Roberts Sierra (ascensionthoughts.blogspot.co.nz)

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

Roberts Sierra (ascensionthoughts.blogspot.co.nz)

ViestiKirjoittaja hammer » 02.03.2015 17:40

LUMIVYÖRYLLÄ UIMINEN

Kirjoittanut Sierra Roberts (www.ascensionthoughts.blogspot.co.nz)
25.2.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Se tunnetaan rakkaustsunamina, kuitenkin olen saanut kuvia ja viestejä lumivyörystä monta viikkoa. Sitten luin erään lehden kysymyksen siitä, mitä tehdään jouduttaessa lähestyvän lumivyöryn reitille. Mielenkiintoista! En harrasta lunta, joten minulla ei ollut aavistustakaan.

Oikea vastaus on: "Ui virran mukana ja yritä pysyä sen yläpuolella." Oivalsin, että juuri sitä olen tehnyt käsitellessäni voimakkaita tulevia rakkaus- ja valoenergioita. Uin virran mukana. Se on tavallisesti vaivatonta, ellen väsy. Väsyessäni minusta tuntuu raskaalta ja vatsassa tuntuu uppoavalta – niin kuin tapahtuisi, jos lumivyöry olisi ylivoimainen.

Pitääkseni energiatasot ylhäällä, meditoin ja kävelen luonnossa joka päivä, luen ja katselen vain kohottavaa materiaalia, nauran usein ja yhdistyn henkiystäviin pitkin päivää. Se toimii.

Tässä on lisää kuvastoa, tällä kertaa vesimuunnelma …

Dolores Cannon kertoo kirjassa "Elämän ja kuoleman välissä" erään regressiopotilaan kokemasta kuolemasta (ironisesti lumivyöryssä!). Hän sanoo. "Oletko koskaan sukeltanut syvään lampeen, sen pimeään ja sameaan pohjaan? Kun tulet takaisin pintaa kohti, tulee aina vain valoisammaksi. Sitten kun tulet pinnan läpi, kaikkialla ympärillä on auringonloistetta. Kuolema oli sellainen."

Tuo kuva tulee jatkuvasti mieleeni. Tiedän taatusti, miltä samea ja pimeä pohja tuntuu – elin siellä 50 vuotta tässä maaelämässä, puhumattakaan sadoista entisistä elämistä. Nyt uin pintaan kaikilla voimillani. Voin nähdä sädehtivän auringon, sinisen taivaan ja tiedän, että sinkoudun pinnan läpi minä hetkenä hyvänsä …

Euforia! Olen elossa!

Eikö tämä ole upea analogia ylösnousemuksesta? Ja eikö ole lohduttavaa tietää, että olemme houkuttelevan lähellä valoon pääsemistä? Kaikki pimeys, pelko ja yksinäisyys on takanamme ikuisesti, koskaan palaamatta.

Minulla on läheinen yhteys lordi Sanandaan ja saan opastusta häneltä päivittäisissä meditaatioissani (kuten sinäkin voit saada, jos pyydät – hän on täällä auttamassa jokaista sielua maan päällä). Arkkienkeli Mikael antoi minulle kuitenkin epätavallisesti viestin tällä viikolla jaettavaksi kanssanne …

Hän sanoi, että koemme tällä hetkellä "aikaeroa" suurten tapahtumien eteerisen ja fyysisen ilmentymisen välillä. Asiat ovat jo tapahtuneet eetterissä. Taivaan komppania juhlii!

Arkkienkeli Mikael kehottaa ajattelemaan sitä kaikuna, kun huudat laakson yhdeltä reunalta ja on pieni väli, ennen kuin huutosi kuuluu kauempaa. Tämä on aikaviive. Se on pelkästään silmänräpäys, melkein havaitsematon – jotain mille nauramme jälkikäteen. "Muistatko ahdistavan odotuksen? Tuo 3D-aika-paikka oli yhtä hullua harhaa!"

Tunnen livahtavani nyt ulottuvuuksien välillä säännöllisesti. 3D-harha tuntuu vähemmän ja vähemmän todelta, se on ikään kuin unta. Toisinaan koen iloaaltoja, jolloin tiedän sydämessäni, että suuret asiat ovat jo tapahtuneet. Tätä tunnetta seuraa valtava helpotuksen ja antautumisen tunne.

Matt Kahn sanoo, että voisimme ylösnousta välittömästi, jos olisimme 100%:sti kiitollisia ja 100%:sti vailla pelkoa. Ensin mainitun puute ja jälkimmäisen läsnäolo pitää meidät harhan vankina.

Edistyn kovasti pelon kanssa – minulla on rohkeutta kohdata jokainen tilanne, mikä tekee nöyräksi. Olenko se oikeasti minä? No, itse asiassa olen. Se on todellinen minä, ei se varjohahmo joka vietti vuosikymmeniä tällä planeetalla peläten kaikkea ja kaikkia.

Kiitollisuus? Olen luonnostaan kiitollinen, mutta on hauskaa keskittyä tähän jumalaiseen laatuun. Esimerkiksi, työskentelen rakennusfirman näyttökodissa. En pidä ovenkahvoista. Omassa pikku talossani joka on vasta kaksi vuotta vanha, on paljon kivemmat ovenkahvat. Joka kerta kun kosketan ovenkahvaa kotonani, ajattelen: "Hyvä valinta, Sierra, nämä ovat ihanat kahvat …" Saat kuvan tästä. Kyse on pienistä asioista.

Lopuksi, voisinko pyytää sinua irrottautumaan täysin valtavirtamediasta. Itse olen ollut valtavirtamediavapaa yli kolme vuotta. Eilen minun oli kuunneltava radiouutisia ollessani sovituskopissa. Kyse oli pääministeristämme (Uusi Seelanti), joka lähettää joukkoja Irakiin.

Sairastuin täysin. Olin astunut takaisin salaseuramaailmaan, valitsematta sitä itse. Useimmat ihmiset hyväksyvät tuon maailman kyselemättä. Se ei ole todellinen. Sulje se. Kehota kaikkia tuntemiasi ihmisiä sulkemaan se.

Jos kaikki maapallolla boikotoisivat valtavirtamediaa kollektiiviliikkeenä, paperinohut 3D-harha mikä perustuu pelkoon ja kontrolliin, haihtuisi ilmaan, ja ylösnousisimme. Se on niin yksinkertaista.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

9.3.2015 TÄHTIALUKSEN KOMENTAJA PALJASTUU

ViestiKirjoittaja hammer » 10.03.2015 19:02

TÄHTIALUKSEN KOMENTAJA PALJASTUU

Kirjoittanut Sierra Roberts (www.ascensionthoughts.blogspot.co.nz)
9.3.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun alkuperäinen Star Trek – sarja näytettiin televisiossa, pidin sitä kaukaa haetulta. Olin parikymppinen ja hyvin uppoutunut "seksiä, huumeita ja rock 'n 'rollia" -3D-matriisiin. Tosimaailmassa asui minun näköisiäni ihmisiä – ei outoja muukalaisia, joilla oli suuri ja kalju pää.

Ostin äskettäin Star Trek –sarjan ensimmäisen tuotantokauden. Minusta tuli välittömästi myöhäissyntyinen fani. Hämmästelen Gene Roddenberyä ja hänen uskomatonta visiotaan galaktisesta ja ulottuvuuksien välisestä avaruusmatkailusta. Tuo mies oli edellä aikaansa.

Nyt tulen itse "ulos kaapista". Julistan uskovani, että olen tähtialuksen komentaja Ashtar-komento-osastossa. Tässä on tarinani siitä, miten aloin uskoa …

Kun viisi vuotta sitten tutkin uudestaan kirjaa "Tervetuloa viidenteen ulottuvuuteen!", koin tähtialusvierailun syvässä regressiotilassa. Löysin itseni sillalta, missä miehistönjäsenet tulivat hakemaan ohjeita minulta.

Ajattelin, että olin varmaan upseeri. Näin päälläni univormun, jossa oli arvomerkki, ja tiesin, että olin auktoriteettiasemassa. (Hämmästyin nähdessäni USS Enterprisen sillalla saman pohjapiirustuksen, minkä koin tuon tähtialusvierailun aikana.)

Tutkiessani aluksen eri kansia, löysin erityishuoneen. Tiesin, että oven takana pystyisin toteuttamaan haaveeni. Se oli hologrammihuone. Päätin kokea uimisen trooppisten kalojen kanssa Tyynenmeren saarilla.

Kun avasin oven, näin sädehtivän kirkasta vettä ja värikkäitä kaloja ja olin niin innoissani, että sukelsin välittömästi upseerin univormu päälläni. Mitä hämmästyttävin asia tapahtui: ei tuntunut märältä! Olin vedessä, mutta olin jotenkin edelleen kuiva.

Nautin kauniiden kalojen kanssa uimisen ilosta. Pidättelin hengitystäni, kuten tavallisesti. Sitten oivalsin, että pystyin hengittämään veden alla.

Kun tulin pois vedestä, olin välittömästi kuiva (vaikka en ollut ollutkaan märkä). Se sai minut oivaltamaan, mikä hässäkkä on uida kalojen kanssa maapallolla – sukelluslaitteisto, märkäpuku, pyyhkeet jne. Moniulotteinen uiminen oli hyvin vapauttava kokemus.

Noin kaksi vuota sitten viehätyin Ashtar-osastoon ja Galaktiseen liittoon. Pelkkä noiden nimien sanominen ääneen oli jännittävää. Luin niistä kaiken, mitä löysin.

Yhtenä päivänä löysin meditaation, missä komentaja Ashtar tarjoutui yhdistymään kaikkiin, jotka halusivat kuulla tehtävästään. Silloin haluni tietää tehtävästäni oli melkein musertava. En pystynyt ajattelemaan mitään muuta. Mitä olen täällä tekemässä? Kerro!

Päätin tehdä Ashtar-meditaation rannalla. Se tuntui oikealta paikalta – meren äärellä, ilman ketään maisemissa. Se oli syvällinen meditaatio, erittäin selkeä ja siihen liittyi paljon purppuranväristä valoa – aitouden "lakmustesti", minkä teen korkeampien maailmojen kanssa kommunikoidessani.

Komentaja Ashtar antoi ymmärtää, että olin valmis tietämään, että olen komentaja Arcadia-tähtialuksella. Näin itseni aluksella – pitkä nainen (yli 1.8 m), jolla oli paksu heiluva poninhäntä. Johdin täysin rentona miehistöäni.

Ironista kyllä, tässä elämässä minusta on aina tuntunut, että olen liian lyhyt eikä minulla ole "oikeita hiuksia" – ja heiluvat poninhännät kiehtovat minua.

Kun nousin seisomaan meditoinnin jälkeen rannalla, minulla oli selvä fyysinen aistimus, että olin pidempi, ja tunsin galaktisen poninhäntäni heiluvan takana. Surullista kyllä, se ei kestänyt kovin pitkään ja "kutistuin" taas turhauttavan lyhyeksi 3D-kehokseni, jolla on turhauttavan ohuet 3D-hiukset.

Olen kamppaillut sen kanssa, puhunko roolistani tähtialuksen komentajana, koska se kuulostaa pätemiseltä. Tähtialuksen komentaja? Just joo.

Tällä hetkellä maapallon yläpuolella leijuu miljoonia tähtialuksia – jotkut sanovat triljoonia. Yhden tuollaisen aluksen komentajana oleminen on jokseenkin yhtä egoistista kuin taksin ajaminen 3D-maassa.

Olen "tullut ulos kaapista", koska meidän valotyöntekijöiden tarvitsee valmistella ihmisiä maan ulkopuolisen elämän paljastumiseen. Mitä enemmän puhumme tähtiveljistämme ja –sisaristamme, sitä vähemmän uutinen heidän olemassaolostaan järkyttää.

Vuoden 2008 kysely USA:ssa osoitti, että 33% väestöstä uskoo ufoihin ja merkittävä osa lopuista ei osaa päättää. On siis paljon ihmisiä, jotka uskovat maan ulkopuoliseen elämään, mutta jotka pelkäävät liikaa puhuakseen siitä ääneen.

Meidän täytyy puhua. Ala puhua siitä, kun tulee tilaisuus. Pidä ovi avoimena kaikille, joita kohtaat, puhuaksesi heidän galaktisesta ja moniulotteisesta olemuksestaan.

Ja voi, katsele todella alkuperäistä Star Trek –sarjaa. Se on tosi hauska!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

30.3.2015 HYVÄSTI, REINKARNOITUMINEN – SE ON OLLUT MAHTAVA E

ViestiKirjoittaja hammer » 30.03.2015 23:05

HYVÄSTI, REINKARNOITUMINEN – SE ON OLLUT MAHTAVA ELÄMYS

Kirjoittanut Sierra Roberts (www.ascensionthoughts.blogspot.co.nz)
30.3.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Yhdestä parhaasta asiasta ylösnousemuksessa puhutaan harvoin valotyöntekijöiden keskuudessa. Emme reinkarnoidu enää kolmannen ulottuvuuden maapallolle. Jippii!

Olemme reinkarnoituneet maatasolle vuosituhansia henkisen evoluutiomme vuoksi. Valotyöntekijät ovat työskennelleet peitetehtävissä suuren osan tuosta ajasta auttaakseen ihmiskuntaa ylösnousemaan. Se on ollut hurjaa kyytiä ja nyt nilkutamme uupuneena maaliviivalle.

Oma reinkarnaatiokiertoni maapalolla on ollut pitkäpuoleinen: yhteensä tuhat elämää. Opiskelin menneiden elämien regressioterapeutiksi ja "koin uudestaan" useita noista eläimistä.

Ensimmäinen maaelämäni oli luolassa 25000 vuotta sitten. Kun koin uudelleen tuon elämän, tunsin kauhua oivaltaessani, että olin vasta aloittamassa pitkää maamatkaani ihmiskunnan palveluksessa. Tiedostin edelleen moniulotteisen itseni. Edessäni häämöttävät vuosituhannet näyttivät loputtomilta.

Mieheni ja tyttäreni olivat henkisesti unessa, joten olin ainoa herännyt. Tunsin kamalaa yksinäisyyttä – tunnetta minkä kanssa olen kamppaillut tähän saakka tuosta hetkestä lähtien.

Muihin uudelleen kokemiini elämiin sisältyi naismystikko Skandinaviassa, useita elämiä Amerikan intiaanina ja munkki Japanissa. Viimeaikaisin elämäni oli brittiläinen vakooja, joka toimi miehitetyssä Ranskassa toisen maailmansodan aikana.

Voisiko keksiä tämän? Miten selitetään pakkomielteeni lapsesta saakka toisen maailmansodan vastarintaihmisiä kohtaan?

Äidilläni oli laaja kirjasto 50-luvulta. Luin pakonomaisesti sotakirjoja hyvin nuoresta lähtien. Tosiasiassa surin sotaa, kaipasin sitä. Se oli adrenaliinintäyteistä aikaa, mikä on saanut tavallisen elämän näyttämään arkiselta sen jälkeen.

Voi, ei unohdeta myöskään haifobiaani. Minulla kesti monta terapiavuotta voidakseni katsoa huutamatta kuvaa haista. Ilmeistesti minusta tuli hain ruokaa ainakin kahdessa elämässä. Lapsena olin kauhuissani haista, en ollut kuitenkaan koskaan nähnyt yhtäkään.

Olen melko varma, että minut poltettiin roviolla noitana – monien valotyöntekijöiden kohtalo tuona aikana. Jeanne d'Arc oli lapsuuteni sankaritar. Ja syntymänimeni on Lorraine, alue Ranskassa minkä lähellä hän kasvoi.

Kaikki tämä on tehnyt minusta sen persoonan, joka olen tänä päivänä – minulla on ollut monia rikkaita kokemuksia maatasolla. Mutta se on ohi. Reinkarnoituminen ei ole enää välttämätöntä. Sitä paitsi, tuhat elämää kolmannessa ulottuvuudessa riittää kenelle tahansa moniulotteiselle olennolle.

Toimin mennen elämän regressioterapeuttina puolitoista vuotta ja regressoin noin 150 ihmistä tuona lyhyenä mutta intensiivisenä jaksona. Yhtenä päivänä Henki sanoi: "Riittää. Olet valmis. Ei tarvita enää mennen elämän työtä. On liian myöhäistä. Se ovi on nyt sulkeutunut."

Kuten voit kuvitella, asiakkaitani se ei huvittanut. Olin saanut maineen tarkkana "regressionistina", joten ihmiset suosittelivat minua ystävilleen. Mutta tiesin Hengen olleen oikeassa: jos ihmiset eivät olleet käsitelleet mennen elämän kysymyksiään tuohon vaiheeseen mennessä, oli vähän, mitä saatoin tehdä heidän auttamisekseen. Niinpä lopetin.

Siitä lähtien olen saanut säännöllisesti kuvaa kolmannen ulottuvuuden ja reinkarnoitumisen purkautumisesta kuin kartan taittamisena. Se oli miljoonia vuosia hyödyllinen suunnitelma miljardien sielujen henkistä kasvua varten. Mutta näen itseni taittelevan tuon kartan, laittavan sen kainalooni ja siirtyvän eteenpäin …

… seuraavaan galaktiseen seikkailuuni. Liity toki seuraani!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02


Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron