältä.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 37 vierailijaa