Chambers Maria (soulsoothinsounds.wordpress.com)

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

20.7.2018 LASTENLEIKKIÄ

ViestiKirjoittaja hammer » 21.07.2018 22:59

LASTENLEIKKIÄ

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
20.7.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tullessani kotiin eilen, huomasin, että naapurini istui tienposkessa autossaan. Pysäytin ja kysyin, oliko hän ok. Hän sanoi, että auto käyttäytyi oudosti ja hän oli haluton ajamaan loppumatkaa kotiin. Tarjouduin ajamaan hitaasti hänen takanaan, kunnes hän sai pysäköityä turvallisesti asuntoyhtiömme parkkipaikalle.

En näe häntä usein, ja hän on kuin minä ja pysyttelee jokseenkin omissa oloissaan. Kysyin, oliko hänellä hyvä mekaanikko, ja hän sanoi, ettei ketään, johon voisi luottaa. Kerroin hänelle, että toisella naapurillamme on hyvä, rehellinen ja luotettava mekaanikko, ja tarjouduin hankkimaan hänelle tiedot naapurimme tultua kotiin. Hän oli hyvin kiitollinen.

Kun rentouduin kotona, tulin vähän levottomaksi, koska nyt minun täytyi viedä homma loppuun saakka ja tehdä vähän jalkatyötä ja saada tieto hänelle iltaan mennessä tai aikaisin aamulla.

Huomasin, että minusta tuntui ylivastuulliselta, ja se todella ärsytti minua. Luulin jo siirtyneeni ohi kaikista noista huolehtimisjutuista. Oli haastavaa myöntää, että minulla oli edelleen tuo refleksireaktio, että minun täytyi olla muita varten. Koska kyse ei ollut vain tuon informaation antamisesta hänelle, vaan se oli levottomuutta myös siitä, mitä jos hän tarvitsee kyytiä tai mitä jos hän tarvitsee muita asioita nyt, enkä vain halua joutua siihen mukaan.

Olin tehnyt kovasti töitä yksityisyyteni ja itsenäisyyteni eteen, ja halusin varmistaa sen säilymisen. Pelkäsin joutumista enemmän mukaan, kuin oikeasti halusin. Niinpä päästin mieleeni pahimman skenaarion ja päätin, että tämä oli erinomainen tilaisuus jättää huolehtijamoodi.

Minulla ei ollut kerrassaan mitään velvollisuutta tätä ihmistä kohtaan. Hän oli aikuinen nainen, hänellä on sukua samalla alueella ja hän on enemmän kuin kykenevä huolehtimaan ongelmasta itse.

Päätin, että päästäisin koko asiasta irti, koska en halunnut käydä läpi hänen auttamiseensa liittyviä liikkeitä. Se oli todella vaikea tehdä, koska kaikki koulutukseni kertoi minulle, että olin epänaapurimainen, olin itsekäs, ja mikä siinä on niin iso juttu? Tee se vain.

Ja sitten oli vähän tuota tahmeaa ja inhottavaa juttua … "mutta mitä jos tarvitsen itse apua eivätkä naapurit ole minua varten silloin … plaa, plaa, plaa."

JA SITTEN SYYLLISYYS

Annoin periksi tuolle äänelle ja koputin toisen naapurin oveen saadakseni tietoja häneltä, mutta ei kuulunut vastausta. Kävelin jopa ulkona muutaman kerran viiden jälkeen, koska hän meni usein haukkaamaan happea iltaisin.

Ei onnea. Tuossa kohtaa antauduin päästääkseni siitä irti. Ja huomasin helpotuksen, ettei minun tarvinnut enää huolehtia. Oivalsin, ettei kyse ollut vain itseni etäännyttämisestä toisista, vaan myös irtipäästämisestä siitä näkemyksestä, että minun täytyi tehdä heidän olostaan mukavampi. Minun täytyi mukautua heihin. Minussa oli osa, joka tunsi turvaa tuossa roolissa. Mutta tuo osani ei enää palvellut minua. Tai ketään muuta. Tuo osani joka reagoi tarvitsevuuteen toisissa.

Tiedän, että se on valotyöntekijägeeni ja naisgeeni … tuplatakaisku. Mutta eräs hyvä ystävä auttoi minua näkemään, että se on todellisuudessa lahja toisille, kun sallin heille heidän oman itsenäisyytensä. Enkä ota itselleni heidän käsittelemättömiä tunteitaan. Niinpä annoin itselleni luvan vain päästää siitä irti, antaa sen kaiken vain mennä.

Tänä aamuna kävelin autolleni, ja siellä oli Amy, naapuri jolta halusin kysyä hyvää mekaanikkoa. Hänellä oli yksi, hän antoi minulle hänen nimensä, sanoi hänen olevan erittäin rehellinen ja luotettava ja kehotti käyttämään omaa nimeään referenssinä. Ja tämä voisi myös hinata Melodyn auton.

Istuin autooni ja aloin kirjoittaa informaatiota paperipalalle ja aioin jättää lapun Melodyn oveen. Ennen kuin sain kirjoitettua ensimmäisen lauseen, Melody lähestyi autoani. Hän oli saamassa kyydin joltakulta ja huomasi minut. Sanoin, että olin juuri jättämässä lappua hänen oveensa, ja hän otti tuon informaation vilpittömästi kiittäen.

Siis, se on siinä. Lastenleikkiä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

22.7.2018 USKONNOSTA IRTIPÄÄSTÄMINEN JA SISÄISEN JUMALAN HYV

ViestiKirjoittaja hammer » 28.07.2018 19:07

USKONNOSTA IRTIPÄÄSTÄMINEN JA SISÄISEN JUMALAN HYVÄKSYMINEN

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
22.7.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Uskonto ja kirkko ovat tehneet – ja tekevät edelleen – upeita asioita yhteisöille ja ovat auttaneet tarpeessa olevia. Auttaneet köyhiä ja haavoittuvimpia. Olen katsellut uskolla parantajien auttavan satoja ihmisiä parantamaan kehonsa. Mielessäni ei ole epäilystä siitä, etteikö organisoitu uskonto olisi ollut tarkoituksenmukainen instituutio maailmassa, kuten myös pienemmät uskonryhmät, jotka ovat auttaneet ihmisiä omalla tavallaan.

Useimmat meistä ylösnousemuspolulla olevista ovat osallistuneet jononkin uskonnolliseen organisaatioon joko tässä elämässä tai monissa muissa elämissä. Ja se on palvellut meitä. Mutta olemme tunnistaneet myös sen rajoittaneen meitä. Halusimme tietää. Halusimme tietää paljon enemmän, mitä meille opetettiin luostarikouluissa ja luostareissa. Pyhäkouluissa. Paljon enemmän, mitä oli raamatussa. Tai muissa ns. pyhissä kirjoituksissa.

Siis niille jotka ovat menossa päätä pahkaa ylösnousemukseensa, uskonnosta irtipäästäminen on osa prosessia. Erityisesti jos uskonto tai usko vaatii jotain seuraavista asioista tai niitä kaikkia.

Jos tuo usko tai uskonto vakuuttaa, että heidän tiensä on ainoa tai että jumala on ulkopuolella.

Jos tuo uskonto väittää, että on hyvä ja paha. Jos on sääntöjä ja määräyksiä, joita täytyy noudattaa ollakseen pahuudelta suojassa.

Jos se kertoo, että synnyt syntisenä ja Jeesus Kristus on antanut syntisi anteeksi sinulle. Tai että hän pelastaja.

Jos se sanoo, etteivät naiset ole tasavertaisia jumalan silmissä.

Tai ettei naisella ole oikeutta kontrolloida kehoaan eikä hän voi itse päättää omista lisääntymisvalinnoistaan.

Jos jumalaa täytyy palvoa ennen kaikkea. Jos se sanoo, että jumala on yläpuolellasi tai suurempi kuin sinä.

Jos vain mies ja nainen voivat harrastaa seksiä keskenään ja olla naimisissa.

Jos se tuomitsee ihmiskehon ja fyysisen todellisuuden kaikki aistilliset aspektit.

Tai sanoo, että jonkinlainen kärsimys on edellytys jumalan armossa olemiselle.

Jos jumala tuomitsee sinut tai jonkun muun. Jos jumala tietää kaiken.

Kaikki nämä kohdat kertovat, ettei uskonto tule uudesta energiasta. Se merkitsee, että otamme täyden vastuun omista luomuksistamme. Ei ole ketään toista, jota syyttää. Jumala ei voi pelastaa meitä. Me olemme jumala. Se merkitsee, että olemme suurenmoisia ja ansaitsevia olentoja, teoistamme tai ns. vioistamme huolimatta.

En tuomitse uskontoa, vaan sanon, ettei Kristus-tietoisuus tue sitä. Taas kerran, uskonnolla on paikkansa ja se on täysin sopiva monille ihmisille.

Mutta niille jotka ovat vakavissaan omassa valaistumisessaan, heitä vaaditaan luopumaan kaikista ajatuksista, jotka liittyvät syntiin tai syyllisyyteen tai itsensä näkemiseen jonkin ulkopuolisen voiman kontrolloimana, on se sitten jumala, valtio, jokin ryhmä tai joku mies, nainen tai lapsi.

Tietysti voi ottaa ihmisen pois kirkosta, mutta ei ole helppoa saada kirkkoa pois ihmisestä. Huomaamme, että myös henkisessä, new age -yhteisössä on edelleen uskonnollisia päällysteitä.

On edelleen näkemys, että on jokin tilinteko. Että tapahtuu jokin tuomitseminen – jokin ulkopuolinen olento tai voima palkitsee ne, jotka pärjäävät vähän paremmin, ne jotka ovat valaistuneempia.

Tai on ulkopuolisia voimia, jotka yrittävät pettää meitä, kuten kristinuskon paholainen. Että pimeitä voimia toimii kulissien takana valon tuhoamiseksi.

Että avaruusolennot pelastavat heidät. Että jotenkin nämä ovat viisaampia ja kehittyneempiä kuin me ihmiset.

Myös se näkemys että olemme matkalla tai etsimme ... se on vanha uskonnollinen ajatus. Koska etsiminen johtaa vain lisäetsimiseen.

Nämä kaikki ovat tietenkin tarkoituksenmukaisia askelia heräämisprosessissa, mutta tulee kohta, jossa sen kaiken on mentävä. Koska ei ole ulkopuolista jumalaa eikä ole etsintää tai oppitunteja, ellemme halua olevan.

Mutta jos uskomme, että opettelemme vielä ja tarvitsemme oppitunteja, sitä vedämme puoleemme.

PIMEÄ PUOLI

Kun meistä tulee tietoisempi ja on asioiden tulemista näkyviin, sallimista, elämässämme on vähemmän tarvetta ääritapahtumille – emme tarvitse enää herätyksiä, kuten aiemmin. Tiedostamatonta toimimista on vähemmän.

On vain valinta. Mihin haluamme laittaa huomiomme? Ihmismieleen? Vai sieluluontoon, joka myös olemme? Ja uudessa energiassa tulee vähemmän ja vähemmän mukavaksi kiinnittää liikaa huomioita mielen pelkoihin ja huoliin.

Uskonnon pimeä puoli ei ole mikään salaisuus, kun voimme nähdä, miten historiassa uskonnolliset kiihkoilijat ovat yrittäneet tukahduttaa toisia ja pakottaa oman uskonsa ihmisiin ja ryhmiin. Olen varma, että minut on poltettu muutaman kerran roviolla menneisyydessä. Olen tähän päivään saakka vihannut puusavun hajua!

Kun meistä tulee tietoisia luojia, tunnistamme, että myös tämän päivän uskontoa voidaan käyttää tukemaan ihmistä hänen yrityksessään projisoida tiedostamattomia ongelmiaan toisiin – on kyse sitten naisista, mustista, värillisistä ihmisistä tai LGBT-yhteisöstä.

Näemme, miten uskonto voi olla tapa pysyä mielen mukavuusalueella, olla kääntymättä sisäänpäin ja ottamatta vastuuta itsestään. Monet roikkuvat siinä kiinni siitä huolimatta, että sen viesteistä on tullut vanhentuneita. Ja he roikkuvat siinä kiinni siitä huolimatta, että suuren osan siitä on värkännyt mieli, ei "minä olen" -olemus.

Mutta se on turvallinen alue, koska se on suurimmaksi osaksi mielen luoma. Mieli rakastaa sääntöjä ja määräyksiä ja kontrollointia, joten mikä on parempi tapa ilmaista sitä kuin uskonto? Useimmat maailman uskonnot käyttävät pelkoa kontrollointitaktiikkana.

Siis ei ole mikään yllätys, että kun Kristus-tietoisuus soluttautuu planeetalle, näemme, että uskonnolliset oikeusryhmät lisääntyvät ja miten ne kiihkeästi yrittävät pitää paikkansa patriarkaatissa.

He ovat menettämässä kontrollin elämästään ja uskovat, että he tarvitsevat suojelua – ei vain jumalalta, vaan myös hallitukselta. Mutta he havaitsevat vielä, ettei kumpikaan voi suojella heitä. Että sitten kun he ovat oikeasti valmiita vapauteensa, he eivät tarvitse mitään sellaista suojelua.

He havaitsevat, että Jeesus ei tule takaisin pelastamaan ketään eikä ole kostonhimoista jumalaa. Mutta on ihminen, joka on peloissaan. Ja että on tie ulos. Ihmisen täytyy päästää irti tuosta tarinasta. Ja heidän täytyy vaatia oma sisäinen jumalansa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

27.7.2018 KUKA SINÄ OLET?

ViestiKirjoittaja hammer » 01.08.2018 21:15

KUKA SINÄ OLET?

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
27.7.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kuka sinä olet? No, se on latautunut kysymys, ja oikeasti vain sinä voit vastata siihen. Mutta olet luultavasti löytänyt joitain asioita itsestäsi tämän äärettömän vaikean ja tajunnanräjäyttävän heräämisprosessin myötä.

Olet havainnut, ettet ole yksi sinä, joka kulkee Johnina tai Marynä tai Chrisinä ja elää pelkkää työn, perheen ja ystävien elämää. Et enää määrittele itseäsi pelkästään ihmispersoonaksi ihmiskehossa. Tiedät, että olet paljon, paljon enemmän.

Tiedät, ettet ole täällä elämässä vain yhtä elämää ihmisenä, joka käy läpi hyvin ihmismäistä toistoa syntymästä kuolemaan. Tunnet, että tämä elämä on erityinen. Mutta et ole kuitenkaan varma, mitä se merkitsee. Tai tuo merkitys voi muuttua päivästä toiseen. Mutta on syvä tietämisen pohjavirtaus, jota et pysty laittamaan sanoiksi. Sinä vain tiedät. Et pysty selittämään sitä kenellekään elämässäsi, etkä oikeastaan haluakkaan. Sen laittaminen sanoiksi vain vähättelisi sitä.

Olet myötätuntoinen ihminen ja viisas ihminen. Viisaampi kuin ikävuotesi, viisaampi kuin ihmisitsesi. Kuitenkin sinulla on edelleen hyvin ihmiskeho ja hyvin ihmismäiset huolenaiheet päivittäin. Saatat olla valaistumisesi alkuvaiheissa tai loppuvaiheissa. Tai jossain sillä välillä.

Jos sinusta tuntuu, että olet käynyt ylösnousemuspedon kidassa, olet kohdannut syvimmät pelkosi, olet usein ikävystynyt ja ihmettelet, miksi olet vielä täällä, olet luultavimmin ylösnousemuksesi loppuvaiheissa.

Ja sen myötä tuo tylsyys on tunne, ettei ole enää yhteyttä ovensa ulkopuoliseen maailmaan. Mutta on myös ehdottoman autuuden hetkiä, jolloin olet hyvin syvästi yhdistynyt "minä olen" -olemukseesi. Ja taaskaan et pysty laittamaan sitä ihmissanoiksi. Etkä oikeastaan haluakkaan. Mutta noina hetkinä tiedät, että olet jotain hyvin paljon ilontäyteisempää kuin ehdollistunut ihminen, joka ei tiedä, miten tuntea tuota iloa omin päin.

Siis se kuka olet, on todella suurenmoinen ja ainutlaatuinen olento. Sinulla on ne lahjat ja ominaisuudet, joita tulit tänne ilmaisemaan ja jakamaan, mutta sen lisäksi olet rohkea ja kyvykäs. Olet yksi niistä harvoista sieluista, jotka tulivat tähän elämään ollakseen tietoisuusmuutoksen eturintamassa, jollaista tämä planeetta ei ole koskaan nähnyt. Pohdi sitä, kun siemailet kahvia tai teetä tai viiniä tai kävelytät koiraa.

Joinain päivinä sinusta tuntuu upealta. Joinain päivinä sinusta tuntuu, että olet saanut satikutia. Tiedät, että ansaitset hyvän olon. Mestarille on soveliasta olla energinen ja terve ja rahoissaan.

Saatat ihmetellä, mikset ole vielä sitä, minkä tunnet sydämessäsi. Miksi se kestää niin pitkään? Onko jokin mennyt pieleen? Vai vaatiko se vielä enemmän kärsivällisyyttä? Mielesi saattaa etsiä ehdottomia vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin, mutta ei onnistu siinä.

Sinulla on kärsivällisyyttä, muttet ole mikään pyhimys. Olet edelleen hyvin ihminen, ja olet myös mestari. Mestarina sinulla on laajempi perspektiivi, mutta sinulla on myös lyhyt pinna, kun kyse on joistain hyvin ihmismäisistä, alemman tietoisuuden asioista ja ihmisistä.

Sinulla on kuitenkin etuna, että tiedät, mitä tiedät – että todellisuus ovesi ulkopuolella ei ole totta. Se on keksitty versio, jonka loit voidaksesi käydä läpi asioita. Mutta jos sinulla on yhteys tähän ylösnousemusmateriaaliin, olet valmis tuon käyttöjärjestelmän osalta. Tuon ovesi ulkopuolisen.

Siis olet mestari, sielu, joka täyttää ihmiskehon ja persoonallisuuden voidakseen kokea parhaat puolet kummastakin maailmasta. Olla viisaus ja olla aistillinen ihminen. Ainakin se oli pelisuunnitelma. Miten se todellisuudessa tapahtuu, on yksilötarina. Mukana on erilaisia tekijöitä. Ei ole mitään yhdenkoon ylösnousemusprosessia.

Mutta siitä syystä se on kiehtovaa. On hyvin monia versioita ja hyvin monia tarinoita kerrottavana. Mutta tietysti näin on, jos et ole liian kyllästynyt ja välinpitämätön tässä kohtaa. Se on ymmärrettävää.

Mitä enemmän valoa päästät sisään, sitä enemmän vanhaa käyttöjärjestelmääsi täytyy parantaa. Mutta tulee kohta, jossa olet valmis myös sen osalta. Ei voi tehdä loputtomasti parannuksia.

Siis kuka sinä olet? Tähän kysymykseen mielesi ei osaa vastata, eikä se oikeasti haluakaan. Mieli kyllästyy kaikkiin noihin vastaamattomiin kysymyksiin. Se haluaa tehdä vain sitä, missä se on hyvä, eikä tulla rasitetuksi vastuulla ylösnousemuksesta.

Mutta jos laitat vain käden sydämellesi ja vedät syvään henkeä, tunnet sen. Tiedät, kuka olet.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

1.9.2018 NÄE VALO

ViestiKirjoittaja hammer » 02.09.2018 22:51

NÄE VALO

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
1.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Valomäärä on suuri tällä planeetalla. Kaikki tuntevat sen omalla tavallaan. Me jotka olemme nopeutetulla polulla, tunnemme sen, ja vaikka se voi olla epämukavaa toisinaan, tiedämme ainakin sen tarkoituksen. Valo on suunniteltu häiritsemään. Se tunkeutuu kaikkeen. Se tuo pintaan kaikki jutut, jotka ovat olleet piilossa ja joita ei ole rakastettu.

Se tuo pintaan varjot sisältäsi, nuo haudatut tunteet – pelon, surun, epäilyn ja vihan. Jos sallimme niiden tulla esiin tuomitsematta, ne transformoituvat lopulta kevyemmäksi versioksi itsestämme.

Maailmassa valo paljastaa tietoisuuden varjot. Voimme nähdä tämän selvästi, kun ihmisiä, ryhmiä ja instituutioita paljastetaan epärehellisyydestään. Poliittisia johtajia, järjestelmiä, yrityksiä, kirkkoja – ketään ei säästetä.

Jos varjoon ei tartuta, se projisoidaan ulospäin ja se voi ilmentyä mm. rasismina, naisvihana, homofobiana, xenofobiana, islamofobiana, seksuaalisena hyväksikäyttönä. Jotkut näistä ovat olleet piilossa täysin näkyvissä, kuten naisviha. Siitä oli tullut normalisoitua siinä määrin, että suuri osa tietoisuudesta sivuuttaa sen olankohautuksella tai laittaa sen yhteiskunnallisten epäkohtien pitkän listan perään.

Ja kuitenkin tämä ongelma menee kaikkien maailman ongelmien ytimeen. Feminiinisyyden torjuminen. Feminiinisyyden arvosteleminen ja siitä erossa pysyminen on punottu jokaiseen ongelmaan, jonka ihmiskunta kohtaa tänä aikana.

Patriarkaatti jonka tunnemme järjestelmänä, jossa planeetta toimii, torjuu itsessään feminiinisyyden. Ja ilman feminiinisyyttä maskuliinisuuden tasavertaisena kumppanina, mitään ei saada oikeasti ratkaistua.

Sellaiset asiat, kuin korruptio liiketoiminnassa ja politiikassa ja hyväksikäyttö kirkossa, eivät ole ainoastaan moraalisia tai oikeudellisia ongelmia, vaan ne ovat paljon syvemmän haavan ilmentymiä. Pysyvän ratkaisun saamiseksi on pakko mennä noiden ongelmien ytimeen.

Esimerkkinä seksuaalinen hyväksikäyttö, johon katolilaisen kirkon papisto on syyllistynyt. Uskonnon peruskäsiteiden täytyy tulla tarkasteluun. Sellaisia kysymyksiä täytyy esittää, kuin miten ihmiset voivat edelleen hyväksyä jumalan, joka tuomitsee fyysisen kehon aistillisuuden ja pitää seksuaalisuutta vääränä tai pahana?

Valomäärä on nyt tasolla, joka ei enää salli kätkemistä. "Voi juosta, muttei piiloutua" -lause ei ole koskaan ollut totuudenmukaisempi. Havaitsemme, että ihmisten ongelmat vain voimistuvat, kun energiaa ohjataan niihin, on tuo energia sitten valon, rahan, kuuluisuuden tai statuksen muodossa.

Jos jollakin on syvään juurtuneita pelkoja ja huonommuuden tunteita, hän saattaa päättää ohittaa nuo tunteet keräämällä asioita, suhteita, statusta ja rahaa. Mutta hän huomaa, ettei niitä ole koskaan tarpeeksi täyttämään sisäistä tyhjyyttä.

Hän voisi nousta maailman vaikutusvaltaisimpaan asemaan ja uskoa, että sitten hänestä tuntuisi lopultakin arvokkaalta. Hän voisi tehdä, mitä tahansa tarvitaan – olla piittaamatta laeista ja loukata toisten ihmisten oikeuksia. Mitä tahansa vaaditaankin.

Mutta lopulta hän tuhoaa itsensä, koska hän voi edetä vain tiettyyn pisteeseen saakka tutkimatta omaa itseään. Ja tietysti hän ei ole yksin. Hän on heijastus tietoisuudesta, joka myös juoksee karkuun itseä ja seuraa sokeasti johtajaa.

Mutta samaan aikaan se ei ole meidän ongelmamme. Se mitä ihmiskunta tekee tällä valolla, on kokonaan sen asia. Se mihin suuntaan se menee muutamana seuraavana vuotena, on edelleen kiistan aihe. On kaikenlaisia ennusteita ja profetioita – jotkut positiivisempia kuin toiset.

Asteikon toisessa päässä on tuhon ja hävityksen kannattajia, jotka uskovat, että olemme matkalla tuhoon, ja metafyysisissä piireissä on joitain, jotka uskovat, että laulamme kaikki yhdessä kumbajaa 5D-autuudessa melko lähitulevaisuudessa. Luulen, että potentiaali on jossain siinä keskellä.

Kun useammat ja useammat ihmiset heräävät, tietoisuus nousee tasolle, jossa kenelle tahansa tulee liian epämukavaksi jäädä tänne, jos hänen taajuutensa on liian matala. Juuri nyt koemme vastakkaisen tilanteen. Ne joiden tietoisuus on herännyt, huomaavat aina vain epämukavammaksi olla tällä planeetalla, joka on edelleen melko sulkeutunut. Ei mitään uutta – olemme tienneet tämän jo jonkin aikaa.

Me tietoisuuden eturintamassa emme ole täällä pelastamassa planeettaa. Olemme tällä käymässä läpi oman valaistumisemme. Pelkästään se on enemmän kuin riittävästi, ja sillä on hyvin syvällinen vaikutus kaikkeen olevaiseen, myös tähän planeettaan.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

3.9.2018 EN OSTA SITÄ

ViestiKirjoittaja hammer » 07.09.2018 06:56

EN OSTA SITÄ

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
3.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun olin nuorempi, rakastin shoppailua. Päädyin ostamaan asioita pelkästä tylsyydestä tai yrittäen täyttää jotain, mitä minulla ei ollut sisällä. Rakkautta luultavasti. Teollisuusaloista on tullut varakkaita, miljardien ihmisten ollessa vailla itserakkautta ja itsetoteutusta.

Lopulta hankkiuduin eroon kaikista luottokorteistani, koska päädyin käyttämään niitä vakuuttaen itselleni, että minulla oli enemmän rahaa, kuin todellisuudessa oli. Toinen houkutin, joka on tehnyt miljardeja luottokorttifirmoille.

Niinpä nyt kun menen shoppailemaan, nautin siitä kokemuksesta, että vaeltelen kivassa, kalliissa tavaratalossa. Pidän hienojen nahkakäsilaukkojen ja -kenkien haistelusta. Tai koruosastolla vaeltelusta.

Mutta lähden usein tyhjin käsin. Ei siksi, että tunnen, ettei minulla ole varaa noihin asioihin, vaan koska minulla ei ole samaa tarvetta ostaa asioita puutetilasta käsin. Eikä se estä minua nauttimasta tuosta kokemuksesta.

On toinenkin tekijä, ainakin minulla. Tuntuu siltä, etteivät nuo vaatteet ja korut sovi riittävän hyvin yhteen sen kanssa, kuka olen. En tunnu löytävän asioita, joiden kanssa resonoin riittävästi kuluttaakseni rahaa niihin.

Muutama päivä sitten oli paikassa, jota pitäisin laatutavaratalona, ja kuitenkin tuotteet näyttivät halvasti tehdyiltä, erityisesti korut. Olivatko asiat paremmin tehtyjä aiemmin? Menevätkö tuottajat siitä, mistä aita on matalin, leikatakseen kustannuksia? Vai tuntuuko minusta, että arvoni on korvannut sen, mitä voidaan inhimillisesti tuottaa. Kenties vähän kumpaakin. Joka tapauksessa, en kuluta läheskään yhtä paljon rahaa. En osta sitä.

Siirrytäänpä sitten tässä kerronnassa perspektiiviin maailmasta, jossa elämämme, ja miten me tietoisuuden tienraivaajat samaistumme siihen.

Voimme nauttia 3D-maailmasta millä tahansa valitsemallamme tavalla, eikä meidän tarvitse "ostaa" sitä. Draamaa, kärsimystä ja tuskaa. Voimme vaeltaa päiviemme läpi katsoen sinne ja tänne ja ollen tarkkailija, ja säästää itsemme energiapankkitilimme kuluttamiselta.

Voimme nauttia myös niistä upeista asioista joita näemme edessämme, joita toiset ihmiset ovat luoneet. Voimme hämmästellä niitä, heidän ammattilaisuuttaan, heidän lahjojaan ja myös niitä kunnianosoituksia, joita he saavat toisilta ihmisiltä.

Voimme nauttia kaikesta siitä panostamatta itseämme energeettisesti siihen. Voimme arvostaa heidän matkaansa, vertaamatta sitä omaamme. Ilman mitään tunnepanostusta, joka kuluttaisi iloamme.

Mutta toisaalta, draamaan osallistumisessa aika ajoin ei ole mitään väärää. Vaikka se olisi vain tunteita. Se voi olla kiihottavaa. Muuten meistä tuntuu usein tylsältä nykyään. Mutta erona on, että nyt tiedämme sen olevan draamaa, ja tiedämme, että voimme jättäytyä siitä pois heti, kun haluamme.

Yhtenä hetkenä voimme heiluttaa nyrkkiä uutisille, ja seuraavana hetkenä olomme tuntuu autuaalta. Se voi tapahtua melko nopeasti nyt, eikö vain? Ennen vei paljon kauemmin siirtyä pois noista synkemmistä tunteista.

Mestari voi päättää kokea, mitä haluaa. Mikään ei ole oikeasti huono asia hänelle, ellei hän unohda olevansa mestari.

Kun oivallat, miten suurta se on, luultavasti et ole yhtä kiinnostunut sortumaan draamaan. Kun tiedät syvimmillä tasoilla, että se on valinta, niin se menettää viehätyksensä melko nopeasti. Yksinkertaisesti ilmaistuna, et "osta" sitä!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

6.9.2018 JAHKAILU EI TOIMI

ViestiKirjoittaja hammer » 09.09.2018 23:16

JAHKAILU EI TOIMI

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
6.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun tullaan ruumiillistuneeseen valaistumiseen, hienovaraisuus ei toimi. Miksi? No, koska todellinen muutos tulee vain häiriötekijöiden kannoilla. Kun elämämme järkyttyy. Olemme kaikki saaneet tuon herätyksen, jotkut kursailemattomammin kuin toiset.

En puhu jonkin traumaattisen tapahtumisesta, kuten sairaus, onnettomuus, suhteen tai työpaikan menetys, ja siitä, että sitten alamme katsoa sisäänpäin tullaksemme "paremmaksi" ihmiseksi. Se voi olla hyvä ensimmäinen askel, mutta puhun kriisistä, joka saa sinut kyseenalaistamaan kaiken, minkä tiesit todeksi. Meillä kaikilla on ollut sellainen kriisi – tunnepuolella tai fyysisesti tai kumpaakin – joka käynnisti heräämisemme.

TULPPAANIEN KESKELLÄ HISSUTTELU

Ihmiset ovat hyvin jumissa. He ovat olleet erittäin pitkän aikaa. Evoluutio on hidasta, kun kyse on tietoisuudesta. Niinpä tulppaanien keskellä hissuttelu ei riitä avaamaan tietoisuutta laajempiin olemistapoihin. Astu siis ylösnousemuskokeiluun.

Täytyi olla tapa murtautua ulos mielen sfääreistä ja karman toistamisesta ja avautua esoteeriselle puolelle ja itsemme näkemiselle moniulotteisena. Mutta se ei tapahtuisi kastelemalla hienovaraisesti jalkamme ja vain viihdyttämällä itseämme henkisellä informaatiolla ja elämänmyönteisillä latteuksilla kyllästymiseen saakka.

Meitä täytyi iskeä päähän kosmisella kakkosnelosella, ainakin meitä tietoisuuspioneereja. Myötä- tai vastamäessä olimme niitä, jotka rikkoivat vanhat kaavat.

SAMAAN AIKAAN MAAILMA KÄÄNTYY … JA MIKSI SE ON OLENNAISTA

On ollut kiehtovaa täällä USA:ssa katsella, kun liberaalimman perspektiivin ehdokkaat yrittävät voittaa vaalit pysymällä hieman keskustasta vasemmalla ja yrittämällä vetää mukaan ja lepyttää vähemmän konservatiiviset republikaanit.

Demokraattien johtoporras on etääntynyt demokraattien edistysmielisemmistä ehdokkaista, koska he pelkäävät menettävänsä ääniä. He näkevät edistysmieliset liian radikaaleina. He uskovat, että heidän pitää pysyä konservatiivisessa marginaalissa tai muuten heidät murskataan täysin gallupeissa.

He pelkäävät, että edistysmieliset kohdat politiikassa, kuten terveydenhoito kaikille, ilmainen koulutus ja sellaisen lain esittäminen, joka veisi yritysrahan pois poliittisista vaaleista, vieraannuttaisivat heidän konservatiivisemmat kannattajansa. (Ja tietysti demokraatit ovat syyllistyneet yhtä lailla kuin republikaanit suurien yrityslahjoitusten ottamiseen.)

Republikaanit pitävät näitä edistysmielisempiä menettelytapoja liian eriskummallisina, epärealistisina ja "sosialistisina". Niinpä demokraatit ovat yrittäneet pokkuroida republikaanien poliittisia virkamiehiä ja kansalaisia enemmän keskitien keskustelukohdilla pelaten näin varman päälle. Mutta pysyminen keskustalaisempana ei ole vahvistanut heidän suosiotaan gallupeissa, vaali vaalien jälkeen.

Se ei ole toiminut hyvin, koska lopputuloksena he eivät miellytä ketään. Ja todellisuudessa edistysmielisemmät ajatukset ovat hyviä kaikkien osallisten kannalta. Ajatus muutoksesta on erittäin uhkaava niille, jolla on konservatiivisempi perspektiivi elämään, mutta joskus kosminen kakkosnelonen tulee muutoksena koputtelemaan heidän ovelleen.

Saatat kysyä, mitä tekemistä tällä on oman ylösnousemusprosessini kanssa? Mahtava kysymys.

Aivan kuten demokraattien ehkä täytyy ottaa riski ja äänestää ehdokkaita, jotka ovat edistysmielisempiä ja jotka eivät ota suuryritysten lahjoituksia tai rahaa erityisintressiryhmiltä … myös me ylösnousemuspioneerit havaitsemme, ettemme voi enää jahkailla omissa ihanteissamme. Tässä tapauksessa oman sielumme ilossa.

Emme voi enää tehdä kompromisseja siinä, kuka olemme, ja himmentää valoamme voidaksemme pelata varman päälle, voidaksemme voittaa niiden hyväksynnän, jotka 3D-maailmassa haluavat säilyttää asioiden vallitsevan tilan. Koska emme taatusti hyödy pelaamisesta varman päälle, eikä kukaan muukaan hyödy.

HE ÄLLISTYTTÄVÄT MAATA

Kuten käy ilmi, edistysmielisten ruohonjuuridemokraattien uusi rotu huomaa, että heillä itse asiassa on kansalaisten tuki, ja he saavuttavat ällistyttäviä vaalivoittoja maan muutoin konservatiivisilla alueilla. He eivät ota pimeää rahaa, vaan ovat riippuvaisia suurelta osin pienistä lahjoituksista tukiryhmältään. Ja tämä tehdään saamalla se innostumaan.

Niin mekin havaitsemme, että meillä on sielumme ja monien muiden tuki yhteisössämme. Meidän ei tarvitse yrittää sopia järjestelmään, joka ei enää toimi kovin hyvin. Meidän ei kannata jäädä tänne, ellemme ole innostunut elämästämme, eikä sitä voi tapahtua, jos yritämme jatkuvasti sopia joukkoon.

Konservatiivit rakastavat haukkua edistysmielisten ideoita epärealistisiksi ja jopa vaarallisiksi maan tuvallisuudelle ja taloudelle. He pelkäävät todellista muutosta, ja erityisesti kulttuurillisen monimuotoisuuden tuomaa muutosta.

Mieli tekee samaa ja yrittää vakuuttaa meille, että sieluun ei kannata luottaa, koska meille on vaarallista seurata sen johdolla. Se yrittää kutsua meidät takaisin konservatiivisempiin ja turvallisempiin elämistapoihin. Vaikka nuo tavat lamaannuttavat meidät ja mahdollisesti tappavat.

Mutta hyvä uutinen on, että tämä kaikki tapahtuu luonnostaan, kun sallimme sielun olla kehossamme ja elämässämme säännöllisemmin. Jos jossain kohtaa tunnet, että sinut on houkuteltu kapeaan ajattelutapaan, vanhalle ja konservatiiviselle turva-alueelle, nyökkää vain sielullesi. Se ottaa tämän ehdottomasti kutsuna tulla lähemmäs. Tunnet dynaamisen läsnäolon, sellaisen joka on innostunut olemaan kanssasi ja joka oppii kuuntelemaan ihmistarpeitasi. Se ei ole tietenkään vain yksisuuntainen katu. Ihmistarpeesi ovat aivan yhtä tärkeitä kuin sielutarpeesi.

Mutta älä odota, että sielusi tyytyy pelkkään keskitiekokemukseen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

7.9.2018 HÄMÄRÄN RAJAMAILLA

ViestiKirjoittaja hammer » 13.09.2018 18:56

HÄMÄRÄN RAJAMAILLA

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
7.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Eräs nainen käveli luokseni muutama hetki sitten täällä kahvilassa ja sanoi: "Hei, Maria. Mitä kuuluu?" Katsoin häntä ja sanoin: "Hyvää. Hmm, kuka sinä olet?" Siihen hän vastasi epäuskoinen ilme kasvoillaan siitä, etten tunnistanut häntä.

Hän sanoi muistavansa minut erittäin hyvin, ja hän halusi minun yrittävän muistaa hänet ilman mitään vinkkiä. Niinpä istuin siinä ja tuijotin hänen viehättäviä kasvojaan, eikä minulla ollut hiukkaakaan tuttuuden tunnetta. Nimittäin sitä, kun tunnistat jonkun, muttet osaa ajatella, mistä tunnet hänet.

Hän jatkoi minun katsomistani epäuskoisena. Hän ei oikeasti voinut uskoa, etten tuntenut häntä. Hitaasti hän alkoi paljastaa minulle, missä ja milloin olimme tutustuneet. Hän sanoi: "Tunnemme toisemme kirpputorilta … Näimme toisiamme useiden kuukausien ajan, ja sinä myit taideteoksiasi serkkusi kanssa. Soititte yhdessä musiikkia, ja tulitte luokseni monta kertaa päivälliselle."

Sitten hän katsoi minua intensiivisesti, ja huolestunut katse silmissään sanoi: "Onko sinulla kaikki ok? Onko kaikki hyvin? Millainen on terveytesi?"

Niinpä yritin parhaani mukaan vakuutella hänelle, että voin hyvin, olen käynyt läpi merkittäviä muutoksia ja 16 vuotta on elämä sitten nykyperspektiivistäni katsottuna. Ja mumisin jonkin kömpelön anteeksipyynnön siitä, etten tunnistanut häntä.

Sitten muistelimme serkkuani, Andyä, ja sitä miten hän seurasi minua aina ja miten hän rakasti minua, mutta oli tavallaan kiusankappale toisinaan, ja miten minä autoin häntä ja hänen vaimoaan. Hän summasi myös, miten hänen oma elämänsä oli dramaattisesti muuttunut aviomiehen jätettyä hänet laskujen ja kahden lapsen kanssa. Mutta hän nauroi ja sanoi, että elämä on kovaa. Ja että meidän pitäisi tavata toisiamme.

HÄMÄRÄN RAJAMAILLA

Tuo kokemus sai minut tuntemaan, että olin hämärän rajamailla, jossa asiat eivät ole, miltä näyttävät. Tämän naisen ilmestyminen eteeni menneisyydestä on täydellinen esimerkki siitä, miltä tuntuu olla viidennen ulottuvuuden tietoisuudessa ja elää samalla kolmannen ulottuvuuden maailmassa. Kun puhuimme, tilanne palasi mieleeni jossain määrin, ja nyt tiesin selvästi, kuka hän oli.

En tietenkään usko sattumiin, ja jollain tasolla polkujemme oli tarkoitus kohdata, mutta sen lisäksi en todellakaan pysty samaistumaan hänen maailmaansa, ja se yhteys joka meillä tosiaan ennen oli, oli tiukasti menneisyyttä.

Mutta hänen perspektiivistään katsottuna se oli, kuin olisimme nähneet toisemme vasta eilen, ja välillämme oli edelleen merkittävä yhteys, joten miksi emme jatkaisi siitä, mihin jäimme? Hyvin kiusallista.

Myös puhuessamme yhteisestä ajastamme ystävinä ja suhteestani serkkuuni, Andyyn, minusta tuntui, että kerroin jonkun muun elämästä, en omastani. En väitä vastaan, Andyn kanssa oli myrskyisää aikaa. Paljon draamaa. Mutta se oli karmasuhde, ja olen energeettisesti siirtynyt siitä eteenpäin vuosia sitten.

Tuntuu siltä, että unitilassa ja valveilla olen ollut taas yhteydessä ihmisiin menneisyydestäni. Jotkut tunnistan, joitain en. Olen varma, että sillä on tarkoitus, mutta ei tunnu tarpeelliselta aloittaa uudelleen noita suhteita. Kenties se on puhdistumista, tai he ovat nyt uteliaita minusta.

Tunnen, että silloin kun joku tulee mieleen, valveilla tai unessa, tavallisesti hän yrittää ottaa yhteyttä meihin. Mutta koska hyvin monet meistä ovat empaatteja, luulemme, että kyse on meistä ja olemme edelleen jotenkin yhdistynyt häneen.

Mutta tässä ylösnousemusprosessissa päästämme irti menneisyydestämme. Ja toiset tuntevat sen. He eivät välttämättä halua antaa meidän mennä. On kyse sitten perheestä, ystävistä, tutuista, elävistä tai ei-fyysisyydessä olevista.

Tunteet joita herää, voivat tulla myös entisistä itseistämme. Niistä osistamme jotka tunsivat haavoittuneensa. Mutta nekin ovat häipymässä pois.

Emme kiellä menneisyyttämme tai myriadeja kokemuksiamme, mutta nyt näemme ne hyvin eri perspektiivistä. Ne eivät ole enää ladattuja vanhoilla tunteilla, kuten suru, syyllisyys tai viha. Siinä ei ole draamaa. Sen vuoksi tuntuu siltä, että kerromme jonkun muun elämästä, emme omastamme.

Aivan kuten irrottaudumme tunneyhteydestä moniin toisiin, teemme samaa myös entisten elämiemme osalta. On vaikeampaa samaistua tuohon itseen.

Tuntuu siltä, että olemme enemmän ja enemmän 5D:ssä, jossa näemme kaiken kiintymättömän myötätunnon tilasta. Ja tuossa paikassa emme sorru noiden kokemusten haavoihin. Voimme nauttia niistä vain muistoina. Jotkut tuntuvat paremmilta kuin toiset, mutta enemmän ja enemmän näemme ne kaikki hyvinä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

10.9.2018 TODELLISUUDEN KYSEENALAISTAMINEN

ViestiKirjoittaja hammer » 14.09.2018 21:24

TODELLISUUDEN KYSEENALAISTAMINEN

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
10.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Useimmat ihmiset eivät kyseenalaista todellisuuttaan. Elleivät ole siinä heräämisvaiheessa, jossa se alkaa tapahtua luonnostaan, he laahustavat vain kognitiivisen dissonanssinsa eri vaiheissa.

Parikymmentä vuotta sitten istuin julkisella pihalla ja vilkaisin ihmisjoukkoa huomaten viehättävän miehen. Hän istui suihkulähteen sementtireunalla. Hän näytti olevan noin 55-vuotias, hiukset harmaantumassa ja sopivasti ryppyjä antamaan hänen kasvoilleen luonnetta. Hän oli vähän ylipainoinen, päällään rennot vaatteet ja hän näytti viihtyvän omissa nahoissaan. Hän oli toisen miehen kanssa.

Jostain syystä päätin muutaman hetken päästä katsoa uudestaan häntä ja yllätyksekseni huomasin, että hän olikin nainen. Olin erehtynyt. Katselin naista. Se oli täysin selvää. Ja tuolla oivaltamishetkellä tuo yksilö ei ollut enää viehättävä. Se oli sama ihminen ja samat piirteet, mutta nyt havaintoni hänestä oli radikaalisti erilainen.

Minulta ei vienyt kauan tunnistaa, mitä oli tapahtunut. Tuossa hetkessä kyseenalaistin uskomukseni siitä, mihin viehättävyys perustuu ja miten olemme ehdollistuneet näkemään naiset.

En ollut ankara itselleni siitä, että erehdyin pitämään tuota naista miehenä, mutta en pysynyt päästämään irti siitä. Halusin kaivaa syvemmältä tuota reaktioita, koska se ei ole niinkään henkilökohtainen, vaan kulttuurillinen.

Aloin hiljattain ihmetellä, miksi miehet alkoivat "puunata" itseään ja tulla pakkomielteisemmäksi suurena ja lihaksikkaana olemisesta. Tämä trendi laajeni, kun naiset alkoivat tulla esiin joskus 60-luvun loppupuolella ja vaatia tasa-arvoa. Ja samoihin aikoihin naiset pienensivät kehoaan ja yrittivät puristaa sen Twiggy-siluettiin.

Kun miehet tunsivat enemmän tasa-arvoa vaativat naiset uhaksi, heidän täytyi tulla suuremmaksi. Kun naisista tulee äänekkäämpiä kulttuurissa, heitä kannustetaan tulemaan fyysisesti pienemmäksi.

Sitä ei tarvitse sanoa, mutta kerron, että kauneutta on kaiken kokoista ja muotoista. Mutta fyysisen kehon pakottaminen tiettyyn muotoon tai kokoon jostain harhaanjohdetusta tarpeesta näyttää hyväksyttävältä tai kauniilta, ei ole tervettä.

Lihasten muotoilemisessa tai ihmiskehon hienovirittämisessä ei ole mitään väärää. Mutta puhun laajemmasta trendistä, jonka alkuperä on tasapainottomuudessa. Ja näiden hyväksyttyjen kauneusnormien tutkiminen on tervettä. Ja tietysti on myriadeja muita esimerkkejä asioista, jotka hyväksymme normaaliksi, mikä lähemmässä tarkastelussa on suorastaan häiritsevää.

Eikö ole mielenkiintoista, että ihmiset voivat olla hyvin tarkkoja siinä, mitä he syövät tai pukevat päälleen, mutta nuo samat ihmiset sallivat minkä tahansa massatietoisuudesta tulevien uskomusten vaikuttaa elämäänsä? Kyselemättä. Koskevat nuo uskomukset sitten taloutta, suhteita, yhteiskuntaa, terveyttä, kulttuuria, politiikkaa tai jumalan olemassaoloa.

Ja jumalasta puheen ollen, on hyvä, että katolista kirkkoa tutkitaan tarmokkaasti seksuaalisen hyväksikäytön osalta, mutta tutkivatko ihmiset itse uskontoa? Esittävätkö he itselleen vaikeita kysymyksiä, kuten miksi he kannattavat uskontoa, joka systemaattisesti tukahduttaa seksuaalisuuden ja vaatii pidättäytymistä ja vain heteroseksuaalisia suhteita. Uskontoa joka tuomitsee ihmiskokemuksen aistillisuuden.

Mutta useimmat ihmiset eivät kykene yhdistämään luonnollisten ihmishalujen ja feminiinisyyden vuosisatojen aikaista tukahduttamista ja tuon tukahduttamisen ilmentämistä mitä häpeällisimmillä ja kohtuuttomimmilla tavoilla.

Heräämisprosessissa kaikki uskomuksemme tulevat tarkasteluun. Kaikki mitä ajattelimme, kyseenalaistetaan nyt. Elämän jokainen taso jonka otimme itsestään selvänä totuutena, tuodaan nyt valoon. Meitä suostutellaan ja joskus meidät kursailematta tönäistään uuteen tilaan, jossa emme voi enää sivuuttaa jotain vain sellaisena, että "näin asiat ovat".

Aiemmassa heräämisvaiheessamme monet meistä oivalsivat, että meidän täytyi kyseenalaistaa vallitseva tila elämässämme ja sydämessämme ja mielessämme, mutta meillä ei vielä ollut työkaluja muuttua pois noista ajattelutavoista.

Yritimme muuttua mieltä käyttäen. Ajattelimme, että meidän piti voittaa vanha ohjelmointimme. Mutta mikään mitä yritimme, ei toiminut kovin hyvin. Ja tämä johtuu siitä, että yritimme muuttaa itseämme muuttamalla sitä tapaa, mitä ajattelimme asioista. Kummallista kyllä, tuloksena oli, että jäimme vielä enemmän mielemme vangiksi.

Kun aloimme sallia toisen osamme, ikuisen itsemme, tulla ihmisitsemme kyytiin, aloimme tuntea merkittävän muutoksen itsessämme. Oivalsimme jälkikäteen, että mielemme oli niin ehdollistunut ja rajoittunut, ettei ollut mitään tapaa päästä haluamiimme muutoksiin käyttämällä pelkästään mieltä.

Ihmismieli on ehdollistettu reagoimaan elämään enimmäkseen pelkotilasta. Sillä on vakiintunut puolustuslinnake sen hoitamiseen, mitä se pitää uhkana selviytymisellemme. Ja ilman sielua mieli näkee vain sen, mitä sen edessä on tai mitä eilen on tapahtunut. Se ei näe muita mahdollisuuksia. Se ei ymmärrä, miten alkemia toimii.

Ja tästä syystä mieli on kamppaillut suunnattomasti tämän ylösnousemusprosessin ja ruumiillistuneen valaistumisprosessin kanssa. Kyse ei ole siitä, että meidän täytyy muuttaa mieltämme tässä kohtaa, vaan jatkaa sielumme sallimista osallistua elämäämme.

Ja kun teemme sen, mieli alkaa alistua sielulle. Ja se on todellisuudessa helpottunut. Se on todella väsynyt. Sillä on traumaperäinen stressihäiriö. Se on traumatisoitunut maailmassa, joka tuntui enemmän sota-alueelta. Se on ollut taistelumoodissa, ja siihen on osunut liian monia luoteja ja se on väistänyt vielä useampia.

Niinpä se on hitaasti asettumassa tuohon uuteen suhteeseen, josta se löytää itsensä. Ja ei, en puhu vain mielestämme, vaan ihmispersoonallisuudestamme. Mieli on enimmäkseen määritellyt tuon persoonallisuuden, ei juurikaan sielumme.

Ja se on toinen ongelma. Persoonallisuus on vähän surullinen, koska se uskoo, että se hylätään eikä sitä koskaan enää tunnisteta. Mutta ei niin tapahdu. Se integroidaan aitoon itseensä. Mitään ei menetetä. Itse asiassa paljon saavutetaan. Maaplaneetalla elettyjen elämien viisaus.

Ja riippumatta siitä, kuka olet tai mistä tähdistöstä olet kotoisin, olet ollut maaplaneetan asukkaana ainakin muutaman elämän. Ja riippumatta siitä, mitä sinulle on kerrottu, tämä on valintojen planeetta universumissa.

Tänne tulevat seikkailunhaluisimmat sielut. Tänne sielut tulevat edistämään kasvuaan ja viisauttaan. Kenties toisilla planeetoilla on teknologisesti kehittyneitä sivilisaatioita, mutta meidät tunnetaan planeettana, jolla on sydän. Olemme voittaneet galaksin ja universumin kaikki muut sivilisaatiot, kun kyse on kaksinaisuuteen, kokemiseen ja rakkauteen sukeltamisesta.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

23.9.2018 UUPUNUT JA YLISTETTY

ViestiKirjoittaja hammer » 24.09.2018 16:28

UUPUNUT JA YLISTETTY

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
23.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun joskus tarkkailen tuntemiani ihmisiä, heidän elämänsä näyttää hyvin järjestetyltä. Asiat näyttävät menevän melko tasaisesti. Ystäväni Larry matkustaa ukkonsa kanssa eksoottisiin paikkoihin, ja hän puhuu minulle innoissaan seikkailuistaan. Toinen ystäväni, Laura, juhlii uutta kotiaan ja kutsui minut mukaan. Hänellä on menestyvä bisnes, ja hän tekee onnellisena omaa juttuaan. Veljeni kävi aivan hiljattain Kreikassa ja tutki isämme entistä kotikylää sekä tapasi siellä taas vanhoja ystäviä ja sukua.

Ja olen onnellinen ystävieni ja perheeni puolesta. Haluan nähdä heidän menestyvän ja nauttivan elämästään. Heillä on perheensä, bisneksensä ja rikas ja mielenkiintoinen elämänsä.

Ja on houkutusta katsoa omaa elämääni tällä hetkellä ja sanoa, ettei se näytä hiukkaakaan samalta. Ja sitten tuomita se huonoksi asiaksi. Kuin sen tarvitsisi näyttää enemmän heidän elämältään.

Mutta juttu on niin, että elämäni näytti ennen heidän elämältään. Mutta oikeasti se ei ollut koskaan samanlaista kuin heillä. Minä tavallaan suoritin pakollisia kuvioita, kunnes olin valmis heräämään, tai heräämään täysin moniulotteiseen itseeni. Ja tuossa prosessissa elämäni alkoi näyttää vähemmän ja vähemmän heidän elämältään.

Se missä olen nyt, missä monet meistä ovat nyt, ei ole välttämättä mukava paikka. Ja miksi olisikaan? Kehossamme ja mielessämme tapahtuu valtavaa transformaatiota. Herran tähden, päästämme irti esi-isiemme DNA:sta. Ystävämme ja perheemme eivät tee sitä. Päästämme irti tarinastamme, joka on peräisin ajalta ennen Maan muodostamista. Kenen tiedät omassa perheessäsi tai ystäväpiirissäsi – jos sinulla on enää ketään jäljellä – tekevän sitä?

Olemme siirtymässä pois kaksinaisuudesta. Päästäen irti siitä, mitä luulimme todellisuudeksi. Siirtyen viidennen ulottuvuuden perspektiiviin, samalla eläen edelleen myös kolmannessa ulottuvuudessa.

Tutkimme täysin uutta energiadynamiikkaa. Yrittäen ymmärtää, miten se toimii. Tulimme tänne uuden olemistavan tutkijoiksi ja innovoijiksi. Emme ole täällä tyytymässä vain uuteen elämään ihmisenä, joka käy läpi ihmisen tavallista toistoa syntymästä kuolemaan. Uhmaamme kuolemaa sellaisena, kuin olemme tunteneet sen.

Uhmaamme kuolemaa, koska olemme jo kuolleet vanhalle itsellemme ja synnymme uudestaan, mutta samassa kehossa. Ja tietysti tuota kehoa transformoidaan, vaikkakin paljon hitaammin, kuin kukaan meistä haluaisi.

Olemme kohdanneet syvimmät pelkomme, emmekä juosseet niitä pakoon. Sallimme laajentuneen itsemme viisauden olla osa jokapäiväistä ihmisitseämme.

Olemme käyneet ihmisenä läpi synkästä synkimmän. Ja olemme vielä täällä. Olemme väsynyt, ja lannistumme miettiessämme, onko tämä prosessi loputon ja olemmeko kääntyneet jossain kohtaa väärään suuntaan. Olemmeko mokanneet ja meidän täytyy elää loputtomiin kovassa ja tiheässä todellisuudessa korkeamman ulottuvuuden olentona?

Olemme kyllästynyt, ja turhaudumme. Ja tiedämme, ettei mikään 3D:ssä voisi täyttää ikuisen itsemme roolia. Ei raha, ei mikään suhde tai ura. Tiedämme, että olemme täällä jotain varten, eikä se ole maailman pelastaminen. He ovat, missä ovat. Suurin osa ihmisistä ei yhtäkkiä vain valaistu. Se vie vielä jonkin aikaa.

Mutta tiesimme sen. Tiesimme tulleemme tänne herättämään itsemme ja säteilemään sielun iloa. Tiesimme, että meitä eivät tunnistaisi muut, jotka ovat edelleen syvällä kaksinaisuudessa.

VAPAUTUMINEN HAAVOISTA

Kun näen, miten toisilla on traumoja kauan sitten menneistä tapahtumista, kuten seksuaalinen väkivalta, tai tunnetraumoja hylkäämisestä, minulla on myötätuntoa heitä kohtaan. Minäkin olen kokenut sellaisia tapahtumia.

Mutta olen huomannut, että nyt en enää kanna noita haavoja. Pystyn katsomaan noita kokemuksia laajemmasta perspektiivistä, ja olen irrottautunut noiden tapahtumien tunteista. En kieltänyt noita tunteita – siinä on eroa. Mutta jonkin ajan kuluttua huomaamme tässä tietoisessa elämisessä, ettemme enää kanna vanhoja tarinoitamme. Se on valtava asia.

Siirrymme merkittävään paikkaan, jossa emme enää samaistu traumoihin ja haavoihin. Tulemme kevyemmäksi, eikä sitä ehkä tunnista, ennen kuin näkee jonkun itkevän siksi, että hän traumatisoitui nuorena – hän ikään kuin elää uudelleen sen.

OLEMME JUURI SIINÄ, MISSÄ MEIDÄN TARVITSEE OLLA

Niinpä ihmetellessäni, miksi elämäni ei näytä enemmän kuin Joelin tai Lauran tai Mindyn elämältä, minun täytyy muistuttaa itselleni, että olen juuri siinä, missä minun tarvitsee olla.

On päiviä, jolloin olen liian väsynyt tekemään mitään tai liian kyllästynyt jäämään tänne, ja päiviä jolloin tunnen sieluni ilon ja tämän aika-avaruustodellisuuden aistillisuuden. Mutta yritän olla arvioimatta "huonoja" päiviä huonoiksi siksi, että ne eivät näytä samalta, kuin jonkun toisen elämä.

Ja niin raivostuttavaa kuin uutisten katseleminen onkin, muistutan itselleni, että maailma on, missä on, eikä sen tarvitse vaikuttaa minuun. Saan mestarina valita, mitä haluan tuntea. Mestarina saamme nauttia noista tapahtumista puhtaasta "viihdeperspektiivistä".

Joten niin epämukavaa kuin meille onkin olla tietoisuusmuutoksen eturivissä, koska ensimmäisenä meneminen on epämukavinta, tiedän, että kaikki on hyvin ja ikuinen itseni turvaa aina selustani.

Jos resonoit tämän viestin kanssa, olet ehdottomasti uuden tietoisuuden eturivissä. Uuden tutkimusmatkailija. Et sovi muiden ihmisten joukkoon, ja se on hyvä asia – se merkitsee, että olet täällä hyvin eri syistä, kuin tuntemasi ihmiset. Ja mitä vähemmän yrität sopia joukkoon ja mitä vähemmän vertaat omaa paikkaasi siihen, missä he ovat, sitä helpommaksi se tulee sinulle.

Ja jos olet lakannut välittämästä, mitä joku ajattelee, ja olet hyväksynyt, kuka olet, niin onnittelut, koska se on hyvä paikka olla. Ja jos voit nauttia kaksinaisuudesta tietäen samalla, ettei se ole oikea todellisuutesi, se on mahtava paikka olla.

Ja kaikki mitä tunnet, on sopivaa. Viha, suru, epäily, pelko. Mikään ei ole väärin tässä. Se kaikki on sopivaa. Tässä ei ole kyse hymyjen, suloisuuden ja imelien henkisten latteuksien mallioppilaana olemisesta. Tämä on vakavasti otettava hanke, ja vaikka tunnemme uupumusta, tätä hanketta kunnioitetaan ja ylistetään syvästi.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

29.9.2018 YLÖNOUSEMUS – IRTIPÄÄSTÄMINEN TARINASTAMME

ViestiKirjoittaja hammer » 01.10.2018 16:52

YLÖNOUSEMUS – IRTIPÄÄSTÄMINEN TARINASTAMME

Kirjoittanut Maria Chambers (soulsoothinsounds.wordpress.com)
29.9.2018
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Puhumme ylösnousemuksesta prosessina, jossa meidän täytyy päästää irti tarinastamme. Päästää irti haavoistamme. Vapauttaa menneisyytemme. Mutta se ei merkitse, ettei sitä tapahtunut, mitä kävimme läpi, eikä se merkitse, ettei sillä ollut vaikutusta elämäämme. Esimerkiksi jos meitä hyväksikäytettiin lapsena tunteellisesti tai fyysisesti, niin se pitäisi ohittaa samantekevänä. Se oli vakava ja elämää muuttava tapahtuma. Kuten ovat lukuisat muut kokemukset.

Mutta tämän transformaatioprosessin, tämän uudelleenkalibroinnin, aikana jossa yhdistämme sielun ja kehon, näemme nuo menneet kokemukset eri linsseillä. Noihin tapahtumiin saattaa liittyä edelleen ihmistunteita, mutta niillä ei ole samaa vaikutusta meihin. Ja tämä johtuu siitä, että niistä syvemmistä haavoista joita tuli noista kokemuksista, on päästetty irti. Kyse ei välttämättä ole itse kokemuksista, vaan niistä pelon, pettämisen ja hylkäämisen tunteista, joita koettiin.

Hyvä uutinen on, että kun sallimme tämän integrointiprosessin jatkua, meistä alkaa tuntua kevyemmältä tunteissamme. Emme enää samaistu noihin haavoihin. Naisilla kyse on Isisin haavasta ja miehillä Adamin haavasta.

Sielumme rakkauden myötä päästämme luonnostaan irti menneisyytemme traumoista. Yritimme tehdä sen suhteidemme avulla ja yritimme saada ehdotonta rakkautta toisilta korjataksemme särkyneen sydämemme, muttei se voinut toimia. Koska toisetkin olivat haavoittuneita. Sitä kaksinaisuus ilmentää.

Siis ainoa ratkaisu, ainoa tapa ratkaista nuo haavat, on heräämisprosessi. Koska silloin lopultakin tiedostamme, ettemme enää leiki kaksinaisuudessa. Emme käytä ympäristöä peilaamaan itsellemme ratkaisemattomia ongelmiamme.

Voimme tunnustella menneisyyttämme ja erilaisia kokemuksiamme – jotkut miellyttävämpiä kuin toiset – ja nähdä, että kaikki ne ovat vain sitä … kokemuksia. Eivät olemista uhri tai pahantekijä. Voimme tuntea noiden kokemusten viisauden.

Voimme nähdä, että omaksuimme niin paljon ihmistilaa, jotta voimme saada enemmän myötätuntoa. Tietoisuuden opettajina halusimme tehdä itsellemme tutuksi sen, mitä muut ihmiset kävivät läpi. Ja tiedämme, ettemme voi ottaa noita haavoja mukaamme uuteen energiaan – emme omiamme tai kenenkään toisen.

Kunnioitamme sitä. Kunnioitamme tuota lasta tai teiniä tai nuorta naista tai miestä, joka traumatisoitui. Meillä on mitä suurinta myötätuntoa tuota osaamme kohtaan. Ja meillä on myötätuntoa myös niitä kohtaan, joita liittyi noihin traumaattisiin tapahtumiin. Kaikki esittivät omaa rooliaan.

Tämä ei merkitse, ettei sen ajatteleminen tuo esiin vihaa tai silmiin kyyneltä tai paria. Se ei merkitse, että tarvitsee sivuuttaa tuon tapahtuman gravitaatio. Mutta ympäröit sen sielusi rakkaudella ja myötätunnolla.

Sielun myötätuntoa ei pitäisi sekoittaa sympatiaan tai empatiaan. Sielumme ei kärsi. Sielumme ei ole kiinnostunut – ainakaan tässä kehitysvaiheessaan – prosessoimaan traumaenergioita tai muita ongelmia itsemme tai kenenkään toisen puolesta.

Siellä minne olemme menossa, ei ole paikkaa kärsimiselle. Ja jos tunnet tuskaa jonkun toisen kokemuksista, se on kärsimistä. Se ei auta häntä tai sinua. Se ei tarkoita, ettet saa toisilta roppakaupalla sympatiaa, jos leikit tuossa hiekkalaatikossa. Tuo "voidaan kaikki yhdessä huonosti."

Olemme nyt viisaampia. Tiedämme, ettemme voi päästä sielumme iloon esittämällä marttyyriä itsellemme tai kenellekään toiselle. Monet meistä ovat tehneet sitä, ja se oli asettunut asumaan kehoomme. Toisten tuskan ottaminen itselle. Se ei merkitse, että meidän täytyy välttää toisia tai välttää omaa kipuamme, mutta opimme alkemisoimaan nuo synkät tunteet. Emme juokse niitä karkuun, mutta emme myöskään samaistu niihin.

Ja siihen useimmat ihmiset eivät ole vielä pysyneet. Siksi he jatkavat haavojensa kantamista koko elämänsä ajan. He oppivat "hallitsemaan" tuota tuskaa. Tai ahdistusta. Useimmat ihmiset eivät usko, että heidän haavansa voisivat lähteä pois kokonaan. Ja ihmisenä nuo haavat eivät voi lähteä pois.

Mielellä ei ole mitään tapaa ratkaista asioita yksin, kuten olen sanonut monta kertaa. Mutta sen ei tarvitse ratkaista. Tämän ruumiillistuneen valaistumisprosessin kauneus on, ettei meidän tarvitse yrittää korjata ihmisitseämme tai tehdä ihmispersoonallisuudestamme parempaa.

Mutta kun sallimme tämän prosessin, meistä tulee luonnostaan parempi. Naisina huomaamme, ettemme ole enää valmis kantamaan toisten taakkoja kehossamme tai sydämessämme … ja silloin emme vedä puoleemme väkivaltaa, tunnepuolen tai fyysistä. Ja vedämme vähemmän todennäköisesti puoleemme energian syöjiä. Mutta naisina se merkitsee irtipäästämistä niistä soluista, jotka vaativat meitä hoivaamaan miehen egoa ja jotka odottivat meidän huojentamaan miehen vihaa.

Ja kun me kaikki, kaikki sukupuolet, löydämme itsemme tästä valtavasti elämää ja kehoa muuttavasta ylösnousemusprosessista, voimme tuntea ylpeyttä siitä, mitä teemme täällä. Olemme ensimmäinen ihmisryhmä, joka käy läpi tämän prosessin. Se on iso juttu. Ei, emme näe sitä yhdeksän uutisissa, mutta edelläkävijöinä ja pioneereina emme saa tuon tyyppistä tunnustusta, ainakaan alkuun.

Siis silloin kun näemme toisten elävän uudestaan traumaansa, meillä on myötätuntoa heitä kohtaan, kyllä. Mutta meidän ei tarvitse tuntea tuskaa heidän kanssaan. Emmekä luultavasti tunne. Olet ehkä huomannut, ettet ole altis itkemään toisten kanssa, jotka tuntevat olleensa uhreja. Ja se on hyvä asia. Sinusta ei ole paljon apua heille sellaisena.

Jotkut ihmiset haluavat vähätellä toisten kokemusten aiheuttamaa traumaa ja kehottavat heitä "pääsemään yli siitä". Mutta ei ole heidän paikkansa tehdä sitä, jos he eivät ole vielä tunnustaneet näiden moniulotteisuutta. He eivät vielä ymmärrä, että nämä eivät ole yhtä kuin tarinansa. Nämä eivät ole yhtä kuin kokemuksensa.

Se on suuri hyppy useimmille ihmisille. Eikä sitä voi ymmärtää älyllisellä tasolla. Se on koettava. Täytyy sallia Kristus-tietoisuutensa astua omaan elämään ja kehoon ja käydä läpi se prosessi, jota me olemme käyneet läpi.

Meistä ei tule valaistunutta ruksaamalla asioita "tee" ja "älä tee" -listalta. Tai yrittämällä nujertaa tai korjata ihmispersoonallisuutemme. Vaan olemalla hyvin avoin ja altis hengelle ja sen rakkaudelle meitä kohtaan juuri sellaisena, kuin olemme.

Siis sympatialla ja empatialla on paikka kaksinaisuuden maailmassa, esimerkiksi katsellessamme ajankohtaisia tapahtumia, kun joku nainen kertoo maailmalle tarinansa seksuaalisesta välivaltakokemuksestaan. (Kavanaugh ja Ford -käsittelyt).

Se on merkki monien niiden massaheräämisestä, jotka haluavat kertoa oman tarinansa seksuaalisesta väkivallasta ja siitä, miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten valta-asemassa olevia täytyy pitää vastuussa teoistaan. Se tuo esiin ongelmia, jotka on haudattu tai muuten normalisoitu yhteiskunnassamme ja maailmassa.

Itse asiassa voidaan väittää, että on ihmisiä, joilla on vähän empatiaa, ja he ovat niitä, jotka voivat satuttaa toisia ja valehdella siitä saavuttaakseen omat tavoitteensa. Ja heillä on niiden täysi tuki, joilta puuttuu itseltään empatiaa. Niinpä sielun kehityksessä empatian oppiminen oli ja on tärkeä tunne.

Mutta meille jotka olemme ylösnousemuksen kehityskaarella, se on tuttu juttu. Olemme eläneet lukuisia elämiä ja olemme jokseenkin valmis empatian oppimisen osalta. Empatian puute ei ole meidän ongelmamme.

Mutta monet meistä ovat siirtyneet haavojensa, sympatian ja myös empatian ohi, ja olemme siirtymässä hyvin erilaiseen tilaan. Siirrymme yli kärsimyksestä hyveenä. Siirrymme yli uhrina olemisen tunteesta. Olemme uusi ihmisrotu, joka päästää irti siitä vanhasta tarinastaan, joka on jatkunut aivan liian pitkään.

Ja palvelumme ihmiskunnalle on olla roolimalli ihmisestä, joka on vapaa. Vapaa tarpeesta kantaa jotain, mikä ei ollut hänen alun alkaenkaan. Ja ihmisestä joka on halukas jakamaan elämänsä myötätuntoisen kumppanin, sielunsa, kanssa, joka ei ole valmis tekemään myönnytyksiä iloonsa ja vapauteensa.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

EdellinenSeuraava

Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa

cron