Hoang Khoi (in5D.com)

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

Hoang Khoi (in5D.com)

ViestiKirjoittaja hammer » 31.03.2017 14:03

VALOTYÖNTEKIJÄT JA TÄHTSIEMENET, ON AIKA LUOPUA NIMIKKEISTÄ JA PALATA SIKSI, KUKA OIKEASTI OLEMME

Kirjoittanut Khoi Hoang (www.in5D.com)
29.3.2017
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jossain ylösnousemusprosessin kohdassa meillä kaikilla on kysymys: "Mikä on tieteen, politiikan, talouden, työn, taiteen, rakkauden, tuskan, ilo, sodan, valotyön, tappamisen merkitys?" tai lyhyesti: "Mikä on olemassaolon tarkoitus?" Tiedämme sitä tai emme, etsimme kaikki vastausta viimeiseen kysymykseen: "Kuka minä olen?" Eikö se ole syy, miksi loimme nimikkeet "valotyöntekijä" ja "tähtisiemen" itsellemme?

Ihmisen olemassaolopeli aloitettiin viimeisenä päämääränään vastata tuohon kysymykseen. Se on tiedostamatonta peliä, johon jokainen sielu haluaa osallistua avataralla. Syntyessämme ilman ensimmäistäkään ohjetta siitä, mitä teemme tietyssä elämässä, tarvitsemme jotain auttamaan navigoinnissamme ympäri maailmaa, ja se on tunne. Joka kerta kun tunnemme tuskaa, surua, mustasukkaisuutta, yksinäisyyttä … meillä on ollut väärä tai riittämätön vastaus kysymykseen: "Kuka minä olen?"

Haluamme kaikki, että nimemme ja kasvomme huomataan. Jokaisella meistä on erottuva tapa ajatella, tiettyjä tyylejä ja harrastuksia. Suojelemme sitä, mitä pidämme oikeana, sitä vastaan, mitä pidämme vääränä. Meillä on lähimmäisemme ja vihollisemme. Pyrimme onnellisiin suhteisiin ja onnelliseen perheeseen … Nämä ovat kaikki asioita, joita auttavat meitä määrittelemään identiteettimme, oman olemassaolomme ja saamaan väliaikaisen vastauksen kysymykseen: "Kuka minä olen?"

Joskus luulemme lopultakin löytäneemme vastauksen tuohon kysymykseen … Mutta silti kamppailumme jatkuu. Tunnemme epämukaviksi ihmiset ympärillämme, uutiset ja jonkin, johon törmämme … Silloinkin kun luimme artikkelin valotyöntekijästä ja tähtisiemenestä ensimmäistä kertaa ja kyyneleet valuivat tietäessämme, ettemme ollut hullu, ainoastaan erilainen, vaihdoimme vain "en ole epänormaali" -taistelusta uuteen "olen valo pimeyttä vastaan" -taisteluun. Ja taas kerran löydämme itsemme usein surusta, avuttomuudesta, yksinäisyydestä, vihasta … Silloin tiedämme, ettei meillä ole vielä oikeaa vastausta. Koska jos meillä olisi ollut oikea vastaus, meillä ei ole enää noita tunteita.

Olemme vihaisia, tuomitsevia ja meidän on vaikea hyväksyä terroristien, raiskaajien, tappajien, salaseurojen, eliittien ja poliitikkojen tekoja … Tämän myötä luomme itsellemme identiteetin, joka ei tee noita asioita. Tuolla tavalla jatkamme osiemme ja kykyjemme kieltämistä. Voimmeko tehdä noita asioita, jos olemme heidän olosuhteissaan ja asemassaan? KYLLÄ, VOIMME! Tärkeä asia on, että käytämme rakkautta elämän luomiseen tai noita kykyjä elämän tuhoamiseen.

Kannamme kaunaa rakkaitamme, ystäviämme tai muita ihmisiä kohtaan … Tämän myötä rakennamme omaa kuvaamme: emme tee, mitä he tekivät. Ja näin emme tunnusta osiamme, jotka voivat tehdä, mitä he tekivät.

Emme halua huolehtia itsestämme liikaa, pestä astioita tai pyykkiä, korjata valoja tai autoa … koska nuo asiat ovat miesten tai naisten tai homojen … Emmekä siihen saakka, kun hyväksymme voivamme tehdä asioita, joita miehet tekevät tai naiset tekevät, ole kokonainen, emmekä vielä sitä, kuka oikeasti olemme.

Kun kavahdamme tiettyjä taidemuotoja tai elämäntapoja, joissa ihmiset elävät puuna, eläimenä tai huonekaluna, ja ne ovat epämukavia meille, se on tilaisuus, joka näyttää, ettemme ole hyväksyneet sitä osaa itsestämme, että voimme tehdä sen ja olla heidän kaltaisensa. Niinpä aina kun tunnet jonkin epämukavaksi, kerro itsellesi tämä: "Tämän hyväksyminen ei tee minusta vähemmän sitä, kuka olen, vaan enemmän."

Kun luovut oikeasta ja väärästä ajatuksena, hyväksyt kaiken ja kaikki. Näin tekemällä voit olla mitä tai kuka tahansa missä tahansa. Se on viimeinen vastaus kysymykseen: "Kuka minä olen?", ilman sanaa "voida".

Kun hyväksyt muut, hyväksyt itsesi samaan aikaan, ja toisinpäin. Siksi ei ole toisia ja sillä tavalla annat anteeksi itsellesi ja rakastat itseäsi ja toisia ehdottomasti.

Meidän on aika luopua nimikkeistä "valotyöntekijä" tai "tähtisiemen" tai "indigo". On aika lopettaa kaikki taistelut kaikkea vastaan, koska taistellessamme jotain vastaan, taistelemme vain niitä aspekteja vastaan sisällämme, joita emme ole vielä hyväksyneet. On aika palata siihen, kuka oikeasti olemme – valo ja pimeys samaan aikaan, äärettömät mahdollisuudet, rajaton mielikuvitus … EHDOTON RAKKAUS.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron