Hveem Leslie (crimsoncircle.com)

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

Hveem Leslie (crimsoncircle.com)

ViestiKirjoittaja hammer » 30.01.2020 21:02

RAKKAUS JA KUOLEMA

Kirjoittanut Leslie Hveem (www.crimsoncircle.com)
Helmikuun 2020 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Äskettäisessä shoudissa Adamus pyysi meitä astumaan esiin ja jättämään viestin niille, jotka tulevat meidän jälkeemme tätä polkua Oivaltamiseen. Minun viestini oli, ettemme ole koskaan tehneet mitään väärää, emme tässä elämässä tai missään muussa inkarnaatiossa. Se on viesti, jonka monet shaumbrat ovat hyväksyneet ja ymmärtävät syvällä sydämessään. Olemme täällä vain kokemassa, eikä minkään kokemuksen – miten synkkä tai haastava tahansa – pitäisi tuoda meille häpeää tai kärsimystä. Olen kuitenkin havainnut, että elämässä on yksi osa, jossa monet meistä edelleen kamppailevat tämän ajatuksen kanssa. Tuo alue on kuolema ja kuoleminen.

Kuten monet teistä tietävät, saatoin rakkaan aviomieheni Johnin hänen siirtymänsä läpi tältä sinne. Se oli yksi elämäni voimakkaimmista kokemuksista ja muutti minua monin tavoin, joita pystyn tuskin selittämään toisille. Se oli täydellinen seikkailu meille kummallekin – tuskallinen, haastava ja pakahduttavan kaunis. Lopussa pystyimme kumpikin tunnustamaan niiden askelten tärkeyden, joita otimme yhdessä, ja tänä päivänä tuo matka jatkaa elämäni värittämistä odottamattomilla ja ihmeellisillä tavoilla.

Kuolema on aina ollut merkittävä hahmo elämässäni. Se oli läheinen kumppani teinivuosinani, masennuksesta pimeyden tutkimiseen huumeiden ja elämäntyylivalintojen avulla, ja sitten työssäni terapeuttina monien ihmisten kanssa, jotka tekivät kuolemaa tai joilla oli syvä halu kuolla. Olen menettänyt kaikki perheenjäseneni ja kaikki rakkaimmat ystäväni menneisyydestä. AIDS/HIV-terapeuttina olen epidemian alkuaikoina istunut monien uskomattomien ihmisten kanssa, kun he valmistautuivat kuolemaan, ja saattanut monet asiakkaat oman pimeytensä ja itsetuhohalujensa läpi. Olen nähnyt lukemattomia tapoja, joilla ihmiset kohtaavat kuoleman, ja minulle on ollut suuri kunnia olla läsnä, kun he ovat siirtyneet seuraavaan seikkailuun. Olen menettänyt asiakkaita itsemurhalle ja saattanut suru- ja toipumisprosessinsa läpi niitä, jotka on jätetty. Tietysti minulla on ollut omat myriadit kokemukseni surusta ja siitä tulleen viisauden tiivistämisestä. Tämä matka jatkuu tänä päivänä, kun katselen monia shaumbroja, kun he yrittävät hyväksyä oman inhimillisen kuolevaisuutensa.

Yksi suurimmista haasteista jonka näen shaumbrojen kohtaavan heidän astuessaan kuolemiskokemukseensa, on epäonnistumisentunne. Se tunne, että he eivät jotenkin tee, mitä heiltä odotettiin, että he tuottavat pettymyksen Adamukselle, muille shaumbroille ja ennen kaikkea itselleen. Eivätkö he sopineet, että heistä tulee oivaltanut ja he jäävät kehoonsa? Eikö tämä polku takaa, etteivät he kuole liian aikaisin tai lainkaan? Mitä he ovat tehneet väärin, että syöpä tai muut sairaudet uhkaavat heidän ihmisinkarnaatiotaan? Olen varma, että ennen Johnin kuolemaa jaoin monet noista tunteista.

Tänä päivänä tunteeni kuolemasta matkalla Oivaltamiseen ovat muuttuneet dramaattisesti. Jos en ole tehnyt mitään väärin, jos en ole koskaan tehnyt virhettä missään elämässä, niin miten kuolemani voi mitenkään olla väärä valinta? Miten luomiseni voi olla täydellistä kuolemaa lukuun ottamatta? Shaumbroina meille näyttää olevan ok, että olemme kuollut, muttei itse kuolemistapahtuma. Miten voimme muuttaa sen?

Yksi asia josta John ja minä muistutimme tosiamme, on, ettei kukaan pääse pois elävänä. Kuolema on vääjäämätön ja tärkeä osa tätä matkaa. Olen alkanut syvästi uskoa, että on paljon helpompaa kuolla kuin syntyä. Olen saanut vahvistuksen tälle uskomukselle kerta toisensa jälkeen Johnin kuoleman jälkeen, ja hänen jatkuva läsnäolonsa on jatkuva muistutus minulle kuolemattomuudestamme.

Tietysti kohdatessamme oman kuolemamme, meillä on pelkoa ja ahdistusta. Meillä on selviytymisvaisto juurtuneena syvälle DNA:han, minkä loimme pitämään meidät täällä elämän ajan. Mutta voimme siirtyä syvemmälle – jos sallimme sen – rauhan ja tarkkailemisen tilaan. Aktiivinen kuoleminen on yksi kotelovaihe. Se on tila, jossa koko tämä elämä tuntuu häviävän ja olemme hetkellisesti ihmiskokemuksen ja sen ihmeen välissä, kuka oikeasti olemme. Se voi olla syvällisen integroinnin ja tarkastelun aikaa – aikaa rakastaa itseämme ehdottomasti ja sallia toisten ilmaista rakkauttaan meille. Yksi Johnin kuoleman lahjoista oli hänen elämänsä muutama viime kuukausi, jolloin sallimme lopultakin itsemme rakastaa toisiamme ilman mitään esteitä tai tuomitsemisia. Rakkaus auttoi Johnia heräämään ennen kuolemaansa ja antoi minulle mallin, miten rakastan itseäni, kun jään tänne kehossa. Se oli yksi tämän elämän uskomattomimmista kokemuksista, enkä olisi saanut sitä, jos hän ei olisi päättänyt lähteä niin, kuin lähti. Se oli hänen viimeinen lahjansa minulle.

Muutama päivä kuolemansa jälkeen hän lähetti shaumbroille viestin "Suurin sairaus". Haluaisin jättää tässä tuon viestin teille tämän artikkelin päätöksenä. Shaumbroina olemme kohdanneet hyvin monia haasteita, heräämisahdistuksesta Oivaltamisen sallimiseen. Olemme olleet (enimmäkseen) pelottomia kaiken sen edessä. Kenties kuoleminen on yksi ns. viimeisistä rajoistamme, paikka jossa voimme aloittaa dialogin ja luoda uuden mallin tälle mitä haastavimmalle ja pyhimmälle kokemukselle.

Suurin sairaus

Suurin sairaus ei ole syöpä tai sydämen vajaatoiminta. Ne ovat kehon tasapainottomuuksia.
Suurin sairaus ei ole masennus, ahdistus tai skitsofrenia. Ne ovat mielen reaktioita.
Suurin sairaus on pysyä unessa, vaikka tietää, että on aika herätä.
Unessa pysyminen repii sydäntäsi ja sieluasi. Se on olemista uskoton itsellesi kaikkein suurimman totuuden keskellä: olet vapaa.
Unessa pysyminen on elämistä rajoittuneessa olotilassa, ja tämä vainoaa sinua enemmän kuin mikään kehon tai mielen sairaus.
Mene syvälle sydämeesi, syöpää tai masennusta vastaan taistelemisen sijasta. Tunne, mikä on sinun, ja jätä kaikki muu taakse.
Älä vatvo vanhoja muistoja tai ole huolissasi tulevaisuudesta. Ne ovat sairauksia, jotka kieltävät sinulta elämän.
Kaikkein suurin sairaus shaumbroilla, se joka pitää teidät poissa sydämestä, on pysyä unessa.

John Kuderka 7.10.2017
Rakkaudella kaikille
Kanavoinut Geoffrey Hoppe

****

Leslie asuu tällä hetkellä Louisvillessä, Coloradossa ja tutkii kaikenlaisia luomispolkuja ja mahdollisuuksia. Hän lähti mielenterveysalalta työskenneltyään yli 20 vuotta julkisen mielenterveyshoidon parissa, palvellen vakavasti henkisesti sairaita lapsia ja perheitä. Hän aloitti ensimmäisen HIV/AIDS-tukiverkoston Chicagon lähistöllä epidemian alussa ja jatkoi noiden ihmisten palvelemista koko uransa ajan. Hän tapasi Johnin osallistuessaan Crimson Circlen tapahtumiin, ja he asuivat yhdessä yli 14 vuotta Coloradossa. Johnin kuolemasta saakka hän on antanut itselleen aikaa ja tilaa parantua ja tutkia, mitä voi olla seuraavaksi hänen matkallaan. Hänet tavoittaa sähköpostilla lesliedagmar(at)gmail.com.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa

cron