Capri Corina (crimsoncircle.com)

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

Capri Corina (crimsoncircle.com)

ViestiKirjoittaja hammer » 19.03.2022 23:42

OMA MERIKYLPYLÄNI
- Syväsukellus kehon energiakommunikointiin

Kirjoittanut Corina Capri (www.crimsoncircle.com)
Maaliskuun 2022 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Koska keho-ongelmat ovat olleet yleinen teema viime aikoina ja nopeat muutokset maan päällä vaikuttavat kaikkiin tavalla tai toisella, haluaisin jakaa oman tarinani ja kokemukseni fyysisestä kivusta, parantumisesta ja vapaan energiakehon integroinnista.

Noin kolme vuotta sitten tunsin kehossani kipua joka aamu, kun kömmin ylös sängystä. Selkäni tuntui ruosteiselta telineeltä, ja pitkän unen jälkeen ihmettelin, miten liikutaan koko päivä tässä kulkuneuvossa. Vasen jalkani, lonkkani ja olkapääni tuntui heikolta, kireältä, joustamattomalta ja epäkuntoiselta. Mieleni yritti epätoivoisesti saada tolkkua siitä. Ajattelin: "Voi PASKA! Onko tämä jo ikääntymistä? On aivan liian aikaista! Täytän tänä vuonna 50, mutta en ole kuvitellut tällaisiksi keski-iän päiviäni …"

Patjan vaihtaminen ja kehon liiketapojen muuttaminen eivät auttaneet mitenkään. Kymmenen minuutin kävelyn jälkeen joka paikkaan sattui. Tämä johti myös fyysisten aktiviteettien välttämiseen, kuten patikointi ja uiminen, ja tunsin olevani paremminkin yhdeksänkymppinen kuin viittäkymmentä lähestyvä nainen.

Tätä kesti yli kaksi vuotta. Päätin olla menemättä lääkäriin, mutta pelkäsin silti, että lopulta joudun leikkaukseen – mitä en olisi tavallisesti koskaan harkinnut tekeväni. Mutta miten navigoidaan helposti ja armollisesti niin huterassa, kivuliaassa ja tasapainottomassa kehossa!??

Ajatus tekolonkan tai -polven saamisesta, kuten joillekin vanhemmille sukulaisilleni oli tapahtunut, pelotti helvetisti minua, ja yritin sivuuttaa nämä tunteet ja ajatukset. Satunnaiset terapiakäynnit ja jotkut uudet harjoitteet johtivat kohtalaisiin parannuksiin, mutta kipu ja uupumus kehossani pysyivät jääräpäisesti. Lisäksi TIESIN, että minä TUNSIN oman biologiani syvemmin ja intiimimmin, kuin kukaan asiantuntija voisi mitenkään tuntea.

En tietenkään millään muotoa sano, ettei terapiaa tarvita koskaan. Olen itse koulutettu taideterapeutti, vaikken harjoitakaan sitä tyypillisissä puitteissa. Itse asiassa hyvin tehokkaiden taideterapiamenetelmien avulla olen kokenut monia ällistyttäviä kehotransformaatioita ja oppinut, miten annetaan energian palvella minua ilmaisemalla itseäni luovasti. Tuon kokemuksen myötä minulla oli syvä tietäminen, että voin mennä tästä läpi omin päin ja turvallisesti. Siis luotin jatkuvasti, että ratkaisu odottaa minua, vaikken tiennyt miten. Ja voi, miten monta kertaa tunsin joidenkin entisten elämien shamaaniaspektien tulevan esiin – he olivat kokeneita parantamistaidossa ja halusivat auttaa.

Tiesin tämän: mikään ei ole pysähtynyt. Kaikki liikkuu, elää, värähtelee ja on yhteydessä tietoisuuteen. Keholla on kyky parantua. Parantumista tapahtuu maagisilla tavoilla, jotka eivät aina noudata logiikkaa tai rationaalisen mielen voimaa. Siksi biologiastani huolehtii luontainen älykkyys, johon luotan syvästi. Siksi tämä epämiellyttävä tila ei voi pysyä. Sen täytyy liikkua, kehittyä, transformoitua – sen täytyy!

Vaikken voinut tietää yksityiskohtia, uskoin syvästi, että kehostani oli kivuton versio, ja valitsin tyynesti sallia tämän version tulla sisään. Tuon viisauden hyväksyminen ja ruumiillistaminen antoi minulle rauhaa.

Noin vuosi sitten huomasin, että Master's Pause – I Am Clensingissä viimeisellä musiikkiosuudella oli voimakas vaikutus minuun. Saatoin maata tuntikaupalla kuunnellen sitä, täysin rentoutuneena ja nauttien musiikista. Sen tekemisessä ei ollut mitään päämäärää tai agendaa. Tunsin vain, että kuunnellessa sitä sallin jotain, mitä ei muuten tapahtuisi.

Helppouden, laajentumisen ja fyysisen hyvinvoinnin tunne virtasi kehoni läpi, kun rentouduin musiikin myötä. Tuntui siltä, kuin jokaista solua olisi kosketettu, uppoutuneena äärettömään rakkauslampeen. Saatoin tuntea mitä kauneimpien energia-aaltojen huuhtoutuvan kehoni läpi. Ja pian näihin ääniin ja tuntoihin alkoi ilmestyä sisäinen kuvasto. Kuvitellen kelluvani valtavan meren syvyyksissä, sukeltaen erilaisiin sinisiin, turkooseihin ja vihreisiin, aistihavaintoni syvenivät dramaattisesti ja kehittyivät itsestään.

Ilmeisesti olin luonut oman hyvinvointikylpylävärähtelyni. Ajan kuluessa se laajeni hienoilla porealtailla ja virkistävillä suihkulaitteilla, ynnä muulla, ja rakastin tämän leikkisyyttä! Mitä tahansa pysyn kuvittelemaan, se on energeettisesti tässä! Fantasian salliminen on avautumista energialleni. Samalla tavalla suunnittelen puistonpenkin, paskaprosessorin, kylpylän tai jonkin muun. Sillä ei ole merkitystä – kaikki energia on palveluksessani. Aina muokattavissa, transformoituen tietoisuuteni mukaan hetkessä.

Aivot eivät pysty erottamaan "kuvaa" ja ns. "todellisuutta". Koska Adamus inspiroi meitä sillä ajatuksella, että kaikki kipu on peräisin vain aivoista, meille annetaan myös tilaisuus lähestyä näitä ongelmia täysin uudesta näkökulmasta, kuin mihin olemme tottuneet. Kaikki olemassa oleva on sisällä, ei ulkoista. Sulattelen edelleen tätä kohtaa, mutta tunnen jo vaikutuksen, joka sillä on – no kaikkeen.

Kokemukset hyvinvointimerestäni kehittyivät. Ironista kyllä, juuri tällä aikajaksolla kaupungin kaikki "oikeat" kylpylät (joissa kävin usein) olivat kiinni koronasulkujen vuoksi. Joskus kuunnellessani tuota musiikkia, saatoin tuntea tietoisuuteni ruumiillistuneena levään – joskus hyvin pieneen, joskus todella valtavaan, joka peitti merenpohjan satojen mailien matkalta. Levänä tai omassa biologiassani, saatoin tuntea jokaisen aallon tuossa valtavassa meressä – fyysisen kehon sisällä tai sen rajoissa. Saatoin tuntea vähän kylmempien tai lämpimämpien aaltokerrosten hyväilevän kehoani, ja pystyin säätämään lämpötilaa vaatimusteni mukaiseksi.

Aistimus vedestä huuhtomassa kehoani oli ihastuttava. Saatoin aistia valon säteilevät vesikerrosten läpi, kehon läpi, täyttäen jokaisen solun uudistumisella ja rakkaudella. Yhtäkkiä kudoksissani oli valtavia tyhjiä tiloja. Valo joka antoi kokemukseen kerroksen lisää kauneutta, teki mahdolliseksi, että leikin vedessä loistavilla väriläiskillä.

Annoin jatkuvasti itselleni tuon ajan aamulla ja sukelsin henkilökohtaiseen hyvinvointikylpyläni mereen, ja sitten tulin takaisin siitä täysin virkistyneenä ja rentoutuneena, joskus tunteja myöhemmin. Joka kerta se oli täysin erilainen kokemus. Ajattelematta edes sitä dramaattista vaikutusta, joka tällä olisi biologiaani, tunnistin muutama kuukausi sitten, hitaasti mutta varmasti ja täysin ällistyneenä, että kivut olivat hävinneet täysin!

En havainnut enää kipua, ja sen sijaan tunsin, että asuin kuin 20-vuotiaan nuortuneessa kehossa, joka rakastaan juosta, tanssia ja hyppiä.

Kehotietoisuuteni muuttui täysin tuon ajan kuluessa, jonka vietin merikylpylässäni, ja nyt nautin päivittäin puhtaasta eloisuudesta kehossani – kunhan olen läsnä enkä liikaa mielessä. On sanonta: "Menetä järkesi, löydä kehosi."

Jonkin aikaa sen oivaltamisen jälkeen, mitä oli tapahtunut, tarkistin tilanteen mestari-itseltäni, ja viisautta tulvi ylitseni. Vaikka tiesin intuitiivisesti, että kaikilla on luontainen kyky parantua, en ollut etsinyt mitään erityismenetelmää tai hoitoa "parantumiseen". Sen sijaan sallin itseni seurata sitä, mikä tuntui hyvältä minulle, ilman tiettyä odotusta tai ratkaisua.

Miten sallin? Esimerkiksi, monta vuotta sitten hankkiuduin eroon stressaavista työpaikoista säännöllisesti, mikä mahdollisti minulle vapauden luoda oman rytmini "työajasta" ja vapaasta. Keho on edelleen 3D:ssä, ja se ansaitsee aikaa ja tilaa tulla ravituksi. Sallin itselleni tämän ajan ja tilan olla kehoni kanssa, kun taas "ihmisen looginen osa" olisi voinut päättää rynnätä hakemaan joitain hoitoa ja luultavasti päätyä lääkkeisiin tai leikkaukseen.

Ja tässä kokemuksessa sain ehdottoman selkeyden siitä, miten luovia oikeasti olemme uuden energian mestareina. Emme luo ainoastaan kylpylöitä ja penkkejä, vaan voimme sallia työkaluja ja ovia, jotka toimivat parhaiten yksilölliseen laajentumiseemme ja parantumiseemme. Ja tämä on aina ainutlaatuista ja henkilökohtaista, kun jokainen ihminen on oma täysivaltainen mestarinsa.

Mainitessani tämän, muistan erään varhaisen oivalluksen, jonka sain – kylpyammeessa (heureka!). Olen tavallaan hermostunut ihminen (hyvin herkkä, herkkänahkainen, skannaaja – sillä ei ole merkitystä … mutta päätteeksi, elän täällä maan päällä ja minun täytyy käsitellä erilaisia juttuja), ja hyvinvointiaktiviteetit antavat hermostolleni tietynasteista rentoutusta. Siis rentoutuessani kylpyammeessa monta vuotta sitten, katselin, miten jalkateräni ja varpaani liikkuivat. Väläyksenä tulin tietoiseksi, että minä olen, mitä olen. Kun voin liikuttaa jalkojani vapaasti tahtoni mukaan, minä olen. En ole esine tai robotti, olen sieluolento. Toisin kuin robotti, olen tietoisuus. Olen täysivaltainen.

Se saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta minulle se merkitsi, että kehoni on väliaikainen kulkuneuvo, enkä ole yhtä kuin biologiani. Olen kaikkialla, ja voin samaan aikaan kokea sen. Se merkitsi, että heti kun rentoudun, päästän/sallin enemmän itseäni itseeni. Se merkitsi, että rentoutumalla ja olemalla läsnä olen saanut latauksia – luovia ideoita, selkeyttä ja ratkaisuja. Tämä kokemus syvensi päättäväisyyttäni antautua täysin tuolle kehon "jumalaiselle älykkyydelle".

Tunnen, että massatietoisuudessa on hyvin voimakas taipumus etsiä vastauksia ulkopuolelta, erityisesti kun kyse on fyysisistä ongelmista tai vaivoista, ja joskus eksyä moniin vaihtoehtoihin. Massatietoisuus yleisesti on hyvin koulutettu kääntymään pois yksilön omasta energiasta, kun itse asiassa avain hyvinvointiin on jokaisen sisäinen aistihavainto, joka voi opastaa yksilön hänen oman kokemuksensa läpi.

Sokerina pohjalla, luotin syvästi, että tässä tilassa täytyy olla jotenkin tolkkua tavalla, jota en vielä tiennyt. Muuten sitä ei voisi olla. Tämä voi kuulostaa kamalalta, jos on kovaa kipua. Miten siinä voi olla mitään hyvää? Mutta tunsin tietämisen hyvin syvällä sisälläni, tietoisuuden joka oli ollut kanssani lapsuudesta saakka: mitä tahansa se on, se vain on. Hyväksyn sen, ja löydän jotain itsestäni, sillä perimmiltään mikään ei vahingoita minua. Kommunikoiko se kanssani? Olenko avoin vai sulkeutunut sille? Syvimmällä tasolla olen aina turvassa.

Takaisin kylpylään. Nautin tästä aistillisesta kehokommunikoinnista asiana, joka ei liittynyt mitenkään kipuun. Myöhemmin tulin tietoiseksi, että tämä vanha ruosteinen juttu, jota kutsun kehokseni, auttoi minua sukeltamaan rauhaan ja hiljaisuuteen, jossa vapaa energiakehoni ja parantumisprosessi odottivat jo minua. Syvempi osani "tiesi jo", ennen kuin ihminen tiesi! Silloin kun kipua ilmeni, olin myös mieluummin kysymättä: "Miksi fyysinen astiani on täysin poissa tasapainosta?" ja pelkästään tunnustin tuon kokemuksen.

Kyllä, kaikki energia on minun, mutta oli tärkeä löytää, mitä se oikeasti merkitsee minulle. Ja se merkitsee jotain täysin erilaista minulle kuin sinulle tai hänelle, koska jokainen on oma täysivaltainen luojansa. Tuo havainto ja aistimus on elävänä minun sisälläni, ja olen ainoa osallistuja siinä.

Jokainen tunnelma, tunne, inspiraatio on perimmiltään minun. Jokainen neuroni, jokainen liike, jokainen luu ja jokainen pisara meressä olen minä, koska se on minun havaintoni. Miten siis aion kommunikoida ja luoda sen kanssa? Eikö tämä ole myös sen hauskuutta?

Tämän myötä voin saada syvää täyttymystä aistillisuudestani. Minulle tämä merkitsee sukeltamista fantasiaan, tunteisiini ja tietämiseeni, jota kutsun omaksi moniulotteiseksi hologrammikseni. Tämä odottaa minua, kun penkkeilen, laulan, kylven, maalaan, purjehdin, teen puutarhatöitä, tunnen kehoani, olen luonnossa, luon, kuuntelen musiikkia jne. – minkä kaiken voin kokea vain tässä suurenmoisessa astiassa, jonka nimi on keho. Se saa tuntemaan, että olen elossa. Silloin yhdistyn todelliseen, iloiseen itseeni. Se ei odota minua, kun ajattelen, kontrolloin, olen huolissani, tuomitsen tai pakotan. Jos en ajattele aistejani, tavallaan lähden kehosta – kaikkien tunteideni ja henkeni kodista – ja siksi kokemusten rikkaus menee ohi.

Kutsun sinut tuntemaan tämän tarinan energiaa. Shaumbrojen sosiaalisen median alustoilla näkyy paljon fyysistä kärsimystä, ja sydämeni menee jokaisen luo, jolla on tuskaa. Kenties jotkut pitävät tätä artikkelia taas yhtenä satunnaisena kliseetarinana onnesta, ja se on ok. JA emmekö ole uuden tietoisuuden merirosvoja? Siis miksi kaivella samoja vanhoja energioita, jotka tunnetaan myös epäilynä, logiikkana ja tuomitsemisena?

Kun liikun, kävelen tai juoksen tänä päivänä, hämmästelen edelleen nivelteni uutta vakautta ja uuden runkorakenteeni tasapainoista voimaa. Kun tunnen sitä, aistin vahvuutta, iloa, tasapainoa ja elävyyttä. Kuvittele, miten helpottunut olen nyt, luottaen itseeni syvemmin ja syvemmin, ja sukeltaen edelleen omiin meriini, joissa on äärettömästi yllätyksiä. Rakkaat ystävät, tätä ei ole tietenkään tarkoitettu opastukseksi, sillä jokainen tietää, mikä on parasta itselle. Jaan tarinani vilpittömänä inspiraationa yhdistyä energiaan armollisesti, luovasti ja antaen sen palvella sinua, ja sallia oman taikuutesi ja eheytesi, ja kenties valaisemaan joitain kätkettyjä mahdollisuuksia.

P.S: Ihmettelen, mistä I Am Clensingin maaginen ääniraita on peräisin, sillä en saanut mitään tyydyttäviä tuloksia Shazamilla. No, sama se. Se on taivaallinen – ja se on minun.

*****

Corina ja kumppaninsa Silvio asuvat Zurich-järven rannalla. Hän oli aiemmin graafinen suunnittelija, on kirjoittanut yhden kirjan ja on praktiikaton taideterapeutti, joka rakastaa maalata ja inspiroida ihmisiä värikkäällä taiteellaan ja elämäntavallaan. Hänet löytää useimmiten studiolta, järveltä tai kotoa upeasta puutarhasta. Corina kohtasi Tobiaksen ja Crimson Circlen 2002, istuessaan kyllästyneenä kauan sitten taakse jääneessä "toimistotyössään" ja surffatessaan internetissä. Häneen voi olla yhteydessä sähköpostilla (mail(ät)corinacapri.ch) tai nettisivujen (https://www.corinacapri.ch/) tai Art Galleryn (http://www.singulart.com/en/artist/corina-capri-19235) tai Instagramin (http://www.instagram.com/corinacapri/) kautta.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa

cron