Hoppe (Cauldre) Geoffrey (crimsoncircle.com) Adamus

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

Hoppe (Cauldre) Geoffrey (crimsoncircle.com) Adamus

ViestiKirjoittaja hammer » 09.11.2013 12:37

Löytäminen-sarja, shoud 3
LÖYTÄMINEN 3

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (http://www.crimsoncircle.com)
2.11.2013 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, vapaan ja täysivaltaisen alueen Adamus.

Aah! Meillä on täällä muutamia tällä kertaa. Tervetuloa. Tervehdys.

Kehossa oleminen

Ihanaa nähdä näin monia teistä täällä. Teillä on ihanat kehot, hmm. (Vähän kikatusta) Ei, oikeasti, oikeasti. Voitteko kuvitella ilon kehosta ja siinä olemisesta? Voin hämärästi muistaa ajan, jolloin minulla oli fyysinen keho. Voi, tiedän, että kiroatte sen joskus. Kiroilette sille. Joskus se on täynnä kipua. Joskus se vanhenee, kenties tulee muutama ryppy sinne tänne, mutta on suuri ilo, että on fyysinen keho.

Minä käytän Cauldren kehoa vain muutaman hetken tässä, mikä on okei, mutta rakkaat ystäväni, on ilo, että on tämä keho! Hengittäkää syvään siihen. Voi, tämä ei tee teistä ihmistä. Ei, keho ei tee teistä ihmistä. Se on tietoisuus tai sanotaanpa "rajoittunut tietoisuus", se on havaintotapa, jolla toimitte. Se tekee teistä ihmisen. Se että teillä on fyysinen keho, ei tee teistä ihmistä. Ei ainoastaan se. Voitte mennä kosmokseen ja ottaa kehon mukaanne. He eivät katso sitä. He katsovat perspektiiviänne, tiedostamistasoanne.

Mutta kehon omistaminen - miten uskomaton asia! Voit olla aistillinen ja myös seksuaalinen, Edith.

EDITH: Kyllä, aivan varmaan.

ADAMUS: Kyllä, kiitos, joo. Olemme puhuneet. Hyvä nähdä sinua taas, rakkaani. (Adamus antaa suukon hänelle)

EDITH: Kiitos, kiitos.

ADAMUS: Omistaa tämä asia, mitä kutsutaan kehoksi. Hengittäkää siihen hetki. Ooh! Syökää siihen. Rakastakaa sitä, tätä kehoa, koska tarvitsette sitä. Teillä on paljon vuosia edessänne tällä planeetalla. Se on hyvä uutinen, Larry, eikö vain? Hymyilet, Larry. Larry, miten se yltäkylläisyys jaksaa?

LARRY: Hyvin.

ADAMUS: Hyvin. Jatka vain sen ajattelemista. Se tulee tiellesi.

Hengittäkää siis siihen. Teillä on paljon vuosia tällä planeetalla. Ei, te ette lähde lähiaikoina. Vaikka silloin tällöin mietitte sitä, ajattelette sitä - "Voi, mikä helpotus päästä pois tästä ihmistietoisuudesta." Ei, pääsette vain pois kehosta ja otatte kuitenkin tuon ihmistietoisuuden mukaanne.

Oi, ja se on muuten kunniamerkki. Hitto, menette toisiin ulottuvuuksiin, menette uuden maan ulottuvuuksiin ja sanotte: "Kävin juuri läpi taas yhden biologisen ihmiskokemuksen" ja teille hurrataan, kyllä. Menette muihin ulottuvuuksiin, joissa on muukalaisolentoja - voi, on suuri kunnia, kun on ollut ruumiillistunut ihminen.

Hengittäkää siis kehoonne, rakastakaa sitä ja olkaa kiitollinen siitä.

Adamus

Tämä St. Germainin osa (ranskalaisittain lausuttuna), mitä kutsutaan nimellä Adamus tai Adamus (toisin lausuttuna) - rakastan sitä. Rakastan sitä. Se on tavallaan teidän, shaumbrojen ja minun yhteisluomus. Minulla oli halu tehdä se, muttei minulla ollut oikein ryhmää, minkä kanssa tehdä sen, ennen kuin te tulitte mukaan, ja sitten loimme Adamuksen. Melko hämmästyttävää, eikö? (Pari ihmistä sanoo "joo") Joo, joo. (Adamus naureskelee) Joo, kaksi ihmistä … (naurua) Kolme, jos Linda tavallaan ajattelee sitä. Hänet saa ehkä horjutettua.

Ei, rakastan Adamus-persoonaa, tätä St. Germainin osaa, koska St. Germainilla on paljon viestintuojia. Joillakin heistä on sopimus kanssani. Toiset tuntevat minut ja tuntevat tämän olemuksen, mutta St. Germain on vähän tylsä. Vähän tylsä. Jos olette koskaan lukeneet … (Joku nyökkää, Adamus nauraa) Joo, olet lukenut joitain kirjoja! (Joku sanoo "kyllä") Oi! Ja on sanottava - enkä pakoile vastuistani kovin paljon - mutta on sanottava, ettei välttämättä vain St. Germain ollut vähän tylsä.

Tiedän, että tällä henkisellä matkalla on toisinaan tiukkuutta, kunnioitusta, tavallaan vääränlaista kunnioitusta. Niinpä mahdollisuus irtautua tuollaisesta tylsästä St. Germainista on suuri helpotus minulle. Voin tulla tänne. Voin hypätä Cauldren kehoon. Voin olla myös monien teidän kehossa samanaikaisesti. Voin olla iloa. Voin olla naurua. Voin olla ärsyttävä. Voi olla erittäin epämiellyttävä ja odottakaa vaan … (naurua)

LINDA: Kaikkea sitä. Joo, kaikkea sitä.

ADAMUS: … meillä on pitkä aika edessämme

LINDA: Mm hmm.

SART: Roskaa!

ADAMUS: Adamus on yhteisluomus, te ja minä. Se on teidän osanne, joka haluaisi todella vapautua ja olla epäkunnioittava ja kuriton ja tehdä asioita, joita ette normaalisti yhdistäisi henkisyyteen. Mutta on tämä perspektiivi, päällyste, millaiselta henkisyyden pitäisi näyttää. Kerron teille ja menemme siihen tänään. Ette pääse taivaaseen siinä autossa, tuossa henkisessä autossa. (Vähän naureskelua) Ei ikinä. Näytän teille, miksi ja miksi ei.

On siis mukava olla täällä kanssanne ja pitää vähän hauskaa. Te jotka katselette ensimmäistä kertaa, niin tänään aion olla humoristinen (yleisö taputtaa), koska Adamus on te ja minä, eikö? Tänään aion olla provosoiva, minua sanotaan usein … (joku sanoo "joo" ja muutama taputus) Vähemmän naurua tässä kohdassa. Minua sanotaan usein ärsyttäväksi, ärsyttäväksi. Ai miksi? Koska te haluatte sitä, me haluamme sitä, koska meidän on löydettävä tie ulos. Meidän on löydettävä tie ulos ja tänään tarkastelemme ehdottomasti sitä.

Jos jotkut teistä katselijoista ajattelevat, että saatte kivan henkisen viestin, niin ei. Tänään aiomme olla rämäköitä. Olemme melko karkeita toisinaan. Teemme asioita, joita ette koskaan ajattelisi tapahtuvan henkisessä ryhmässä, paitsi orgioissa. (Naurua) Mutta sen lisäksi - sen lisäksi, rakkaat ystäväni, menemme tänään henkisen laatikon ulkopuolelle.

Niinpä pyydän sinua, että jos katselet ensimmäistä kertaa tai vaikka toista ja jos katselet ja ajattelet itseksesi: "Mihin oikein joudun ja mitä siellä tehdään?", yritä katsoa loppuun saakka, koska tarina on sinun - tylsyydestä valaistumiseen. Mmm. Kyllä, todellakin. (Pari taputusta ja vihellystä)

Teemme täällä vähän eri tavalla, koska sallitte sen. Jotkut teistä sallivat sen. Huomaan, ettei tänään ole monia. Luulisi, että sen syvällisen viisauden myötä, sen aikakausien viisauden mitä tulee näiden shoudien kautta - teidän, minä olen vain viestittämässä sen takaisin teille - luulisi, että syvällisen viisauden myötä, mitä täällä on ja mikä tuo iloa tässä elämässä ja säästää teidät noin 30, 40, 50 lisäelämältä, sen huumorin myötä millä teemme sen, sen hämmästyttävän viisauden myötä - kaikki veloituksetta kuukausi-shoudeissa - luulisi, että tuolla ovella olisi jono, joka jatkuisi kanjonin läpi Denveriin ja Kansasiin saakka, kun ihmiset odottaisivat kuulevansa. Eikö luulisi? (Yksi ihminen sanoo "kyllä") Tarkoitan, että luulisi, että kansallinen televisio olisi täällä satelliittirekkojen ja -lautasten kanssa filmaamassa tätä sen syvällisen yksinkertaisuuden vuoksi, minkä olette löytämässä.

LINDA: Ei. Kuitenkin NSA on täällä. (Vähän naurua)

ADAMUS: He saattavat oppia jotain. (Lisää naurahduksia)

Luulisi, että maksaisi ainakin 200 dollaria osallistua tähän tilaisuuteen ja voida koskettaa Adamuksen kättä - anna mennä, se on ilmaista tänään (naurua, kun hän tarjoaa kättään jollekin) - mikä on oikeasti te. Luulisi, mutta ei. Katson täällä yleisöä ja viime kerralla, viime kuussa oli tietysti pehmoleluja.

Voitteko kuvitella, millaista minun on palata Ylösnousseiden mestareiden klubiin ja he sanovat: "Adamus, miten tapaaminen meni tänään?" Hyvin, hyvin. (Vähän naureskelua)

"Ai jaa, todellako. Olivatko paikat täynnä?" Voi kyllä. Voi, totta kai, totta kai.

"Miten kaikilla meni, näillä ihmisillä?" Hmm, he olivat vähän hiljaisia tänään. (Vähän lisää naureskelua) Joo, mutta he ottivat viestin vastaan todella avosylin, joo - vaihteestaan. (Lisää naureskelua ja Adamus naureskelee)

Luulisi, että huone olisi tänään täynnä. Vie siis ylimääräiset 42 minuuttia ajaa tänne Coal Creek Canyoniin, ylimääräiset 42 minuuttia valaistumisenne hyväksi. Luulisi, mutta ei. Jotkut ihmiset eivät ota edes 10 minuuttia aikataulustaan - kaaos-, draama- ja mistä tahansa aikataulustaan. He eivät ota 3 ylimääräistä minuuttia tänne ajamiseen.

Niinpä avatessani silmät juuri ja nähdessäni huoneen puoli täynnä huimapäisiä merirosvoja - aargh, aargh, aargh, aargh! (Yleisö sanoo myös "aargh") aargh! - sanoin itselleni: "Adamus, St. Germain, Shakespeare", kaikki muut nimeni - se on muuten hyvin hämmentävää - sanoin itselleni: "Mitä tehdäään? Mitä tehdään pienen mutta huimapäisen ryhmän kanssa, joka on täällä tänään?" Meillä on pari tuntia aikaa puhua valaistumisesta, mitä tehdään?

Ja mietin sitä hetken ja sanoin: "Adamus, mitä tekisitte?" Mitä tekisitte, te shaumbrat jotka olette täällä, mitä tekisitte ihmisinä, silloin kun toiset eivät ole täällä? Mitä teette jokapäiväisessä elämässänne, silloin kun toiset eivät ole paikalla? Mitä teette, silloin kun olette muutamien muiden ihmisten kanssa ja on muita … Mitä teette, silloin kun keräännytte yhteen perheenne kanssa ja jotkut perheenjäsenistä eivät ole paikalla? Mitä teette? (Joku sanoo "puhumme heistä") Puhutte heistä! Ja sitä teemme tänään! (Naurua ja taputuksia)

Shaumbra-juoruilua

Me juoruilemme. (Muutamia naurahduksia) Siinä ei ole mitään väärää, voitte olla valaistunut ja juoruilla. Itse asiassa mitä valaistuneempi, sitä enemmän juoruilua. Sitä hauskempaa siitä tulee. Miksi? Koska se ei ole ilkeää. Ne ovat hauskoja tarinoita. Ne ovat erittäin hauskoja tarinoita.

Juoruillaanpa siis tänään niistä, jotka eivät ole täällä. (Muutama naurahdus)

No niin, vedetään syvään henkeä. Pääskää pois siitä henkisestä tiukkuudesta, mitä teillä ehkä on siitä. Linda, rakas Linda, nousisitko seisomaan hetkeksi?

Rakas Linda yrittää kovasti olla juoruilematta. (Vähän kikatusta, kun hän nyökkää)

LINDA: Olen melko hyvä.

ADAMUS: Hän yrittää kovasti olla juoruilematta, mutta joskus hän tarvitsee kaikki voimansa pitääkseen suunsa kiinni, vaikkei hänen mielessään ole kovin paljon. Hän yrittää kovasti, mutta tänään sinulla on lupa juoruilla. Sinulla Linda, sinulla shaumbra, joka olet täällä, ja niillä hyvin harvoilla jotka kuuntelevat tänään netissä. Näen, että teitä on jotain, muttei läheskään yhtä paljon. Oletteko niin kiireisiä, että te ette voi virittyä mukaan valaistumiseenne tänään, te jotka ette ole täällä? Te jotka olette täällä, liittykää mukaan juoruiluumme tänään. Puhumme shaumbroista, kyllä.

No niin, Linda, tarvitset mikrofonin. Minä tarvitsen fläppitaulun, jotta voimme ikuistaa koko tämän ydinolemuksen. (Hän järjestää aluetta ja antaa jakkaran Davidille) Tässä, ole hyvä. (Adamus naureskelee)

LINDA: Mitä?!

ADAMUS: Shaumbran ydinolemus.

Ottakaa siis hetki ja tuntekaa shaumbroja. Teemme yhdistelmän, shaumbra-yhdistelmän, ja ihanan … (Adamus piirtää ihmishahmon) En ole varma, onko se hymy vai nauru. Mitä siis shaumbroista? Kyse on vain meistä täällä.

Siis Linda, vietkö mikrofonin, kiitos, huimapäisille merirosvoille, jotka ovat täällä. Puhutaanpa shaumbra-ominaisuuksista, sellaisista asioista kuin … (Hän yrittää nostaa fläppitaulun sivutelineet) Enkelinsiivet, voi kyllä. Saisimmeko vähän teippiä, kiitos. Joo, hyvin nokkelaa. Halut, mitä shaumbrat haluavat? Ei vielä (Lindalle). Ei vielä. Uskomukset, mihin he uskovat? Totuudet, mitä heidän totuutensa ovat? Toisin sanoen, mikä on oikeasti totta heille?

Teippaisitko tuon tänne ylös? Sinun täytyy tehdä kaikkia näitä asioita.

LINDA: Hyvin monimutkaista. (Linda teippaa Adamuksen piirrosta)

ADAMUS: Heidän todellisuutensa. Mitä sanotte shaumbroista? Hmm. (Hän kirjoittaa)

Shaumbra-yhdistelmä. Tiedättehän, kun joskus tehdään yhdistelmä ihmisistä ja laitetaan kaikki ominaisuudet siihen. Tunteeko joku epämukavaksi juoruilun? Voimme sammuttaa kamerat ja mikrofonit ja kaiken. Sammuttaa valot, joo, joo, joo! (Adamus naureskelee) Haluatte laittaa pussin päähänne. (Muutamia naurahduksia) Tunsin energian romahtavan yhtäkkiä huoneessa kuin "Yäääk!!" Ei, ei, se on okei. He eivät välitä. He eivät ole täällä. Voimme siis puhua heistä.

Siis Linda, veistikö mikrofonia, kiitos. Aloitetaan. Ajatelkaa, mitä heidän halunsa ovat. Aloitetaan siitä. Shaumbra-halut.

PAUL: Sanoisin, että useimmat shaumbrat tuntevat saavansa viimeinkin vastauksia.

ADAMUS: Saavat vastauksia, hyvä.

PAUL: Kyllä.

ADAMUS: Okei, saavat viimeinkin vastauksia. Se on hyvä vastaus. Saatko sinä, Paul?

PAUL: Aivan ehdottomasti.

ADAMUS: Aivan ehdottomasti.

PAUL: Mm hmm.

ADAMUS: Mikä on paras vastaus, minkä olet saanut?

PAUL: Kyllä.

ADAMUS: Hyvä. Ja mikä oli kysymys?

PAUL: Sillä ei ole merkitystä. (Adamus naureskelee)

LINDA: Oho!

PAUL: Sillä ei ole merkitystä.

ADAMUS: Oi, viisas tyyppi.

LINDA: Ohoo!

ADAMUS: Oi, heinäsirkka. Hyvä, hyvä! (Adamus naureskelee ja pari taputtaa yleisössä)

SART: Hän saa Adamus-palkinnon.

ADAMUS: Erinomaista, erinomaista. Hyvä,okei.

PAUL: Kiitos.

LARRY (siirtäen maalaustelinettä) Estät ihmisiä, joista juoruilemme.

ADAMUS: Ai jaa. Shaumbrat. Mitä heidän halunsa ovat? Mikä heidän todellisuutensa on? Mitä totuudet ovat? Mitä heidän henkiset totuutensa ovat? Ai hyvä, hyvä. Nouse seisomaan, kiitos. Tule tänne eteen. En ole nähnytkään sinua vähään aikaan.

KERRI: Minusta tuntuu hyvin erityislaatuiselta. (Adamus naureskelee, Kerry tulee puolitiehen) Onko tämä hyvä vai perille saakka?

ADAMUS: Ei, ei, ei, tule perille saakka. Tule perille saakka. Jos juoruilemme, näytetään myös kaikille, kuka puhuu. Kerro siis minulle …

KERRI: Mikä oli kysymys?

ADAMUS: Kysymys on: kerro minulle shaumbroista.

KERRI: Shaumbrat haluavat, sinkkunaiset haluavat saada seksiä.

ADAMUS: Ai jaa, odotas hetki.

KERRI: Aion kertoa sinulle totuuden.

ADAMUS: Minäpä … Minun on kirjoitettava se.

KERRI: Kuulen sitä koko ajan.

ADAMUS: Hmm, no, kirjoitan vain, miten asia on.

KERRI: Se on totuus. Tarkoitan …

ADAMUS: Ai ainoastaan sinkkunaiset vai myös naimisissa olevat naiset?

KERRI: En puhu jätkien kanssa. He luultavasti haluavat myös. Ehkä he saavat sitä. En minä tiedä. (Vähän naurua)

ADAMUS: Okei. Mitä siis sanot nyt, haluavatko vain naiset seksiä, eivät miehet?

KERRI: En puhu jätkien kanssa ja he ovat kaikki pariutuneita. Ei täällä ole sinkkuja. He ovat kaikki jonkun kanssa. Näetkö sinkku- … Ai niin, Sart, sori. (Adamus nauraa) Oi, oi, odota, sori. Mutta kuulen naisilta, tytöiltäni …

ADAMUS: Tytöt, okei.

KERRI: … että he haluaisivat saada vähän aina silloin tällöin.

ADAMUS: Tytöt. Saada vähän mitä?

KERRI: Ja käsken heitä menemään pois mielestään.

ADAMUS: Saada väh- … En aina ymmärrä näitä uudenaikaisia fraaseja.

KERRI: Kyllä ymmärrät.

ADAMUS: Saada vähän … (hän kirjoittaa) Okei. Miksi vain vähän? Miksi ei …

KERRI: Se on täysin totta.

ADAMUS: Oletan, että puhut yltäkylläisyydestä. Miksi ei paljon?

KERRI: Koska he menevät mieleensä ja sanovat: "Tarvitsen sielukumppanini. Hänen on oltava täydellinen ja henkinen."

ADAMUS: Ai jaa, "tarvitsee sielunkumppanin". okei. Miten se liittyy saamiseen vähän?

KERRI: Niin minäkin sanon. (Vähän naureskelua)

ADAMUS: Okei. (Kerri naureskelee) Tarvitsee sielunkumppanin. (Hän kirjoittaa) Okei, ja … hyvä. Siis saada vähän. Ja saatko sinä?

KERRI: Et ole piipahtanut. (Adamus ja yleisö nauravat) Olen odottanut.

ADAMUS: Olen, mutta olit unessa.

KERRI: Et ole tullut tanssimaan etuovelleni.

ADAMUS: Olit unessa ja kuorsasit.

KERRI: Ai jaa, ihan sama.

ADAMUS: Ei kovin viehättävää - kuorsaaminen. Nukkuminen oli ok. Ja mitä muuta? Mitä muuta shaumbroista?

KERRI: Mitä muuta shaumbroista?

ADAMUS: Mitä muuta shaumbroista, koska olen kuullut teidän …

KERRI: He ajattelevat liikaa.

ADAMUS: He ajattelevat liikaa.

KERRI: Ajattelevat liikaa, aivan liikaa.

ADAMUS: Ajattelevat liikaa, okei. Ja mitä he ajattelevat?

KERRI: Enkä tee tätä kaunistellusti, koska jos kysyt minulta, minä kerron.

ADAMUS: Ei niin, juoruilemme tänään. Ajattelevat liikaa. Mitä he ajattelevat liikaa?

KERRI: Valaistumistaan.

ADAMUS: Seksin saamista. (Adamus naureskelee)

KERRI: Joo, joo. He eivät myönnä sitä.

ADAMUS: Aivan, aivan.

KERRI: He kertoivat sen minulle salaa, koska pystyn näkemään sen heistä.

ADAMUS: Aivan, aivan.

KERRI: Ja saan sen ulos heistä.

ADAMUS: Aivan.

KERRI: Todelliset halut.

ADAMUS: Joo.

KERRI: Mutta sitten he tavallaan sanovat: "Miksi en voi saada tuota yltäkylläisyyttä?"

ADAMUS: Mitä kerrot heille, kun he sanovat: "Rakas mestari Kerry, etsin vain lisää fyysisiä aistikokemuksia."

KERRI: Sanon, että ota ensinnäkin muutama paukku.

ADAMUS: Aivan.

KERRI: Hanki joku kaltaiseni siipimies.

ADAMUS: Aivan, aivan.

KERRI: Vie minut ulos ja löydän sinulle varmasti jonkun.

ADAMUS: Oikeasti?

KERRI: Joo, joo.

ADAMUS: Ai jaa, okei. Hyvä.

KERRI: Sinä et tarvitse sellaista apua, olen varma siitä. Mutta …

ADAMUS: En käy ulkona.

KERRI: Ai jaa, okei.

ADAMUS: Hyvä. Siis … Emme mene siihen. Siis he ajattelevat liikaa ja mitä he ajattelevat?

KERRI: Seksin lisäksi valaistumistaan ja sitä, miksei heillä ole yhtään yltäkylläisyyttä.

ADAMUS: Ei yltäkylläisyyttä, okei.

KERRI: Sanon sitä "heidän haisevaksi ajattelukseen", Larry.

ADAMUS: (kirjoittaen taululle) Ei yltäkylläisyyttä.

KERRI: Haisevaa ajattelua.

ADAMUS: Ja mitä he ajattelevat valaistumisestaan?

KERRI: He sanovat: "Mitä helvettiä! Olen käynyt kaikissa näissä työpajoissa kaikki nämä vuodet ja olen edelleen rahaton."

ADAMUS: Sanos muuta!

KERRI: Sanos muuta!

ADAMUS: Hyvä. Ja miksi he luulevat haluavansa valaistumista? Mitä he luulevat valaistumisen olevan?

KERRI: No, he nousivat tähän junaan kauan sitten ja he haluavat sen kulkevan raiteilla ja he vain - en usko, että he ajattelevat sitä kovin syvällisesti.

ADAMUS: (kirjoittaen taululle) Ei kovin syvällisesti … Eihän haittaa, että kirjoitan joitain näistä. Ei kovin … He ajattelevat liikaa, mutta ei …

KERRI: Aion lähettää sinulle laskun.

ADAMUS: … kovin syvällisesti. Erinomaista, kiitos. Saamme tänne hyvän luettelon. Hyvä, kiitos, kiitos.

KERRI: Ole hyvä.

ADAMUS: Linda?

LINDA: Olin valmiina.

ADAMUS: Hyvä. Kiitos, Kerri.

KERRI: Ole hyvä.

ADAMUS: Tavallaan avasit tämän. Siitä tulee nyt vähän mehukkaampaa. Hyvä, hyvä, hyvä. (Vähän taputuksia) Tiedän, että voisin luottaa teihin.

Okei, mitä muuta? Meillä on tässä hyviä juttuja. Aloitimme vähän makyolla, mutta nyt saamme kunnon juttuja. Okei, mitä muuta?

LINDA: Annan mikin hyvin, hyvin kuuluisalle erityisvieraallemme täällä tänään - Patricia Adurdenelle, Conscious Money -kirjan (= tietoinen raha) tekijälle.

ADAMUS: Ai jaa!

LINDA: Kaikkien yltäkylläisyysongelmien vuoksi tällä naisella …

ADAMUS: Maksetaanko sinulle näistä tuotetilaisuuksista?

LINDA: Tällä naisella on vastaukset.

ADAMUS: Saatko komission?

LINDA: Kyllä, saan. Hän lähettää minulle siunauksia.

ADAMUS: Hyvä.

LINDA: Tapahtuu siunausten vaihtoa.

ADAMUS: Hyvä. Onko sinulla yhtään kirjaa mukanasi tänään? Voisimme pitää sitä kameralle. (Patricia pudistaa päätään "ei") Okei.

LINDA: Se on nimeltään "Conscious Money", Patricia Adurdene.

ADAMUS: Hyvä. Siis rakas Patricia, mitä shaumbrassa on pikku …

PATRICIA: (huutaen) He haluavat olla kuuluisia! (Linda nauraa)

ADAMUS: Voi kyllä! He haluavat olla kuuluisia. He itse asiassa haluavat. He haluavat ja eivät halua, okei. He haluavat siis olla kuuluisia ja ovatko he?

PATRICIA: Ei. Siksi sinun täytyy kaivaa minut esiin. (He kumpikin naureskelevat)

ADAMUS: Ja mitä …

PATRICIA: Enkä ole edes kuuluisa!

ADAMUS: Miksi he haluavat olla kuuluisia?

PATRICIA: No, se on vahvistus. Se merkitsee, että rakastetaan. Olet …

LINDA: Oo.

PATRICIA: Olet …

ADAMUS: Rakastan tuota.

PATRICIA: Katsokaa Kim Kardashiania. Miten voit kyseenalaistaa? Miten voit kysyä?

ADAMUS: Erittäin hyvä roolimalli.

PATRICIA: Miksi?

ADAMUS: Joo, siis vahvistusta. Erinomaista. Minkä tason vahvistusta?

PATRICIA: No, se riippuu ryhmästä. (Hän naureskelee)

ADAMUS: Joo, joo, joo.

PATRICIA: Riippuu siitä, kuka pitää sinua kuuluisana.

ADAMUS: Kyllä. No, vahvistus on tavallaan ihmisitse, mitä kutsun pikku ihmisitseksi, joka yrittää tuntea olevansa suuri ihmisitse. Ja se haluaa vahvistusta muilta. Se haluaa … Tuo osa haluaa mennä huoneeseen ja kaikki sanovat: "Ooh! Aah!"

PATRICIA: "Siinä menee …" mitä tahansa.

ADAMUS: Ja sitten tietysti vahvistusta itseltään. Vahvistusta "Aa, tein sen. Koska olen kuuluisa, tein jotain upeaa, mistä minut todella pantiin merkille. Koska olen kuuluisa, minun on pakko olla tavallaan valaistunut, tavallaan. Ja koska olen kuuluisa, saan luultavasti rahaa ja onnellisuutta ja rauhaa." Kyllä.

PATRICIA: Varmasti.

LINDA: Luultavasti seksiäkin.

ADAMUS: Kyllä, miten se toimii?

PATRICIA: Joo.

ADAMUS: Ja seksiä, kyllä. Miten se toimii?

PATRICIA: No, joskus toimii. Se toimii joillain ihmisillä joskus.

ADAMUS: Kyllä, kyllä.

PATRICIA: Ja sitten jonkin ajan kuluttua tapahtuu pieni yhteentörmäys.

ADAMUS: Joo, joo. (Vähän naurua) Luulen niin. Luulen niin. (Adamus naureskelee) Kyllä, se tavallaan lukkiutuu.

PATRICIA: No, se aiheuttaa riippuvuutta.

ADAMUS: Kyllä, se aiheuttaa riippuvuutta!

PATRICIA: Jos olet hieman vähemmän kuuluisia, niin …

ADAMUS: Koska on tavallisesti joku kuuluisampi …

PATRICIA: … "olen epäonnistunut".

ADAMUS: … ellet ole Adolf Hitler tai Tsingis Khan.

PATRICIA: Aivan.

ADAMUS: Tavallisesti joku on kuuluisampi. Ja se on riippuvuus. Ei niin, että minulla olisi ollut koskaan sitä ongelmaa.

PATRICIA: Ei! (Joku muu sanoo "ei")

ADAMUS: Mutta minulla oli huono maine ja haluaisin sanoa, että huonomaineisuuden ja kuuluisuuden välillä on eroa, vaikkei todellisuudessa ole. On vain kiva tapa sanoa niin. Mutta riippuvuus - he haluavat olla kuuluisia ja se on riipp- … riipp- … (hän tavaa).

LINDA: Mitä?

ADAMUS: … -uvuutta aiheuttavaa. Ja …

LINDA: Miksi jäit jumiin siihen?

ADAMUS: Tota, yritän tehdä kaiken tämän.

Se aiheuttaa tavallaan riippuvuutta ja se on hullua ja sitten he katsovat peiliin ja sanovat: "Olen varmasti tehnyt jotain tärkeää tässä elämässä." Olisiko oikeudenmukaista sanoa, että useimmat shaumbrat ovat kuuluisia vai eivät ole kuuluisia?

PATRICIA: Eivät ole kuuluisia.

ADAMUS: Eivät ole kuuluisia. Mutta luuletko kuitenkin, että he etsivät mainetta?

PATRICIA: (hän huokaisee, joku muu sanoo "ei") Joku sanoi "ei". Okei.

ADAMUS: Hyvä. Eivät kovin kuuluisia. Miten moni täällä - voitte vastata vain itsellenne - on tavallaan uneksinut tai halunnut olla vähän kuuluisa? Vain vähän, joo. Tarkoitan, että se on luonnollista. Se on luonnollista. Jos sitä katsotaan toisesta perspektiivistä, se on myös osittain ylpeyttä siitä, mitä olette tehneet, ja sen tunnistamista, että toiset ihmiset tunnistavat, mitä olette tehneet. Mutta se voi olla ansa.

Miten moni täällä - teidän ei tarvitse nostaa kättänne, koska juoruilemme toisista - on ajatellut joskus menneisyydessä: "Voi, minusta tulee valaistunut. Olen tavallaan Jeshuan ja Buddhan ja Kuthumin rinnalla. En St. Germainin, kukaan ei voi tavoitella tuota korkeutta (naurua), mutta olen siellä, ja kyllä, minusta tulee mestari, opettaja, parantaja. Viuh! - parantunut. Ihmiset sanovat kaikkialla, minne menen: "Parantaisitko?"

Ja tietyssä mielessä se on mielenkiintoista, koska on jotain sanottavaa toisten auttamisesta, jotka ovat todella valmiita autettavaksi. Mutta tavallaan - aion sanoa sitä, laittaa sille nimilapun - se on voimaa/valtaa. Se on voimaa ja lopetin juuri Kolumbiassa puhumisen voimasta ja pyysin shaumbroja, jotka olivat siellä, vetämään voimamaton altaan, elämään voimattomasti, ilman voimaa. Se on uskomaton tapa elää. Alatte havaita, miten paljon konflikteistanne ja ongelmistanne kumpuaa voiman vuoksi.

Erinomaista, kiitos.

PATRICIA: Kiitos.

ADAMUS: Jatketaanpa juoruilupiiriämme. Mitä muuta shaumbroissa on? Ajatelkaa heidän halujaan? Mikä heidän todellisuutensa on? Mitä heidän henkiset totuutensa ovat? Mitä shambroissa on?

LINDA: Menen toisen ekspertin luo tässä.

ADAMUS: Ai jaa, kyllä.

MARTY ("MOFO"): Olemme maailman parhaita hengittäjiä.

ADAMUS: Kasvattajia. Hyviä kasvattajia, ai. (Naurua) (Suom. huom. samankuuloinen sana merkitsee "kasvattajaa")

MARTY: Ei, ei, ei, ei! (Joku huutaa "hengittää") Hengittää.

ADAMUS: Hengittäjiä. Parhaita hengittäjiä.

MARTY: Hengittäjiä.

ADAMUS: Parhaita hengittäjiä. Hyvä, hyvä.

MARTY: Hengitä kanssani. Älä …

ADAMUS: Hengittäjiä, hyvä. Miksi niin on, Mofo? Parhaita hengittäjiä, miksi niin on?

MARTY: Paljon harjoittelua.

ADAMUS: Paljon harjoittelua.

MARTY: Joo.

ADAMUS: Joo, joo.

MARTY: Joo.

ADAMUS: Mitä luulet tapahtuvan, silloin kun shaumbroja pyydetään tällaisessa ryhmässä hengittämään?

MARTY: Se on vain luonnollista avautumista. Se tulee luonnostaan.

ADAMUS: Joo, joo.

MARTY: Kaikki muut neuvot …

ADAMUS: Mihin luulet heidän menevän?

MARTY: Hmm, lähemmäs todellista itseään.

ADAMUS: Todella. Tarkoitan oikeasti

MARTY: Hah, hah! (Adamus naureskelee) Se on helpoin tapa päästä keskukseen niiden kaikkien neuvojen vuoksi, joita annat meille ja joita annamme itsellemme. Se on helpointa tehdä. Se toimii joka kerta. Se on erinomaista.

ADAMUS: Aivan. Se on helppoa. Se on helppoa.

MARTY: Jep. Mm hmm.

ADAMUS: Se on melko helppoa kaikkien noiden mantrojen ja tiettyjen lauseiden ja fraasien tai minkä hyvänsä sijasta. Valitettavasti - näin meidän poikien kesken - on sanottava, että useimmiten, kun shaumbroja pyydetään hengittämään, he menevät suoraan ulos kehostaan. He eivät hengitä tietoisesti. Hengittäminen antaa heille luvan lähteä hetkeksi. He menevät haavemaailmaan.

MARTY: Lähtevät ulos.

ADAMUS: Kiva - viuh! Vau. He eivät hengitä tietoisesti, mikä tuo tunteen - ei ajatusta vaan tunteen - "minä olen olemassa". Vetäkää henkeä sille. Vau, joo. Monet heistä menevät ulos, mutta se on okei. Ainakin se on hengähdystauko. Ainakaan heistä ei tule todella älyllisiä. Ainakin he rentoutuvat. Tapahtuu ainakin biologinen muutos, kun sanomme sanan "hengittää". Se on kuin hypnoottinen "hengitä" - "Aah, okei." Hyvä, hyvä. Okei, parhaita hengittäjiä.

MARTY: Mm hmm.

ADAMUS: Kyllä, ja mitä muuta? Mitä muuta shaumbroista?

MARTY: Hmm, luulemme olevamme parempia kuin kukaan muu. (Naurua)

ADAMUS: Aha, pidän tästä. Pidän tästä.

MARTY: Tarkoitan, ettei ylimielisellä tavalla.

ADAMUS: Ei.

MARTY: Minä …

ADAMUS: Eiii.

MARTY: Ei! Ei! (Lisää naureskelua)

ADAMUS: Ei! (Adamus naureskelee)

MARTY: Olemme tosi siistejä enkeleitä. Tarkoitan …

ADAMUS: Keitä he oikein luulevat olevansa …

MARTY: Se ei ole rehvastelua, jos se on totuus.

ADAMUS: Ei tietenkään, ei. Siinä on mielenkiintoinen dynamiikka - "parempi kuin muut" - mikä on hyvä. Monet ihmiset sanoisivat: "Oi! Häpeä, että luulet olevasi parempi." Miksi? Miksi ei? Tarkoitan …

MARTY: Juuri niin.

ADAMUS: Minä olen mitä olen. Minkä minä sille voin!

MARTY: Joo! (Naurua)

ADAMUS: Sori vaan, mikä sinun kohtalosi on.

MARTY: Minkä minä sille voin, että olen niin hemmetin hyvä!

ADAMUS: Minä olen mitä olen. Siis kyllä, kyllä. Monta kertaa he ajattelevat olevansa parempia kuin muut ja tarkoituksella osun suoraan siihen. Rakastan sitä. Ja rakastan kertoa shaumbroille, että rakastan työskennellä heidän kanssaan, koska rakastan. Olisi todella tylsää työskennellä joidenkin muiden ryhmien kanssa. Todella.

Mutta mietin toisinaan, onko se vain karkkia. Onko se vain päivän pikkuhuume, pikkukokaiini? Onko se vain hyvän mielen tuoja, mikä tukee heitä taas vähän, jotta he pääsevät ulos ovesta ja palaavat kohtaamaan elämän?

En tiedä. En tuomitse mitenkään. (Vähän naurua) Mutta, mutta … ja onko huono asia ajatella, että on erilainen kuin muut? Erilainen tavalla, mistä pidän ja mitä arvostan, vaikkeivät ehkä toiset …

MARTY: Juuri niin.

ADAMUS: Joo, olen parempi. Kyllä, se on erittäin mielenkiintoinen huomio. Miltä sinusta tuntuu?

MARTY: Hmm …

ADAMUS: Sanotaan, että menisit kirkkoon huomenna, mitä ei tapahdu, mutta sanotaan, että menisit. Kävelisit ovesta kirkkoon ja pappi tekee siellä pappiasioitaan. Ajatteletko: "Pyh, olen parempi kuin tämä"?

MARTY: On hyvin mielenkiintoista, kun sanot noin.

ADAMUS: Tiedän sen. (Lindan voi kuulla naureskelevan) Kaikki mitä sanon, on tavallaan mielenkiintoista.

MARTY: No, ensinnäkään en pääsisi ovesta läpi, koska salama luultavasti iskisi mennessäni sisään, mutta … Itse asiassa olin hautajaisissa juuri eilen, muistopalveluksessa ja kun pappi teki omia, tiedäthän "Olemme Jumalan lapsia ja hän antoi sinulle elämän" ja kaikkea tätä, oli hyvin mielenkiintoista, mitä meni lävitseni, koska se oli pfff, psss, tsii. Mutta se oli. (Hän naureskelee)

ADAMUS: En ihan tajunnut sitä.

MARTY: Tarkoitan … (Naurua)

ADAMUS: Mitä se oli? Mitä se oli?

MARTY: Se oli pfff, psss, tsii.

ADAMUS: Aha! Joo, joo.

MARTY: Joo.

ADAMUS: Se on tavallaan kuin "mitä vittua", mutta pidän sinun versiostasi enemmän. Voisitko tehdä sen vielä kerran, jotta voimme soittaa sen uudestaan ensi kuun videossa?

MARTY: Totta kai!

ADAMUS: Okei.

MARTY: Totta kai. Pfff, psss, tsii. (Naurua ja vähän taputuksia)

ADAMUS: Se on noin yksinkertaista!

MARTY: Helppoa kuin hengittäminen.

ADAMUS: Näen Vickin - tai kuka tahansa editoikin - kelaavan tuota kerta toisensa jälkeen.

MARTY: Voisimme tehdä siitä laulun.

ADAMUS: Joo. Oi! Joo, hyvä, hyvä. Ja mitä tapahtui hautajaisissa, kun olit pfff, tsii, pfff?

MARTY: Sama kuin aina. Kaikki olivat, tiedäthän, …

ADAMUS: Poissa kehostaan.

MARTY: Joo.

ADAMUS: Aina ollaan hautajaisissa.

MARTY: Joo-o.

ADAMUS: Joo. Hyvin pois kehosta. Joo, joo.

MARTY: Ja sitten jälkeenpäin kaikki vain hitaasti hiipivät samaan vanhaan puurtamiseen, missä he normaalisti ovat.

ADAMUS: Joo, se on mielenkiintoista. Piipahdan hautajaisissa aina silloin tällöin saadakseni vain virnistellä.

MARTY: Nauraa.

ADAMUS: Asiat ovat vähän hitaita ylösnousseilla mestareilla. Ja piipahdan käymään ja se on hyvin mielenkiintoista, koska hautajaisissa on eräänlainen havaintotapa, eräänlainen surun fasadi ja silloin tällöin surua oikeasti on. Mutta tulkaa mukaan joku kerta - meidän pitäisi tehdä DreamWalk jonkun hautajaisiin (vähän naureskelua) - ja he ajattelevat, mitä syövät päivälliseksi. He ajattelevat lomaansa. He ajattelevat seksiä. He ajattelevat … joo, kirkossa hautajaisissa. He ajattelevat kaikkia näitä asioita ja suurta syyllisyyttä. Suurta syyllisyyttä, omaa syyllisyyttään. He eivät todellakaan ajattele: "Hei, mitä Bobille kuuluu? Miten Bobilla mene toisella puolella?" He pelkäävät tietää, että Bob on siellä heidän kanssaan eikä hän ole tyytyväinen. (Pari naurahdusta) Hyvä, hyvä.

Mitään muuta? Onko mitään muuta juorulistallemme?

MARTY: Tämä veti yhteen sen. Olen luultavasti loukannut monia.

ADAMUS: Voi, se on okei. Se on okei.

MARTY: He eivät ole täällä. He eivät ole täällä.

ADAMUS: He eivät ole täällä.

LINDA: Kenen hautajaiset ne olivat?

ADAMUS: Nimittäin kenties ainoa syy, miksi teen tätä …

MARTY: Vastaanottovirkailijan.

ADAMUS: … on, että heidän on hitto soikoon parempi olla tällä tästedes, muuten puhumme heistä.

MARTY: Se opettaa heitä.

ADAMUS: Se opettaa heitä. Mutta hyvä, hyvä. Kiitos. Otetaan vielä muutama, hyvä.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Mikään ei vedä vertoja pienelle shaumbra-juoruilulle. Mitä shaumbroissa on sellaista, mitkä todella ärsyttää teitä?

LINDA: Se ei ollut alkuperäinen kysymys. (Naurua)

MICHELLE: Joo!

LINDA: (nauraen) Se ei ollut alkuperäinen kysymys! (Lisää naurua)

ADAMUS: Minä kehityin. Minä kehityin. Mutta mitä shaumbroissa on, piste?

MICHELLE: Olemme kaikki odottaneet valaistumistamme, joka kuukausi.

ADAMUS: Ai jaa!

MICHELLE: Odotamme, odotamme, odotamme.

ADAMUS: Joo, joo.

MICHELLE: Ja sitten keksimme helposti muuta ajateltavaa.

ADAMUS: Joo.

MICHELLE: Mutta olemme hyvin sitoutuneita, luullakseni.

ADAMUS: (kirjoittaen taululle) Valaistumisen odottaminen.

MICHELLE: Niin kuin "Missä se on? Milloin?!" (Joku huutaa (milloin?!)

ADAMUS: Valaist- … Valaistumisen odottaminen.

MICHELLE: Joo. Vuoteen 2012, 2013 mennessä …

ADAMUS: Mutta tiedätte, että tämä on minun luetteloni kärjessä.

MICHELLE: … 2020.

ADAMUS: Mitä shaumbroissa on? He kaikki odottavat. Tarkoitan, he kaikki odottavat. Voin tanssia täällä jonkin aikaa - en ikuisuuksia, mutta jonkin aikaa. Voin antaa ajanvietettä, koska se on työtäni. Voin antaa ajanvietettä jonkin aikaa, mutta he kaikki odottavat. Palaan pitkistä tapaamisista ja menen linnaani, yhteen monista, monista, monista linnoistani ja … (vähän kikatusta) näen, että he kaikki odottavat! Niinpä ei välitä, huvitan itseäni, jos ei mitään muuta, mutta he kaikki odottavat, joo. Miksi?

MICHELLE: Koska se on meille tärkein asia?

ADAMUS: Ei, vaan miksi te odotatte? Miksi te ette tee sitä?

MICHELLE: Ai jaa, miksi emme tee sitä?

ADAMUS: Niin, niin.

EDITH: Koska hän on niin hyvä rakastaja!

ADAMUS: Aah, kiitos. Shh! Älä kerro, Edith. Edith ei halua valaistumistaan, koska hän luulee, etten sitten tule käymään yöllä ja …

EDITH: Et sinä tiedä, mitä haluan.

ADAMUS: Kuiskasit sen korvaani yhtenä päivänä.

EDITH: Kenties valehtelin.

ADAMUS: (naureskellen) Hyvä. Siis miksi odotusta? Miksi odotusta?

MICHELLE: En tiedä. Luulen, että kenties odotamme jotain taianomaista hetkeä, jolloin asiat vain hetkessä muuttuvat.

ADAMUS: Joo, joo. Phiuu!

MICHELLE: Heräät ja tuntuu erilaiselta. Tunnet yhdistyneesi. Rakastat itseäsi.

ADAMUS: Joo.

MICHELLE: Et välitä kuuluisuudesta. Et välitä mistään, koska olet vain niin … En tiedä.

ADAMUS: Pysähdytäänpä tähän - et välitä mistään.

MICHELLE: No …

ADAMUS: No. Ei, vaan oikeasti.

MICHELLE: Joo, minä vain …

ADAMUS: Ei, ei, oikeasti. Ei, tarkoitan siis oikeasti. Et välitä mistään, piste. Kenties se on pieni salainen vihje juoruilupelissämme - et vain välitä mistään.

Nyt useimmat ihmiset sanoisivat: "No, se kuulostaa kamalalta. Se kuulostaa tosi tylsältä. On tarkoitus välittää asioista." Oikeasti? Tarkoitan, että kuvitelkaa hetki, että voima vedettäisiin elämästänne pois ja lakkaisitte pelaamasta valtapeliä. Voimaa/valtaa on kaikkialla. Sitä on politiikassa. Sitä on rahassa, liike-elämässä, suhteissanne toisiin, kaikkialla muualla. Kaikki leikkivät vallalla. Valtapeli tuli, koska oli uskomus, että oli rajallinen määrä energiaa ja teidän oli varastettava joltain toiselta, koska ette tietenkään vaivautuneet katsomaan sisäänne saadaksenne energiaa tai tietoisuutta tai vastauksia. Niinpä se aloitti valtapelin, mikä ei ole koskaan oikeastaan loppunut. Mutta se kaikki on harhaa.

Voima/valta on ehdottomasti harhaa, koska kaikki on sisällä ja se mikä on sisällä, vetää puoleensa kaiken energian, mitä koskaan voisitte tarvita, eikä teidän tarvitse koskaan varastaa sitä keneltäkään muulta. Mutta kaikki elävät siinä voimaharhassa, että teidän on tehtävä jotain ja teidän on välitettävä jostain.

Väitän, ettei teidän tarvitse väittää mistään. Sitten olette vapaa todella nauttimaan kaikesta. Voimattomuus, ilman tarvetta pelata pelejä. Voitte itse asiassa lopultakin alkaa arvostaa fyysistä kehoa ja olla huolehtimatta, että se vanhenee tai sairastuu. Voitte itse asiassa nauttia toisten ihmisten kanssa olemisesta huolehtimatta, että he varastavat energiaanne, vääristelevät teitä, valehtelevat teille, pettävät teitä ja kaikkea muuta vastaavaa. Voi, niin helppoa.

Pitäisin siis siitä, kun sanoisitte, että te ette välitä mistään, piste. Mm. Mutta shaumbrat täyttävät tyhjät kohdat.

On aina - laitan omat kohtani tänne - ns. surullisen kuuluisa "shaumbra-mutta". Yhdellä t:llä.* On shaumbra-mutta. Puhumme siitä työpajassa tai unitilassamme ja pääsette aivan … ette te, vaan he. He pääsevät suoraan valaistumisen kynnykselle, "mutta …"

*(Suom. huom. sanat "mutta" ja "takapuoli" kuulostavat samalta ja toisessa on yksi "t" ja toisessa kaksi)

Voi, mitä minun pitäisi tehdä? Mitä minun pitäisi tehdä? Tuokaa kottikärryt ja täyttäkää ne kaikilla "mutilla" ja kärrätkää se toiselle puolelle joksikin aikaa. On "mutta" - "Mutta!" Joo, juuri niin. Kokeillaan sitä taas kerran.

On aina inspiraatioita, kaikkea muuta ja sitten päästään aivan valaistumishetkeen, "mutta!" (Adamus naureskelee) Hyvä. Mitä muuta? Mitä muuta? Voi että, minulla on hauskaa.

LINDA: Odota, minulla on "mutta". En ymmärrä Sartin juttua tässä.

ADAMUS: En halua nähdä Sartin juttua, en todellakaan.

LINDA: Hänellä on tämä Palfinger kaulassaan. (Sartilla on nauha, missä lukee "Palfinger")

SART: Ai, se on suuri nosturi.

LINDA: Varmaan. (Adamus viittelöi Sartille)

SART: Ai, minun on noustava puhumaan?

ADAMUS: Nousetko ylös, Sart? Kyllä. Ja haluan varmistaa, että kamera näkee sinut. Tule tänne eteen.

SART: Voi ei!

ADAMUS: Voi kyllä! Kyllä. (Sart naureskelee) Isä Sart. Kyllä, hyvä. Mitä Linda sanoikaan jutustasi?

SART: En tiedä, mitä se oli.

ADAMUS: Mikä juttu?

LINDA: Hänellä on Palfinger. Mikä helvetti Palfinger on? Kuulostaa pelottavalta.

SART: Ai jaa, se on vain raskasta kalustoa, pieni trukki (naurua).

ADAMUS: En halua kuulla siitä. En todellakaan halua … En halua kuulla - miten kutsuitkaan sitä - palfingeristä?

SART: Kuka haluaa kuulla?

ADAMUS: Kyllä. Kyllä, se on vain … Siis Sart, kun olet täällä edessä, laitetaan tämä liikkeelle, joo. (Sart istuu Adamuksen tuolilla) Melko kiva, eikö vain?

SART: Tämä on kiva!

ADAMUS: Joo, haluan vaihtaa paikkaa kanssasi. Anteeksi, Linda. (Naurua, kun Adamus menee istumaan Sartin tuolille) Kyllä, ja …

SART: Tämän päivän oppitunti: kaikkien on käytettävä näitä paitoja. Silloin tiedämme, missä kukin seisoo. (Vähän naurua)

ADAMUS: Siis Sart, mitä shaumbroista?

SART: Pidin siitä kohdasta, että tuntee olevansa parempi kuin muut ihmiset. Omassa elämässäni tällä hetkellä kyse on edelleen säännöistä.

ADAMUS: Ei, vaan muista shaumbroista. Puhutaan heistä.

SART: Luulen, että shaumbrat ovat kyllästyneet sääntöihin.

ADAMUS: Mutta heillä on niitä edelleen.

SART: Joo, elämme edelleen niiden mukaan, mutta luulen, että olemme kyllästyneet niihin.

ADAMUS: Kyllästynyt sääntöihin.

SART: Kyllästynyt sääntöihin, etsii vapautta.

ADAMUS: Säännöt. Edelleen … niiden ansassa. (Adamus kirjoittaa)

SART: Tarkoitan, että vanha punainen ja vihreä valo ovat melko hyviä - ne meillä on oltava - mutta jotkut muista säännöistä, joita meillä on … (Muutama naurahdus)

ADAMUS: Hyvä, hyvä. Joo, anna meille esimerkki shaumbra-säännöstä.

SART: Hmm, että meidän on sovittava joukkoon.

ADAMUS: Joo, joo. Sitä ei tapahdu.

SART: Ja olemme valmiita sen osalta.

ADAMUS: Sitä ei tapahdu.

SART: Meidän ei tarvitse sopia joukkoon enää.

ADAMUS: Tota, sopia joukkoon. Okei, se on hyvä kohta.

SART: Meiltä hakattiin pää sen vuoksi entisaikaan, mutta luulen, että sekin on muuttunut.

ADAMUS: Joo, hyvä.

SART: Voimme tehdä enemmän valaisemista. Ja olen huomannut sen ravintoloissa tai muualla. Näen ihmisiä ja he tavallaan säpsähtävät, kun kerron heille, että minulla on ehkä ollut 1400 elämää ja …

ADAMUS: Joo, joo.

SART: Mutta en voi todistaa sitä teille.

ADAMUS: Aivan, aivan.

SART: Mutta ette tekään voi todistaa minulle, että te olette vasta ensimmäisessä elämässänne.

ADAMUS: Varmaan. Käyt siis näitä keskusteluja, kun menet ravintoloihin? (Vähän kikatusta)

SART: Joo, ja se on …

ADAMUS: Joo, joo. Joo, joo.

SART: Ihmiset kuuntelevat enemmän, ainakin minun näkökulmastani.

ADAMUS: Joo, joo.

SART: Joo.

ADAMUS: Hyvä. Onko mitään muuta shaumbroista?

SART: Voi, me olemme hullua sakkia.

ADAMUS: Hullua sakkia. Okei, hyvä. Kiitos, Sart. Voit viedä kalustosi takaisin tuolille.

SART: Oletko varma? Olen juuri pääsemässä vauhtiin. (Naurua)

ADAMUS: Sen vuoksi … joo. Tiedän, tajusin sen. Okei, Linda, vielä muutama. Vielä muutama, ennen kuin siirrymme eteenpäin.

Shaumbra-juoruilua. Mitä shaumbroissa on, häh? Ainakin teidän mielestänne, puhukaa sydämestänne. Ei pidätellä.

JOYCE: No, minulla menee hyvin heidän kanssaan.

ADAMUS: Anteeksi kuinka?

JOYCE: He ovat okei.

ADAMUS: He ovat okei.

JOYCE: Joo.

ADAMUS: Okei.

JOYCE: Joo.

ADAMUS: Mutta entä … entä … mitä heidän halunsa ovat?

JOYCE: Valaistuminen ja ajatus, että valaistumisen kautta heille tulee yltäkylläisyyttä.

ADAMUS: Ai jaa, okei. Valaistumisen kautta … V = dollarin merkki. Valaistuminen on yltäkylläisyyttä. Se on tavallaan mielenkiintoinen tapa lähestyä valaistumista. (Adamus naureskelee) Okei. Entä toisinpäin, yltäkylläisyys = valaistuminen?

JOYCE: No, se toimisi. (Vähän naureskelua)

ADAMUS: (naureskellen) Se toimisi melko hyvin!

JOYCE: Jos yltäkylläisyyttä oli alun alkaen.

ADAMUS: Joo. Miksi hyvin monet shaumbrat ovat rahattomia, aivan sillä hilkulla? Eivät kenties paljon enemmän kuin ihmiset yleensä, no, ehkä vähän enemmän. Mutta luulisi, tuntisi, että koska shaumbrat jotka tietävät kaiken energiasta ja tietoisuudesta ja tietävät fysiikasta, minkä olemme keksineet tässä luokkahuoneessa, he olisivat niin hurjan yltäkylläisiä, että he eivät edes tietäisi, mitä tekevät kaikella sillä rahalla. He vain toisivat sitä tänne ja polttaisivat takassa pitääkseen huoneen lämpimänä. Heillä olisi niin paljon. En näe tänään edes tulta, puusta puhumattakaan, enkä tietenkään rahaa. Luulisi.

Mitä muuta shaumbroista? Näen, että sinulla raksuttaa. Mitä muuta shaumbroista?

JOYCE: No, tavallaan pidämme asioiden tekemisestä omalla tavallamme emmekä pidä siitä, että ihmiset sanovat meille, mitä tehdään. (Hän kikattaa)

ADAMUS: Tavallaan … okei. "Meidän tapamme."

JOYCE: Kenties meillä ei sen vuoksi ole yltäkylläisyyttä, koska olemme aina tuhlaamassa sitä.

ADAMUS: Joo, joo tai on haluton ottamaan työpaikkaa.

JOYCE: Tai kokeilee uutta tapaa.

ADAMUS: Haluton ottamaan työpaikkaa.

JOYCE: No, se olen minä.

ADAMUS: Haluton ottamaan työpaikkaa. (Joyce kikattaa vähän) Ei halua ottaa työpaikkaa.

JOYCE: Se kuulostaa minulta.

ADAMUS: Jos kuulostan rikki menneeltä levyltä, se johtuu siitä, että monet shaumbrat kuulostavat. Tota, mielessä on tämä: "Jessus, minulla on oltava työpaikka saadakseni rahaa." Kuka sen keksi? Se on suurinta roskaa, mitä olen kuullut koko elämäni aikana? Itse asiassa työpaikka rajaa yltäkylläisyyttä, joo. Tämä ei käske teitä parkkeeraamaan shaumbra-takapuoltanne sohvalle, mutta teidän ei tarvitse tehdä työtä jollekin toiselle. Itse asiassa, luulen Tobiaksen sanoneen, että teidän täytyy tehdä töitä itsellenne.

JOYCE: No, minä teen.

ADAMUS: Joo, joo. En nimittäin puhu … Puhumme shaumbroista.

JOYCE: No, okei.

ADAMUS: Juoruilemme niistä, jotka eivät ole täällä. Joo, hyvä. Mitä muuta shaumbroista?

JOYCE: Mmm, joskus he voivat uuvuttaa.

ADAMUS: He voivat uuvuttaa?

JOYCE: Joo, he voivat uuvuttaa.

ADAMUS: Kerrotko sen minulle?! (Naurua) Voi, olen pahoillani! (Adamus naureskelee)

JOYCE: Juoksen autolle ja ajan kotiin.

ADAMUS: Joo, joo. Onko se sitä, mitä kutsumme makyo-tekijäksi?

JOYCE: Kyllä.

ADAMUS: Joo, joo, okei. Jos ihmettelette, minne olemme menossa tässä, niin minulla ei ole aavistustakaan (naurua). Mutta menemme joka tapauksessa. Se on tärkeä asia. Me menemme. Me menemme. Okei, kiitos.

JOYCE: Ole hyvä.

ADAMUS: Kiitos paljon. Sanon, että vielä kaksi. Nopeasti. Mitä on, kyllä. Mitä shaumbroissa on? Olette vain - mm mm - ajatelleet siellä. Mitä shaumbroissa on?

KATHLEEN: Jumissa …

ADAMUS: Jumissa, kiitos.

KATHLEEN: … jumissa integroitumisessa. "Minun on integroitava. Minun on päästävä yli tarinasta." Jumissa tarinassa.

ADAMUS: Aha, no …

KATHLEEN: Mielessä.

ADAMUS: … jumissa ja vähän prosessointia. (Hän kirjoittaa)

KATHLEEN: Jatkuvasti kierrättämässä.

ADAMUS: Kierr- … Pidän tästä. Hyvä, hyvä, hyvä. Kierrättäminen. Kyllä, itse asiassa laitetaan seuraavaan tapaamiseen oveen kylttejä "Ei kierrätystä". Se on hassua, koska täällä on joka paikassa kierrätyskylttejä - kierrätä tumppisi ja tölkkisi. Mutta joo, kierrätys. Hyvä, hyvä. Ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Sama asia, kyllä. Ja mitä muuta shaumbroista?

KATHLEEN: No, olemme vitun erityislaatuisa. (Linda haukkoo henkeään)

ADAMUS: Joo, joo. En olisi käyttänyt tuota sanaa, mutta … "Olemme erityislaatuisia."

KATHLEEN: Miksi et? (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Ei, tämä on …

KATHLEEN: Miksi et? Se on hyvä vapautus.

ADAMUS: Voinko kirjoittaa tämä taululle?

KATHLEEN: Kirjoita vaan. (Linda haukkoo taas henkeään)

ADAMUS: Sanomme vain: "Erityislaatuisa, hyvin erityislaatuisia." (Hän kirjoittaa)

KATHLEEN: No, siitä on laulu.

ADAMUS: Erityislaatuisia.

KATHLEEN: On laulu.

ADAMUS: Joo, hyvä, hyvä.

KATHLEEN: Siteeraan vain laulua enkä tunne sitä kovin hyvin.

ADAMUS: Kyllä, hyvä. Haluatko laulaa muutaman tahdin?

KATHLEEN: Ei, kiitos.

ADAMUS: Mitä muuta shaumbroista? Entä terveys? Mitä heidän terveydestään?

KATHLEEN: No, minä olen terve.

ADAMUS: Ei, me juoruilemme kaikista muista.

KATHLEEN: Ai jaa.

ADAMUS: Joo, joo.

KATHLEEN: He käyttävät itsensä ulkopuolisia asioita yrittääkseen tasapainottua sen sijaan, että omistavat sen itse.

ADAMUS: Joo, jep. Etsivät aina jotain ulkopuolista parannusta, silloin kun yksinkertaisin parannus tulee sisältä. Joo, joo. Hyvä, hyvä. Millaisia juttuja he käyttävät, koska yritän teeskennellä, etten näe? Mitä he käyttävät tähän parantumiseen?

KATHLEEN: Mitä tahnansa hetken vaihtoehtolääketiedettä.

ADAMUS: (kirjoittaen taululle) Ulkopuolinen parannus. Anna minulle muutama esimerkki.

KATHLEEN: No, on akupunktiota. On Bachin kukkatippoja. On öljyjä. On kaikenlaisia lääkkeitä.

ADAMUS: Kyllä, ja parantajia.

KATHLEEN: Missä ikinä muodossa.

ADAMUS: Ja myös paljon parantajia mukautumassa heihin.

KATHLEEN: Ja parantajia.

ADAMUS: Ehdottomasti.

KATHLEEN: Kyllä.

ADAMUS: Hyvä, kiitos. Vielä viimeinen. Mitä shaumbroissa on?

EDITH: Onko hyvässä juoruilussa jotain väärää?

ADAMUS: Sanoin vain "juoruilua". En määritellyt sitä hyväksi tai pahaksi.

EDITH: No, kaikki esittävät täällä roskaa.

ADAMUS: Eikö se olekin jotain? Hämmästyttävää, eikö vain? Kyllä. No, voit olla sitten viimeinen ja kertoa meille.

LINDA: Toiseksi viimeinen.

ADAMUS: Anna palaa.

ANDY: Minusta shaumbrojen yhteispiirre on "jotain parempaa". Tulimme kaikki tähän paikkaan saadaksemme kunniamerkin universumissa ja sitten pääsemme tänne ja sitten kaikki on melko roskaa.

ADAMUS: Joo.

ANDY: Niinpä tulemme sinun kaltaistesi ihmisten luo, jotka sanovat: "On jotain parempaa ja se on valaistuminen" tai mikä onkin päivän termi ja minusta se on shaumbrojen yhteispiirre …

ADAMUS: Pidän tästä.

ANDY: … etsimme jotain parempaa.

ADAMUS: Tavallaan perhe, kiva perhemäinen side. Ehdottomasti.

ANDY: Joo.

ADAMUS: Joo, hyvä. Näetkö? Oli yksi kiva juoru, Edith.

EDITH: Parempi.

ADAMUS: Yhteispiirre.

ANDY: Voi, on Edithin vuoro.

ADAMUS: Sukulaissielusyndrooma, joo. (Joku kikattaa) Ja, ja …

ANDY: (antaen mikrofonin Edithille) Anna palaa!

ADAMUS: Edith, nyt on sinun vuorosi. Juoruilua. Juoruilun ei tarvitse olla ns. negatiivista.

EDITH: Tunnen, että shaumbrat tuntevat, miten suurta ja upeaa on olla ylösnoussut mestari, olla suuri luoja ja rakastaa itseään.

ADAMUS: Oi, hyvä, hyvä. Rakastan tätä, Edith. (Vähän taputuksia) Toistaisitko tuon puheen? Ylösnoussut mestari ja mitä muuta?

EDITH: He ovat suuria luojia.

ADAMUS: Suuria - voi kyllä, he ovat niin hyviä siinä - suuria luojia.

EDITH: Ja he rakastavat itseään.

ADAMUS: Ja he ovat todella hyvä rakastamaan itseään. Okei, hyvä. Pidän tästä, kiitos!

EDITH: Ole hyvä.

ADAMUS: Jonkun oli hemmetin hyvä aika laittaa mukavia asioita taululle.

EDITH: Olen täysin samaa mieltä.

ADAMUS: Joo, jonkun on puolustettava shaumbrojen mainetta. Tässä tulee (ojentaen mikin Lindalle melkein heitettyään sen) Siis hyvä.

LINDA: Olen aika hyvä saamaan kopin.

ADAMUS: No niin, meillä on paljon asioita tällä taululla. Paketoimme tämän nyt. Vedetäänpä syvään henkeä.

Mitä teemme tänään? Päädymme jonnekin siinä. Teemme shaumbra-yhdistelmän ja tosiasia on, että juoruilemme kaikista muista, mutta todellisuudessa kyse on kaikista meistä. No, kaikista teistä. Kyse on kaikista, kyse on kaikista.

Ja pointtini tänään yhdistelmämme tekemisessä on: en tiedä, miten selviätte päivästä läpi. En oikeasti tiedä. En oikeasti tiedä. Jos katsotte tätä taulua - ja nämä ovat teidän vastauksianne - meillä on joitain ns. hyviä asioita ja ei niin hyvä asioita, mutta meillä on asioita, jotka ovat ehdottomasti ristiriidassa, ehdottomasti yhteensopimattomia toisten asioiden kanssa.

On uskomuksia … Aloitetaan halusta. Halu olla ylösnoussut mestari, halu rakastaa, halu parantua, halu elää pitkään, halu olla onnellinen. Olen yllättynyt, eteemme saaneet rauhaa, rakkautta ja iloa taululle, koska ne tulevat tavallisesti esiin - rauha, rakkaus, ilo ja onnellisuus. Siis kaikkia näitä haluja.

Sitten meillä on tosiasioita - "Olen rahaton, olen sairas, kukaan ei rakasta minua enkä pidä edes itsestäni" - suoraan vastakkaisia ja ristiriitaisia niiden kanssa. Kyse on massiivisesta yhteydettömyydestä ja kuitenkin shaumbra käy läpi sitä päivästä päivään.

Mikä sotku!

Pelaamme pikkupeliä, kun käymme tätä läpi. Toivottavasti se ei haittaa teitä. Ja nyt on aika, Suzy. Pelaamme peliä ja se on nimeltään "Mikä sotku!" (Muutama naurahdus) Mikä sotku! Ja olen pyytänyt Suzyä valmistelemaan erityisyllätyksen kaikille ja joka kerta kun käyn läpi tätä ja osoitan teille, miksi asiat ovat sekasorrossa ja sanon "Mikä sotku!" tai te sanotte spontaanisti "Mikä sotku!", teidän on otettava pikkuhuikka omaa St. Germain likööriäni (taputusta ja hurrausta), mikä on tehty pelkistä seljanmarjoista, kyllä.

LINDA: Tajuan. Vanhemmista marjoista, hah, hah. (Suom. huom. sama sana on "seljanmarja" tai "vanhempi marja")

ADAMUS: Seljanmarjoista, kyllä. Ja siinä on myös vähän tequilaa. (Adamus naureskelee, henkilökunta jakaa pieniä kuppeja juomaa)

Tavoitteena tässä on siis juhlia elämää. Tavoite … Otan St. Germainia, kyllä. Kukaan ei tule humalaan. Oi, se on ihanaa likööriä. Ja jos ajatte autoa, ottakaa kaksi, olkaa hyvät. (Naurua)

LINDA: Paha!

ADAMUS: Ja sitten etsitte toisen ajajan tai tilaatte taksin. Joo, tänne Coal Creek Canyoniin.

(Ihmiset alkavat jutella, kun juomia jaetaan)

Öhöm. (Adamus selvittää kurkkuaan monta kertaa yrittäen saada heidän huomionsa, koska hän ei saanut kuppia)

LINDA: (huutaen) Mikä sotku!

ADAMUS: Mikä sotku! En saa edes drinkkiä tässä hiton baarissa! Mikä sotku. (Joanne antaa Adamukselle oman kuppinsa) Ai, mutta sinä tarvitset omasi.

JOANNE: Teimme tarpeeksi myös sinua varten.

ADAMUS: Aah …

EDITH: Hän ajaa. Hän ajaa.

ADAMUS: Aah! Katsokaa, sanoin "mikä sotku". Ja nyt teidän pitäisi ottaa huikka. (Adamus ottaa huikan) Aah! Ja se vapauttaa vähän. Ei, oikeasti. Oi, se on herk- … oi, herkullista.

Rakkaat ystäväni, on aikoja, jolloin elämässänne on suurta ristiriitaa - teillä kaikilla, kaikilla shaumbroilla. Sitä on uskomatonta katsella joskus. On uskomatonta, että voitte pysyä ruumiissa. On uskomatonta, että saatte riittävästi ruokaa itsenne ruokkimiseen. Ja ennen kaikkea, on uskomatonta, että te ette täysin sekoa ja romahda henkisesti.

Puhumme valaistumisen kaltaisista asioista, mutta kuitenkin todella ihmettelen, tiedättekö, mitä valaistuminen on. Itse asiassa sanoisin, että shaumbra ei tiedä, mitä valaistuiminen on. Kuulette tuon sanan ja se on kuin hengittäminen - "Aah, valaistuminen", ja viuh, ollaan ulkona kehosta, mennään jonnekin muualle.

Olemme tehneet tämän joissain tilaisuuksissamme aiemmin ja olen laittanut Lindan viemään mikrofonia ja sanonut: "Mitä valaistuminen on?" Ja on melko tietämätöntä. On melko tietämätöntä. Sanon: "Mitä valaistuminen on?" ja alkaa tulla vastauksia, jotka täyttävät makyo-roskakorin kaikenlaisilla vastauksilla - rauhaa, rakkautta ja iloa. Se on kuin, mitä on rakkaus? Mitä on rauha? Mitä on ilo?

Niinpä se luo mielen pyörityksen, mikä jatkuu koko ajan: "Etsin valaistumista. Etsin valaistumista, mutten tiedä, mitä se on." Eikö siitä saisi upean lastenkirjan? Etsitään jotain eikä tiedetä, mitä helvettiä se on? Mutta nousette ylös joka aamu ja on pakkomielle tehdä se uudestaan ja uudestaan, etsiä valaistumista. Ja useimmilla shaumbroilla ei ole aavistustakaan - olen pahoillani sanoessani tämän juoruilusessiossamme.

Hyvä uutinen on, ettei teillä ole tarkoitus oikeastaan ollakaan aavistusta. Teidän ei tarvitse tietää, mitä valaistuminen on. Mikä sotku kuitenkin! (Yleisö on samaa mieltä) Okei, hyvä, hyvä. Kyllä, otatte pikkuhuikan. Aah, aah. Näettekö, tämä auttaa vapauttamaan jännitystä. Tämä auttaa vapauttamaan jännitystä.

Siis shaumbra tuntee tavallaan vähän parempaa itsestään, mutta kuitenkin he … Shaumbran seksielämä ei ole kovin hyvää - ollaanpa tässä hyvin suoria. Ei kovin hyvää. (Joku sanoo "mikä sotku", paljon naurua) Hän sanoi sen, te juotte! Mikä sotku! No niin, ei kaikilla, mutta seksi on melkein kuin syntiä ja teillä on taas kerran tämä ristiriita sisällänne.

Joskus shaumbra sanoo: "Kyllä, olemme täällä ylösnousseina mestareina. Olemme täällä ollaksemme fyysisessä todellisuudessa. Ylösnousset mestarit ovat menneisyydessä lähteneet fyysisestä kehosta, mutta me olemme täällä ollaksemme kehossamme", mutta hän ei ole halukas edes koskettamaan itseään - mitä en aio tehdä tässä kameralle - ei ole halukas koskettamaan toista ja hänellä on kaikenlaisia ennakkoasenteita siitä, onko se mies ja mies, nainen ja nainen, mies ja nainen, ryhmä tai mitä tahansa muuta. Kaikkia näitä kummallisia, kummallisia tuomitsemisia, ajatuksia ja kaikkia muita juttuja seksistä. Seksi on upea asia. Valitettavasti se on vääristynyt aikojen saatossa. Mutta rakkaat ystäväni, seksi on upea asia.

Siis teillä on tätä ristiriitaista energiaa. Olen todella yllättynyt, että joinain päivinä selviätte päivästä läpi. Etsitte kaikki sielukumppaneita - eivät kaikki, mutta monet etsivät sielukumppaneita - mutta teette kaikkeenne tehdäksenne siitä mahdotonta. Teette kaikkenne huonolla asenteella ja pitkällä listalla sielukumppanin vaatimuksia. Ja mikä sielukumppani on? Se olette te itse. Se ei ole toinen olento.

Suhde on ok. Mutta monet shaumbrat tekevät tällä hetkellä kaikkensa työntääkseen suhteet pois, vaikka he laittavat sen 10 suurimman toiveensa listalle - "Haluan suhteen." Ja minä katson sanoen: "Mutta sinä työnnät kaikki pois, myös itsesi." Mikä sotku! (Adamus naureskelee, kun yleisö sanoo sen hänen mukanaan)

Ja te jotka olette uusia ja katselette edelleen netissä, kerroin teille, että täällä olisi vähän erilaista.

Ja tämä koko yltäkylläisyysasia. Yksi surullisimmista asioista on, että teillä on suuri halu saada yltäkylläisyyttä, suuri halua saada rahaa taskuunne. Miksi ette saa? Kahdesta syystä. Koska - en puhu kenestäkään teistä, puhumme niistä, joista juoruilemme - monet teistä eivät ole vieläkään varmoja, haluavatko olla tällä planeetalla. Ette ole edelleenkään varmoja, haluatteko elää. Odotatte edelleen jonkun tai jonkin sanovan: "Tässä on vastaus. Tämän vuoksi sinun pitäisi elää." Mutta ilman sitä on paljon kysymyksiä. Ja se on mielenkiintoista, että niin paljon kuin puhummekin suuria DreamWalk-elämästä ja ruumiillistuneista mestareista, hyvin usein shaumbra sanoo: "En tiedä, haluanko oikeasti olla täällä." No, silloin teistä ei tule yltäkylläistä, piste. Koska energian, fysiikan perusteiden mukaan ette vedä energiaa puoleenne.

On myös toinen mielenkiintoinen dynamiikka. Kaikista suurista "Olemme polullamme valaistumiseen" (tavallaan laulaen) -tunteista ja -ajatuksista huolimatta, on myös "Jos minulla on rahaa, teen samoja roska-asioita kuin ennen. Jos minulla on rahaa, joudun suurempiin vaikeuksiin kuin koskaan ennen". Niinpä menette rahoitusdieetille, koska ajattelette, että kun teillä oli menneisyydessä rahaa, käytitte sen valtaan ja manipulointiin. Otitte huumeita. Teistä tuli juoppo. Rääkkäsitte itseänne ja toisia ihmisiä sen myötä. Niinpä jokin teissä meni tälle yltäkylläisyysdieetille. Ja teistä tuntuu muk- … Teistä (kameralle), en puhu teille (yleisö), vaan tuonne. Shaumbrasta tuntuu mukavammalta nähdä nälkää, kuin olla yltäkylläinen. Se on koruton fakta, koska kuka tahansa, kuka tahansa, voisi saada rahaa juuri nyt. Mutta te pelkäätte "Jos minulla olisi rahaa, olen vain se paha ihminen, joka olin aiemmin."

Mikä sotku! (Yleisö sanoo sen Adamuksen kanssa) Uskomatonta. Uskomatonta. Näette, miten teillä on näitä ristiriitoja. Ja tuskin pystyn joskus ymmärtämään, että selviydytte päivästä läpi.

Ja tiedän, miten joskus pääsette päivästä läpi. Täytätte itsenne vähän lisää henkisellä roskalla. Kuuntelette vähän lisää henkistä informaatiota. Pönkitätte itseänne vähän. Saatte kivoja tarttuvia lauseita ja sitten teistä tuntuu todella hyvältä jonkin aikaa. Otatte henkistä sokeria. Keksitte kivan pikku vahvistuksen ja ajattelette: "No, huomenna on paremmin. Tiedän, että huomenna on paremmin." Ei oikeastaan, ei oikeastaan. Huominen on tavallaan niin kuin tämä päivä. Ja mitä tänä päivä on? Mikä sotku! (Yleisö sanoo taas Adamuksen mukana ja sitä seuraa naurua)

JOANNE: Luulin, että pääsemme läpi syömällä suklaata.

ADAMUS: Syömällä suklaata ja tekemällä kaikkia näitä muita asioita.

Pyydän teitä tänään katsomaan tarkkaan tätä ristiriitaa, ehdotonta konfliktia, mitä on ihmisitsessänne, henki-itsessänne. Teillä on tämä henkipersoona - henkipersoona joka on valaistumispolulla - ja se on tavallaan täällä ylhäällä. Laitatte sen pois: "Tämä on se asia, joka pelastaa minut, tämä on se suuri olento", ja se kerää paljon roskaa. Se kerää paljon karkkia ja se kerää paljon makyoa, mikä sitten jotenkin pääsee ihmiseen, joka on täällä todellisuudessaan. Todellisuus on yleensä - ei aina, mutta usein - melko rahaton, ei ole paljon rahaa, ei ole yhtään todellisia ihmissuhteita, tuskin paljon itserakkautta ja on terveysongelmia. Nämä ovat perusasioita.

No niin, se ei ole itse asiassa kovin huono asia, jos olisit tavallinen tietämätön ihminen, jos olisit unessa. Ei kovin huono asia, koska silloin menet päivän läpi ja jos ei ole rahaa, syytät siitä miestä. Jos et saa seksiä, syytät siitä naista. Et saa yhtään … (Naurua ja Linda sanoo "oho!) Et saa … mutta olet tietämätön ja sanot vain: "No, näin se menee. Näin se menee."

Et oikeastaan ajattele kuolemaa. Jokin sisälläsi tietää, että se tapahtuu, koska olet nähnyt toisten putoavan, mutta olet tavallaan unessa sille. Et oikeastaan ajattele Jumalaa, koska no, ei ole sinun paikkasi ajatella Jumalaa. Sitä varten ovat papit ja muut vastaavat ihmiset. Heidän pitäisi ajatella Jumalaa. Ja vastaukset Jumalalle ovat vain liian suuria useimpien ihmisten käsiteltäväksi. He sanovat: "Voi, se ei ole minun tehtäväni. Minun on tarkoitus vain elää ja yrittää tehdä hyvää työtä." Tällaisia useimmat ihmiset ovat.

Te olette erilaisia. Olette tavallaan heräämässä. Olette tavallaan tietoisia. Tämä tekee siitä todella vaikeaa, koska nyt teillä on edelleen ongelmia - teillä, shaumbroilla - mutta nyt olette yhtäkkiä tietoisia. Teillä on ikään kuin ase ladattuna, kun taas toisten ase on lataamatta. Heillä on vain ase.

Nyt teillä on tuo ladattu ase, joten teillä on tuo tietoisuus. Mutta joka päivä tapahtuu tämä valtava yhteentörmäys ja keksitte tekosyitä sille. Keksitte uusia tarttuvia sanoja tai lauseita. Menette uusille kursseille. Teette kaikkea muuta, paitsi tartutte siihen, mitä tapahtuu sisällä. Mutta todellisuudessa teillä on yksi mahtava, suuri sotku. Hyvä. Ja muuten, siellä on enemmän, mistä se tuli.

Mitä siis teette? Otatte kulauksen! Olette kulauksen! Joo. (Adamus naureskelee) Emme puhu siitä. Emme prosessoi sitä. Otetaan kulaus.

Valaistumisen odottaminen, valaistumisen odottaminen. Se on yksi suurimmista ongelmistanne, koska ette tiedä a) mitä valaistuminen on ja b) mitä odotatte? Selvittävänne sen? Sitä ei koskaan, ei koskaan tapahdu. Sori, että kerron teille tämän uutisen. Te ette koskaan selvitä sitä, oikeasti.

Odotatteko jonkun tulevan kertomaan teille, miten valaistumiseen päästään? Toinen ihminen ei tee sitä. Odotatteko oikeaa pilvien, tähtien, maiden, pupujen ja kaiken muun - en minä tiedä - asettumista linjaan ja yhtäkkiä saatte valaistumisen? Sitä ei tapahdu.

Pääsette siis hädin tuskin jokaisesta päivästä läpi ja kun pääsette illalla sänkyyn, ihmettelette joskus, miten selvisitte päivästä, koska teillä toimii näitä valtavan ristiriitaisia voimia. Ja se on rankempaa, silloin kun olette matkalla valaistumiseen. Se pahenee, koska makyo ja rajoittuneen olennon tai rajoittuneen tietoisuuden manipulointi lisääntyy ja yritys manipuloida ns. henkisyyttä saa olon tuntumaan hyvältä, tavallaan erityislaatuiselta. Se on tavallaan kuin huumetta. Se on valtava häiriötekijä matkalla. Mutta shaumbra tekee niin. Shaumbra vetää sisään roskaa ja menee sänkyyn päivän päätteeksi ajatellen, että hän saa pienen hengähdystauon nukkuessaan.

Mutta mitä tapahtuu, kun alatte herätä? Unenne eivät ole enää samanlaisia kuin ennen. Unet - yhtäkkiä tiedostatte, mitä tapahtuu. Itse asiassa yksi syy miksi heräätte kahdelta tai kolmelta yöllä, on, että tarvitsette lomaa unistanne, mitkä olivat lomaa todellisesta maailmastanne. (Vähän naurua ja kaikki sanovat yhdessä …) Mikä sotku! Mikä sotku! Tarkoitan, miten selviätte päivästä läpi?!

Rakkaat ystäväni, paljon kaikkia näitä yhteentörmäyksiä tapahtuu tällä hetkellä ja erityisesti päästessänne sellaisiin asioihin kuin valaistuminen, siitä tulee todellisuudessa vielä paljon monimutkaisempaa. Mieli alkaa toimia enemmän kuin koskaan ennen, kuten olette luultavasti huomanneet, ja nyt teillä toimii myös henkinen mieli, kuten kutsun sitä. Teillä oli ennen vain ihmismieli, nyt teillä on henkinen mieli, mikä merkitsee rajoittunutta henkisyyttä ja se on itse asiassa roskaa. Se todella on. Se todella on, koska nyt mieli yrittää omaksua monia henkisiä käsitteitä. Ja henkinen käsite: "Paranna itsesi. Olen rauhassa, rakkaudessa ja ilossa. Aion "ommata" ja meditoida." on suurinta roskaa.

Muuten, valaistumisessa te ette yhtäkkiä täyty rauhasta! Ette yhtäkkiä "ommaa mmmmm". Se on suurin harhakuvitelma, mitä voi mitenkään olla. Tota … niin ei tapahdu. Ei sillä tavalla. Itse asiassa sana "rauha" mennee ovesta ulos valaistuessa. Se ei ole enää edes sana. Se ei ole edes sanavarastossanne.

Nimittäin rauha merkitsee monille ihmisille vain: "Anna minulle vartti, kenties puoli tuntia, että asiat hiljenevät muutamaksi hetkeksi." Se on rauhaa. "Minun täytyy vain ottaa askel taaksepäin. Minun täytyy päästä pois itsestäni." Se on rauhaa. Ei ole rauhaa. Mutta yhtäkkiä on harmoniaa. Asioissa on sopusointua. Yhtäkkiä ei tarvitse selvittää kaikkea. Yhtäkkiä näitä konflikteja ei enää ole. Yhtäkkiä on sujuvuutta, luontaista sujuvuutta ja repeätte nauramaan. Repeätte vain nauramaan, koska …

PATRICIA: Mikä sotku! (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Joo, joo! Se vain on. Ja pääsemme siihen hetken kuluttua. Mutta juuri nyt olemme takaisin "mikä sotku" -kohdassa. (Joku sanoo "mikä sotku") Mikä sotku, mikä sotku, mikä sotku.

Ja mitä teette? Otatte kulauksen. Mikä sotku.

Teillä on kaikkia näitä ristiriitaisia haluja ja totuuksia - joita pitäisitte totuuksina - ja uskomuksia asioista ja ne ovat ristiriidassa. Ne ovat ristiriidassa.

Tie valaistumiseen

Se olisi kuin … Kuvitelkaa, että nousette autoon - auto on symboli henkisestä matkastanne valaistumiseen - muttei teillä ole aavistustakaan, minne menette. Astutte …

EDITH: Se on kuin tänne pääseminen tänään.

ADAMUS: (nauraen) Kuin tänne pääseminen tänään! (Vähän naureskelua) Kyllä,
näyttelemistä. Ilman aavistustakaan, minne olette menossa, nousette vain tuohon autoon tiellä valaistumiseen ja lähdette liikkeelle. No, minkä alatte oivaltaa ensin? "En tiedä, minne olen menossa." Mutta sanotte itsellenne: "No, jotain tapahtuu matkan varrella. Joku kertoo minulle, miten päästään perille. Jotenkin saan kartan, jotta tiedän, miten päästään valaistumiseen." Sitä ei tapahdu. Sitä ei tapahdu, sori vaan.

Sitten ajatte tietä valaistumiseen, on kiva ja miellyttävä päivä ja katsotte ulos ikkunasta. Sanotte: "Voi kyllä, tämä on okei", mutta olette vähän epävarma. Ikään kuin: "Toivon, että tämä on ok. Laitan itseni ajattelemaan, että se on ok. Laitan itseni ajattelemaan: "Voi, miten kaunis taivas ja lintuja." Oho! Osuin juuri peuraan." (Naurua) Ja mutta, mutta … mutta … (Adamus naureskelee) Eturivin nauruja. (Lisää nauruja) Mikä sotku! Mikä sotku, joo.

Ja sitten oivallatte: "Voi, auto pitää hassua ääntä. Voi pojat, olen piittaamatta tuosta äänestä." Oletteko tehneet tämän? "Olen piittaamatta tuosta äänestä. Kuulen sen, muttei sitä voi olla, koska tämä on autoni valaistumiseen. Niinpä olen piittaamatta tuosta äänestä." Ja tiedätte, mitä tapahtuu. Kahden mailin päästä, psssss! Voisitko tehdä meille ääniefektin, Mofo?

MARTY: Ppssssss!

ADAMUS: Aa, joo. Antaisitko hänelle mikrofonin, Linda, jotta voimme saada ääniefektin kunnolla tässä? Matkalla valaistumiseen kuulette tuota kolinaa. Olette piittaamatta siitä, koska olette tiellä valaistumiseen. Kaikki selviää ja aivan yhtäkkiä …

MARTY: Pfff, psss, tsiii … bbpprrtt. (Pieruääni, paljon naurua) Oliko tämä hyvä?

ADAMUS: Hyvä, hyvä. Ja auto sammuu. Mitä teette?

EDITH: Mikä sotku.

ADAMUS: Joo, joo! (Naurua) Tässä sitä taas mennään. Tarvitsemme luultavasti viisi pullollista tänään kaikkien näiden "mikä sotku" -juttujen kanssa.

Auto sammuu. Monia asioita tapahtuu. Taas kerran joudutte ristiriitaan sanoen: "Minun pitäisi olla tiellä valaistumiseen, mutta autoni sammui juuri. Kenties Henki yrittää kertoa minulle jotain." Ei, vaan kenties unohditte tarkistuttaa auton, ennen kuin lähditte matkalle. Kenties unohditte tarkistaa öljyt - se oli vähän alhaalla - tai varmistaa, että jäähdyttimessä oli jotain. Henki ei yritä kertoa teille hittoakaan. Henki on jo valaistunut, se ei oikeastaan välitä matkastanne (yksi nainen nauraa).

Se oli hauskaa, eikö ollutkin. Joo. (Nainen nauraa taas yksin) Hän saa Adamus-palkinnon pelkästä nauramisesta. Linda, kiitos. (Joku sanoo "Anna hänelle drinkki") Joo, hän tarvitsee toisen drinkin! Joo, kyllä. Missä nuo Adamus-palkinnot muuten ovat? Linda? Missä Linda muuten on? Adamus-palkinto nauramisesta.

LINDA: Minulla ei ole niitä mukanani tänään. Et koskaan jaa niitä. Olet niin pihi ja unohdin ne.

ADAMUS: Mikä sooootku! Voi, juuri sinä yhtenä päivänä. Saat siis kaikki rahat … Minulla ei ole aavistustakaan, mitä siellä on. (Adamus antaa naiselle rahat Cauldren taskusta)

MARTY: Oho, kaksi dollaria! (Paljon naurua)

ADAMUS: Missä olimmekaan? Ai niin, olette matkalla.

Sitten yhtäkkiä teidän on käytettävä viimeiset säästönne saadaksenne valaistumisautonne korjattua ja alatte taas palata tielle, mistä ette tiedä, minne se menee. Ja menette tietä valaistumiseen ja yhtenä päivänä tällä pitkällä, pitkällä, pitkällä, pitkällä, pitkällä matkalla, mikä kestää monta elämää, kuljette mahdollisimman nopeasti ja pääsette vain nopeammin ei-minnekään. (Vähän naurua) Ja seuraavana henkinen mielenne sanoo: "Ai niin, minun pitäisi hidastaa ja haistella ruusuja, kuten mestarit tekivät." Tiedättehän: "He kulkivat hyvin hitaasti tiellä valaistumiseen ja he tarkkailivat kaikkea ja he hengittelivät ollessaan tiellä valaistumiseen", joten kuljette hyvin hitaasti. Niinpä vaihtelette tällä valaistumismatkalla hyvin nopean ja hyvin hitaan kulkemisen väillä. Painatte kaasua, painatte jarrua, painatte kaasua, painatte jarrua. Näettekö ristiriidan tässä?

Jatkatte tätä valaistumismatkaa ja pääsette sellaiselle turhautumis- ja ahdistustasolle, että se saisi minut lähtemään kehostani. En olisi pystynyt käsittelemään sitä, mitä käytte läpi. Menette eteenpäin nyt. Olette olleet tällä matkalla vuosia ja ajaneet eteenpäin. On sama tie. On samat ongelmat. Matkan varrella on samat halvat hotellit joka ilta ja samat ihmiset, jotka yrittävät ryöstää teidät putipuhtaaksi.

Mutta jatkatte kulkua, koska olette päättäväinen ja luulette, että se on ominaispiirre. Luulette, että se on yksi noista positiivisen puolen asioista - "Olen päättäväinen. Minulla on voimakas tahto. Hitto soikoon, aion katsoa valaistumiseni läpi, vaikka mikä olisi. En koskaan anna periksi." Ja kun kuulen teidän sanovan, ajattelen: "Voi hyvänen aika. Toivon, toivon, että joku toinen tulee auttamaan minua, koska tästä tulee vaikeaa!" (Vähän naurua) Kun kuulen teidän sanovan: "En koskaan anna periksi! Tätä aion tehdä!", ajattelen itsekseni: "Meillä on todellinen ongelma täällä, Houston, koska he ovat päättäneet mennä ei-minnekään!" Mitä edes ylösnoussut mestari mahtaa siinä kohtaa?

Teistä tulee jääräpäinen. Teistä tulee säälimättömän ja julman jääräpäinen tiellänne ei-minnekään. Hitto soikoon, teette sen, koska olette sitoutuneet siihen itsellenne. Ja jos ette tee sitä, teitä nolottaa todella ystävienne ja perheenne edessä, koska kaikki tietävät pikku valaistumismatkastanne ja he kaikki ovat nauraneet sille. (Naurua) Ja jos tulette takaisin sanoen: "Autoni hajosi ja minusta tuli rahaton matkan varrella. Näen nälkää. Minulla ei ole mitään ja kaikki on mennyttä", he nauravat teille.

On siis tätä valaistumisylpeyttä. Henkisen mielen ylpeyttä, että teidän on parasta hitto soikoon toteuttaa tämä matka tai näytätte typerykseltä.

On myös se tekijä, että näytätte suurelta typerykseltä itsellenne ja se on luultavasti aivan yhtä huono tai huonompi asia kuin itsenne typeräksi tunteminen toisten edessä. Olette hyvin sitoutuneet valaistumismatkaan itse. Se on kaikki. Se on kaikki. Ja jos tämä ei toimi ja jos tämä taika ei ole totta ja teidän on palattava tuohon vanhaan itseenne … (joku sanoo "mikä sotku", Adamus nauraa) mikä sotku!

Ja hassu asia on, että todellisuudessa te ette voi palata takaisin. Ja hassu asia on, että te ette voi mennä eteenpäin. Ja hassu asia on, ettei voi mennä minnekään. Se on todellinen sotku. Mikä suuri sotku! Onko alkoholia enää jäljellä, Suzy? (Muutama ihminen sanoo "kyllä") Joo, hyvä, hyvä. Mikä sotku.

Toivon, että alatte jo ymmärtää kaiken tämän ristiriidan, epäharmonian. Ja toivon, että alatte ymmärtää, että tapahtuu suuri junatörmäys tiellä.

Ajatte siis tätä tietä valaistumiseen ja se jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jokainen päivä on samanlainen kuin seuraava ja pidätte yllä toiveita valaistumisesta. Jatkatte toivoen, että minä valaisen teidät yhtäkkiä. Jatkatte toivoen, että jos se en ole minä, jätätte minut ja menette jonnekin muualle valaistumisen vuoksi. Jatkatte toivoen, että on jotain.

EDITH: Ehdota kongressissa lakia junaonnettomuuksia vastaan.

ADAMUS: (naureskellen) Toivot harhauttavasi minut jollain muulla, mutta aion jatkaa pointin ajamista perille. On sotku. Todellinen sotku. On valaistumissotku.

Ja hyvä uutinen on, että tällä tiellä ei-minnekään olette juuri siinä kohdassa, missä teidän pitäisikin olla. Se on … (sanat eivät kuulu hetkeen) Voi ei! Ei. Ja muotoilen sen uudestaan teille nyt.

Sanoin, että tällä tiellä ei-minnekään, tiellä valaistumiseen, jossa on kaikkea ristiriitaa ja epäharmoniaa, olette ehdottomasti juuri siinä, missä teidän pitäisi olla, koska, koska … (Adamus kirjoittaa taululle)

Mikä! Sotku? Ei!

Voitte ottaa kulauksen tälle. Ei, itse asiassa, se on täydellistä, se on täydellistä. Ja kaikki asiat joita olen sanonut tähän mennessä, ovat … Tarvitsemme lisää juomia täällä - lisää limsaa tai mitä ihmiset juotavakin.

Mikä? Sotku? Ei todellakaan. Se on ehdottoman täydellistä.

Tietäminen

Ja haluaisin teidän, erityisesti nyt kuin olette vähän rennompia kuin tunti sitten, muistelevan hetken tätä koko valaistumisasiaa. Se ei alkanut ajatuksesta. Se ei alkanut yhtäkkiä eräänä päivänä, kun väsyitte niin vanhaan elämäänne, että päätitte valaistua. Se ei alkanut silloinkaan, kun joku vei teidät jollekin kurssille tai luitte jonkin kirjan. Ei, ystäväni, se ei alkanut silloin. Se alkoi syvästä tietämisestä, hyvin syvällisestä ja syvästä tietämisestä. Se ei ollut ajatus. Se ei ollut teko. Se ei ollut matka. Se oli tietämys, mikä säteili hyvin syvältä sisältänne.

Sitä käytettiin väärin. Se vääristyi. Se laimentui kovasti matkan varrella. Mutta tämä tietäminen on aina ollut. Ette tiedä, mitä valaistuminen on, eikä teidän pitäisikään tietää, sillä rajoittunut mieli ei voi mitenkään tietää. Se yrittää teeskennellä. Se yrittää kuvitella hyvin halvalla tavalla teidän olevan rikas, kuuluisa, seksikäs, saavan kaikenlaisia suhteita, olevan suuri guru ja mestari. Sitä mieli tekee. Se on häiriötekijä. Se ei ole todellista.

Kuka tietää, mitä tapahtuu, eikä sillä ole merkitystä, piste. Sillä ei ole merkitystä. Niinpä pyydän teitä ottamaan hetken ja palaamaan tietämiseen, tietämiseen mikä ei ollut ajatus. Ei koskaan ollut autoa. Ei koskaan ollut matkaa. Siinä ei ollut koskaan kyse yrityksestä olla täydellinen ihminen. Siinä ei ollut koskaan kyse mistään muusta kuin tulemisesta takaisin itseenne. Se ei ollut makyoa. Se ei ollut fraaseja ja sanoja. Se ei ollut istumista täällä shaumbra-yleisössä eikä se ollut ponnistelua. Siinä ei ollut kyse voimasta. Siinä ei ollut kyse edes viisaudesta. Siinä ei ollut kyse minkään saamisesta.

Se oli tietämistä - syvää rakastavaa tietämistä. Tietämistä, mikä ei ollut jonkin enkelin tai ylösnousseen mestarin tulemista luoksenne. Tietämistä, mitä ei antanut toinen, edistänyt toinen, toteuttanut toinen. Se tuli teistä.

Se ei ollut edes kultainen enkelinne, korkeampi itsenne tai mitään tällaista. Se olit sinä. Se olit koko sinä. Ei ainoastaan ihminen, ei se mitä kutsutaan jumaluudeksi. Se oli "minä olen", todellinen "minä olen". Se on täällä läsnä yhtä paljon kuin ihminen. Se on aivan tässä.

Tietämisen tunteminen

Haluaisin siis, että tunnetaan tuota tietämistä - en kutsu sitä edes merabhiksi, vain tuntemiseksi. Saisimmeko valoja himmennettyä täällä, kiitos.

Kaiken tämän sotkun, kaiken tämän kaaoksen ja hämmennyksen jälkeen, kaiken tämän sisäisen epävarmuutenne jälkeen, koska olen nähnyt ja kuullut teidän ihmettelevän, oliko tämä vain suuri virhe. Olette ihmetelleet, oliko henkinen matkanne harhakuvitelmaa. No, kyllä se oli, mutta se alkoi joistain hyvin puhtaasta, hyvin todellisesta ja hyvin syvällisestä.

No niin … voimmeko saada vähän musiikkia taustalle.

(Musiikki alkaa: "The Enchanted Path", Bernward Kochin albumilta "Day of Life")

En pyydä teitä palaamaan taaksepäin ja ajattelemaan, mistä tämä tietäminen tuli. Sillä ei ole merkitystä. Se on ilman päivämäärää. Se on ilman toimintaa. Se on ilman mitään suhdetta. Nimittäin osa ongelmaa henkisellä matkalla on, että mieli yrittää edelleen yhdistää kaiken kaikkeen muuhun. Ja sanoessamme "henkinen" tai "valaistuminen", se yrittää yhdistää sen johonkin. Se tarraa kiinni, mihin tahansa pystyy yhdistämään.

Mutta tietämistä, tuota syvää tietämistä mikä teillä oli, ei tarvitse yhdistää mihinkään. Se vain tietää. Se vain on.

Mieli yrittää selvittää tien valaistumiseen. Se yrittää vain palvella teitä. Se yrittää tehdä sen puolestanne. Mutta se ei voi tietää. Mieli yrittää yhdistää johonkin. Se luo kuvan autosta, mikä kulkee valtatiellä ja hajoaa. Se luo kuvan teistä päättäväisenä ja jääräpäisenä valaistumisesta. Mutta todellisuus on, ettei ole mitään autoa. Todellisuus on, ettei ole paikkaa minne mennä, mitään ei tarvitse tehdä. Mitään ei tietenkään tarvitse korjata. Ehdottomasti. Se on yksi valaistumisen kepposista tai harhakuvitelmista - jonkin täytyy olla korjattu, ennen kuin valaistuminen voi tapahtua. Ei tarvitse. Yhtään mitään ei tarvitse korjata. Mitään asiaa ei tarvitse korjata. Ei ainuttakaan. En välitä, oletteko alkoholisti tai oletteko idiootti. Sitä ei tarvitse korjata. Jotkut teistä samaistuivat tähän, eikö vain? (Muutamia kikatuksia) Mitään ei tarvitse korjata.

Pyydän teitä siis vetämään syvään henkeä ja pysymään kehossa tällä kertaa. Palaamaan tuohon tietämiseen. Te loitte sen. Ei jokin suuri kultainen enkeli. Ei jokin korkeampi itse. Se olitte te, "minä olen" -olemuksen tietäminen.

(Tauko)

Tätä tietämistä seurasi ajatuksia, unelmia, kuvitelmia heräämisestä ja valaistumisesta.

Tämä tietäminen toi muutoksen energiadynamiikkaan elämässänne, suhteissanne, tavassanne olla vuorovaikutuksessa itsenne ja toisten kanssa. Mutta mikään niistäkään ei ollut kovin tärkeä. Ei mikään niistä. Ne eivät ole se asia, mikä tuo valaistumisen.

Kyse on yksinkertaisesta tietämisestä. Niin yksinkertaisesta, ettei ole määritelmää, niin yksinkertaisesta, ettei mieli voi yhdistää sitä mihinkään, niin yksinkertaisesta, että te ette voi luoda sitä uudestaan. Ette voi luoda sitä uudestaan, koska se on edelleen siellä, ystäväni. Se ei ole koskaan lähtenyt.

Tuo "minä olen" -olemuksen tietäminen ei ole koskaan sammunut.

Laitoitte paljon muita asioita tuon tietämisen liekin eteen - suuria ja mielenkiintoisia kokemuksia heräämiseenne - mutta tuo liekki oli aina siellä. Tiedän, että olette toisinaan yrittäneet luoda sen uudestaan - "Missä on tuo tunne?". Se on edelleen siellä. Se todellisuudessa opastaa teitä.

Joskus kun ihmettelette, miksi tiettyjä asioita tapahtuu elämässänne, miksi tiettyjä tapahtumia, tilanteita tapahtuu, se johtuu siitä, että tuo tietäminen on edelleen olemassa. Se tietää totuuden jääräpäisyydestänne ja päättäväisyydestänne huolimatta. Se tietää, että se on tie. Se tietää, että se on herääminen. Se on ainoa asia, ainoa asia, ystäväni, mikä pysyy todellisena ja aitona.

Sanoessani, että kavahdan, kun kuulen shaumbrojen sanovan: "Aion jatkaa, vaikka mikä olisi", niin todella toivon, että he vain pysähtyisivät. Hankkiutuisivat eroon tuosta autosta. Hankkiutuisivat eroon matkastaan. Hankkiutuisivat eroon kaikesta makyosta - makyo on matkan polttoainetta. Olisivat koskaan enää täyttämättä tuota tankkia. Hankkiutuisivat eroon koko jutusta. Palaisivat vain tähän tietämiseen. Millään muulla ei ole merkitystä. Mikään muu ei ole tärkeää. Mikään muu ei tuo tietoisuutta valaistumisesta.

Ei mikään.

Tietäminen on hyvin hienovaraista. Sitä ei voi edes määritellä. Mielellä ei ole mitään käsitystä. Mielellä ei ole mitään tapaa yhdistyä siihen.

Vetäkää syvään henkeä ja antakaa itsenne pudota suoraan omaan tietämiseenne.

Olkaa tuon kauniin tietämisen syleilyssä.

Tietäminen ei ollut koskaan mikään direktiivi. Se ei ollut mikään direktiivi, joka sanoi: "Sinun on herättävä nyt." Sillä ei ole mitään tekemistä kohtalon tai aikataulun kanssa. Saitte vilauksen siitä, vain maistiaisen, kun laskitte puolustuksenne, kun antauduitte "minä olen" -olemukselle, itsellenne hetkeksi. Tuo vilaus loi paljon mielen ajattelua, paljon makyoa, paljon päättäväisyyttä. Rakastan teitä päättäväisyytenne vuoksi, shaumbra. Mutta päättäväinen missä?

Antakaa nyt kaiken tuon taistelun, päättäväisyyden, tahdon, draivin, puskemisen, voiman tulla alas. Ja hämmästyttävästi olette ok. Itse asiassa teillä on paremmin kuin koskaan.

Voitte lakata yrittämästä kovasti. Voitte lakata pelkäämästä. Se on teissä - ei minussa, vaan teissä - tuo tietäminen, "minä olen". Tietäminen, että on aika tulla kotiin. Aika tulla kotiin "minä olen" -olemukseen, tiedostamiseen. Aika integroitua, aika tulla vain kotiin.

Eikö ole hassua, että teillä oli se tietäminen, että oli aika tulla kotiin "minä olen" -olemukseen, mutta nousitte autoon ja lähditte pitkälle matkalle? Voi, koti oli aivan siinä, ehdottomasti aivan siinä. Luulen, että siksi sanon, että se oli tavallaan täydellistä. Olette juuri siinä, missä teidän pitäisi olla.

Teidän tavallaan täytyi käydä läpi kaikki nuo koettelemukset ja vastoinkäymiset, ennen kuin väsytitte itsenne ja sanoitte: "Voi, tässä minä olen." Niinpä lopetatte etsimisen. Pitäisi olla henkisen etsimisen kieltävä laki. Pitäisi olla lait kieltävä laki, joten … (Muutamia naurahduksia)

Voi, henkinen etsintä on teollisuutta. Se on ajanvietettä. Kai se on kokemus. Se on turhauttavaa, koska on ok, jos etsitte henkisesti ja tiedostatte, että etsitte vain etsimisen vuoksi. Siitä tulee vähän surullista, silloin kun etsitte ja luulette sen olevan todellista ja ajattelette, että se todella vie teitä jonnekin.

Ei, koti kutsuu teitä. Koti on sisällä. Ei ole paikkaa, minne mennä. Ei ole sanoja, joiden taakse piiloutua. Ei mitään tehtävää. Ei mitään korjattavaa. Vain paluu takaisin kotiin.

Ilman "muttia". Ilman "muttia" - "Mutta mitä teen, kun kävelen ulos ovesta?" Et hitto mitään. Voitte jatkaa juoruilua, jos haluatte, juomista, juhlimista, etsimistä, ajattelemista, taistelemista. Kun kävelette ulos tuosta ovesta, teette sitä ainakin tietoisena, että teette sitä, ainakin tietoisena, ettei teidän tarvitse tehdä sitä, ainakin tietoisena, että tuo tietäminen kutsui teitä, että se kutsuu edelleen. Se on edelleen siellä eikä ole hitto mitään, mitä teidän tarvitsee tehdä. Ei mitään.

Hengittäkää kunnolla syvään sisään. Yrittäkää pysyä kehossanne.

Päästäkää irti tuosta jännityksestä. Heräämis- ja valaistumisjännityksestä. Stressistä. Se olisi hyvä laulu, "valaistumisstressi".

Jos olisin kertonut teille, jos Tobias olisi kertonut teille 12 vuotta sitten, ettei teidän tarvitse tehdä mitään, olisitte silti menneet etsimään. Olisitte silti tehneet vararikon, teillä olisi silti ollut terveysongelmia ja kaikkea muuta. Niinpä luulen, että olette juuri siinä, missä teidän on tarkoitus olla juuri nyt. Juuri nyt.

Koti kutsuu koko ajan.

Kunnolla syvään henkeä.

Siis, rakkaat ystäväni … Musiikkia voidaan hiljentää vähän. Olemme hetken tässä mukavan hillityssä valaistuksessa.

Katse eteenpäin

Muistakaa, että se on teidän tietämisenne. Jos joudutte koskaan vaikeuksiin tehdessänne jokapäiväisiä ihmisasioitanne, muistakaa vain pari asiaa tästä päivästä.

Minua hämmästyttää, että pääsitte siitä läpi. Se oli suurta sotkua, suurta, suurta ristiriitaa. Ja yrititte jatkaa ristiriidan korjaamista. Se on mielenkiintoinen asia ja aiheutti lisää ristiriitaa. Yrititte jatkaa sellaisten asioiden korjaamista, joita ei voisi koskaan korjata. Mutta se sai olonne tuntumaan hyvältä. Ainakin korjasitte jotain, työstitte jotain. Ja mitä enemmän yrititte korjata, sitä enemmän se meni rikki.

Se on siinä. Siinä oli kyse vain muistamisesta. Koti kutsuu. On aina kutsunut. Siinä on kaikki. Se on kaikki, mitä teidän tarvitsee tehdä.

Tuon tämän nyt esiin, koska 2014 on mielenkiintoinen vuosi maailmalle, tälle planeetalle. Kutsun sitä planeetan "kovan rakkauden vuodeksi". Kovan rakkauden. Enkä puhu nyt shaumbrasta, teistä, koska voitte olla vain tarkkailija. Voitte astua etäämmälle. Voitte itse asiassa samaistua siihen, mitä planeetta ja ihmiset käyvät läpi, koska olette nähneet, käyneet läpi tämän hulluuden, ristiriidan, epäharmonian, taistelun. Olette nähneet sen kaiken absurdiuden.

Voitte astua etäämmälle ja muutaman syvän hengityksen myötä voitte sanoa: "Aha, he käyvät vain läpi kokemustaan."

Se on hullu vuosi järjestelmille, maille, oikeastaan kaikenlaisille rakenteille tai menetelmille, kaikelle mikä on jäykkää. Se on kovan rakkauden vuosi. Siinä on ylä- ja alamäkiä. Sanoisin, että energeettisesti se on vaikeampi kuin useimmat muut vuodet, koska on enemmän energiaa kuin koskaan ennen. Ja kun tietoisuutenne nousee ja tuo lisää energiaa planeetalle, se aiheuttaa lisää tietoisuutta toisinajattelusta, lisää ristiriitaa ja taistelua. Näette ihmisiä ja instituutioita päättäväisenä: "En anna koskaan periksi. En anna koskaan kenenkään ottaa maitani tai maatani tai muuttaa näkökantaani." Näette paljon jääräpäisyyttä ja päättäväisyyttä. Ja näette mielestä tulevan eriskummallisia ja hulluja asioita. Näette sitä joka päivä enemmän.

Teen tässä pienen lisähuomautuksen. Kun on enemmän mielialalääkitystä, näette tapahtuvan hullumpia asioita, koska viemäriin voi laittaa kannen täällä, mutta se räjähtää esiin tuolla. Eikä se ole kaunista, kun se räjähtää tuolla. Näette siis enemmän ja enemmän tasapainottomuutta. Teidän ei tarvitse ostaa sitä tai jos ostatte, oivaltakaa, että se on vain peliä, mistä pääsette pois koska tahansa. Mutta siitä tulee hurja vuosi, hurjaa kyytiä.

Se ei merkitse paniikkiin joutumista, se merkitsee itse asiassa nauramista. Se ei merkitse vetäytymistä, se merkitsee suuremman energiamäärän tuomista itsellenne. Se ei merkitse, että teette vararikon, itse asiassa se voi olla suuren yläkylläisyyden vuosi teille. On enemmän energiaa kuin koskaan ennen.

Puhumme siitä lisää tulevissa shoudeissamme, me kaikki. Mutta tällä erää, rakkaat ystävät, kyse on syvään hengittämisestä ja muistamisesta, että koti kutsuu. Se on siellä. Se on siellä.

Mikä? Sotku? Ei.

Tämän myötä muistakaa myös, että siitä huolimatta, miten asiat vaikuttavat olevan, kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

Kiitos, kiitos. (Yleisö taputtaa)

Upeaa juoruilua tänään. Upeaa juoruilua. Kiitos.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Joulukuun 2013 Shaumbra-lehdestä MERLIN-ILMIÖ

ViestiKirjoittaja hammer » 27.11.2013 22:02

MERLIN-ILMIÖ

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Joulukuun 2013 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Merlin-ilmiö on yksi kiehtovimmista aiheista, joista Adamus Saint Germain on puhunut viime työpajoissa ja tilaisuuksissa. Merlin pystyi matkustamaan ajassa eteen- ja taaksepäin, aivan kuten sinäkin pystyt. Hänen tulevaisuuden itsensä tuli käymään entisten tai nykyisten itsejen luona, yrittämättä muuttaa menneisyyttä, vaan muistuttaen menneisyydelle, että kaikki oli hyvin. Se on merkittävä ja yksinkertainen ajatus, mikä voi muuttaa dramaattisesti sujuvuuden ja hyvinvoinnin tuntua elämässäsi.

Adamus on vienyt meidät tällaiseen kokemukseen lähiaikojen DreamWalkeissa. Erityisesti merkillepantava on tunnehaavoista irtipäästämisen DreamWalk. Adamus on todella DreamWalkien mestari ja silloin kun hän opastaa meitä tällaisella matkalla, se antaa ihanteellisen ympäristön päästä pois mielestä ja sallia transformaatiokokemus. Tunnehaavoista irtipäästämisen DreamWalkissa nykyhetken itse palaa käymään lapsuusitsen luona, mikä voi johtaa syvälliseen tunneparantumiseen. (Tunnehaava-DreamWalk on saatavilla Awakening Zone Academysta, uudelleenavattuna yleisön pyynnöstä.)

Aikamatka menneisyyteen on syvällinen kokemus. Se vaatii myös valtavan määrän myötätuntoa. Kohtaat itsesi lapsena, teini-ikäisenä tai nuorena aikuisena usein järkytyskohdassa. Koska se olet sinä, on taipumusta joko jäädä kiinni tunnedraamaan tai yrittää korjata tilanne. Mutta siinä ei ole kyse menneisyyden muuttamisesta. Merlin-ilmiössä on kyse myötätuntoisesta vierailusta menneisyyteen tarkkailijana. Sinun ei tarvitse sanoa sanaakaan entiselle itsellesi. Ole vain siinä omassa säteilyssäsi … "minä olen" -olemuksessasi.

Entinen itsesi tuntee tämän yksinkertaisen teon. Siitä tuntuu, että uskomattoman rakastava enkeli kävi sen luona suuren haasteen tai pakon keskellä. Ja itse asiassa kävikin. Tuo uskomaton enkeli olit sinä tulevaisuudesta. Myötätuntoinen läsnäolosi kertoo entiselle itsellesi, että kaikki on okei, kaikki on hyvin. Ja nykyitsesi oivaltaa, että menneisyyden traumaattisessa kokemuksessa oli paljon muuta, kuin minkä mielesi muisti. Mieli oli vain suodattanut pois tuon kokemuksen täyteyden ja rikkauden ja keskittynyt pelkästään traumaan.

Voit aikamatkata muutenkin kuin vain menneisyytesi traumaattisiin tapahtumiin. Voit vierailla entisen itsesi luona, kun leikit ystäviesi kanssa, kävelit yksin metsässä tai haaveilit koulussa. Joka kerta matkustaessasi menneisyyteesi vieden säteilysi ja myötätuntosi mukana, uutta viisautta syntyy sekä entiselle itselle että nykyitselle.

Silloin tapahtuu se, mitä Tobias sanoi vuosia sitten: tulevaisuus on parannettu menneisyys. Silloin kun matkustat myötätuntoisena menneisyyteesi, se parantaa tai vapauttaa traumakohdat ja näin sallii sinun nähdä uusia mahdollisuuksia tulevaisuudelle, koska et ole enää sidottu menneisyyden rajoituksiin tai suruun.

Voit kokea myös Merlin-ilmiön tulevaisuuden itsestä nykyitseesi. Tuleva itsesi luultavasti tekee tätä jo kanssasi. Kyse on vain sen tiedostamisesta. Etsi hiljainen paikka, hengitä noin 10 minuuttia tietoisesti ja rentoudu, ja salli itsesi tuntea tulevan itsesi läsnäolo. Aivan kuten sinä teit aikamatkatessasi entisen itsesi luo, tulevaisuuden itse on kanssasi säteillen myötätuntoisesti. Se (sinä) ei sano sanaakaan, koska sanat olisivat merkityksettömiä. Tunnet nykyhetkessäsi tulevan itsesi rakkautta, armoa ja viisautta. Kokemus on lähes sanoinkuvaamaton: tunne sellaisen mestarin läsnäolosta, joka olet sinä tulevaisuudessa, muistuttaa, miten olet mestari jo tänä päivänä.

On se aika, että menemme shaumbroina ajan ulkopuolelle. Kun murtaudumme ulos kolmannen ulottuvuuden rajoista, alamme oivaltaa, että menneisyytemme ei ole sitä, mitä muistimme. Oivallemme, että mestari, mestaruutemme, ei ole vain tulevaisuudessa, vaan se on tässä ja nyt. Oivallamme, että ruumiillistunut valaistuminen ei ole jotain, mihin pyrimme, koska se on jo tässä, vaikkakin jostain, mitä kutsumme tulevaisuudeksi.

Teen Adamuksen kanssa lisää näitä aikamatka-DreamWalkeja shaumbra-ryhmien kanssa tulevina kuukausina. Vuosi 2014 on haastava ja myrskyisä ja nämä Merlin-ilmiö-DreamWalkit voivat auttaa meitä ymmärtämään, että kaikki selviää, että kaikki on todella hyvin. Voit myös tehdä itseksesi näitä DreamWalkeja menneisyyteesi tai tulevaisuudestasi koska tahansa. Muista vain olla myötätuntoinen. Et yritä korjata mitään, koska mikään ei ole oikeasti rikki.

-----------

Olet ehkä kiinnostunut tietämään, ettei Merlin ollut yksi ihminen, vaan nimike minkä ovat ottaneet lukuisat mestarit kautta aikain. Useimmille ihmisille tuttu Merlin on kuningas Artturin tarustosta, jotka ovat 300-400-luvuilta, mutta Merlin-nimikettä käytettiin ensimmäisen kerran noin 600 e.Kr. Merlin on ollut läsnä Euroopassa ja Lähi-idässä siitä lähtien, huomattavammin Romanian, Ranskan, Englannin, Unkarin ja Itävallan alueilla. Aikansa Merlinit toimivat läheisesti mysteerikoulujen kanssa. Heidät tunnettiin kyvystään matkustaa ajassa ja muuttaa muotoa. Kun yhden aikakauden Merlin tapaisi toisen aikakauden Merlinin aikamatkoillaan, he tunnistaisivat toisensa tervehdyksestä "Oh-Be-Ahn". Viimeiseen 400 vuoteen ei ole ollut yhtään ruumiillistunutta Merliniä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

7.12.2013 LÖYTÄMINEN 4

ViestiKirjoittaja hammer » 14.12.2013 11:26

Löytäminen-sarja, shoud 4
LÖYTÄMINEN 4

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (www.crimsoncircle.com)
7.12.2013 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Tervetuloa, rakas shaumbra. Tervetuloa tähän joulunaikaan, tähän juhlavaan joulunaikaan. (Joku antaa hänelle jouluvaloista tehdyn kaulakorun) Voi, rakkaani. (Yleisö reagoi "aah!", kun hän laittaa sen kaulaansa) Aah, kyllä. Vähän väriä, vähän tyyliä, kyllä.

Tervetuloa tähän tilaisuuteen, rakas shaumbra. Huone on täynnä, paljon täydempi kuin muutamana viime kuukautena - ei ainoastaan ihmisiä, vaan olentoja. Tiedätte, etten usein ota vieraita tilaisuuksiimme. Minulta kysytään aina silloin tällöin - kysyttiin itse asiassa tänään ja se melkein särki sydämeni - "Milloin Kuthumi tulee?" Voiii, Kuthumi on täällä, sitten kun on sen aika.

Mutta sitä odotellessa teillä on minut jokaisella lannantäyteisen matkan askeleella. Jokaisella askeleella. (Muutama "jee" ja taputuksia)

Rakas shaumbra, huone on siis tosiaan täynnä. Meillä on tänään erityisvieraita joulunajan vuoksi, mutta ensin myös mielenkiintoinen ilmiö, Adamus-palkinnon arvoinen. Toivon monia niitä tänään, koska Cauldrella ei ole enää rahaa jäljellä (vähän naureskelua), joten annamme epäaitoja mutta arvokkaita palkintoja. Monia vieraita.

Tämä päivän vieras

Ja oli mielenkiintoista, että silloin kun mestari David tai David the McMaster piti avauksensa ja auttoi energian asettamisessa, hän sanoi nimen, joka kuultiin toisissa ulottuvuuksissa - Nelson Mandela. Se - tuo tunne ja intohimo mitä Davidista tuli ja teidän kaikkien reaktio - veti Nelson Mandelan tänne. (Taputuksia) En tiedä, miten kauan hän on. Erittäin kiireinen nykyään. Mutta tosiaankin ehdottomasti Adamus-palkinto Davidille.

LINDA: Ai, Davidille.

ADAMUS: Davidille.

LINDA: Ei Mandelalle.

ADAMUS: Davidille. (Muutama taputus)

LINDA: Davidille.

ADAMUS: Davidille.

Voitte kuvitella kaiken tunnevirtauksen ympäri maailmaa, mutta juuri täältä Shaumbravillen sydämestä lähtee tunne ja hän pistäytyy paikalla. "Mitä ihmisillä tapahtuu?", hän sanoo. "Pistäydyn paikalle." Niinpä avasin oven henkilökohtaisesti. Hän on täällä jonkin aikaa.

Nelson Mandela

Mielenkiintoista. Entä Nelson Mandela? Onko hän shaumbra? Ei ole koskaan tiennyt shaumbroista ennen tätä. Tule takaisin tänne! Takaisin huoneeseen! (Naurua, kun Adamus elehtii "tarttuen" Mandelaan ja tuo hänet takaisin) Ei ole koskaan tiennyt. Hänellä on hyvä huumorintaju. Hyvällä johtajalla on oltava hyvä huumorintaju. Kirjoittakaa se muistiin Adamus-sanontojen kirjaan - on oltava hyvä huumorintaju.

Voi, maailma on - takaisin tänne (luultavasti Mandelalle) - haastava paikka nyt meille kaikille, teille kaikille. On oltava huumorintajua. On kyettävä nauramaan itselleen ja kyllä, toisille. Kyllä. (Naurua) Tai heidän kanssaan, pitäisi sanoa. Mikä siis toi Nelson Mandelan siihen, missä hän on? Sen voi melkein kuvitella. Tuntekaa sitä hetki, ennen kuin annan vastaukseni.

Mikä aiheutti hänelle sellaisen intohimon, sellaisen draivin, sellaisen selkeyden ja inhimillisyyden? Se oli vastoinkäymiset. Vastoinkäymiset, ettekö tiedä. Vastoinkäymiset ajoivat niin syvälle hänen sydämeensä ja sieluunsa, että hän teki sitoumuksen itselleen: "En ole enää koskaan hollantilainen orjaisäntä. En ole enää koskaan orjaisäntä."

Hän todella oli menneenä aikana, entisessä elämässä, julma ja raaka, piittaamaton … (Jokin laite hurisee) Pankaa siitä huomautus puhtaaksikirjoitukseen - jokin hurisee, värisee enkä ole varma, mikä se on.

LINDA: Ovatko taskusi tyhjät? (Hän kikattaa ja jokin hurisee taas)

ADAMUS: Jonkun hieromasauva on päällä. Sammuttakaa se. Se ei ole sopivaa. (Naurua) Teillä on paljon aikaa siihen myöhemmin, mutta ei juuri nyt. (Adamus naureskelee) Larry, oliko se sinun? Larry, huumorintajua. Hah, hah, hah, hah, haa! Hoh, hoh, hoh, hoh, hoo! Aargh.

Siis Nelson Mandela, kyllä, raaka orjaisäntä ja kuten monet teistä tietävät entisistä elämistä, oman elämänne vastoinkäymisistä, että heräätte yhtäkkiä eräänä päivänä ja sanotte: "Mitä oikein tein? Mitä oikein ajattelin?" kyetäksenne, rakkaat ystävät, lähtemään siitä, tuosta kamalasta tunteesta, että olitte tehneet jotain, mikä satutti toisia tai itseänne, tuosta itsenne halveksimisen tunteesta, tuosta arvottomuuden tunteesta, kuin teistä tehtäisiin juuri hakkelusta. Yhdessä hetkessä teistä oli tuntunut mahtavalta ja suurelta olennolta, kuninkaalliselta, pomolta, isolta kiholta - valtaa ja kaikkea - ja yhtäkkiä tulette kasvotusten oman sielunne kanssa, joka ei näe teitä aivan niin. Sielunne joka sanoo: "Mistä tuossa elämässä oli kyse?" Yhtäkkiä putoatte kuiluun, näette itsenne ja menneisyytenne haamut ja mitä sitten? Mitä sitten? Noustaksenne noista syvyyksistä ja tuosta pimeydestä, mitä sitten?

Anteeksianto itsellenne. Anteeksianto itsellenne. Vetäen syvään henkeä ja päästäen irti kaikesta tuosta syyllisyydestä, kaikesta tuosta häpeästä. Ei ole mikään helppo tehtävä. Sanotte, ei vain päässänne, mutta sanotte: "Vapautan itseni. Nämä olivat kokemuksia alemmassa tietoisuudessa vähemmän tiedostavana aikana. Nämä olivat osa minun ja kaikkien muiden kokemuksia."

Se ei ole oikeutusta. Se on ehdotonta anteeksiantoa. Se ei ole yritystä tehdä parannusta mielessänne. Se ei ole yritystä kaunistella tilannetta. Se sanoo: "Minä, rakas Jumalitse, annan anteeksi itselleni ja kaikille muille" ja eikö Nelson Mandela kaikessa raivossaan ja vihassaan vangitsemisesta ja kestämästään kidutuksessa, eikö hän antanut anteeksi juuri niille, jotka vangitsivat hänet, jotka tukahduttivat hänet, koska hän oivalsi, että hyvin monin tavoin he palvelivat häntä?

He palvelivat hänen syyllisyyttään siitä, mitä hän oli tehnyt. He palvelivat tulemista suurempaan tietoisuuteen "minä olen" -olemuksesta itsessään ja kaikissa muissa. Ja tuossa anteeksiannossa toisille hän todella vapautui.

Hänellä oli tuossa kohtaa sellaista syvyyttä, ymmärrystä ja selkeyttä, että hänestä voi sitten tulla johtaja. Ei johtaja, joka yritti saada valtaa, tehdä uusia sääntöjä, tuputtaa itseään toisille, vaan johtaja sanomaan yhden asian kaikille ihmisille: "Sinäkin olet vapaa. Sinä olet vapaa."

Hän ei pyrkinyt parrasvaloihin. Hän ei ollut kiinnostunut rahasta. Hänellä oli tietysti ns. omat inhimilliset puutteensa, omituisuutensa. Niin kauan kun elätte tällä planeetalla, teillä on noita omituisuuksia. Mutta ennen kaikkea hän ymmärsi vapautensa ja välitti sen toisille.

Mitä hän aikoo tehdä tästä eteenpäin? Siirtyä toiselle puolelle? Mennä kolmanteen ympyräänsä? Luultavasti ei. Luultavasti ei. Liikaa työtä tehtävänä tänä ratkaisevana aikana tällä planeetalla. Liikaa ihmisiä joiden täytyy kuulla sanat: "Olet vapaa!" Liikaa ihmisiä joiden täytyy päästä irti uhriudestaan.

Hän ei välttämättä yritä työskennellä hyväksikäyttäjien kanssa, koska he tavallaan vain reagoivat uhriin. Hän oppi sen. Kyse on uhreista, niistä jotka sanovat: "En voi tehdä tätä, koska … värini, kasvatukseni, vammaisuuteni vuoksi." Se on uhrienergiaa. Sitten kun oivallatte sen, sitten kun oivallatte sen, olette todella vapaa. Ei ole mitään, rakas Edith, rakkaani (Adamus antaa suukon hänen poskelleen), ei ole mitään, mikä voi pidätellä, paitsi oleminen tuossa uhrina olemisen hiekkalaatikossa.

Siis rakas Nelson Mandela ei aio lähteä maailmanjohtajien perään. Hän ei lähde hyväksikäyttäjien ja diktaattorien perään, niiden jotka käyttävät väärin valtaa ja energiaa. Hän menee suoraan niiden luo, jotka esittävät uhriroolia, koska sitten kun he sanovat: "Ei enää", ei voi olla enää hyväksikäyttäjiä. Ei voi olla enää orjuuttajia. Sitten kun ihmiset sanovat: "Ei enää", se vapauttaa heidät ja ottaa pois sen valtaharhan, mikä tämäntyyppisillä tasapainottomilla johtajilla ehkä on.

Vedetäänpä syvään henkeä tälle, shaumbra.

Tässä olemme Nelson Mandelan kanssa. Kiitos Davidille ja kaikille teille, että kutsuitte tämän rakkaan sielun tänään. Tässä olemme uuden henkisen energian luokkahuoneessa.

Uskonto, henkisyys ja shaumbra

Mitä eroa on uskonnolla ja henkisyydellä? (Muutama naurahdus) Mielenkiintoinen kysymys. Mielenkiintoinen kysymys, joo.

Uskonto. Uskonto on tavallisesti ... Muuten loukkaan joitain ihmisiä - missä kamera on - loukkaan joitain ihmisiä tänään ja tiedän sen jo, koska loukkaan heitä joka päivä. (Naurua) Sanon tänään joitain asioita, jotka on tahallaan suunniteltu - pysykää tässä kamerassa - suututtamaan teitä. Suututtamaan teitä, saamaan teidät pois omahyväisyydestä, saamaan teidät syvälle itseenne.

Älkää sulkeko internetiä. Pysykää kanssamme loppuun saakka. Tässä Crackerkjacks- paketissa on aina yllätys. (Vähän naurua)

Mikä eroa on uskonnolla ja henkisyydellä? Uskonto on täynnä uhreja. Täynnä ihmisiä jotka eivät halua ajatella itse. Täynnä ihmisiä jotka pelaavat valtapeliä - kumpikin puoli, jäsenet ja johtajat.

Mitä eroa on henkisyydellä, uskonnolla ja shaumbralla?

SART: Päivä ja yö!

ADAMUS: Päivä ja yö. Hyvä, hyvä.

SART: Joo!

ADAMUS: Sinä siis suututat heidät, en minä. (Naurua) Mikä on merkittävin ero siinä, mitä te teette ja miksi te olette tällä planeetalla nyt, ja henkisellä porukalla?

SHAUMBRA 1 (nainen): Vastuullisuus.

ADAMUS: Puhu kuuluvasti.

SHAUMBRA 1: Vastuullisuus.

ADAMUS: Vastuullisuus. Hyvä, hyvä. Se oli hyvä vastaus.

SHAUMBRA 2 (nainen): Vain ole. Vain ole.

ADAMUS: Vain ole. Se on hyvä.

SHAUMBRA 3 (nainen): Standardina oleminen.

ADAMUS: Standardina oleminen. (Pari ihmistä antaa lisää vastauksia) Hyvä, hyviä vastauksia. Mahtavaa.

MARTY (Mofo): Ihmisten suututtaminen.

ADAMUS: Ihmisten suututtaminen. Niin sitä pitää, Mofo, kyllä.

Sanoisin, että suurin ero henkis- … Henkisyydessä on mukana paljon ihmisiä. He jättävät tietyssä kohdassa uskonnon, koska he oivaltavat, että siinä on paljon rajoituksia. He oivaltavat, että he haluavat ajatella vähän itse. Uskonnossa ei ole ehdottomasti mitään vikaa, ei mitään. Se palvelee tarkoitusta tiettyyn pisteeseen.

Henkisyys. Ihmiset menevät mukaan henkisyyteen. Upeita, upeita asioita, koska se tavallaan vapauttaa osittain aloittamaan tutkimisen.

Esimerkiksi new age -liikkeessä ei ole keskushallintoa. Ei ole hierarkiaa. Se on melko löyhä. Todella löyhä. Mutta henkisyydessä on paljon etsimistä ja pyrkimistä. On paljon veden lämpötilan kokeilemista varpaalla ja se voi johtaa paljoon makyoon. Niin ei aina tapahdu, mutta se voi johtaa siihen, koska voit unohtaa todelliset halut, sen tietämisen, mistä puhuin viime kuussa. Voit unohtaa sen ja jäädä täysin kiinni - sanotaan vaikka - eteerisiin öljyihin ja käyt vuosikaupalla läpi kaikkia eteerisiä öljyjä. Ainoa eteerinen öljy mikä on minkään arvoinen, on oma hikenne. (Vähän naureskelua) Voitte siteerata minua tässä! Köhöm.

Eikä kyse ole siitä, että eteerisissä öljyissä on mitään vikaa, mutta on taipumusta laittaa ne itsenne edelle ja sanoa: "Tämä eteerinen öljy tuo takaisin muistoja. Tämä eteerinen öljy laukaisee tätä tai tuota." Sama pätee luonnollisiin lisäravinteisiin, yrtteihin. Niissä ei ole mitään vikaa, mutta voitte "yliyrttiystyä". Voitte … (Muutama naurahdus hänen sanalleen) Keksin sen. Voitte alkaa antaa voiman yrteille.

Yrtit resonoivat upeasti kehon kanssa ja keho joka on kaukaa, kaukaa - aina valaista, delfiineistä ja kaikesta muusta saakka … Mistä puheen ollen, eikö ole upeaa, että tiedemiehet alkavat ymmärtää todellisen suhteen ihmisten ja delfiinien välillä?

LINDA: Ooo!

ADAMUS: No, kuka olisi luullut, että olit kala?

LINDA: Kalat, hei! (Horoskooppimerkki)

ADAMUS: Siis monet näistä yrttilääkkeistä herättävät, muistuttavat jostain syvällä kymmenien tai satojentuhansien vuosien takaisten elämien kehossa, jolloin ei ollut muuta. Ei ollut kemikaaleja. Ei ollut lääkkeitä, millaisina tunnette ne nyt. Otatte siis tiettyä yrttilääkettä ja se muistuttaa teitä asioista monia, monia, monia elämiä sitten. Se laukaisee muiston. Se on upeaa tiettyyn pisteeseen saakka. Asiat olivat erilaisia silloin kuin nyt. Yrttilääkkeet olivat erityisen hyviä teille silloin, mutta ne eivät ehkä tee samaa teille nyt.

Taas kerran, ne ovat upeita, mutta on helppoa jäädä kiinni henkisen ryhmän tai new agen tiettyihin rituaaleihin, tiettyihin kirjoihin, kursseihin tai mihin tahansa muuhun ja se voi johtaa paljoon makyoon. Yleensä henkisellä polulla olevat etsivät edelleen. He eivät ole tehneet tuota sitoumusta. Ei näin ole kaikissa tapauksissa, joten älkää lähettäkö sähköposteja Cauldrelle - hän käskee minua sanomaan näin. Mutta siinä on merkittävä ero, jos olen täällä teidän kanssanne tai henkisen new age -tyyppiryhmän kanssa. Valtava ero. Te ystäväni, olette tehneet sitoumuksen ja siinä on kyse valaistumisesta. Siinä ei ole kyse …

Henkisyydessä on hyvin paljon kyse yrityksestä tehdä ihmiselämä vähän mukavammaksi. Vähän mukavammaksi tai joskus myös joidenkin elämän rankkojen asioiden oikeuttamista. Mutta te olette tehneet sitoumuksen. Se palaa tuohon tietämiseen, mistä puhuimme - johonkin minkä tunsitte syvällä sisällänne. Se ei ollut mitään, mitä harjoitettiin. Se ei ollut mitään, mihin edes valmistauduitte. Se tapahtui ensin. Luultavasti jonkinlaisten vastoinkäymisten vuoksi, luultavasti koska vain kyllästyitte käymään läpi syntymää ja kuolemaa, syntymä-kuolemakiertoa. Mutta jokin sisällänne laukaisi tuon tietämisen.

Kuten sanoin viime kokoontumisessamme, tuo oli se asia, mikä sitten toi kirjoja, kursseja ja lopulta teidät näille penkeille. Se on valaistuminen ja sitoutuminen siihen. Ja kuten luultavasti tiedätte, se on vaikeampaa kuin henkinen polku. Paljon vaikeampaa. Sanoisin, että henkinen polku on suunniteltu tekemään elämästä vähän mukavampaa. Shaumbra-polku periaatteessa määrittelee elämän kokonaan uudelleen kehossanne, mielessänne, hengessänne, suhteessa itseenne. Usein siihen liittyy kaikkien käsitystenne ehdoton murskaaminen ja pirstominen elämästä, itsestänne, mukavuudesta ja onnellisuudesta. Lopulta oivallatte, että noilla sanoilla on oikeastaan erittäin vähän tai ei mitään merkitystä.

Itse asiassa valaistumisessa hyvin monet noista sanoista vain poistuvat. Sillä ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa. Ette itse asiassa löydä ylösnousseita mestareita kävelemästä (hän tuo puhujakorokkeen esiin) - olemme todella vaikeuksissa nyt, Paul. Joka kerta kun haen puhujakorokkeen, tulee pitkä esitys.

PAUL: Fläppitaulukin on vaarallinen.

ADAMUS: Fläppitaulu, hyvin vaarallinen, kyllä. En kaada tätä, ennen kuin saan kahvia. (Naurua) Mutta …

LINDA: Haluatko kahvia?

ADAMUS: Aha, kyllä. Kermaa, ei sokeria. Vähän St. Germainia … ei. (Vähän kikatusta)

Shaumbra-polku määrittelee kirjaimellisesti elämän uudestaan. Siinä ei ole kyse mukavuudesta, kuten olette havainneet. Kokeilitte sitä. Yrititte saada … (Linda tarjoaa hänelle serviettiä) Kyllä, kiitos. Yrititte saada tuon vähän mukavamman elämän, mutta se ei toiminut. Voi, suhteet. Niistä tehtiin hakkelusta - ajatuksistanne, kaikesta. Mielenkiintoista. Vaikeaa, vaikeaa. Mutta annoitte sen tapahtua. Minun on kunnioitettava, kehuttava ja annettava tunnustusta jokaiselle teistä siitä, että olette vielä täällä, koska se ei ole helppoa ja teette sen hyvin nopeasti. Joskus vähän pelottavaa. Se on kuin ajamista kovalla vauhdilla jäistä alamäkeä Valtatie 72:lla. (Adamus naureskelee) Ylösnousseiden mestarien klubissa taivastelemme: "Voi jessus!" Mutta siinä on kyse kaiken sen yläpuolelle nousemisesta, mitä ajattelitte itsestänne ja elämästä. Hämmästyttävää, yksinkertaisesti hämmästyttävää.

Jotkut sanovat, että olen kenties vähän kova (kikatusta, kun hän pudistelee päätään "ei"), vähän inhottava (naurua, kun hän nyökkää "kyllä"). Joo, mutta rakkaat ystävät, tiedän, miten tärkeää tämä on teille tässä elämässä - ei seuraavassa elämässä. Pelkkä ajatus siitä, että joku sanoo: "No, seuraavassa elämässäsi kun käyt läpi seuraavan syntymäprosessin …" Voiii, ei, ei, ei, ei. Haluatte sen nyt.

Niinpä puskemme. Puskemme ja pidämme hauskaa tehdessämme sitä. Hyvä. (Linda tuo kahvia) Kiitos, rakkaani.

LINDA: (kuiskaten) Ole hyvä.

ADAMUS: Pidetäänpä siis vähän hauskaa, kyllä. Pointti minkä yritän sanoa, on, että te olette erilaisia. (Vähän naurahduksia ja joku sanoo "mitä tarkoitat?") Mitä tarkoitan? Teidät täsmälleen, mitä tarkoitan. (Adamus naureskelee)

Olette erilainen. Olette erilainen kuin edes elämissänne, missä olette olleet henkinen. Ehdottomasti hyvin erilainen kuin elämissänne, missä olette olleet uskonnollinen. Siinä on suuri ero. Tunnemme sitä vähän hetken kuluttua.

Olette hyvin erilainen ja se vaatii paljon sisua, paljon … "päättäväisyys" ei ole oikea sana. Palaan siihen myöhemmin. Kerron teille tarkkaan, mitä vaatii olla näillä tuoleilla, tulla mukaan internerissä ja sanoa: "Kyse on valaistumisesta."

Kuten olen sanonut aiemmin, hassu asia on, että kun olemme olleet työpajoissa ja olen sanonut: "Mitä valaistuminen on?", kuulen joukon suurimpia mahdollisia makyo-vastauksia. Se saisi uskomaan, että olette täällä ja keskitätte elämänne täysin valaistumiseen eikä teillä ole hajuakaan, mitä se on. Ehdottomasti ei mitään hajua, mitä se on. Ja se on totta ja se on hyvä asia.

Tiedätte, mitä se on. Teidän ei tarvitse edes määritellä sitä. Tiedätte jo. Joskus se peittyy. Joskus unohdatte sen. Teillä on yksi noista huonoista valaistumispäivistä ja mietitte, mitä teette. Mutta palaatte tuohon tietämiseen. Joskus heräätte aamulla kahdelta tai kolmelta pelästyneenä, hämmentyneenä ja sekaisin, mutta kuitenkin tuo tietäminen on olemassa.

Se ei ole tahdon asia. Se ei ole voiman asia. Se on vain tuon tietämisen asia. Kaunista.

Jeesus-peli

Pelataanpa tänään. Pelataan Jeesus-peliä.

LINDA: Voi ei! (Vähän naureskelua)

ADAMUS: On joulu!

LINDA: Yäk!

ADAMUS: On joulu. (Lisää naureskelua) Joo, etkö tiedä. Ohitetaan se.

Saamme siis kaikkea reagointia. Sanon sen ja sitten nämä netissä katsovat ihmiset tietysti sanovat - ette te, vaan katselevat ihmiset - "Jeesus-peliä? Häh! Miten kamalaa, että he pelaavat sitä!" Ei, ei, Jeesus-peli on hauskaa. Näette sen aivan hetken kuluttua. (Vähän kikatusta)

Voimme myös … Kirjoittaisitko sen seuraavalle paperille?

LINDA: Minkä?

ADAMUS: "Jeesus-peli, missä esiintyy pääosassa Jeshua Josefin poika, Jeesus Kristus pelastajana" (Naurua, kun hän sanoo sen radiokuuluttajaäänellä) Emme taida tarvita sitä. Jeesus-peli. Etkö kirjoita sitä? Vili?

VILI: Voi hyvä luoja.

ADAMUS: Joo, ja sinä juoksutat mikrofonia (Lindalle).

LINDA: Okei.

ADAMUS: Siis, rakas Vili, voitko olla vähän jumalaton? (Yleisö on samaa mieltä) Totta kai! Miksi ei?! Koska se kaikki on suurta tarinaa ja näette aivan hetken kuluttua, ettei se ollut lainkaan totta.

LINDA: Se on tavallaan herkkä asia.

ADAMUS: Kenelle?!

LINDA: Minulle!! (Hän teeskentelee itkemisääntä ja kikattaa)

ADAMUS: "Jeesus-peli", ja sitten sulkuihin alle "Jeshua-sekoitus/yhdistelmä".

LINDA: Oho! (Yleisö reagoi "oho")

ADAMUS: Jeshua. Näettekö, miten se muuttaa sitä? Jeshua-sekoitus. Olemme nyt joulunajassa. Muuten, se on toinen vieraamme tänään täällä Coal Creek Canyonissa - Jeesus Kristus! Olen vakavissani.

LINDA: Upeaa.

ADAMUS: Jeshua. Kutsutaanpa sitä yksityiskohtaisemmin niin, että täällä on energia Sanandan huoneesta. Sananda joka tunnetaan myös Isana, on täällä ja miksi ei? Näette hetken kuluttua: "Miten se meni minulta ohi?!"

Siis, okei. Olemme täällä joulunaikaan. Tämän päivän vieraat - Jeesus ja rakas ystävämme Nelson Mandela. Ehdottomasti. Miten mahtava yhdistelmä. Olemme joulunajassa ja puhutaan paljon Jeesuksesta. Itse asiassa olen aina pitänyt ja pidän joulussa siitä, että se on ainoa kerta vuodessa, jolloin Jeesus otetaan ristiltä ja laitetaan pieneen koriin.

LINDA: Joo, jihuu!

ADAMUS: Se on mukava, paljon parempi kuin ristillä. (Muutamia taputuksia) Loppuaika vuodesta? (Hän matkii ristillä olemista) Näin. (Lisää naureskelua) Tähän aikaan vuodesta katsotaan hänen neitsytäitiään ja sanotaan: "Tämä on kummallista, äiti." (Lisää naurua)

Niinpä kysyn teiltä, koska monet teistä kulkivat Jeshuan kanssa - ja Jeshua on sen oikea nimi, jota kutsutaan Jeesukseksi.

Muuten, minun on pysähdyttävä ja korostettava tätä. On Jeshua - se Jeshua jonka tunnette ja joka oli maisemissa noin 2000 vuotta sitten - ja sitten on Jeesus. Ja enimmäkseen meillä on Jeshua täällä, ei niinkään Jeesus.

Jeesus on vain, voi peijakas, luultavasti noin 800, 900 vuotta vanha. Hän on paljon nuorempi kuin Jeshua.

Jeesus on sekoitus, aivan kuin Jeshua. Näette kuitenkin eron, koska Jeesus on uskonnoista tehty sekoitus. Uskonnot loivat Jeesuksen. Ja niin monet ihmiset uskovat siihen, että se todella sitten tapahtuu. Aivan kuten loitte olennon, olentosekoituksen, mikä tunnetaan shaumbrana. Shaumbra oleskelee, ajaa kivaa autoa, hengailee ja ottaa muutaman drinkin silloin tällöin. Tosi makeeta.

On siis myös Jeesus-sekoitus, Jeesus pelastaja, Jeesus joka odottaa, herra ties mitä - joo, no, Herra tietää mitä - pelastaakseen kaikki, toista tulemista, mitä ei muuten koskaan tule. Ja on tämä Jeesus, todella komea ja valkoiselta näyttävä kaveri, joka aina käyttää kaapua. (Vähän kikatusta) Siniset silmät. Joo, israelilainen ja siniset silmät. Hmm, en tiedä.

On tämä Jeesus ja hän rakastaa ihmisiä, jotka palvovat häntä. Hän rakastaa ihmisiä, jotka sanovat: "Mitä Jeesus tekisi?" Hän vain istuu hymyillen, hän ei koskaan anna heille vastauksia - hän vain hymyilee. Tämä Jeesus - tietoisuussekoitus mikä on tehty monista ihmisistä, jotka uskovat häneen - kulkee paljon vetten päällä. (Naurua) Koska niin he uskovat. Niinpä joka aamu hän nousee ylös ja kävelee vetten päällä. (Lisää naurua, kun Adamus havainnollistaa) Menee jääkaapille toisissa maailmoissa, avaa sen ja sanoo: "Voi peijakas, ei mitään syötävää tänään. Ai niin, kalaa ja leipää." (Naurua) "Taas yksi kalan ja leivän päivä." Hän käy paljon juhlissa. (Joku sanoo "siellä on viiniä") Vettä viiniksi myös. Se on ehdottomasti todellista. Tarkoitan siis, etten keksi tätä.

Voitte mennä toisiin maailmoihin toisella puolella ja löytää Jeesuksen. Voi, kuunnelkaa vain kaikkia ihmisiä, jotka pyytävät anteeksiantoa synneistään - "Voi Jeesus!" Jeesus tavallaan sanoo: "En tiedä, mitä tehdä. Kutsutte minua. Pyydätte minulta anteeksiantoa. Annoin teille anteeksi kauan sitten. En itse asiassa edes tiedä, mitä teitte, ja pyydätte minulta anteeksiantoa. Antakaa itsellenne anteeksi!" Mutta he eivät kuule.

On Jeesus, joka vaeltelee toisissa maailmoissa. (Adamus naureskelee) Voi, rakas shaumbra, olen niin iloinen, että teillä on hauskaa. Linjoilla on joitain, jotka eivät enää ole linjoilla. (Lisää naureskelua)

LINDA: Joo, pari lähti huoneestakin. Hyvä sua.

ADAMUS: Ja jotkut sanovat: "Miten hän voi olla niin jumalaton, rienaava?" Koska se on vain keksittyä! Koska sitten on oikea Jeshua, joka oli verta ja lihaa, Jeshua jonka kanssa jotkut teistä oikeasti kulkivat. Tarkoitan, että kuljitte hänen kanssaan, kosketitte häntä, juttelitte hänen kanssaan, kerroitte huonoja vitsejä ja oleskelitte hänen kanssaan. Jotkut teistä olivat täällä samaan aikaan. Kenties ette koskaan kohdanneet tätä Jeshuaa, mutta kuljitte aina tavallaan hänen kanssaan toisissa maailmoissa. Oli tavallaan sopimus tulla takaisin yhdessä tänä aikana.

On paljon tarinoita Jeshuasta, mutta uskon ja luotan, että te tunnette Jeshuan, että te tunnette todellisen tarinan. Pelaamme siis pikkupeliä.

Ensin pyydän teitä tuntemaan Jeshuaa. Heittäkää aivoistanne ulos kaikki kuulemanne jutut. Tästä tulee spontaania. Haluan teidän tuntevan, miten tosiaan tunsitte Jeshuan. Älkää antako pään estää teitä tässä. Menkää sydämeen. Tunnette Jeshuan. Miksi? Koska Jeshua on sekoitus, mikä on tehty teistä ja minusta ja joukosta muita. Jeshua on kaikkein suurin sekoitus, toisin sanoen enemmän sieluolentoja kerääntyi yhteen ja sanoi: "Luodaanpa sekoitus." Muuten, se ei ole sieluolento - niille jotka ovat edelleen kanssamme linjoilla ja jotka ovat suhteellisen uusia. Kyllä, Jeshua, Jeesus ei ollut sieluolento. Se oli sekoitus teistä kaikista. Siinä oli kyse jumalaisen siemenen tuomisesta tälle planeetalle 2000 vuotta sitten.

Keskustellaanpa vähän Jeshuasta - Linda mikrofonin kanssa, kiitos. Aloitetaanpa … Anna mikrofoni kenelle tahansa. Kenelle tahansa.

LINDA: Ennen kuin he tietävät, mikä kysymys on?

ADAMUS: Ehdottomasti. Se on paras tapa. Hyvä, hyvä, hyvä.

- Ensimmäinen kysymys

Kertoisitko minulle, mitä uskontoa Jeshua oli? Katolilainen?

SUSAN: Mielen vastaus vai …

LINDA: Sinun on pidettävä mikrofonia.

ADAMUS: Hyvä, pidä mikkiä ja nouse seisomaan, ole hyvä.

SUSAN: Okei.

LINDA: Upea asu!

ADAMUS: Upea asu!

SUSAN: En tiedä!

ADAMUS: Voiii eiii! (Yleisö reagoi "voi ei")

LINDA: Voi ei!

ADAMUS: Mikrofoni. Ulos.

LINDA: Oi!

ADAMUS: Kolme minuuttia.

Anna mennä. Mitä uskontoa Jeshua, Jeesus oli?

SHAUMBRA 4 (tyttö): Äh …

ADAMUS: Se on ok. Vain …

SHAUMBRA 4: Juutalainen.

ADAMUS: Juutalainen! Tavallaan, tavallaan, joo. Essealainen, essealainen. Jeshua syntyi ja kasvatettiin essealaiseksi ja löydätte paljon vihjeitä siitä hänen elämäänsä.

Ensinnäkään hänen äitinsä ei ollut neitsyt. Olette luultavasti keksineet jo sen. (Vähän naurua)

SART: Ei! (Lisää naurua)

LINDA: Tulee pitkä iltapäivä!

ADAMUS: Pitkä iltapäivä.

Essealaiset kuitenkin … (Hän ottaa pari M&M-karkkia pöydältä) Otan yhden kumpaakin väriä osoittaakseni vain, etten ole puolueellinen vihreälle tai punaiselle. (Kikatusta, kun hän laittaa ne suuhunsa) Mm, pitäisitkö näitä? Minun täytyy puhua. (Adamus ottaa karkit pois suustaan ja antaa ne Paulille)

LINDA: VOI EI!!

ADAMUS: Minun täytyy puhua. En halua puhua suu täynnä. (Lisää naurua)

LINDA: Hei, täällä on metallia. Haluatko laittaa kielesi siihen? (Viitaten aiempaan keskusteluun sen vaaroista, jos nuolee jäistä metallia, lisää naurua)

ADAMUS: Hänen vanhempansa eivät olleet naimisissa, koska essalaiset eivät välttämättä uskoneet avioliittoon. Jos olit hyvä essealainen, parempi essealainen, et mennyt koskaan naimisiin. Ja näytän teille hetken kuluttua, miksi se aiheutti paljon ristiriitaa rakkaalle Jeshualle.

Hänen vanhempansa eivät siis olleet naimisissa, mutta yhtäkkiä Maria huomaa olevansa raskaana. Voi, tietysti hän oli ollut intiimisti Josefin kanssa. Essealaiset olivat kuin tuon ajan hyvin tiukkoja fundamentalistijuutalaisia. Hyvin tiukkoja. Yhtäkkiä Maria siis huomaa olevansa raskaana. Mitä tehdä? Mitä tehdä? No, ei tietenkään mennä naimisiin, vaan synnytetään lapsi ja eletään vähän häpeissään. Ei se ollut täysin kiellettyä, mutta jos halusit olla parempi essealainen, et harjoittanut haureutta lainkaan. Ei, ei, ei.

LINDA: Kurja juttu.

ADAMUS: Joo, no.

Jeshua siis kasvoi äpäränä. Hänellä ei ollut oikeastaan isää …

LINDA: Mitä?! Voi ei!

ADAMUS: "Äpärä" on ollut paha sana oikeastaan vasta noin 100 vuotta. Ennen monia ihmisiä kutsuttiin äpäröiksi. "Äpärä" merkitsi vain, ettei isä ollut naimisissa äidin kanssa. Sitä se vain merkitsi. Se oli, kuin olisi sanonut: "Olen tikkari." Se ei tarkoittanut mitään. Nyt siinä on tietty sävy - äpärä - mutta Jeesus oli äpärä. (Linda huutaa taas, vähän naurua) Haluan teidän tuntevan …

LINDA: Minun tuskaani!

ADAMUS: … monia kerroksia, vanhoja kerroksia joita teillä on. Ja sitten haluan teidän tuntevan, miten autoitte luomaan sekoituksenne - tämän pikkuäpärän. (Adamus naureskelee ja Linda haukkoo äänekkäästi henkeään)

Kyse on sinun sävystäsi … (lisää naurua, kun Linda lähtee huoneesta) Voi, huvitan tänään itseäni. Okei, mikrofoni Lindalle, jollekin toiselle. Mikrofoni seuraavalle. (Linda tulee takaisin) Juoksiko joku juuri ulos huoneesta? (Lisää naureskelua)

- Toinen kysymys

Upeaa. Seuraava. Anna se kenelle tahansa. Ole hyvä, hei rakas.

SHAUMBRA 5 (nainen): Hei.

ADAMUS: Mitä Jeesus teki elääkseen?

SHAUMBRA 5: Hän oli puuseppä.

ADAMUS: Hän oli puuseppä.

SHAUMBRA 5: Mm hmm.

ADAMUS: Oikeasti? Odotapa hetki. Anna mikrofoni takaisin Lindalle. Vedä syvään henkeä. Tunne hetki. Tunsit henkilökohtaisesti Jeshuan. Näitkö häntä koskaan sorvin, hiekkapaperin, sahan ja muun vastaavan kanssa?

SHAUMBRA 5: En, mutta joku toinen sanoi sen siitä äpärästä. (Naurua)

LINDA: Voi ei! Se ei mene nyt mihinkään nopeasti! Brrrr!

ADAMUS: Pane merkille ja muista. Palaa muistoissasi omaan osaasi tämän sekoituksen rakentamisessa. Ota hetki ja vain tunne Jeshuaa, Jeshuaa - ei raamatun Jeesusta, vaan Jeshuaa, teidän sekoitustanne. Jeshua ei ollut lainkaan puuseppä!

Jeshua ei osannut hangata puutikkuja yhteen. Ensinnäkään, Israelissa ei ollut tuolloin paljon puuta. Toiseksi, hän eli kommuunissa, essealaiskommuunissa. Essealaiset olivat hyvin yhteisöllisiä. Äärimmäisen. Oikeastaan ainoa työ mitä he tekivät, oli ruuan kasvattaminen elääkseen. He eivät olleet tukkukauppiaita. He eivät olleet pankkiireja. He eivät olleet lainkaan ammatti-ihmisiä. He elivät noin 100-500 hengen kommuuneissa. Heitä pidettiin muun juutalaisyhteisön ulkopuolisena. Heitä pidettiin tavallaan outoina. Oi! (Adamus naureskelee) Tässä sitä taas ollaan! (Naurua)

Jeshua koulutettiin - silloin ei käytetty sanaa "pappi" - Jeshua koulutettiin Jahadin opettajaksi. Jahad on yhteisökoulu. He eivät kutsuneet itseään rabbeiksi. He eivät antaneet itselleen sellaisia korkeita titteleitä kuin "piispa" tai "paavi". He olivat pelkästään - paras mahdollinen tulkinta olisi kenties "vanhempi", mutta sitäkään sanaa ei käytetty, koska he eivät koskaan halunneet laittaa itseään muiden yläpuolelle. Sanotaan sitä siis vain opettajaksi. Hmm, hmm. Monia mielenkiintoisia vastaavuuksia. Opettaja.

Hän ei työskennellyt puun kanssa. Hän ei tehnyt tuoleja, pöytiä ja vastaavia asioita. Hän opiskeli paljon. Hän opiskeli vanhoja kirjoituksia. Hän opiskeli sääntöjä, koska essealaisilla oli paljon sääntöjä. Hän ei osannut käyttää käsiään. Hän ei ollut iso ja lihaksikas kaveri eikä hänellä ollut mitään ammattia. Mielenkiintoista, mielenkiintoista.

Mistä se siis tuli, että Jeesus oli puuseppä? No, se tuli luultavasti viidestä … Otan nyt ne M&M:t.

PAUL: Ai jaa!

ADAMUS: Oho, katso käsiäsi! (Vähän naureskelua) Oho. Miten olisi kameran kohdistaminen tänne. Katsokaa … Onko tuo hikeä vai minun sylkeäni?

PAUL: Sinun sylkeäsi.

ADAMUS: Ai, se oli minun sylkeäni, okei.

Mistä tämä siis tuli, että hän oli puuseppä? No, silloin kun kasattiin tarinaa Jeesuksesta, sanottiin: "No, meidän on annettava hänelle ammatti", koska silloin oli paljon ammatteja. Oli muurari - kiviammatti - oli kalastamisammatti ja oli puuseppä ja niillä kaikilla oli paljon vaikutusta kirkkoon tuolloin. Mistä siis luulette tulleen vähän rahaa, kun sanottiin Jeesuksen olleen puuseppä? (Joku sanoo "puuseppäliitolta") Puuseppäkilta tuolloin. Ehdottomasti. "Voi, Jeshua oli puuseppä. Tietysti! Tässä on vähän rahaa."

Luultavasti se tapahtui kirkkotapaamisessa - (Linda ojentaa hänelle paperinenäliinan) ai, kiitos - ja kirkon johtajat istuivat yrittäen keksiä tämän ammatin. Heidän oli nimettävä jokin. Kukaan ei tietenkään tiennyt, koska tämä tapahtui satoja ja satoja vuosia myöhemmin. Tästä ei ollut mitään internet-tietoa. Se kaikki annettiin.

He siis yrittivät selvittää, mikä hänen ammattinsa oli, ja yksi piispoista sanoi: "Mitä Jeesus tekisi?" (Naurua)

LINDA: Voi ei! (Yleisö vaikeroi ja nauraa) Voi eiii! Buuu-uu!

ADAMUS: Ja toinen piispa sanoi: "Hän oli puuseppä." Kyllä, kyllä. (Adamus naureskelee)

- Kolmas kysymys

Seuraava. Mikrofoni, kiitos. Mikrofoni jollekin, kenelle tahansa. Seuraava kysymys.

Aha, rakas Michelle. Oliko Jeesus naimisissa?

MICHELLE: Kyllä.

ADAMUS: Kyllä, hyvä. Kenen kanssa? Pidä sitä mikrofonia suoraan suun edessä.

MICHELLE: Marian?

ADAMUS: Ei, sanoin, oliko hän naimisissa.

MICHELLE: Kyllä, Marian kanssa.

ADAMUS: Naimisissa Marian kanssa?

MICHELLE: Kyllä.

ADAMUS: Kyllä ja ei. Kyllä, hän oli naimisissa, mutta ei koskaan Maria Magdaleenan kanssa. (Yleisö sanoo "aha") Ahaa, ahaa!

Se aiheuttaa suuren ongelman. Teillä on Jeshua, joka opiskelee tullakseen opettajaksi Jahadiin, kouluun, yhteisökouluun. Tämä oli hänen fokuksensa - opettaa ja auttaa. Hän ei välittänyt mistään yhteisönsä ulkopuolella. Luulisin, että sitä kutsuttaisiin nyt kibbutsiksi. Se oli vähän erilaista silloin.

Hän ei välittänyt ulkopuolisesta maailmasta. Hän ei välttänyt mistään. Mutta ollessaan kuolevainen tavallaan, ainakin luuta ja lihaa, jotka lopulta kuolisivat, hänellä oli tiettyjä tarpeita. (Linda selvittää kurkkuaan) Vince, Vince, sinä ikään kuin sanot: "Ymmärrän sen." (Vähän naureskelua) Hänellä oli tiettyjä tarpeita ja yhteisössä oli kaunis tyttö nimeltään Ignes. Kun Agnes, vaan Ignes - kaunis nuori tyttö. Ja yhtenä iltana istuessaan tähtien alla - voi, tiedätte nyt tarinan. Entä perheesi täällä? (Adamus naureskelee ja puhuu jollekin, jolla on lapset mukana) He syleilivät maskuliini- ja feminiinienergioitaan yhdessä.

EDITH: Hyvin sanottu.

ADAMUS: Hyvin sanottu. Eikö ollut hienovaraista? Eikö ollut hienovaraista? He antautuivat kehointiimiyteen.

No niin, hyvien essealaisten ei pitänyt tehdä sitä. Hyvät essealaiset eivät syöneet lihaa. Sitä ei ollut kielletty heiltä, mutta todella hyvät olivat kasvissyöjiä. Ja saamme nyt selville, että Jeshua joka yritti kovasti olla lopulta opettaja - hänen ainoa unelmansa, ainoa tavoitteensa olla opettaja Jahadissa, yhteisössä - yhtäkkiä harjoitti haureutta ja jäi kiinni. (Linda huokaa ja yleisö sanoi "no voi") Joo, no voi.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? (Joku sanoo "pakkoavioliitto") Tavallaan pakkoavioliitto. Alatte tajuta. Mitä tapahtuu seuraavaksi? No, se saatiin selville eivätkä hänen vanhempansa olleet kovin tyytyväisiä siihen ja sanoivat välittömästi: "Sinun on mentävä naimisiin." Tämä oli suuri muutos Jeshuan suunnitelmissa, mutta hän rakasti Ignesiä. Hän rakasti tätä syvästi ja hartaasti. Joko sitä tai se oli valtavaa himoa.

He menivät tosiaan naimisiin. Ja hänen täytyi alkaa ajatella uudelleen rooliaan essealaisten parissa, koska hän ei enää ollut tuo standardi - se joka ei harjoittanut haureutta, se joka ei mennyt naimisiin. Nyt hän oli vain tavallaan tavallinen essealainen.

Tilanteen pahentamiseksi, hän tunsi syvää rakkautta Ignesiin, hän oli syvästi rakastunut ja tämä alkoi odottaa lasta. Ja hän antoi itsensä tuntea niitä intohimoja, joita ihminen tunsi. Sen sijaan että hän kielsi nuo intohimot, kuten monet uskonnot ja henkiset ryhmät tekevät, hän alkoi tuntea toisen ihmisen ja lopulta itsensä rakastamisen intohimoa.

Mitä tapahtui seuraavaksi? Tragedia. Ignes lapsineen kuoli. Kuoli. Jeshuan elämän rakkaus kuoli ja hän tunsi, että kaiken oppimansa perusteella hänen olisi pitänyt kyetä parantamaan vaimonsa. Hän oli vihainen, koska hän tunsi, että joidenkin toisten olisi yhteisössä pitänyt osata parantaa. Hän tunsi, että Jumala oli hylännyt hänet, ja se aiheutti uuden suuren törmäyksen hänen elämässään. Hän ei ollut menettänyt ainoastaan asemaansa yhteisössä haureuden harjoittamisen vuoksi, vaan nyt hän oli menettänyt myös rakkautensa. Rakkautensa.

Mitä tapahtui seuraavaksi? Tässä hän on, hyvin nuori mies, tuskin 17-vuotias ja yhtäkkiä kaikki on muuttunut.

Rakkaat ystäväni, pidetäänpä tässä pieni tauko, ennen kuin menemme seuraavaan osaan. Mutta voitteko tuntea sen? Voitteko tuntea itsenne Jeshuassa? Voitteko tuntea nuo käänteet ja kiemurat omassa elämässänne? Se mitä ajattelitte virheiksi, se mitä Jeshua ajatteli virheeksi tuolloin, osoittautui täydelliseksi. Täydelliseksi.

Tässä meillä siis on 17-vuotias, Jumalalle vihainen mies, sydän särkyneenä, ei enää yhteisön tukipilari, ei enää se joka johdattaisi sen vielä useampiin sääntöihin ja määräyksiin. Hän lähtee keskellä yötä. Minne hän meni? Minne Jeshua meni?

Rakas Linda, mikrofoni, kiitos.

- Neljäs kysymys

Tuntekaa tätä. Tiedätte sen jo.

MARC: Suureen kaupunkiin!

ADAMUS: Suureen kaupunkiin. Varmasti. Lähde maatilalta ja mene suureen kaupunkiin. Kyllä, tavallaan olet oikeassa ehdottomasti - ja toisiin paikkoihin. Mutta yritä arvata, minne hän meni.

MARC: Mitä, yksityiskohtaisesti?

ADAMUS: No, hänen sydämensä oli särkynyt. Kuvittele itseäsi hetken. Sydämesi on särkynyt …

MARC: Erämaahan.

ADAMUS: Elämä on antanut sinulle kaikki nämä kovat iskut. Minne menet?

MARC: Erämaahan.

ADAMUS: Erämaahan. Erämaahan, ehdottomasti. Olet täysin oikeassa. Hän alkoi vaellella erämaassa.

LINDA: Vau, joku on oikeassa. Vou.

ADAMUS: Hän alkoi vaellella erämaassa. Mooses oli hyvin tuttu essealaisille. Mutta essealaisilla oli myös hyvin erilaiset käskyt. Mooseksen ymmärrys oli kovin vääristynyt ja uudelleenkirjoitettu vuosien saatossa. Kymmeneen käskyyn oli tehty noin 10000 muutosta niiden antamisen jälkeen.

Hän siis alkaa vaeltaa erämaassa ja minne hän päätyy, Marc? Minne sinä päätyisit, jos alkaisit vaellella erämaassa?

MARC: Las Vegasiin. (Naurua)

ADAMUS: Las Vegasiin. Se on hyvä, se on hyvä!

MARC: Ilmeisesti Las Vegasiin, eikö? (Lisää naurua)

ADAMUS: Ja tämä tekee shaumbrasta erityislaatuisen. Kyllä, Las Vegasiin, hyvä.

MARC: Tota, veden äärelle … (muutama ihminen sanoo "keidas") Keitaalle, miksi sitä kutsutaankin.

ADAMUS: Okei, se oli ensimmäisenä iltana. Sen jälkeen. Meillä on väli 17-vuotiaasta 33-vuotiaaseen. Minne … Tunne sitä. Sulje silmäsi hetkeksi. Tunne sitä. Minne hän päätyi matkansa ensimmäisellä merkittävällä osuudella?

(Marc pitää tauon ja sitten kohauttaa olkiaan ikään kuin sanoen "en tiedä")

Ei, älä … Se voi olla mikä tahansa vastaus. Valehtele, mutta älä sano: "En tiedä." Valehtele. Sano, sano …

MARC: En sanonut mitään.

ADAMUS: Intiaan.

MARC: Intiaan?

ADAMUS: Tarkemmin alueelle, mikä tunnetaan Kashmirina.

MARC: Okei.

ADAMUS: Kuthumn takapihalle, joo. He eivät tunteneet toisiaan. Hän päätyi … Hyvä, kiitos.

MARC: Ole hyvä.

ADAMUS: Hän päätyi etsimään vastauksia, kyllä, vaellellen erämaassa. Hän ei edes muistanut, miten pääsi Intiaan, miten hän pääsi tähän maahan. Hän oli niin köyhä, niin masentunut, että hän päätyi sinne. Ja siellä vaeltaessaan ympäri Intiaa hän tapasi uskomattomia opettajia, jotka ravistelivat hänen maailmassaan kaikkea, mitä hän oli oppinut essealaisena, kaikkea mitä hän oli oppinut historiasta ja Jumalasta. Se oli suurta ravistelua, koska hän oppi, ettei Jumala ollut joku kaveri tuolla ylhäällä. Hän oppi, ettei Jumala ollut vihainen olento, joka pyysi ihmisiä palvomaan. Hän oppi, että Jumala oli jo sisällä, että Jumala oli rakkautta, hyväksyntää ja myötätuntoa ja tullut olemaan niinä - niin kuin ne nyt tunnetaan. Hänelle oli vaikeaa, erittäin vaikeaa ymmärtää sitä, erityisesti katkeruudesta sitä kohtaan, mitä hän oli käynyt läpi.

Hän etsi vastauksia. Hän oli epätoivoinen ja hänen sydäntään särki kovasti. Mutta ystäväni, etsinnässään missä hän teoreettisesti ajatteli etsivänsä helpotusta ahdistukseensa yhteisön ja vaimon menettämisestä, hän oli suuremmalla matkalla. Hänen todellisessa matkassaan oli kyse hänestä itsestään. Teidän matkassanne tuolloin oli kyse teistä itsestänne. Siinä ei ollut kyse filosofisten vastausten löytämisestä. Siinä ei ollut kyse edes itsenne löytämisestä mysteerikoulusta tai luostarista, vaikka hän päätyi menemään sinne. Mutta oman jumalaisen siemenenne alkuperäisessä matkassa oli lopulta kyse tulemisesta itseenne. Jeshuan tarina on teidän tarinanne. Jotkut teistä ovat käyneet sen läpi pari kertaa. Jotkut teistä ovat käyneet sen läpi monta, monta kertaa. Mutta se oli teidän tarinanne elämästä, oppimisesta, joskus sydänsuruista ja lopulta löytämisestä.

Jeshua matkusti noilla alueilla, jotka tunnetaan Intiana, ja tapasi upeita mestareita. Oppi hengittämään. Niin yksinkertaista, mutta kuitenkin niin vaikeasti tavoitettavaa, silloin kun hän oli essealainen, koska elämä oli täynnä sääntöjä ja määräyksiä, asioita joita pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Oppi … Ai niin, seuraava kysymys - Linda, anna mikrofoni kenelle tahansa. Tämä on suosikkikysymykseni. Kaksi kys- … No, kaikki samassa kysymyksessä, hyvä.

- Viides kysymys

Harrastiko Jeshua …

ALAYA (nainen): Tiesin sen! (Hän kikattaa)

ADAMUS: Harrastiko Jeshua seksiä toisten kanssa lähdettyään yhteisöstään, lähdettyään Jahadista? Makasiko hän naisten kanssa? Tai miesten … tai vuohien … tai lampaiden? (Vähän naureskelua ja vaikerointia yleisössä) Sitä on pakko kysyä! Noin 2000 vuotta sitten oli pakko kysyä. Oli pakko kysyä. Missä kamerat ovat? Varmistakaa, että kamera on suoraan hänen kasvoihinsa, jotta koko maailma näkee tämän vastauksen. Harrastiko Jeshua seksiä?

ALAYA: Seksissä on piirteitä …

ADAMUS: Kyllä vai ei.

ALAYA: Olen pääsemässä siihen. Olen pääsemässä siihen. Selvitetään ensin putket sisäisen jumaluuden löytämiseksi lopulta. Ja kyllä, hän harrasti.

ADAMUS: Voi, hän harrasti seksiä.

ALAYA: Mm hmm.

ADAMUS: Hyvä. Usein?

ALAYA: Niin usein kun mahdollista. (Vähän naurua)

ADAMUS: Okei. Pitikö hän parempana pitkiä vai lyhyitä? (Lisää kikatusta)

ALAYA: Pitkiä vai lyhyitä mitä? (Naurua)

ADAMUS: Hyvä kysymys. (Naurua) Hyvä kysymys. Siis kyllä, Jeshua harrasti usein seksiä. Masturboiko Jeshua? (Linda haukkoo henkeään ja joku huutaa "kyllä!")

ALAYA: Kyllä.

ADAMUS: Sanoisitko sen kam- … Sano se kameralle.

ALAYA: Kyllä.

ADAMUS: Hyvä, kiitos. Poistamme hyvin paljon vanhaa roskaa täällä tänään. Kyllä, hän masturboi! Kyllä, hän masturboi. Tunsiko hän syyllisyyttä siitä? (Alaya pitää tauon, muutama yleisössä sanoo "ei")

Oletko sinä koskaan tuntenut syyllisyyttä siitä?

ALAYA: Silloin kun aloitin, kyllä. Ja sitten se haihtui enkä nyt tunne.

ADAMUS: Linda järkyttyy tuolla takana. Miksi … (Paljon naurua)

ALAYA: Hei, olen käynyt …

ADAMUS: Luulen, että tämä on suosikki-shoudini! (Lisää naurua)

ALAYA: Olen käynyt SES-kurssin.

ADAMUS: Kyllä, ehdottomasti hän teki sitä ja sitä ja sitä.

ALAYA: Kyllä.

ADAMUS: Hän harrasti seksiä, hän masturboi ja hän tunsi syyllisyyttä. No, … Cauldre, älä sano sitä niin nopeasti.

ALAYA: Hittoon syyllisyys.

ADAMUS: Ja hän tunsi syyllisyyttä siitä, kunnes hän oivalsi Itsen rakastamisen, Itsen hyväksymisen.

ALAYA: Kyllä.

ADAMUS: Ennen kuin hän oivalsi, että joku muu oli laittanut häneen oman roskansa siitä, että seksi ja itsensä kanssa leikkiminen pöydän alla oli paha asia. Häneltä vei kauan päästä sitä yli ja oivaltaa, että hän voi rakastaa itseään. Hän voi koskettaa itseään. Hän voi tunnustella itseään. Hän voi tuottaa nautintoa itselleen ja hän voi todella rakastaa itseään. Ehdottomasti. Ja hän jatkoi, rakkani, ja opetti tätä monille, monille muille.

Ja kun hän istui jonkin ryhmän eteen, reaktio oli hyvin samanlainen - "Gulp! Voi, ei tästä voi puhua." Mutta hän puhui, koska hän sanoi: "Rakas veli, rakas sisar, on kyse itsenne rakastamisesta. Sitten alatte ymmärtää sen rakkauden, mitä sielullanne on teitä kohtaan." Kyllä.

ALAYA: Totta, totta. Olen paras seuralaiseni.

ADAMUS: Olet paras seuralaisesi. Ehdottomasti. Sinun pitäisi olla. Ja sitten voit olla paras seuralainen jollekin toiselle. Hyvä.

- Kuudes kysymys

Miksi … Seuraava mikrofoniin. Oi, tämä hyvä peli tänään. Oi, tämä on hauskanpitoa. Miksi Jeshua palasi Israeliin? Minäpä sanon ensin, että Intian jälkeen hän matkusti osissa Eurooppaa - tietysti Ranskassa. Siellä hän oli pitkään. Hän meni niihin osiin, jotka tunnetaan nyt Saksana ja Englantina - nimet ovat tietysti muuttuneet - Espanjana, Portugalina. Hän matkusteli. Hän matkusteli oppiakseen enemmän, kokeakseen enemmän ja tavatakseen toisia oman pienen kasvuyhteisönsä ulkopuolelta. Mutta hän meni kokemaan kaikkea, mitä oli opittavaa ja tiedettävää. Hän meni käymään pyramideilla. Kyllä, hän meni ehdottomasti Egyptiin ja vietti paljon aikaa siellä.

Miksi hän palasi Israeliin? Ja älkää sanoko, että hakemaan puuntyöstötyökalujaan. (Naurua) Joo. Viitsisitkö nousta seisomaan.

SHAUMBRA 6 (mies): Hän unohti tasonsa.

ADAMUS: Hän unohti tasonsa. Hyvä, hyvä. (Pari naurahdusta)

SHAUMBRA 6: Ei, hän meni takaisin opettamaan.

ADAMUS: Hän meni takaisin opettamaan. Miksi?

SHAUMBRA 6: Koska hänellä oli hyvää informaatiota jaettavaksi kanssaihmisilleen.

ADAMUS: Hyvä. Mutta miksi mennä takaisin sinne? Siellä oli kuumaa ja pölyistä ja …

SHAUMBRA 6: Se oli koti.

ADAMUS: Joo.

SHAUMBRA 6: Se oli koti.

ADAMUS: Se oli koti.

SHAUMBRA 6: Joo, ja hän nautti olla kotona.

ADAMUS: Mm hmm.

SHAUMBRA 6: Meni katsomaan perhettään ja ystäviään.

ADAMUS: Tota, itse asiassa he eivät olleet kiinnostuneita näkemään häntä. Eivät kovin paljon, ei. Hänen yhteisössään olleet todellisuudessa …

SHAUMBRA 6: Kuka tämä tyyppi on?

ADAMUS: … eivät halunneet nähdä häntä lainkaan. Kuulostaako tutulta?

SHAUMBRA 6: Joo.

ADAMUS: Näettekö? Joo, joo.

Siis kyllä, oli halu palata takaisin kotiin - kiitos hyvästä vastauksesta. Osa hänen matkaansa oli kerätä itsensä.

Onko teillä ollut sitä matkustaessanne paikkoihin? Teillä on ollut vastustamaton tarve mennä Egyptiin tai Etelä-Amerikkaan tai Eurooppaan, valtava halu palata menneisyyteenne, nähdä itsenne nyt eri silmin. Se on suurin syy. Ei niinkään paljon opettamaan, vaan katsomaan itseään vuosien takaa tai elämien takaa ja sitä, miten on muuttunut. Ja sitä hän juuri teki. Ja hän meni takaisin hyvin eri miehenä. Hän meni tosiaan takaisin myös vähän opettamaan, jakamaan toisten kanssa. Mutta häntä ei kohdattu avosylin. Hän meni takaisin alueella Magdelin ympäristössä, mikä on Galileajärven pohjoispäässä, ja häntä pilkattiin kovasti. Mutta oli muutama, jotka kuuntelivat. Oli muutama, jotka tunsivat taustalla tyytymättömyyttä tuon ajan rabbeihin, temppelin ja uskonnollisiin järjestöihin. Oli muutama, jotka kuulivat sanat: "Olen myös Jumala", kun hän seisoi heidän edessään sanoen: "Olen myös Jumala". Valtaosa nauroi hänelle, karttoi häntä ja uhkasi häntä, mutta muutamat kuulivat sen ja hän jäi. Joistain tuli opetuslapsia.

Ja sitten useammat ja useammat alkoivat kuulla nuo sanat, koska teitä oli paljon, jotka olitte tulleet takaisin tuolloin. Ette pitäneet häntä pelastajana. Piditte häntä ystävänä. Ette pitäneet lainkaan häntä jonkinlaisena henkisenä johtajana, koska tiesitte, ettei hän koskaan hyväksyisi tuota roolia, ei koskaan hyväksyisi suuren ihmisryhmän johtajan roolia. Rakkaat ystäväni, hän siis palasi keräämään itsensä, muistamaan itsensä, mutta nyt uudella tavalla, ja näin tehdessään tapasi taas monia teistä.

Ette kunnioittaneet häntä pelonsekaisesti, koska se oli myös te. Olitte uteliaita, kyllä. Lumoutuneita, kyllä. Ette tunteneet monia ihmisiä, jotka olivat matkustaneet niin moniin maihin. Mutta tunsitte hänessä jonkin läsnäolon. Ette tienneet, mitä se oli. Hän ei puhunut sellaisia sanoja kuin "valaistuminen". Hän ei puhunut edes mysteereistä. Hän ei tehnyt mitään ihmeitä vain ihmisten lumoamiseksi. Mutta tunsitte hänen värähtelynsä.

Jeshua ja Maria Magdaleena

No niin, tämä johtaa meidät hyvin mielenkiintoiseen, hyvin olennaiseen kysymykseen. Hän oli nyt joidenkin ystävien kanssa, joiden kanssa hän vietti aikaa. Hän tapasi Maria Magdaleenan. He rakastuivat. Oi, miten syvää rakkautta. He jakoivat paljon intiimejä hetkiä.

Nimittäin Jeshua oli oppinut paljon matkoillaan asiasta, mitä kutsutaan nyt tantraksi, ja hän tiesi, miten jaetaan kehonsa ja mielensä ja rakkautensa tavalla, minkä hyvin harvat ihmiset ovat oppineet sen jälkeen - koska on niin paljon tirskumista, kun puhutaan seksistä, hyvin paljon häpeää. Mutta hän osasi rakastaa itseään ja siksi toista.

Hän tapasi Maria Magdaleenan, jonka elämä oli sekaisin tuolloin. Hänellä oli demoninsa. Hän … Tämä tarina sisältyy muihin töihimme*, mutta hän oli vaikeuksissa ja Jeshua näytti hänelle, miten rakastetaan itseään. Se vei kauan. Hänellä oli paljon uhrienergiaa. Hän pelkäsi kovasti miehiä, maskuliinienergiaa - perimmiltään maskuliinienergiaa itsessään, mutta se ilmentyi hänen hyväksikäyttäjissään. Mutta hän oppi lopulta elämään maskuliinisen, feminiinisen ja jumalaisen kanssa itsessään ja he elivät yhdessä rakkaudessa. He eivät menneet koskaan naimisiin. He eivät halunneet mennä. Se oli ollut niin kamala muisto Jeshualle, ettei hän halunnut koskaan toistaa sitä. Mutta he tiesivät myös, etteivät he tarvinneet ketään muuta vihkimään heitä tai vahvistamaan heidän rakkauttaan. Se oli tiukasti heidän välisensä asia.

*Lisätietoa Tobiakselta ja Adamukselta Jeshuasta ja Maria Magdaleenasta löytyy Seksuaalienergiakoulusta (Tobias) ja "The Alchemy of Light & Dark" -cd-paketista (Adamus).

Kysymys on: oliko Jeshualla ja Maria Magdaleenalla lapsia? Se on iso kysymys. Kaikki kysyvät sitä. Siitä kirjoitetaan kirjoja.

Väitän, että heillä oli, mutta se oli Jeshuan lähdettyä fyysisestä kehosta. Hmm, hmm. Miettikää sitä. Tämän pitäisi antaa vähän vinkkiä teihin itseenne.

He eivät hankkineet lapsia Jeshuan edelleen ollessa maan päällä. Jeshua tiesi, että se loppuisi, ja hän jakoi sen Maria Magdaleenan kanssa. Hän sanoi: "Olen täällä tietyn aikaa. Lähden, mutta vain fyysisyydestä. Olen edelleen täällä ja näyttäydyn sinulle. Näytän sinulle, mitä sielu, mitä jumaluus joka on rakastunut itseensä, voi tehdä vielä lähdettyään."

Siis fyysisen olennon ja hengen suhde mikä tapahtui Jeshuan kuoleman jälkeen, teki raskaaksi Marian, joka sai kaksi Jeshuan lasta. Kyllä, mielenkiintoinen, kiehtova tarina. Mutta ystäväni, joulunaikaan se on teidän tarinanne. Tarina siitä, miten elämä jatkuu vielä oletetun kuoleman jälkeenkin.

Kysymys, iso kysymys. Linda, anna mikrofoni ensin, koska tämä on iso kysymys.

- Seitsemäs kysymys

Kysymys on … Näkeekö kamera tuonne taakse? (Joku sanoo "toki") Hyvä. Kysymys on: epäonnistuiko Jeesus? Epäonnistuiko Jeesus?

SUZY: Ei.

ADAMUS: Tota, ennen kuin vast- … Ai, "ei" on vastauksesi?

SUZY: Ei, ei hän epäonnistunut.

ADAMUS: Ei. Mutta on niitä, jotka väittävät, että Jeesus, tämä mestari, tämä jumalainen olento epäonnistui, koska hän antoi tappaa itsensä. Hän epäonnistui, koska hän olisi voinut tai hänen olisi pitänyt voida voittaa tämä tai voittaa vihollisensa tai ne, jotka yrittivät tapaa hänet. Hän epäonnistui, koska hän kuoli eikä elänyt. Hän epäonnistui veren, kärsimyksen ja tuskan vuoksi - todellinen pelastaja ei olisi kuollut. Todellinen pelastaja olisi kenties elänyt kartanossa, hänellä olisi ollut kaikenlaisia vartijoita eikä hän olisi sallinut tapaa itseään sillä tavalla.

On niitä, jotka sanovat, että katsokaa Muhammedin ja Jeesuksen eroa. Jeesus epäonnistui. Muhammed vain ylösnousi. Hänen ei tarvinnut käydä läpi sitä kaikkea. Jeesus ei kyennyt oppimaan elämään energioiden kanssa ja Jeesus oli kenties jonkinlainen väärä marttyyri. On niitä, jotka sanovat näin ja niitä jotka uskovat siihen - Jeesuksen epäonnistumiseen. Jeesuksen joka tulee tänne maan päälle - ajatellaan sitten Jeesusta tai Jeshuaa - näyttämään meille tietä ja päätyy naulatuksi ristille, mikä muuten todella tapahtui. Te jotka ette usko sen tapahtuneen - hänen naulittiin ristille. Suzy, sanot siis, ettei hän epäonnistunut. Mutta selitä miksi.

SUZY: No, hän oli mies/ihminen ja …

ADAMUS: No, se on epäonnistuminen. (Naurua) Hän oli mies ja … ja …

SUZY: Ja kasvoin hyvin baptistiksi, joten tiedän hänen kuolleen syntiemme vuoksi.

ADAMUS: Tiedätkö edelleen sen?

SUZY: Ei.

ADAMUS: No hyvä.

SUZY: En aio mennä baptistien taivaaseen, joten … (vähän naureskelua)

ADAMUS: Joo, hyvä, hyvä.

SUZY: Aion mennä omaan paikkaani. No, hän oivalsi luullakseni, että olemme kaikki myös Jumala ja näin hän auttoi meitä vain pääsemään siihen vähän nopeammin.

ADAMUS: Mutta miksi kuolema? Minusta se lähettää … No, se voisi olla huono merkki jollekin polulla. (Vähän naurua, Adamus naureskelee) Tavallaan, en tiedä. Olen kenties vähän herkkä tänään. Mutta vau, katsokaa, mitä saatte, sitten kun teistä tulee mestari! Joo. Miten se ei muka ole epäonnistuminen?

SUZY: Koska hän nousi kolmantena päivänä ja ylösnousi silloin. Tarkoitan, ettei hän kuollut, kuolema ei voittanut häntä.

ADAMUS: Voitti kuitenkin kehon.

SUZY: Kehon, joo.

ADAMUS: Joo.

SUZY: Muttei hänen henkeään.

ADAMUS: Mutta mitä itua oli antaa vangita itsensä? Itse asiassa häntä ei edes vangittu, hän antautui itse. Ja sitten hän teki siitä vielä pahempaa. Hän provosoi roomalaisia. Hän olisi voinut säästyä rangaistukselta. Hän olisi voinut kävellä pois. Pieni lahjus olisi riittänyt pitkälle - jos tiedätte, mitä tarkoitan - mutta hän provosoi heitä. Mistä siinä oli kyse?

SUZY: Tehdä asia selväksi.

ADAMUS: Mikä?

SUZY: Että voisimme tehdä saman kaikki itse.

ADAMUS: Provosoida roomalaisia?

SUZY: Joo! (Hän kikattaa, vähän naurua) Herättää meidät …

ADAMUS: Miksi …

SUZY: Herättää meidät ja … no, herättää meidät ja …

ADAMUS: Minäpä olen hyvin suora tässä. Aiotteko te kuolla valaistumisenne vuoksi? (Joku sanoo "kenties")

SUZY: Jotkut ihmiset kuolevat.

ADAMUS: Jotkut ihmiset kuolevat.

SUZY: Se on valinta.

ADAMUS: Kuolisitko sinä?

SUZY: Minun ei tarvitse.

ADAMUS: Hyvä, hyvä, kiitos.

Ja aion jatkaa kysymystä, mutta haluan muutaman vastauksen lisää. Kiitos. Tiedän, että kysymys on erittäin vaikea. Kysyn teiltä, maailmalta, kaikilta jotka kuuntelevat: eikö ole jollain tavalla epäonnistumista päätyä ristille, saada keihäs vatsaansa, saada kaikki tämä kärsimys - eikö se ollut epäonnistuminen?

Kysyn erittäin syvällä tasolla teissä jokaisessa, koska Jeshua on sekoitus ja se on osa teitä. Ja jos hänet tapettiin, niin tavallaan teidät tapettiin. Ja jos hän ei pysynyt mestarina fyysisyydessä, kenties te ette pysy mestarina fyysisyydessä. Jos hän teki itsestään marttyyrin, kenties siltä mestaruus näyttää - itsensä tekemistä marttyyriksi?

Linda, mikrofoni jollekin toiselle, sama kysymys.

LINDA: Ai, nostakaa joku kätenne. Tehkää siitä helppoa.

ADAMUS: Oliko Jeshua epäonnistuja? Ja meidän on puhuttava tästä, ystäväni, koska sitä on sakeana. Sitä on ilmassa. Se on elefantti huoneessa, mistä kukaan ei halua puhua. Kyse on koko tästä tekaistusta Jeesus-tarinasta, mutta on tarina Jeshuasta, olentosekoituksesta, joka tavallaan oli teidän mestaruutenne etsimistä, koska se on osa teitä, mutta se tapettiin.

Seuraava, vastaus.

JOANNE (nainen): Luulen, että kenties hän …

ADAMUS: Nousisitko seisomaan?

JOANNE: Ai.

ADAMUS: Joo, kiitos.

JOANNE: Hän provosoi heitä, jotta hän voisi tavallaan todistaa meille, että elämää on toisella puolella ja keho tosiaan kenties kuolee.

ADAMUS: Kyllä.

JOANNE: Mutta silti jatketaan. Se on tunteeni.

ADAMUS: Joo.

JOANNE: Niin.

ADAMUS: Siis mitä hänelle tapahtui kuoleman jälkeen? Hän vähän rakasteli Maria Magdaleenan kanssa kuoltuaan, mutta hänestä ei kuule paljon sen jälkeen. Mitä hän teki sen jälkeen?

JOANNE: Se on totta. Luulen, että opetuslapset pelästyivät vähäksi aikaa ja menivät piiloon, mutta luulen, että he silti pitivät tärkeänä …

ADAMUS: Muutama heistä mestattiin, mutta ei kiinnitetä nyt siihen huomiota. Joo.

JOANNE: Niin meidät kaikki, joten …

ADAMUS: Joo.

JOANNE: Mutta sen tunnen …

ADAMUS: Siksi minulla on tänään tämä suojaava metallihuivi. (Vähän naurahduksia)

JOANNE: Lopulta he, jotkut heistä saivat voimansa takaisin, koska he puhuivat Jeshuan kanssa. Hän kävi edelleen heidän luonaan hengessä ja luulen, että niin se tavallaan jatkui.

ADAMUS: Tavallaan.

JOANNE: Tavallaan?

ADAMUS: Tavallaan. Se on kuin tarina, mikä meillä jatkuu tänään. Onko se hyvä asia vai ei niin hyvä asia?

JOANNE: Luulen, että se toi …

ADAMUS: Tarina Jeesuksesta.

JOANNE: No, se toi Kristus-tietoisuussiemenen maan päälle.

ADAMUS: Kyllä.

JOANNE: Ja jotkut ihmiset ajoivat sen kanssa eri teitä, mutta olemme kaikki eri tasolla kenties?

ADAMUS: Olisin eri mieltä, ollakseni vain …

JOANNE: Okei.

ADAMUS: … riidanhaluinen.

JOANNE: Se on ok.

ADAMUS: Jos se toi Kristus-siemenen maan päälle, hämmästyttävä juttu: "Ai, tätä on suunniteltu pitkään. Tulemme kaikki takaisin ja sirottelemme maan päälle Kristus-siemeniämme. Luomme sekoituksen, mikä on me kaikki yhdistettynä, koska se luo hämmästyttävän siteen välillemme ja tulimme tänne alas 2000 vuotta sitten, synnyimme fyysiseen kehoon kaikkialle" - ja sitten Kristus-siemen kuolee?

JOANNE: (pitäen tauon) Minä en tunne sen lainkaan kuolleen. Minusta tuntuu, että se on erilainen tapa ilmaista itseään.

ADAMUS: Kristus-siemenmalli, hahmo, Jeshua, kuolee tarinan lopussa.

JOANNE: Aivan.

ADAMUS: Enkä ole lukenut raamatun kakkososaa eli tarina ei jatku. Se loppuu. Se loppuu.

JOANNE: Okei. Siis luulen, etten ymmärrä kysymystä, minkä esität minulle.

ADAMUS: Esitän teille kaikille kysymyksen - aion otsikoida sen hyvin rohkeasti - "Jeshua, epäonnistuja", kysymysmerkki. "Jeshua, epäonnistuja?" Koska kaikki … kiitos.

JOANNE: Okei.

ADAMUS: Ja tiedätte, että tämä on vaikea kysymys. Se on teissä kaikissa - Jeshua, epäonnistuja. Se on, kyllä, kaunis tarina, mistä puhutaan - tullaan maan päälle ja ollaan mestari. Ja kutsuisin todellisemmaksi Jeshuaa, enemmän kuin Jeesus puuseppää - oikeasti?

Muuten, Jeshua ei kasvanut köyhässä perheessä - ja koko tarina syntymästä, ei huonetta majatalossa, ei mikään siitä ole totta. Se on upea tarina, mutta hän kasvoi essealaisessa yhteisössä. He eivät olleet rikkaita. He eivät olleet köyhiä. He eivät oikeastaan välittäneet kovinkaan paljon rahasta. He pitivät syömisestä. He teeskentelivät, etteivät he pitäneet seksistä, mutta todellisuudessa he pitivät. (Muutama kikatus) Ja he olivat hyvin tiukkoja. Hyvin tiukkoja. Mutta se ei ollut tämä elämä köyhänä puuseppänä, ei lainkaan.

Tuon tämän siis esiin tavallaan yhtenä esteenä, mikä meidän on ylitettävä. On tiettyä epäonnistumisen tunnetta. Sitä on jossain teissä. Sillä on taipumusta varjostaa sitä kaunista tietämistä, mistä puhuimme viime kokoontumisessamme. Mutta jos mestari tulisi takaisin nyt, Jeshuan kaltainen mestari, eikö olisi suositeltavaa, ettei tuota mestaria tapettaisi? Muuten kuin uutisen tekemisen vuoksi, mutta palveleeko se todella tarkoitusta? Voiko kukaan ymmärtää, mikä tuo tarkoitus oli?

Jeshua, 33-vuotias luomuksenne - mikä oli koko idea ristillä kuolemisessa? Ja Linda antaa mikin mihin tahansa käteen, joka nousee ylös tai pysyy alhaalla. David, ole hyvä.

DAVID: Marttyyrius. Se levitti sanaa.

ADAMUS: Marttyyrius. Ei paljon, mutta lopulta myöhemmin. Lopulta myöhemmin. Siitä ei ollut paljon uutisia silloin. Essealaiset kommuunissaan, Jahadissa sanoivat tavallaan: "No, hän pyysi sitä. Katsokaa, hän harjoitti haureutta nuorena. Hän luopuu perheestään ja yhteisöstä ja menee vaeltelemaan luoja ties minne. Ei mikään ihme, että hänet tapettiin." Tavallaan, tavallaan ei ollut paljon kyyneliä. Hänellä oli pieni ryhmä seuraajia, ystäviä ja siinä surtiin. Mutya vei vuosisatoja saada tämä todella liikkeelle, joo.

Ja onko sellainen hyvä tarina? Mielenkiintoinen tarina - mutta onko se hyvä? Hän kuolee ristillä, joo. Pystyykö kukaan siis ymmärtämään, miksi oli tuollainen loppu silloin? Taas kerran, tämä on teidän sekoituksenne. Mitä tarkoitusta se palveli?

SHAUMBRA 7 (nainen): No, luulen, että hän halusi antaa soihdun meille, että jos hän pysyisi elossa, seuraisimme hänen sanojaan, emmekä omiamme. Ja luulen, että hän oppi matkallaan, että tämä oli hänen tarinansa ja hänen totuutensa, eikä hän pelännyt roomalaisia, koska hän eli omaa totuuttaan. Ja jos se aiheutti hänelle kuoleman, hän ei pelännyt sitä ja näin saimme kaikki nähdä ja myös ymmärtää, että se oli meidän tarinamme siitä lähtien. Vaikka se tietysti katosi.

ADAMUS: Paras selitys minkä olen kuullut pitkään aikaan. Kyllä, ja Adamus-palkinto siitä. Kiitos. (Yleisö taputtaa)

Kyse ei ole siitä, että se oli tarinan paras loppu, mutta Jeshua pääsi siihen pisteeseen, missä hän tunsi, että hänestä oli tulossa opetuslapsille, ystäville ja muille pakkomielle. Teille oli tulossa pakkomielteeksi taas yksi epäjumala, nyt nimeltään Jeshua. Hän tunsi monien roikkuvan joka sanassa. Ja kyllä, alussa ei ollut monia kokoontumisia ja sitten alkoi olla enemmän ja enemmän. Hän tunsi, että taas kerran olitte mukautumassa johonkin muuhun. Ja hän varoitti opetuslapsiaan tuolloin. Hän sanoi: "Jos jatkatte tätä, minä lähden." He luulivat hänen tarkoittaneen palaamista Intiaan tai jotain. Hän sanoi: "Jos jatkatte sitä, lähden pois, koska olen kertomassa teille, että Jumala on teidän sisällänne. Älkää katsoko Jumalaa minussa, vaan Jumalaa itsessänne."

Ja hänestä tuntui lopulta, että olisi parasta lähteä. Hän oli kertonut Maria Magdaleenalle alusta saakka, ettei se olisi pitkäaikainen suhde. Heistä ei tulisi isovanhempia, jotka kiikkustuolissa katselivat vanhoja kivikirjoituksia nuoruudestaan, vaan hän lähtisi melko pian. Ja hän ei koskaan halunnut dramatisoida sitä. Hän ei halunnut olla marttyyri, mutta hän halusi todistaa muutaman asian, ja yksi niistä oli osoittaa seuraajilleen tuolloin, että elämä jatkuu.

Tärkeämpää kuin edes hänen ylösnousemuksensa - koska jotkut opetuslapsista luulivat vain näkevänsä harhanäkyjä. Joivat huonoa viiniä ja yhtäkkiä Jeesus ilmestyy. Joillakin teistä on ollut niitä. Mutta hän tunsi, että todellinen ilmentymä siitä, että "minä elän", oli Maria Magdaleenan tekeminen raskaaksi lähdettyään. Se olisi todiste, että elämä jatkuu, että kehon kanssa voi ylösnousta, ettei se ole vain näky, kun opetuslapset näkevät tiellä yhtäkkiä Jeshuan. Mutta "Teen lapsen Marian kanssa ja silloin näette, että elämä jatkuu. Silloin näette, että kehon voi ottaa mukaansa."

Tuosta tarinasta ei ole kirjoitettu paljon, hmm, tai ei ollenkaan. Se olisi ollut paljon parempi tarina kuin vain nouseminen ylös ja kulkeminen ympäriinsä tavaten muutamia opetuslapsia. Se on todellinen elämäntarina, kenties todellinen joulutarina, mitä pitäisi kertoa. Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä Jeesus-tarinalle, Jeesus-pelille. Ole hyvä, kysymys. Mikrofoni, kiitos.

ALAYA: Miten se todistettiin, että Jeshua teki Marian raskaaksi? Miten … olen varma, että hän …

ADAMUS: Kysytään vain häneltä.

ALAYA: No, mutta miten … Olen varma, että häneltä kysyttiin, miten hän tuli raskaaksi.

ADAMUS: Kyllä.

ALAYA: Miten … Tarkoitan, että epäilikö kukaan häntä?

ADAMUS: Voi, ajattele tilannetta tänä päivänä. Jeshua on ollut poissa noin neljä kuukautta ja yhtäkkiä Maria sanoo: "Olen raskaana. Kuukautiset jäivät väliin", ja voit kuvitella, että muut, erityisesti toiset naiset, sanoivat tavallaan: "Just joo. Oikeasti? Hän lähti juuri. Hänet teloitettiin. Hän kävi kaiken sen läpi ja yhtäkkiä huoraat jonkun toisen kanssa?" Juuri näin he ajattelivat. He eivät sanoneet sitä aivan niin. He puhuivat vähän eri tavalla silloin. Huoraat, teet sitä, sinulla on suhde jonkun toisen kanssa.

Ja tietysti se sai aikaan paljon kysymyksiä, paljon juoruilua yhteisössä, mutta he jotka tunsivat todella Maria Magdaleenan - uuden Maria Magdaleenan, ei vanhaa Maria Magdaleenaa, uudistuneen Maria Magdaleenan, kuten meillä oli tapana kutsua häntä - ymmärsivät, ettei hän valehtelisi siitä. Ja sitten kun vauva, vauvat, syntyivät, kaikki joilla oli silmät, näkivät, että lapset näyttivät Jeshualta ja heillä oli sellainen Jeshua-hehku ympärillään.

Lapset eivät eläneet kovin pitkään. He kuolivat Marian päästyä Ranskaan. Heillä oli hyvin vaikeaa, koska he olivat kahden erittäin hämmästyttävän olennon jälkeläisiä, joista toinen ei ollut fyysisessä kehossa. Hänellä oli valospermaa, joten se oli vähän erilaista kuin tavallinen. (Vähän naurua) Se oli! (Adamus naureskelee)

Heidän oli siis hyvin vaikeaa käsitellä energioita. He eivät kestäneet pitkään ja sanottiin, että jonkinlainen flunssa tai jokin sairaus tappoi heidät tuolloin, mutta he eivät vain pystyneet käsittelemään sitä.

Samanlaista kuin monilla kristallilapsilla, joita tulee nyt. Ne tulevat niin puhtaina ja niin tottumattomina maapallon tapoihin, että he päätyvät sellaisiin asioihin kuin ADD ja muut herkkyydet, allergiaherkkyydet, autismi ja vastaavat asiat. Heille on erittäin vaikeaa sopeutua tähän energiaan.

Ja arvatkaapa mitä? Niin on teilläkin! Teillä on vaikeuksia sen kanssa - monet teistä ovat olleet täällä tuhat elämää tai useampia ja ovat tottuneet hyvin tämän maanpallon tapoihin. Paljon energiaa tulee tällä hetkellä ja se vaikuttaa teihin, kuten kuulimme parin ihmisen puhuvan äskettäin. Kyllä, viime vuonna, viime viikolla hulluja energioita. Odottakaapa ensi vuotta. (Adamus naureskelee) Mutta olette täydellisessä paikassa ja itse asiassa tämän vuoksi kävimme läpi koko Jeesus-pelin tänään ja toimme sen tähän melko masentavaan ristillä kuolemisen loppuun. Silloin oli eri aika, mutta olette kantaneet sitä mukananne siitä lähtien.

Iso kysymys

Teillä poukkoilee tämä kysymys sisällänne ja se on joka tasolla. Se on hyvin käytännöllisellä ihmistasollanne. Se on esoteerisella, henkisellä ja mestaritasolla. Kysymys minkä esitätte itsellenne - ja Linda, kirjoittaisitko tämän muistiin, kiitos - kenties vähän hämmennytte ensin ja lähdette pois sanoen: "En ymmärrä, mistä hän puhui tänään. Tämä Jeesus-pelijuttu oli tavallaan mielenkiintoista. Ja sitten hän käski kuljeskelemaan tämän kysymyksen kanssa, mutta en ole varma, teenkö sen." Ja sitten parin päivän päästä muistatte, että teette sen.

Miten se loppuu? Tämä on kysymykseni tänään. Tästä syystä pelasimme Jeesus-peliä. Miten se loppuu? Iso kysymys, ja se on iso kysymys mentäessä ensi vuoteen. Miten se loppuu?

Se kysymys jokaisella teillä on ollut hyvin käytännön tasolla. "Miten se loppuu? Olenko 65, 85? Pääsenkö koskaan tuohon valaistumiseen? Pääsenkö valaistumiseen ja lähdenkö planeetalta? Pääsenkö valaistumiseen ja yhtäkkiä jotkut ryhmät tulevat" - en halua mainita yhtään - "jahtaamaan minua, tappamaan minut? Tuleeko minusta marttyyri? Olenko niin erilainen kuin kaikki muut, että minun on otettava itseni pois planeetalta, koska he tulevat seuraamaan ja palvomaan minua ja tekevät kaikkia noita törkeitä asioita eivätkä jätä minua yksin olemaan vain mestari?"

Kysymys ja tämän shoudin todellinen teema on: miten se loppuu?

En aio antaa teille vastausta. Se on itse asiassa teille pompoteltavaksi vatsassa, sydämessä ja mielessä ennen seuraavaa kokoontumistamme. Ja avaamme seuraavan kokoontumisemme - monologini jälkeen - palaamalla siihen. Miten se loppuu? Mitä se merkitsee teille? Mitä olette projisoineet, ajatelleet, olettaneet siitä? Annan teille pienen vihjeen.

Miten se loppuu, mitä olette pohtineet? Miten kuolette? Miten se loppuu? Se ei ole mitään sellaista, mitä olette koskaan ajatelleet. Ei mitään.

Menemme siis siihen seuraavassa shoudissamme. Mainostan vähän seuraavaa shoudiamme. Kilpailen toisten ylösnousseiden mestareiden kanssa ja on saatava suuri lukumäärä täällä. (Vähän naurua) Miten se loppuu? Mitä olette ajatelleet tai pelänneet? Miten se loppuu? Tästä syystä kävimme läpi Jeesus-pelin tänään. Se oli kaikki johdantoa: katsokaa, mitä tapahtui hänelle, ja miten se loppuu teillä? Mitä tapahtuu, kun siirrytte rajan taakse, milloin se sattuukin olemaan? Mitä seuraavaksi? Aah! Siitä tulee upea shoud.

Sitä odotellessa puhutaanpa vähän … Hmm, tehdäänpä yksi asia hyvin nopeasti. Mainitsin, että Jeshua meni takaisin Palestiinaan - tota, poliittisesti epäkorrektia - siis Israeliin. Meni takaisin Israeliin monien, monien vuosien jälkeen. Oletteko koskaan huomanneet, että raamatussa oli suuri aukko, kun hän oli noin 14-33-vuotias. Mikseivät useammat ihmiset ole sanoneet: "Mitä tapahtui?" Hän ei tehnyt tuoleja, pöytiä tai edes suuria ristejä. (Vähän voihkimista ja naurua) Voimme laskea leikkiä siitä nyt, koska tiedämme, että hän harrasti seksiä. (Naurua)

Mitä siis nämä kadonneet vuodet olivat? Miksei niistä ole pidetty mitään kirjaa? Ne vain tavallaan sivuutettiin. No, joo, hän kaataa pöytiä temppelissä ollessaan 12-vuotias ja sitten hänestä ei kuulla, ennen kuin hän on 30. Siinä on melko pitkä väli. Joo, kyllä. Kysymys tai kommentti.

SHAUMBRA 8 (mies): Se on kommentti ja kommentti on: koska se ei sopinut käännyttäjien suunnitelmaan.

ADAMUS: Juuri niin, juuri niin. Se ei sopinut suunnitelmaan.

Miksi ihmiset ovat niin unessa - ette te, vaan ihmiset yleensä - ettei joku ole saanut kohtausta tästä sanoen: "En aio mennä seurakuntaan, ennen kuin tiedän, mitä hän teki 14-30-vuotiaana. En mene ripittäytymäänkään. En koskaan … Kertokaa minulle tai muuten." (Joku sanoo "he eivät tiedä") No, he eivät tiedä. Se on ehdottomasti oikein. Mutta he eivät edes keksi puuseppätarinaa tai jotain vastaavaa. He eivät edes keksi tarinaa, että hän meni tekemään hyväntekeväisyyttä joksikin aikaa. (Adamus naureskelee) Ei mitään, ei mitään. He vain: "Gulp! Ei puhuta siitä."

Se on vähän outoa ja tämäntyyppiset asiat eivät voi jatkua eivätkä jatku tulevaisuudessa. Ne eivät voi. Ne eivät voi. Hämmästelen, että muuten hyvät ihmiset ovat vain sanoneet: "Ai, okei. No, joo, ei kirjoitettuja tietoja." Tietoisuudesta tulee tällä hetkellä liian korkea tällaisille asioille. Tällaiset asiat veivät voi jatkua. Ihmiset esittävät nyt kysymyksiä. He ovat rohkeita. He tulevat esiin sanomaan: "Ei, ei, ei, ei, ei. Siinä ei ole järkeä, koko neitseellisessä syntymäjutussa. Minulla on kuitenkin tarina haureuden harjoittamisesta toiselta puolelta. Se on hyvä vastaus. Se on todella, siinä on tarina." Se nostaa kulmakarvoja. Siitä tulee hyvä Hollywood-elokuva. (Vähän kikatusta) Se on taivas sisällänne. Siis … (nauru jatkuu) Tavallaan tuplamerkitys tässä, naiset ja herrat. (Adamus naureskelee)

2014

Haluaisin tehdä näin. Tehdäänpä … Teen tämän epäjärjestyksessä. Aloitetaanpa tällä - 2014. Puhumme siitä tulevassa tapaamisessamme ensi kuussa (viitataan ProGnost-tapahtumaan). Kuten sanoin viime tilaisuudessamme, se on kovan rakkauden vuosi. Se on myös sisäisten lahjojenne löytämisvuosi - kovaa rakkautta ja sisäisiä lahjojanne. Sisällänne on asioita, niitä on jo. Loitte ne, teitte ne. Ne ovat osa Kristus-siemenenergiaa ja ne ovat kuin kristalleja, kristalleja sisällänne. Niitä ei vain ole tuotu esiin monista syistä, joihin meidän ei tarvitse mennä, mutta lahjoja ja kykyjä jotka ovat teidän. Kukaan ei anna niitä teille. Ne hämmästyttävät teitä. Asioita joita ette tienneet itsellänne edes olevan - ymmärrystä, taitoja, luovuutta - ja jotka ns. työnnetään esiin. Ne tulevat ulos. Aika on kovaa ja tämä saa nämä kauniit asiat sisällänne tulemaan lopultakin esiin. Pieni tönäisy tuo ne esiin.

Hypin tässä, mutta tarkoituksella. Minäpä sanon yhden asian luovuudesta, koska se liittyy asioihin, joita löydätte, lahjoihin joita teillä on aina ollut ja jotka hämmästyttävät teitä. Ja sitten teitä hämmästyttää se, että te ette tuoneet niitä aiemmin esiin. Mutta ymmärrystä, kykyjä ja taitoja jotka ovat käyttämättä tällä hetkellä - mistä tahansa syystä - tulee esiin.

- Luovuus

Minäpä sanon yhden asian luovuudesta. Luovuus on yritystä ja erehdystä. Siinä ei ole kyse saamisesta kerralla oikein. Luovuus on yritystä ja erehdystä. Jumaluuskin on tavallaan, mutta ne liittyvät yhteen.

Ihmisellä on halu saada jatkuvasti kerralla oikein joka kerta tai hän ei tee ollenkaan. Toisin sanoen, toiminnan taattu onnistuminen. Todella lahjakkaat ja luovat ovat niitä, jotka ovat valmiita tekemään virheitä. Tesla - paljon virheitä matkan varrella. Monet muista kuuluisista keksijöistänne, tiedemiehistänne ja edistysmielisistänne tekivät paljon virheitä.

Istuskelemme Ylösnousseiden mestareiden klubilla laskemassa leikkiä siitä: "Todella menestynyt ihminen on sellainen, joka tekee oikein noin 18% ajasta." Ja miten suuren prosenttiosuuden tämä jättää ei-oikealle? Suuren, ilmeisen suuren. En sano, että teidät on lukittu siihen. Ehkä teette oikein 50% ajasta. Kenties 70%. Epäilen sitä eikä se ole tärkeää.

Luovuus on yrityksen ja erehdyksen asia. Luoja ei yritä tehdä oikein. Ainoastaan ihminen, ainoastaan järki-ihminen yrittää tehdä oikein. Luoja pelkästään luo. Sillä ei ole merkitystä. Voitaisiin sanoa tavallaan, ettei ole tuomitsemista, mutta ei ole todellisuudessa suurta yhteyttä lopputulokseen. "Minä luon. Ai, se toimi hienosti. Minä luon. Vau! ei ilmentynyt aivan toivomallani tavalla."

Hassu asia on, että valaistunut luoja ymmärtää, että se ilmentyi jonnekin täydellisesti - kenties toiseen ulottuvuuteen. Se ei vain tullut tänne aivan oikein. Miksi? Koska energiat ovat haastavia, vaikeita, sakeita, ilkeitä, pahoja, yhteydessä toisiin ihmisiin ja kaikkea muuta ja joskus ne eivät vain "hujahda" tänne oikein. Se ei merkitse, että teitte väärin. Se merkitsee vain, että kenties olitte edellä aikaanne, kenties luotte toisiin ulottuvuuksiin ja kenties ei vain ollut aivan oikeita ainesosia. Niinpä oikea luoja luo uudestaan kokemisen ilosta ja huolehtimatta, oliko se oikein vai väärin.

Luovuus on siis yrityksen ja erehdyksen asia. Todellinen luoja ottaa ilon irti kummastakin, mutta on hurmioitunut tehdessään sen oikein - miten hän tuntee ja sanoo sen olevan oikein, kun se ilmentyy tähän todellisuuteen hänen haluamallaan tavalla. Kahdeksantoista prosenttia - melko hyvä. Kenties pystytte parempaan.

Kun mennään seuraavaan vuoteen - ja tämä kaikki liittyy yhteen, vaikkei siinä ole järkeä nyt, mutta jonain päivänä sanotte: "Voi! Nyt ymmärrän". Kun mennään ensi vuoteen, se on sekä kovan rakkauden että sisäisten lahjojenne ja taitojenne löytämisen vuosi, mikä tekee valtavan vaikutuksen teihin. Annan tämän kirjallisena ja takaan sen tai saatte rahanne takaisin tästä shoudista - ensi vuonna teihin tekee valtavan vaikutuksen se, mikä on ollut latenttina.

- Luottamus

Toinen asia ensi vuodessa on luottamus - vanha aihe, mutta käsittelemme sitä uudestaan ja luultavasti uudestaan tämänkin jälkeen. Ensi vuonna, erityisesti - eikä tässä ole kyse huolesta, vaan tiedostamisesta - voitte turvautua yhteen asiaan ja se olet sinä. Ja se olet sinä. Se vaatii luottamusta. Jos et luota itseesi ja se on ainoa asia, mihin sinun on turvauduttava, siitä tulee pitkä, pitkä matka alaspäin.

Mutta jos voit luottaa itseesi … Luottamus on konstikas asia. Monet teistä sanovat: "Voi kyllä, luotan itseeni". Ette oikeasti. Sanotte niin, mutta ette oikeasti luota. Ettekö usko minua? Katsokaa tekojanne ja reaktioitanne.

Luottamus on tavallaan antautumista, mutta luottamus on ollut joillekin mestareille: "Minulla ei ole mitään muuta. Ei ole mitään jäljellä. Minulla on vain tämä. En voi edes pyrkiä siihen. En voi saada itseäni uskomaan, mutta minulla ei ole muuta, koska kaikki muu on mennyttä." Silloin löydätte todellisen luottamuksen, joo.

Ensi vuosi on itseenne luottamista.

Voin kertoa teille tämän ettekä te välttämättä usko sitä, mutta vain tehkää se. Luottakaa vain itseenne. Silloinkin kun ajattelette sen olevan väärin, se on kuitenkin oikein. Se todella on, silloinkin kun ajattelette: "Voi, käännyin väärään suuntaan, tein väärän asian." Katsokaa esimerkiksi Jeshuaa. Hänellä oli yhtenä iltana romanssi tähtien alla, hän vähän riehaantui eikä pystynyt pitämään sitä viittansa alla ja yhtäkkiä … (Vähän naureskelua) Yhtäkkiä se pilasi hänen koko uransa Jahadin opettajana. Se sotki kaiken. Voi, hänestä tuntui pahalta: "Voi jessus! Vihaan tuota asiaa. Katsokaa, se sai minut suuriin vaikeuksiin." Se oli itse asiassa jumalaista, koska se sai hänet pois tuosta kommuunista, pois tuosta yhteisöstä. Voi hyvä luoja, miten tylsää siellä oli.

Ja sitten kun hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli - hänen ainoa vaimonsa kuoli - ja oli kaikkia syyllisyyden tunteita: "Minun olisi pitänyt kyetä parantamaan hänet. Minun olisi pitänyt tietää oikea "yrttihokema"" tai mitä tahansa tai "Jumala ei kuunnellut minua, joten minun on pakko olla syntinen." Miten vaikeaa se oli hänelle, mutta kuitenkin se oli jumalaista. Se sai hänet pois yhteisöstä. Se sai hänet pois oppimisesta. Se olit sinä! Se oli Kristus-siemen toiminnassa. Ja luulette Jeshualle olleen helppoa luottaa itseensä, sanoa: "Voi kyllä, juuri niin suunnittelin sen. Joo-o, joo-o." (Vähän naurua) "Joo, se heitti minut pois tuosta paikasta ja vaimoni kuoli ja elämäni oli pilalla. Mutta se olin minä. Olen luoja." Mutta todellisuudessa hän oli. Todellisuudessa hän oli.

Oli riittävästi sisään rakennettuja lääkkeitä siltä varalta, että hän jäi kiinni todella tylsään yhteisön, oli riittävästi sisään rakennettuja lääkkeitä - myös se ahdistus minkä hän kävi läpi ja mikä sai hänet aloittamaan etsintänsä. Mikä muu olisi tehnyt sen tuolloin? Joskus … Puhunko liikaa? (Muutama yleisöstä sanoo "ei") Ei? Hyvä, koska jatkan puhumista. (Adamus naureskelee)

Niin vaikeaa kuin hänen vaimonsa kuolema olikin, se ei ollut ns. vahinko ja jos hän olisi luottanut itseensä, hän olisi ymmärtänyt tuon viisauden. Jos hän olisi luottanut itseensä, vaimo ei olisi itse asiassa kuollutkaan. Siis monia asioita joita tapahtuu, ei tarvitse tapahtua. Jeesuksen ei olisi tarvinnut kuolla ristillä, jos riittävä määrä ihmisiä olisi luottanut itseensä. Sen ei olisi tarvinnut tapahtua tuolla tavalla.

Monia asioita ei tarvitse tapahtua elämässänne, jos luotatte itseenne. Jos ehdottoman empaattisesti "Minulla ei ole mitään muuta elämässäni" luotatte itseenne, se muuttaa kokemuksia. Lopputulos on edelleen sama - valaistuminen. Sanoisin, että suurin osa teistä on sitoutunut siihen ja teillä on melko hyvä mahdollisuus siihen tässä elämässä, melko hyvä mahdollisuus. Ainakin 3%:n mahdollisuus tässä elämässä. (Naurua ja vaikerointia) Se oli vitsi. Teillä on 100%:n mahdollisuus. Joo, joo. On tuo mahdollisuus.

Vakavasti sanottuna, useimmilla teistä on erinomainen, erinomainen, erinomainen mahdollisuus oivaltamiseen - en halua kutsua sitä edes valaistumiseksi - tässä elämässä, jos luotatte itseenne. Tuskin pystyn opettamaan luottamusta. Tuskin pystyn tekemään sitä. Voin sanoa sanoja. Voimme tehdä muutamia luottamus-merabheja ja kaikkea muuta, mutta jos te ette luota itseenne, niin te ette luota itseenne.

Silloin kun te ette luota itseenne, kun olette tällä polulla, olette tulossa valaistumiseenne ettekä luota itseenne, usein kaikki riisutaan pois, joten teille jää vain "sinä". Se ei ole kovin huono asia, mutta niin ei tarvitse tapahtua. Niin ei tarvitse tapahtua. Voitte vain luottaa itseenne.

Ei entisen elämän itseenne, ei kultaiseen enkeliin. Puhun luottamisesta siihen, joka istuu täällä nyt upea hymy kasvoillaan - siihen luottamisesta. Luottamisesta tähän, mikä teillä on, tähän uskomattomaan ja kauniiseen olentoon, mikä näyttää myös koko ajan nuoremmalta - täytyy sanoa. En tiedä, mitä teette, mutta ottakaa minut mukaan!

Tuota hämmästyttävää luottamista itseenne, jottei tarvitse mennä riisumiskokemukseen. Ei tarvitse mennä siihen tilanteeseen.

Joistakin teistä tuntuu, että olette tavallaan asteroidi, mikä kulkee kohti jonkinlaista outoa päätöstä. Siksi sanon: miten se loppuu? Miten se loppuu? Ja te sanotte tavallaan: "Voi, en ole kontrollissa. Tunnen meneväni kohti seinää ja yhtäkkiä pum!" Sen ei tarvitse tapahtua niin. Luottakaa itseenne ja se muuttaa koko tuota dynamiikkaa. En voi opettaa luottamista. Voin vain pyytää teitä tuntemaan sisällä.

Tunnette sisällä ja sanotte: "Okei, aion luottaa itseeni", ja kaksi asiaa tapahtuu. Ensinnäkin sanotte: "No, mokasin menneisyydessä." Ei, kerroin teille juuri, että luovuudessa on kyse yrityksestä ja erehdyksestä. Te ette mokanneet. Se oli kokemus. Toiseksi toinen hälyytyskello alkaa soida, suurempi kello: "Joo, voin luottaa itseeni, mutta entä he? En voi luottaa toisiin, koska he pettävät minut. Heti kun lasken puolustukseni, he tulevat sisään. He ottavat taloni, rahani, kaiken mitä minulla on. He manipuloivat minua, käyttävät hyväkseen". Ei.

Kun - voit kirjoittaa tämänkin - luotatte itseenne, yhtäkkiä luotatte kaikkiin muihin. Yhtäkkiä luotatte kaikkiin muihin. Totta puhuen, sitten kun luotatte itseenne, sana "luottamus" lähtee sanastosta. Sitä ei käytetä enää mestaruudessa, valaistumisessa. Joku tulee puhumaan teille luottamuksesta, ettekä samaistu enää tuohon sanaan - se on vanha ja vieras. "Luottaa - miten vanha sana." Teidän ei tarvitse ajatella toisiin luottamista. Se on luontaista. Se on jo olemassa.

Ja tiedän, voin kuulla joidenkin teistä huutavan, erityisesti linjoilla: "Mutta kokeilin tätä aiemmin ja heti kun laskin puolustukseni, minua käytettiin hyväksi." No, a) et laskenut puolustustasi ja b) sinua ei voi käyttää hyväksi, ellet ole tavallaan tuossa uhrienergiassa. Ei voi.

Silloin kun luotatte itseenne, ette ole koskaan tilanteessa, missä teidän on murehdittava toisiin luottamista tai olemista luottamatta heihin. Ette ole koskaan siinä tilanteessa. Sitä ei tule edes esiin. Niinpä teidän ei tarvitse huolehtia siitä, että joku ottaa teiltä jotain. Kuulette tarinoita ihmisistä, joita toiset ovat hyväksikäyttäneet, ja se on kuin: "Vau, mitä? Sitä ei tapahdu minulle. Mietin miksi." Koska luotatte itseenne. Koska luotatte itseenne.

Aika loppuu. Ymmärtääkseni täällä on juhlat. Ymmärtääkseni vähän tanssia, vähän esiintymisasuja. Vähän viiniä, ja ymmärtääkseni myös hieman St. Germain -likööriä. (Joku sanoo "joo!")

LINDA: Mmm.

ADAMUS: Aa, joo.

Mutta ennen kuin teemme sen, lopetetaan tämä tilaisuus. Lopeteaan tämä tilaisuus pikkukokemuksella. Se merkitsee, että musiikki soimaan - kevyt, "tuikkiva" merabh-mainen musiikki - ja valot himmeämmäksi. Aa, kyllä. Meillä on ollut hyvä tilaisuus tänään, Jeesus-peli, Jeesus-tarina.

Miten se loppuu?

(Musiikki alkaa, "Lonely Road" Bernward Kochin albumilta "Day of Life")

Olemme puhuneet siitä, miten se loppuu. Se on tavallaan kotitehtävä seuraavaa tilaisuuttamme varten. Voitaisiin väittää, ettei Jeshualla loppunut kovin hyvin. Se ei ole kovin hyvä esimerkki, mutta kuten osoitettiin, se oli kauan sitten. Tietoisuus oli erilainen. Asiat loppuivat eri tavalla silloin.

Kristus-tietoisuussiemen tuotiin kuitenkin tälle planeetalle ja se tuotiin kera tietämisen, ettei planeetta ollut aivan valmis. Ei tehty virhettä, ei ollut epävarmuutta, että se veisi 2000 vuotta. Se tiedettiin tuolloin. Siinä oli kyse tämän siemenen tuomisesta, jotta te voisitte tulla takaisin toisessa inkarnaatiossa uudella nimellä ja kerätä sen, mitä toitte.

Ette tuoneet sitä oikeastaan muuta maailmaa varten. Tiesitte, että jonain päivänä se hyötyisi siitä. Toitte sen itseänne varten. Voitaisiin sanoa, että tämä aika on kuin valtatie. Aika on mennyt 2000 vuosikilometriä. Tiesitte silloin, että tulisitte tänne 2000 vuoden kuluttua, tämän kosmisen matkan tässä kohtaa. Laitoitte tuon Kristus-siemenen 2000 vuotta sitten maahan, jotta se olisi täällä teitä varten nyt.

Tiesitte, että tulisitte tähän kohtaa, että tarvitsisitte tätä ja haluaisitte tätä ja tässä se on. Olisi luultavasti ollut erittäin järkyttävää energiatasapainolle saada se itämään 2000 vuotta sitten. Myös Jeshua-sekoituksenne tiesi sen. Kun oli niitä, jotka puskivat ja painostivat häntä sanoen: "Ei, laita se kukoistamaan nyt. Tuo se esiin nyt. Näemme sen sinussa. Haluamme sen nyt", melkein kuin vähän ahneesti, niin Jeshua sanoi: "Ei, ei ole vielä valmista."

He sanoivat: "Kyllä. Mutta mestari, mestari, milloin olemme valmiita? Onko se vuoden päästä, 10 vuoden päästä? Opetatko meitä valmistautumaan?" Ja Jeshua sanoi: "En voi." Hän sanoi: "Voin kertoa, että te ette ole valmiita, koska ette luota vielä itseenne. Olette vielä laittaneet minut jalustalle. Haluatte vielä minun pelastavan teidät, tekevän ihmeitä teille, opettavan teitä. Ei, te ette ole aivan valmiita."

Niin se loppui Jeshualla tavallaan. Toisella tavalla elämä jatkui. Tarina jakautui tietysti. Tarina Jeesuksesta raamatussa ja sitten tarina Jeshuasta. Tarina Jeshuasta on myös elänyt. Tuo energia, tuo Kristus-siemen, tuo siunaus on elänyt tähän saakka.

Mutta se osanne mikä on Jeshua, palaa taas kerran takaisin teidän sanoessanne: "Nyt olemme valmiita tuon Kristus-siemenen kukoistamiseen, kasvamiseen."

Tuo sama Jeshua-sekoitus sanoo teille: "Oletko valmis luottamaan?" Kaksi tuhatta vuotta myöhemmin hän sanoo: "Tulen takaisin luoksesi. Oletko valmis luottamaan itseesi syvästi, yksiselitteisesti, ilman josseja ja muttia tai en tiedä." Tulee takaisin sanomaan: "Oletko valmis olemaan oman jumalaisen luottamuksesi tilassa kaikesta riippumatta? Vaikka ajattelisitkin tekeväsi virheitä, menet sen yli ja luotat? Vaikka se pelottaisikin sinua, kauhistuttaisi sinua syvillä tasoilla ja tuo esiin kaikki pelkosi - sairauden, köyhyyden, yksinolemisen ja loppumisen pelon - oletko valmis luottamaan?"

Enkä halua kaunistella asiaa sanoen: "Voi, luota itseesi. Se on niin iloista, hauskaa, onnellista, auringonpaistetta ja sateenkaaria." Ei, se on myös demoneja ja lohikäärmeitä. Se on jähmettävää pelkoa, mitä tulee sisältä - mikä jähmettää aivonne ja jähmettää kehonne. Jähmettää kylmästä. Itseenne luottaminen niin syvästi ja yksiselitteisesti saa vatsaanne vääntämään. Pakahduttaa mielenne - liian monia ajatuksia, liian monia kysymyksiä. Se on työkalu ensi vuodelle - luottamus. Voi, olemme puhuneet siitä monta kertaa. Mutta se on takaisin täällä. Joillakin teistä on vain se tavallaan jäljellä. Tietysti teillä on vaatteita ja pullo halpaa viiniä jääkaapissa, mutta se teillä oikeastaan on vain jäljellä. Pankkitilinne on tyhjennetty. Auto ei luultavasti kestä enää vuotta. Mutta teillä on tämä luottamus.

Ei leikitä Jeesus-peliä tässä. Ei anneta sen loppua niin kuin hänellä, koska tuon luottamuksen myötä kaikki muuttuu. Hassua on, ettei teidän tarvitse edes ajatella sitä. Teidän ei tarvitse suunnitella mitään sen jälkeen. Teidän ei tarvitse tehdä töitä asioiden eteen. Tullaan sille luottamustasolle. Teidän ei tarvitse murehtia toisista ihmisistä, verottajasta tai mistään muusta vastaavasta, avaruusolennoista ja salaliitoista.

Silloin kun olette tuolla niin syvällä ja yksinkertaisella perusluottamustasolla, muut asiat eivät kosketa teitä, eivät vaikuta teihin.

Tämä siis tulee esiin teillä taas ainakin seuraavat 30 päivää ennen seuraavaa shoudiamme. Kysymys "Miten se loppuu?" ja kysymys "Voinko sallia itselleni tuon luottamustason?"

Ja ennen kuin vastaatte kysymykseen - niin jos sanotte "kyllä", saatte kokemuksen, mikä antaa vahvistuksen sisällänne, jottei luottamus ole vain mielen ajatus, että se on siellä tietämisenne kanssa. Sitten pystytte lentämään kaiken läpi.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä, rakkaat ystäväni. Riemuitaan tästä joulunajasta ja toveruudesta, mitä meillä on täällä, ja naurusta täällä, kun voimme puhua Jeshuasta ja Jeesuksesta ja olla vähän epäkunnioittava - ei vaan todella epäkunnioittava. Tuskin maltan odottaa YouTube-klippejä tästä. (Naurua) Tullaan siihen kohtaan, millä on oikeasti merkitystä, millä on todella oikeasti merkitystä.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä, tietäen aina, että vaikka mikä olisi, vaikka olisi miten vaikeaa, vaikka olisi miten hämmästyttävää, niin kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Ja niin se on.

Olen Adamus, iloisesti palveluksessanne. Kiitos, kiitos. (Yleisö taputtaa)

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Tammikuun 2014 Shaumbra-lehdestä - VALPPAAT SOTURIT

ViestiKirjoittaja hammer » 29.12.2013 10:07

VALPPAAT SOTURIT

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Tammikuun 2014 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Äskettäinen "Lapsuuden taika" -dreamwalk ei ollut teeskentelyä, vaan taas yksi transformaatiokokemus Adamus-dreamwalkien sarjassa. Olin olettanut, että Adamus veisi kuuntelijat lapsuuteen kokemaan hetkiä, jolloin oltiin yhteydessä enkeli- ja keijuolentoihin. Siinä oli jonkin verran tätä, mutta sen syvällisin osa keskittyi syntymisprosessiin ja siihen pulmatilanteeseen, keskitytäänkö fyysiseen maailmaan vai pysytään enkeli/keijutodellisuudessa.

Dreamwalkin aikana tunsin lapsuusitselläni valtavaa haluttomuutta osallistua taas fyysiseen maailmaan, mutta myös syvän tietämisen, että olin päättänyt olla täällä … ja nyt minun täytyi vetää syvään henkeä ja sukeltaa maailmaan. Yhdessä kohtaa muistin sanoneeni hyvästi enkeli- ja keijuystävilleni. Mutta eniten minuun todellisuudessa vaikutti se, kun dreamwalkin jälkeen puhuin Lindan kanssa tuosta päivästä. Hän kertoi minulla omasta kokemuksestaan sen aikana ja totesi tunteneensa valtavaa turvattomuuden tunnetta lapsuudessaan. Se ei tullut mistään erityisestä tapahtumasta tai ihmisestä, vaan oli yleistunne siitä, kun ympärillä oli tiheä fyysinen todellisuus ja ihmisiä tunteidensa ja agendojensa kera. Siihen aikaan oli sellaisia tapahtumia kuin Kuuban ohjuskriisi ja John F. Kennedyn salamurha, mitkä lisäsivät ahdistusta, mutta enemmänkin oleminen tässä tiheässä ja kovassa todellisuudessa aiheutti vaaran tunteita.

Yleinen turvattomuuden tunne sai olemaan valppaana. Valppaus on olemisesta aina varuillaan, tarkkaavainen ja varautunut. Ihminen voi toimia myös tuntiessaan turvattomuutta, mutta se tukahduttaa todellisen elämänilon. Valppaus on jatkuvasti läsnäoleva varjo. Se on kuin pysyvä pilvi peittämässä auringon lämpimiä säteitä. Se on kurtistuneet kulmat kasvoilla, joiden pitäisi ja jotka voisivat hymyillä.

Kuulin ja panin merkille, mitä Linda sanoi, mutta vasta seuraavana päivänä se iski minuun todella. Sain vilauksen siitä, millaista olisi voinut olla täydellisessä turvan tunteessa. Se oli kaukana siitä, mitä koin lapsuusvuosinani ja jossain määrin aikuiselämässäni. Lyhyen hetken tunsin vastakkain turvallisuuden ja turvattomuuden, levottomuuden ja tyyneyden, jännittyneisyyden ja rentouden. Kontrasti oli dramaattinen.

Sitten mielen takaosassa kuulin yhden Adamuksen suosikkiteemoista: VAPAUS. Jos tuntee turvattomuutta, on luultavasti tunteiden, uskomusten ja rajallisten mahdollisuuksien vankilassa. Jos luottaa itseensä ehdottomasti, tuntee turvaa - myös turvattomassa maailmassa - ja kokee vapauden.

Yksi yleisimmistä kommenteista joita kuulen shaumbroilta, on, että heillä on jatkuvasti "kohta tapahtuu jotain" -tunne. Toisin sanoen, jotain "ei kovin hyvää" sattuu kohta. Adamus sanoo, että herkkyytemme vuoksi nappaamme aina toisten ihmisten ajatuksia, tulevaisuuden potentiaaleja tai tulevia maan/luonnon tapahtumia, mutta sitten meillä on tämä omituinen tapa ottaa monet näistä tunteista omiksemme.

Jos tuntee jatkuvasti kriisin uhkaavan, kehittää luultavasti "valppauskuoren", kuin psyykkisen tutkan joka on aina hälyytystilassa. Keho ja mieli siirtyvät vaihtelevassa määrin ahdistukseen, mikä johtaa mahdollisesti syömishäiriöihin, terveysongelmiin, psykoosiin ja herra ties mihin. Ihminen joka ihmettelee, mikä hänessä on vikana, käy terapioissa, konsultoinnissa ja saa hoitoja, mitkä voivat itse asiassa vahvistaa turvattomuuden tunnetta. Se on koira, joka jahtaa omaa häntäänsä, ja tämä jatkuu, kunnes koira joko saa häntänsä kiinni tai oivaltaa, että se on sen oma.

"Lapsuuden taika" -dreamwalkin aikana oivalsin, miten tiheä ja armoton tämä todellisuus on. Kun Adamus puhui meidät syntymisprosessin läpi, tunsin keinotekoisten valojen vastenmielisen loisteen ja mekaanisten äänien korvia huumaavan ja järkyttävän äänen (koneita, autoja, televisioita, moottoreita jne.). En ole koskaan ennen ajatellut näitä asioita, mutta nyt tullessani enkelimaailmoista syntymään oivalsin, miten kovia 3D-elementit ovat verrattuna eteerisempiin ulottuvuuksiin. Syvemmällä tasolla oivalsin myös, että tämä on luonnoton todellisuus tai ainakin hyvin tiivistynyt ja rajoittunut todellisuus. Kuitenkin huomasin pakottavani itseni osallistumaan siihen kuin klubiin, mistä tiesin, ettei se ollut oikein minua varten.

Turvattomuuden tunne tai kenties taustalla oleva tietämys, ettei tämä todellisuus ole aito, johtaa valppauteen. Olemme aina varuillamme päällekäyvien energioiden varalta ja pidämme silmällä ongelmia matriisissa. Olemme maailmassa, mistä on tullut hyvin tuttu erittäin monien elämien jälkeen, mutta se ei ole sielumme maailma. Se on ulottuvuus, mikä on toisinaan aiheuttanut meille tuskaa ja kidutusta, kuitenkin myös todellisuus mikä on antanut meille monia pyhiä kokemuksia.

Niinpä monilla meistä on ollut tilapäistä halua paeta tästä maailmasta, livahtaa takaovesta takaisin valokehoomme ja enkeliperheeseemme. Kuitenkin on sisäinen tietoisuus, että tämän maailman kautta pääsemme omaan valaistumiseemme.

Aivan kuin on tuo tietämys syntymässä, että teimme valinnan tulla takaisin fyysiseen kehoon, on myös sisäinen viisaus, että polku ylösnousemukseen kulkee tämän todellisuuden etuoven kautta eikä sitä tapahdu perääntymällä takaovesta. Menemme 3D:n läpi, mutta emme pois siitä. Siitä tulee osa sielumme perintöä ja muistoja.

Sitä odotellessa valppautemme toimii kuin robotti. Mietimme, olemmeko totuuden polulla … vai itsepetoksen polulla … vai ylipäätään millään polulla. Olemme majoittuneet fyysiseen kehoon syvällä vieraassa maassa ja odotamme … ???

Joulukuun 7. päivän shoudissa Adamus kysyi meiltä: "Miten se loppuu?" (Hän puhuu tästä nettilähetyksessä 4.1.) Astumme uuteen vuoteen, kenties yhteen transformatiivisimmista vuosista nykyhistoriassa. Valpas tutkasi luultavasti paikansi jo tämän, mutta et tiennyt sen merkitystä. Ennen kuin tulee liikaa ahdistusta, vedä syvään henkeä tinkimättömään ITSELUOTTAMUKSEEN. Olet juuri siinä, missä sinun pitäisi olla - et rahtuakaan edellä tai perässä, vasemmalla tai oikealla. Olet juuri siinä, missä sinun pitäisi olla. Tulevana vuotena koet tulevaisuuden itsesi läsnäolon ja se jakaa sanat: "Kaikki on hyvin luomisessamme/luomakunnassamme."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

11.1.2014 Crimson Circlen kuukausitapaaminen - LÖYTÄMINEN 5

ViestiKirjoittaja hammer » 16.01.2014 21:02

Löytäminen-sarja, shoud 5
LÖYTÄMINEN 5

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (www.crimsoncircle.com)
11.1.2014 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, Adamus Saint Germain. Mutta tiesitte sen jo. Aa, tiedätte jo hyyyvin paljon, mitä ette edes tiedä tietävänne, valtavan määrän.

Olemme tässä shoudissa Löytäminen-sarjassa ja siinä on kyse sen löytämisestä, mitä jo tiedätte. Aa! Olette etsineet asioita, joita ette usko tietävänne. Kyse on siitä, mitä tiedätte jo.

Vedetäänpä syvään henkeä tälle, sillä se on siellä. Se on jo siellä. Hmm.

Aa, oli yksi harvoista musiikki-introista, joista olen pitänyt, Safe and Sound* (= vahingoittumaton), koska alatte tietää, että kaikki selviää, ja se on hämmästyttävää. Heh, ylikäytetty sana - se on hämmästyttävää. Se on täydellistä. Kaikki selviää. Kaikki yhdistyy eikä millään ole merkitystä. Aa, voisimme lopettaa tähän paikkaan.

*"Safe and Sound"/Capital Cities, albumilta "A Tidal Wave on Mysteries"

2014

Mutta ennen kuin lopetamme, minäpä kysyn teiltä jotain. Tässä sitä ollaan vuodessa 2014, 10 ja 1/2 päivää takana, joillakin 11, millaista on ollut tähän saakka? Vili, kirjoittaisitko taululle ja rakas Linda, mikrofoni. Kymmenen päivää - mikä on yhteenvetonne näistä 10 päivästä.

Voi, tunnen sen jo. Älkää ohjatko sitä minuun. (Adamus naurahtaa vähän) Joillakin teistä on ollut vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Mutta Pete, millaista sinulla on ollut?

PETE: Hyvin innostavaa, totta puhuakseni.

ADAMUS: Kyllä, joo. Puhuisitko minulle muuta kuin totta?

PETE: Joo, joskus kyllä.

ADAMUS: Ja tietäisinkö sen, jos puhuisit? Kyllä.

PETE: Koska en ole vielä täysin ylösnoussut.

ADAMUS: Kyllä. (Adamus naureskelee)

PETE: Okei.

ADAMUS: Mitä?

PETE: En ole täysin ylösn- … No, olen täysin ylösnoussut, olet oikeassa.

ADAMUS: Pientä hämmennystä tässä.

PETE: Joo, pientä hämmennystä. Aivan.

ADAMUS: Joo, selvitämme sen tänään.

PETE: Joo.

ADAMUS: Hyvä, hyvä.

PETE: On vain muutama asia, joita en vielä tiedä.

ADAMUS: Millainen vuosi sinulla on ollut, 10 päivää?

PETE: Erittäin hyvä, joo. Olen lukenut kirjaa "Journey of Angels", ja se on ollut räjäyttävä. Nyt seitsemän kertaa ja joka kerta se on uskomaton!

ADAMUS: Joo. Sanoisitko sen vielä kerran kameralle ja niille miljoonille, jotka kuuntelevat netissä. (Adamus naureskelee)

PETE: Okei. Journey of Angels - uskomaton. Parempi kuin raamattu.

ADAMUS: Aa, kohta yksi uudelle vuodelle.

PETE: Joo.

ADAMUS: Mainosta itseäsi. Joo, joo. (He naureskelevat) Tai laita toiset tekemään se puolestasi. Hyvä. Kyllä, se on erinomainen kirja.

PETE: Mm hmm.

ADAMUS: Ehdottomasti. Mitään ylä- ja alamäkiä? Mitään kiemuroita?

PETE: Joo, minulla oli paha virus tietokoneessa, mutta se on nyt putsattu.

ADAMUS: Ai, luulin, että tarkoitit kehoasi.

PETE: Ei, ei.

ADAMUS: Ai, oletko varma?

PETE: Voi kyllä! Joo.

ADAMUS: Okei, hyvä. Ei virusta kehossa. Oli pakko tarkistaa.

PETE: Ei, ei. Keho on hyvä, joo.

ADAMUS: Mitä se merkitsee - virus tietokoneellasi ja sinun oli putsattava se?

PETE: Tota, pikkuvaikeuksia.

ADAMUS: Lakkaa katsomasta pornoa internetistä. Sitä se merkitsee. (Naurua, joku sanoo "tai treffisivustoja")

ADAMUS: Tai treffisivustoja, joo.

PETE: Tai tavarantoimitussivustoja.

ADAMUS: Tai tavarantoimitussivustoja.

PETE: Kyllä.

ADAMUS: Kyllä, hyvä.

PETE: Okei.

ADAMUS: Kiitos. Miten summaamme sen - virus?

LINDA: Virus.

PETE: Virus.

ADAMUS: Sinulla oli virus.

PETE: Joo.

ADAMUS: 2014. Voi hyvä. Putsattu.

PETE: Joo, homma hoidettiin.

ADAMUS: Joo, hyvä. Kiitos.

LINDA: Kiitos.

ADAMUS: Virus.

Seuraava. 2014 - siitä on kulunut muutama päivä.

LINDA: Anna mennä, tyttö.

SHAUMBRA 1 (nuori tyttö): Hyvää kai. Tarkoitan …

ADAMUS: "Hyvä" on yksi niistä sanoista. Mitä helvettiä "hyvä" merkitsee? (Tyttö kikattaa) Mitään ongelmia?

SHAUMBRA 1: Ei.

ADAMUS: Ei. Mitään jännittävää?

SHAUMBRA 1: Jokapäiväistä elämää kai.

ADAMUS: Joo. Mikä oli paras päiväsi tähän mennessä?

SHAUMBRA 1: Mmm, kun on voinut tietää …

ADAMUS: Täällä oleminen. Vastaan puolestasi. Täällä oleminen! Se on paras päivä. Ei se tästä enää parane, vai mitä? (He naureskelevat)

SHAUMBRA 1: Okei, joo.

ADAMUS: Sori, että annoin vastauksesi, joo. Mitään muuta tästä vuodesta? Äitisi, onko hän ollut kiltti sinulle?

SHAUMBRA 1: Totta kai …? (He nauravat)

LINDA: Oho!

ADAMUS: Tarkoitin, että olet ollut kiltti äidillesi, eikö vain?

SHAUMBRA 1: Joo.

ADAMUS: Mm, joo. Erottuuko mikään muu viimeisissä 10 päivässä?

SHAUMBRA 1: Mm, ei oikeastaan. Olen vain … Olen todella innostunut tietämään, kuka oikeasti olen.

ADAMUS: Se on innostava asia.

SHAUMBRA 1: Joo.

ADAMUS: Ehdottomasti. Viisauden sanoja lasten suusta, kauniiden kullannuppujen suusta. Kiitos.

SHAUMBRA 1: Kiitos.

ADAMUS: Kiitos.

LINDA: Kiitos.

ADAMUS: 2014 - mitä on tapahtunut, Bonnie? Hmm.

BONNIE: Hmm.

ADAMUS: Hmm.

BONNIE: No, minulla oli pikkuonnettomuus.

ADAMUS: Mm hmm, pikku.

BONNIE: Pikkuonnettomuus.

ADAMUS: Joo.

BONNIE: Uusi kokemus.

ADAMUS: Miten se tapahtui? Ei kaikkia yksityiskohtia, mutta mitä teit aiheuttaaksesi onnettomuuden?

BONNIE: Jotain mitä minun ei olisi pitänyt tehdä, mutta …

ADAMUS: No, juuri se yleensä aiheuttaa sen!

BONNIE: Kurkotin, kurkotin liian korkealle.

ADAMUS: Kurkotit liian korkealle.

LINDA: Oi.

ADAMUS: Mielenkiintoista. Ja mitä tapahtui?

BONNIE: Putosin.

ADAMUS: Joo. Jokin luiskahti altasi?

BONNIE: Joo, tämä … No, hylly mistä pidin kiinni.

ADAMUS: Veikö se sinulta tajun?

BONNIE: Ei.

ADAMUS: Toivon, että olisi vienyt. (Nainen haukkoo henkeään) Ei, sinuun tulee paljon energiaa. Voi, ei! Se on hyvä asia! (Adamus naureskelee) Kyllä, ja nyt meidän täytyy ehkä yrittää uudestaan. (Naurua ja joku yleisössä sanoo "voi ei!")

LINDA: Voi ei!

ADAMUS: Ai, ei sillä ole merkitystä!

LINDA: Voi ei!

ADAMUS: Ja miten voit nyt?

BONNIE: Hyvin.

ADAMUS: Olitko vihainen itsellesi?

BONNIE: Kyllä, hyvin …

ADAMUS: Ehdottomasti.

BONNIE: … hyvin häpeissäni.

ADAMUS: Miksi? En ymmärrä, miksi. Muuten, seisoin aivan vieressä, kun se tapahtui.

BONNIE: (kikattaen) Seisoitko?!

ADAMUS: Kyllä. Yritin kurkottaa auttamaan, mutta käteni meni suoraan lävitsesi.

BONNIE: Joo-o. (Hän nauraa)

ADAMUS: Miksi olit vihainen itsellesi?

BONNIE: Hmm, no, koska sain itseni tuohon pahaan tilanteeseen. Olin sekaisin ja lasini säpäleinä. Ja tein sen itselleni.

ADAMUS: Miksi?

BONNIE: (kikattaen) Mistä minä tiedän?!

ADAMUS (ja yleisö): Voi ei.

LINDA: Voi ei! Hän ei sanonut "en tiedä", hän sanoi "mistä minä tiedän"!

ADAMUS: Tuo on diplomaattista … Yleisö? Saako hän jäädä? Joutuuko hän lähtemään? (Yleisö sanoo "jäädä") Okei, he rakastavat sinua, Bonnie.

BONNIE: Ai, kiitos, kiitos.

ADAMUS: Vaikket olekaan rakastanut itse itseäsi, he rakastavat sinua, joo. Miksi? (Hän kuiskaa) Keksi jotain! (Vähän naurua) Pysähdyn tässä kohtaa. Keskeytetään kaikki.

Jos ette tiedä, mitä tehdä, teeskennelkää. Oikeasti. Nämä ovat mestarin sanoja. Ehdotonta mestaruutta. Jos ette tiedä, mitä sanoa tai tehdä tai ajatella tai toimia, teeskennelkää, koska se ei ole oikeasti teeskentelyä. Se on vain jotain, mikä tulee sisältänne. Mutta jos sanotte: "No, en tiedä. En ole varma, mitä tehdä", energianne jumiutuu. Masennutte. Teeskennelkää! Keksikää jotain. Valehtele minulle, koska et todellisuudessa voi.

BONNIE: No, se auttoi minua ymmärtämään, että minun täytyy osaa uudet silmälasit, jotta minulla on varalasit.

ADAMUS: Toki, toki, joo. Kenties jotain vähän näkemyksellisempää? (Vähän naureskelua)

BONNIE: Sanoit, että voisin keksiä sen. (Hän kikattaa ja Adamus naureskelee)

ADAMUS: Bonnie, se on yksinkertaista, ja se on yksinkertaista teille kaikille. Unelmanne, asiat joita teille tapahtuu - vetäkää vain syvään henkeä, olkaa typerä, olkaa todella yksinkertainen, älkää yrittäkö olla järkevä. Se on todella yksinkertaista. Kurkotit ja putosit. Keksit myöhemmin, mistä siinä oli kyse. Kurkotit ja putosit. Se on pelko - "Mitä tapahtuu, jos kurkotan? Voi, minä putoan. Rikon hiton lasini ja kasvoihini sattuu vähän", mikä muuten parantuu. Se on ok! Se on ok.

Mitä tehdä? Nouse taas hevosen selkään. Kurkota uudestaan. Mitä sitten, jos putoat. Osta uudet silmälasit, koska lopulta sanot: "Tämä koko putoaminen oli typerä juttu. Aion kurkottaa ja lentää." Se on näin yksinkertaista. Näin yksinkertaista.

BONNIE: Kiitos. Se on kiva juttu.

ADAMUS: Eikö olekin kiva juttu?

BONNIE: Kyllä! Kiitos

ADAMUS: Joo, joo. Valehtele minulle seuraavan kerran. Keksi jotain ja saamme energian liikkeelle.

BONNIE: Okei.

ADAMUS: Hyvä, kiitos.

Seuraava. Ja tämä on hyvin tärkeä kohta. Se on yksi niistä asioista … Laita se paperille - Työkaluja vuodelle 2014. Jos ette ole varma, mitä tehdä tai sanoa, teeskennelkää. (Joku sanoo "kunnes osaat!") Teeskentele, kunnes osaat. Joo, ehdottomasti. Teeskennelkää. "Kurkota ja lennä" (Vilille) Hyvä. Ja laita sitten sen alle "kurkotti ja putosi", mutta sitä ei tapahdu enää. Tulet näkemään.

VILI: Laitanko vain "putosin"?

ADAMUS: Tota, "kurkotti ja putosi" sulkuihin. Joo, hyvä. Seuraava.

ELIZABETH: Moi. (= minä, ranskaksi)

ADAMUS: Bonjour. (= hyvää päivää)

ELIZABETH: Bonjour. 2014, itse asiassa vuoden 2013 lopusta alkaen oivalsin rakkauden ja luottamuksen arvon tai yhteisen piirteen. Se oli väärä sana. Ei "yhteisen piirteen", vaan ne ovat yksi ja sama asia. Ja syynä on, että monta, monta vuotta sitten oli itämaisessa meditointikeskuksessa - anteeksi, namaste - ja minulla oli mukavaa siellä ja satumainen vuosi. Mutta tajusin, tiesin - en luullut/ajatellut, vaan tiesin - ettei Jumala halunnut minulla olevan puutetta. Tiesin sen.

ADAMUS: Mm hmm.

ELIZABETH: Ja loin asioita oikealta ja vasemmalta ja olin tietoinen luomisestani kauan sitten, ennen kuulin näistä upeista jutuista. Mutta sen jälkeen kun aikaa kului, aloin oppia, että se oli tuo Jumala (osoittaen ylöspäin), joka ei halunnut minulla olevan puutetta.

ADAMUS: Kyllä, kyllä.

ELIZABETH: Siinä on iso ero.

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Luotin siis Jumalaan. Kuka ei luota Jumalaan?! Ja hän rakastaa meitä ja me rakastamme häntä. No, häntä ei ilmeisesti ole. (Hän naureskelee ja yleisö nauraa vähän)

ADAMUS: Ei, se unohdettiin mainita.

ELIZABETH: Se on siis sellaista, mitä en saa enää!

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Niinpä kun saan matkallani näitä upeita kokemuksia, että tiedän askel askeleelta voivani luottaa itseeni, huomaan, että minulla oli paljon enemmän luottamusta tähän kaveriin (osoittaen ylös) kuin tähän kaveriin (osoittaen omaa sydäntään).

ADAMUS: Tapasitko koskaan tuota kaveria?

ELIZABETH: Se on mielenkiintoinen kysymys, Adamus.

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Oivalsin - vastaan siihen "kyllä" - että se olin minä silloin.

ADAMUS: Joo, pukeutuneena mieheksi.

ELIZABETH: Pukeutuneena mieheksi.

ADAMUS: Joo, Jumala on hyvä transvestiitti.

ELIZABETH: Hänen halutessaan minun saavan kaiken, minä halusin ja annoin itselleni kaiken sen, mitä halusin.

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Siinä on ironiaa.

ADAMUS: Joo!

ELIZABETH: Tajuan sen, mutta en ilmeisesti täällä (sydän). Tajuan ilmeisesti mielessäni, että se olin minä.

ADAMUS: Joo, missä olemme nyt tämän asian kanssa?

ELIZABETH: Olemme siinä, että "rakastan sinua, Elizabeth". Joo, jokseenkin. "Rakastan sinua, Elizabeth! (naureskellen) Luotan sinuun, Elizabeth!"

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Ja suuren osan ajasta minulle voi tapahtua hämmästyttäviä asioita, jos pysyn hiljaa keskuksessani.

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Mutta minusta on kietovaa, että se luottamus ja rakkaus, mitä minulla oli silloin toisella nimellä, ja tuo sama olento yrittää löytää sen hyvin syvältä tänä päivänä.

ADAMUS: Erinomaista. Ja Jumalasta tulee henkilökohtainen. Ei "hän" tuolla jossain.

ELIZABETH: Aivan.

ADAMUS: Nimittäin Jumalassa on tapahtunut evoluutio. Kuten olen maininnut aiemmin, Atlantiksella ei ollut Jumalatietoisuutta. Sille ei ollut sanaa, ei ollut keskustelua, ei kirkkoja. Sitä ei vain ollut edes tietoisuudessa. Se oli täysin tuntematon. Vasta paljon, paljon myöhemmin käsitys Jumalasta laitettiin moniin muihin olentoihin, jonkin korkeamman voiman olentoihin - ilman, auringon ja maan jumalaan ja kaikkiin muihin asioihin, joista tehtiin yksi Jumala, mutta se laitettiin joksikin tyypiksi itsen ulkopuolelle. Mutta nyt on aika, jolloin muutamat - eivät monet mutta muutamat - alkavat ymmärtää, että Jumala on aina ollut aivan tässä. Joo.

ELIZABETH: Kyllä.

ADAMUS: Ja tuo jumala, tuo sielu, on täynnä rakkautta, myötätuntoa ja hyväksyntää ja se rakastaisi itseään ihmisilmaisuna saadakseen yltäkylläisyyttä ja iloa ja kaikkea muuta. Mutta se ei tavallaan välitä, jos ihminen ei valitse sitä.

ELIZABETH: Aivan.

ADAMUS: Koska sielulle kaikki on vain suuri kokemus. Kaikki on vain suuri kokemus. Ei ole oikeasti kuolemaa. Ei ole loppua. On vain suuri kosminen "vau". Ihminen välittää. Ihminen saa kaiken paketoitua siihen.

ELIZABETH: Aivan.

ADAMUS: Mutta kuvittele nyt, jos tuo sielu, tuo Jumala joka oli tuolla jossain, raivaa nyt hitaasti tiensä tänne ja sanoo: "Tanssitaanpa nyt yhdessä". Joo, sinä viet. (Adamus naureskelee)

ELIZABETH: Olen valmis.

ADAMUS: Hyvä, ehdottomasti. Kiitos.

Miten summaisimme sen? Integroituminen? Mikä sinun sanasi on sille?

ELIZABETH: Ajattelin "integroitumista" …

ADAMUS: Integroituminen.

ELIZABETH: … Jumalitsen integroituminen ehkä.

ADAMUS: Jumalitsen, joo.

ELIZABETH: Voit käyttää sitä sanaa.

ADAMUS: Entä "minä olen".

ELIZABETH: Minä olen mitä olen, kiitos.

ADAMUS: Rakastan sitä, vau.

VILI: "Minä olen mitä olen"?

ADAMUS: Minä olen mitä olen, kyllä.

MICHELLE: 2014! Jee!

ADAMUS: Jee, jee! Paljon muutoksia.

MICHELLE: Muutosta, huolta, asioista irtipäästämistä, kuten aineellisista asioista. Pelosta irtipäästämistä.

ADAMUS: Joo. Millaista sinulla on ollut energeettisesti, tunteellisesti?

MICHELLE: Uuvuttavaa.

ADAMUS: Joo. Miksi?

MICHELLE: Tuntematon.

ADAMUS: Se on sitä.

MICHELLE: Ja kaikki puhuvat vuodesta 2014. Siihen liittyy paljon negatiivisuutta.

ADAMUS: Kyllä!

MICHELLE: Niinpä odotan innolla, mitä tapahtuu ensi viikonloppuna (viitataan ProGnost-tapahtumaan).

ADAMUS: Joo, hyvä. Voi, paljon negatiivisuutta. (Vähän naureskelua) "Mitä maailmassa tapahtuu? Voi, mitä maailmassa tapahtuu?" -perspektiivistä. Ehdottomasti. Joo, hyvä. Pärjäät hyvin muutossasi.

MICHELLE: Kiitos.

ADAMUS: Ja muuta sitten taas. (Pari naurahdusta) Kyllä.

LULU: Hei. Pääsen rauhan tilaan, erittäin rauhalliseen, ja sitten voin tuntea itseni sisälläni, kuin syleilisin itseäni sisälläni, ja sitä on vaikea selittää. Tunnen vain sisälläni. Ja sitten herään jatkuvasti klo 3 ja näen painajaisia. Ja ystäviä, perhettä kuolee.

ADAMUS: Mm hmm. Laittaisitko jotain tästä ylös? (Vilille) Katsotaanpa, edellisestä laitamme vain "muuttaminen ja irtipäästäminen". Muuttaminen ja irtipäästäminen, joo. Tässä meillä on rauhallisuuden tunne, mutta samaan aikaan painajaisia.

LULU: Painajaisia.

ADAMUS: Mitä siinä tapahtuu? Miksi?

LULU: Mutta minä myös … Ja sitten ajattelen, ettei se kuulu minulle, koska nappaan jonkun toisen tietoisuuden, koska …

ADAMUS: Onko hänellä siis painajaisia sinusta?

LULU: … en ole koskaan ajatellut sitä. Joo, olen sarjamurhaaja. (Hän kikattaa) Kyllä, mutta minun on oltava omassa keskuksessani. Kyllä, minun on oltava. Päätän olla.

ADAMUS: Kyllä.

LULU: Koska minun …

ADAMUS: Miten sinulla on ajattelu versus tunteminen?

LULU: Siitä tuli suurempaa …

ADAMUS: Ajattelusta tuli suurempaa?

LULU: Siitä tuli suurempaa kuin edellisvuonna.

ADAMUS: Miksi?

LULU: Kyllä. Ehkä sen vuoksi, mitä tapahtuu perheenjäsenilläni, ja monien asioiden jotka voivat sanoa, että jos niin oli tarkoitus olla, ja vastaavia asioita. Jotain hassua. Veljeni kuoli syyskuussa ja läheinen ystävämme samana päivänä - heidän syntymäpäivänsä on täsmälleen sama päivä - ja hän kuoli 26. päivä. Aloin leikkiä numeroilla ja niistä tuli sama luku. Ja sitten myös heidän kuolinpäivästään tuli sama luku.

ADAMUS: Mm hmm.

LULU: Siis … ja minun on oltava maisemissa …

ADAMUS: Voisinko antaa sinulle työkalun?

LULU: Totta kai.

ADAMUS: Teille kaikille työkalun tälle vuodelle? Missään ei ole mitään järkeä. Ei ole ehdottomasti mitään järkeä. On kyse sitten unistanne tai maailman tapahtumista tai ajatuksistanne tai jostain muusta - siinä ei ole mitään järkeä. Päästä siis irti nyt.

LULU: Päästä irti?

ADAMUS: Lakkaa yrittämästä saada siihen järkeä.

LULU: Just joo.

ADAMUS: Ja havaitset siinä, että lopulta ajattelu tavallaan hidastuu vähän ja todellisia vastauksia, todellista tietämistä alkaa tulla esiin. Ja sitä on vaikea tehdä, koska haluat ajatella, analysoida, ruotia, yrittää selvittää, sopivatko luvut yhteen tai kaikkea vastaavaa. Se on epäoleellista. Sillä ei ole merkitystä. Se on suuri häiriötekijä. Heittää sinut sivuun polulta. Uuvuttaa sinut. Et saa siihen järkeä, joten lakkaa yrittämästä sitä tästä paikasta.

LULU: Kyllä, kyllä.

ADAMUS: Hyvä, kiitos.

LULU: Kiitos.

ADAMUS: (Vilille) Sanoisin, että oli draamaa. Hyvä. Kaksi vielä.

TAR (nainen): Adamus, sanoit erään sanan hetki sitten ja oivallan, että halusin sanoa sen. Se on "perspektiivi".

ADAMUS: Kyllä.

TAR: Enkä tiedä, mitä tapahtui. Ei ollut mitään tapahtumaa. Mutta tämän vuoden toisen tai kolmannen päivän paikkeilla sain aivan yhtäkkiä paljon rahaa.

ADAMUS: Hmm!

TAR: Koska muutin tänne muutama kuukausi sitten, palkka loppui - olen opettaja - ja noin toinen tai kolmas päivä kaikki oli mennyt. On vuokra, auto, plaa, plaa, plaa ja miten nyt elän muutamalla sadalla dollarilla! En tiedä, pystynkö siihen. Ja minun on lainattava rahaa säästöistäni tai … ja vihaan sen tekemistä. Ja minulla on kamala puutteen tunne ja pelkään, miten pärjään.

ADAMUS: Mm hmm.

TAR: En tiedä, mitä tapahtui. Rahamäärä on sama ja sanon ikään kuin: "Hei, okei. Se on paljon rahaa."

ADAMUS: Joo.

TAR: Ja viime viikolla se on huvennut kenties vain 40 tai 50 dollarilla.

ADAMUS: Minkä ajattelet vaikuttaneen? Tai minkä luulet vaikuttaneen?

TAR: (pitäen tauon) Perspektiivini. En tiedä. Kuten sanoin, olen ajatellut sitä, tuntenut sitä. Minä vain …

ADAMUS: Perspektiivisi mihin?

TAR: (pitäen taas tauon) Tarve versus puute.

ADAMUS: Olet pääsemässä siihen.

TAR: Siihen mikä on tarpeeksi.

ADAMUS: Mm hmm.

TAR: Tota.

ADAMUS: Miten olisi perspektiivi elämästä? Vain elämästä. Ja jokin muuttui. Kävit läpi muuttoja ja muutoksia ja jokin muuttui. Jokin sinussa sanoi: "Aha! Haluan itse asiassa elää." Mitä tapahtuu? Sitten on yltäkylläisyyttä. Ihmiset vain laittavat käden taskuun. (Adamus laittaa käden Cauldren taskuihin) Hänellä ei ole yhtään rahaa tänään!

LINDA: Voiii sinua raukkaa!

ADAMUS: Linda otti kaiken, mutta Linda antaa sinulle rahaa myöhemmin. Ja sinulle vain annetaan rahaa. Kyse on perspektiivistä elämään. On halu olla täällä. Se muuttuu ja yltäkylläisyys muuttuu. Hyvin yksinkertaista. Äärimmäisen yksinkertaista.

TAR: Se on myös hyvin jännittävää.

ADAMUS: Joo!

TAR: Se on todella jännittävää!

ADAMUS: Joo. Ja pyydä todella Lindalta rahaa.

LINDA: En ottanut rahojasi. Ei sinua valmistella.

ADAMUS: Sillä ei ole merkitystä!

LINDA: Sinua ei valmistella.

ADAMUS: Yksi vielä ja sitten siirrymme eteenpäin.

MARY SUE: Minulla on ollut paljon energiaa viime viikkoina.

ADAMUS: Hyvä.

MARY SUE: Pidän siitä. Voin valvoa myöhään ja herätä varhain ja voin ottaa torkut tai parit, mutta on paljon energiaa. Ja tunnepuolella, voi pojat. Tunteita tulee valtavasti. Ja mitä kokemuksiin tulee, niin minulla oli konflikti ystävän kanssa. Ja samaan aikaan kun Linda ratsasti tuulessa torstaina, minä olin tuulessa vuorilla …

LINDA: Vau.

MARY SUE: … tämän ystävän kanssa, jonka kanssa minulla oli ristiriitaa. Ja se oli todella makeeta, koska en välittänyt riidastamme. Tavallaan: olemme täällä yhdessä, nautitaan kauneudesta.

ADAMUS: Mm hmm.

MARY SUE: Vaikka oli tuulista, oli silti kaunista.

ADAMUS: Joo.

MARY SUE: Ja minusta on ratkiriemukasta, kun paljon asioita tapahtuu. (Hän naureskelee)

ADAMUS: Se on, se on.

MARY SUE: Tarkoitan, että puhutaan liikenneruuhkasta. Tarkoitan, miten ihmiset eivät herää ja näe, että …

ADAMUS: Voi, älä minulta kysy - on miljoona syytä! (Naurua)

MARY SUE: Okei! Ja eivät näe, että he saavat samaa vanhaa.

ADAMUS: Kyllä, ehdottomasti. Joo, hyvä. Meillä on siis energiaa täällä.

MARY SUE: Joo.

ADAMUS: Ja on runsaasti energiaa, valtavasti, enemmän kuin koskaan ennen. Älkää jääkö kiinni puutteeseen. On enemmän energiaa.

Ja mielenkiintoista on, että sanon tämän olevan vuosi, jolloin sitä tulee odottamattomista paikoista. Ei ole selvää heti, mikä vaikuttaa. Kaikkia asioita tulee odottamattomista, oudoista ja kummallisista paikoista, on kyse sitten rahasta taskussa tai tilaisuudesta.

Ja jos yritätte ajatella kaikkea, jos yritätte saada järkeä asioihin, teiltä saattaa mennä tilaisuus ohi. Luultavasti ei, mutta on vain vähän enemmän kamppailua päästä perille. Asioita tulee odottamattomista paikoista.

Yhtä lailla planeettaa häiritseviä asioita tulee odottamattomista paikoista - kiitos muuten, ei ole tarkoitus pitää sinua seisomassa. Kaikki odottavat huolestuneena: "Jotain tapahtuu olympialaisissa", eikö vain? Maailman mielenkiinto, maailman fokus. Luultavasti ei. Luultavasti jossain muualla. Se tulee ns. puskista, vähän odottamattomista paikoista.

Tässä meillä on siis luettelo eri asioista, joita tapahtuu, ja tällä hetkellä on paljon huolta. Paljon tukahdutettua energiaa odottaa vapautumista. Mallien rikkominen on yksi asia, minkä panette merkille - ilmeistä myös tässä tilaisuudessa (tapaaminen lykkääntyi viikolla). Mallien rikkominen. Älkää menkö kriisiin sen vuoksi, koska se on vain energian uudelleenjärjestelyä. Siinä kaikki. Ja se itse asiassa järjestyy niin, että te ette olisi voineet mielessänne suunnitella niin hyvää lopputulosta.

On siis välitöntä paniikkia: "Mitä tapahtuu? Mitä on tekeillä?" Vetäkää syvään henkeä, kaksi syvää hengitystä ja oivaltakaa, että se on uudelleenjärjestelyä ja se tuo asioita teille tavoilla, joita ette voineet edes ajatella tai kuvitella. Ja sitten sanotte: "Vau! Tuo Adamus on hämmästyttävä, upea!" (Vähän naureskelua) Ja tiedän, että itse asiassa te olette. Te olette.

Valta/voima ja vapaus

Jos haluatte summata vuoden - ja oikeastaan seuraavat kolme vuotta - katsokaa sitä kahden planeetalla tapahtuvan asian perspektiivistä. Kaksi tärkeintä tekijä tällä planeetalla, kenties koko kosmoksessa, ovat valta ja vapaus.

Olemme puhuneet siitä aiemmin, mutta kun nyt näette jotain tapahtuvan uutisissa, katsokaa sitä siitä näkökulmasta, mitä vallalle tapahtuu. Mitä tapahtuu vapaudelle omassa elämässänne, ja olen puhunut keahakereille tästä hiljattain - vallan vapauttamisesta elämässänne. Voi, se on hämmentävää ja pelottavaa: "No, miten voi päästää irti vallasta?". Ja mielenkiintoista on, ettei voi päästää irti vain vähän ja pitää kiinni vähän. Siitä pääsetään irti kokonaan - vallan tarpeesta.

Valta on harhaa. Sitä ei todellisuudessa ole missään muualla paitsi uskomusjärjestelmässä.

Vallassa on kyse energian keräämisestä ja saamisesta, pelosta ettei ole ehkä riittävästi energiaa. Suurin ihmistarve ei ole ruoka tai vesi tai raha tai seksi, vaan energia. Energia. Se ilmentyy sitten muihin muotoihin, mutta ihmisen ykköstarve on saada energiaa. Ihmiset tekevät sitä vallan avulla. He luulevat, että heidän on kamppailtava, pakotettava, taisteltava, varastettava, manipuloitava, kerättävä sitä tai mitä tahansa muuta. Kuvitelkaa eläminen ilman valtaa.

Se näyttää pelottavalta, koska elätte maailmassa, mikä on täynnä valtaa, mikä on täynnä ihmisiä, jotka pelaavat vallalla, jotka ovat käyttäneet valtaa teihin - älyllistä, taloudellista, fyysistä valtaa. Sanotte: "Miten voin elää ilman valtaa? Minulla ei ole mitään puolustusta tätä hullua, joskus mieletöntä maailmaa vastaan." Tosiasia on, että he eivät näe teitä ilman valtaa. He pelaavat vallalla ja näkevät vain vallan. Silloin kun päästätte irti valtapelistä elämässänne, teistä tulee näkymätön heille. Toisin sanoen, he menevät varastamaan joltain toiselta, tekemään toiselle kaikki valtajuttunsa. Te olette silloin vapaa. Teidän ei tarvitse pelata sitä peliä. He eivät tavoittele teitä.

Tässä vuodessa on kyse vallasta ja vapaudesta omassa elämässänne ja maailmassa.

Siinä on kyse siitä, että annatte itsellenne tuon vapauden, mikä on luonnostaan sisällänne, mutta teillä on paljon kuorikerroksia, paljon ongelmia, paljon kaikkea muuta, mikä on ottanut tuon vapauden pois. Vapaus kuulostaa upealta, mutta se on valtava vastuu. Se kuulostaa: "Voi, minusta tulee vapaa", mutta vapaa mistä? No, useimmiten ajattelette, että vapaa laskujen maksamisesta, vapaa pomosta, vapaa hallituksista. Mutta todellinen vapaus on sisällä. Vapaa menneisyydestänne. Vapaa uskomuksistanne.

Uskomukset ovat tavallaan kuin valta. Ne ovat harhaa. Ne ovat keksittyjä. Ei niin, että ne ovat pahoja - ne ovat hauska pelityökalu, mutta tietyssä kohtaa niistä tulee vanhoja. Se on vapautta uskomuksista, vapautta rajoituksista. Ja taas kerran, vaikka se kuulostaa upealta, se on valtava vastuu. Monet ihmiset joille annetaan vaihtoehdoksi vapaus, löytävät monia tekosyitä olla hyväksymättä sitä, ottamatta sitä.

Nämä ovat minusta vuoden 2014 kysymyksiä. Maailmassa tapahtuu paljon, paljon, paljon, mikä palaa taustalla oleviin perussyihin: valta ja vapaus.

Matka tietämiseen

Tehdäänpä pieni kokemus tässä. Sanoin tullessani sisään, että tiedätte jo kaiken. Te oikeasti tiedätte. Te ette vain tiedä, että tiedätte. Se on jo olemassa.

Mielen on vaikea hyväksyä tätä ja se sanoo: "Mutta minä en tiedä. On yksityiskohtia, jotka …" Ei. Puhun tietämisestä. Teillä on jo tuo tietäminen ja se on olemassa. Se on olemassa ja valmis tulemaan läpi koska tahansa, sitten kun te olette.

Tehdäänpä nyt kokemus. Pyydän himmentämään valoja. Jotain kivaa kokemusmaista ja merabh-maista musiikkia soimaan ja kenties vähän raikasta ilmaa takaovesta, jottemme kärvenny kaikki. (Vähän naureskelua)

Okei, vetäkää kunnolla syvään henkeä. On tämän vuoden, minkä tahansa vuoden, tärkeä kohta.

(Musiikki alkaa, "Time Lapse"/PremiumBeat.com)

Tietäminen on jo olemassa. Se ei tule minulta. Se ei tule tuolta Jumalalta, mistä Elizabeth puhui. Se on jo siellä. Se ei ole välttämättä vatsassanne. Se on hetkessänne. Se on "minä olen" -olemuksessanne. Sillä on vastaus kaikkeen, vaikka teeskentelisittekin sen.

Se tietää, missä olla juuri tuolla hetkellä. Se tietää, miten tuodaan juuri oikea määrä energiaa juuri oikealla hetkellä. Se on luottamus ja se on rakkaus. Ja muuten, jos teillä on tänä vuonna vaikeaa rakastaa itseänne - se taitaa olla melko suuri hyppy joillekin - olkaa ainakin ystävällinen itsellenne. Aloittakaa ystävällisyydestä itsellenne.

- Ystävällisyys

Jotkut teistä ovat yrittäneet rakastaa itseään. Huomasitte sen olevan melko haastavaa. Miten olisi vain ystävällisyys itsellenne, antaen itsellenne päivän hierontakylpylässä. Hmm, se kuulostaa melko hyvältä, joo. Mukavan päivällisen, jolloin ette huolehdi kaloreista tai hiilihydraateista tai sokerimäärästä. Pthyi! Voi, kaikki nuo dieetit! Yäk!

Ystävällisyys itsellenne, jolloin ette ole niin kriittinen ja tuomitseva miettien, "mitä jos" ja "mitä minun olisi pitänyt tehdä".

Ystävällisyys itsellenne niin, että jos putoatte kurkottaessanne, nauratte. Sanotte: "Mikä kokemus" ettekä säti itseänne.

Ystävällisyys itsellenne mennen ostamaan jotain kivaa itsellenne. Tarkoitan oikeasti kivaa. Tarkoitan todella oikeasti kivaa, joo.

SART: Mercedeksen.

ADAMUS: Joo, totta kai, Mercedeksen. Jotain kivaa. Se on ystävällisyyttä itsellenne.

Nyt mielenne sanoo: "Olen typerä eikä minun pitäisi kuluttaa tätä rahaa." Pthyi! Syljeskelen paljon täällä. (Vähän naurua) Ei, koska ollessanne ystävällinen itsellenne - ostatte itsellenne jotain ilman syyllisyyttä ja jakamatta sitä edes kenenkään toisen kanssa, ostatte sen vain itsellenne - yhtäkkiä on yltäkylläisyyttä. Yksinkertaista ja hämmästyttävää.

Ystävällinen itsellenne parantamalla tasoa, kuten moderni yhteiskunta sanoo. Älkää tyytykö halvempaan asuntoon tai taloon. Älkää tyytykö vähempään. Cauldre käskee minua menemään Nordstromille, ei Walmartille.

- Tietäminen

Lähdetäänpä nyt matkalle. Tietäminen on jo olemassa. Se ei tule mielestä. Toisin sanoen, olette tottuneet kihelmöivään tunteeseen aivoissa, silloin kun ajattelette jotain. Laukaisette jotain aivoissa. Ajattelette tulevaisuutta, seuraavaa vuotta, seuraavaa kuukautta ja aivonne alkavat yrittää selvittää sitä. Unohtakaa se. Tulette tietämiseen.

Tietäminen on vastaus, mikä on jo olemassa, ratkaisu mikä on jo olemassa. Et kuule mitään ääntä. Et yhtäkkiä tee automaattikirjoitusta etkä saa kontaktia henkioppaisiisi. Ne lähtivät kauan sitten. Ne eivät kestäneet painetta. Ne lähtivät. Se olet sinä.

Neonvalo ei välähdä mielessäsi. Tietäminen on hyvin hienovaraista, mutta hyvin tasapainoista.

Tietäminen ei tule aina esiin, kun ajattelet, että sen pitäisi tulla. Se ilmestyy esiin juuri oikealla hetkellä ja vain tiedät, mitä tehdä.

Kun tuo tietäminen tulee, tunnet sen. Älä epäile sitä. Tee jotain. Liiku. Ryhdy toimeen. Tee jotain.

- Matka

Minäpä annan teille esimerkin tietämisestä. Lähdetään pikkumatkalle. Lähdetään lomalle. Kyllä, sinä yksin lomalle. Olet kotona, pakkaat kassejasi ja valitset kaapista vaatteita oivaltaen, ettet ole ostanut juuri mitään pitkään aikaan. Mutta sillä ei ole merkitystä. Pakkaa, mitä sinulla on.

Kyllä, alusvaatteita. Et luultavasti tarvitse deodoranttia, koska ketään muita ei ole lähellä. Shortseja, t-paitoja. Et tarvitse kovin paljon. Menet jononkin kivaan paikkaan, aivan yksin.

Kun ajattelet: "No, mutta minulla on lapset, aviomies ja työpaikka", niin helvettiin kaikki. Unohda ne. Heh, he eivät ole luultavasti sanoneet sitä, mutta he haluavat sinun lähtevän joksikin aikaa.

Pakkaa siis kassisi. Jep, sulje ne tiukasti ja varmista, että sinulla on passi. Ja jos sinulla ei ole passia, tee sellainen nyt. Viuh! Yo Soy El Punto. Tee se. Tee se nyt. Joo, katso, passi on siinä. Voi, ja katso tuota - lentoliput ovat siinä. Avaa ne. Tiedän, ettei teillä ole lippuja enää. Teette kaiken internetissä, mutta leiki kanssani. Avaa liput. Uskomatonta! Ne ovat ensimmäisen luokan liput Adamukselta. Joo, miksi ei.

Voi, ja katso, lennät Mestari-lentoyhtiöllä. Et edes tiennyt sellaista olevan. Luulit, että sinun oli kestettävä Unitedia. Ei, vaan Mestari-lentoyhtiö. Ensimmäinen luokka, vain sinulle.

Otat limusiinin lentokentälle etkä jotain sellaista taksia, mihin on sulloutuneena kahdeksan muuta ihmistä. Limusiini, vain sinua varten. Katsot limusiinin etuosaan. Se näyttää kahden korttelin mittaiselta, mutta katsot ylös ja lasi-ikkuna ajajan takana avautuu. Katso! Minä vien sinut lentokentälle.

Pääset lentokentälle. Olet ensimmäisessä luokassa eikä sinun tarvitse odottaa jonossa. Mene suoraan läpi. Nouse lentokoneeseen. Mitä! Ei ole ketään muita. Vain sinulle.

Tietysti ohjaamon ovi avautuu ja pää kurkistaa sieltä ja katso, se olen minä ja Kuthumi! Voi, olet turvassa. (Vähän naurua) Tavallaan. (Adamus naureskelee)

Vedä kunnolla syvään henkeä ja lähdetään matkaan. Lähdetään tuntemattomille alueille, ennenkuulumattomaan paikkaan maan päällä, mutta kuitenkin on lämmintä ja aurinkoista, rantoja, palmupuita, margaritoja ja mai taita.

Pääsemme sinne. Kaunis, kaunis bungalow vain sinulle. Se on melkein kaupungin kokoinen, mutta kutsumme sitä bungalowiksi. Se on rento. Se on yksinkertainen. Ihmisiä odottaa palvellakseen sinua, koska mestari sallii toisten palvella itseään. Sallii energioiden palvella itseään.

He huolehtivat kaikesta jo, ennen kuin tiedät tarvitsevasi jotain, on se sitten lasi vettä, ateria, vessapaperia, mitä tahansa. He tietävät sen jo, ennen kuin oivallat tarvitsevasi sitä.

Ja istut hetken vain katsellen kaunista merta, tätä kaunista paikkaa, minne olet tullut lomalle. Se on yksi noista vau-hetkistä. Vau! Ei syyllisyyttä. Ei huolita. Vain vau.

Tällaista elämän pitäisi olla. Ehdottomasti, 100%:sti ja ilman kompromisseja, tällaista elämän pitäisi olla, koska olet tässä paratiisissa. Siellä on kaikkea. Siellä on kaikkea ja tunnet rauhaa itsesi kanssa. Lopultakin, lopultakin tunnet ansaitsevasi sen. Ansaitset sen. Se ei tullut kenenkään toisen kustannuksella. Ansaitset sen.

Sinun täytyi piristää kehoasi. Sinun täytyi päästä vähän pois tuosta kiihkeästä ja hullusta maaenergiasta. Sinun ei tarvitse tehdä mitään tällä lomalla. Sinun ei tarvitse yrittää seurustella tai olla jollain dieetillä tai meditoida tai mitään. Saat vain nauttia kaikesta, mistä haluat.

Nukut myöhään, koska tuntuu erittäin hyvältä tuntea lämpimän tuulahduksen tulevan avoimesta ikkunasta. Nouset ylös, kävelet rannalla, syöt leivän - lämmintä juuri paistettua leipää ja paljon voita ja hilloa. Otat lisäkuppeja kahvia huolehtimatta siitä. Voi, tällaista elämän pitäisi olla!

Kävelet kylään. Kaikki ovat mukavia sinulle. He kohtelevat sinua kunnioittaen ja arvostaen. Hmm. Se tapahtuu ensimmäistä kertaa vähään aikaan. Oivallat yhtäkkiä, että haluat uusia vaatteita, ja ostat niitä murehtimatta, mistä rahat tulevat.

Illalla menet juhliin. Jotkut paikalliset kutsuivat sinut ja sinulla on kunnon pirskeet. Tunnet olosi mukavaksi ja elävöityneeksi. Tanssit. Juot. Syöt. Naurat. Kerrot vitsejä. Ihmisiä kerääntyy ympärillesi. He hymyilevät eivätkä he tule luoksesi ongelmineen ja "moskineen". He haluavat vain olla lähelläsi.

Kävelet illan lopuksi takaisin rennosti tuossa lämpimässä trooppisessa ilmastossa. Et edes murehti, hyppääkö joku sivukadulta kolkkaamaan sinut. Et lainkaan, koska olet turvassa.

Tulet takaisin kotiin, menet makuulle ja vaivut mitä kauneimpaan uneen, uneen "minä olen" -olemuksesta. Ei takaa-ajoa, ei taistelua tai sotia, ei katumista eikä lukiokaappisi numeroyhdistelmän unohtamista. Vain kaunista ja rauhallista unta "minä olen" -olemuksesta.

Yhtäkkiä heräät tuosta unesta ja oivallat, ettei se olekaan unta. Ei lainkaan. Tämä on "minä olen" -todellisuutta. Oivallat, että kaikki muu oli unta. Kaikki kamppailut, kaikki rajoittunut elämä - pakottaminen, kamppaileminen ja ajattelu - se oli harhaa. Tämä uni "minä olen" -olemuksesta on totta.

Saat inspiraatiohetken. Ryntäät etsimään kynän ja paperia. Et tuonut niitä mukanasi, mutta yhtäkkiä ne vain ovat ensimmäisessä laatikossa, mistä katsot, ja alat kirjoittaa inspiraatiohetkessäsi unesta, mikä on totta, "minä olen" -olemuksesta, tietämisestä, siitä miten kaikki vain on siinä oikealla hetkellä, elämästä ilman valtaa, voimaa tai kamppailua, itsesi rakastamisen elämästä, yltäkylläisyyden elämästä. Vastauksien elämästä - ei kysymysten. Ilon ja vapauden elämästä - ei rajoitusten.

Kirjoitat ja kirjoitat ja kirjoitat, kaiken käsin. Et tietokoneelle, vaan käsin. Kirjoitat yksinkertaisuudesta, kaiken olemisesta siinä. Kirjoitat yhteydestä "minä olen" -olemukseen, siitä ettei tämä ole mitään filosofiasta keskustelua. Tämä ei ole käsite. Tämä ei ole mitään new age -jargonia. Tämä on todellista. Se on siinä. Se olet sinä. Aina sinä.

Tunnut kirjoittavan päivätolkulla, mutta ei ole stressiä tai kamppailua. Sanat virtaavat paperille. Tämän kirjoittamisessa on suurta iloa, pysymisessä yhdistyneenä siihen.

Ja muutaman päivän jälkeen se on valmis. Loppu. Lopetat sen "minä olen mitä olen". Vedät syvään henkeä. On aika palata muutaman päivän kuluttua. Aika palata.

Otat käsikirjoituksesi, käsin kirjoitetun käsikirjoituksesi ja viet sen postiin. Osoitat sen itsellesi ja pudotat postilaatikkoon. Lähetät sen itsellesi.

Vedät kunnolla syvään henkeä ja nautit muutamista jäljellä olevista päivistä paratiisissa, vain hengittäen ja tehden, mitä haluat tehdä.

Muutaman päivän kuluttua palaat kotiin yksityiskoneessasi, limusiinissa mikä vie sinut takaisin asunnollesi. Palaat kotiin ja tietysti pakettisi odottaa jo sinua siellä.

Menet sisälle. Oivallat olevasi taas vanhassa maailmassa - talo, vaatekaappi, kaappi jossa on vähän vaatteita, rikkinäisiä tavaroita ympäri taloa.

Hetken olet vähän epätoivoinen, huolestunut: "Voi, taas tässä vanhassa maailmassa." Sitten muistat tuon paketin, käsikirjoituksesi ja avaat sen ja alat lukea. Kaikki on siinä. Kaikki on siinä, kaikki se viisaus minkä kirjoitit itsellesi, ja hymyilet tietäen, että se on kaikki, mitä tarvitset. Se on kaikki siinä.

Kaikki tietäminen, kaikki vastaukset, ratkaisut - ne eivät ole mantroja. Ne eivät ole affirmaatioita. Ne ovat totuus, minkä kirjoitit.

Vedät kunnolla syvään henkeä ja oivallat, ettet koskaan enää tarvitse mitään. Kaikki on olemassa. Tiedät sen jo.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä.

Käytän siis esimerkkinä tätä pikkumatkaa, kirjoittamista itsellenne. No, olette jo tehneet sen tavallaan. "Minä olen", sielu on jo tehnyt sen - voimme sytyttää taas valot. Sinä olet jo tehnyt sen.

Olen puhunut sitä aiemmin, se on kuin Merlin-ilmiö. Voitaisiin sanoa, että meidät savustetaan ulos täältä. (Adamus naureskelee ja yskii, kun takasta tulee savua) Saisimmeko vähän raitista ilmaa. (Hän yskii lisää)

Se on kuin Merlin-ilmiö. Luulen, että meidän on avattava sivuovi. Se on jo olemassa, eikä sanota sitä tulevaisuudeksi, niin kuin huomenna tai ensi vuonna. Sanotaan vain, että se on jo olemassa. Olette jo kirjoittaneet tämän käsikirjoituksen, missä on totuus, kaikki tietäminen. Teidän on vain vedettävä syvään henkeä ja oivallettava, että se on jo olemassa.

Aloitin tänään sanomalla, että kaikki tietäminen - tiedätte sen jo. Se on olemassa. Ette voi ajatella tietänne siihen. Ette voi sanoa: "Mitä se on, minkä jo tiedän?". Sanotte vain: "Minä tiedän jo." Se on niin yksinkertaista. "Minä tiedän jo", ja sitten se on siinä. Sitten se on siinä.

Okei, vedetään syvään henkeä tälle.

Olkaa kilttejä ja muistakaa tänä vuonna, koko loppuelämänne, että se on jo olemassa. Ette kuule mitään ääntä. (Adamus tuo esiin puhujakorokkeen) Tiedät, että nyt olemme vakavissamme, Edith. (Muutama naurahdus) Ette kuule mitään ääntä. Älkää pyytäkö salamointia. Se oli sata vuotta sitten. Älkää pyytäkö merkkiä. Minun täytyy … Saatte merkin ja siinä minä potkaisen teitä suoraan takapuoleen. (Vähän kikatusta) Lakatkaa pyytämästä merkkejä!! Ja lakatkaa käyttämästä heiluria. Lakatkaa käyttämästä mitään itsenne ulkopuolella. Tuliko selväksi? (Yleisö suostuu)

Sanotte nyt "kyllä", mutta … (hän naureskelee) Miten paljon selvemmin voin enää sanoa: "Se on jo olemassa". Se ei ole sappirakossanne. Se ei ole silmämunassanne. Se on kaikkialla ympärillänne ja se on kaikkialla sisällänne. Se on jo siellä. Niin kauan kun ihmiset yrittävät löytää vastauksia itsensä ulkopuolelta, he jatkavat etsimistä rajoittuneena. Sillä hetkellä kun mestari sanoo: "Se on jo olemassa. Hah, hah, hah, hah, haa! Se on jo siinä", niin se on. Se on näin yksinkertaista. Kutsukaa sitä … En välitä, vaikka kutsuisitte sitä teeskentelemiseksi - miten vain. Se on tietoisuusteko ja tietoisuusteko on, että se on jo olemassa.

Sitten on niin. Se on universaali periaate. Se vain on. Se on "minä olen mitä olen" ja sitten niin on. Ei ottaen mukaan muita ihmisiä. Älkää tehkö sitä heidän puolestaan ja noin 90% ongelmasta on, että teette sen riippuvaiseksi toisista ihmisistä tai yritätte vetää heidät omaan kokemukseenne. Mutta teitä varten se on jo olemassa.

Okei, vedetäänpä syvään henkeä. Palatkaa tähän. Teidän ehkä kannattaa ottaa eri videolle tämä merabh ja … kyllä. Hmm, okei.

Valmistaudumme seuraavaan osuuteemme. Haluaisin vähän kahvia kerman kera, kiitos.

LINDA: Ilomielin.

ADAMUS: Kyllä. Se on jo … (Linda ottaa hänen kuppinsa, missä on limsaa) Jätä sekin. Otamme kumpaakin … kumpaakin, kumpaakin. Se on Cauldrelle. Kahvi on minulle. Cauldre juo sitä, mitä litkua se onkin. Minä juon kahvia. Hyvä. Se on jo siinä. (Hän napsauttaa sormiaan)

LINDA: Se on tulossa, se on tulossa. (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Okei. Vedetään kunnolla syvään henkeä, kun siirrymme keskustelun seuraavaan osuuteen. Ovatko kaikki mukavasti? (Yleistä myöntämistä)

EDITH: Sulkekaa vain ovi.

ADAMUS: Vähän, vähän … Onko sinulla kylmä?

EDITH: Kyllä, nenäni on kylmä.

ADAMUS: Nenäsi on kylmä. David lämmittää sitä. Mitä?! (Adamus naureskelee)

Miten se loppuu?

Viime kuussa keskustelimme siitä, miten kaikki loppuu. Miten se loppuu? Tunsitteko sitä lainkaan? Yhtään hämmennystä?

Jeshualla se loppui ristillä, ja on paljon tarinoita siitä, mitä todellisuudessa tapahtui. Mutta hän jätti fyysisen kehonsa. Hän ei kuollut teidän syntienne puolesta, koska ette olleet vielä tehneet niitä. (Vähän naurua) Tiesikö hän, että luultavasti teette? Kyllä. Mutta … Ja jos hän olisi tiennyt, hän olisi kuollut paljon dramaattisemmin, koska hän olisi tiennyt, että tekisitte todella kovasti syntiä. Hän ei siis kuollut teidän syntienne vuoksi. Hän …

EDITH: Ei ole sellaista kuin synti.

ADAMUS: Ei ole sellaista kuin synti. Siksi hän ei kuollut teidän syntienne vuoksi. Mutta hän kuoli sen vuoksi, että tulisitte takaisin, inkarnoituisitte taas maan päälle. Hän lähti, jotta te voisitte tulla. Aa, minun mielipiteeni, mutta luulen sen olevan myös melko todenperäinen. Hän lähti, jotta ne joista tulisi uusia mestareita, tulisivat sisään.

Tavallaan voitaisiin sanoa sen olevan Kristuksen, Kristus-tietoisuuden toinen tuleminen, inkarnoituminen niin, että sinä ja sinä ja sinä, no, sinä ja sinä ja sinä ja sinä (naurua, kun hän leikkii jättävänsä jonkun väliin) reinkarnoituisitte, tulisitte takaisin. Tulisitte takaisin tähän aikaan nyt.

Hänellä se loppui siis ristillä ja hän ilmestyi myöhemmin energeettisesti. Hän nousi kuolleista ja yhdistyi taas kehoonsa, mutta hän ilmestyi energeettisesti vain muistuttamaan apostoleille ja kaikille, ettei oikeasti ole mitään kuolemaa. Elämä jatkuu.

Mutta kun esitin kysymyksen: "Miten se loppuu teillä", niin se tapahtuu tästä vaan: minä lähden. Minä lähden. Ja voitte tulla kanssani.

Olemme päässeet kohtaan, missä riittävä määrä tietoisuutta on valaistunut, on riittävästi shaumbroja, jotka ovat ehdottomasti sallineet sen tulla elämäänsä, riittävästi teitä jotka olette sanoneet: "Menemme seuraavalle tasolle". Lähden ja menen eri kerroksiin, eri ulottuvuuteen" - voitaisiin sanoa.

Puhuin aiemmin vain viiden henkilön odottamisesta ja on ollut itse asiassa pari. Mutta on vielä vaikuttavampaa, että tietoisuus teissä jokaisessa on päässyt siihen pisteeseen, että se tapahtuu. Tuo kriittinen massa on saavutettu, että kaikki me tai kaikki te jotka valitsette, voitte mennä tälle seuraavalle tasolle. Niin se loppuu. Heräämisjakso loppuu. Menemme seuraavalle tasolle ja se on mestariosa. Kuulostaa upealta. Vaikeaa tavallaan, mutta kyllä, upeaa.

Niinpä sanon sen loppuvan, koska emme puhu heräämisen perusteista. En aio sietää yhtään itse-epäilyä tai itseinhoa. Ei sallita yhtään tätä epäilyä, mikä on todellisuudessa suurta mukavuudenhalua. Epäily on suurta mukavuudenhalua. Se on ihmisen ylellisyyttä ja toivottavasti olette yli siitä.

Menemme epäilyn yli. Menemme prosessoinnin yli. Menemme varpaiden kastelemisen yli, pelkän heräämisen peukaloinnin yli. Ja pyydän niitä, jotka haluavat tulla tälle seuraavalle tasolle, liittymään seuraani. Siinä on kyse mestaruudesta, ehdottomasta mestaruudesta.

Tulen niiden luo mestarina, jotka tulevat kanssani, mutta vaadin ja odotan, että tekin tulette mestarina. Toisin sanoen, ei "minä en tiedä", ei uhreja, ei energialla itsensä ruokkimista, ei valtaa.

Siis rakkaat ystäväni, teillä on tilaisuus. Ja taas kerran, sillä ei ole merkitystä. Tässä ei ole kyse lukumääristä tai mistään. Teillä on tilaisuus tulla tälle seuraavalle tasolle. Siitä tulee toivoakseni riemullista. Siitä tulee vaikeampaa. En aio sietää niitä, jotka ovat edelleen uhreja, niitä jotka edelleen ajattelevat heräämistä. Se on mestaruus tai ei mitään. Mestaruus tai ei mitään.

Oletko valmis?

Pyydän teitä ottamaan hetken tunteaksenne sitä. Oletteko valmis siihen? Sillä ei ole merkitystä. Sillä ei ole merkitystä. Teillä on monia muita tilaisuuksia toisten ryhmien kanssa. Sillä ei ole merkitystä, jos sanotte: "Se ei tunnu täysin oikealta juuri nyt. Teen jotain muuta." Annan teille nimiä, suosituksia muista ryhmistä. (Muutama naurahdus)

Tämä on vain niille, jotka ovat todella valmiita kulkemaan mestareina, vapaina mestareina, tässä elämässä. Ja se on siinä.

Teemme jotain täällä aivan hetken kuluttua. Näyttelemme tämän.

Pyydän kaikkia lähtemään, paitsi muutamaa teknistä ihmisistä joiden täytyy jäädä. Pyydän kaikkia lähtemään. Sitten jos olette valmis, jos olette halukas tulemaan tälle seuraavalle tasolle, jos olette valmis antamaan vanhan loppua, jos olette valmis antamaan vanhan ihmismatkan ja heräämisen ja prosessoinnin ja kaiken muun loppua, jos olette valmis kulkemaan mestarina, pyydän teitä palaamaan tästä ovesta täällä. Lähtekää tuosta ovesta ja palatkaa tästä ovesta.

Jos ette tunne sen olevan sopivaa itsellenne nyt, se on ok. Hypätkää sitten vain autoonne ja lähtekää. Tai jos tulitte jonkun muun mukana, niin teidän täytyy kävellä. (Naurua)

Mutta on aika. On kaunis, kaunis kriittinen massa shaumbra-tietoisuutta ja se tuotiin tietoisuuteeni äskettäin Ylösnousseiden mestareiden klubissa. Pelasin siellä yhtenä iltana venäläistä rulettia, yhtä suosikkileikeistäni. (Naurua) No, ei ole mitään seuraamuksia (lisää naurua). Se on vain hauskanpitoa. Teillä on seuraamuksia, meillä ei!

Ja yksi ylösnoussut mestari kysyi: "No, miten shaumbra-ryhmällä menee?" Niinpä ajattelin todella tarkistaa tilanteen. Todella tuntea sitä. Ja yhdessä Kuthumin, Tobiaksen, arkkienkeli Mikaelin ja Rafaelin kanssa tunsimme sitä.

Ja se yllätti meidät, ilahdutti meitä, kun tunsimme jokaisesta teistä, missä tämä shaumbraksi kutsuttu olento on, missä te olette, ja oli kriittinen massa, suurta intohimoa ja halua. Sanoimme, ettei kyse ole vain viidestä, vaikka pari on jo. Siinä on kyse siitä, missä te olette. Silloin sanoin: "Minä lähden. Lähden, jotta voin työskennellä nyt mestareiden kanssa."

Luulin, että olisi vain muutamia. Luulen, että on muutamia enemmän.

Se on rankkaa toisinaan, koska ette voi palata vanhoihin peleihin. Ja aion puhutella teitä siitä, enemmän kuin nyt. Se on rankkaa, koska aion vaatia, että olette yltäkylläinen. Ei tekosyitä. Aion vaatia, että biologianne on kasassa. Ei tekosyitä. Ei enää "en tiedä". Se on taattu tapa tulla heitetyksi suoraan ulos. Kuten sanon, jos ette tiedä, mitä muuta tehdä, niin teeskennelkää. Teeskennelkää, koska se ei oikeasti ole teeskentelemistä.

Valinta

Vedetään siis syvään henkeä. On iso hetki shaumbralle. Iso hetki. (Yleisö vastaa hurraamalla ja taputtamalla)

No niin, ja tehdään tämä puhumatta tai keskustelematta. On tilaisuus kävellä ulos. Ja se on symboli kävelemisestä pois vanhoista tavoista, vanhasta elämästä, vanhoista tekosyistä, vanhoista rajoituksista, ja kävellä takaisin tuosta ovesta mestarina, valmiina menemään vuoteen 2014. Ja pankaa merkille sanani - vuosi 2014 tarvitsee mestareita. Tulkaa takaisin mestarina. Jatkamme siitä, hyvä.

Siis vetäkää syvään henkeä. Kaikki puhumatta. Älkää ottako takkejanne. Älkää tehkö mitään. Älkää laittako kenkiänne. Älkää ottako mitään mukaanne - vain se mitä teillä on päällänne nyt. Ei puhuta, kiitos. Pyydämme henkilökuntaa selvittämään oven uusille mestareille, joita tulee siitä läpi.

Syvään henkeä. Miten olisi vähän kivaa musiikkia?

Palatkaa sisään, kun olette valmis. Istukaa hiljaa, missä haluatte, kunnes näemme, keitä tulee seuraamme. Kiitos.

Ja John, sitä musiikkia, mitä soitettiin tauolla, kiitos. Tauolla.

(Tauko, kun musiikki alkaa ja shaumbrat kävelevät ovesta ulos. Musiikki "Kat Mix" albumilta "Sessions Des Rosiers EP 1"/MNO)

Ja jos kuuntelet kotona, tee sama asia. Kävele pois tietokoneeltasi. Kävele ulos.

Ole hetki ulkona ja kysy itseltäsi, oletko valmis tähän. Sillä ei ole merkitystä. Ei ole oikeaa tai väärää. Mutta oletko valmis? Ja jos olet, palaa sisään mestarina.

(Pitkä tauko, kun shaumbrat palaavat takaisin toisesta ovesta)

Mitä seuraavaksi on

On hämmästyttävää, minkä vastuun hyväksyitte - tajuatte sitä tai ette - kun kävelitte takaisin tuosta ovesta. (Muutamia kikatuksia, kun hän pitää tauon, koska ovi on hävinnyt verhon taakse) Miten hämmästyttävää … Oi, ja siinä on toinen vertauskuva. Ovia ilmestyy juuri, silloin kun tarvitaan. Ja ne sulkeutuvat juuri, silloin kun tarvitaan. Se on hämmästyttävää. Kuka olisi edes tiennyt, että siellä on ovi?

Se vastuumäärä minkä hyväksyitte kävellessänne tuosta ovesta sisään mestarina, ei luultavasti ole täysin tietoista sisällänne, mutta se on valtava määrä vastuuta. Hyvä nähdä näin monien paikkojen olevan edelleen täynnä. (Adamus naureskelee vähän)

Niin suuri, että haluaisin lahjoittaa Adamus-palkinnon teille jokaiselle, joka käveli takaisin sisään tuosta ovesta. (Joku sanoo "jee") Jee! (Taputuksia) Se on ylösnousemuksen symboli. Se on pata, missä on myös kyse ylösnousemuksesta. Se on myös sydän riippuen siitä, miten päin se käännetään.

Siis rakas Linda, onko sinulla Adamus-palkintoja tänään?

LINDA: Voi, kyllä herra.

ADAMUS: Toivoisin niin. Jokaiselle joka käveli tästä ovesta sisään.

No niin, samalla kun Linda tekee tätä, selitän, miten homma toimii niillä, jotka kuuntelevat netissä.

Rakas Michelle tekee sivun Crimson Circlen nettikauppaan.* Huomiseen puoleenpäivään mennessä se on siellä, rakas Michelle. Huomiseen puoleenpäivään mennessä se on siellä. Jokainen joka on hyväksynyt itsensä mestaruuden, jokainen joka aikoo tehdä työtä kanssamme, antaen vanhan loppua ja tullen uuteen, voi pyytää, voi ilmoittautua kauppaan saadakseen yhden - vain yhden, vain sen tarvitsette - Adamus-palkinnon, valaistumisen ja ylösnousemuksen symbolin. Niitä on ehdottomasti … Kuunnelkaa tarkkaan, Linda ja Michelle.

* Klikkaa tästä pyytääksesi Adamus-palkkion ennen 1.2.2014

LINDA: Minä en välitä. Sinä teet, mitä haluat. (Pari naurahdusta) Sinä olet mestari.

ADAMUS: Tästä ei veloiteta mitään. Se on lahjani teille. Ei tule postikuluja, ei mitään.

LINDA: Anna palaa ja puhu liiketoimintajohtajallamme. Minulla ei ole mitään ongelmaa.

ADAMUS: Vain yksi.

LINDA: Minä …

ADAMUS: Vain yksi, kiitos.

LINDA: Herra?

ADAMUS: Ja se on vain niille - ei keskeytyksiä, kiitos - jotka ovat hyväksyneet itsensä mestariksi, jotka ovat valmiita kulkemaan mestarina ja ottamaan vastuun mestarina. Ei silloin, jos ajattelette heräämistä. Se tapahtui kauan sitten. Tämä menee seuraavalle tasolle - intensiiviselle tasolle, kauniille tasolle.

Siis huomenna klo 12 mennessä Denverin aikaa tämän voi tilata nettisivuilta. Antakaa kolme tai neljä viikkoa tai enemmän toimitusaikaa. Cauldre sanoo minulle tämän. Ei veloitusta. Ei mitään veloitusta.

LINDA: Aiotko luoda varaston?

ADAMUS: Pum! Tehty! Viuh! (Vähän naureskelua) Ne ovat jo siellä odottamassa.

Eikä sillä ole merkitystä, missä päin maailmaa asut. Sinulla on seuraavan shoudin, seuraavan kokoontumisemme päivään saakka aikaa tehdä tämä - saada oma valaistumispinssisi. Sen jälkeen ei enää pinssejä. Sen jälkeen ne ovat 2500 dollaria kappale tai jotain. (Vähän naurua) Ne ovat kalliita.

Kolmekymmentä päivää, ja tämä kertoo minulle, ketkä menevät eteenpäin, liikkuvat eteenpäin. Onko 50? Onko 100? Onko 10000? En tiedä. Tämä kertoo minulle … (Joku sanoo "Sanoit sen!") En tiedä vielä. (Yleisö sanoo "ahaa") Yllätitte minut. Haluatteko minun lähtevän?! (Naurua)

SART: (hän tulee puhujakorokkeelle) Haluan vain saada sinut.

ADAMUS: Anna mennä. (Adamus nauraa) Varovasti, siellä on kahvia. (Naurua) Mestari, anna mennä.

SART: Mennään kaikki yhdessä eteenpäin tällä matkalla. Kaikki. Näytänkö hyvältä tässä?

LINDA: Joo, joo! Todella hyvältä! (Hän yskii, joku sanoo "upealta")

ADAMUS: En kommentoi.

SART: Kiitos, että toit meidät tähän.

ADAMUS: Taatusti.

SART: Kiitos avustasi koko ajan.

ADAMUS: Sanot "kiitos" nyt, mutta … mutta …

SART: Kiroan sinut myöhemmin!

ADAMUS: Joo!

SART: Se on ok.

ADAMUS: Ei, itse asiassa olemme valmiita sen osalta. Olemme valmiita monien vaikeuksien ja haasteiden osalta. Tulee aikoja, jolloin tarvitsette aikaa itsellenne. Hahmottelen sitä myöhemmin, mutta teidän täytyy saada kolme päivää kuukaudessa itsellenne. Teidän täytyy tasapainottaa keho, mieli ja integroida. Ja tiedän, että alatte ajatella: "Miten mitenkään ratkaisen sen?" Mestari vain ratkaisee. Se vain ratkeaa. Siksi teimme tuon pikkumatkan tänään.

Siis rakas shaumbra, näemme, miten moni tilaa pinssinsä, miten moni menee mestaruuteen. Olen ilahtunut, että jokainen teistä joka istuu täällä, pitää pinssiä.

Ja minulle henkilökohtaisesti se on kunnia, koska aloitimme yhdessä syyskuussa 2009 tämän henkisen merirosvoryhmän kanssa enkä ollut varma, mihin ryhdyin - enkä ole oikeastaan varma nytkään! Mutta … (Adamus naureskelee ja jotkut yleisöstä naureskelevat) se, että teillä on tämä päättäväisyys, tämä intohimo, tämä "nyt tai ei koskaan", "aion tehdä sen tässä elämässä", se on todella valo, mikä säteilee. Ja olen valmis siirtymään eteenpäin.

Siitä toisesta tuli joskus vähän monotoninen. (Linda antaa hänelle pinssin) Kiitos. Nyt olemme valmiita siirtymään eteenpäin.

Miten se siis loppuu? Se loppuu näin. Se loppuu sanomalla hyvästi vanhoille tavoille, sanomalla hyvästi myös tuolle heräävälle ihmiselle ja tulemalla mestariksi.

Tämän myötä, rakkaat ystäväni, muistutus, että ennen seuraavaa kokoontumistamme tapahtuu mielenkiintoisia asioita, ja kun niitä tapahtuu, älkää koskaan unohtako, että …

YLEISÖ JA ADAMUS: … kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

ADAMUS: Kiitos ja siunausta. Siunausta. Kiitos, kiitos. (Yleisö taputtaa)

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Helmikuun 2014 Shaumbra-lehdestä - VOI NOITA UNIA!

ViestiKirjoittaja hammer » 31.01.2014 23:47

VOI NOITA UNIA!

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Helmikuun 2014 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Yölliset unemme ovat yksi vähiten ymmärretyistä ihmistoimista. Keskivertoihminen viettää elinaikanaan yli 200 000 tuntia (eli 8333 vuorokautta tai 22.8 vuotta) unitilassa. Harvat ihmiset kuitenkaan muistavat uniaan ja melkein kaikki ihmiset ovat piittaamatta niistä, koska unissa ei näytä olevan mitään tolkkua. Unet ovat yksi niitä asioita, joita kaikki kokevat. Ne ovat säännöllinen osa kaikkien elämää, mutta tavallisesti psykologit, tiedemiehet tai uskonnolliset johtajat eivät pidä niitä minään. Ne laitetaan joutavien ja merkityksettömien mielen toimintojen epämääräiseen kategoriaan. Minulle ne ovat kuin tietoisuus - se on osa jokapäiväistä elämäämme, mutta kukaan ei laita sitä mukaan elämän yhtälöön (katso Adamuksen huomautukset tietoisuudesta ProGnost 2014 -tapahtumassa). Unillemme on syy, mutta harvat ihmiset tietävät sen.

Kun nukahdat joka ilta, tietoisuutesi laajenee kauas yli fyysisen ulottuvuuden. Keho pysyy sängyssä ja mieli pysyy tiukasti pakattuna aivoihin, mutta tietoisuus menee yöllisille seikkailuilleen toisiin ulottuvuuksiin. Unitila antaa suuren vapauden 3D:n ulkopuolella. Aikaa ja tilaa ei oikeastaan lainkaan ole. Voit mennä entiseen elämään tai lentää tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Voit nousta kristalliulottuvuuksiin, tanssia maan lähiulottuvuuksissa tai opettaa vähän aikaa jollain monista uusista maapalloista. Olet edelleen yhteydessä 3D-kehoon ja -mieleen, mutta vain ohuella hopealangalla.

Yritämme tavallisesti ymmärtää uniamme analysoimalla mielessä, minkä vuoksi edes parhaat unikirjat tai uniterapeutit eivät näytä pätevän. Kun lennät pois yöllä, menet kauas yli sen, mitä ihmismieli pystyy ymmärtämään. Kun tulet taas 3D:n vaikutuspiiriin herätessäsi aamulla, mieli yrittää saada logiikkaa johonkin, minkä ymmärtämiseen sitä ei ole varustettu. Se yrittää liittää unen rajalliseen tietokantaansa symboleista ja entisistä kokemuksista, minkä vuoksi saat usein hämmentävän ja epäloogisen kohtaussarjan - kuin ottaisi pätkiä monista elokuvista ja editoisi ne yhteen ilman loppua.

Mieli ei pysty täysin tajuamaan ja tulkitsemaan moniulotteisia ja laajoja unikokemuksia. Mutta … unen ydinolemus on edelleen olemassa, jos et keskity yksittäisiin osiin.

Näin ilmeikkään unen yhtenä yönä. Tyypillisten unien tapaan, monet osat eivät olleet loogisia, mutta kuitenkin tuntiessani sen ydinolemusta ja energiaa, siinä oli tolkkua. Uni alkoi jalkapallostadionilla, missä oli käynnissä Super Bowl (todellinen jalkapallon Super Bowl pelataan USA:ssa 2.2., helmikuun shoudin jälkeisenä päivänä). Mutta ajankohta oli 1950-luvun puoliväli, kauan ennen ensimmäisen Super Bowlin pelaamista. Toinen joukkue joka oli pukeutunut tummiin paitoihin, oli viiden pisteen johdossa. Pelikellossa oli alle minuutti jäljellä. Yhtäkkiä vaaleapaitaisen joukkueen valmentaja kutsui minut peliin, vaikka olin vain katsomossa. Löysin itseni kentältä varusteet päällä. Olin hyökkäyslinjassa, yksi niistä isoista kavereista jotka pelaavat etulinjaa ja estävät ja taklaavat paljon suojellakseen pelinrakentajaa.

Joukkueemme oli 40 jaardin viivalla tai noin 40 metriä maaliviivasta. Muut linjamiehet olivat hikisiä, kuraisia ja väsyneitä. Kaikki tiesivät, että tämä voisi olla ottelun viimeinen yritys. Jos emme onnistuisi, häviäisimme. Oli painetta. Pelinrakentaja huusi tahdin - "hut, hut, hike!" - ja päättäväinen pelaajamassa lähti härkämäiseen liikkeeseen. Estin tehokkaasti yhden valtavista vastustajista ja pyörähdin sitten katsomaan, missä pelinrakentaja oli. Yllätyksekseni hän oli aivan takanani ja kurkotti antamaan minulle palloa. Vielä suurempi yllätys oli, että pelinrakentaja olin minä! Muistan katsoneeni häntä silmiin ja ihmetelleeni, mitä hemmettiä tapahtui. Otin pallon, painoin sen rintaani vasten ja lähdin juoksemaan kaikin voimin maaliviivalle. Löysin aukkoja, väistin useita vastapelaajia, jotka halusivat todella vahingoittaa minua, ja syöksyin maaliviivan yli. Me voitimme! Yleisö riehaantui. Voitonriemuinen huuto katsomossa teki kuuroksi. Erotuomari tuli hakemaan palloa minulta, mutta pidin sitä tiukasti, ja sanoin sen olevan minun. Tämä oli MINUN pelipalloni.

Normaalisti jalkapallossa kaikki joukkuetoverit taputtavat selkään ja takapuoleen, kun teet "touchdownin". Televisiotoimittajat kerääntyvät ympärille ja kysyvät, miltä tuntui tehdä ottelun voittomaali. Mutta mitään tästä ei tapahtunut! Kaikki juhlivat, mutta kukaan ei edes antanut tunnustusta voittopisteestäni. Pukuhuoneessa joukkuetoverini juhlivat huutaen ja ulvoen samppanjan kera, mutta kukaan ei huomannut minun läsnäoloani. Olin käytännössä näkymätön. Sama tapahtui illan voittojuhlassa. Kaipasin jonkun sanovan: "Hei Geoff, upea voittomaali!" Mutta ei mitään.

Menin ulos yöilmaan ja vedin syvään henkeä. Vaikka kaipasin jonkinlaisia onnitteluja, oivalsin, että minä tiesin, mitä tein, ja perimmiltään vain sillä oli merkitystä. Tein tehtäväni. Joukkueeni voitti. Tunnustuksen täytyi tulla sisältäni, ei toisilta.

Heräsin unestani hengästyneenä ja vähän hikoillen. Naureskelin itsekseni ajatellen, että myös unijalkapallo voi aiheuttaa rasitusta. Aloin analysoida unta, mutta sitten peräännyin nopeasti tunteakseni unen ydinolemusta. Muistin, että mieleni yritti saada tolkkua jostain, mikä tapahtui toisissa ulottuvuuksissa, ja ettei minun pitäisi ottaa sitä kirjaimellisesti tai ajatella liikaa. Vedin muutaman kerran syvään henkeä ja annoin itseni tuntea unen ydinolemusta. Silloin todella tajusin sen. Vaikka mieleni oli kysynyt, mitä merkitsi olla Super Bowlissa, miksi se tapahtui 1950-luvulla, miksi olin pelinrakentaja, mitä merkitystä oli sillä, että oli 40 jaardia maaliviivaan - plaa, plaa, plaa - peräännyin ja tunsin ydinolemusta. Tuolla hetkellä tietämykseni tiesi, mistä siinä oli kyse. Säästän sinut yksityiskohdilta, mutta sanon vain, että se toi leveän hymyn kasvoilleni. (Hei, lakkaa yrittämästä analysoida minun untani!)

Yksi ihmistietoisuuden seuraavista rajoista on unitila. Shaumbrojen pitäisi tietoisina ihmisinä uskaltautua ensimmäisten joukossa uuteen ymmärrykseen unista. Tammikuun 2014 shoudissa Adamus sanoi, että hän omistaisi huomionsa niihin, jotka ovat päättäneet olla ruumiillistuneita mestareita. Tuolla hetkellä tunsin valtavan muutoksen shaumbroissa ja Crimson Circlen työssä. Tulevina kuukausina ja vuosina integroimme unitilan valvetietoisuuteen, koska ne ovat kumpikin mahdollisia todellisuuksia. Näin tehdessä aloitamme myös vanhan ja uuden maan integroinnin.

Ala kiinnittää huomiota uniisi. Ala tuntea tätä elämäsi luovaa ja todellista osaa sen sijaan, että ohitat ne öisenä hölynpölynä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

1.2.2014 Löytäminen-sarja, shoud 6

ViestiKirjoittaja Magellan sky code » 07.02.2014 11:22

Löytäminen-sarja, shoud 6
LÖYTÄMINEN 6

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (www.crimsoncircle.com)
1.2.2014 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Adamus, mestari mestarien joukossa.

Aah! Olen odottanut niin kauan voidakseni sanoa näin. Ei enää opettaja. Opas toisinaan, peili toisinaan, mutta ei enää opettaja. Vain mestari mestarien joukossa.

Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä.

Miten hämmästyttävän upeaa aikaa. Ai, Cauldre kehottaa minua olemaan sanomatta enää "hämmästyttävä", mutta se on paras sana tällä hetkellä.

Mitä mestari on?

Se pistää kysymään, mitä on mestari. Mitä on mestari? Teillä on ollut paljon käsityksiä, näkemyksiä ja uskomuksia. Olette katsoneet toisia, kun he saattaisivat olla mestareita. Teillä on ollut esimerkkejä menneisyydessä - satoja, tuhansia vuosia sitten - oletetuista mestareista. Mutta mitä mestari on?

Mestari on sellainen, joka on tietoinen tietoisuudestaan. Hän tiedostaa. Siinä se jokseenkin on. Jokseenkin. Hän tiedostaa. Voidaan heittää paljon muita sanoja - valaistunut ja kaikkea muuta - mutta kyse on oikeasti tiedostamisesta.

Useimmat ihmiset tietävät elävänsä. Vaikka he yrittävätkin epätoivoisesti saada tunnetta elämäänsä, elämää elämäänsä, he tietävät elävänsä oman kärsimyksensä, puutteensa ja niiden asioiden kautta, joita heillä ei ole. Voi kyllä, toisinaan romanssin, rakkauden ja saavutusten kautta, mutta enimmäkseen he eivät ole tietoisia itsestään. He eivät ole tietoisia tietoisuudestaan.

He nousevat ylös aamulla ja menevät rutiineihinsa - rutiineihin jotka on ohjelmoitu hyvin syvälle - mutta hyvin harvoin, jos koskaan, he pysähtyvät ja sanovat: "Aaa, olen olemassa. Minä olen. Minä olen."

Mestari, mestari on tietoinen, tietoinen tietoisuudestaan. Se on näin yksinkertaista. Yksinkertainen, yksinkertainen tietoisuus: "Minä olen. Olen olemassa. Tässä minä olen, millään muulla ei ole merkitystä. Ei sillä mitä tuli ennen minua, ei sillä mitä tapahtui toisessa elämässä, ei sillä mitä tapahtui eilen. Sillä ei ole merkitystä. Minä olen tässä hetkessä." Se on mestari.

Ja miten hyvä onkaan puhutella teitä mestareiksi. Ja ensimmäiseksi haluaisin tässä, uudella matkallamme eteenpäin, ehdottomasti päästää irti kaikista käsityksistä, näkemyksistä, ajatuksista ja uskomuksista, joita teillä ollut siitä, mitä mestari on, koska se tuli vanhasta mielestä. Se tuli vanhoista arkkityyppisistä energioista, vanhoista esimerkeistä, mentoreista. Sitä teistä ei tule. Teistä ei tule kuin Jeshua. Teistä ei tule kuin joku muu mestari. Te olette uuden energian mestareita.

Ja vaikkei teistä tuntuisikaan siltä juuri nyt, vaikka teillä olisi epäilyksiä ja kyseenalaistaisitte sen, vaikka ajattelisitte: "No, kenties pääsen siihen. Kenties minussa on vähän mestaria. Kenties olen 42%:sti mestari nyt", niin teeskennelkää. Kuten sanoin, näytelkää sitä, koska tietoisuuteen liittyy energiadynamiikka, mikä liikuttaa energioita ja harmonisoi ne teitä kohti. Alkakaa vain käyttäytyä kuin mestari. Alatte näytellä tietoisena ja sitten se on siinä.

Ensimmäiseksi haluaisin päästää irti kaikista aiemmista käsityksistä, mitä luulitte mestarin olevan, koska siitä ei tule sellaista. Se on hyvin, hyvin erilaista teillä kaikilla. Käsityksenne mestarista tuli vanhemmasta paikasta, hyvin älyllisestä paikasta. Se tuli vallan paikasta ja tämän kaiken jätämme taakse.

Siis vetäkää syvään henkeä, kun menemme mestaruuden irtipäästämiseen. Jätetään taakse kaikki, mitä ajattelitte mestarin olevan. Jokainen mielikuva ja unelma, mitä teillä oli siitä, mitä mestaruus on - jokainen käsitys, jokainen ajatus mestareista. Pyyhitään nyt pöytä puhtaaksi - ehdottoman puhtaaksi - älkääkä yrittäkö täyttää sitä millään muulla kuin sillä, miktä tulee luonnostaan.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa sitä.

Miten päästätte irti siitä, mitä luulitte mestarin olevan? No, teette vain sen. Kutsun sitä menemiseksi tuohon seuraavaan pisteeseen. "Yo soy el punto. Minä olen se piste." Sillä hetkellä kun valitsette sen, teistä tulee se. "Yo soy el punto. Minä olen tässä nyt." (Naps!) Ette ajattele, miten pääsette siihen. Ette huolehdi, oletteko siinä. Ette kyseenalaista, onko arvokasta päästä siihen. Ette ihmettele, onko teillä kapasiteettia tai taitoa. "Yo soy el punto. Minä olen tuo piste. Minusta tulee se." Meistä siis vain tulee tuo irtipäästäminen. Teemme sen himmentämällä valoja ja soittamalla musiikkia. Musiikkia mitä voitte tuntea - ette vain kuulla korvilla, vaan voitte tuntea sen joka osassa.

Voi, aloitetaan. Irtipäästäminen.

(Pitkä tauko, kun musiikki soi - MNO:n Che)

Hyvä. Kunnolla syvään henkeä.

Haluaisin teidän muistavan tämän klassisena esimerkkinä siitä, mihin olemme menossa. Valitsette jotain - päästätte irti kaikki käsityksenne mestarina olemisesta - menette tekemään jotain viisi minuuttia - kuuntelette musiikkia, juotte kupin kahvia, lasin viiniä, menette ulos päästänne - ja sallitte sen tapahtua. Naps! - tuosta vaan.

LINDA: Haluatko kahvia?

ADAMUS: Se oli seuraava kysymykseni, kiitos. (Naurua) Kermaa, kiitos.

Se on näin helppoa. Jos teette siitä yhtään vaikeampaa, aiheutatte itsellenne tarpeetonta kärsimystä. Jos teidän täytyy ajatella sitä, pidättelette itseänne. Se on näin yksinkertaista: "Valitsen päästää irti kaikesta, mitä tiesin tai ajattelin mestarina olemisesta, voidakseni mennä eteenpäin puhtaampana, selkeämpänä." Menkää tekemään jotain pariksi minuutiksi. Kuunnelkaa musiikkia. Sen ei tarvitse olla new agea, kuten tämä ei ilmiselvästi ollut. Sen ei tarvitse olla klassista. Sen ei tarvitse olla parantavaa musiikkia. Tehkää jotain, mistä nautitte.

Musiikin soidessa tiedostakaa - kuten jotkut teistä tiedostivat - ne ajatukset, joita pyörii mielessä. Olette vain tietoinen niistä. Ette tuomitse niitä, ette yritä estää niitä, ette yritä muuttaa niitä, ette suutu itsellenne, kun ajatuksia kulkee läpi. Olkaa vain tietoinen, tiedostakaa - "Ai, ajatuksia kulkee läpi."

Joillakin teistä kulki: "Mitä "piip" tässä tapahtuu? Miksi hän soittaa tätä? Onko musiikkiin ohjelmoitu jotain salaa? (Naurua) Onko tämä ääni musiikissa, onko se Adamus? Yrittääkö hän kertoa …" Vetäkää syvään henkeä. Vetäkää syvään henkeä. Teitte jo valinnan. Antakaa itsenne nyt vain oivaltaa se.

Näiden noin viiden minuutin aikana, minkä musiikki soi, tapahtui valtavaa vanhojen energioiden vapautumista - millainen mestari on - tilan tekemiseksi sille, mitä uuden energian mestarista tulee. Se on näin yksinkertaista. Musiikki ei ollut mitenkään erityislaatuista. Se oli vain energioille tilaisuus harmonisoitua uudelleen, tilaisuus vanhojen uskomusjärjestelmien pikku huuhtomiselle. Se on siinä. Tämä on klassinen esimerkki.

Pyysin, että musiikkia soitetaan hyvin kovalla. Kenties joidenkin mielestä vähän liian kovalla. Aa, se ravistaa asioita irti, antaa niiden virrata läpi. Mutta se on näin yksinkertaista. (Adamus siemaisee kahviaan) Hmm, tavallista kermaa, ei vaniljamakeutta -- mm, ei. Vain tavallista.

LINDA: Luoja paratkoon, että haluaisit makeutta.

ADAMUS: (naureskellen) Sitä on jo liikaa. Se ylikuormittaisi virtapiirit.

Ruumiillistuneet mestarit

Rakas shaumbra, tästä syystä olette täällä. Päätitte olla tässä elämässä ruumiillistuneena tietoisuutena. Ruumiillistuneena tietoisuutena, se on siinä. Ruumiillistuneena tietoisuutena. Monien, monien, monien, monien, monien mielessä olemisen elämien jälkeen, monien vallassa olemisen elämien jälkeen, päätitte olla täällä ruumiillistuneena tietoisuutena.

Ette tarvitse valtaa enää. Sitä on kaikkialla ympärillänne. Tunnette sen toisinaan ja jokin osanne yrittää edelleen toisinaan olla taas vallassa. Mutta te ette tarvitse sitä enää koskaan.

Havaitsette, että on jotain paljon suurempaa kuin mieli tai älykkyys. Sitä kutsutaan "tietämiseksi". Se on aina ollut, mutta se on ollut peitettynä. Tähän olemme menossa. Mieli toimii edelleen. Mieli toimii edelleen tiettyyn pisteeseen saakka, mutta menemme tietämiseen.

Se on paljon tehokkaampaa ja iloisempaa kuin mieli. Siihen olemme menossa, rakkaat ystävät.

Oletteko huomanneet viime viikkoina mielenkiintoisia ilmiöitä? Puhutte jonkun kanssa. Sanoisin, että olette vanhemmassa energiassa ja keskustelette tai väittelette ja unohdatte kaiken. Seisotte vain siinä. Mieli lakkaa toimimasta. Unohdatte nimenne. Unohdatte, miksi puhuitte hänen kanssaan, ja yhtäkkiä millään ei ole merkitystä. Teillä on yksi noista hetkistä, ehdottomasti.

Se on … (Linda tuo toisen kahvikupin) Ai, minun on testattava tätä. (Hän siemaisee) Mmm. Se on … (Hän kurkottaa toista kuppia kohti) Voi, tuo kama on sitä, mitä Cauldre juo.

Odottakaa enemmän ja enemmän sellaista. Siinä ei ole mitään väärää. Se on ehdottoman tarkoituksenmukaista, koska menemme mielen tuolle puolen. Menemme tietämiseen, mikä on niin selkeää ja niin hauskaa, että katsotte taaksepäin mielen päiviin ja näette ne toistavina, tylsinä, hitaina, ja näette kaiken tämän älykkyyspelin, yrityksen tietää kaikki ja oppia kaikki … Olette valmiita nyt detaljien opettelussa, koska ette voi ensinnäkään koskaan oppia kaikkea ja toiseksi huomaatte, että olemme menossa sinne, missä ne eivät päde.

Logiikka ei toimi. Koska tunnette logiikan ja osaatte käyttää sitä, pystytte edelleen soveltamaan sitä jossain määrin, sopivassa määrin, toisten kanssa toimiessanne. Mutta siellä ei ole enää näitä pään pelejä. Tiedätte, miten jotkut teistä alkavat neuvotella toisten kanssa. Luulette, että teidän on jotenkin manipuloitava tai toimittava ohjelman mukaisesti. Nuo päivät ovat jääneet taakse. Jääneet taakse. Se on kaikki älyllistä ja siinä laitetaan vain äly älyä vastaan.

Teidän ei tarvitse neuvotella enää. Teidän täytyy vetää vain syvään henkeä ja olla siinä tietämisessä, että kaikki on jo ratkaistu riippumatta siitä, mitä toinen ihminen tai toiset ihmiset tekevät neuvotteluissa - neuvottelette asunnosta tai autosta tai työpaikasta tai vastaavasta ja ajattelette: "Minun on oltava nokkela tässä, koska hän hyökkää minua kohti salaisesta kulmastaan ja minun on hyökättävä häntä kohti …" Antakaa noiden päivien mennä. Se on älyllistä ja siihen liittyy valtaa. Olette tietoisuusolento.

Toimiessanne toisten kanssa havaitsette hyvin mielenkiintoisen dynamiikan. Jos säilytätte "minä olen" -olemuksen ja tuon dynamiikan, kun istutte ns. pöytään, neuvottelu on jo valmis. Se on jo ohi. Olette jo saaneet, mitä tulitte hakemaan siitä. Älkääkä pelätkö saada sitä, koska te ette koskaan pyydä liikaa, ettekä koskaan pyydä mitään toisen kustannuksella. Huomaatte heidän kirjaimellisesti ja vähän vertauskuvallisesti tulevan pöytään palvelemaan teitä, kunhan ette pelaa tuota valta- ja mielipeliä.

Taas kerran, te huomautatte myöhemmin itsellenne, kysytte vielä itseltänne, miksi teitte koskaan kaikesta niin vaikeaa, niin haastavaa, sellaista taistelua. Teillä kenelläkään ei ole enää taistelua. Ei taistelua enää. (Jonkun kännykkä soi sirkan äännellä) Sirkka kävi luonamme, kyllä, päässään. Litistän se nyt. (Adamus naureskelee, kun "sirkka" jatkaa siritystään ja nainen sanoo "sori") Se on vain sirkka. Olen varma siitä. (Vähän naureskelua)

Ei enää taistelua. Ei enää minun taisteluani kännyköiden kanssa. Eikö se ole helpotus? Kyllä, ei mikään ongelma. Ei enää taistelua. En enää kamppailua, mitä teillä on ollut ennen.

Hengitetäänpä syvään tälle - vallan ja mielen tuolle puolen. Kaksi suurinta asiaa, jotka pidättelivät teitä ja jotka todella oikeasti pidättelevät planeettaa tällä hetkellä. Siihen ei ole tarvetta.

Vallaton elämä on hämmästyttävä - siinä se sana taas on - ja kaunis lahja itsellenne. Ette tarvitse valtaa. Tietoisuudessa ei ole mitään valtaa. Ainoa asia tietoisuudessa on tiedostaa "olen olemassa".

Energiassa ei ole lainkaan valtaa/voimaa. Energia on vain jotain, mikä on täällä palvelemassa teitä. Se on tiivistettyä tietoisuutta. Se on teidän. Se on luomassa mitä tahansa todellisuuksia, joita päätätte luoda. Vaikein osa on, että te olette edelleen tässä maailmassa. Se olisi erilaista, jos olisitte omalla täysivaltaisella alueellanne jossain. Mutta toisaalta jos olisitte, niin olisitte kuollut.

Yksi haasteista on, että näette valtaa ja mieltä kaikkialla ympärillänne ja muistatte myös, milloin käytitte sitä. Se ei häviä tai haihdu minnekään. Se ei vain ole tekijänä enää.

Näette valtaa, erityisesti tänä vuonna, maailmassa ympärillänne ja ihmisiä, jotka pelaavat noita pelejä. Mutta paras tapa käsitellä valtaa on olla ilman sitä, koska ne jotka käyttävät valtaa ja mieltä, etsivät toisia, jotka käyttävät valtaa ja mieltä. He eivät näe teitä, ellette ole siinä omasta luomisvalinnastanne, luomishalustanne, ja silloin he ovat palvelemassa teitä.

Se on valtava vaatimus. Monet teistä eivät ole vielä täysin rentoja sen suhteen. Mutta tulette vielä olemaan ja menette eteenpäin.

Vedetään syvään henkeä tälle.

Uuden energian mestareiden ominaisuuksia

Muutamia ominaisuuksia, muutamia tärkeitä ominaisuuksia. Linda, menisitkö taululle, kiitos. Nämä ovat mestareiden, uuden energian mestareiden perusominaisuuksia.

- Numero 1

Ensimmäinen työkalu, vinkki - miksi tahansa sitä halutaankin kutsua - on mahtavin. Voi, se on pelastuslääke, mikä teillä on itsellenne, koska on edelleen hyvin intensiivisiä aikoja. Mutta kaikkein suurin pelastuslääke on jotain hyvin yksinkertaista ja se alkaa s:llä (englanniksi a:lla) eikä se ole Adamus. Se on salliminen. Salliminen.

Pyydän teitä aloittamaan sallimisen. Ette voi pakottaa itseänne sallimaan. Ette voi tehdä sallimista niin, kuin teitte ennen meditointia tai jotkut teistä tekivät myös hengittämistä. Siitä tuli harjoitus. Sallimista ei todellakaan voi tehdä harjoituksena. Se vain on. Salliminen on vastustuksesta, niistä esteistä, mielen peleistä, ajatuksista, puolustusjärjestelmistä ja -mekanismeista luopumista, mitä olette laittaneet ympärillenne - aidoista joita laitoitte fyysiseen energiakenttään, mutta myös mielen energiakenttään.

Salliminen on vain sitä. Se on hengittämistä syvään ilman josseja tai muttia ja vain sallimista.

Minkä sallitte? Itsenne. Jumaluutenne. "Minä olen" -olemuksen. Ette salli minun. Ette salli Jeshuan, Buddhan, kenenkään noista olennoista. Sallitte itsenne.

Ette ajattele tietänne sallimiseen. Se vain on. Se on tuo yo soy el punto - "minä sallin, minä sallin".

Ja tehdessänne niin - tarvitsematta ajatella sitä läpi - sallitte myös energioiden palvella teitä. Sallitte puhdistumisen tapahtua, koska on mahdollisuus, erittäin suuri mahdollisuus, että keräätte roskaenergiaa aika ajoin. Se sallii henkipesun. Mutta ei Hengen (jumala) vaan hengen (omanne).

Löydätte mestareina suuren valeen Jumalasta. Suuren valeen. Se oli älyllinen ja se oli valtaa. Se oli Jumala, mitä he palvovat, mitä te palvoitte ja pelkäsitte yhteen aikaan. Suuri vale. Todellinen Jumala - mitä en edes rohkene sanoa Jumalaksi - vaan todellinen Henki, Ikuinen olento on täällä ja siellä. Mutta se ei ole valtaa.

Siksi monet viittaavat siihen. He projisoivat Jumalaan. He rukoilevat Jumalaa. He rukoilevat vallassa. He rukoilevat älyllisesti. He eivät koskaan tunne sitä. He eivät koskaan tunne jumaluuttaan, koska he tekevät sen odottaen vallan vastausta tai jotain mielessä.

Henki, jumaluus, on aina olemassa, mutta ei silloin kun joku yrittää etsiä sitä vallassa. Se on hyvin kauniisti, yksinkertaisesti ja elegantisti olemassa, kun lakataan etsimästä vallassa.

Vedetäänpä syvään henkeä.

Salliminen on suurin työkalu, kun joudutte vaikeuksiin, kun olette myrskyssä, kun olette myrskyävillä vesillä - mitä tahansa vertauskuvaa halutaankin käyttää. Silloin kun joskus palaatte takaisin ja yritätte turvautua mieleen, vetäkää syvään henkeä ja sallikaa. Ottakaa viisi minuuttia. Kuunnelkaa musiikkia. Menkää kävelylle, käykää suihkussa - mitä tahansa. Sallikaa, sallikaa.

Älkää ajatelko sitä. Älkää ajatelko myöskään, teettekö sallimista oikein. Se vain on, mitä on. Se on niin yksinkertaista. Joka ilta kun menette sänkyyn ja laskette pään tyynylle, niin sen sijaan, että pyöritätte mielessä kaikkia nauhoja päivän tapahtumista, kaikista projekteista ja huomisen tapahtumista, vetäkää syvään henkeä ja vain sallikaa. Se on menemistä - sanoisin - kaikkien asioiden tilaan, mutta se on "ei-mitään", pelkän sallimisen tila.

Voi kyllä, teillä on taipumusta ajatella: "Teenkö tämän oikein?" Vetäkää syvään henkeä. Jos teidän on esitettävä tuo kysymys, ilmeisesti ette tee sitä oikein. Salliminen on yksinkertaisuutta.

Salliminen on jotain, mitä ette ole tehneet pitkään, pitkään, pitkään aikaan. Taistelemista, kamppailemista, tappelemista, asioiden selvittämisen yrittämistä kyllä. Mutta sallimista ei. Salliminen on yksi upeimmista työkaluista.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä sallimiseen.

Muistakaa, että te ette salli minkään itsenne ulkopuolelta. Te ette salli kosmoksen tai jumalaisen feminiinisyyden tai minkään sellaisen. Te ette salli minkään muun kuin itsenne.

Nimittäin se merkitsee oikeasti sitä, että sallit sinun olla viimeinkin sinä. Sitä se on.

- Numero 2

Seuraavaksi taululle. Seuraavaksi taululle. Tämä on vain yksi sana, mutta minäpä sanon ensin lauseen. Älkää laittako mitään aatetta edellenne. Älkää laittako mitään aatetta edellenne. Voit siis kirjoittaa "aate".

Älkää laittako mitään aatetta edellenne. Ei ole mitään mahtavampaa tai suurempaa kuin sinä. Piste. Ei koskaan. Edelläsi ei ole mitään Jumalaa. Sisäinen Jumala, Jumala mikä olen - todellinen Jumala, todellinen Henki - ei koskaan laittaisi itseään edellesi.

Niinpä pyydä, että te ette laita mitään aatetta edellenne. Mitään aatetta maailman pelastamisesta. Ja tunnette houkutusta siihen, erityisesti vuoden tai pari. Tunnette houkutusta mennä mukaan ja tehdä jotain, tehdä projekteja, tehdä jotain. Miksi? Koska se täyttää mielenne. Se saa teidät tuntemaan itsenne hyväksi. Ajattelette tekevänne oikein auttamalla toisia. Astuitte pois tuosta roolista, silloin kun lakkasitte olemasta planeetan energianpitäjä ja aloitte todella herätä. Ja nyt kyse on teistä. Te olette aate/tarkoitus itsellenne.

Se kuulostaa vähän kovalta. Jotkut sanoisivat sitä itsekkääksi. Mutta se on kaikkein suurin rakkauden teko. Suurin.

Älkää pitäkö mitään aatetta edellänne. Älkää laittako ryhmiä, järjestöjä, edes perhettänne, lapsianne, yhteisöpalvelua tai mitään muuta edellenne. Älkää pitäkö sitä tärkeämpänä, koska suurin teko minkä voitte tehdä itsellenne tässä elämässä, on jumaluutenne integroiminen. Suurin asia. Tästä syystä tulitte tälle planeetalle.

Ette tulleet tälle planeetalle pelastamaan valaita ja delfiinejä. Kuten olen sanonut, muut tekevät sen. Muu ovat siinä kohtaa, missä te olitte jokin aikaa sitten. He haluavat kokea, millaista palveleminen on. Olette todella yli tuollaisesta palvelemisesta.

Tulee aikoja, jolloin tunnette pakkoa viettää epätavallisen paljon aikaa, sanotaan vaikka jossain yhteiskunnallisessa ohjelmassa tai yhteisöohjelmassa tai katastrofin pelastusohjelmassa. Pyydän teitä olemaan laittamatta aatetta itsenne edellenne. En kehota teitä olemaan tekemättä sitä, mutta älkää laittako sitä itsenne edelle.

Teidän on erittäin tärkeää oivaltaa nyt, että te olette se aate. Te olette syy ja tuntuu hyvin, hyvin itsekkäältä, hyvin itsekkäältä toisinaan antaa itselleen niin paljon. Mutta tämä on puuttunut. Te olette se aate. Kuuletteko sen? Kyllä.

On erittäin helppoa häiriintyä jostain itsenne ulkopuolisesta - jostakusta muusta, jostain muusta ohjelmasta. Voi, se on erittäin helppoa ja olen nähnyt monien mestariksi haluavien tekevän sitä. He uskovat - he alkavat uskoa kertomalla itselleen - että tekemällä kaikkea tätä työtä kaikkien muiden hyväksi, he saavat jotenkin oman ylösnousemuksensa tai valaistumisensa. Ei. Todellinen mestari saa valaistumisen, silloin kun hän laittaa itsensä kaiken edelle.

Eikö kuulostakin oudolta? Oudolta, koska hyvin pitkään uskonnot - erityisesti katolinen kirkko, mutta myös muut - ovat aina sanoneet: "Laita Jumala ensimmäiseksi, laita perhe, yhteisö ja kaikki muu", mutta tuossa yhtälössä ei ollut "minua" lainkaan. Siinä oli kaikkea muuta.

Ja taas kerran, tunnette houkutusta - voi, tunnette suurta, suurta houkutusta. Se ei tarkoita, että te ette huolehdi lapsistanne. Mutta huolehtikaa heistä mestarina, ei vanhempana. He eivät ole oikeasti teidän lapsianne, enempää kuin te olitte omien vanhempienne lapsi. No, biologisesti ehkä, mutta he eivät omistaneet teitä. Se vain tuntui siltä. (Muutama naurahdus)

- Numero 3

Seuraavana listalla: yhtälö. Kuten sanoin ProGnostissa, laittakaa tietoisuus yhtälöön. Laitamme "yhtälö", koska sitten siitä tulee A-C-E. (Suom. huom. kohtien englanninkieliset alkukirjaimet muodostavat sanan "ässä") Tota … joo, okei.

LINDA: Haluatko "yhtälö"?

ADAMUS: "Yhtälö." Laittakaa tietoisuus yhtälöön. Ja tämä on hyvin yksinkertaista, mutta sitä ei kuitenkaan tehdä. Sanotaan - kuten puhun ProGnostissa - että kun elämässänne on jonkin ongelma, mikä tahansa, ette pysty selvittämään jotain ja olette jumissa, pysähtykää hetkeksi. Pysähtykää oikeasti hetkeksi. Huh! Laittakaa tietoisuus siihen.

No niin, mitä se merkitsee? No, se merkitsee vain: pysähtykää hetkeksi. Pysähtykää hetkeksi ja vetäkää syvään henkeä - "Olen olemassa. Millään muulla ei ole merkitystä. Olen olemassa. Minä olen mitä olen."

Tyypillisesti haluatte … Sanotaan, että on jokin terveysongelma. Sanotte: "Voi! Mitä teen nyt? Minun on mentävä lääkärille ja minun on … Ja sitten yritän … Samalla kun käyn lääkärillä, saan vaihtoehtohoitoa. Kun teen sitä, teen kaikenlaisia kummallisia vesiä ja parantavia lääk- .." Tiedätte nämä, makyoa.

Ei. Pysähtykää hetkeksi. Kenties ette tiedä vastausta täällä (pää), mutta vastaus tuosta biologisesta uudelleentasapainottumisesta on jo täällä (sisällä). Ja se ehkä merkitsee, että tuossa uudelleentasapainottumisessa tunnette olevanne sairaampi pari päivää tai ehkä pari viikkoa, ennen kuin tunnette voivanne paremmin, mutta tapahtuu muodonmuutos.

Ja järjestelmässänne on paljon, paljon, paljon moskaa - käytän sanaa "moskaa" - tällä hetkellä ja se tulee ulos. Ja teemme sen mahdollisimman armollisesti. On paljon myrkkyjä. On paljon jumiutuneita energioita. On paljon asioita, jotka eivät ole teidän. Vaikka olen kannustanut teitä hankkiutumaan eroon niistä, niitä on siellä. Ja menemme läpi tuosta "yo soy el puntosta" päästäksemme eroon siitä.

LINDA: Missä puuhevonen on kakkojensa kanssa? (Viitaten Geoffin aiemmin päivällä näyttämään diaesitykseen)

ADAMUS: Jos ette … Se on tuolla ulkona. (Linda kikattaa) Mene, mene. Voit mennä ulos ovesta. Se on siellä. Se on valmiina sinua varten.

Linda kysyi keskellä syvällistä luentoani, missä puuhevonen on kakkojensa kanssa! (Vähän naurua) Siis.

Laittakaa tietoisuus yhtälöön kaikessa, mitä teette. Eikä se ole harjoitus. Se ei ole älyllinen asia. Mutta jos juotte kahvia … (hän siemaisee) Laitan vain tietoisuuden siihen. "Olen olemassa, kun juon kahviani. Tiedostan, että juon kahvia. Olen tietoisuudessa, kun elän." Se on näin yksinkertaista. Tietoisuudessa eläessänne.

Miten suuri osa päivästänne on mekaanisten toimien läpikäymistä, asioiden toistamista uudestaan ja uudestaan, joutumista malleihin? En sano, että teidän täytyy tarkoituksellisesti ja väkivalloin yrittää rikkoa malleja, koska olette yrittäneet sitä aiemmin. Se ei toimi kovin hyvin. En tuijota sinua, Kerri. (Adamus naureskelee ja vähän naurua) Ihailen vain kauneutta …

KERRI: Ei, minä tunsin sen.

ADAMUS: … kasvojesi kauneutta.

KERRI: Ei, minä …

ADAMUS: Voi, joo. Siis havaitsette tai havaitsitte aiemmin, että silloin kun kokeilette ohjelmianne - "Ryhdyn tähän dieettiohjelmaan tai liikuntaohjelmaan tai mihin tahansa ohjelmaan" - yrittäen tehdä itsestänne paremman ihmisen, se ei toimi kovin hyvin, ja lopussa tunnette itsenne huonommaksi. Kuten sinä (Kerrille) juuri yritit sanoa enkä sallinut sitä.

Enää siis ei ole ohjelmia. Mestarilla ei ole ohjelmia. Se ei ole listallani, mutta sen luultavasti pitäisi olla. Mestarilla ei ole ohjelmia. Nimittäin näitä "Minun on yritettävä saavuttaa tämä tavoite. Minun on tehtävä näitä asioita". Niitä ei ole. Vedätte syvään henkeä ja sallitte. Se on siinä. Se on siinä.

Se tuo teidät tietoisuuteen. Tuolla hetkellä kun vain sallitte, se tuo tietoisuuden elämäänne, ruokaanne, eikä teidän tarvitse murehtia ruokavalioista ja siitä, mitä syötte ja juotteko liikaa ja poltatteko liikaa tai mitään vastaavaa. Oivallatte, että teillä on koko tämä suuri - en katso sinua, Kerri (vähän naureskelua). Oivallatte, että teillä oli valtava taakka roskaa, mitä olette kanniskelleet, ja luulen, että olette varmaan nauttineet siitä tähän saakka, koska no, muuten ette olisi kantaneet sitä.

Lisätkää siis tietoisuus yhtälöön kaikessa, mitä teette. Ei harjoituksena, ei ohjelmana, vaan iloisena asiana. Tavallaan yhdistätte syvän hengityksen, sallimisen ja tietoisuuden. "Minä olen, olen olemassa." Hittoon kaikki muu. Sillä ei ole oikeasti merkitystä. Tarkoitan,ettei ole oikeasti merkitystä.

Hypnoosi- ja ohjelmointikerrokset ovat hyvin voimakkaita. Ne ovat uuvuttavia ja ne ovat jatkuneet. Kukaan ei omista näitä ohjelmia - näitä massatietoisuuden hypnoottisia ohjelmia, jotka ovat ns. matriisissa. Kukaan ei omista niitä. Ei mikään hallitus, ei mitkään jumalat, ei mestarijumala. Ei ole oikeasti ketään mestarijumalarotuja. Mitkään salaliitot eivät omista niitä.

Hallitukset ja salaliitot eivät ole riittävän fiksuja ylläpitämään mitään ohjelmia - hyviä tai pahoja ohjelmia. Ne eivät vain ole eikä niistä tule.

Salaliittoja on draamaa varten, energian syöjiä ja valtaa varten. Siinä kaikki. Siinä kaikki. Ja teidän jotka olette mukana salaliittoteorioissa, ei pitäisi olla Crimson Circlessä. Piste. Meillä ei ole tilaa minkäänlaisille salaliitoille.

Onko ihmisiä, jotka tekevät typeriä asioita? Ilkeitä asioita? Ahneita asioita? Ehdottomasti. Vaikuttaako se teihin? Ehdottomasti ei. Ei mitään. Antakaa heidän pelata pelejään ja antakaa heidän pitää uhrinsa - ei oikeasti kuitenkaan ole mitään uhreja. Antakaa heidän pelotella ja säikytellä toisia. Kulkekaa suoraan ohi.

Ei ole mitään tehokkaita salaliittoja enkä mene nyt kaikkiin tarinoihini, mutta olen nähnyt niiden tulevan ja menevän. Eikä tällä planeetalla ole hallituksia, jotka ovat riittävän fiksuja tekemään mitään muuta kun keräämään veroja ja tekemään uusia lakeja. Siinä ne ovat eksperttejä, mutta ne ovat ehdottomasti rajoittuneet siihen. Ne eivät osaa johtaa, ne eivät osaa liikkua, ne eivät osaa tehdä mitään muuta, paitsi kerätä veroja.

Se on rakennettuna tämän matriisiin kudelmaan. Ehdottomasti. Vaikka johtajilla ja hallinnon työntekijöillä on hyviä toiveita ja pyrkimyksiä, ne on rakennettuna kudelmaan. Kyllä, ehdottomasti. Verot ja lait - siinä ne ovat erittäin hyviä, mutta lait eivät ole teidän. Ja kävelen nyt heikoilla jäillä tässä, mutta verot eivät ole teidän.

LINDA: Voi ei!

ADAMUS: Mutta selitän sitä myöhemmin.

LINDA: Voi eiii!

ADAMUS: Selitän, miten jokaisessa verotusjärjestelmässä on erittäin nerokas porsaanreikä.

LINDA: (erittäin kuuluvasti) Voiiii eiii! (Vähän naurahduksia)

ADAMUS: Ei, se on niin nerokas, että ihmettelette, miksi ette tajunneet sitä aiemmin. Selitän sitä ja selitän, milloin selitän …

LINDA: Yääkk!

ADAMUS: … hetken kuluttua. (Adamus naureskelee) Ei, itse asiassa se on nerokasta.

On niitä, jotka työstävät näitä verolakeja ja koodeja uudestaan ja uudestaan ja tämä porsaanreikä on suoraan heidän edessään, mutta he eivät näe sitä. Selitän sitä myöhemmin. Se on yksin hauska asia mestarina. Ehdottomasti. Voi, sinä vielä suutelet minua. Sinä ihailet minua. Menet hakemaan minulle lisää kahvia. (Vähän naureskelua)

LINDA: Joo, isäntä! Joo, isäntä!

ADAMUS: Tota, "mestari", kiitos.

Seuraavana listalla. Voi, Linda, listalle tarvitsee kirjoittaa lisää.

LINDA: Mikä sinussa on vikana?

ADAMUS: Tarvitsen sinua nyt kirjoittamaan listalle. Mutta tarvitsen myös lisää kahvia. Mitä tehdään? Anna se Sandralle!

Seuraavana listalla. Seuraavana listalla.

LINDA: Ethän sinä vain kitise?

ADAMUS: Mestari ei kitise koskaan. Se liittyy suoraan siihen, mitä aioin sanoa aiemmin.

LINDA: Haluatko sen listalle?

ADAMUS: Se tulee. Se tulee.

- Numero 4

Mestari tekee itse, mitä tahtoo. (Joku naurahtaa kovaa) Mestari tekee itse, mitä tahtoo. Ei panettele, vaan tekee. (Suom. huom. vähän samankuuloiset sanat) (Lisää naurua) Mestari tekee itse, mitä tahtoo.

Se kuulostaa vähän kummalliselta ja miksi toisin sen esiin ensimmäisessä shoudissa, missä puhutaan todella mestareista? Koska teillä on ollut taipumus, tapa, laittaa toiset tekemään puolestanne. Olette luottaneet siihen, että he tekevät jotain. Luottaneet siihen, että he tekevät elämästänne parempaa. Luottaneet heihin luomuksissanne, luottaneet heihin onnellisuudessanne. Luottaneet siihen, että he taistelevat taistelut puolestanne.

Mestari tekee itse, mitä tahtoo. Hän tekee oman elämänsä. Hän ei laita ketään muuta neuvottelemaan puolestaan. Hän ei laita ketään muuta taistelemaan taistelujaan. Hän ei sano ystävälleen tai sisarelleen: "Mene puhumaan äidin kanssa, koska tulet hänen kanssaan paremmin toimeen." Mestari tekee itse, mitä tahtoo.

Näin energia on totuudenmukaista. Näin olette läsnä tilanteessa. Näin ette sotkeennu toisten ihmisten draamojen pimeyteen ja hetteikköön.

Tiedän, että menneisyydessä on ollut aikoja, jolloin olette halunneet kutistua. Ette halunneet tulla huomatuksi, joten laitoitte toiset tekemään puolestanne. Laitoitte toiset tekemään asioita puolestanne. Mutta nyt on aika astua esiin ja tehdä itse, mitä tahdotte. Joo?

Vetäkää kunnolla syvään henkeä tälle.

Sanotte: "No, en usko, että olen koskaan …" Voi kyllä. (Adamus naureskelee) Ja alatte muistaa sen muutaman päivän kuluessa. Teillä on tilaisuuksia - paljon - tehdä itse, mitä tahdotte.

Mitä tapahtuu tehdessänne itse, mitä tahdotte? Olette jossain tilanteessa ja ajattelette: "Voi, en taatusti haluaisi olla tässä tilanteessa. Kenet voin saada hoitamaan asian puolestani?" tai "Miten voin kutistua, miten pääsen pois tästä?" Ei. Vedätte kunnolla syvään henkeä. Olette keskellä sitä. Olette keskellä myrskyä - kirjaimellista tai vertauskuvallista - olette keskellä jonkun toisen energiahaasteita ja valtapelejä ja tavallaan ajattelette: "Voi, en halua olla tässä."

Vetäkää syvään henkeä. Sallitte hetken aikaa ja sallitte "minä olen" -olemuksen tulla sieltä, missä ei ole valtaa. Ette ajattele asiaa ja katsotte, mitä tapahtuu. Katsokaa, mitä tapahtuu.

Tulette näkemään, että he järkyttyvät ensin. He tuntevat jotain ja se on heille hyvin epämiellyttävää. He tuntevat … Tiedätte, millaista se on - yhtäkkiä huoneen energia vain muuttuu. Kaikki ovat … koska he eivät tiedosta tietoisuuttaan. He ovat tietoisia, mutta he eivät ole tietoisia. He eivät sano itselleen: "Ai, huoneen energia muuttui juuri. Mietin, miksi." Mutta aivan yhtäkkiä he huomaavat reagoivansa eri tavalla.

Olette siis tilanteessa, missä astutte pois draamasta, energiaruokkimisesta ja vallasta ja menette sallimiseen. Vetäkää vain kunnolla syvään henkeä. Muistakaa tuo laulu - ei jokaista säveltä siinä - kun aloitimme puhdistamisen, ja otatte viisi minuuttia. Menkää tekemään jotain muuta tai vetäkää vain syvään henkeä sallimiseenne. Energia muuttuu.

Ja koska he eivät tiedä, mitä juuri tapahtui, mutta he reagoivat eri tavalla, se turhauttaa ja hämmentää heitä. Silloin vedätte todella syvään henkeä ja pysytte vain tuossa mestaruudessa. Ja muistakaa, ettei kyse ole heidän psyykkaamisestaan. Jos kukaan teistä on koskaan käyttänyt NLP:tä, oksentakaa se ulos nyt. (Naurua) Olen vakavissani. Olen vakavissani. Se oli vallan käyttämistä lisävallalla. Se oli älyllistä roskaa - ei vain NLP, vaan kaikki vastaavat - valtapeliä. Ettekä te tarvitse niitä. Todellisen mestarin ei tarvitse manipuloida mitenkään.

Mestari on aina totuudessaan. Hän voi puhua totuuttaan avoimesti, rehellisesti, selkeästi ja pelkäämättä. Ei valtapelejä. Aa, se näyttää ensin vähän oudolta, vähän kummalliselta. Mutta sitten se tuo suurta helpotuksen tunnetta.

Missä olimmekaan? Olimme … ai niin, oman tahtonsa tekemisessä. Tehkää itse, mitä tahdotte.

- Numero 5

Seuraava on minä, et sinä. "Minä" pilkku "et sinä".

LINDA: Muuten, olen huutanut, koska Edith-parka ei voi olla täällä.

ADAMUS: Ai, hyvä, hyvä. Kiitos. Edithin sijainen. Tee itse, mitä tahdot. (He kikattavat) Älä tee, mitä Edith tahtoo.

Seuraava - minä, et sinä. Tämä teidän on erittäin tärkeää, erittäin tärkeää oivaltaa ja kyse on vain perspektiivin vaihtamisesta.

Teillä on riita ystävän kanssa tai ns. ystävän kanssa. Teillä on riita ja "Sinä teit tämän minulle! Ja sinä teitä tuon! Ja sinä aina …" Ja näin ihmiset puhuvat. Se on heidän tietoisuus- ja todellisuustasonsa. "Sinä teit tämän!" Ja muuten, te teette sitä, rakas shaumbra.

Mestari puhuu vain "minä". "Minä nautin, kun kaikki on rauhallista. Minä nautin talosta, omasta talostani, tällaisena. Minä nautin, kun ei ole tuota kovalla pauhaavaa musiikkia. Minä nautin käydä ravintolassa." Ei "Sinä et koskaan vie minua ulos syömään" tai "Sinä teet aina tätä ja tätä minulle." Mestari puhuu ainoastaan minuna. Kyse ei ole sinusta. Kyse ei ole sanomisesta jollekin toiselle, koska sillä hetkellä kun alatte tehdä sitä, "Sinä et koskaan kuuntele minua" - …

LINDA: Mitä!? (Adamus naureskelee ja yleisö nauraa)

ADAMUS: "Sinä et koskaan tee, mitä minä sanon. Sinä et välitä minusta. Sinä et rakasta minua. Sinä olet ollut tällainen aina." Näettekö? Näettekö tämän energian? Se on valtaa ja se on projisointia.

Mestarissa on kyse minusta. "Minä pidän mukavasta takkatulesta ja makaamisesta karhuntaljalla alasti juoden viiniä." Kanavoin yhtä teistä. Kyse ei ole minusta. (Naurua)

Ja riippumatta siitä, sanotteko nuo sanat vai tunnetteko sen vain sisällänne - sitä ei tarvitse sanoa - se muuttaa tilanteen dynamiikkaa. Ensinnäkin se pitää teidät sisällänne, koska sillä hetkellä kun alatte sanoa toiselle ihmiselle: "No, sinä teit tämän" tai "Sinä teit tuon", yhtäkkiä ette enää ole "minä olen" -olemuksessa. Olette "hän on" -olemuksessa. Silloin kun pysytte "minä olen" -olemuksessa - "Minä en pidä liikenteessä istumisesta. Minä pidä lomista Kauailla" eikä "Sinä et koskaan vie minua minnekään" - se muuttaa dynamiikan täysin.

Alatte olla tietoinen siitä, miten usein teette tuon "sinä"-jutun, projisoinnin, erityisesti lähimpien ihmistenne kanssa, mutta myös töissä. Ilmaiskaa se, mitä te haluatte, mitä te valitsette. Kyse on minusta, ei sinusta. (Joku sanoo "hmm") Hmm.

Kunnolla syvään henkeä tälle, kyllä.

Ja se on vähän kiusalista ensin, koska on taipumusta käydä päälle, heittää takaisin toiselle. Silloin pelaatte valtapeliä. Silloin ette ole enää "minä olen" -olemuksessa.

Minä - minä nautin olla täällä kanssanne. Tarkoitan, että oikeasti nautin. Todella.

- Numero 6

Seuraavana listalla. Mestari kykenee - te kykenette - seitsemään tietoisuustasoon samanaikaisesti. Olette toimineet yhdellä tai kahdella. Olette joskus tietoinen siitä, että istutte täällä tai kuuntelette. Olette tietoinen siitä, onko huoneessa lämmitys. Olette tietoinen huoneen melutasosta, onko liian meluisaa. Ja olette jokseenkin tietoinen siitä, että seison tässä puhumassa.

Useimmat ihmiset ovat siis tietoisia oikeastaan yhdestä ja puolesta, kenties kahdesta tasosta kerrallaan, ja siihen heidät on ohjelmoitu.

Te voitte tästä lähtien olla tietoinen seitsemällä tasolla. En puhu seitsemästä ulottuvuudesta. Puhun siitä, että voitte tiedostaa seitsemän asiaa samaan aikaan. Teidän ei tarvitse siirtää huomiotanne Lindasta minuun, meluun huoneen takaosassa, yleisvaloihin ja takkaan, koska se on yksittäistä. Kierrätte vain ympäri ja fokusoidutte uudestaan.

Voitte olla tietoinen seitsemästä tasosta samanaikaisesti. Miten teette sen? Sallimalla. Ehdottomasti.

Jos te … Ai, laita vain "seitsemän tietoisuustasoa" (Lindalle).

LINDA: Ne kaikkiko? Seitsemän tasoa.

ADAMUS: Luulisin, että paperia on lisää. (Naurua) Luulisin … kyllä on. (Adamus naureskelee)

Voitte tiedostaa seitsemän tasoa koska tahansa. Ja taas kerran, teette sen vain sallimalla. Se on itse asiassa luonnollista. Todellisuudessa voisitte yltää satoihin, mutta pidetään se vain seitsemässä nyt.

Mieli pakahtuu ensin ja se on yksi syy, miksi sanon teillä olevan näitä unohdusjaksoja, koska alatte jo tuntea sen ja mieli menee sykkyrään. Mutta se pääsee ajan tasalle. Yksi asia mielessä on, että se on hyvin sopeutuva. Se sopeutuu nopeasti. Se on osa sen selviytymisvaistoa. Se on osa egon vahvistamista. Mutta se pääsee siitä yli hyvin pian.

Seitsemän eri tasoa. Se on vähän hämmentävää ensin, koska yritätte saada ne läpi täältä (pää). Yritätte olla tietoinen niistä korvien, silmien, nenän, makuaistin ja ihon, viiden ihmisaistin, kautta, mutta yhtäkkiä oivallatte, että saatte ne täällä (koko itse), ja kaikki tulevat samaan aikaan. Niitä ei tarvitse suodattaa tai prosessoida mielen järjestelmien kautta.

Tulette tietoiseksi … Sanotaanpa, että ajatte autolla tietä pitkin. Tulette tietoiseksi ajamiskokemuksesta, tulette tietoiseksi kommunikoinnista olentojen kanssa - ei-fyysisten olentojen kanssa. Tulette tietoiseksi siitä, miten tietty energiamalli virtaa yhtäkkiä teihin, koska olette kutsuneet sitä. Tulette tietoiseksi siitä, miten keho vapauttaa yhtäkkiä energioita. Ja monia muita asioita - kaikki samanaikaisesti.

Ja samaan aikaan tulette tietoiseksi, että tulevaisuuden mahdollisuuskupla tulee teitä kohti. Mieli ei pysty ymmärtämään sitä kovin hyvin nyt, mutta sallimalla pääsette siihen.

Tästä seuraavaan kokoontumiseemme saakka, hengitelkää taas hyvin tietoisesti sallien sen. Älkää tehkö sitä mitään juttua, missä sanotte: "Nyt aion testata itseäni. Pystynkö tiedostamaan seitsemän asian tapahtumisen nyt?" Koska se on taas älyllistä. Se on itse asiassa hyvin helppoa. No, tehdäänpä se nyt.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä ajattelematta mitään … mitä juuri tiukensitte. (Adamus naureskelee) No, tehdään se myöhemmin.

Se tapahtuu luonnostaan, koska todellinen jumaluutenne, todellinen "sinä" ei ole rajoitettu viiteen aistin eikä se ole rajoitettu yhteen tai kahteen ajatukseen samanaikaisesti. Se on itse asiassa hyvin, hyvin rajaton. Tämän rajattomuuden on periaatteessa murtauduttava mielen uskomusten läpi - "No, pystyn vain yhteen tai kahteen kerralla." Monet teistä ovat käyneet erilaisia mielenhallintakursseja tai - en tiedä, miten niitä kutsutaan - luomis- tai yltäkylläisyyskursseja - pthyi! - ja niillä opetettiin hyvin kummallisia mielen harjoituksia, ja opitte, etteivät ne toimi, tai epäonnistuitte.

Ja itse asiassa siinä tapahtui jonkinlainen haavoittuminen. Ikään kuin: "Voi, en tehnyt sitä oikein". Ei, kurssit eivät olleet oikeita. Ne eivät olleet oikeita teille, koska tulisitte ennemmin tai myöhemmin tilaan tai paikkaan kaukana mielen tuolla puolen.

Ei siis mitään ponnistelua näissä seitsemässä tietoisuustasossa. Siinä ei ole mitään harjoitusta. Se on vain sallimista. Sitä tavallaan tapahtuu nyt joka tapauksessa, mutta ette ole vielä tiedostaneet, mitä se on. Tavallaan: "Miksi saan näitä kummallisia tuntemuksia? En tiedä, mitä ne ovat, eikä mieleni toimi oikein enää, mutta kuitenkin minusta tuntuu vähän selkeämmältä kuin koskaan ennen" ja sitten ravistatte sen pois.

Olette menossa mielen tuolle puolen. Olette tulossa tietoisuuteen. Sitä se on. Ette tarvitse kaikkia näitä muita systeemejä, ohjelmia, harjoituksia tai mitään muuta - tarvitsette vain tietoisuutta. Se on siinä. Se on siinä. Se on kaikki. Se on tietämistä. Siitä kaikki tulee. Kaikki lähtee tietoisuudesta. Kaikki energiat, kaikki elämässänne.

Tietoisuus - laitetaan se (Lindalle), se ei ollut listallani, mutta "tietoisuus". Antakaa tietoisuuden olla opastava voima elämässänne. Ja voit käyttää toista paperia (Lindalle). Antakaa tietoisuuden olla tuo opastava voima.

Kyse ei ole siitä, että energiat, elämä ja kaikki muu opastavat teitä ja sitten te reagoitte. Kyse on siitä, että annatte tietoisuuden olla opastava voima elämässänne.

Okei, syvään henkeä tälle. Täällä on tulossa vähän älyllistä. Huh!! Okei, antaa sen mennä.

Nimittäin hauska asia on, että olette tulossa kohtaan, missä ette ajattele enää asioita. Teidän ei tarvitse saada kaikkea aivoihinne. Pysähdytte vain. Muistakaa, muistakaa aina tämä esimerkki, mikä meillä oli aloittaessamme tänään. Haluatteko päästää irti kaikista käsityksistä, mitä luulitte mestarin olevan? Vetäkää syvään henkeä ja näin tulee olemaan. Soittakaa vähän musiikkia. Tanssikaa vähän tai jotain. Juokaa kuppi kahvia ja niin tulee olemaan, ilman työn tekemistä, ilman minkään tekemistä. Se on hämmästyttävää. Okei.

Seuraavana listalla. Ai, luulen, että listamme on valmis.

Mestarin salliminen

Seuraavana listalla on … Tarvitsemme vähän musiikkia tähän, John. Se voi olla hiljaista ja lempeää musiikkia. Okei.

Puhumme mestarista. Päästimme irti käsityksistä, mitä mestari on, koska todellinen mestari, todellinen tietoisuus tietoisuudesta on vain odottanut. Ilman valtaa, ilman voimaa, ilman tarvetta tehdä mitään harjoituksia - se on odottanut. Tässä kokemuksessa nyt, musiikin soidessa taustalla, vetäkää kunnolla syvään henkeä ja antakaa tuon todellisen mestarin - sinun ja vain sinun - antakaa sen tulla itseenne.

(Hiljainen harppumusiikki alkaa)

Se ei ole pyhimys tai henkiopas tai tuo ilkeä ja vanha menneisyyden Jumala.

Todellinen mestari … Voi, tämä on vähän liian makeaa. Tota, tämä ei ole shaumbra-musiikkia, ei. (Naurua) Olen pahoillani, John, mutta harppuja?! Ampukaa minua nuolella - huokaus! Ei, ei, ei, ei. Tämä ei ole Adamus-tyyliä, tämä ei ole shaumbra-tyyliä. Shaumbra-tyyliä.

Kokeillaanpa uudestaan. John vain sekoilee kanssani.

(Erilainen musiikki alkaa, Aldon "Close to You")

Okei, nyt on hyvä. Okei, okei.

Anna tuon todellisen mestarin tulla sinuun ilman voimaa. Nimittäin tapahtuu hyvin usein niin, että kun ajattelet: "Okei, mitä minun täytyy tehdä", sinulla on odotus. Odotat jotain reaktioita, odotat jonkin valtaavan sinut. Haluat tavallaan huumautua älyllisesti, haluat tuon kemikaalivapautuksen aivoissa, mikä antaa sinulle väliaikaista innostusta. Sitä ei tapahdu. Sitä ei ole tarkoitus tapahtua.

Koska antaessasi tuon todellisen mestarin tulla sinuun, siinä ei ole mitään vanhaa dynamiikkaa. Se ei anna sinulle tuota pientä väliaikaista huumetta, mitä olet tottunut antamaan itsellesi. Tiedän, että se oli tärkeää, se oli todella kivaa, mutta se oli tavallaan keinotekoista. Anna sen nyt vain tulla sinuun.

Sillä ei ole valtaa tai voimaa, mutta se on siinä. Et voi ajatella tietäsi siihen.

Kyse ei ole uskomuksista. Uskomukset ovat oikeastaan mielen rakenne, missä on valtakuorrutus. Ei ole kyse uskomuksista. On kyse vain sallimisesta.

Tuo todellinen mestari … Muista, että päästimme irti vanhoista mestarikäsityksistä, mutta nyt todellinen mestari tulee sisään.

Sanon "tulee sisään", mutta se on aina ollut siellä. Mutta se ei ollut integroitu. Miksi? Koska etsit tätä mestaria tai Jumalaa tai kultaenkeliä tai suurta ja voimakasta olentoa etkä löytänyt sitä, koska se ei ole sitä.

Etsit jotain - voitaisiin sanoa - tavallaan pelastamaan itsesi, jotain antamaan sinulle lisää valtaa/voimaa. Et ehkä ajatellut asiaa koskaan niin, mutta etsit jotain suurempaa. Ja tosiasia on, ettei jumaluus tai Henki tai "minä olen" ole sitä. Se ei sisällä mitään sellaista.

Mutta kuitenkin ne jotka etsivät valtaa ja voimakasta Jumalaa, voimakkaita enkeleitä, he etsivät tätä asiaa, mistä puhun nyt, koska he luulevat sillä olevan valtaa/voimaa. He luulevat, että se antaa heille suuruutta ja mahtavuutta. He luulevat sen pelastavan heidät. Niinpä he etsivät sitä eivätkä löydä.

Mutta sinä annat sen tulla sisään tässä sallimisen tilassa, tässä mestarina olemisen tilassa.

(Tauko)

Aiemmin monet teistä ovat sanoneet: "Voi, en ole kovin hyvä tekemään tätä, koska en koskaan tunne mitään." Ei ole mitään tunnetta tai mikä voitaisiin määritellä sen tuntemiseksi. Ei ole salamointia ja sitten kaikki yhtäkkiä jonkinlaista nirvanaa. Ei ole, koska ne olivat vanhaa mielen ja vallan käsittelyä.

Tämä - tämä on todellista. Se on mestarin sallimista.

Vedä kunnolla syvään henkeä.

Ja taaskin sanon, että jos sanot itsellesi: "No, en saa mitään. En tunne mitään", vedä vain kunnolla syvään henkeä, koska se ei ole sellaista, se ei tule sisään sillä tavalla, kuin ajattelit. Mutta se on siinä.

Okei. Musiikki riittää, kiitos.

Vedetään kunnolla syvään henkeä.

Eteenpäin meneminen

Seuraavana listalla. Menemme mielenkiintoisiin paikkoihin eikä siinä ole kyse kovin paljon opettamisesta, kuten sanoin, vaan enemmän kokemisesta. Annatte itsenne alkaa kokea tuon sisäisen mestarinne.

On mielenkiintoista, että erityisesti kolmen viime viikon aikana jotkut ovat pudonneet pois. He puhuivat mestarina olemisesta ja he keksivät paljon tekosyitä ja he jäivät pois. Ja se on hyvä asia. Ja kuka tahansa joka kuuntelee - jos et ole varma, jos sanot itsellesi: "No, en tiedä. Mitä saan tästä kaikesta? Millaisia valtajuttuja?", on ok lähteä. Todella on, koska haluamme pitää energiat puhtaina ja selkeinä. Emme halua - minä en halua - paljon ylimääräistä kuormaa tälle matkalle. On helpompaa työskennellä hyvin pienen ryhmän kanssa, joka on sitoutunut todella "minä olen" -olemukseensa, kuin suuren ryhmän, joka pelaa pelejä, etsii jonkinlaisia valtajuttuja tai käyttää tätä vain saadakseen muuta ajateltavaa jokapäiväisessä elämässään.

On siis ollut paljon valikoitumista. Koko pinssijuttu oli hämmästyttävä, rakkaat ystävät. Hämmästyttävää se tyrmistys, mitä se aiheutti joka puolella, henkilökunnasta alkaen. "Mitä teemme tämän kanssa?! Adamus antaa pois koko talon!" Ehdottomasti, ehdottomasti. (Muutama naurahdus) Heidän täytyi tuntea, oliko se todella oikein. Mielessään he sanoivat: "Mitä helvettiä Adamus oikein tekee?" tai "Tyypillistä Adamusta", mutta kyse oli siitä, että he tunnustelivat, onko se oikein. Onko siinä tolkkua?

Ja tietysti Crimson Circlen henkilöstö hyppäsi toteuttamaan sitä. Upeaa työtä heiltä.

Ja tietysti tehdessään kaikkea tätä he sanoivat itselleen, miten Adamus voi tehdä tämän aikana, kun kulissien takana puhutaan ns. studion hankkimisesta, mikä on hyvin kallis, hyvin kallis. Paikan luomisesta, jottei heidän tarvitse jatkuvasti raahata laitteita. Tilan luomisesta, jotta he voivat tehdä nettilähetyksen hetkessä, tarvitsematta valmistautua viikkoja tai kuukausia, vaan voimme yhdistyä hetken varoitusajalla, minkä tulemme tekemään, mikä meidän täytyy tehdä toisinaan.

Siis kaikki tämä ja nyt he huomaavat olevansa 30000 dollaria velkaa pinsseistä. (Adamus naureskelee) Kolmekymmentätuhatta dollaria pinssien ostamisesta ja toimittamisesta ja he pudistelevat päätään sanoen: "Miksi? Miksi juuri nyt?"

Miksi? No, ensinnäkin oli aika saada selville, kuka oikeasti on menossa eteenpäin. Se ei ole oleellista, saitteko pinssin vai ette, vaan oli oleellista sanoa: "Oletko valmis?" Pinssi oli tavallaan vähän häiriötekijä, koska silloin ajattelitte "pinssi vai ei pinssiä" ja olitte levottomia siitä. Vähän häiriötekijä, mutta se sai teidät myös sanomaan: "Olenko oikeasti valmis?", koska eteenpäin meneminen on erilaista. Se muuttaa suhteiden luonnetta, pelejä, työpaikkoja, yltäkylläisyyttä, terveyttä ja kaikkia noita asioita.

Ja vaikka sanotte, että te ette halua noita asioita - olla rahaton tai sairas - niin te haluatte, koska muuten ette tekisi sitä. Se on näin yksinkertaista. Niinpä silloin kun teidän on tehtävä tietoinen valinta tietoisuudesta ja sanottava: "No, aion mennä eteenpäin" - kuten pinssiesimerkissä teidän täytyi sanoa: "No, olenko valmis tähän pinssiin?" riippumatta siitä, tilaisitteko sellaisen vai otitteko sen vastaan energeettisesti - siinä oli kyse valinnan tekemisestä. Siinä oli kyse eteenpäin menemisestä.

Meillä on siis ryhmä, mikä menee eteenpäin mestareina. Puhumme mestareina, leikimme mestareina ja luomme mestareina.

Tämän ryhmän, shaumbran, ryhmänä, on aika saada koti. Saada koti. Ei enää joukko vaeltelevia mustalaisia, jotka kulkevat paikasta toiseen, vaan aika saada koti.

On ollut puhetta, kysymyksiä aiemmin toisten paikkojen, toisten keskusten hankkimisesta eikä mikään ole ollut tarkoituksenmukainen ennen tätä. Siis tämä tulee vuoden ensimmäisenä asiana ja kaikki muu menee sen mukaan.

Niinpä rakkaat ystäväni, pyydän shaumbraa, pyydän Crimson Circlen henkilökuntaa luomaan tämän. Sen pitäisi olla suhteellisen yksinkertainen luomus. Sen ei pitäisi vaatia paljon työtä tai paljon aikaa tai paljon rahaa. Kyse on vain sen luomisesta. Pyydän siis tätä keskusta.

Ja uskon, että kutsutte sitä, henkilökunta kutsuu sitä, "Crimson Circlen yhteyskeskukseksi" - video/tekninen studio, mutta myös "kokoontumispaikka" - en pidä sanasta - mutta kokoontumispaikka. Paikka missä on viestejä, keskusteluja, mutta kyllä - pidättele kärsimystäsi (Lindalle) - paikka minne voitte tulla tanssimaan, nauttimaan elämästä ja olemaan yhdessä. Minun sanojani, ehdottomasti.

Esimerkkinä tästä meillä on kuva, mikä näyttää unelman keskuksesta ja … Antamaan vain teille hyvän kuvan … Anna mennä. (Tauko, kuvan lataaminen kestää) Öhöm, se olisi eteenpäin menemistä. (Vähän kikatusta, sitten paljon naurua, kun ilmestyy kuva, mikä näyttää sadun linnalta) Voi, olen pahoillani, tuo on, tuo on … Se on minun keskukseni! Se on minun taloni. (Naurua ja vähän taputuksia) Minun taloni näyttää enemmän tällaiselta! (Ilmestyy kuva uudesta keskuksesta) Tällainen. (Yleisö vastaa "oi!" ja "vau!" ja vähän taputuksia)

Tämä on siis paikka, koti. Ja tämä on yksi asia mestarilla. Jokainen teistä tarvitsee ja jokaisella teistä pitäisi olla koti. Se ei merkitse, että teidän välttämättä tarvitsee omistaa se, jos olette sitä vastaan, mutta on paikka, mikä on oikeasti teidän. Jotkut teistä asuvat edelleen vanhempiensa luona, öhöm - mutta jotkut teistä elävät toisten kanssa, jotka eivät ole kovin samanmielisiä. Jotkut teistä asuvat toisten nurkissa. Tai jotkut teistä ajattelevat, että autonne takapenkki on kiva koti. Ei enää. En siedä mestareita, jotka elävät autonsa takaosassa, ellei se ole todella valtava auto. Mutta silloin ette pystyisi ajamaan sillä - se on niin suuri. Se ei sopisi tielle. En vain aio sietää sitä - ja toisten nurkissa asumista tietämättä, minne menette seuraavaksi. Sen kaiken on aika loppua, myös Crimson Circlellä, tällä järjestöllä. Tarvitsette paikan. Käytämme tätä mallina ja se on vain esimerkki.

Siis tässä on sopimus, mestarit - itse asiassa tavallaan ensimmäinen mielenkiintoinen oppitunti ilmentämisessä ja yltäkylläisyydessä - se on 44 dollaria teiltä kaikilta.

Jos joku teistä sanoo itselleen: "No, nyt he haluavat rahani", lähde heti paikalla. Sano vain "hyvästi" nyt. Ulos!

Jos te muut ette jostain syystä halua tehdä sitä, se on ok. Tehkää vain valinta - kyllä vai ei. Ei mitään puhetta tai keskustelua. Jos se ei ole teitä varten nyt, jos se ei tunnu oikealta, älkää tehkö sitä. Jos se tuntuu oikealta, tehkää se. Neljäkymmentäneljä dollaria per mestari eteenpäin menemisestä. Meidän ei tarvitse edes stressata henkilökuntaa tällä.

Luomme tämän keskuksen. Saamme sen toimimaan välittömästi. Henkilökunta puhui itse asiassa varasuunnitelmista - "Mitä tapahtuu, jos tämä ei toimi?" - eikä sitä edes harkita. Ei harkita. Tämä luodaan ja lähdemme liikkeelle.

Seuraavaksi. Ensimmäinen kurssi, tavallinen nettikurssi mikä opetetaan tässä keskuksessa … Ja muuten, nyt tulee kysymyksiä - voi, kysymyksiä kaikkialta. Niitä tulee sähköpostilla. Niitä on kaikkialla. Kyllä, se voi olla enemmän kuin 44. En välitä, mutta 44 tai enemmän.

Toiseksi [Crimson Circle] enkelit. Sanotaan, että jos on jo enkeli: "Täytyykö minun silti tehdä se?" En välitä! Tee se, älä tee sitä. Se on sinun päätöksesi. Se on "kyllä" tai "ei".

Ensimmäinen kurssi tässä keskuksessa josta tulee episentrumi, shaumbra-massatietoisuuden ydin, on kurssi, minkä henkilökunta on pyytänyt minua pitämään, ja olen viivytellyt. Minulta on kysytty uudestaan ja uudestaan, milloin pidän kurssin … yltäkylläisyydestä!! (Muutamia taputuksia)

SART: Jee!

ADAMUS: Ja se pidetään siellä ja … (taputuksia ja hurrausta). Ja se on ilmainen! Se on hämmästyttävää. (Linda haukkoo henkeään) Joo, koska olette luoneet keskuksen, voimme puhua oikeasti yltäkylläisyydestä. Voimme selviytyä tuosta ongelmasta. Kaksi ongelmaa joita haluan työstää oitis - yltäkylläisyys, teidän yltäkylläisyytenne.

Jos olitte tukehtua 44 dollarista, lähtekää oikeasti. Vannotan lähtemään. Jos ette lähde, minun täytyy hakea Kuthumi ja … (vähän kikatusta) (Yksi yleisön jäsen nousee ylös ja tarjoaa rahaa Adamukselle) Älä anna minulle rahaa … (Adamus naureskelee, yleisö nauraa ja taputtaa) Miten olisi Michelle!! (Adamus naureskelee) No niin …

LINDA: Kiitos.

ADAMUS: … laitetaanpa aikataulu tälle: helmikuun loppu. Helmikuussa on 28 päivää, joten älkää odottako 30.2. saakka. Jos ette halua tehdä sitä, älkää tehkö. Mestari esiin. Tehkää päätös. (Naurua) Tehkää päätös! Lakatkaa ruikuttamasta siitä! Älkää tehkö sitä, jos ette halua tehdä. Älkää kertoko minulle mitään roskaa. Älkää sanoko, ettei teillä ole sitä tai te ette tiedä. "He pyytävät aina rahaa." He eivät pyydä aina rahaa. Heidän pitäisi! He eivät pyydä! Mikä heissä on vikana? Nyt minä pyydän sitä. Todella yksinkertaista.

Ensimmäinen kurssi - nettikurssi muu kuin shoud - mikä opetetaan siellä, on yltäkylläisyydestä. Tajuatteko?! Onko siinä tolkkua? Hienoa.

Sen jälkeen menemme toiseen ongelmaani, mikä on teidän biologianne. Teemme vähän työtä siinä ja se tulee tuosta paikasta. Ei enää vaeltelevia mustalaisia, jotka yrittävät löytää halpoja hotellihuoneita (Adamus naureskelee) - tanssisaleja, kokoustiloja hotellista, joo.

On siis aika mennä eteenpäin. On vain aika, okei?

Vedetään syvään henkeä tälle. Hyvä, kiitos. (Yleisö taputtaa ja hurraa)

Ja voisimmeko saada tuon seuraavan dian, kiitos. Jos mietitte: "Mistä löydän tämän? Miten teen tämän?", se on panos. Se ei ole lahjoitus. Pthyi! lahjoituksille ja osallistumiselle. Tämä on panos! Se on energiaa. Täältä löydätte sen …

MICHELLE: Crimson Circlen nettisivuilta.

ADAMUS: Antaisitko hänelle mikrofonin, kiitos, jotta hän voi selittää. Miten siis voitte löytää paikan, missä antaa panoksenne?

MICHELLE: Jos menee Crimson Circlen nettisivuille - www.crimsoncircle.com - tai kauppaan - store.crimsoncircle.com - se ei voi mennä ohi. Se on ympäri kotisivuja.

ADAMUS: Hyvä, hyvä. Klikatkaa sitä, mestari esiin ja toteutetaan tämä. Okei. Hyvä, kiitos, kiitos, kiitos. (Lisää yleisön hurrausta ja taputusta)

Okei, rakas shaumbra, se oli tässä tältä päivältä. Tulemme jatkamaan. Voitteko - ajattelematta - tuntea, miten energia muuttui, liikkui ja pomppi koko päivän? (Yleisö sanoo "kyllä") Voi, kyllä! Ja ottakaa tämä huomioon itsellänne - paikka teille. Aion vaatia sitä. Teillä on kotipesä, jotain mikä on teidän, jotain mikä tuntuu oikeata. Se on erittäin tärkeää tässä työssä.

Yltäkylläisyys, biologia ja kotipesä - ne ovat erittäin tärkeitä.

Siis vedetäänpä sille syvään henkeä mestareina.

Ja taas kerran, muistakaa, että tämän päivän ensimmäinen harjoitus oli hyvin yksinkertainen. Silloin kun puhutte jostain irtipäästämisestä - on se sitten vanhat käsityksenne mestarina olemisesta, vanhat käsityksenne yltäkylläisyydestä, jotain tällaista - mitä teette? Yo poy el sunto.

LINDA: Mitä?!!!

ADAMUS: (naureskellen) Yo soy el punto!

LINDA: Mitä?!!!

ADAMUS: Hänellä oli yksi sellainen … (naureskelua) Yo soy el punto. Yo poy el sunto? (Adamus naureskelee)

LINDA: Ole varovainen.

ADAMUS: Vetäkää syvään henkeä. Soittakaa vähän musiikkia. Tanssikaa vähän. Mitä tahansa. Menkää pois mielestänne. Vain sallikaa.

Ja sitten muistakaa, että vaikka mikä olisi …

ADAMUS JA YLEISÖ: … kaikki on hyvin koko luomakunnassa.

ADAMUS: Odotan innolla puhumista teille yltäkylläisyystapaamisessa uudessa keskuksessa! Kiitos. (Yleisö taputtaa ja hurraa)

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Avatar
Magellan sky code
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1425
Liittynyt: 02.11.2013 09:18

Maaliskuun 2014 Shaumbra-lehdestä - MUUTOSTUULIA

ViestiKirjoittaja hammer » 27.02.2014 17:30

MUUTOSTUULIA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Maaliskuun 2014 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Täällä Coloradon Coal Creek Canyonissa on ollut tuulista syyskuun 2013 suuresta tulvasta saakka. Meillä täällä vuorilla on tavallisesti alkutalven tuulia, mutta ne kestävät vain noin 3-4 viikkoa. Nyt on ollut kuukausikaupalla kovia tuulia voimakkuudeltaan 17-22 m/s, joskus puuskissa jopa 40 m/s. Muistan, että Adamus ennusti seuraavan tuulia, kun kysyttiin tulvasta, mutten ajatellut niiden kestävän näin pitkään. Jonkin alan kuluttua tuuli alkaa kuluttaa, koska se aiheuttaa eräänlaista psyykkistä ja fyysistä jännitettä. Kuulen huhuja, että kanjonin asukkaat juovat alkoholia ja polttavat marihuanaa tavallista enemmän.

Kenties nämä ovat muutostuulia. Kun katson taaksepäin vuoden kahdeksaa ensimmäistä viikkoa, näen, että tämä on tosiaan muutosvuosi. Suuren muutoksen vuosi. Ja vaistoni sanoo, että tämä on vasta suurempien muutosten alkua planeetalla.

Tässä on nopea katsaus tapahtumiin, jotka ovat vaikuttaneet shaumbraan kahden kuukauden aikana:

* 4.1. - Kuukausi-shoud ja nettilähetys viivästyi viikolla henkilöstönedustajan terveysongelmien vuoksi. Shoud viivästyi ensimmäisen kerran aloitusvuoden 1999 jälkeen.

* 11.1. - Uuden aikataulun mukaisessa shoudissa Adamus sanoo lähtevänsä. Todellisuudessa hän toteaa, että on aika siirtyä shaumbran kanssa uudelle tasolle. Hän kehottaa kaikkia lähtemään ja palaamaan vain, jos he ovat valmis olemaan ruumiillistunut mestari. Hän tarjoaa mestaripinssiä kaikille, jotka tulevat takaisin. Yli 6000 shaumbraa tilaa ilmaisen pinssin. Crimson Circlen henkilöstö ärsyyntyy.

* 18.-19.1. - Pidetään "ProGnost 2014" -tapahtuma Jim Selfin ja Douglas Daviesin kanssa. Yli 700 shaumbraa kirjautuu nettilähetykseen. Adamus hahmottelee vuoden 2014 energiaa sanoen, että se on kovan rakkauden ja maailmanlaajuisten muutosten vuosi. Tapahtuma menee hyvin, mutta henkilökunta ja esiintyjät ovat uupuneita seuraavina päivinä.

* Tammikuun loppu - Sisäistettyään ProGnost-energian Crimson Circlen henkilöstö päättää, että on aika saada lähetysstudio ajankohtaisten viestien lähettämiseksi shaumbralle. Se olisi pysyä paikka - ei enää perävaunun lastaamista ja purkamista, kokoustilojen vuokraamista ja laitteiston pystyttämistä ja purkamista.

* 1.2. - Helmikuun shoudissa Adamus käyttäytyy eri tavalla ja se on räätälöity enemmän niille, jotka valitsevat ruumiillistuneen mestaruuden, eikä niille jotka käyvät läpi henkistä heräämistään. Shoudin lopussa hän pyytää shaumbraa tukemaan uutta studiota (nimeltään nyt Crimson Circle yhdistymiskeskus) 44 dollarin panoksella. Hän sanoo: "Tehkää se tai olkaa tekemättä, mutta älkää valittako siitä." Jokaista shaumbraa joka sallii ruumiillistuneen mestaruuden, kunnioitetaan täysin riippumatta siitä, tekeekö hän panostuksen vai ei.

* 2.2. - Crimson Circlen henkilökunta hämmästelee panostusten määrää, joita tulee ympäri maailmaa. (Lopputulos ilmoitetaan shoudissa 1.3.)

* 14.2. - Crimson Circle allekirjoittaa kolmevuotisen tilavuokrasopimuksen yhdistymiskeskusta varten. Aletaan välittömästi palkata arkkitehtia, näyttämösuunnittelijaa ja rakennusmiehiä.

* 9.-14.2. - Cancunissa Meksikossa pidetään KYNNYS-tapahtuma 29 shaumbran kanssa. Adamus ja osallistujat saattavat työn uudelle ja syvälliselle tasolle. Siitä tulee luultavasti Crimson Circlen ydinmateriaalia. Yksi henkilökunnan edustaja katkaisee jalkansa ja yksi osallistuja nyrjäyttää useasti kummankin nilkkansa ja hän joutuu pyörätuoliin. Onnettomuudet tapahtuvat tunnin päässä toisistaan, päivää ennen Kynnykseen uppoutumista.

Crimson Circlessä tapahtuu enemmän muutoksia kuin koskaan muulloin kuluneiden 14 vuoden aikana. Se oli suuri muutos useimmille meistä, kun Tobias lähti 2009, mutta kuluneiden kahden kuukauden muutokset näyttävät vielä intensiivisemmiltä ja nopeatempoisemmilta.

Adamus veti viivan hiekkaan tammikuun shoudissa, kun hän kehotti ihmisiä lähtemään Crimson Circlestä, elleivät he valitse tietoisesti ruumiillistunutta mestaruutta. Hän sanoi, että riittävä määrä shaumbroja meni heräämisen yli mestaruuteensa, joten hän ei enää voinut puhua molemmille ryhmille. Hän oli tosissaan sanoessaan, ettei hän välittänyt, etenikö vain viisi vai 50000 shaumbraa valaistumiseen. Sen perusteella miltä nyt näyttää, ympäri maailmaa on ainakin 10000 shaumbraa, jotka ovat täysin sitoutuneet valaistumiseensa tässä elämässä.

Talvituuli ulvoo kotitoimistoni ikkunan ulkopuolella tällä hetkellä. Luulen sen olevan merkki, että tulee monia, monia muutoksia lisää Crimson Circlelle ja planeetalle tänä vuonna. Vertauskuvallisesti sanottuna en usko, että sateenvarjo antaa kovin paljon suojaa tänä vuonna.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

1.3.2014 Löytäminen-sarja, shoud 6 LÖYTÄMINEN 7

ViestiKirjoittaja Magellan sky code » 08.03.2014 11:37

Löytäminen-sarja, shoud 6
LÖYTÄMINEN 7

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (www.crimsoncircle.com)
1.3.2014 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, turvallisen ja täysivaltaisen alueen Adamus.

Voi, rakastan hengittää sisään juuri tämän 3D-ihmisympäristön energiaa. Aah! Rakastan sitä. Rakastan sitä.

Cauldre kommentoi aiemmin viitaten minuun - hmm, luuli, että kenties unohtaisin. (Viitataan esittelyosuuden kommenttiin) Ei, Cauldre, vanhat kuolleet tyypit eivät unohda. (Naurua) Ei, ei. Ei, ei. Mutta se tuo esiin mielenkiintoisen asian. Kuollut! Merkitseekö se poistunutta, tietämätöntä, tiedostamatonta, typerää? Eiiii. Sillä mitä "kuollut" oikeasti on? Mitä "kuollut" todellisuudessa on - kun olette ihmiskehossa ihmismielen kera, mutta ette tiedosta, miten ilmennätte ja luotte elämänne? Ette tiedosta, miten ja miksi asioita tapahtuu?

Mitä "kuollut" todellisuudessa on? Olla ihmiskehossa vai olla minä? (Adamus naureskelee)

Ja eikö se ole asian ydin? Eikö se ole koko pointti - elämä, kuolema, pelot, turvallisuus, tiedostaminen? Tiedostaminen. Eikö se ole tosiasiassa se kysymys? Ja eikö juuri ole syy … Voi, Sandra, kahvia ja vuohenmaitoa, kiitos. Lämmintä, kiitos. Eikö täällä ole vuohia? On puumia. Mene etsimään vuohi. Lypsä se. (Naurua ja Adamus naureskelee)

On uusi aika

Ja tämä tuo esiin itse asian. Kolmesataa vuotta sitten suljimme mysteerikoulut monien, monien toimintavuosien jälkeen. Suljimme ne, koska olimme menneet niin pitkälle, kuin pystyimme tuolloin, tuon ajan tietoisuuden vuoksi. Se oli hyvin sakeaa ja hyvin vaikeaa, minkä olivat ilmentäneet uskonnot, jotka olivat perässämme ja yrittivät polttaa keskuksemme, sulkea ovemme, kiduttaa meitä ja häätää meidät. Niinpä suljimme ne, koska huomasimme myös, että ne jotka olivat saavuttaneet tietyn pisteen ns. valaistumisessa … (Sandra tuo hänelle kahvin) Kiitos. (Adamus maistaa sitä) Ei vuohta, muttei lehmääkään. Outoa kemikaalia. Hmm, hmm. (Naurua) Outo ja kummallinen tapa juoda kahviaan.

Suljimme siis koulut, koska ne jotka olivat päässeet tiettyyn valaistumispisteeseen, lähtivät. He vain lähtivät fyysisestä ulottuvuudesta. Jotkut heistä palaisivat toiseen elämään tai kahteen tai kolmeen tai neljään, mutta he pääsivät tiettyyn pisteeseen - eivät edes siihen pisteeseen, missä te olette - ja sitten he lähtivät. Oli liian vaikeaa, liian turvatonta, liian haastavaa ja liian viettelevää mennä toiselle puolelle.

Niinpä 300 vuotta on ollut vähän pimeyttä, vähän tyhjiö todellisen henkisyyden mielessä tällä planeetalla. Kyllä, on ollut tutkimusryhmiä ja enemmän kuin maailmalle riittävä osuus uskontoja. On ollut joku satunnainen kanavoija ja mystikko silloin tällöin, mutta todellista ihmisryhmää tai -ryhmiä, jotka sallisivat valaistumisensa, valaistuneen ruumiillistumisensa? Ei, ei.

Mutta nuo pimeät ajat ovat nyt menneet tältä planeetalta ja meillä on ihmisryhmä, mikä päättää jäädä ja olla tietoinen täällä fyysisessä kehossa, ikään kuin he olisivat toisella puolella. Päättävät mennä yli tästä tietämättömyydestä, tästä hypnoosista, tästä tylsästä tietoisuusmatriisista ja se olette te. Ja tietysti myös toiset, mutta se olette te.

Se ei ole aina helppoa. Se esittää omat haasteensa ja jokin aikaa sitten sanoin, että vain viisi - että olisin tyytyväinen työskennellessäni vain viiden kanssa, ja meillä on nyt paljon enemmän, paljon enemmän kuin viisi.

Olemme tulossa tähän aikaan, tähän aikakauteen mistä olette uneksineet. Tulemme takaisin fyysiseen kehoon eikä vain puhuta henkisyydestä, ei vain mennä viikoittaiseen meditaatioryhmään. Meditoinnissa ei ole mitään vikaa, ellei tarvitse olla jossain ryhmässä, tehdä sitä tiettyyn aikaan tietynlaisena harjoituksena. Kuten olen sanonut monta kertaa, meditointia on joka hetkessä ja joka hengenvedossa. Mitä se on? Se on tiedostamista. Se on tietoisuutta. Sitä se vain on.

Miksi istutaan lukemattomia tunteja kummallisissa asennoissa ja monta kertaa kärsitään tässä ns. meditoinnissa ja yritetään saada tietoisuutta? On helpompi tapa. Sallitte sen. Sallitte sen. Annatte sen olla kanssanne joka hetki, kaikessa mitä teette. Sitä kutsutaan tietoisuudeksi elämässä. Ruumiillistuneeksi tietoisuudeksi, tiedostaen ytimessään "minä olen, minä olen olemassa" ja tiedostaen sitten tämän todellisuuden, tämän kauniin ja aistillisen todellisuuden.

Olen tosiaan toisella puolella. Saan kurkistaa sisään ja pistäytyä silloin tällöin, mutta ei ole todellakaan mitään samanlaista kuin oleminen täällä ja tällä planeetalla - ne aistilliset kokemukset joita voi saada. Ja voitteko kuvitella tekevänne sen nyt tietoisesti? Saada kokemuksia tietoisesti, valitsemianne kokemuksia. Kyse ei ole siitä, ettei ole haasteita. Mestaruus ei merkitse, ettei ole haasteita, mutta on sisäinen tasapaino. Tietoisuus ja mestaruus on huumoria. Se on huumoria. Kyky hymyillä ja nauraa kaikille asioille, joita tapahtuu ympärillä - ja myös itsellenne - hyväntuulisesti. Ei välttämättä sarkastisesti, vaan hyväntuulisesti. Hymyillen. Sarkasmia? Haluatko esimerkin sarkasmista? (Lindalle) Sitäkö sanot? En oikein kuule. Sarkasmia.

Joskus sarkasmi on purevaa huumoria, negatiivista huumoria. Pidätkö sarkasmista?

LINDA: Joo.

ADAMUS: Ai. (Adamus ja muutama muu naureskelee) Naura sitten sille. Sitä varten olemme täällä ja sitä teemme.

Syntymäpäivätervehdys

Muutama käytännön asia, ennen kuin pääsemme tämän päivän shoudiin. Ensinnäkin, erittäin hyvää syntymäpäivää, rakkaani. (Hän suutelee Lindan kättä)

LINDA: Kiitos.

ADAMUS: Tota, mmm. Herrasmies … (Hän suutelee kättä koskettamatta huulillaan)

LINDA: Aah. (Muutama yleisössä sanoo "aah") Odota, haluan tuntea karvat kädelläni.

ADAMUS: (Hän suutelee uudestaan "ilmassa" Lindan kättä) Herrasmies ei suutele koskaan ihoa. Olen kenties vanhanaikainen kaveri …

LINDA: Ole paha niin kuin Geoff! (He nauravat kumpikin) Kiitos!

ADAMUS: En uskaltaisi tehdä sitä julkisesti!

LINDA: Ai! Kiitos, Adamus.

ADAMUS: Oi, todellakin, kun …

LINDA: Miten täydellistä!

ADAMUS: Kun …

LINDA: Voi, se olin upeaa!

ADAMUS: Kun aito herrasmies suutelee naisen kättä, toinen käsi on selän takana … (Tuoli kaatuu äänekkäästi ja Adamus vääntelee naamaa, yleisö nauraa) Toinen käsi selän takana ja toinen (Adamus havainnollistaa ja nuuhkii Lindan käsivartta ja sitten antaa uuden "ilmasuudelman", muutama kikatus) … muttei koskaan kosketa huulilla. Voi, se on peräisin satojen ja satojen vuosien takaa, kun kannettiin paljon pahoja sairauksia, mutta … (Naurua)

LINDA: Anna minulle Geoffrey, olen pahoillani!

ADAMUS: … sillä ei ole merkitystä.

LINDA: Anna minulle Geoffrey! (Lisää naureskelua) Mutta kiitos, kiitos.

Keahak

ADAMUS: Toinen käytännön asia. Keahak IV alkaa. Siitä ilmoitettiin juuri. Keahak IV on vähän erilainen kuin aiemmat keahakit, koska nyt emme tuo ainoastaan valoa ja energiaa kehoon, Itseen. Me myös ilmennämme. Ja se on hyvä uutinen. Huono uutinen on, että me ilmennämme (vähän naurua) ja teidän täytyy katsoa omia ilmentämisiänne. Tässä ei ole kyse vain puhumisesta tai vain sallimisesta. Menemme sen yli, ulkoisiin ilmentymiin kehossanne, fyysisessä todellisuudessanne, yltäkylläisyystasossanne ja me … Teetkö hyviä muistiinpanoja?

LINDA: Voi kyllä.

ADAMUS: Hyvä. Ja käymme keskustelua. Miten teillä menee ilmentämisessä? Ei tuomitsemista, mutta miten teillä menee ilmentämisessä? Kyllä.

LINDA: Muuten, se oli sarkasmia. (Hän nauraa, muutama naurahdus)

ADAMUS: Mutta sinä naurat (naureskellen). Siis keahak, mikä tarkoittaa henkeä liikkeessä. Kea = liike, hak = henki.

LINDA: Aha, mmm.

ADAMUS: Henki. Henki liikkeessä ja nyt todella laitamme sen siihen.

Teette arvion elämästä keahakin alussa ja pyydän teitä tekemään sen rehellisesti ja avoimesti, koska sitten kun Keahak IV on valmis, katsotte taas elämäänne ja sitä, mitä olette ilmentäneet.

Vedetäänpä syvään henkeä tälle. Keahak on tulossa.

Yltäkylläisyysoppitunti

Seuraava käytännön asia. Mainitsin viime kokoontumisessamme, että aion pitää työpajan, tilaisuuden, keskustelun yltäkylläisyydestä. Yltäkylläisyydestä. Ilmaisen työpajan yltäkylläisyydestä. Ajatelkaa! Kyllä. Kävitte juuri läpi ensimmäisen oppitunnin kolmen osan sarjasta.

(Tauko, kun Adams odottaa vastausta)

LINDA: Mm hmm.

ADAMUS: Ai! (Adamus naureskelee) Luulin, että kenties olette kaikki jo selvänäköisiä.

Ensimmäinen oppitunti - vastaanottaminen. Juuri se tapahtui Crimson Circlen Connection Centerissä (yhdistymiskeskus) tai neljässä C:ssä. Neljä C:tä. Aavistakaa.

LINDA: Ai, aavistakaa. Ooo. (Adamus huokaa, vähän naurua)

ADAMUS: Se oli sarkasmia.

LINDA: Ei! Tarkoitin sitä kivasti! Tarkoitin sitä kivasti! Se ei ollut sarkasmia. (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Se oli ensimmäinen yltäkylläisyyskokemus - vastaanottaminen. Laitettiin sana liikkeelle. Siihen ei liittynyt paljon rakennetta. Ei ollut mitään - kuten Cauldre ja Linda sanoivat - sähköpostikampanjaa tai jatkuvaa ruinaamista. Joko valitsette sen tai ette valitse. Useimmat noudattivat tätä. Kiitos. Erityisohjeeni: tee se tai ole tekemättä, mutta älä valita sen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Oli kuitenkin muutamia. Hmm. (Adamus naureskelee vähän)

LINDA: Oliko tuo sarkasmia?

ADAMUS: Kyllä. Oli muutamia, mutta heidän äänensä kumosivat ne, jotka ymmärsivät täsmälleen, mitä tarkoitin. Sillä ei ole pätkääkään merkitystä, avasitteko lompakkonne tai shekkivihkonne tai käyttäisittekö luottokorttia vai ette. Sillä ei ole merkitystä. Tehkää tai olkaa tekemättä, mutta älkää valittako siitä. Se on erittäin yksinkertainen yltäkylläisyysdynamiikka. Turpa kiinni! Oikeasti. Se on yltäkylläisyyskirjassani: "Turpa kiinni!" (Adamus naureskelee) Lakatkaa valittamasta. Tehkää tai olkaa tekemättä. Lakatkaa puhumasta kaikista syistä, miksi homma ei toimi ja miksi ihmiset ovat pahoja ja miksi - tiedätte kaikki omat puheenne. Tehkää tai olkaa tekemättä. Edistykää yltäkylläisyydessä tai olkaa edistymättä. Ja jos ette halua edistyä yltäkylläisyydessä, se on ok. Mutta älkää valittako siitä. Älkää puhuko toisille ihmisille siitä. Älkää tulko minun luokseni sen vuoksi. Jos olette valmis yltäkylläisyyteen, edistykää siinä.

Yltäkylläisyydessä on kyse energioiden vastaanottamisesta, jotka ovat vapaita, luonnollisia ja teidän. Se on näin yksinkertaista. Se on näin yksinkertaista. Se liittyy suoraan haluunne elää, valintaanne elää, intohimoonne elää ja ne ovat hyvin, hyvin yksinkertaisia asioita.

Tässä koko studio- ja yhdistymiskeskusjutussa annatte sen "tuonne jonnekin" - jotkut sanoisivat "annatte sen universumille". En ole koskaan ymmärtänyt, mitä se merkitsee, koska universumi on tavallaan suuri "ei mitään". Annatte sen universumille, annatte sen "minä olen" -olemukselle, itsellenne. Astutte sivuun. Annatte sen täyttää pankkitilinne, terveystilinne, minkä tahansa tilinne. Antakaa sen vain tapahtua. Älkää rajoittako sitä. Älkää ohjatko sitä. Älkää stressatko siitä. Katselkaa vain, miten se virtaa. Se on näin yksinkertaista. Tämä oli ensimmäinen osa, ensimmäinen oppitunti yltäkylläisyydessä.

Se sama asia mikä tapahtui Crimson Circlelle, voi ehdottomasti tapahtua teille - ja luultavasti helpommin. Teidän on helpompaa tehdä se itsellenne. Tässä on mukana tuhansia ja tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa ja kaikki ryhmään liittyvä dynamiikka. Teidän on itse asiassa helpompaa tehdä se itsellenne. Se on näin yksinkertaista. Jos teette siitä yhtään vaikeampaa, väitän, että te ette ole oikeasti valmis yltäkylläisyyteen.

Jos sanotte pelkästään "Minä olen mitä olen. Valitsen yltäkylläisyyden" ja sitten astutte pois itsenne tieltä, annatte sen rullata sisään. Älkääkä sitten käykö läpi mielen kidutusta kysyen, miten se tuli, miksi se tuli, mitä teidän on tarkoitus tehdä sillä - ei mitään tällaista - tai pitäisikö teidän olla nyt ekstrakiva, koska saitte sen. (Vähän kikatusta) Sallitte vain sen. Sallitte sen vain tulla. Se on näin yksinkertaista.

Jatkamme näitä oppitunteja ja kyllä, tulee tietysti suora nettilähetys uudesta yltäkylläisyyskeskuksestanne, yhdistymiskeskuksestanne.

Tässä olivat tämän päivän käytännön asiat. Hyvää syntymäpäivää (Lindalle) ja monia, monia, monia, monia, monia, monia lisää.

Kysymys muutoksesta

Aloitetaanpa siis tämä. Mikseivät muutokset tapahdu - naps! - tuosta vaan? Mikseivät ne tapahdu - naps! - tuosta vaan? Toisin sanoen, miksi ette herää tiedostamattomammasta ihmistilasta yhtäkkiä valaistuneeseen tilaan? Miksi? Miksi?

LINDA: Ai, ai! Näin käden nousevan ylös.

ADAMUS: Ja tiedän joidenkin teistä turhautuvan todella. Te tavallaan sanotte. "No, valitsen tämän. Miksi se ei tapahdu yhdessä yössä?"

SHAUMBRA 1 (mies): Luulen saaneeni vastauksen siihen tällä viikolla.

ADAMUS: Ahaa, ahaa!

SHAUMBRA 1: Ja luulen sen olevan osa evoluutiota, tavallaan.

ADAMUS: Kyllä.

SHAUMBRA 1: Vie aikaa tottua kaikkeen.

ADAMUS: Kyllä.

SHAUMBRA 1: Ja niin se sitten tulee.

ADAMUS: Ehdottomasti.

SHAUMBRA 1: Se on vastaukseni.

ADAMUS: Se on erittäin, erittäin hyvä vastaus. Ehdottomasti. Kyllä. Vielä muutama. Miksi? Miksi se ei vain tapahdu yhdessä yössä?

TY: Silloin kun teen valinnan, tuntuu, että minun täytyy saada energiaa. Olen tehnyt valinnan, mutta se on tavallaan kuin kutsuisi sitten karjaa - kutsuisi mitä tahansa kutsutkin.

ADAMUS: Kyllä. Miksi karja ei vain ilmesty siitä paikasta?

TY: Joo! Pum, tuosta vaan!

ADAMUS: Joo.

TY: Juuri tässä ja juuri nyt.

ADAMUS: Joo, joo.

TY: Se on energiamuutos. Se tuntuu - en tiedä, miten monella muulla tavalla sanoisi sen, mutta on vaikeaa - ei vaikeaa - vaan vie aikaa saada energiat menemään oman valintansa suuntaan … minun valintani.

ADAMUS: Täytyykö niin olla?

TY (pitäen tauon): No, jos minulla on iso projekti tai jotain, joskus tuntuu siltä, että minun on kutsuttava tota - kutsuttava cowboyt. Tarkoitan, että minun täytyy …

ADAMUS: Sinulla on lehmiä ja cowboyta ja …

TY: Muutin juuri Coloradoon! (Jotkut naureskelevat, samoin Adamus) Minä vain … Aiemmin oli delfiinejä ja purjekaloja, mutta … joo.

ADAMUS: Joo, joo. Ja nyt lehmät ja cowboyt.

TY: Lehmät ja cowboyt. Kutsun ne sisään!

ADAMUS: Joo, joo.

TY: Lassoan ne sisään.

ADAMUS: Olet pääsemässä mukaan täällä, kyllä. Kyllä, tässä maailman osassa on monia upeita asioita. Joo, joo.

Mielenkiintoista. Sivuhuomautuksena - mikä kutsui sinut tänne? Lehmät ja cowboyt! (Naurua)

TY: Lehmät ja cowboyt! En ole tavannut niitä vielä. Etsin kuitenkin cowboyta. Joo-o …

ADAMUS: Lehmä vai cowboy?

TY: Denveriin? Coloradoon? Sieltä mistä muutin? Sieltä mistä …

ADAMUS: Joo, kyllä. Mikä kutsui sinut tänne?

TY: Hmm. Se on jotain tiedostamatonta. Olen …

ADAMUS: Mitä jos tekisit siitä tietoista?

TY: Tota …

ADAMUS: Tiedät sen. Mutta pysähdy. Nimittäin menet tänne (pää). Vastaus on jo täällä (sydän), mutta menet tänne ylös ja sitten tulee ummetusta ja se … no, ei. Ummetus ei merkitse vain sitä. Ummetus merkitsee "rajoittunutta ja haisevaa". Kärsit siis ummetuksesta. Kokeile siis täältä (sydän). Miksi muutit Coloradoon? Nopeasti nyt. (Naps!)

TY: Koska halusin.

ADAMUS: Okei, hyvä.

TY: Tämän energia … Tunsin vain vetoa.

ADAMUS: Vetoa. Okei, hyvä. Mikä sinua veti? (Ty pitää tauon) Keksit sen tämän loppuun mennessä ja sitten sanot: "Tiesin sen! Tiesin sen!" Ja sitten sanot: "Miksi en sanonut sitä kaikkien edessä? Tiesin miksi ja minun olisi pitänyt sanoa se." Koska sitten olisit räjähtänyt seuraavan tunnin ja vartin, minkä olemme yhdessä, koska minun olisi ollut pysäytettävä tähän ja sanottava: "Jep, sitä se on." Okei, kiitos.

TY: Kiitos.

ADAMUS: Hyvä. Miksi se ei tapahdu - naps! - tuosta vaan?

ELIZABETH: No, vastaukseni olisi: koska emme mene pois tieltä.

ADAMUS: Joo.

ELIZABETH: Valitsemme ja sitten …

ADAMUS: Miksi et käyttäisi sanaa "minä" - minä en mene pois tieltä.

ELIZABETH: Joo, sitä yritän sanoa tässä.

ADAMUS: (naureskellen) Joo, joo, joo.

ELIZABETH: Joo, opettelen.

ADAMUS: Joo. Muuten, onko kukaan täällä työskennellyt sen asian kanssa, mistä puhuin viime shoudissamme - kun puhutte toisen ihmisen kanssa, erityisesti enemmän vastakkainasettelutilanteessa, niin sen sijaan, että sanotte "No, sinä …!", puhuttekin minusta.

ELIZABETH: Minä.

ADAMUS: Se on vaikea tehdä.

ELIZABETH: Joo.

ADAMUS: Mutta on hämmästyttävää, kun teette sen. Se muuttaa koko dynamiikan. Kyllä, kyllä.

ELIZABETH: En mene pois tieltä.

ADAMUS: Joooo.

ELIZABETH: Joo.

ADAMUS: Miksi?

ELIZABETH: Hmm, luultavasti pelosta.

EDITH: Olet niin söpö. (Naurua)

ADAMUS: (naureskellen) Haluaisitteko te kaksi …

EDITH: Olet niin söpö.

ADAMUS: … istua yhdessä? Edith sanoo hänen olevan "niin söpö". Se on eri sana, mitä minä tavoittelin. (Muutamia naurahduksia) Hyvä, kiitos, kiitos.

ELIZABETH: Kiitos.

LINDA: Vielä yksi?

ADAMUS: Ja sinä olet. Ei, et ole söpö. Olet kaunis. Joo, kyllä. (Adamus naureskelee) Voi, rakastan ihmisiä.

Seuraava. Ole hyvä.

TIMOTHY: Uskomusjär- …

ADAMUS: Nouse seisomaan. Mestarit nousevat seisomaan.

TIMOTHY: Uskomusjärjestelmät ja kuorikerrokset.

ADAMUS: Ja minä istun. (Adamus naureskelee) Uskomusjärjestelmät ja kuorikerrokset, varmasti. Mikä uskomusjärjestelmä? Miksi et vain usko, että kaikki tapahtuu - naps! - tuosta vaan?

TIMOTHY: Miten moniin haluat mennä?

ADAMUS: Niin moniin, kuin sinä haluat mennä. Miten moniin sinä haluat mennä?

TIMOTHY: Haluan poistaa ne kaikki.

ADAMUS: Joo, joo. Miksi et tee sitä?

(Timothy huokaa ja pitää tauon)

TIMOTHY: Kyllä. (Hän naureskelee)

ADAMUS: Siinä näet. Ja pankaa merkille, koska teette sitä kaikki. Pysähdytte ajattelemaan. Vastaukset ovat aivan siinä. Kuten sanoin, siihen mennessä kun olemme valmiita tänään, sanot: "Tiesin sen. Tiesin sen." Siis yksi asia, minkä teemme, on ajatella eri paikasta, eikä se ole edes ajattelua. Menemme siihen myöhemmin. Miksi et siis vain poista noita kuorikerroksia ja uskomuksia?

(Timothy pitää taas tauon)

Voisinko kertoa sen sinulle?

TIMOHTY: Ole hyvä.

ADAMUS: Ne palvelevat sinua. Rakastat niitä, joo.

TIMOTHY: Totta maar.

ADAMUS: Joo. Muuten niitä ei olisi. Kaikki elämässänne - voi, olen sanonut sen uudestaan ja uudestaan - palvelee teitä, jokainen ongelma, jokainen tilanne, kaikki.

Rajoitukset ja uskomukset palvelevat teitä, koska ne tavallaan pitävät teidät koossa, koska luulette roiskuvan ympäri universumia, jos päästätte irti. Luulette hajoavanne niin moniin osiin ympäri universumia, että te ette pysty kokomaan itseänne enää - kuin jokin huono psyykkinen tiedekokeilu. (Jotkut naureskelevat) Niinpä pidätte ne. Pidätte ne. Mutta itse asiassa on melko turvallista, kun avaudutte. Paljon turvallisempaa.

TIMOHTY: Ja toinen asia oli, miten monia pelejä haluamme palata vain "siksi". Se on yhteiskunnallinen …

ADAMUS: Me? Me?

TIMOHTY: Me tai minä?

ADAMUS: Me insinöörit?! (Adamus naureskelee) Hyvä, kiitos. Erinomaista. Vielä yksi.

Muuten, rakastan vuorovaikutusta. Rakastan olla teidän jokaisen kanssa. Kaikki te jotka katselette, rakastan tätä. Sori, rakkaani. Vaikkette olekaan täällä Coal Creek Canyonissa, rakastan sitä, että voimme puhua, vitsailla ja voimme myös juoruilla ja meillä voi olla todella hauskaa. Vuorovaikutus on tyydyttävää ja palkitsevaa minulle ja toivoakseni teille.

Okei, jatketaanpa. Yksi vielä. Miksi? Miksi, oi miksi? Edith.

EDITH: Kerroit meille hyvin nerokkaan asian viime kerralla. Sanoit …

ADAMUS: Tapahtuiko se vain viime kerralla, rakkaani? (Vähän naureskelua)

EDITH: No, pyydän anteeksi. Joka kerta.

ADAMUS: Kyllä, kyllä.

EDITH: Ja kehotettiin olemaan laittamasta mitään aatetta itsensä edelle.

ADAMUS: Kyllä.

EDITH: Ja minusta se toimii erittäin hyvin kaikilla meistä.

ADAMUS: Kyllä. Mutta miten olisi kysymykseen vastaaminen? (Naurua) Imartelet minua kertomalla, miten nerokas olen. Mutta kysymys kuuluu, miten ihmeessä ette ole mestareita - naps! - tuosta vaan.

EDITH: Me olemme. Etkö huomaa?

ADAMUS: Me?

EDITH: Olemme täällä. Olemme kaikki mestareita.

ADAMUS: Me?

EDITH: Kyllä. Minä olen. Me olemme. Minä olen. Sinä olet. Kaikki ovat.

ADAMUS: Ei, tämä on … mutta pysytään sinussa …

EDITH: David, hänen kaunis vaimonsa, kaikki ovat.

ADAMUS: Pysy sinussa. Pysy sinussa. Sinä tavallaan kierrät tässä koko pöytää.

EDITH: Kyllä, tosiaankin.

ADAMUS: Sinä teet sitä.

EDITH: Minä teen sitä.

ADAMUS: Hyvä. Jätetään se siihen. Piste. Edith tekee sitä. Voin nähdä t-paitoja, Sart. (Paljon naurua) Edith tekee ylösnousemusta! Valaistumista! Valaist- … (Lisää naurua) Ja Edith, se on kaunis asia. (Joku sanoo "Sart, ryhdy toimeen!") Se on kaunis asia.

SART: Jep, uusi pino on tulossa.

ADAMUS: (Hän "suutelee" Edithin kättä) Kiitos.

EDITH: No, se oli taatusti kummallinen suudelma. (Lisää naureskelua)

ADAMUS: Oletko varma, että se oli vain suudelma, rakkaani?

EDITH: En.

ADAMUS: Miten se oli kummallinen?

EDITH: No, laitat tavallisesti suusi minua vasten. (Paljon naurua)

ADAMUS: Tästä tulee "päin prinkkalaa" -versio shoudista! Kyllä, niin teen, Edith, mutta pyydän sinua pitämään sen meidän välisenämme. (Naurua)

EDITH: Ai.

ADAMUS: Sen ei tarvitse olla … Näetkö tuon kameran tuolla? Se tallensi, mitä sanoit. (Lisää naureskelua)

EDITH: Pyydän anteeksi.

ADAMUS: Se ei ole kaikki, mitä sinä pyydät. (Paljon naurua)

LINDA: Hävytöntä!

ADAMUS: Mestaruus on kykyä nauraa kaikelle, mitä elämä pitää sisällään. Kaikelle mitä elämä pitää sisällään.

Otetaan vielä yksi. Meillä on niin hauskaa, kyllä. Ja jos joku teistä loukkaantuu, lähtekää. (Naurua) Jos olette henkisesti niin jumissa, että te ette pysty nauramaan vähän … Tämä on mestariryhmä, menemme hämmästyttävässä purjelaivassa kultaisiin aikoihin eikä ole tilaa hapannaamoille. Kyllä, joo.

SUSAN: Olen parin viime kuukauden aikana huomannut, että suuntautumiseni muuttuu, koska kyse on uudesta suuntautumisesta.

ADAMUS: Kyllä.

SUSAN: Vanha suuntautuminen oli auto-… tavallaan kaapeloitu mieleen.

ADAMUS: Kyllä, kyllä.

SUSAN: Ja olen tietoisesti jokapäiväisessä elämässäni suunnannut uudelleen sitä, mistä tietoisuuteni tulee, eikä se ole minulla täällä (pää). Se on täällä (sydän).

ADAMUS: Kyllä. Miten suuntaat uudelleen?

SUSAN: Sinun on pysähdyttävä. Sinun on otettava aikaa …

ADAMUS: Ei, ei. Ei sanota "sinä".

SUSAN: Eikö? Minä?

ADAMUS: Sinä sanot "minä".

SUSAN: Minä?

ADAMUS: Sinä, joo.

SUSAN: Miten teen sen?

ADAMUS: Joo, joo.

SUSAN: Henkilökohtaisena harjoituksena, olen hengittänyt tietoisesti sydänkeskukseeni ja sallinut tietoisuuteni olla siellä ja laajentua sieltä.

ADAMUS: Mahtavaa.

SUSAN: Ja viettänyt enemmän aikaa siellä, täällä sisälläni, versus "tuolla" reagoiden siihen, mitä ulkopuolellani on. En enää siis suuntaudu sinne, vaikka olen edelleen täällä.

ADAMUS: Kyllä.

SUSAN: Se alkaa täältä.

ADAMUS: Upeaa.

SUSAN: Kiitos.

ADAMUS: Joo. Ei, se todella on ja puhuin … (Susan ojentaa kätensä suudeltavaksi) Voi, kyllä. (Vähän naureskelua ja Adamus suutelee häntä kädelle)

SUSAN: Kiitos.

ADAMUS: Puhun siitä uudelleenjärjestämiskeskustelussamme. (Viitataan "Re-Order Your Reality" -kanavointiin) Se on myös suuntautumisen muuttamista, sen muutamista mihin kytkeydytte ja missä yhdistytte asioihin. Käytte läpi vaiheen, missä irrottaudutte monista, monista, monista asioista - kirjaimellisesti miljoonista ja miljoonista järjestyspisteistä - ja se tuntuu hyvin kiusalliselta. On halu yrittää kytkeytyä takaisin, mieli yrittää kytkeytyä takaisin tähän todellisuuteen ja asioihin, jotta se ymmärtää. Ja tässä vaiheessa ette todellisuudessa edes kytkeydy, vaan viritytte tai suuntaudutte toisiin asioihin, jotka ovat paljon joustavampia, paljon dynaamisempia ja paljon energiatehokkaampia. Mutta on aikajakso, jolloin teistä tuntuu hyvin hämmentyneeltä, hyvin yhteydettömältä ja juuri tämän vuoksi.

Adamuksen vastaus

Tämä johtaa minut pointtiini. Kysymys oli: miksi se vie aikaa? Miksi ette vain napsauta sormianne ja saa tuota valaistumista?

Numero yksi. Se on myötätuntoa, myötätuntoa kehoanne kohtaan, koska kehonne ei olisi pystynyt vanhassa esi-isä-DNA:ssaan käsittelemään niin nopeaa siirtymää, transformaatiota, ei olisi pystynyt käsittelemään niin nopeaa muutosta, ja se olisi aiheuttanut sellaisen energiaepätasapainon, että se olisi johtanut sellaisiin asioihin kuin - ja erityisesti - diabetes. Jos keho yrittää muuttua liian nopeasti, energiasyöttö aiheuttaisi diabetesta. Toiseksi syöpää. Se lähettäisi harhautuneita signaaleja ympäri kehoa ja aiheuttaisi syöpää tiettyihin keho-osiinne.

Tuotte sen siis sisään - tämän uuden valoenergiatason - kun vaihdatte esi-isäbiologiastanne omaan todelliseen valokehoonne. Ja sitä tapahtuu useimmiten nukkuessanne, mutta joskus myös valvetilassa. Joskus teistä tuntuu, että kehonne menee helvettiin, muttei se mene. Se suuntautuu uudelleen. Se muuttuu.

Pyydän teitä kutsumaan noita muutoksia ja sallimaan nuo muutokset ja lakkaamaan kysymystä koko ajan: "Mitä keholleni tapahtuu? Miksi nukun niin pitkiä öitä? Miksi en saa unta? Miksi minulla ei ole entistä energiatasoa?" On itse asiassa hyvä asia, ettei teillä ole sitä energiatasoa, koska yrittäisitte edelleen saada energiaa vanhoista lähteistä. Käytte läpi jakson tai vaiheen, missä irrottaudutte vanhasta polttoainelähteestä, sanotaan vanhasta hiilivoimalasta, ja yhdistytte hyvin uuteen, energiatehokkaaseen ja puhtaaseen energialähteeseen.

Tapahtuu siis tämä vaihto ja on aikoja, jolloin tunnette olevan ylimääräisiä kipuja ja särkyjä kehossanne ja luulette tulevanne vanhaksi, eikä kyse ole siitä. On kyse intensiivisestä vaihdosta.

Sanoin alussa, että suljimme mysteerikoulut 300 vuotta sitten, koska oli liian vaikeaa käydä läpi ruumiillistunut ylösnousemus. Monet eivät välittäneet. He sanoivat: "Haluan silti ylösnousemuksen enkä välitä, jos lähden seuraavana päivänä." Mutta te ystäväni, olette päättäneet tulla tähän elämään tekemään sen fyysisessä kehossa. Niinpä myötätunnosta kehoanne kohtaan otatte nämä muutokset juuri niin, miten pystytte käsittelemään ne. Myötätunnosta mieltänne kohtaan - mieli on se osa, jolla on todella vaikeaa kaikkien näiden tapahtuvien muutosten kanssa.

Menette sen tavan yli, millä olette ajatelleet, ja hyvin usein kokoontuessamme tällä tavalla, voitte kaikki tuntea sen energian, kun joku alkaa ajatella. Kaikki keskittyy tänne ylös. Teidän ei tarvitse kyetä näkemään auroja tai energioita - se on vain kehokieltä - mutta tiedätte intuitiivisesti sen menevän tänne ylös ja sitten te tai he jumiutuvat.

Menette erilaiseen tapaan tuoda asioita tietoisuuteen, älyyn eikä siinä tarvita analyysiä tai tiedoston hakemista, palaamista sanomaan: "Mitä se oli? Tallensin sen tänne muistiini".

Vanhassa energiassa, vanhassa ajattelutavassa, kaikki oli hyvin assosioitua. Assosioitte kaiken kaikkeen muuhun ja olette pääsemässä pois siitä, koska uudessa todellisuudessa ei ole assosiointia. Toisin sanoen, ette ole tehneet sitä aiemmin. Ette ole kokeneet tiettyjä asioita ja mieli yrittää aina assosioida. Silloinkin kun "minä olen" sanoo: "Hei, emme tarvitse sitä", mieli yrittää sitä silti jonkin aikaa, se yrittää assosioida. Ja sitten se turhautuu, koska se ei löydä rinnakkaista tai samanlaista kokemusta, mitä se voi käyttää hyväkseen, voidakseen tehdä arviointeja ja analyysejä siitä, miten toimia tai reagoida. Ja sitten se menee pelko- ja paniikkimoodiin - pelko-, paniikki- ja ahdistuneisuusmoodiin - ja sanoo: "Älä tee mitään" tai "Vetäydy" tai "Peruuta". Silloin te sanotte: "Ei, on täysin ok jatkaa. Sillä ei ole merkitystä."

Aloitin puhumalla elämästä ja kuolemasta. On oikeasti hyvin, hyvin, hyvin vähän eroa näiden kahden välillä, todella hyvin vähän eroa. Tavallaan voitaisiin melkein sanoa kuoleman kustannuksella, ettei sillä ole merkitystä, kun pystyy murtautumaan ulos vankilasta. Ja voi näyttää vähän kovalta sanoa maaelämää vankilaksi, mutta se on. Se on. Se on kaunis ja se on mahtava paikka oppitunteihin, jos on vielä kiinnostunut oppitunneista - ja toivon, että me emme ole. Ja sillä on omanlaisensa kokemukset, mutta siitä on tullut tietoisuusvankila, missä ihmiset ovat malleissaan ja rutiineissaan eivätkä he murtaudu vapaaksi. Ja hyvin harvoja ääniä nousee sen yläpuolelle ja hyvin harvat ihmiset antavat itsensä mennä sen ulkopuolelle. (Linda nostaa kätensä) Rakkaani …

LINDA: Miksi sitten …

ADAMUS: Syntymäpäiväkysymys?

LINDA: Miksi enkelit ja kristallit ja plaa, plaa, plaa ovat jonossa tulossa tänne, jos tämä on niin kurja ja tuskallisen jumiutunut paikka?

ADAMUS: En sanonut "kurja".

LINDA: Okei, jumiutunut, mitä tahansa.

ADAMUS: En sanonut "kurja". Sanoin "jumiutunut". He jonottavat tänne, koska maa, tämä maaplaneetta ja pian olevat - voisin sanoa "nyt olevat" - uudet maat joita on myös luotu - ja niitä on monia - ovat paikkoja, minne mennään valaistumista varten. Tällä planeetalla löydetään. Mikään muu planeetta kaikissa ulottuvuuksissa tai galakseissa, mikään muu planeetta ei tarjoa kykyä ymmärtää ja ruumiillistaa "minä olen" -olemuksen. Niillä kaikilla on kokemuksia ja voitaisiin sanoa, että on tietoisuus-, teknologia- ja älykkyyskirjoa ja kaikkia muita asioita, mutta ei ole tällaista paikkaa.

Se on hyvä uutinen ja huono uutinen. Ei ole mitään tällaista paikkaa, missä voi eksyä täysin ja unohtaa, kuka on. Ei ole mitään, missä on tällainen tiheys ja viettelytaso kuin tällä planeetalla. Mikä on siis parempi paikka kuin tulla tänne? Miksei menisi äärimmäisyyteen sen saamiseksi eikä johonkin muihin paikkoihin? Juuri tästä syystä, ystäväni - jos muistatte - juuri tästä syystä tulitte tänne. Tulitte tänne ruumiillistamaan "minä olen" -olemuksen, toisin sanoen integroimaan sen täysin sieluun, kaikkiin aspekteihin. Siksi olette täällä ja tällä hetkellä sen voi tehdä vain täällä.

Heitä on täällä jonossa ja minä myyn lippuja. (Vähän naurua) He jonottavat sitä. Tämä planeetta on aistillisen kaunis ja dynaaminen. Kivuntunne kehossanne on aistillista. Nyt sanotte: "Ei. Se on oikeasti vain kipua kehossani." Enkeliolennolle jolla ei ole fyysistä biologiaa, se on houkuttelevaa. "Tarkoitatko, että voin todella tuntea itseni? En tunne itseäni ainoastaan valoksi, vaan voin todella - se kertoo minulle, että tämä olen minä?" On houkuttelevaa enkeliolennoille: "Voin ajatella, minulla voi olla ajatus ja se kulkee niin hitaasti, että voin myös tiedostaa, että minulla on ajatus." Nimittäin enkeliolennoille - naps! - kaikki tapahtuu tuosta vaan. Ei ole syvää tiedostamista. Tämä aikajatkumo jolla olette, sallii teidän tehdä kaikkia näitä asioita. Tuo aika, paikka, tiheys ja viettely sallii teidän tulla tänne.

Se on myös kirous, koska silloin kun tietäminen alkaa sanoa: "Olen saanut tarpeekseni", mutta ihmisyys on edelleen malleissa, konkreettisessa tietoisuudessa, on erittäin vaikeaa. Silloin ihminen yrittää ajatella, ponnistella, suunnitella ja kamppailla tiensä ulos, koska hän on tuossa ihmistilassa. Hän yrittää opiskella tai ostaa tiensä ulos - mitä ikinä se vaatiikin - mutta hän käyttää hyvin ihmismäisiä ominaisuuksia yrittäessään vapautua tästä hyvin tiheästä tietoisuudesta. Tuosta asiasta mihin hän on uppoutunut ja mitä hän on rakastanut ja kokenut.

Mutta yhtäkkiä hän on kyllästynyt siihen ja haluaa päästä pois ja hänen täytyy päästä pois - se ei ole vain haluamista. On syvä toive, mikä jokaisella teistä on ollut - "Minun on päästävä ulos. Minun on päästävä takaisin minuun. Minun on päästävä takaisin sieluni tietoisuuteen." Ja olette yrittäneet tehdä sitä nukkuessa, unissanne. Se ei toimi kovin hyvin. Luulette sen olevan pakopaikka. Itse asiassa se suunniteltiin alun perin uudelleenyhdistymistä, yöllistä uudelleenyhdistymistä varten. Mutta mitä syvemmälle joudutaan tiheyteen, sitä syvemmin keskitytään myös unitilassa edelleen noihin asioihin, jotka ovat hyvin ihmismäisiä.

Ja sitten se on melkein epätoivoa, tuo kaipaus - "Minun on päästävä ulos tästä" - ja sitten yritetään nukahtaa, jotta voidaan edes vähän yhdistyä takaisin lähteeseenne, eikä sekään sitten toimi. Ja sitten tavallaan: "Mitä teen seuraavaksi?"

Mitä teette seuraavaksi? Kokeilette voimaa. Kokeilette ajattelua, ponnistelua ja kärsimystä. Se ei toimi.

Todellinen mestaruussalaisuus - jos sellaista on - ja kenties se asia, mikä on täysin vastakkainen sille, mitä ihminen tekisi, on salliminen. Salliminen.

Salliminen on useista syistä vaikeaa. Koska olette tottuneet voimaan, pakkoon, älyyn, ajatteluun. Olette tottuneet johonkin aggressiiviseen. Niinpä yritätte sitä. Se ei tavallisesti toimi. Salliminen on myös erittäin turvatonta. Itse asiassa ihmisosa sanoisi, että on suorastaan typerää sallia. Niinpä se kokeilee vähän sallimista ja silloin kun sallitte vähän, mutta teillä on edelleen betonialusvaatteet päällä, se ei toimi kovin hyvin. (Vähän kikatusta) Se ei toimi. Putoatte pohjaan. (Adamus naureskelee, joku sanoo "vau") Joo, vau!

Siis toinen syy, miksei sitä tehdä - naps! - tuosta vaan, on myötätunto, jotta te ette pala loppuun, jotta ette ylikuormitu. Ja se on haastavaa keholle, mutta se on vielä haastavampaa mielelle ja mieli on tiivis ja mieli on kova. Mutta mielenkiintoisella tavalla mieli on myös äärimmäisen hauras. Se on kuin hyvin kiinteä tavara, joka on hyvin herkässä tasapainossa hyvin, hyvin, hyvin pitkän pylvään päässä ja se yrittää jatkuvasti olla putoamatta alas.

Niin kova ja tiivis kuin mieli onkin, se on siis myös hyvin, hyvin herkkä. Niinpä se yrittää aina suojella. Se yrittää olla hajoamatta. Ja melkein jokaisella teistä on ollut nuorempana kokemuksia - emme poikkea aiheesta - jolloin ihmiset ovat sanoneet teille: "Lakkaa käyttäytymästä kuin hullu, Juan. Mikä sinussa on vikana? Ole kuin kaikki muutkin." Ja sitten todella yrititte, koska rakastitte heitä ja halusitte saada heidät tuntemaan turvaa. Niinpä palaisitte kaikkien muiden askeliin. Mutta sanoin, että sielussanne on osa, mikä ei voi sietää sitä enää. Se ei ainoastaan halua päästä ulos, vaan sen tarvitsee epätoivoisesti päästä takaisin itseensä.

Tarkastelemme joitain energioita ja dynamiikkoja toisella puolella. Miten pitkälle tässä todellisuudessa voidaan mennä? Miten pitkälle voidaan mennä, ennen kuin se on ehdottoman sietämätöntä sielulle? Kun aiemmissa elämissä lähditte fyysisestä kehosta, menitte toiselle puolelle ja tapahtui jonkinlainen jälleenyhdistyminen sieluitseen, toisiin maailmoihin. Suuri vapautuminen fyysisestä todellisuudesta. Mutta kun maan lähiulottuvuudet tulivat tiheämmiksi ja tiheämmiksi, tuli vaikeammaksi ja vaikeammaksi mennä kristalliulottuvuuteen, kukkien sillalle, mennä tuolle puolen ja hyvin monet jäävät nyt tänne. Kuollessaankin he jäävät maan lähiulottuvuuksiin. Ne eivät ole fyysisiä, mutta hyvin lähellä. Siellä on tämän planeetan kaikki tietoisuustekijät. Niinpä nyt ei ole lepoa tai hengähdystaukoa edes välitilassa - ei unitilassa eikä kuolemassa.

Ja olento alkaa joutua paniikkiin ja epätoivoon ja sitten tehdä epätoivoisia asioita. Kaikki tänä yrityksenä tuntea taas, yrittää muistaa taas. Ihmiset tekevät silloin äärimmäisiä dramaattisia tunneasioita tunteakseen jotain taas ja he ajattelevat, että kenties tämä on tie takaisin Lähteeseen. He ottavat huumeita, hallusinogeenisiä huumeita ja se antaa heille vilauksen jostain, mutta hyvin vääristyneellä tavalla.

Kuvitelkaa, että suuren hallusinogeenimäärän ottaminen antaa vilauksen sielulähteestä, mutta helvetin perspektiivistä. Se on hyvin, hyvin vaikeaa. Ja jotkut nauttivat siitä, ainakin he saavat tuon vilauksen, mutta se tapahtuu vääristyneestä paikasta.

Ja tätä ihmiset käyvät läpi tällä hetkellä. Ja tämä heräämisprosessi on kaunis, mutta kuten tiedätte, on hyvin vaikeaa, koska he alkavat herätä. Tuo sieluitse todella sanoo: "En kestä tätä enää. Miten kauan voin olla ilman yhteyttä Lähteeseeni, "minä olen" -olemukseeni?" Sitten he yrittävät löytää muita lähteitä kaikesta muusta - uskonnoista, guruista, ääriurheilusta, mistä tahansa - ja yrittävät tuntea taas kerran, eikä se toimi.

Ja sitten joku tulee näiden (mieliala- ja masennus-) lääkkeiden kanssa - enkä ole niiden kannattaja, vaikka minua onkin pyydetty olemaan puhumatta niistä - mutta ne laittavat ihmisen todelliseen zombitilaan. Ne periaatteessa sanovat: "Lopeta tuo melu alhaalla. Lakkaa huutamasta, että olet kyllästänyt tähän matkaan, että haluat murtautua vapaaksi vankilasta." Se on "turpa kiinni" -pilleri. (Linda ojentaa hänelle kupin) Kiitos. Laitoitko tähän jotain? (Vähän kikatusta) "Turpa kiinni" -pillerin, joo!! Mielenkiintoinen ajoitus, Linda. (Lisää naureskelua) Se on, se on. Se on "turpa kiinni" -pilleri ja se saa ihmiset takaisin tuohon zombiemaiseen "kulje viivaa pitkin, mukaudu, pysy matriisissa, lakkaa valittamasta" -tilaan.

Mutta tiedättekö, mitä tapahtuu? He ottavat lääkkeitä ja jonkin aikaa heistä tuntuu paremmalta. Älä mulkoile minua noin (Lindalle). Jonkin aikaa heistä tuntuu paremmalta. Mutta tuo ääni, mikä on totuuden ääni, "minä olen" -olemuksen ääni, ei lopu ja se jatkaa sanoen: "On aika. On aika. Meidän on päästävä takaisin. Meidän on yhdistyttävä taas Lähteeseen."

Niinpä se tavallaan mitätöi tuon pillerin, mutta sitten se ajaa ihmisaspektin ehdottomasti hulluuteen. Ehdottomasti. Ja siksi on paljon mielisairautta ja itsemurhia, kun ihmiset käyttävät niitä pitkään. Ja seison sanojeni takana hyvin, hyvin selkeästi.

Niinpä tietyssä … Ai niin, kerroin tarinaa, että tutkimme - jotkut tutkivat - tätä ilmiötä. Miten kauan voit olla tietämätön sielustasi, tietämätön Lähteestäsi? Miten monta elämää voi elää? Ja tämä tutkimus, tämä tarkastelu tapahtuu täällä maan päällä joidenkin kollegojeni toimesta. Mutta miten kauan voit todella olla ilman kosketusta siihen?

Oli elämiä, joissa teillä oli tuo yhteys unitilassa ja elämien välillä, mutta nyt monilla ihmisillä on ollut tuhansia ja tuhansia vuosia - 5000, 10000 vuotta joillain, ei teillä mutta toisilla - siitä kun he olivat kosketuksessa Lähteeseen. Sitten he eksyvät ja pettyvät niin ja menevät niin syvälle tähän todellisuusmatriisiin, että he menevät vain pidemmälle ja pidemmälle. Lopulta on saatava tuo yhteys taas Lähteeseensä, "minä olen" -olemukseen, on lopulta taas koettava se, muuten tulee todella hulluksi.

Ja sitten he kokeilevat sellaisia asioita kuin kuolema, ajatellen sen olevan ratkaisu. Kuvittele, että olet hyvin järkyttynyt elämästä ja on tieto, mitä et pysty edes määrittelemään, mutta jokin sanoo: "On oltava enemmän. Minun on päästävä pois täältä", ja sitten päätät kuolla ajatellen sen olevan vapautus, mutta huomaat kuoltuasi, että on sama juttu.

Kuvittele olevasi vankilassa. Sinut on lukittu selliin, käytät samanlaisia vaatteita kuin kaikki, syöt samaa ruokaa ja teet samaa päivärutiinia. Ei luovuutta. Ei todellista tilaisuutta itseilmaisuun. Hyvin, hyvin turvatonta ja sitten luulet pääseväsi pois. Olet ikionnellinen. On aika. Sinut vapautetaan tai keksit tavan murtautua ulos. Pääset ulos. Astut ulos vankilasta ja oivallat, että on edelleen vankila. On edelleen sama vankila. Ja myöhemmin löydät taas uuden oven, mistä luulet voivasi murtautua ulos. Sitten teet sen ja huomaat, että on edelleen sama vankila, ja täsmälleen sitä tapahtuu. Täsmälleen.

Juuri siksi rakastan työskentelemistä teidän kaikkien kanssa, koska te ette välitä. Te ette välitä, mitä se vaatii. Annatte tämän olla se elämä, missä vapaudutaan tuosta vankilasta takaisin Lähteeseen, takaisin Itseenne. Voitte tuntea sen hyvin voimakkaasti. Olette sanoneet itsellenne: "Teen mitä tahansa tuon jälleenyhdistymisen vuoksi. Mitä tahansa." Ja tässä sitä ollaan.

Emme opiskele tietämme siihen. Emme raivaa voimalla tietämme siihen. Ei, ei, ei, ei, ei. Sallimme sen ja se näyttää älyn vastaiselta toisinaan. Mutta tämä on tapa tehdä se. Se on teidän luontainen olotilanne. Eivät kaikki nuo muut pelit. Ei mikään muu asia. Se on luontainen olotila.

Miksi emme siis vain - naps! - tuosta vaan laita sitä tapahtumaan? Se on myötätuntoa, jotta te ette pala loppuun tai räjähdä. Siinä myös sallitte itsenne saada tuon kokemuksen, tuntea tuon kokemuksen. Jos se vain tapahtuisi - naps! - tuosta vaan, olisitte ilman todellista kokemusta, ilman sitä, mitä olette käyneet läpi, ilman sen syvää oivaltamista.

Niinpä sanoitte: "Menen …" - "nopeasti" ei ole oikea sana. "Sallin mahdollisimman paljon siitä, jotta voin olla edelleen tuossa kokemisessa, jotta tunnen tuon kokemuksen erittäin hyvin, erittäin intiimisti ja olen käynyt läpi ajatukset, kivut, haasteet ja pelot, jotta tunnen jokaisen tuuman, jokaisen sentin tuosta valaistumiskäytävästä. Tunnen sen yläpuolen, alapuolen, koko tien. Tunnen jokaisen demonin ja lohikäärmeen, mikä tulee esiin. Tunnen jokaisen valelattian. Tunnen jokaisen ilkeän pikkuansan, mikä tässä käytävässä on, ja voin kokea sen. En vain liihotellut toiselle puolelle. Tunnen jokaisen sopen ja kolon, jotta voin opettaa sitä toisille."

Tunnette sen siis niin hyvin - se ei ole vain retoriikkaa, se on todellista - jotta voitta olla opettajina muille. Tiedätte täsmälleen - tulette tietämään täsmälleen - mitä he käyvät läpi ja miksi he käyvät sen läpi. Tiedätte täsmälleen mestarin itseluottamuksella, että he pääsevät läpi tuosta valaistumiskäytävästä. He pääsevät. Siitä ei ole epäilystäkään. Kyse on vain siitä, mitä heidän täytyy käydä läpi.

Ja annatte sen takaisin heille, kun he esittävät teille kaikkia kysymyksiä - "Mestari, mitä se vaatii?" - ja tiedätte, että se riippuu täysin heistä. Ja he kysyvät salaisuutta. He kysyvät kaikkia jujuja. He kysyvät kaikkea makyoa. "Mitä se vaatii, että pääsee läpi tästä valaistumiskäytävästä?" Ja he yrittävät ruokkia itseään teillä ja he yrittävät tehdä kaikkea. Ja te vain seisotte siinä, koska tunnette tuon käytävän erittäin hyvin.

Tiedätte, että he pääsevät toiselle puolelle ja se kokemus minkä he saavat, riippuu heistä. Sen juuri kerrotte heille. "Se riippuu sinusta. Tiedän, että pääset sinne. Riippuu sinusta, miten."

Minusta se on sama asia, minkä Tobias ja minä olemme sanoneet teille. (Joku sanoo "muutaman kerran") Eikö siinä - muutaman kerran, joo (vähän naureskelua) - mutta eikö siinä ole enemmän tolkkua nyt? Ennen se oli … Katsoitte Tobiasta tavallaan sanoen: "Ei, Tobias, sinä tiedät salaisuuden. Kerro se minulle. Anna se minulle!" Voitte tavallaan tehdä sen, miten haluatte.

Vedetään syvään henkeä.

Muistakaa tämä. Silloin kun kehoonne sattuu, kun mielenne on täysin kaaoksessa ja kaikkea muuta, se on hyvin yksinkertaista: "Minä muutun." Se on sitä. Teillä on huono päivä, missään ei ole tolkkua ja ihmiset syytävät teille kaikkea roskaa - "Minä muutun." Niin yksinkertaista. Se on mahtava muistutus. Se ei ole mantra. Se on mahtava muistutus. Sanotte: "Voi, miksi tämä tapahtui minulle, Adamus? Miksi tämä ja tämä ja tuo tapahtui?" Koska sinä muutut. Eikö olekin mahtavaa? (Vähän naurua) "Minä muutun."

Vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa se - "Minä muutun."

Siksi on unettomia öitä toisinaan. Siksi on muutoksia suhteissa ja maantieteessä, kaikessa muussa. "Minä muutun." Se on siunaus. Pyysitte sitä. No, ei, te ette pyytäneet sitä, vaan te vaaditte sitä. Te vaaditte sitä ehdottomasti yli kaiken muun. "Sen on muututtava", sanoitte. "Sen on muututtava." Ja se muuttuu. Se muuttuu.

Niinpä silloin kun näitä juttuja tapahtuu, tämä on kaunis tarina, minkä jaatte, dokumentti valaistumisesta. "Oi! Minä muutun." Teillä on yksi sellainen päivä, menetätte kaikki rahanne - "Hei, minä vain muutun." (Vähän naureskelua) "Minä muutun." Siis Sart, uusi upea t-paitatilaisuus, joo. Meidän on laitettava t-paitapaino uuteen keskukseenne suoltamaan niitä. Suoltamaan niitä.

Okei, mennäänpä nyt … oho (katsoen kelloa). Mennäänpä tämän päivän varsinaiseen aiheeseen.

LINDA: Se oli vitsi, eikö niin?

ADAMUS: Ihan vieressä on toinen toimistotila vuokrattavana. Laittakaa sinne vain "Shaumbra-paitoja". Shaumbra-paitoja, kyllä.

Okei, vedetään syvään henkeä ja mennään päivän varsinaiseen aiheeseen, varsinaiseen syyhyn, miksi olemme täällä, rakkaat mestarit.

LINDA: Mitä??!

ADAMUS: Tämä oli vasta lämmittelyä. En ole päässyt hyviin juttuihin vielä.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Mitä, onko sinulla kiire?

LINDA: Ei!

ADAMUS: Ai niin, sinun pitää mennä syntymäpäiväjuhliin? (Adamus naureskelee)

Turvallisuus

Siis varsinainen aihe, varsinainen käsillä oleva asia on hyvin yksinkertainen mutta monimutkainen. Väitän, että tämä maailma ei ole turvallinen ja että te ette ole turvassa siinä, ja siinä on hyvin suuri ongelma, hyvin suuri ongelma.

Toivon, että voisin yhtäkkiä saada teidät tuntemaan täydellistä turvaa. Ja toivon, että voisin rentouttaa kehonne täysin, koska kehonne on todella tiukka, koska se on turvaton. Toivon, että voisin heilauttaa taikakättä, jotta mielenne olisi rauhallinen, koska mielenne tuntee turvattomuutta. Toivon, että voisin kertoa sielullenne, jumaluudellenne, että täällä on turvallista. On turvalista tulla tänne. Mutta te ette usko sitä, joten pidätte sitä loitolla, pienen matkan päässä. Erityisesti tullessanne "minä olen" -mestaruuteen tuntuu vielä turvattomammalta tässä todellisuudessa.

Tässä siis olette valaistumisintohimon ja -halun kanssa, tässä olette ja päätätte olla ruumiillistunut mestari, mutta ette tunne turvaa. Suuri ongelma.

Itse asiassa haluaisin tehdä pikkukyselyn tässä ryhmässä. Tarvitsemme … Vili, kirjoittaisitko sinä ja Linda, sinä juokset.

LINDA: Ai hyvä. (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Katsotaanpa joitain asioita elämässänne tällä hetkellä ja pyydän teitä ilmaisemaan tämän turvallisuustekijän, sanotaan yhdestä kymmeneen. Jos siis totean tietyn asian, niin "yksi" on erittäin turvaton ja "kymmenen" merkitsee teidän olevan hyvin, hyvin turvassa. Yksi - turvaton, kymmenen - turvallinen. Kirjoittaisitko sen. Pitäkää sitten sormianne tai käsiänne ylhäällä, mutta pitäkää ne yhdessä. Esimerkiksi, jos teillä on "kolme", pitäkää sormianne ylhäällä. Mutta jos teillä on "kahdeksan", pitäkää käsiä tavallaan yhdessä eikä näin (kädet kaukana toisistaan), koska teemme nopean shaumbra-kyselyn.

Okei, vetäkää syvään henkeä. Ja taas kerran, älkää ajatelko liikaa. Tiedätte vain vastauksen. Hyvä. (Yleisö korjaa Vilin kirjoitusta) Näettekö, on turvatonta jo. (Adamus naureskelee) Emme tiedä, mikä on "turvallista" ja mikä on "turvatonta". (Vähän naureskelua) Se on ongelma.

Okei, hyvin turvaton on "yksi", turvallinen on "kymmenen". Ja haluan, että tämä dokumentoidaan ja sillä on tarkoitus.

Vetäkää siis syvään henkeä.

- Fyysinen keho

Ensimmäinen aihe. Oletteko turvassa, tunnetteko turvaa fyysisen kehonne osalta? Pitäkää käsiänne ylhäällä.

(Tauko kun yleisö vastaa)

Melko hyvä. Sanoisin, että noin "kahdeksan". Kahdeksan, hyvä. Voit siis kirjoittaa "keho" ja se saa "kahdeksan".

No niin, joko olette poikkeuksellinen ryhmä tai on paljon makyoa (vähän naureskelua), koska kehonne - ainakin tähän saakka …

VILI: Kahdeksan?

ADAMUS: Kahdeksan. Kehonne on se asia, joka luultavasti pettää teidät ennen kaikkea. Kehonne voisi lähteä - naps! - tuosta vaan. Alamäessä tiellä on liukasta, sataa lunta ja on pimeää ja kehonne voi pettää.

Syöpä. Jokaisella teistä on syöpää biologiassaan tällä hetkellä. Se on latentti mahdollisuus, joka vain odottaa tällä hetkellä. Jokainen teistä kantaa ainakin jossain määrin esi-isäbiologiaansa, millä on omat ongelmansa. Jokainen teistä kuolee fyysisesti. Sanotte olevanne turvassa kehonne osalta? Voisitte menettää raajan huomenna ja sanotte: "No, mutta kasvatan sen takaisin." Makyoa. Oikeasti? Meillä on muuta työtä tehtävänä, ennen kuin pääsemme siihen pisteeseen.

Kehostanne tulee suuri ettekä pysty pudottamaan painoa. Kehonne tarvitsee jatkuvasti ruokaa. Miten voitte tuntea turvaa, kun kehoanne on ruokittava joka hetki? Ja voisin vain laittaa käteni suunne päälle - mitä en tee - ja tukahduttaa teidät. Kolmessa minuutissa olisitte kuollut. Ja tunnette turvaa fyysisessä kehossa??! Tiedä häntä. Annatte sille "kahdeksan". Kenties olette poikkeuksellisia. Mutta keho on luultavasti suurin syy, miksi te ette tunne turvaa.

Kuvitelkaa, että jos teidän ei tarvitsisi murehtia kehosta - joutua onnettomuuksiin, saada surmanne, tulla veriseksi, sairaaksi ja kaikkea vastaavaa - elämä olisi paljon helpompaa, eikö vain? Jos teidän ei tarvitsisi murehtia kehon vanhentumisesta. Kenties minun pitäisi puhua useammille ja useammille shaumbroille, mutta itse antaisin keholle noin "kaksi". Noin "kaksi" turvallisuudesta, oltuani kehossa monta kertaa.

Teidän ei tarvitse nyt murehtia sellaisista asioista kuin karhujen ja puumien ruuaksi joutuminen. (Naurua koska Geoff ja Linda ovat juuri puhuneet alueen puumista) Ai niin. Ai niin! Annankin sille "yksi". (Naurua) Okei.

- Mieli

Seuraava. Vetäkää syvään henkeä.

Turvallisuus, turvallisuus. Miten turvassa olette mielen osalta? Vetäkää henkeä. Ajatelkaa sitä. Miten turvassa olette? Antakaa mennä, näyttäkää käsillä.

(Tauko, kun yleisö vastaa ja Adamus laskee)

Sanoisin noin … Saammeko tämän kameran tänne? Hyvä. Sanoisin, että - ai, siellä on yksi "nolla". (Vähän naureskelua) Sanoisin, että "viisi ja puoli" yleisön perusteella.

Oikeasti? Tunnette turvaa mielenne osalta? Sen asian joka jatkuvasti kertoo, miten paska olette? (Naurua) Sen asian joka on jatkuvasti päättämätön ja pelossa. Olette niin tottuneet mieleenne ja sen peleihin, että te ette edes oivalla, että juuri se on se asia, joka estää teitä oikeasti tuntemasta turvaa. Se pelaa pelejä. Mieli tuo esiin pelot. Ja tunnette turvaa tuossa mielessä? Minä en tuntisi. Henkilökohtaisesti laittaisin mielen, ihmismielen alas - joo ja saamme Adamuksen pisteet. Annan sille noin "1.5" turvallisuudesta. Sitä suurin osa ihmisistä juoksee karkuun. Ja tavallaan voitte juosta karkuun kehoanne - tavallaan - mutta ette oikeasti voi juosta kovin kauas mielestänne. Helvetti on mielessä. Pimeys ja demonit ovat mielessä. Ne eivät ole tuolla jossain, ne eivät ole sängyn alla. Ne ovat täällä.

Ihmiset kontrolloivat mieltään. He pitävät sitä kurissa. He rajoittavat sitä. He rajoittavat sitä siihen pisteeseen saakka, jolloin he ovat turtana ja luovat ajatukset tukkeutuvat, ne lykätään jonnekin muualle, koska mieli sanoo: "Ei, rajoitamme kaikkea tuota."

Timothy, hyvin paljon potentiaalia, hurja matkustaja, mutta sitten otit tämän aivojutun, tämän mielijutuin ja rajoitit itseäsi. Kerran sinun tiedettiin matkustavan koko luomakunnassa, energeettisesti tai tietoisesti sanottuna. Pääsit tänne, otit aivot ja olet nyt kuin vanha auto. (Vähän naurua) Hädin tuskin pääset tietä pitkin. Enkä kiusaa sinua, mutta nuo aivot sanoivat: "Kontrolloi, kontrolloi, kontrolloi", koska sinussa oli osa, mikä tunsi turvattomuutta, tai aivot tunsivat turvattomuutta. Ja nyt olet siinä pisteessä, missä ikään kuin sanot: "Mitä jos päästän irti? Voi, ihmiset nauravat minulle." No, he nauravat joka tapauksessa. Ja "Mitä jos päästän irti ja tulen hulluksi ja minut viedään mielisairaalaan." Ei ole mielisairaalaa, mikä pystyy käsittelemään ongelmasi. Sinua ei laiteta sellaiseen, koska he eivät ymmärrä. Tulet vain Shaumbra-keskukseen. (Naurua) Me ymmärrämme, koska tiedämme, ettei se ole hulluutta. Tiedämme, että se on todellista, ja tiedämme, että heti kun lakkaat ajattelemasta elämää, luomista, Henkeä, "minä olen" -olemusta, olet vapaa. Ja oivallat, millaisessa vankilassa olette kaikki eläneet.

- Kumppani

Seuraava. Teidän kumppaninne. Turvassa? (Joku sanoo "minulla ei ole sellaista") Sinulla ei ole sellaista! Se on hyvä vastaus! (Vähän naureskelua) Te joilla on kumppani - turvassa vai ei?

Olkaa tässä rehellisiä. Nostakaa siis kätenne nyt. Antakaa pisteet. Kysely sanoo … okei. Se on joko "kymmenen" tai "yksi". Jos istut kumppanisi vieressä, näytät kahta kättä. (Naurua) "Joo, joo. Joo, se on "kymppi"." Jos kumppanisi ei ole täällä, näytät keskisormea. (Lisää naurua) Et antaisi hänelle edes sitä, mutta halusit nostaa tuon sormen. (Lisää naureskelua)

Kumppanit ovat - ja toivon, että te ette välitä, kun sanon näin - enimmäkseen, ei teille kaikille, turvaton turvapeite useimmille ihmisille. He ajattelevat, että heillä on oltava kumppani, koska kaikilla on kumppani ja näyttää kiusalliselta ja typerältä mennä syömään päivällistä yksin tai he eivät siedä yksinoloa. Jos teillä siis on kumppani, vaikka olisittekin turvaton tuon kumppanin kanssa - puhun tunneturvattomuudesta, en välttämättä fyysisestä - teillä ainakin on kumppani. Eikä teidän ainakaan tarvitse olla itseksenne, koska se on luultavasti yksi suurimmista peloista, mitä ihmisillä on - "voi hyvänen aika olla yksin".

Kumppanuudessa on siis luontaisesti tunneturvattomuutta. Parhaimmistakin suhteista puuttuu turvallisuuden tunnetta.

Se on erittäin kummallinen dynamiikka. Pitäisitte mieluummin tuon kumppanin talossa, jottei teidän tarvitse olla yksin, erityisesti yöllä. Mutta hän on talossa ja tavallaan tekee teille helvetin tästä ja tuosta, kiusaa teitä ja on vaativa ja alentuvainen ja pilkkaa tätä kulttia, missä olette, ja kaikkea muuta. Ei välttämättä turvallista.

Meillä oli siis todellinen poikkeama tässä. Se on joko "yksi" tai "kaksi" tai sitten se on "kymmenen". En siis tiedä. (Joku sanoo "siksi minulla ei ole kumppania") Juuri niin. Kyllä, juuri niin. (Adamus naureskelee) Se on siis vaihteluväli. Sanoisin siis 1-10. (Muutamia naurahduksia)

Rakastan kumppanuussuhteita …

VILI: Shaumbra on siis "1-10" vai sinun pisteesi?

ADAMUS: Shaumbra on "1-10". He eivät osaa päättää.

Omasta näkökulmastani antaisin kumppanuudelle yleisesti noin "viisi", noin "viisi" turvallisuudesta. Minulla on ollut monia. En nimittäin puhu tästä asiasta kuin joku avaruushaamu tai jotain, joka ei ole koskaan ollut täällä. Rakastan kumppanuussuhteita, suhteita, kunhan ne ovat lyhyitä. Mitä? (Vähän naureskelua) No, se voisi olla kahdeksan elämää. Se voisi olla monta elämää, David, mutta … Ai, te nauratte. Te nauratte … (Adamus naureskelee)

LINDA: Adamus!

ADAMUS: Niin, Linda. Ai, hei! (Linda nauraa ja näyttää keskisormea) Hei, Linda! Haluatko tulla istumaan tänne?!

Ei, ei. Ihmiset jäävät suhdevankilaan. Ollaanpa totuudenmukaisia tästä kaikesta. Suhteet voivat olla kauniita, mutta "kunnes kuolema meidät erottaa"? Tuskin, koska kuolisin nuorena. (Naurua)

LINDA: Oiiiii!

ADAMUS: Suhteen on tarkoitus olla kokemus toisen sieluolennon ja toivottavasti teidän tapauksessanne toisen mestarin kanssa. Älkää ottako kumppania vain täyttämään tilaa, ellette olet hyvin, hyvin tietoinen, että siksi teette sen.

Suhteet ovat kauniita, mutta ne voivat todella myös estää teitä suhteessa itseenne. Sitten kun teillä on suhde itsenne kanssa ja rakastatte itseänne, niin voi pojat, suhteista toisten kanssa tulee hämmästyttäviä. Mutta tällä hetkellä suhteet ovat hyvin vanha tapa, enkä kehota nyt lähtemään kumppaninne luota. En sano, että suhteet ovat huono asia. Kehotan vain katsomaan sitä. Onko se turvallista teille? Kasvattaako se teitä? Antaako se … Pystyttekö antamaan ja vastaanottamaan ja pystyykö hän antamaan ja vastaanottamaan? Mutta yleisesti ottaen suhteet eivät ole myöskään kaikkein turvallisin asia.

- Työpaikka

Työpaikkanne. Turvallinen vai turvaton? Turvallinen vai turvaton? Työpaikkanne, ammattinne? Näytetäänpä käsiä. Turvallinen vai turvaton? Työpaikat ja ammatit. No, tämä on … Tilanne paranee - joillakin, sori. Arvioimme noin "6.7". Saatte tämän kameraan, jottei joku usko, että teen arvion tuosta vain - pum! Siis "6.7" muutamin poikkeuksin.

Työpaikat. Joo, tilanne vähän paranee, mutta työpaikat ovat … En kutsuisi niitä turvallisiksi. Työpaikat ovat tavallaan arkipäiväisiä. Ne ovat omahyväisiä. Ja yritykset ovat - kaikki tiivistyy käyttäytymistieteeseen ja neliömäärään per henkilö ja keskijohtokoppeihin. Eikä ole paljon … ei tarvitse ponnistella paljon, paitsi toisten ihmisten kanssa. Ja saatte potkut huomenna, koska he supistavat ja toinen yritys on ostanut heidät tai heidän teknologiansa ei enää toimi. Mutta muuten, voi jukra, työpaikat ovat todella turvallisia. Luotatte niihin palkassanne ja ilman sitä luultavasti näette nälkää ja kuolette.

Työpaikkanne on turvallinen? Oikeasti? Tuskin. Luulen, että olette kenties omahyväinen työssänne. Parasta … Ensin taistelen Lindan kanssa ja nyt taistelen Cauldren kanssa.

Katsokaa työpaikkaa, oikeasti. Ellette rakasta sitä ja ellei teillä ole niin paljon intohimoa, että heräätte aamulla hyvin tyytyväisenä, kun pääsette sinne varhain ja olette vuorovaikutuksessa työtovereidenne kanssa ja "Voi, pomo tulee ovesta! Olen todella iloinen nähdessäni sinut! Ja mitä voi tehdä tänään?!" En usko, että on kovin monia shaumbroja, joilla on todella tällaista. Muutama, joo.

En kehota teitä sanoutumaan irti työstänne, vaan puhumme tässä turvallisuudesta. Oletteko turvassa, kun menette toimistolle tai työpaikkaan tai työhön? En puhu nyt kattovalaisimen putoamisesta päähänne. Puhun tunneturvallisuudesta. Puhun yltäkylläisyysturvallisuudesta. Puhun siitä, voitteko mennä työhönne mestarina - McMasterina sinun tapauksessasi? Voitteko mennä työhönne mestarina ja sallia itsenne olla, kuka olette? Se ei merkitse nousemista korokkeelle puhumaan siitä, mitä olette oppineet jossain viimeaikaisessa seminaarissa. Puhun mestaruudessanne olemisesta. Vai imettekö sen sisään ja pidättelette sitä, koska toiset eivät ehkä ymmärrä teitä.

Työpaikka ei ole kovin turvallinen. Jos teillä on oma liiketoiminta, luotte ainakin oman kohtalonne. Ainakin siinä on vähän innostusta ja voitte kontrolloida sitä, voitte ohjata sitä tai ilmentää kohtalonne. Se ei ole silti kovin turvallista, mutta se on tavallaan innostavaa. Se on kuin nousemista kilpa-autoon sen sijaan, että istuu liikenneruuhkassa. Useimmat työpaikat ovat kuin liikenneruuhkassa istumista. Ette pääse oikeasti mihinkään, mutta luulette pääsevänne. Oma työpaikka mitä rakastatte, on kuin kilpa-auton ajamista.

Hmm. Siis seuraava. Seuraava.

VILI: Mitkä sinun pisteesi olisivat?

ADAMUS: Ai, minun pisteeni. Työpaikat. Voi, annan sille noin "kaksi". Erittäin turvatonta. Mutta teidät johdatetaan uskomaan, että on turvallista. Se on ok. Ja sitten voitte mennä sinne ettekä saa virusta tai sairautta. Oikeasti? (Pari naureskelee) Se on paras paikka saada tartunta.

- Vanhemmat

Katsotaanpa, mitä muuta meillä on. Puhutaanpa vanhemmistanne. Olitteko turvassa vanhempienne kanssa? Olitteko turvassa vanhempienne kanssa - ja tämä on syntymähetkestä, sanotaan vaikka tähän päivään saakka. (Adamus naureskelee) Luulin, että se oli hauskaa. Oletteko turvassa vanhempienne kanssa? Olitteko turvassa - määritellään se - olitteko turvassa kasvaessanne? Siis käsiä.

(Tauko, kun yleisö vastaa)

Ai, jotkut … Meillä on tässä vaihtelua. Meillä on todellista vaihtelua. Jotkut valitsivat vanhempansa hyvin. Sanoisin, että yleisesti noin "3.8" … Tota, ei, se liikahti vähän ylöspäin, kun tullaan linjoilta. Se on "neljä". Se on "neljä", joo. Turvassa vanhempienne kanssa.

Tämä ei ollut erityisen upeaa aikaa useimmilla teistä. Luotitte tietysti siihen, että vanhemmat elättävät teidät. Joskus he elättivät, joskus eivät. Luotitte heihin tunnetuessa, kannustuksessa ja useimmiten sitä ei ollut. Ei siksi että he olivat huonot vanhemmat, vaan koska he olivat kiinni itsessään ja muissa asioissa tai koska he pitivät veljestänne ja sisarestanne enemmän kuin teistä. (Adamus naureskelee) Ei siis erityisen turvallista. Siis opitte, kehititte selviytymis- ja turvataitoja.

No, mitä ne olivat? No, ne olivat muureja ja esteitä. Ne olivat vetäytymistä. Ne olivat rajoituksia ja sitten kun aloitte käyttäytyä kuin "minä olen", kuin mestari hyvin nuorena ja helvetti pääsi irti sen vuoksi, niin vetäydyitte. Osittain koska ette halunneet heidän tuntevan turvattomuutta siitä, minkä he tunsivat kummalliseksi tai epätavalliseksi käyttäytymiseksi - kyky nähdä muita asioita, enkeleitä ja luonnonhenkiä, ja kyky kommunikoida niiden kanssa ja nähdä, mitä tapahtui tai mitä oli mahdollista tapahtua tällä planeetalla. Ei ollut kovin turvallista, kun ilmaisitte sen.

Nyt monet teistä sanovat: "No, en muista tapahtuneen sellaista." Se on täsmälleen oikein. Te ette muista, mutta se tapahtui. Se tapahtui. Sulkeuduitte niin, että te ette välttämättä edes muista tapahtumaa tai tapahtumia, joita sattui, mutta olin paikalla. Näin sulkeutumisen tapahtuvan.

Siis turvallisuus vanhempienne kanssa. On muutamia poikkeuksia - ja on muutamia poikkeuksia näissä kaikissa - mutta sanoisin noin "kolme". Noin "kolme". Ei erityisen turvallista. Jotkut teistä ryntäsivät suoraan ensimmäiseen perheeseen tai seurasivat karmaperhettä. Karmaperheet eivät ole todellakaan turvallisia perheitä. Siinä on uusi hyvä t-paita. Ne eivät ole. Toteutatte paljon vanhoja, vanhoja asioita.

- Oma auto

Voisimme mennä eteenpäin. Voisimme puhua siitä, oletteko turvassa autossanne. Kokeillaan sitä - turvassa autossanne. Te ajatte. Te ajatte - oletteko turvassa omassa autossanne? Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja shaumbra sanoo, oletteko turvassa autossanne. (Joku sanoo "kyllä")

(Tauko)

Okei, tämä on jokseenkin kaikkein korkein pistemäärä. Se on noin 7.2-7.3. Okei, turvassa autossanne. Turvassa autossanne.

Itse asiassa, itse asiassa kummallisella tavalla, vaikka olette tiellä ja on tuhansia muita ihmisiä ja joku voisi saada koska tahansa sydänkohtauksen ajaessaan toista kaistaa tai joku voisi olla huumeissa tai mitä tahansa muuta ja - viuh! - kaikki on ohi. Mutta tunnette olonne melko turvalliseksi autoa ajaessanne, koska te ajatte. Luultavasti tilanne huononisi, jos joku muu ajaa. Luultavasti huononisi kovasti.

Mutta te ajatte. Se olette te. Pujottelette kaikessa tässä kaaoksessa. Mutta hassu asia tapahtuu ajaessanne, kun intuitio tulee mukaan, joo. Se tulee mukaan erittäin hyvin. Ja ajaessanne pidätte myös tuon hiton mielen kiireisenä, kun katselette liikennemerkkejä ja muita … mutta intuitionne on paikalla. Jotkut parhaimmat ideanne, suurimmat oivalluksenne tulevat ajaessanne autoa, joo.

Siis autot. Luulen siis, että tässä on vastaus, tässä on ratkaisu ongelmaamme. Autot! (Naurua) Ajakaa enemmän. Ajakaa enemmän, ajatelkaa vähemmän. Ole hyvä, Sart. "Aja enemmän, ajattele vähemmän" - mahtava t-paita.

No niin, asian ydin tässä … Voisimme käydä läpi luetteloa ja puhua syömästänne ruuasta. Onko se turvallista? (Joku sanoo "ei" ja "mikä?") Tota, ruoka. Ruoka mitä syötte. Se mitä te … joo. Onko se turvallista?

Hallitus, onko se turvallinen? Hallitus, onko se turvallinen? Itse asiassa hassu asia on - no, en ole suuri hallitusten ihailija, koska se on massatietoisuuden ruumiillistuma. Tarkoitan, että sitä ne vain ovat. Ne edustavat tuon kaupungin tai maan tietoisuutta, mikä tahansa se onkin - jos se on diktatuuri tai tunarointia. Ne edustavat tietoisuutta ja siksi ne ovat, mitä ovat.

Niinpä itse asiassa hassulla tavalla ne eivät ole riittävän fiksuja salaliittoihin, koska ne edustavat tietoisuutta. Hallitukset eivät ole riittävän fiksuja tekemään mitään, mikä saisi teidät oikeasti tuntemaan turvattomuutta, kunhan tunnistatte, että se on hallitus ja pidätte etäisyyttä tavallaan. Mutta ne eivät ole riittävän nopeita. Ne ovat kuin jokin suuri ja veltto asia. Se jatkaa liikkumista. Se ei voi pysähtyä. Astutte vain pois sen tieltä ja se jatkaa liikkumista.

Hallitukset toimivat valtaenergialla. Siinä kaikki. Siinä on kyse vain vallasta. Se ei ole välttämättä huono asia, mutta niin ne jatkavat eteenpäin. Valta. Ne puhuvat äänestäjien palvelemisesta. Se ei ole lainkaan totta. Siinä on kyse niiden palvelemisesta, jotka ovat vallassa. Ne eivät kuitenkaan käsitä - ja siitä syystä en koskaan suosittele teille poliittiseen virkaan pyrkimistä - että joudutaan politiikan soppakulhoon ja vaikka aikomukset ovat hyvät ja sanotaan: "Haluan palvella ihmisiä", niin ensinnäkään, useimmat ihmiset eivät tiedä, että he haluavat tulla palvelluksi, ja toiseksi menette mukaan siihen ja yhtäkkiä olette valtanyörissä. Olette sotkeutuneet siihen ja vaikka sanotte: "En koskaan nouse valtaan", olette sen keskellä. On melkein, ei mahdotonta mutta hyvin vaikeaa päästä pois.

Vedetäänpä siis syvään henkeä.

Turvallisuuden löytäminen

Tässä olette mestareita ja on itse asiassa hyvin vähän turvaa. Hyvin, hyvin vähän. Se on ollut yksi haasteista, mestarien valitusaiheista aioneita. Siksi monet meistä ovat lähteneet. "Miten minun pitäisi tuntea turvaa tässä todellisuudessa, toisten ihmisten kanssa ja kehoni kanssa?" Se pettää teidät ennemmin tai myöhemmin. Miten mestarin pitäisi tuntea turvaa mielen ja kaikkien sen roska-ajatusten ja selkeyden puutteen kanssa?

Ja jotkut teistä sanovat: "No, olen vain itsekseni." Itse asiassa se on tavallaan vielä vaikeampaa, koska toisten ihmisten parissa on ainakin mukavia häiriötekijöitä. Te jotka alatte ottaa kolme päivää kuussa täysin itsellenne - huh! - se ei ole välttämättä helppoa, koska yhtäkkiä olette kasvotusten itsenne kanssa, oman olemuksenne turvattomuuden kanssa.

Mutta on tärkeää saada tuo turvallinen paikka itsellenne, sisäinen paikka. Se ei ole ajattelupaikka. Toisin sanoen, se ei ole "Aion luoda turvallisen paikan tänne ja menen sinne." Mieli ei itse asiassa koskaan … Sitä ei ole ohjelmoitu siihen, koska se tunkeutuu myös turvalliseen paikkaan. Olette yrittäneet tehdä sitä unitilassa, mennä turvalliseen paikkaan, mutta olette löytäneet sieltä itsenne, aspektinne. Heh-heh. Aspektinne ovat löytäneet teidät. Yritätte pitää sen jossain kaukaisessa piilopaikassa. Ne löytävät teidät. Ne koputtavat ovelle. Vaikkette päästäisikään niitä sisään, ne tietävät tarkkaan, missä se on. Ei enää turvapaikka.

Tämä johtaa koko tähän turvattomuusdynamiikkaan. On erittäin vaikeaa olla mestari ja tuntea olonsa hyvin turvattomaksi.

Väitän, että te ette vielä edes käsitä sitä tasoa, millä tunnette turvattomuutta pelkästään kehossanne. Kehoa pidetään tiukkana. Silloin kun on täysin turvallista tuossa kehossa ja kenties yksi parhaista tavoista kokea se on kylpy, mukava ja lämmin kylpy, mutta silloinkin olette tiukkana ja voisitte hukkua. Heh-heh. (Muutama naurahdus) Tai joku voisi pudottaa leivänpaahtimen ammeeseen! (Yleisö sanoo "oi!) "Voi, hupsista! Sori! En tiedä, mitä leivänpaahdin teki täällä kylpyhuoneessa, mutta … hyvää matkaa!"

Jos siis tietäisitte … Ette oikeasti käsitä vielä sitä turvattomuutta, missä toimitte. Ja olette pärjänneet siinä. Olette tukeneet itseänne. Olette löytäneet selviytymistaidot. Olette löytäneet tapoja pitää kaikki nämä turvattomuusasiat loitolla. Mutta te tiedätte ja minä tiedän, että ne ovat ovella. Ne ovat ovella ja niinpä rajoitatte itseänne enemmän ja enemmän.

Ja myös mieli - yritätte hiljentää mielen. No, se on tavallaan turha harjoitus. Voitte huijata mieltänne, mikä saa teidät luulemaan, että oikeasti hiljennätte mielenne, mutta se on kaikki mielen peliä. "Hiljennän mieleni. Hiljennän mieleni. Hiljennän mieleni. Hiljennän mieleni", ja luulette hiljentävänne mielen, ja on roska-ajatuksia. Te ette hiljennä. Leikitte kuurupiiloa ja juoksette tänne piiloon ja sitten roska-ajatukset saavat teidät taas kiinni ja sanovat: "Olet paha!" Voi, teidän on juostava taas piiloon.

Ei ole melkein mitään rauhaa. Ei ole melkein mitään lepoa tässä. Miten siis löydätte tuon turvan? Miten löydätte sen? Ette voi ajatella sitä. Ette voi sanoa: "Voi, löydän sen. Ajattelen turvapaikkaani. Olen turvassa. Olen turvassa." Se ei toimi. Turvallisuuden on oltava todellista. Sen on oltava todellista.

Voidaksesi avautua, Timothy, ja salliaksesi itsesi olla tuo ruumiillistunut mestari, et voi mennä piiloon. Et voi pidätellä, koska todellinen mestaruus, luovuus, ilo vain tulee ulos. Mutta jos et tunne turvaa, Jane, se ei toimi kovin hyvin. Ja olet jatkuvasti turhautunut itseesi ja mietit jatkuvasti, miksi tämä valaistuminen kestää niin kauan ja milloin annan itselleni sen suuren vastauksen, mikä ratkaisee kaikki ongelmat. Kyse on turvan tuntemisesta turvattomassa maailmassa.

Tämä todellisuus on hämmästyttävä ja aistillinen, mutta hyvin turvaton. Teille ei kerrottu sitä, ennen kuin tulitte tänne, eihän? Hyvin turvaton.

Turvallisuus-merabh

Vedetäänpä syvään henkeä ja tutkitaan turvallisuutta. Himmennetään hetkeksi valoja ja laitetaan jotain kivaa turvallista musiikkia. Ei sellaista, mitä soitin viime kokoontumisessamme ja minkä kanssa pidin hauskaa. Pidin siitä, mutta jotkut ihmiset eivät tunteneet oloaan kovin turvalliseksi.

Vedetään syvään henkeä.

(Musiikki alkaa, Premium Beatin "Faith")

Ja pyydän teitä olemaan tietoinen turvallisuudesta tästä seuraavaan kokoontumiseemme saakka. Yrittämättä tehdä asioista turvallisia, koska no, ette todellisuudessa voi tehdä. Ette voi tehdä maailmaa ympärillänne turvalliseksi. Mutta haluan teidän alkavan katsoa asioita, jotka ovat saaneet teidät pystyttämään muureja, luomaan esteitä - vaikka suhteessa. Tiedän, että suhteiden on tarkoitus olla pelkkää rakkautta ja onnellisuutta, mutta on paljon turvattomuutta, ja tiedätte täsmälleen, mistä puhun.

Katsokaa sellaisia asioita kuin työpaikka, keho, kun teistä tulee tietoisempi ja tietoisempi siitä, miten olette tavallaan sulkeutuneet tai luoneet keinotekoisia turvallisuusratkaisuja. Tai yltäkylläisyysratkaisuja. Emme edes puhuneet yltäkylläisyydestä.

Silmäsi avautuivat, Kerri. Hmm, loukattu. Hyvin loukattu.

KERRI: Pilaat turvapaikkani.

ADAMUS: (naureskellen) Minä olen turvapaikkasi, kulta.

Emme siis edes puhuneet yltäkylläisyydestä ja turvasta.

Tässä olette mestareita. Todellinen mestari on siunaus, mutta maailmassa se on melko turvatonta. Puhumattakaan omista aspekteistanne, menneistä elämistänne.

Vetäkää syvään henkeä.

(Tauko)

Tässä ei ole yritetä mennä luomaan jotain pientä makyo-turvapaikkaa, mihin ryntäätte joka kerta, kun olette vaikeuksissa. Ei lainkaan, koska se on älyllistä ja melko pian siitäkin tulisi turvaton. Jos yritätte luoda tämän kivan pikkupaikan mieleenne, kivan pikkumökin keskelle metsää ja on täysin turvallista, niin melko pian katossa on reikiä ja siellä kuhisee termiittejä, torakoita ja rottia ja se palaa poroksi. Emme siis tee sitä. Ei lainkaan.

Tarkastelemme. Tarkastelemme tietoisesti turvallisuutta, vain tunnistamme ja oivallamme, että olette täällä, jumalainen olento jonka ympärillä on asioita, jotka ovat tavallaan turvattomia - keho, mieli. Oma mielenne - turvaton.

Tämä alkaa tuoda asioille selkeyttä ja alatte oivaltaa ne pelit, joita olette pelanneet yrittäen tehdä todellisuudesta turvallisen.

Voitaisiin sanoa teoriassa, että mestari on turvassa joka paikassa. No, se on tavallaan roskaa. Se todella on. Mestari tunnistaa, että hän voi olla turvaton. Mestari tunnistaa, että tässä äärimmäisessä todellisuudessa mitä kutsutaan "maaksi", on paljon turvattomia asioita. Lentokoneen moottori voisi pudota tämän rakennuksen päälle nyt. Heh-heh, voisi. Joo, kiitos. "Kiitos tuosta ajatuksesta, Adamus". Joo. (Pari naurahdusta)

Luultavasti ei kuitenkaan putoa. Ei siksi että ajattelemme positiivisesti, että ajattelemme olevamme jossain täydellisessä kuplassa, ei lainkaan. Emmekä yritä ajatella tietämme siihen. Mutta tosiasia on, ettei sitä luultavasti tapahdu. Tilastollisesti sitä ei luultavasti tapahdu. Hyvin harvoja moottoreita putoaa rakennuksien päälle, joten luultavasti sitä ei tapahdu.

Kyse on sen tunnistamisesta, mitä olette tehneet yrittäessänne saada itsenne tuntemaan turvaa. Se voi olla kotinne. Olette tehneet siitä tavallaan turvapaikan. Unohdin kyselylistallamme ruuasta, hallituksesta, autosta ja kumppanista kysyä vanhasta Adamuksesta. Älkää vastatko. Pitäkää se omana tietonanne. (Adamus naureskelee)

Vetäkää syvään henkeä.

Emme yritä saada turvattomuutta menemään pois. Emme yritä luoda jotain keinotekoista turvallisuutta.

Niin kauan kun elätte tässä kehossa, tässä todellisuudessa, on asioita, on tekijöitä. Fakta on, että luultavasti ette kohtaa noin 99.999 prosenttia turvattomista asioista. Murehditte ehkä niitä, mutta ette todellisuudessa kohtaa niitä. Niitä ei luultavasti koskaan tapahdu. Muutama asia voi tapahtua. Kivi voi pudota mäen päältä ja hajottaa autonne tai kenties vain ikkunan. Heh-heh.

Mutta puhutaanpa todellisesta turvallisuudesta. Ei ulkoisesta maailmasta. Puhutaan teistä itsestänne. Ette ole todella turvassa itsessänne. Ei ole paljon itseluottamusta, luulisin. Kannatte edelleen paljon vanhoja lupauksia, vanhoja syyllisyyksiä, vanhoja ongelmia. Ne ovat tavallaan kovettuneet sisällenne kuin temppelin pilarit. Niistä on tullut tavallaan rakenne tietoisuuteen.

On varmaan paljon asioita, joita olette tehneet väärin - niin luulette. Paljon "En koskaan enää tee sellaista ja sellaista." Mutta niistä tulee tavallaan tietoisuutenne tiiliä ja laastia. ne ovat jumissa siellä. Ne ovat ehkä palvelleet teitä joskus, mutta se oli kauan sitten.

Miten voitte tuntea turvaa, kun kanniskelette edelleen menneisyyttä? Miten voitte tuntea turvaa, kun edelleen tuotte esiin asioita, jotka tapahtuivat 10, 50, 5000 vuotta sitten? Miten voitte tuntea turvaa, kun palaatte jatkuvasti menneisyyden muistoihin? Miten voitte tuntea turvaa, kun on noita jatkuvia muistutuksia aspekteiltanne, mielestänne tai myös sydämestänne siitä, mitä teitte väärin - epäonnistumiset, toisten loukkaaminen, tuomittava lastenkasvatustapanne, valheet joita kerroitte toisille, koska se oli mukavampaa kuin totuuden kertominen. Miten voitte tuntea turvaa, kun kanniskelette edelleen noita asioita? Se saa ulkoisen maailman näyttämään itse asiassa melko turvalliselta.

Miten voitte tuntea turvaa, kun todella tallennatte nuo epäonnistumiset? Ne ovat nauhoja, jotka soivat yrittäessänne tehdä jotain uutta, luovaa, hauskaa. Mutta teillä soi nämä nauhat menneisyydestä - "Epäonnistuin tässä."

Siellä ei ole turvallista. Ei ole turvallista tietoisuuden laastin ja kaikkien tiilien kanssa sellaisista asioista, kuin syyllisyys ja häpeä, itseinho, tuomitseminen.

Ja se pitää kasassa hyvin valheellista tietoisuustaloa. Ja sanotte: "Mutta jos otan pois tuon laastin, kaikki seinät romahtavat alas. Emme voi aiheuttaa sitä. Mitä minulle tapahtuisi?" Lisäksi olette panostaneet ihmistietoisuuden kaikkiin tiiliin ja laastiin. Niinpä vain jatkatte tiilien ja laastin lisäämistä toivoen, että jonain päivänä tämä hulluus loppuu.

Ja se voi loppua. Se aiheuttaa suurta asioiden uudelleenjärjestelyä. Se aiheuttaa noiden seinien romahtamisen.

Mutta rakkaat ystäväni, mitä jos nuo seinät romahtavat? Vaikka ne romahtaisivat ja tapahtuu valtava luhistuminen, pölyä ja jätettä on kaikkialla. Mutta sitten kun pöly ja jätteet puhdistetaan, ei ole enää seiniä, vankiloita, pelkoja, turvattomuuden tunnetta. Mitä jos näiden vanhojen tietoisuusseinien ja -tiilien ulkopuolella olisi todellinen "minä olen" -vapaus, myös turvattomassa maailmassa, mutta ei enää turvattomuutta itsenne osalta.

Turvallisuus Itsen osalta tulee, kun antaa anteeksi itselleen.

Turvallisuus itsenne osalta tulee, kun antaa anteeksi itselleen.

Anteeksianto ei ehkä ole sitä, mitä luulette. Anteeksianto ei sano: "Voi, tein näitä pahoja asioita. Nyt päästän siitä kaikesta irti." Ei. Pisteitä ei voi yhdistää sillä tavalla.

Anteeksianto mestaruudessa on viisautta. Viisautta.

Silloin kun teissä on sellaista viisautta - ensinnäkin sitä viisautta että te ette koskaan enää tee noita asioita uudestaan, ette toista niitä; sitä viisautta mitä olette oppineet kaikista kokemuksista; sitä viisautta että te ette palaa matalaan tietoisuuteen, tiheään tietoisuuteen; sitä viisautta että olette jumalainen; sitä viisautta että te olette olemassa. Se on ydinviisaus, mistä kaikki muu viisaus tulee - "Olen olemassa".

Myös yksinkertainen "minä olen olemassa", "minä olen" on anteeksiannon ilmaus.

"Minä olen olemassa. Minä olen mitä olen" - se on anteeksiantoa.

Se vapauttaa teidät syyllisyydestä, häpeästä, tuomitsemisesta, kritiikistä.

"Minä olen olemassa" - se on anteeksiantoa.

"Minä olen olemassa."

Tämä ei ole mielen asia. Se ei ole seremonia, mikä teidän on tehtävä, veden pirskottamista omaan päähänne anteeksiantamiseksi. Anteeksianto on todellisuudessa viisautta. Se vapauttaa teidät ja tuo viisaus on "Minä olen olemassa".

Tämä on turvapaikka. Se ei ole pieni huone suuressa talossa. Se ei ole pieni ajatus, mihin voitte juosta ja yrittää toistaa itsellenne. Se on tunne. Se on todellisuutta. Se on tietämistä. Se on turvallisuutta.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä.

Ei voi tuntea turvaa, silloin kun ei ole antanut anteeksi itsessään.

Ei. Juoksette edelleen piiloon ilman tuota anteeksiantoa. Keksitte edelleen lisää ja lisää makyoa, pidätte itsenne ylikiireisenä ja varattuna, jottei teidän tarvitse kohdata tätä syvää, syvään asiaa sisällänne - anteeksiantoa, viisautta, vapautumista.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä. Kunnolla syvään henkeä tähän hetkeen.

Ratkaisu

Kysyin aiemmin, miksi emme vain napsauta sormiamme ja saa tätä mestaruusjuttua tapahtumaan välittömästi. Se on kokemisen vuoksi, sen kokemuksen vuoksi jonka juuri kävitte läpi, tuon syvän anteeksianto-oivalluksen. Se ei ole kirkkouskontojen anteeksiantoa. Se on viisautta. Se on omaan viisauteenne yhdistymistä. Sitä se on. Yhdistymistä "minä olen olemassa" -oivallukseen. Se on sitä.

Kysyin aiemmin, miksi emme vain napsauta sormiamme ja saa tätä kaikkea tapahtumaan - voimme laittaa valot takaisin, kiitos.

No, lähden tämän analogian myötä. Toukka joka käy läpi toukkana olemisen kokemusta, mutta tietää, ettei se ole oikeasti toukka, elää päiviä ja viikkoja ja kuukausia toukkana ja lopulta jokin toukkamielessä sanoo: "On aika. Minun on päästävä ulos täältä. Tämä en ole minä. Tämä en ole oikeasti minä. Tämä on ollut kokemus. Rakastan teitä, toiset toukat. On aika lähteä. Lähden pois täältä. Voitte yrittää pidätellä minua, mutta kuolisin mieluummin, kuin olisin saavuttamatta suuruuttani."

Sitten se käy läpi transformaation kotelossa ja se on tietoinen. Se on tietoinen, että jokin muuttuu. Ja te tiedätte, että siinä on osa, mikä kiroaa nämä muutokset ja ansassa olemisen tässä kotelossa. Mutta osa siitä sanoo: "Tämä on hämmästyttävää. Vau! Tässä minä olen ja hankkiudun eroon kaikista näistä jaloista ja kaikesta tästä vihreydestä. Mutta tässä minä olen. Itse asiassa tiedostan muuttuvani, joten sitten kun minusta tulee se, mikä ikinä minusta tuleekin, tiedän tarkkaan, miten pääsin siihen."

Toukka sanoo itselleen: "Joo, minussa on osa, joka sanoo "voi jessus, mitä olen tehnyt? Mitä olen tehnyt? Olisin voinut olla vain yksi toukka."" Osa toukkaa sanoo: "Voi paska! Luulin sen olevan turvatonta, mutta tämä on todella turvatonta! Koska kenelläkään ei ole käsikirjaa, mitä tehdään, ja kuulin jonkun sanovan, että on punainen toukka nimeltään "Saatanoukka", mikä jahtaa minua, koska olen antanut itseni … mutta en välitä! En välitä, koska en voi jäädä sellaiseksi, kuin olin. Tiedän, että on jotain muuta, en ole pystynyt määrittelemään sitä. En ole pystynyt ilmaisemaan sitä sanoin, mutta jumala- … tota, sinäkin jumala, toukkajumala, olet hevonpaskaa! (Naurua) On jotain jumalan tuolla puolen ja tiedän sen ja aion löytää sen, vaikka mikä olisi! Ja tässä tietämisessä tiedän myös olemuksessani, että siitä huolimatta, että tämä on turvaton toukkamaailma, kaikki on hyvin koko luomakunnassa."

Kiitos, rakas shaumbra. Olkaa turvassa. Olkaa turvassa. Kiitos, kiitos. (Yleisö taputtaa)

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Avatar
Magellan sky code
Ylläpitäjä
 
Viestit: 1425
Liittynyt: 02.11.2013 09:18

Huhtikuun 2014 Shaumbra-lehdestä - IHMEITÄ TULEE

ViestiKirjoittaja hammer » 30.03.2014 20:04

IHMEITÄ TULEE

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Huhtikuun 2014 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Ensimmäisenä vuotenani Tobiaksen kanssa, ennen kuin aloin kanavoida, hän sanoi minulle: "Salli ihmeet ja niitä tulee. Kun niitä tulee, oivallat, ettei kyse ole ihmeestä, vaan omasta luomisestasi." Monia ihmeitä on tullut sen jälkeen.

Pian sen jälkeen Linda ja minä löysimme yhtäkkiä itsemme asumasta kauniissa Coloradossa 15 Teksasin vuoden jälkeen, löysimme "sattumalta" talon, jota rakastimme, lentoyhtiö jonka perustajajäsen olin, sai odottamattoman 10 miljoonan investoinnin ja muutamaa vuotta myöhemmin olohuoneessamme perustettiin Crimson Circle, mikä pian kukoisti kansainvälisenä henkisenä järjestönä. Tämä sai aikaan yhden ihmeen, kenties minulle merkitsevimmän: minulla oli kunnia tavata joitain upeimpia olentoja maan päällä. He kutsuvat itseään shaumbroiksi. Teidät.

"Salli ihmeet ja niitä tulee", Tobias sanoi. Minulta vei vuosia ymmärtää täysin hänen toteamuksensa toinen osa: "Oivallat, ettei kyse ole ihmeestä, vaan omasta luomisestasi."

Ihmeet eivät tule rukoilemisen tuloksena, koska Hengellä ei ole agendaa. Tämä on Hengen suurta myötätuntoa. Ei asioihin puuttumista. Ei tuomitsemista. Vain täydellistä hyväksymistä riippumatta siitä, mitä teemme. Silloin kun joku rukoilee, luulen hänen todellisuudessa selkeyttävän omia valintojaan ja halujaan ja lisäävän vilpitöntä intohimoaan. Mutta yleensä rukoukset eivät toteudu, koska ihmiset laittavat luomisen itsensä ulkopuolelle ja vastuun jonkin ulkoisen olennon käsiin. Voin melkein nähdä Hengen sanovan tuolle ihmiselle, joka rukoilee: "Älä käske minua tekemään, mitä tahdot! Siksi annoin sinulle elämän ja oikeuden olla todellinen luoja."

Ihmeitä ei tule tuurin tai kohtalon tuloksena. Taas kerran tämä siirtää luomisen jollekin Itsen ulkopuoliselle. En usko universumissa olevan mitään tuuria. Se olisi todella huono kosminen vitsi. Ei, tunnen, että universumi on täynnä puolueetonta energiaa, joka vain odottaa kaikkien palvelemista. Mutta monet ihmiset kulkevat elämän läpi ajatellen, että on jokin ulkopuolinen käsi, joka ohjaa heidän päiviään, eivätkä he koskaan oikeasti tiedä, kuka tai mikä tämä ulkoinen voima on, ja harvoin, jos koskaan, he tunnistavat sen tulevan sisältä.

Jotkut lukijat voivat viitata elämässään kokemuksiin, joissa enkeliolento pelasti heidät katastrofilta tai joissa heille tapahtui Jumalan antama ihme. En epäile tuon kokemuksen todenperäisyyttä – voin ajatella monia esimerkkejä omasta elämästäni, jolloin jotain mystistä tai taianomaista tapahtui minusta riippumatta. Mutta nyt vuosien jälkeen, kun Tobias sanoi: "Oivallat, ettei kyse ole ihmeestä, vaan omasta luomisestasi", alan käsittää, miten loin ja sallin nuo transformaatiokokemukset. Minulla on tosiaan ollut omat kokemukseni enkelien puuttumisesta asiaan, mutta nyt tiedän, että se tapahtui, koska jollain tasolla loin ja sallin sen.

Muuten, oletko huomannut, miten sanasta "salliminen" tulee enemmän ja enemmän osa jokapäiväistä tietoisuuttasi? Luulin, että tämä oli suhteellisen uusi termi tai käsite, minkä Adamus esitteli, erityisesti alkaessamme pitää kvanttisallimisen työpajoja. Mutta yhtenä päivänä tutkin vanhoja Tobias-kanavointeja ja oivalsin, että hän käytti sanaa säännöllisesti 10-14 vuotta sitten. En tainnut kuulla sitä silloin – tai ollut valmis kuulemaan. Sallimisesta on tullut minulle nyt yhtä tärkeää kuin tietoinen hengittäminen. En salli mitään erityistä, kuten yltäkylläisyys, terveys tai hyvä parkkipaikka. Minä vain sallin ilman suodattimia tai esteitä. Sallin oman Itseni koko loistossaan ja arvokkuudessaan, mikä on ollut piilossa hyvin pitkään.

Yksi viimeisimmistä ihmeistä elämässäni on uusi Crimson Circlen yhdistymiskeskus. Tämä on ohjelmalähetysstudio, mitä rakennamme Coloradoon. Viime vuonna CC-henkilökunta ja neuvonantajat puhuivat omasta paikasta kuukausi-shoudien ja muiden tapahtumien lähettämiseen, kuten DreamWalkit ja Adamuksen erityisviestit. Mutta kustannukset tilavuokrasta, remontoinnista ja studiovarusteista ylittivät budjettimme … tai niin luulin.

Helmikuun shoudissa rakas Adamus rohkeasti ilmoitti, että oli oman paikkamme aika. Hän kutsui shaumbroja panostamaan 44 dollaria – tai sitten ei. Samana iltana shoudin jälkeisellä päivällisellä Wondervu Caféssa shaumbrat kysyivät minulta, miten paljon ajattelin saatavan kerättyä uutta studiota varten. En uskaltanut vastata. Vaikka minulla oli jokin määrä mielessä, tiesin olevan sallimisen aika, ei rajoittamisen.

Päivällisen jälkeen menin kotiin ja tarkistin Crimson Circlen tietokannasta, oliko kukaan vastannut Adamuksen kutsuun. Se oli yksi sellainen "totuuden hetki". Osallistuisivatko shaumbrat? Vedin syvään henkeä, ennen kuin klikkasin loppusummaa, vaikka oli kulunut vasta muutama tunti nettilähetyksestä. Leukani loksahti auki, kun näin alkusumman. Ainoastaan neljässä tunnissa shoudin jälkeen shaumbrat olivat panostaneet yli 35.000 dollaria. Olin ällikällä lyöty.

Seuraavien 10 päivän kuluessa loppusumma oli kivunnut 100.000 dollarin yli. Yritin olla ajattelematta asiaa … ja vain sallin. Emme tarkoituksella mainostaneet rahankeruuta muuten kuin nettisivujen mainoksilla. Ei sähköposteja, ei muistutuksia, ei "hypetystä". Vain sallimista. Olin valmistautunut näkemään Gaussin käyrän, missä panostukset saavuttavat huipun ja sitten hidastuvat, mutta niiden tuleminen vain jatkui. Ihme kehittyi. Summa osui 200.000 dollariin viisi päivää ennen maaliskuun 1. päivän shoudia ja nettilähetyksen alkaessa yli 4000 shaumbraa ympäri maailmaa oli panostanut 226.000 dollaria! Vielä määräajan umpeuduttuakin shaumbrat jatkoivat panostamista. Tänään summa on 237.000 dollaria.

Shaumbrojen panostukset kustantavat maailmanluokan lähetysstudion, missä on viimeaikaisimmat varusteet ja teknologia. Se kattaa remontointi- ja laitekustannukset sekä kahden vuoden vuokrat.

Tämä ei ollut tuuria tai kohtaloa eikä se tullut rukousvigilioiden pitämisestä. Se ei tullut edes Adamukselta. Se oli sallimisen ihme.

"Salli ihmeet ja niitä tulee." Kiitos viisaasta ja kauniista neuvosta, Tobias. Voit olla varma, että jatkan lisäihmeiden sallimista elämässäni.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Seuraava

Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: ikadefujeto ja 11 vierailijaa

cron