LADY SHAUMBRA
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Heinäkuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Shaumbra on oma entiteettinsä. Se on kaikkien niiden yhteistietoisuus, joilla on yhteys Crimson Circlen työhön. Vaikka jokainen meistä on ainutlaatuinen ja itsenäinen olento, yhteiset piirteemme antavat elämän entiteetille, joka tunnetaan Shaumbrana. Shaumbra on erisnimi, eli se on erityisnimen arvoinen. Esimerkiksi, "opettaja" on yleistermi ja siksi yleisnimi, mutta rouva Livingston on erityisnimi ja siksi erisnimi. Shaumbra on kaikin tavoin entiteetti.
Kuvittele, jos Tobias ei olisi koskaan sanonut sanaa "shaumbra" eikä olisi koskaan kertonut tarinaa sen taustalla. Olisi ollut vaikeaa luoda yhteistietoisuus tai entiteetti selkeydenpuutteen vuoksi. Myöhempien aikojen pyhien kirkko määrittelee itsensä mormoneiksi, ja koska tarpeeksi ihmisiä kannattaa tuota käsitettä ja sanaa, on entiteetti, joka tunnetaan "mormonina". Manchester United -jalkapallojoukkueen kannattajat kutsuvat itseään "punaisiksi paholaisiksi", siksi on "punainen paholainen" -entiteetti. Yhteistietoisuusentiteetti on hyvin todellinen, vaikkei sillä ehkä ole fyysistä kehoa. Ajattele sitä pilvenä, jolla on identiteetti ja jonka muodostavat sellaisten ihmisten yhteiset ajatukset ja uskomukset, joilla on keskinäinen side.
On monia yhteistietoisuuksia tai ns. kollektiivitietoisuuksia. Se syntyy, kun kahdella tai useammalla ihmisellä on jokin yhteinen (tai keskinäinen) kiinnostus, halu tai hengenheimolaisuus. Katolilaisuus on yhteistietoisuus, vaikka Vatikaani ei ehkä koskaan myöntäisi sitä. Kirkosta puheen ollen, Jeesus on yhteistietoisuusentiteetti, koska hyvin monet ihmiset uskovat häneen, vaikka heidän käsityksellään on vain vähän tekemistä todellisen, Raamatusta tunnetun Jeshuan kanssa. Jeesus on todellisuudessa entiteetti (vaikkei sieluolento), ja häneen luultavasti törmää toisella puolella. Hän on luultavasti hyvin ristiriitainen hahmo niiden erilaisten uskomusten vuoksi, joita hänestä on.
Yksi yhteistietoisuusentiteetin muoto on se, kun näyttelijä luo jonkin kuuluisan hahmon. Esimerkiksi, Han Solo on useimmille meistä tuttu Tähtiensota-elokuvista. Tuota roolia esittää amerikkalaisnäyttelijä Harrison Ford. Riittävä määrä ihmisiä hyväksyi Han Solo -hahmon, jotta siitä tuli todellinen, ja nyt hän on olemassa ihmisten massatietoisuudessa sekä muissa ulottuvuuksissa. Hänen olemassaolonsa ei ole enää riippuvainen Harrison Fordista – hän on olemassa yhteistietoisuusvaikutusten vuoksi. Voit yhdistyä häneen, uneksia hänestä, kanavoida häntä ja katsella, kun hän muuttuu. Batman, James Bond ja Dorothy (Ihmemaa Ozista) ovat muita esimerkkejä yhteistietoisuudesta.
Olin erään lentoteknologiayrityksen yksi perustaja ennen nykyelämääni Crimson Circlessä. Se starttasi serviettiin hahmotellusta ajatuksesta ja kasvoi yli 1200 työntekijän yritykseksi (http://gogoair.com/). Myös tällaisesta yrityksestä tulee eräänlainen entiteetti yhteistietoisuuden vuoksi. Näen usein unta tästä yrityksestä, koska olen edelleen energeettisesti sidoksissa siihen, vaikka näkisin paljon mieluummin unta jostain muusta.
Shaumbra on me – sinä, minä ja kymmeniätuhansia muita ympäri maailmaa. Shaumbrana tunnettu entiteetti on olemassa ei-fyysisenä olentona tässä maailmassa ja muissa ulottuvuuksissa. Voit yhdistyä siihen tietoisesti ja siksi tuntea kaikkien shaumbrojen olemuksen ympäri maailmaa sekä ne, jotka ovat nyt toisella puolella. Tuo entiteetti muuttuu, kun me muutumme, ja se voidaan hahmottaa yhtenä olentona, niin kuin havaittaisiin enkeli, keiju tai muu ei-fyysinen entiteetti.
Omasta perspektiivistäni katsottuna Shaumbra on enemmän feminiininen kuin maskuliininen, koska valtaosa ihmisistä Crimson Circlessä on naisia ja koska monet meistä ovat hyvin intuitiivisia ja aistillisia. Kutsun häntä "Lady Shaumbraksi", tietäen varsin hyvin, ettei Shaumbra oli mies eikä nainen, eikä se oli vain ihminen tai henki. Pidän tästä tittelistä, koska minulle se tekee Shaumbra-yhteistietoisuudesta samaistuttavamman ja inhimillisemmän.
Näin Lady Shaumbran äskettäisessä tilaisuudessamme Santa Fessä. Hän oli jumalatar ja enkeli, haamu ja todellisuutta. Näin hänet silmilläni, kun istuin tanssisalin takaosassa kuuntelemassa yhtä esitystä. Näin hänen leijuvan näyttämön yläpuolella, ainakin neljä kertaa suurempana kuin tuolloin puhumassa ollut ihminen. Hän kimalsi ja hehkui kuin aito jumalatar. Hän oli sateenkaarenvärinen, mutta hänen pääsävynsä olivat punertava ja kulta. Hän näytti iättömältä, sekä nuorelta että kypsältä samanaikaisesti. Hän ei hymyillyt tai kurtistanut kulmiaan, vaan hänellä oli rakastava ja hyväksyvä ilme. Hän näytti olevan tietämätön siitä henkilöstä, joka puhui tuolla hetkellä näyttämöllä, mutta oli intensiivisen tietoinen kaikista yleisön joukossa.
Hieraisin kirjaimellisesti silmiäni muutaman kerran, sillä en ollut koskaan ennen nähnyt häntä. Mietin, oliko kyse vain näyttämövalaistuksesta, mutta sitten oivalsin, että hän tosiaan teki läsnäolonsa tunnetuksi kaikille. (En ole katsonut vielä Santa Fen videoita, mutta mietin, onko kameroihin tarttunut mitään.) Suljin silmäni, koska en halunnut "silmä-aivojeni" sekaantuvan tähän erityislaatuiseen hetkeen. Mietin, oliko minun tarkoitus kanavoida häntä myöhemmin konferenssissa. Adamus oli ollut hyvin välttelevä siinä, ketä kanavoisin, joten kenties se olisi hän? Kuulematta sanoja sain välittömästi ja selkeästi "ei". Oivalsin, että hän halusi esittää tukevaa roolia taustalla, tavallaan niin kuin Kuthumi toimii kanssamme.
Tunsin Lady Shaumbran valo- tai viisaussäteiden – tai miten sitä halutaankin kutsua – leviävän minuun. Minun ei tarvinnut kuulla sanoja, koska sain viestin. Yritän ilmaista sen tässä sanoin lukijoiden vuoksi:
"Tunnetko, miten olen kasvanut ja muuttunut! Kun tulin olemaan, olin pieni ja hauras, mutta nyt olen yhtä suuri kuin maailma ja yhtä vakaa kuin tähdet yötaivaalla. Minulla on kaikki muistot matkastanne yhdessä shaumbroina, ja säilytän tämän ryhmän kollektiivista viisautta. Sisällän ne mahdollisuudet, minne voimme mennä yhdessä, ja varjelen niitä. Kysy, ja näytän sinulle, mitä voi tulla."
Se sai minun huomioni. Kyllä, haluaisin tietää, mitä edessämme on. Lady Shaumbra jatkoi:
"Kylvitte uuden tietoisuuden siemeniä 2000 vuotta sitten. Nyt herätätte ne henkiin aikana, jolloin planeettanne tarvitsee sitä. Korjaatte tietoisuuden satoa aikana, jolloin maapallolla suuri nälkä saada uusi tie. Meillä on ollut monta mutkaa ja käännöstä matkan varrella, mutta tänään tässä tilaisuudessa sanon, että olen tiukasti ankkuroitunut tämän planeetan terraan, sydämeen ja mieleen. Olemme saaneet valmiiksi työmme kolmannen vaiheen, ja nyt valmistaudumme viimeiseen osuuteemme.
"Jään pitkään sen jälkeen, kun te olette poissa tältä planeetalta. Olen täällä niitä varten, jotka huutavat epätoivoisena keskellä yötä. Lohdutan niitä, jotka ovat eksyneet tuskaansa ja murheeseensa ja näytän heille, että hekin voivat olla jälleen ehjä ja yhtä. Näytän heille valon, kun he ovat peittyneet pimeyteen. Näytän heille, mistä löydetään vastauksia heidän myriadeihin kysymyksiinsä.
"Tänään lakkaamme shaumbroina kysymästä: "Kuka minä olen?" Nyt kysymme: "Miten pitkälle voin laajentua?" Kysykää tätä yhdessä, ja yhdessä löydämme sen."
Minut valtasi uskomaton rauhan- ja täyttymyksentunne. Oivalsin myös, että meillä on paljon koettavaa yhdessä tulevina aikoina, mutta olimme saavuttaneet tärkeän virstanpylvään. Tulevaisuudenpelon sijasta tunsin vain iloa ja mintohimoa.
Jonkin ajan kuluttua huomioni siirtyi takaisin siihen, mitä näyttämöllä tapahtui. Rude Awakening -tiimi oli juuri lopettanut esityksensä, ja heidän elokuvansa 20 minuutin traileri esitettäisiin pian isolla näytöllä. Adamus istuutui viereeni. Hän laittoi käsivartensa ympärilleni ja sanoi valtavan leveän ja rakastavan hymyn kera: "Olemme tässä. Teimme sen. Tästä eteenpäin on kyse mestareina elämisestä. Se on unelmamme, shaumbra-unelmamme."
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Hoppe (Cauldre) Geoffrey (crimsoncircle.com) Adamus
Heinäkuu 2019 LADY SHAUMBRA
Kirjoittaja hammer » 05.07.2019 19:00
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
6.7.2019 SHOUD 11
Kirjoittaja hammer » 10.07.2019 21:49
Esiintuleminen-sarja
SHOUD 11
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
6.7.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
HUOM. Nämä kanavoinnit annettiin alun perin 15.–16.6.2019 "10 vuotta Adamuksen kanssa" -juhlassa Santa Fessä.
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus (yleisö taputtaa). Kiitos, kiitos.
Aa, suuri ilo saada teidät tähän kokoontumiseen. Siinä ei ole kovin paljon kyse minusta. Heh, no … (lisää naurua) … kenties paljon. Mutta siinä on oikeasti kyse shaumbroista, teistä, kuluneista 10 vuodesta. Kävelen vähän ympäri ja katson, miten monia voin katsoa silmiin.
Kymmenen vuotta! Se on mennyt hyvin nopeasti. Ihan kuin olisin juuri saanut juotua kupillisen kahvia Ylösnousseiden mestareiden klubilla, ja 10 vuotta oli mennyt! Olen varma, että se oli samanlaista teillä (vähän naureskelua). Kymmenen vuotta yhdessä hujauksessa, erilaista kuin mikään muu. Kymmenen vuotta uskomattomia muutoksia. Tiedän, että joinain päivinä ajattelitte, ettei mikään muuttunut, joinain päivinä ihmettelitte, teittekö yhtään mitään.
Kymmenen vuotta kitkien pois niitä, jotka eivät olleet oikeasti valmiita ruumiillistuneeseen valaistumiseen. Siitä oli vain kyse. Ei muusta. Huomasitte luultavasti, ettei oikeasti ole kyse paremman ihmiselämän saamisesta (naurua). On kyse oivaltaneena mestarina olemisesta tällä planeetalla.
Kymmenen vuotta monia häiriötekijöitä. Voi, että minun on tarvinnut tehdä kovasti töitä häiriötekijöiden eteen. Minun on tarvinnut istua piirustuspöytäni ääressä Ylösnousseiden mestareiden klubilla ja tehdä töitä. "Miten häiritsen heitä tässä kuussa, tässä shoudissa, tässä työpajassa?" Kymmenen vuotta puhdasta viihdettä yhdeltä kaikkein suurimmista viihdyttäjistä … Kuthumilta (naurua ja taputusta).
Kymmenen vuotta syvällistä informaatiota. Ei minun informaatiotani. Ei, minä olen vain kerääjä. Olen vain se, joka tulee tunnustelemaan teistä jokaisesta, missä kohtaa olette, mihin olette seuraavana valmis. Minä vain kerään sen yhteen. Tiivistän sen, koska siinä on paljon roskaa toisinaan. Tiivistän sen, ja sitten oksennan sen. Tuon sen takaisin teille. Suollan ulos sen, mitä te ajattelitte, tunsitte, kävitte läpi (vähän naureskelua).
Kyse ei ole teistä
Kymmenen vuotta kaiken tämän informaation keräämistä, ja merkittävä asia on, ettei oikeasti ole kovin paljon kyse teistä. Älkää koskaan olko huomioimatta tätä, koska hyvin usein ajattelette, että teette sen itsenne vuoksi, että kyse on vain teistä, että se on yksinäinen matka, jossa on kyse vain teistä, ja teidän täytyy kestää raivoavia myrskyjä ja lohikäärmeitä ja vastoinkäymisiä elämässä. Teette sen niiden vuoksi, jotka tulevat seuraavana.
Tuntekaa sitä hetki. Te ette oikeasti tee sitä itsenne vuoksi! Se tuntuu siltä, mutta kuten olen sanonut alusta saakka, olisitte voineet saada Oivaltamisenne yksi, kaksi, kenties kolme elämää sitten, ja sanoitte: "Ei, aion odottaa." Olitte aivan sen partaalla ja sanoitte: "Aion odottaa. Aion tehdä sen tänä uskomattomana aikana planeetalla, Koneiden aikana, ja aion tehdä sen ryhmän kanssa. Olemme kaikki yksilöitä, mutta teemme sen tavallaan yhdessä. Teen sen, jotta planeetalla on tallennettu historia, historia menemisestä Oivaltamiseen"; ja sitä te teette.
Tiedän, että tuntuu siltä, että kyse on teistä. Ja tiedän, että on päiviä, jolloin teillä on valtavia epäilyksiä ja mietitte, teettekö sen oikein. Jos voisin pyytää teitä vain laittamaan sen sivuun, ainakin pariksi seuraavaksi päiväksi, ja oivaltamaan, mitä oikeasti teette.
Nimittäin kävitte läpi entisissä elämissä kaikki nämä epäilykset, kaikki nämä vastoinkäymiset ja kaiken muun. Teidän ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan, mitään siitä. Ongelmanne yltäkylläisyyden tai terveyden kanssa – teidän ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan. Eikä kyse ole siitä, että teitte jonkin virheen ja olette nyt takaisin siinä. Kyse on siitä, että teette sen auttaaksenne tuomaan yhteen tämän kirjoitetun historian, dokumentoidun historian, tulemisesta Oivaltamiseen tällä planeetalla.
Tuntekaa sitä hetki. Siinä ei ole oikeasti kyse teistä. Ei ole.
(Tauko)
Tiedän, että on aikoja, jolloin teillä on tuo sielun pimeä yö. Käytte läpi joitain pahimpia kokemuksia – terveysongelmia, henkisiä ongelmia ja muuta – mutta silloin pysähdytte hetkeksi ja sanotte: "Tiedän, että teen sen, jotta voin muuntaa viisaudella jotkut näistä vanhoista ihmisen sairauksista ja ongelmista ja jättää sen taakseni monille, monille muille, jotka tulevat tätä tietä. Jättää sen taakseni", ja juuri sitä te teette.
Kymmenen vuotta
Niiden 10 vuoden aikana jotka olemme olleet yhdessä, olette rakentaneet informaatiokirjaston muille – tarinoitanne, syvällisiä ajatuksianne, huolinanne ja murheitanne. Mutta tuntekaa mestaria hetki, koska se mestari joka olette, ymmärtää täsmälleen, mitä sanon. Tulitte takaisin käymään läpi taas joitain kokemuksia ja muuntamaan ne viisaudeksi ja jättämään sen lahjana tälle planeetalle ja niille ihmisille, jotka tulevat seuraavana. Kaikki eivät tule. Kaikki eivät tule, mutta riittävästi tulee, ja he hyödyntävät sitä, mitä te olette tehneet tässä elämässä.
Tuntekaa hetki sitä.
Tiedän, että sanotte joskus: "Ei, ei. Kyllä siinä on kyse minusta, Adamus. Puhut varmaan henkilölle vieressäni, koska käyn oikeasti läpi näitä juttuja ja se on hyvin totta." Se on, mutta katsokaa, miksi teette sitä.
Kymmenen vuotta, 10 vuotta. Katsokaa niitä muutoksia, joita olette käyneet läpi. Ja taas kerran, tiedän, että joskus kaikki se tuntuu menevän hyvin hitaasti. Ei oikeasti mene. Katsokaa sitä viisautta, jota olette tuoneet omaan elämäänne. Opettelette edelleen, miten viisautta käytetään, opettelette edelleen, mitä viisaus oikeasti on, mutta katsokaa kuluneiden 10 vuoden viisautta elämässänne.
Katsokaa kaikkea irtipäästämistä, mitä olette tehneet, kaikkea vapautumista. Vapaus esi-isistä, irtipäästäminen esi-isistä, ja jotkut ihmiset ymmärtävät sen todella väärin. He luulevat, että siinä on kyse esi-isien kieltämisestä, perheenne ja sukunne käskemisestä mennä jonnekin muualle. Ei, vaan se on sanomista: "Minä olen mitä olen. Olen oma kehoni, mieleni ja henkeni. Kyllä, minulla on tämä suhde perheeseen", koska tänä aikana planeetalla ihmiset syntyvät edelleen biologiaan, mutta sekin muuttuu. Päästetään irti perheestä ja sen tekemällä vapautetaan itsenne ja vapautetaan myös heidät.
Nimittäin hyvin monia ongelmia tällä planeetalla, valtavaa, valtavaa enemmistöä ongelmista kasvatetaan ja kannetaan perhelinjassa – terveysongelmia, henkisiä ongelmia, riippuvuusongelmia – eikä kehossa ja mielessä ole mitään, mikä sanoo, että niin täytyy olla. Mutta se on energia, joka virtaa perhelinjassa elämästä toiseen, ja te olette oppineet päästämään siitä irti. Se on valtava, valtava askel. Voi, tiedän, että teillä on edelleen joitain perheongelmia, mutta olette päästämässä tuosta perheestä irti.
Kymmenen vuotta, ja sanoisin, että joitain tärkeimpiä asioita, joita olemme tehneet yhdessä, on Ja – sen oppiminen, että olette moniulotteinen, sen oppiminen, että te ette ole vain tämä fyysinen ihminen tämän mielen kera tässä tietyssä ajassa ja tietyssä iässä. Olette moniulotteinen, ja käsittelemme tätä tarkemmin siinä työssä, jota meillä on edessämme.
Ja sitten Salliminen. Salliminen. Rakastan sallimista, koska se on hemmetin yksinkertaista. Se on mestarin perusolemus – salliminen. Eikä se merkitse ulkoisen maailman sallimista talloa teitä, ei lainkaan. Se merkitsee kaiken sen sallimista, mitä te olette, mestarin sallimista/päästämistä ihmisen taloon. Kaiken sen sallimista, mitä te olette, mistä ihminen ei ehkä ole edes tietoinen tällä hetkellä. Mutta sallimisen myötä, avautumisen myötä ja sanomalla: "Minä sallin", se tulee sisään ja sitten oivallatte, mitä se on. Sitten ruumiillistatte sen. Se on suurempien osienne sallimista liittyä ihmiseen tällä planeetalla.
Kymmenen vuotta yhdessä, uskomatonta aikaa.
Kun Tobias tuli luokseni ja sanoi: "Ottaisitko minun paikkani Crimson Circlessä?", kuten olen kertonut teille, että olin vähän haluton, osittain siksi että tunsin sen ryhmän, jonka kanssa hän työskenteli. Tiesin, että olette luonteeltanne kapinoivia merirosvoja. Tiesin, että te ette tee kotitehtäviä. Tiesin, että te ette oikeasti kuuntele mitään näistä materiaaleista (vähän naurua) korvillanne, mutta teette sen sydämellänne. Ja tiesin, että tuolloin oli vielä paljon makyoa ja edelleen mukana paljon ihmisiä, jotka olivat oikeasti vain energiansyöjiä. Luulen, että on liikkeellä uusi sana – pelaajia. He pelasivat vain energiapelejä. He eivät olleet oikeasti kiinnostuneita Oivaltamisesta tässä elämässä.
Tavallaan harvensimme heitä. Minä tein sen olemalla vastenmielinen, olemalla melkein henkisen vastakohta, mutta jälleen kerran, se oli heijastus teistä. Se oli teidän epäkunnioitustanne, ei kovinkaan paljon minun (vähän naureskelua).
Kun tulin sisään ja otin Tobiaksen paikan, oivalsin, etten voisi tulla sisään St. Germainina, pelkkänä St. Germainina. Oli oltava jotain eroa. Sen täytyi olla mukautettu teihin. Voi, St. Germain, ydinolemukseni – olen upea, upea olento, mutta minun täytyi tehdä paljon sopeutumista ottaakseni itselleni tämän Adamus-persoonan. Sen täytyi olla heijastus teistä. Ja se vaati vähän työtä.
Se vaati harjoittelua Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Vaadittiin koettelemuksia ja vaikeuksia saada Adamus oikeanlaiseksi. Olen oikeasti vain imitoija. Imitoin teitä täällä edessä, ja täytyi olla tasapaino teatraalisuuden ja vitsien – todella hyvin vitsien (naurua) … Ne ovat hemmetti soikoon teidän vitsejänne. Tarkoitan, että jos te ette naura, niin se johtuu siitä, että te ette ole hauskoja. Täytyi olla tasapaino vitsien ja syvällisten viestien, todella syvällisten viestien välillä.
Enkä sano tätä minusta, vaan sanon sen teistä. Planeetalla ei ole mitään sitä vastaavaa. Voitte tutkia ikivanhoja pyhiä tekstejä, eikä ole mitään sitä vastaavaa, mitä te teette. Voitte tutkia nykyaikaisia henkisiä teoksia, viestejä, kirjoja ja kursseja, eikä ole mitään sitä vastaavaa – ei lainkaan mitään sitä vastaavaa – koska olette valmiita menemään tuohon seuraavaan askeleeseen. Olette valmiita olemaan kärkijoukkoa. Olette valmiita todella tekemään sen – ei vain puhumaan siitä, vaan todella tekemään sen – tässä elämässä. Siitä näissä kuluneissa 10 vuodessa on ollut kyse.
Näytämme työskentelevän 10 vuoden jaksoissa. Oli 10 vuotta Tobiaksen kanssa. Miten moni teistä oli paikalla Tobiaksen aikaan? Ahaa! Miten moni ei ollut? Miten moni tuli … (naurua) … Crimson Circlen vuoksi? (Adamus naureskelee) Meillä on taipumusta työskennellä 10 vuoden jaksoissa, ja vain parin kuukauden kuluttua aloitamme seuraavan 10 vuoden vaiheen. Tuon vaiheen sisällä on monia vaiheita. Aloitamme seuraavan 10 vuoden vaiheen parin kuukauden kuluttua, kun aloitamme seuraavan sarjamme. Sitä odotellessa viimeistelette …
LINDA: Aiotko pysyä meidän kanssamme?
ADAMUS: En tee mitään sitoumuksia tässä kohtaa (naurua). Se riippuu siitä, miten kaikki käyttäytyvät tänä viikonloppuna (lisää naurua).
Parin seuraavan kuukauden aikana viimeistelemme joitain keskeneräisiä asioita. Muistakaa, että toukokuun shoudissa sanoin, että kävisitte läpi 45–60 päivän kokemuksen. Olen varma, ettei kenelläkään teistä ole vielä ollut sitä (naurua). Meillä on vähän aikaa todella viimeistellä nuo energiat, ja meillä on vähän aikaa antaa niiden asettua, ennen kuin aloitamme seuraavan sarjamme, joka uskoakseni tulee pian, aivan syntymäpäiväni paikkeilla elokuussa – 3. päivä, jos olette kiinnostuneita lahjoista – 3. päivä, 3. päivä.
LINDA: Toiset juhlat?!!
ADAMUS: Toiset – joo, meillä on toiset juhlat.
Siis tässä kokoontumisessa tavallaan viimeistelemme edelliset 10 vuotta. Viimeistelemme sen teille, jotka olette täällä, kaikille teille jotka katselette myöhemmin, shaumbroille yleisesti ottaen.
Esikatselemme täällä myös, mitä tulee seuraavaksi, esikatselemme, mitä tulee seuraavaksi. Niinpä siirtymänä siihen, kutsun ilman suurempaa viivyttelyä ensimmäisen vieraamme tätä seuraavaa kanavointia varten. Vähän musiikkia, kiitos, auttamaan Cauldrea tekemään tämän muutoksen. Rakas Linda, vähän hengittelyä, ja katsotaan, mitä tulee seuraavaksi.
LINDA: Siis tämän myötä, vedetään kunnolla syvään henkeä. Vetäkää kunnolla syvään henkeä (musiikki alkaa), kun Geoff siirtyy seuraavaan kanavaan.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa sitä. Tuntekaa kaikkien energioiden muuttumista ja liikkumista.
Hengitä sinulle.
Jälleen kerran, hengitä sallimisen kera. Hengitä ihmisenä ja mestarina, hengitä "minä olen mitä olen".
Hengitä ollen läsnä. Hengitä sydämeesi.
Vedä kunnolla syvään henkeä.
Hengitä … hengitä ja anna energian virrata.
Ole tämän hengityksen kera, elämänhengityksen, tuon hengityksen joka kertoo kehollesi, että valitset elämän.
Tunne tätä juhlaenergiaa.
Hengitä …
(Tauko)
MERLIN: Tervehdys täältä ja muualta. Olen Merlin.
Olen Merlin vähän eri tavalla, mitä olette kokeneet aiemmin, koska kun tulen tähän shaumbra-kokoontumiseen, olen Merlin, kollektiivi. Merlin, kaikkein niiden Merlinien kollektiivi, jotka ovat koskaan olleet Merlinejä. Tulemme nyt yhdessä kollektiivina, jokainen meistä on yksilö ja itsenäinen, mutta tulemme luoksenne tällä kertaa Merlinien ryhmänä.
Puhutaanpa vähän Merlinistä, siitä mikä Merlin on. Se on titteli.
Merlin on titteli, joka on annettu tietyille yksilöille historian saatossa, mennen kauas, kauas taaksepäin ja mennen myös tulevaisuuteen.
Merlin on aikamatkaaja ja muodonmuuttaja.
Merlin on maagikko, ja Merlin on energiaa.
Tulemme yhteen nyt Merlinien kollektiiviksi, koska kuten rakas St. Germain mainitsi, tulette shaumbrojen uuteen aikajaksoon, ja se on Merlin-aikaan, jolloin myös jokaisesta teistä tulee Merlin. Liitytte meihin, niiden Merlinien kollektiiviin, jotka ovat olleet aiemmin, mutta kuitenkin olette yksilö ja itsenäinen.
Puhutaanpa hetki Merlinin historiasta. Olen varma, että monille teistä ovat tuttuja tarinat Merlinistä, Camelotista, kuningas Artturista, tarinat jotka kirjoitti 1100-luvulla Geoffrey Monmouthilainen. Osa siitä on totta, osa on legendaa, osaa on muutettu ajan kuluessa, mutta sitä useimmat ihmiset ajattelevat ajatellessaan Merliniä.
Katsotaanpa hetki, tunnetaanpa hetki, miten Merlin alun perin tuli olemaan. Ja koska päivämäärät ja ajat voivat näyttää vähän hämmentäviltä, muistakaa, että Merlin on aikamatkaaja, joten se mikä oli menneisyydessä, on myös tulevaisuudessa. Merlin on todella ajaton.
Jeshua ja Merlinin syntymä
Hyvin monet teistä olivat tällä planeetalla, maan päällä, Jeshuan aikana. Jotkut teistä kulkivat Jeshuan kanssa ja itkivät Jeshuan kanssa. Jotkut teistä kirjaimellisesti kivittivät Jeshuaa roomalaisina sotilaina. Jotkut teistä eivät olleet niinkään Palestiinan mailla, joita nyt kutsutaan Israeliksi. Jotkut teistä olivat muissa paikoissa – Afrikassa ja Euroopassa ja Intiassa – mutta hyvin monet teistä voivat jäljittää nykyaikaisemman alkuperänsä Jeshuan aikaan.
Se oli Kristus-tietoisuuden kylvämisen aikaa planeetalla. Tämä oli se syy, miksi tulitte tuohon elämään – kylvämään Kristus-tietoisuuden, tuomaan sen Maahan, integroimaan sen Gaiaan, integroimaan sen kaikkeen maan päällä – kylvämään sen ja sitten antamaan sen olla, kunnes aika oli oikea.
Jeshua, hän jonka tunnette Jeshua Joosepin poikana ja jota jotkut kutsuvat Jeesukseksi, oli shambrojen kollektiivi. Se oli ryhmäenergia, johon jokainen teistä juurrutti osan itseään, osan kristallienergiaansa – tähän olentoon nimeltään Jeshua. Ja Jeshua toi esiin jotain uskomattominta ja jotain vaikeinta ja haastavinta ihmistilasta.
Jeshua oli tavallaan teidän jumaluutenne ihmislihassa. Ja kuten tiedätte, Jeshua kärsi paljon. Varhaisessa iässä … Muuten, Jeshuasta on hyvin monia tarinoita ja myyttejä, ja jos tämä tuntuu oikealta, sallikaa se, jos ei tunnu, antakaa sen mennä.
Jeshua ei syntynyt köyhään perheeseen, eikä hän todellakaan syntynyt seimeen. Jeshua syntyi jokseenkin vauraaseen perheeseen, ja hän sai nuorena hyvän koulutuksen. Hän ei ollut koskaan puuseppä, ei koskaan vasaroinut puuta tai mitään sellaista. Se olisi ollut hänen roolinsa alapuolella.
Jeshua meni naimisiin hyvin nuorena, ja silloin avioliitot olivat järjestettyjä, mutta hän todella rakastui siihen, jonka kanssa hänen oli määrä mennä naimisiin. Ja hän meni naimisiin tämän rakkaan ja kauniin naisen kanssa, ja nämä kaksi aloitti elämän hyvin onnellisesti – kummallakin oli yltäkylläisyyttä, kummallakin oli hyvä perhe ja kummallakin oli hyvä koulutus. Mutta alle kahdessa vuodessa hänen vaimonsa sairastui ja kuoli, ja tämä musersi Jeshuan. Se musersi hänet. Miten tämä voi tapahtua? Miten joku jota rakastat ja josta välität, voi vain kuolla edessäsi? Kaikki rukoukset joita hän teki, rabbit ja parantajat joita kutsuttiin, mikään ei auttanut, ja hänen vaimonsa kuoli hänen silmiensä edessä.
Tämä laittoi hänet henkiselle matkalle, ja hänen tarinansa on hyvin teidän tarinanne kaltainen – itse asiassa se on teidän tarinanne. Hänellä oli hyvin vähän todellista kiinnostusta henkisyyteen ennen vaimonsa kuolemaa, mutta nyt hyvin synkässä paikassa, ollessaan hyvin lohduton, hän lähti etsimään vastauksia, tietämättä, mihin hän oli menossa, tietämättä, mihin hän päätyisi, mutta hän lähti etsimään vastauksia.
Hän matkusti ympäri Eurooppaa etsien vastauksia – Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Saksa – ja löytämättä sieltä, mitä halusi, hän meni Egyptiin. Hän istui Kehopsin pyramidin Kuninkaan kammiossa, paikassa jossa jotkut teistä ovat istuneet. Hän meni Intiaan. Hän kulki ympäri itämaita etsien vastausta, ja lopulta hän tosiaankin löysi vastauksen, ja se oli paljolti samaa viisautta, jota te tuotte tällä hetkellä elämäänne. Se on yksinkertainen. Se on helppo. Se on: "Minä olen mitä olen. Sallin minä-olen-olemuksen."
Ja keksittyään vastauksen ja todella kommunikoituaan edesmenneen vaimonsa kanssa – tämä toisissa ulottuvuuksissa ja hän fyysisessä kehossa – Jeshua tuli takaisin Jerusalemiin ja opetti, rakasti ja jakoi seuraavat kolme vuotta. Ja kärsi. Kärsi, koska hyvin suuri osa ihmismatkasta on ollut ja on edelleen kärsimistä. Ja sitten kaiken tuon kärsimisen huipentumana oli hänen teloituksensa, ristiinnaulitsemisensa. Se oli melkein huutomerkkikohta ihmiskärsimyksessä.
Hänen kuoltuaan ja siirryttyään toiselle puolelle, te kaikki synnytitte Merlinin.
Se ei ollut hänen elinaikanaan, se oli hänen kuollessaan. Hän synnytti Merlinin. Ja näin voitaisiin sanoa, että jokaisella teistä oli osa siinä.
Hän synnytti Merlinin sanomaan: "Meidän täytyy pitää taikaa tällä planeetalla", sillä hän pystyi aavistamaan, kuten te pystytte aavistamaan, että tulisi päivä, jolloin uskonnot, retoriikka ja mentaalitilassa oleminen pyyhkisivät taian pois. Siis Merlin luotiin pitämään taika ilmassa. Merlin luotiin pitämään ilmassa sellaiset asiat, kuin fantasia ja mielikuvitus, ja sitä Merlin tekee.
Jeshua tuli takaisin opetuslastensa luo, joskus heidän ollessaan ryhmässä ja joskus yksityisesti, ja hän sanoi: "Minä olen olemassa. Olen edelleen tässä." Voi, he epäilivät, vaikka he näkivät Jeshuan ja tämän Merlin-energian omin silmin. He epäilivät ja ihmettelivät, miten se voisi olla mahdollista. Ja hän seisoi heidän edessään ja sanoi: "Minä olen Merlin. Olen edelleen tässä. Ei ole kuolemaa."
Hän seisoi ryhmien edessä, jopa 500 ihmisen edessä, Merlininä ja Jeshuana ja sanoi: "Pitäkää taika tällä planeetalla." Ja sen jälkeen on ollut monia muita, jotka ovat ottaneet tuon tittelin Merlininä. Yksi kerrallaan, ja myös yhteen aikaan hän, jonka tunnette St. Germainina, otti omakseen Merlinin.
Ja sitten koska Merlin on aikamatkaaja, hän meni Jeshuaa edeltävään aikaan, Egyptin aikaan, aikaan jolloin olitte luolissa Atlantiksen romahtamisen jälkeen, ja oli Merlinejä, jotka matkustivat taaksepäin ajassa. Jokainen Merlin oli vastuussa tarinankertojana olemisesta. Se on suuri osa Merlinin vastuuta: kertoa tarinoita, jakaa tarinoita – riippumatta siitä, tekivätkö he sitä verbaalisti, vai teettekö te sitä nyt medianne välityksellä.
Merlin on aikamatkaaja, jota aika ja paikka eivät rajoita. Merlin on muodonmuuttaja. Muistatteko pakauwanne? Se oli yksi ensimmäisiä asioita, josta Adamus tuli puhumaan teille – pakauwa. Se ei ollut vain peliä. Se ei ollut vain häiriötekijä. Se tarkoitti sanoa: "Nyt teillä on kyky olla tuo muodonmuuttaja, muuttua omaksi pakauwaksenne."
Ja se on mielenkiintoinen asia. Vaikka biologianne ei välttämättä muutu – biologianne on edelleen siinä – henkilö tai henkilöt edessänne hahmottavat teidät erilaisena. Vaikka sanotte ehkä: "Ei, olen edelleen kehossa", yhtäkkiä olette leopardi tai kotka tai pöllö. Sitä Merlin tekee – on muodonmuuttaja. Sen ei tarvitse järjestellä biologiaa uudelleen, se luo vain perspektiivin siitä, millaiseksi Merlin haluaa muuttua, millaiseksi te haluatte muuttua. Puuksi? Pilveksi? Eläimeksi? Tai ette miksikään, olette vain ilmaa. Sitä Merlin tekee.
Merlin on täällä varmistamassa, että taika pysyy tällä planeetalla, erityisesti aikoina jolloin se on puristettu pois – puristettu pois kaikella mentaalitoiminnalla, planeetan älykkyydellä, mielen logiikalla. Merlin on täällä varmistamassa, että fantasia ja mielikuvitus ja taika jatkuvat planeetalla.
Ja ennen kaikkea Merlin on se, joka on energian taikaa. Energian taikaa. Merlin on energiaa, taianomaista energiaa.
Meillä ei ole ollut Merliniä tällä planeetalla lähes 300 vuoteen. Mysteerikoulujen sulkemisen jälkeen suljimme myös Merlinin ja odotimme. Me vain odotimme – ei yksilöä, vaan ryhmää – ja siksi kokoonnumme tänne tänään.
Te, rakkaat ystäväni, olette uusia Merlinejä. Olette maagikkoja. Olette taikaa, muodonmuuttajia, aikamatkaajia. Olette niitä, jotka tuovat taian energiaan.
Merlin on täällä seuraavassa shaumbra-aikajaksossa, seuraavat 10 vuotta ainakin, ja olette energiamaagikkoja.
Tuodaanpa se nyt yhteen, kenties Yohamin taianomaisen musiikin kera.
Vedetään syvään henkeä Merlinin taikaenergia-merabhiin.
Merlin-merabh
Jotkut teistä saattavat ihmetellä: "Olemmeko todella valmiita?" Voi, todellakin. Kun tulette ruumiillistuneeseen Oivaltamiseenne, alatte todella ymmärtää.
(Musiikki alkaa)
Alatte todella ymmärtää 10 viime vuotenne historiaa, miksi olette käyneet läpi niitä askelia, joita olette käyneet, ja miksi olette nyt valmiita olemaan uusia Merlinejä tällä planeetalla.
Enää ei ole vain yhtä, joka kantaa tuota titteliä ja pitää tuota energiaa. Nyt on tuhansia ja tuhansia.
Voitaisiin sanoa, että uusi Merlin on kenties teidän yksi puolenne. Voitaisiin sanoa, että uusi Merlin on ihminen ja mestari integroituna yhteen.
Taika merkitsee pelkästään olemista sen rajoittuneen asteikon ulkopuolella, jolla useimmat ihmiset elävät. Se on sitä. Taika merkitsee pelkästään, että on paljon enemmän, mitä useimmat mahdollisesti tietävät, ja se on aivan tässä.
Se ei vaadi ponnistelua. Ei vaadi työtä olla tuo Merlin. Ja sen me teemme, koska rakkaat ystävät, te oivallatte, että olette todellisuudessa vain energiaa – taikaenergiaa. Taikaenergiaa.
Vetäkää syvään henkeä, ja tässä hetkessä kun menneisyyden Merlinien kollektiivi liittyy jokaiseen teistä, antakaa itsenne tulla osaksi tätä ryhmää.
Antakaa itsenne tulla Merliniksi, maagikoksi, aikamatkaajaksi ja muodonmuuttajaksi.
Olette päättäneet jäädä tälle planeetalle ihmismuotoon, ettekä todellakaan halua jatkaa sitä samalla tavalla, jolla olette eläneet menneisyydessä.
Haluatte saada vapauden. Haluatte ymmärtää ja käyttää energiaa tavalla, jolla ette ole koskaan ennen tehneet sitä.
Haluatte murtautua ulos kaikista vanhoista rajoituksista, ja sitä teemme tästä eteenpäin.
Vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa itseänne: "Minä olen Merlin. Minä olen Merlin. Minä olen ihminen, minä olen mestari, minä olen jumala ja minä olen myös Merlin."
Merlin, energia-Merlin.
Merlin joka ymmärtää, että kaikki energia jonka hän havaitsee, on hänen.
Merlin ymmärtää, että hän on energiatanssia tällä planeetalla, eikä hän ole kiitollisuudenvelassa kenellekään, millekään.
Vetäkää syvään henkeä – "Minä olen Merlin" – ja antakaa itsenne liittyä tähän arvostettujen ihmisten ryhmään, joista useimpien nimeä ette koskaan tiedä, mutta he ovat olleet menneisyyden Merlinejä. Ja he kutsuvat teidät nyt liittymään joukkoonsa.
"Minä olen Merlin, energiamaagikko."
Siellä mihin menemme tästä, teidän kannattaa olla tuo energiamaagikko ja kehittää täysin uusi suhde energiaan.
"Minä olen Merlin."
Kyllä, todellakin ensimmäinen Merlin synnytettiin Jeshuan kuollessa varmistamaan, että tarinoita kerrottaisiin edelleen, että olisi edelleen fantasioita ja mielikuvitus olisi edelleen avoin.
Ensimmäinen Merlin synnytettiin varmistamaan, että vaikka tälle planeetalle tulisi mitä, olisi aina taikaa, eli tuonpuoleinen, eli enemmän kuin vain tavallinen ihmiselämä.
Tuo Merlin synnytettiin tuloksena suuresta kärsimyksestä tällä planeetalla – Jeshua ja kärsimys. Koko ihmismatka on hyvin lastattu kärsimyksellä, kuormitettu syvällä, syvällä kärsimyksellä.
Niinpä me, Merlineinä menneisyydestä, tulemme teidän luoksenne uusina Merlineinä, jotka liittyvät seuraamme, ja sanomme: "Menkäämme nyt kaikki kärsimyksen yli. Menkäämme kärsimyksen yli tällä planeetalla, alkaen teistä omassa elämässänne. Siirtykäämme yli fyysisestä kärsimyksestä, mielen kärsimyksestä ja sielun kärsimyksestä tällä planeetalla."
Tästä syystä olemme odottaneet tähän saakka, tämän kuluneen kymmenen vuoden aikajakson loppuun, ennen kuin tulemme sisään. Olemme odottaneet, koska teidän oli tärkeää saada ymmärrys energiasta. Teidän oli tärkeää tehdä ainakin kolme sitoutumista – ei vain yhtä – pysyä tällä planeetalla ruumiillistuneena olentona, ja nyt on yksi sitoumus lisää siihen.
Uudet Merlinit menevät kärsimyksen yli.
Kyllä, toiset planeetalla saattavat edelleen kärsiä ja sydämenne saattaa edelleen mennä heidän luokseen, mutta olette standardeja, jotka näyttävät heille, ettei ole tarkoitus olla kärsimystä. Ihmistilan ei ole tarkoitus olla kärsimystä.
Sen mikä synnytettiin Jeshuan aikana – hänen kuolemassaan, ristiinnaulitsemisessaan ja kaikessa tähän liittyvässä kärsimyksessä – synnytämme nyt uudelleen tähän: meneminen kärsimyksen yli ihmistilassa, ja se on uusi Merlin. Se on energiamestari.
Vetäkää syvään henkeä, ja antakaa tämän Merlinin, joka olette, mennä kärsimyksen yli ihmistilassa. Ei enää.
On syvään juurtuneena ihmismieleen ja -kehoon, syvään juurtuneena, että ihmiselämä on yleisesti suurta kärsimystä. Otamme taikamme ja menemme sen yli.
Jotkut teistä pitävät kiinni kärsimyksestä, niin kuin olette pitäneet kiinni esi-isistä, niin kuin olette pitäneet kiinni yltäkylläisyysongelmista, niin kuin olette pitäneet kiinni itsearvostuksenpuutteesta, mutta se häviää pois.
Sallikaa itsenne hetki Merlininä vain päästää irti kärsimyksestä ihmistilassa.
Tuntekaa se itsessänne: "Olen Merlin. Olen energiamaagikko. Kärsimys ei ole enää kokemukseni, elämäni, roolini."
(Tauko)
Kaikki Merlinit jotka ovat kokoontuneet yhteen tänne tänään, me kaikki jotka olemme koskaan vaatineet tuon tittelin menneisyydessä, keräännymme yhteen teidän kanssanne, uudet Merlinit. Ja Adamuksen tapaan olemme kanssanne matkan joka askeleella.
(Tauko)
Kuulette edelleen Adamuksen sanoja ja viestejä, mutta nyt liitymme hänen seuraansa jokaisessa shoudissa, jokaisessa kokoontumisessa, yhdessä teidän, uusien Merlinien, kanssa.
Vedetäänpä syvään henkeä, kunnolla syvään henkeä.
Merlin on saapunut.
Tervehdys tältä ja muualta. Olemme Merlin.
*************
GEOFF: Se oli konferenssin ensimmäinen sessio.
LINDA: Voitteko vain hengittää sen sisään ja hyväksyä tuon valtavan kutsun, joka meille annettiin, tuon valtavan Merlin- ja energiajulistuksen?
GEOFF: Se oli melko voimakas. Muistan tunteneeni tuon ensimmäisen session lopussa, että huoneessa oli hyvin erilainen henki ja jokin oli todella muuttunut. Oli mielenkiintoista katsella se uudestaan ja vain tuntea se. Vau.
Katsomme nyt tuon toisen osan. Esiintuleminen-sarjan (shoud 11) toinen osa tehtiin aivan konferenssin lopussa. Se oli viimeinen asia, jonka teimme, joten katsotaanpa se.
Tekisitkö vähän hengittelyä?
LINDA: Kehotan meitä vain sallimaan itsemme jatkaa tätä.
Jatkakaa vain kunnon syvää hengittämistä. Olette jo siinä, voitte tehdä sen. Hengittäkää sitä vain sisään, ja antakaa energioiden liikkua.
Hengittäkää sitä sisään ja tuntekaa tämä uskomaton Merlin.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä, kun menemme tähän seuraavaan kanavointiin, jossa on meille lisää vastaanotettavaa, jos valitsette sen. Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä.
***********
ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Hengitän tähän huoneeseen, kokoontumiseemme täällä, kaikkiin jotka tulevat myöhemmin, sillä tämä on yksi käännekohtamme, lanseerauskohtamme, mitä Tobiaksella oli tapana kutsua "eroamiskohdaksi". Tunnette paljon siitä tänään ja tulevina päivinä, mutta tulevina vuosina todella huomaatte, mitä täällä tapahtui.
Adamus-roast
Ja muuten, ennen kuin menen yhtään pidemmälle, haluan puhua niistä kommenteista, joita tehtiin tuon roastin aikana (naurua). Cauldre kysyi minulta eilen illalla, mitä ajattelin, mitä tunsin, olinko edes paikalla, olinko kristallissa. En koskaan palaa takaisin kristalliin (lisää naurua), mutta minä olin paikalla. Olin läsnä jokaisen roustaajan kanssa, joka oli näyttämöllä. Olin läsnä ympäri näyttämöä. Minä rakastin sitä. Ehdottomasti rakastin sitä (yleisö taputtaa).
Nimittäin ylösnousseella mestarilla on kaikki, mitä hän tarvitsee. Ylösnoussut mestari ei tarvitse mitään muuta. Mitä voisitte antaa lahjaksi ylösnousseelle mestarille, paitsi omaa nauruanne? Omaa nauruanne. Se täytti sydämeni. Se täytti koko olemukseni, koska tiedän, miten vaikeaa tämä on. Tämän oli tarkoitus viedä kenties viisi elämää, ja te teette sen yhdessä. Tiedän, että teistä 20 vuotta on pitkä aika. Se ei ole mitään ottaen huomioon, mitä käytte läpi. Niinpä kyky nauraa on kaikkein suurin lahja – se antaa minulle paljon iloa. Nauraa minulle? Mm, ei ehkä kovin paljon (naurua). Mutta nauru, vain nauru – otan sitä kaikin tavoin, jolla voin saada sitä.
Sen läpi käyminen, mitä käytte läpi – kaikki muutos kehossanne, ja se muutos jonka teemme tänä viikonloppuna, muutos josta puhumme aivan hetken kuluttua. Kyky käydä se läpi ja nousta ylös maasta, pyyhkiä kyyneleet silmistänne ja veri keholtanne, ja sitten nauraa sille ja sanoa: "Hitto soikoon, antakaa minulle vähän lisää! (Naurua) Se ei riittänyt, voin ottaa lisää", se on todella suurin lahja.
Ja kuten voitte kuvitella, menin eilen illalla taas Ylösnousseiden mestareiden klubille (lisää naurua), jonka toimitusjohtaja ja puheenjohtaja olen, ja itse asiassa olen perustaja ja sosiaalijohtaja ja pääesittelijä. Ja Linda katselee tuota vesilasia muistaen sen kerran, kun hän ruiski minua vedellä (viitaten johonkin, mitä näytettiin aiemmin Löytäminen-sarjan shoudista 8; yleisö sanoo "oiiiii!" ja paljon naurua). Voi, tunnen suurta houkutusta (lisää naurua; Adamus pitää vesilasia kädessään). On täydellinen tilaisuus. Meillä on kaikki kamerat kohdistettuna. Kaikki odottavat (paljon yleisön reaktioita).
LINDA: Leikin mukana (pyöritellen silmiään).
ADAMUS: Mutta miten voisin? (Lisää naureskelua) Miten voisin, kun voin odottaa ja saada hänen ahdistuksensa lisääntymään (naurua) vuosi vuodelta! Pus! (Antaen ilmapusun) Rakastan sinua – ja niin rakastaa aviomiehesikin, mutta sillä ei ole kovin paljon merkitystä. Minä rakastan sinua.
Siis rakkaat shaumbrat, kyky nauraa. Menin Ylösnousseiden mestareiden klubille eilen illalla, ja he kerääntyivät kaikki ympärille: "No, miltä tuntui, kun ihmiset kritisoivat ja nauroivat ja pilkkasivat? Osa siitä oli mautonta. Osa siitä oli hyvin totta!" (Naurua) Ja laitoin heidät kaikki istumaan, kaikki yhdeksän tuhatta – melkein kymmenen tuhatta nykyään. Laitoin heidät kaikki istumaan, ja jaoin heidän kanssaan tuon hetken kauneuden, koomisuuden jota tapahtui, kyvyn nauraa. Sen sijaan, että olitte polvillanne rukoilemassa ja kunnioittava, olitte niitä merirosvoja, joita te olette. Ja sanoin heille jokaiselle: "Planeetalla ei ole shaumbrojen kaltaista ryhmää. Ei ole!" Sanoin: "Teidän ryhmänne tekevät edelleen meditointejaan ja hokkuspokkusjuttujaan. Me roustaamme ylösnoussutta mestaria. (Lisää naurua) Se on edistystä! Se on edistystä." (Yleisö taputtaa)
Ja se todella on, se todella on, koska nauru siirtää energiavuoria. Se puhdistaa hyvin paljon kehosta. Tarvitsette sitä tällä hetkellä. Haluaisin tehdä tästä vuosittaisen tapahtuman – ei minun roustaamisestani! (Lisää naurua) Kokeillaan Kuthumia ensi kerralla. Ai niin, Kuthumi muuten (yksi roustaajista; naurua). Arvatkaa, missä Kuthumi on tällä hetkellä? (Lisää naurua) Vankina kristallissa (naurua) ja hän yrittää päästä ulos. Hän muistelee 10.000 vuoden tarinaa ja alkaa luulla, että minä tein jonkinlaisen loitsun tai noituuden hänelle, minkä teinkin (lisää naurua), ja halusin hänen vain saavan vinkin siitä.
Kuthumi, minun kaverini, kääntyy minua vastaan. "Tyhmä?!!" (Naurua) Se ei ole edes hauskaa. Se ei ole edes nokkelaa (lisää naurua). Eikä niin oikeasti tapahtunut, enkä keksinyt jotain hulluja nimiä, mitä hänellä oli: "Lordi jotain-tai-jotain." Ei, ei, ei. Ei. Se kaikki oli sepitettyä. Se kaikki oli vitsi. Sillä ei ole mitään tekemistä totuuden tai – turpa kiinni, Kuthumi! (sanoen sen ilmaan; naurua) – todellisuuden kanssa.
Vaikka myönnänkin kaksi asiaa. Hän antoi minulle jotain vinkkejä. Hän antoi minulle joitain vinkkejä siitä, miten suhtautua paremmin shaumbroihin, ja hän antoi minulle joitain varoituksia sen kera. Ne eivät olleet vain vinkkejä, vaan varoituksia teistä, ja hän sanoi teidän olevan vaikea ryhmä. Hän sanoi, että te ette tee kotitehtäviänne ja haluatte kiroilla ja syljeskellä ja piereskellä ja kaikkea muuta. Ja hän sanoi, että pelkästään jo hajun vuoksi täytyy olla poissa, mutta … Se on totta. Mutta siinä oli totuutta. Hän antoi minulle tosiaan vinkkejä siitä, ja Kuthumi sanoi myös, että hän olisi teidän henkilökohtainen valmentajanne, jos sallitte. Jos annatte hänen tehdä sen, hän on. Se on hyvin totuudenmukainen toteamus. Haluatteko vähän muutosta energiaanne? Emmekä puhu nyt vain fyysisyydestä. Haluatteko vähän muutosta hemmetin energia-asenteeseenne? Kutsukaa Kuthumia, ja hän on paikalla. Ymmärrätte enemmän tämän päivän session jälkeen.
Mutta Kuthumi – Kuthumi on tosiaan maisemissa koko ajan. Hän on teidän kanssanne yhtä lailla, kuin minä olen teidän kanssanne. Hän esittää tavallaan hyvää poliisia, ja minä esitän pahaa poliisia, mutta hän on kanssanne. Siis kutsukaa häntä. Hän on käytettävissä.
Siis tämän myötä, se mitä teimme eilen aamulla ja mitä teemme tänään iltapäivällä, on itse asiassa Esiintuleminen-sarjan shoud 11. Heinäkuun kokoontumisessanne … (Adamus naureskelee) Mitä, oletko tyytyväinen, että se on jo tehty? (Lindalle) Heinäkuun kokoontumisessanne voitte näyttää tämän, voitte olla tekemättä mitään, voitte olla kokoontumatta – sillä ei ole merkitystä – mutta se mitä teemme täällä, on hyvin tärkeää. Siis shoud 11 on eilisen osuus ja tämän päivän osuus. Siitä tehdään Esiintuleminen-sarjan shoud 11.
LINDA: Vau.
ADAMUS: Joo (yleisö taputtaa). Se mitä teemme, se minkä viimeistelemme tänään, on melko tärkeää. Puhun siitä myöhemmin (naurua).
Se on kääntymistä valtavasta kulmasta, lanseeraus, mitä tahansa. Se on iso, iso muutos, ja taas kerran, te ette ehkä tunnista kaikkea sitä oitis, mutta se on valtava muutos. Niin suuri, että siitä minkä teemme täällä, tulee laukaisukohta hyvin monille tuleville keahak-sessioille – jollekin kokoontumisille ja työpajoille ja tietysti se tulee myös shoudihin – mutta fokusoidumme todella siihen, mitä teemme täällä, minkä tuomme esiin täällä tänään, tulevissa keahak-sessioissa.
LINDA: Vau.
ADAMUS: Siis tämän myötä, kun ei ole muita ilmoituksia, pyydämme Yohamia tulemaan takaisin hetkeksi. Tuomme Merlinin takaisin jatkamaan eilisen sessiota.
Siis, Linda, vähän hengittelyä.
LINDA: Siis vetäkää taas kunnolla syvään henkeä, kun tuemme tätä siirtymistä Adamuksesta Kuthumiin … Merliniin (Linda naureskelee). Vetäkää kunnolla syvään henkeä, ja hengittäkää sisään Merlinin enerigoita.
(Musiikki alkaa)
Hengittäkää sitä sisään, antakaa sen virrata.
Voi, tuntekaa se. Tuntekaa se. Hengittäen "Olen tässä. Olen läsnä". Teidän energianne täällä, tukemassa tätä viestiä.
Hengittäkää syvään, virraten, tuntien ja sallien. Vetäkää kunnolla syvään elämän henkeä.
Hengittäkää … hengittäkää itsellenne.
Jatkakaa hengittämistä ja sallimista, kutsuen Merlin sisään. Todella tuntekaa se.
Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä, kun Merlin on täällä meitä varten.
MERLIN: Tervehdys. Tervehdys täältä ja muualta. Olen Merlin.
(Musiikki loppuu)
Merlin täällä on kollektiivi kaikista Merlineistä, jotka ovat koskaan aiemmin kulkeneet maan päällä. Ja nyt tässä toisessa osassa Merlin on myös kollektiivi kaikista teistä, jotka kutsutte itseänne shaumbraksi. Kollektiivi, eli tulemme yhteen yhtenäisenä, mutta emme ole sidottuja toisiimme. Tulemme yhteen yhteistä hyvää varten, mutta emme ole riippuvaisia toisistamme, sillä jokainen Merlin on täysivaltainen olento.
Merlin
Merlin, ja se Merlin joka te olette, on aikamatkaaja, koska Merlin oivaltaa, että hän on omasta menneisyydestään ja hän on omasta tulevaisuudestaan. Ei ole esteitä tai muureja tai ovia erottamassa häntä menneisyydestä tai tulevaisuudesta, joten Merlin voi helposti matkustaa ajassa.
Merlin on ajan portinvartija, ajan käskijä ja ajan käyttäjä, ja siksi tämä on nyt tosiaankin jotain, minkä voitte tuoda omaan elämäänne Merlineinä. Olla tuo aikamatkaaja, olla täällä ja muualla samanaikaisesti.
Merlin on muodonmuuttaja, koska Merlin oivaltaa, ettei ole vain yhtä todellisuutta. On monia, monia todellisuuksia. Se kaikki perustuu tarkkailijan havaintoon ja luojan aikomukseen. Niinpä siksi Merlin voi ilmestyä jäniksenä, kotkana, puuna, vesipisarana, pelkkänä ilmana.
Merlineinä alatte nyt käyttää tätä kykyä. Alatte käyttää tätä kykyä voidaksenne kokea ne asiat, jotka päätätte kokea. Ei koskaan tietenkään manipuloidaksenne toisia. Ei koskaan ottaaksenne energiaa mistään itsenne ulkopuolelta, koska ulkopuolellanne ei ole energiaa. Mutta nyt teillä on kyky muovata ja muuttaa todellisuuttanne.
Ja on aikoja, jolloin teillä on käynnissä monia todellisuuksia samanaikaisesti eikä se enää hämmennä ihmismieltä, sillä oivallatte, että kaikki todellisuudet, kaikki mahdollisuudet, kaikki on olemassa ajassa ja sen ulkopuolella yhdessä.
Jos olisimme puhuneet tästä monta, monta vuotta sitten, se olisi pelkästään pakahduttanut ihmismielen. Mutta olette nyt siinä pisteessä, että ymmärrätte ja-tilan ja kaikki mahdollisuudet.
Merlin joka olette, on todellinen maagikko. Maagikon tarkoittaessa yksinkertaisesti, että ymmärrätte kaikki ulottuvuudet, kaikki mahdollisuudet, ja niitä joita ette välittömästi ymmärrä, tiedätte voivanne tutkia ilman pelkoa.
Ja Merlin, nykyajan Merlin joka olette, tulee pirstomaan kaikki kärsimysharhakuvat tältä planeetalta ihmistilasta, alkaen ensin itsestänne. Toisin kuin ne muut ominaisuudet jotka olen maininnut, ns. vanhemmat ominaisuudet, Merlinin uusi ominaispiirre on olla kärsimyksen ulkopuolella, olla tuon tarpeen ulkopuolella ihmistilassa, jotta voitte kokea ja olla elämässä, ilossa ja aistillisuudessa ilman kärsimystä.
Sessioissamme joita meillä on edessämme Adamuksen kanssa, kaikkien Merlinien ja muiden kanssa, jotka liittyvät mukaan, on terävä fokus tuon kärsimyksen läpi murtautumisessa. Ja kun tulette eteen, kun teille annetaan mikrofoni, kun olette pöydässä ja päästätte oman äänenne, niin jos energiassanne on kärsimystä, jos jatkatte kärsimyksen kantamista mukananne, teidät haastetaan siitä, koska sillä ei ole sijaa siellä, minne olemme menossa. Ei enää kärsimystä elämässänne. Piste.
(Tauko)
Merlin on se viisaus, josta olemme puhuneet pitkään. Merlin korvaa kenties sanan "mestari". Teistä tulee nyt aitoja Merlinejä. Se on tuo viisaus, ja Merlinissä ei ole energiaa. Ei ole tarvetta energialle.
Merlinissä viisaus ei ole ajatuksia, koska huomaatte, että myös ajatukset sellaisina, kuin ennen tunsitte ne, alkavat mennä pois ja ne korvataan gnostilla ja viisaudella. Niinpä Merlinissä ei ole ajatuksia. On pelkästään viisaus, tietäminen ja gnost.
Merlin ei tule pelastamaan ihmistä, koskaan, mutta Merlin muistuttaa ihmiselle, että hän ei ole yksin, että hän on myös Merlin. Hän on myös minä-olen.
Älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne. Tulkaa sen sijaan Merliniksi ja sitten tehkää se.
Älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne, parantamaan kehoanne, korjaamaan taloudellista tilannettanne, tuomaan uutta suhdetta, tekemään teistä onnellista, koska se ei ole Merlinin rooli. Teidät haastetaan tuossa kohtaa tulemaan Merliniksi.
Siis älkää kutsuko Merliniä tekemään ihmiselämästä parempaa, koska näinä seuraavina vuosina sana "ihminen" lähtee ehdottomasti sanastostanne. Muistatte ihmisenä olemisen päivät, mutta te ette enää ole se rajoittunut ihminen, jonka tunnette nyt.
Älkää kutsuko Merliniä, vaan tulkaa Merliniksi.
Lohikäärme
Merlinin mahtavin kumppani on lohikäärme. Merlini ja lohikäärme – tuntekaa sitä hetki – ovat aidot kumppanit toisilleen ja perimmiltään myös teille.
Lohikäärmeellä ei ole energiaa. Lohikäärmeellä ei ole kehoa. Lohikäärmeellä ei ole määränpäätä. Lohikäärme on vain yksi asia, ja se on selkeys.
Lohikäärme tuo selkeyttä, ja juuri tätä selkeyttä useimmat ihmiset vastustavat. He eivät halua nähdä niin selkeästi. He haluavat piilottaa. He haluavat peittää asioita. He haluavat elää harhakuvissa harhakuvien perään, joten useimmat vastustavat lohikäärmettä.
Monet ovat kutsuneet lohikäärmettä ja Merliniä pahoiksi, itse saatanan pojiksi ja tyttäriksi, koska tällä planeetalla on hyvin monia, jotka elävät pelossa ja pitävät kiinni tuosta pelosta ja jotka vastustavat selkeyttä siitä, keitä he oikeasti ovat. Siis mitä he tekevät selkeyden sallimisen sijasta? He kutsuvat sitä paholaiseksi, ja kenties se toisinaan tuntuu siltä, koska selkeys voi olla hyvin julmaa ja pakahduttavaa. Mutta te olette valmiita siihen selkeyteen, joka tulee lohikäärmeen, Merlinin kumppanin, myötä.
Teille tulee nyt aika saada uusi näkökyky. Pelkän silmien ja joskus ajatusten ja mielikuvituksen näkökyvyn sijasta teidän on aika saada lohikäärmenäkönne. Tämä on sisäänpäin katsova näkökyky. Lopulta se menee myös ulospäin, mutta aluksi tämä näkökyky katsoo pelkästään sisäänpäin.
Se on itsenne katsomista suurimmalla ja selkeimmällä tavalla, ja toisinaan se on häiritsevää. Toisinaan näette asioita itsestänne, näette omia pelkojanne, näette osia omasta menneisyydestänne – näette asioita, joita voitte aluksi pitää rumina, pelottavina, inhottavina – mutta sallikaa lohikäärmeen silmien, lohikäärmeen uuden näkökyvyn, kera itsenne mennä sen taakse. Älkää juosko karkuun.
Sallikaa näkökykynne mennä läpi ja taakse, koska sen havainnon takana, joka voi olla epämiellyttävä ihmiselle, on kaikkein suurin lahja: ymmärrys siitä, kuka oikeasti olette.
Lohikäärmenäöllänne katsotte fasadien ja kuolemantuskan ja huolien ja sydänsurujen ohi. Katsotte kaikkien näiden asioiden ohi, myös asioiden joita inhoatte itsessänne. Lohikäärmenäöllä näette sen taakse, ja alatte nähdä, kuka todellisuudessa olette.
Ottakaa nyt tämä hetki hyväksyäksenne ja salliaksenne lohikäärmenäkö omiin silmiinne.
Vetäkää syvään henkeä, sillä nyt tulee lohikäärmenäkö – ei käytettäväksi ulkopuolella, ei tunkeutumiseksi ja kurkkimiseksi toisten ihmisten elämään, ei niiden tutkimiseksi, vaan itsenne katsomiseksi. Uusi tapa hahmottaa, kuka olette – tämä lohikäärmenäkö.
(Tauko)
Tässä kokoontumisessa tuomme esiin Merlinin kauneuden ja kaiken viisauden ja sen kumppanin, lohikäärmeen, selkeyden, ja tuomme tuon lohikäärmenäön nyt silmiinne, mieleenne, sydämeenne, jotta voitte nähdä, kuka todellisuudessa olette.
Älkää pelätkö mitään, mitä näette.
Älkää pelätkö mitään, mitä näette, koska se mitä aluksi näette, ei luultavasti ole oikea totuus. Katsokaa syvemmälle ja syvemmälle, älkääkä juosko karkuun. Katsokaa syvemmälle ja syvemmälle, ja alatte nähdä, kuka olette.
Siis nyt tuotte Merlinin itseenne, tuon viisauden, sen mitä olemme kutsuneet tähän mennessä mestariksi. Tuotte sen itseenne, ja tuotte lohikäärmenäön itseenne.
Lohikäärme ei ole energiaa, eikä lohikäärme tee asioita teidän puolestanne. Lohikäärmeellä ei ole muotoa. Lohikäärmeellä ei ole agendaa. Lohikäärme ei ole lemmikkinne. Lohikäärme on näkökykynne.
Lohikäärme ei lähde ulos tekemään asioita puolestanne ja pane asioita tapahtumaan, mutta sallikaa tuo selkeä näkökyky. Tulkaa tuoksi selkeäksi näkökyvyksi. Kun asiat ovat sumuisia, kun kuva on epäselvä, kun vanha ihmisitse alkaa pelätä, antakaa itsenne tulla lohikäärmenäöksi omassa elämässänne, omassa Oivaltamisessanne ja omassa heräämisessänne.
Ihminen
Ja sitten kolmas asia tänään. Sellainen joka tulee olemaan aiheena hyvin monissa keskusteluissamme – ja olen varma, että myös monissa keskusteluissa teidän kaikkien kanssa.
Olemme puhuneet tähän saakka, että ihminen on kolminaisuuden kokemusperäinen osa. On minä-olen, joka on puhdas tietoisuus. On mestari, Merlin, joka on viisaus, ja sitten on ihminen kokemuksineen.
Ihmisen kokemukset saneli usein menneisyys, karma, mutta myös uskomukset ja rajoitukset. Ihmiskokemus toi sitten energiaa antamaan kokemusperäisen leikkikentän ihmiselle. Mutta tästä kokoontumisesta lähtien Esiintuleminen-sarjan lopussa se muuttuu.
Ihminen on nyt energiaa, ja kokemus seuraa sitä.
Ihmisestä – teistä – tulee energiaa. Ja saatatte ajatella: "No, enkö ole ajatukset?" Ei, ajatukset muuttuvat nyt energiaksi.
Ja saatatte ajatella: "Enkö ole tietoisuus?" Ja vastaus siihen on, että te ette koskaan todellisuudessa ollut. Ette ole koskaan todellisuudessa ollut. Itsen kolminaisuudessa on tietoisuus, mutta ihmisessä itsessään ei ole tietoisuutta. On ajatuksia ja tunteita. On muistoja ja on tuntemuksia, mutta ihmisessä ei ole koskaan ollut aitoa tietoisuutta.
Nyt muutamme sen ympäri, kokemusperäisyydestä joka tuo energiaa, energiaksi joka sallii valitsemanne kokemuksen. Siinä on valtava ero. Tässä on valtava muutos.
Ota hetki, rakas minä-olen-olemuksen ihmisosa, ja tunne nyt, millaista se voi olla, energiana oleminen …
(Tauko)
… ja sitten oman kokemuksesi valitseminen, eikä toisinpäin.
Osa ihmisestä kapinoi tätä vastaan ja sanoo: "Mutta olen kaikkia näitä asioita. Olen älykkyys, olen tietoisuus, olen kaikki nämä asiat." Mutta tunne itsesi hetken energiana, rakas ihmisosa.
(Tauko)
Miten tämä on erilaista? Miksi se on erilaista? Koska menneisyydessä olit kokemusperäinen osa, ainoa osa joka pystyi kokemaan, ainoa osa joka pystyi menemään luojasi luomusten syvyyksiin. Ainoa osa joka pystyi siihen. Ja sitten kurkotit itsesi ulkopuolelta energiaa. Sillä niin kauan kun olet ollut ihminen, on ollut se havainto, että energia on ulkopuolellasi, joten seurasit tuota uskomusta. Kurkotit itsesi ulkopuolelta energiaa tukemaan ja vahvistamaan kokemustasi. Mutta nyt se muuttuu tässä, tänä päivänä.
Olet energia ensin. Vedä syvään henkeä, ja tunne sitä.
(Tauko)
Ja kun sanon "energia", älä ajattele sähköä tai bensaa tai ydinvoimaa tai mitään muuta noista asioista, aurinkovoimaa. Se on sinun energiaasi. Se on henkilökohtaista energiaasi.
Aikoina jotka sinulla on edessäsi, alat tutkia, mitä energia oikeasti on, ja ajattelet edelleen, että olet enemmän kuin energia, että on mieli ajatuksineen. Mutta sitten alat oivaltaa, että ei, se kaikki on energiaa sisälläsi.
Ajattelet menneisyyttäsi, muistojasi ja ajattelet: "No, ne ovat eri asia kuin energia", ja sitten alat oivaltaa, että ne ovat energiaa.
Tarkkailet pelkojasi, ahdistuksiasi ja ajattelet: "No, ne eivät ole energiaa. Ne vetävät puoleensa energiaa", mutta alat oivaltaa, että ne ovat energiaa.
Kuvittelet suurimpia mahdollisuuksiasi ja saavutuksiasi ja ajattelet: "No, ne eivät ole energiaa. Energioita tulee tukemaan niitä", ja sitten oivallat, että ne ovat energioita. Ne integroituvat nyt.
"Olen ihminen. Olen energiaa. Olen ihminen. Olen energiaa", ja pian tulee päivä, jolloin pudotamme pois sanan "ihminen".
"Olen energiaa. Olen Merlin. Minä olen mitä olen." Mutta roolisi ihmisosana, joka voi myös yhdistyä koska tahansa Meriniin, minä-olen-olemukseen – roolisi ihmisenä on nyt olla energiaa. Tämä on monumentaalista.
Tätä ei ole tapahtunut koskaan ihmishistoriassa. Ja oivallan, että se on vähän hämmentävää, mutta tunne Merliniä, omaa viisauttasi tällä hetkellä, ymmärtääksesi, miksi tämä on hyvin tärkeää, miksi tämä on niin suuri muutos. Älä pyydä Merliniä tekemään sitä puolestasi. Älä pyydä Merliniä selittämään sitä sinulle. Anna itsesi tulla hetkeksi Merliniksi, viisaudeksi.
(Tauko)
Ja Merlin ymmärtää muutoksen ihmisessä kokemuksesta energiaksi. Ja tuon energian myötä voit valita nyt kokemuksen. Se on osa tätä koko kolminaisuutta, osa todellista luovuutta fyysisessä todellisuudessa.
Ihminen, energia – voi, mielesi pyörii tällä hetkellä. Silloin vedät syvään henkeä ja tulet Merliniksi saadaksesi tuon viisauden ja ymmärtääksesi, miksi ihmisestä tulee energiaa.
(Tauko)
Tämän myötä, olemme kollektiivi menneisyyden Merlinejä, kaikki jotka ovat kantaneet tuota titteliä, kaikki jotka ovat matkustaneet ajassa ja avaruudessa, kaikki jotka ovat käskeneet aikaa palvelemaan heitä. Olemme Merlinejä, jotka ovat olleet muodonmuuttajia, jotka ovat voineet tulla, miksi tahansa päättivät, pelkästään sallimalla.
Olemme Merlinejä, joihin kuuluvat nyt ne, jotka siirtyvät tästä todelliseen ruumiillistuneeseen Oivaltamiseen – te – ne jotka kutsuvat itseään shaumbraksi.
Tämän myötä annamme teille tervehdyksen täältä ja muualta.
Olemme Merlinejä.
Ja tuomme tämän takaisin Adamukseen aivan hetken kuluttua.
LINDA: Siis … olkaa tuon hengityksen kanssa, kun tässä tapahtuu siirtymä. Vetäkää muutaman kerran kunnolla syvään henkeä.
(Musiikki alkaa taas)
Tuntekaa tätä Merlinin viestiä. Antakaa sen integroitua.
Jatkakaa hengittämistä.
Sanoja ei tarvita. Jatkakaa vain hengittämistä. Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä.
Hengittäkää …
(Tauko, kun musiikki jatkuu ja sitten vaimenee)
ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Mm, vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, rakkaat energiat (vähän naureskelua).
Pyysin Merliniä tulemaan ja antamaan tämän viestin. Merlin ja lohikäärme ovat kumppanit. He kulkevat rinta rinnan.
Lohikäärme tulee sisään nyt. Se antaa teille näkökyvyn. Eikä vain sellaisen, mikä teillä on ollut ennen, näkökyvyn silmissänne, vaan tuotte sisään todellisen näkökyvyn, ja se katsoo sisäänpäin. Kyllä, lopulta ulospäin, mutta tällä hetkellä se on vain sisäpuolta varten. Se antaa uskomattoman määrän selkeyttä, mikä on joskus vähän pelottavaa, joskus pakahduttavaa. Mutta menkää sen läpi, älkääkä juosko sitä pakoon. Sallikaa näkökykynne, lohikäärmenäkönne, mennä läpi kaikesta sisäisestä pelostanne, ahdistuksestanne, barrikadeistanne, kaikesta mitä teillä on. Sallikaa tuon näkökyvyn tunkeutua sen läpi, suoraan sen toiselle puolelle, ja näette itsestänne asioita, joita ette olisi voineet koskaan kuvitella pelkällä ihmismielellä.
Merlin on viisaus, ja kuten Merlin sanoi, älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne. Tulkaa Merliniksi. Olkaa Merlin.
Ja lopuksi kaikkein tärkein asia, ja asia joka varmasti hämmentää teitä jossain määrin jonkin aikaa: ihmisestä tulee energiaa. Haluatte ihmisen olevan koko paketti, koko enchilada, kaikki se kiedottuna yhteen, mutta ihminen on tämän kolminaisuuden osa – minä-olen, Merlin ja ihminen. Siis sallikaa itsenne tässä jonkin aikaa olla tuo energia.
Olette olleet tähän saakka kokemus, joka joskus – useimmiten – ei ole ollut välttämättä teidän valitsemanne tietoisesti. Se vain tapahtui monien dynamiikkojen tuloksena, mutta nyt teistä tulee energiaa ja sitten määritätte sen kokemuksen, jonka haluatte.
Leikkikää sillä. Leikkikää itsenne kanssa energiana. Ja kuten Merlin sanoi, ajatuksenne ovat energiaa nyt. Uskomuksenne – energiaa. Tunteenne – energiaa. Kaikki – pyrkimyksenne, halunne – muuttuu nyt energiaksi. Tuntekaa sitä hetki.
Ja sitten menette kokemaan, oman valintanne mukaan, Merlinin ja lohikäärmeen uskomattoman selkeyden tasapainottamana.
Vedetäänpä syvään henkeä ja tuodaan tämä merabhiin. Merabhin ollessa tietoisuusmuutos, mutta tässä tänään se on valtava muutos.
Vedetäänpä syvään henkeä musiikin kera.
(Musiikki alkaa)
Energia-merabh
Meidän on tarvinnut ottaa paljon askelia päästäksemme tähän. Jotkut vauvanaskelia, jotkut jättiläisenaskelia. Meillä on ollut paljon "eroamiskohtia", ja nyt saavumme tähän paikkaan. Ja tiedän, että yritätte saada kaikesta siitä selvää, ja se ok. Mutta ennen kaikkea, sallikaa vain se.
Yritätte saada selville, mitä tämä merkitsee – "Jos olen vain energiaa." Ihminen muuntuu energiaksi. Teillä on edelleen Merlin, teillä on edelleen minä-olen. Ihminen muuttaa rooliaan tuossa kolminaisuudessa.
Kyllä, teillä on edelleen kokeminen, mutta se menee nyt takapenkille teidän ollessa energiaolento, ja tämä kaikki johtaa meidät lopulta siihen asiaan, jonka Tobias toi esiin – uuteen energiaan – energia ja tietoisuus yhdistettynä. Tämä on yksi askelista matkalla siihen.
Siis, rakas ihminen, tunne itsesi nyt energiana. Energiaa jossa ei ole voimaa ja kaksinaisuutta.
Energiaa joka ei satuta. Se ei ole tuskallista.
Energiaa joka ei pakahduta, ikinä.
Teillä on ollut yleispelko energiasta – sen saamisesta liikaa – koska kokemuksenne siitä on ollut joskus tuskallinen. Mutta nyt tulee kohta, jossa voitte olla tuo energia. Ja kuten Merlin sanoi, ihmiset ja te olette aina menneet ulkopuolelle, katsoneet ulkopuolenne, etsineet jostain muualta energiaa. Mutta nyt te olette tuota energiaa.
Tuntekaa nyt tuo suhde puhtaan minä-olen-tietoisuuden ja teidän välillänne ihmisenä, energiana. Tuntekaa tuo suhde ja miten se olisi erilainen, kuin te kokemusperäisenä osana.
Tuntekaa muutos, joka tapahtuu tällä hetkellä biologiassanne, mielessänne, identiteetissänne.
(Tauko)
Antakaa itsenne tuntea hetken läheisyyttä, syvempää läheisyyttä Merlinin ja lohikäärmeen kanssa – sen kanssa jota olemme kutsuneet aiemmin mestariksi – mutta Merlinin viisauden kera, ja lohikäärmeen selkeyden kera.
Tuntekaa itsenne nyt energiakomponenttina ja miten se vaikuttaa suhteessa viisauteen, selkeyteen ja tietoisuuteen.
(Tauko)
Teillä on ollut paljon uteliaisuutta energiasta. Olette halunneet energiaa toisinaan ja juosseet sitä karkuun toisinaan. Olemme puhuneet energiasta fysiikassamme näinä vuosina, ja nyt tulee se aika, jolloin te olette energiaa. Se ei ole luultavasti, mitä luulitte sen olevan.
Puhumme paljon enemmän tästä tulevassa keahakissa, tulevissa shoudeissa, työpajoissa, mutta täällä oli täydellinen paikka aloittaa se – edellä aikataulusta tietysti. Kovasti edellä aikataulusta.
Vedetäänpä syvään henkeä energiaan.
(Tauko)
Alatte oivaltaa, että te ette ole enää se, mitä luulitte ajatuksiksenne, se mitä kulki mielenne läpi, koska niistä tulee vain energiaa.
Oivallatte, että te ette ole enää se identiteetti, joka luulitte olevanne. Siitä koituu hienoista menetyksentunnetta, myös vapautumista, koska nyt olette vain energiaa.
(Tauko)
Se tapa muuttuu nyt, miten olette tottuneet käyttämään sitä ongelmien ratkaisemiseen ja elämästä selviytymiseen ja elämän käsittelemiseen. Vanha ajatustapa lähtee yksinkertaisesti pois. Siitä tulee vain osa energiaa.
(Tauko)
Siis viimeiset 45 päivää olemme pohjustaneet tätä, te olette pohjustaneet sitä. Olemme tehneet muutoksia. Teistä on tuntunut, että unohdatte kaiken, kadotatte kosketuksen itseenne – joillain teistä on ollut onnettomuuksia tai välikohtauksia – kaikki osa tätä muutosta, joka tapahtuu tässä ja nyt.
Rakas ihminen, olet ennen kaikkea energiaa. Ja sitten energialla valitset kokemuksesi, viisauden ja selkeyden tasapainottamana.
Lähtien pois mielestäsi, joka luulit olevasi? Ehdottomasti, todellakin, koska mielestäsi tulee energiaa. Ajatuksesi, menneisyytesi, rajoituksesi, pelkosi eivät ole enää mielen laatikossa. Ne tuodaan energiaksi, jossa ei tarvitse olla kaksinaisuutta, voimaa ja jolla ei ole mitään agendaa, ennen kuin päätät, miten haluat kokea sen.
Vedetäänpä syvään henkeä nyt ja sallitaan tämä muutos.
(Pitkä tauko)
Tuntekaa ajatuksenne nyt energiana, myös tunteenne energiana, väsymyksenne energiana, kehonne, asiat joita rakastatte eniten, myös aistillisuutenne, tuntekaa ne nyt energiana …
(Tauko)
… koska aiemmin ne olivat vain harhakuvia. Pelkästään harhakuvia, pelkästään unta, mutta unta joka ei ollut se, kuka oikeasti olette.
Vedetäänpä syvään henkeä tähän päivään, energiaan, viisauteen, selkeyteen.
Vedetään kunnolla syvään henkeä.
(Tauko)
Tarvitsimme kaiken tuon naurun viimeisten kahden päivän aikana. Tarvitsimme kaiken sen tullaksemme tähän kohtaan. Muuten olisimme vaipuneet ankeuteen, liikaan ajatteluun. Voi, tarvitsimme tuota naurua, vaikka se oli minun kustannuksellani. Se on ok. Tarvitsimme tuota naurua kääntyäksemme kulmasta, tehdäksemme tuon tietoisuusmuutoksen. Kaikkea tuota naurua – se on nimittäin vain energiaa.
Tuntekaa nyt hetki, millaista se on, kun ette vedä puoleenne tuota energiaa, ette vedä puoleenne energiaa, joka tuo kokemuksenne – te olette tuo energia.
Te olette tuo energia, ehdottomasti viisauden ja selkeyden tasapainottamana. Kuvitelkaa, mitä voitte tehdä nyt.
Vedetäänpä syvään henkeä yhdessä. Kunnolla – oikein kunnolla syvään henkeä yhdessä.
Kaikki tuo nauru … kaikki tuo nauru auttaa nyt tekemään tuon siirtymän. Olette energiaa. Kuvitelkaa se, hmm.
(Musiikki loppuu)
Rakkaat ystäväni, nyt tulee kokoontumisemme loppu. Lanseeraamme kohta yhdennentoista vuoden. Meillä on vain pari kuukautta, ennen kuin pääsemme seuraavan sarjan alkuun. Teillä on pari kuukautta sisäistää kaikki tämä, todella tuntea se, tehdä tuo muutos kokemusperäisestä olennosta energiaolennoksi.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä sen myötä, mitä meillä on ollut, mitä olemme tehneet täällä, mitä tuomme kaikille shaumbroille. Vedetään kunnolla syvään henkeä, ja jos hemmottelisitte minua hetken kaikesta siitä harmista, jota olette aiheuttaneet minulle eilen, rakastaisin kuulla vielä kerran "Minä olen mitä olen". Se kosketti minua. Ja jos laulaisitte kaikki mukana "Minä olen mitä olen", lempilauluani.
(Yoham alkaa esittää tuota laulua)
GERHARD JA EINAT: (laulaen) Minä olen mitä olen, ihmisenkeli jumalainen.
ADAMUS: Ihmisenergia jumalainen (vähän naureskelua).
GERHARD JA EINAT: Minä olen mitä olen, ihmisenergia …
ADAMUS: Energia.
GERHARD JA EINAT: … jumalainen.
GERHARD: Jotain muuta?
ADAMUS: Energia jumalainen (he naureskelevat).
GERHARD, EINAT JA ADAMUS (laulaen nyt mukana): Anna sen olla.
EINAT: Hengenveto kerrallaan. Tervetuloa kotiin …
GERHARD: Merlin-maahan.
EINAT: Merlin-maahan!
ADAMUS: Minä olen mitä olen …
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Ihmisenergia jumalainen. Minä olen mitä olen …
ADAMUS: Ihmisviisaus jumalainen. Viisaus jumalainen.
GERHARD: Viisaus jumalainen!
ADAMUS: Viisaus jumalainen. Sotken lauluanne, tarkoituksella (naurua).
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Anna sen olla …
EINAT: Hengenveto kerrallaan …
ADAMUS: Ja pidän siitä: hengenveto kerrallaan.
GERHARD JA EINAT: Tervetuloa kotiin Merlin …
ADAMUS: Merliniin. Merliniin.
GERHARD JA ADAMUS: Merrrliniin (naurua). Merrrliniin.
ADAMUS: Joo, joo. Kokeillaan sitä uudestaan.
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Tervetuloa kotiin Merrrliiniin. Minä olen mitä olen … (yleisö taputtaa)
ADAMUS: Vuu! Pääsette jyvälle nopeasti!
GERHAR, EINAT JA ADAMUS: … ihmisenergia jumalainen. Minä olen mitä olen, ihmisviisaus jumalainen.
ADAMUS: Pääsette jyvälle nopeasti. No, ei kovin nopeasti (naurua).
GERHARD JA EINAT: Anna sen olla …
EINAT: Hengenveto kerrallaan.
ADAMUS: (nauraen) Sain Gerhardin repeämään!
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Tervetuloa Merrr …
GERHARD: … lin, lin!
ADAMUS: Hyvä! Hyvä! (Yleisö taputtaa) Otetaanpa se alusta, mutta vähän nopeammin.
EINAT: Okei.
ADAMUS: Joo, tarkoitan, että se on tavallaan … Lisätään vähän tahtia. Nämä ovat nyt energiaolentoja, joo. He eivät ole vain kokemus. Okei, lisätään tahtia. Joo! (Yleisö alkaa taputtaa, kun Yoham nostaa tempoa)
Ja tuolla viimeisellä soinnulla, rakkaat ystäväni, haluan sanoa näkemiin, ja muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
Rakastan teitä kovasti. Kiitos (paljon hurrausta ja taputusta, musiikki jatkuu).
------------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
SHOUD 11
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
6.7.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
HUOM. Nämä kanavoinnit annettiin alun perin 15.–16.6.2019 "10 vuotta Adamuksen kanssa" -juhlassa Santa Fessä.
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus (yleisö taputtaa). Kiitos, kiitos.
Aa, suuri ilo saada teidät tähän kokoontumiseen. Siinä ei ole kovin paljon kyse minusta. Heh, no … (lisää naurua) … kenties paljon. Mutta siinä on oikeasti kyse shaumbroista, teistä, kuluneista 10 vuodesta. Kävelen vähän ympäri ja katson, miten monia voin katsoa silmiin.
Kymmenen vuotta! Se on mennyt hyvin nopeasti. Ihan kuin olisin juuri saanut juotua kupillisen kahvia Ylösnousseiden mestareiden klubilla, ja 10 vuotta oli mennyt! Olen varma, että se oli samanlaista teillä (vähän naureskelua). Kymmenen vuotta yhdessä hujauksessa, erilaista kuin mikään muu. Kymmenen vuotta uskomattomia muutoksia. Tiedän, että joinain päivinä ajattelitte, ettei mikään muuttunut, joinain päivinä ihmettelitte, teittekö yhtään mitään.
Kymmenen vuotta kitkien pois niitä, jotka eivät olleet oikeasti valmiita ruumiillistuneeseen valaistumiseen. Siitä oli vain kyse. Ei muusta. Huomasitte luultavasti, ettei oikeasti ole kyse paremman ihmiselämän saamisesta (naurua). On kyse oivaltaneena mestarina olemisesta tällä planeetalla.
Kymmenen vuotta monia häiriötekijöitä. Voi, että minun on tarvinnut tehdä kovasti töitä häiriötekijöiden eteen. Minun on tarvinnut istua piirustuspöytäni ääressä Ylösnousseiden mestareiden klubilla ja tehdä töitä. "Miten häiritsen heitä tässä kuussa, tässä shoudissa, tässä työpajassa?" Kymmenen vuotta puhdasta viihdettä yhdeltä kaikkein suurimmista viihdyttäjistä … Kuthumilta (naurua ja taputusta).
Kymmenen vuotta syvällistä informaatiota. Ei minun informaatiotani. Ei, minä olen vain kerääjä. Olen vain se, joka tulee tunnustelemaan teistä jokaisesta, missä kohtaa olette, mihin olette seuraavana valmis. Minä vain kerään sen yhteen. Tiivistän sen, koska siinä on paljon roskaa toisinaan. Tiivistän sen, ja sitten oksennan sen. Tuon sen takaisin teille. Suollan ulos sen, mitä te ajattelitte, tunsitte, kävitte läpi (vähän naureskelua).
Kyse ei ole teistä
Kymmenen vuotta kaiken tämän informaation keräämistä, ja merkittävä asia on, ettei oikeasti ole kovin paljon kyse teistä. Älkää koskaan olko huomioimatta tätä, koska hyvin usein ajattelette, että teette sen itsenne vuoksi, että kyse on vain teistä, että se on yksinäinen matka, jossa on kyse vain teistä, ja teidän täytyy kestää raivoavia myrskyjä ja lohikäärmeitä ja vastoinkäymisiä elämässä. Teette sen niiden vuoksi, jotka tulevat seuraavana.
Tuntekaa sitä hetki. Te ette oikeasti tee sitä itsenne vuoksi! Se tuntuu siltä, mutta kuten olen sanonut alusta saakka, olisitte voineet saada Oivaltamisenne yksi, kaksi, kenties kolme elämää sitten, ja sanoitte: "Ei, aion odottaa." Olitte aivan sen partaalla ja sanoitte: "Aion odottaa. Aion tehdä sen tänä uskomattomana aikana planeetalla, Koneiden aikana, ja aion tehdä sen ryhmän kanssa. Olemme kaikki yksilöitä, mutta teemme sen tavallaan yhdessä. Teen sen, jotta planeetalla on tallennettu historia, historia menemisestä Oivaltamiseen"; ja sitä te teette.
Tiedän, että tuntuu siltä, että kyse on teistä. Ja tiedän, että on päiviä, jolloin teillä on valtavia epäilyksiä ja mietitte, teettekö sen oikein. Jos voisin pyytää teitä vain laittamaan sen sivuun, ainakin pariksi seuraavaksi päiväksi, ja oivaltamaan, mitä oikeasti teette.
Nimittäin kävitte läpi entisissä elämissä kaikki nämä epäilykset, kaikki nämä vastoinkäymiset ja kaiken muun. Teidän ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan, mitään siitä. Ongelmanne yltäkylläisyyden tai terveyden kanssa – teidän ei tarvinnut tehdä sitä uudestaan. Eikä kyse ole siitä, että teitte jonkin virheen ja olette nyt takaisin siinä. Kyse on siitä, että teette sen auttaaksenne tuomaan yhteen tämän kirjoitetun historian, dokumentoidun historian, tulemisesta Oivaltamiseen tällä planeetalla.
Tuntekaa sitä hetki. Siinä ei ole oikeasti kyse teistä. Ei ole.
(Tauko)
Tiedän, että on aikoja, jolloin teillä on tuo sielun pimeä yö. Käytte läpi joitain pahimpia kokemuksia – terveysongelmia, henkisiä ongelmia ja muuta – mutta silloin pysähdytte hetkeksi ja sanotte: "Tiedän, että teen sen, jotta voin muuntaa viisaudella jotkut näistä vanhoista ihmisen sairauksista ja ongelmista ja jättää sen taakseni monille, monille muille, jotka tulevat tätä tietä. Jättää sen taakseni", ja juuri sitä te teette.
Kymmenen vuotta
Niiden 10 vuoden aikana jotka olemme olleet yhdessä, olette rakentaneet informaatiokirjaston muille – tarinoitanne, syvällisiä ajatuksianne, huolinanne ja murheitanne. Mutta tuntekaa mestaria hetki, koska se mestari joka olette, ymmärtää täsmälleen, mitä sanon. Tulitte takaisin käymään läpi taas joitain kokemuksia ja muuntamaan ne viisaudeksi ja jättämään sen lahjana tälle planeetalle ja niille ihmisille, jotka tulevat seuraavana. Kaikki eivät tule. Kaikki eivät tule, mutta riittävästi tulee, ja he hyödyntävät sitä, mitä te olette tehneet tässä elämässä.
Tuntekaa hetki sitä.
Tiedän, että sanotte joskus: "Ei, ei. Kyllä siinä on kyse minusta, Adamus. Puhut varmaan henkilölle vieressäni, koska käyn oikeasti läpi näitä juttuja ja se on hyvin totta." Se on, mutta katsokaa, miksi teette sitä.
Kymmenen vuotta, 10 vuotta. Katsokaa niitä muutoksia, joita olette käyneet läpi. Ja taas kerran, tiedän, että joskus kaikki se tuntuu menevän hyvin hitaasti. Ei oikeasti mene. Katsokaa sitä viisautta, jota olette tuoneet omaan elämäänne. Opettelette edelleen, miten viisautta käytetään, opettelette edelleen, mitä viisaus oikeasti on, mutta katsokaa kuluneiden 10 vuoden viisautta elämässänne.
Katsokaa kaikkea irtipäästämistä, mitä olette tehneet, kaikkea vapautumista. Vapaus esi-isistä, irtipäästäminen esi-isistä, ja jotkut ihmiset ymmärtävät sen todella väärin. He luulevat, että siinä on kyse esi-isien kieltämisestä, perheenne ja sukunne käskemisestä mennä jonnekin muualle. Ei, vaan se on sanomista: "Minä olen mitä olen. Olen oma kehoni, mieleni ja henkeni. Kyllä, minulla on tämä suhde perheeseen", koska tänä aikana planeetalla ihmiset syntyvät edelleen biologiaan, mutta sekin muuttuu. Päästetään irti perheestä ja sen tekemällä vapautetaan itsenne ja vapautetaan myös heidät.
Nimittäin hyvin monia ongelmia tällä planeetalla, valtavaa, valtavaa enemmistöä ongelmista kasvatetaan ja kannetaan perhelinjassa – terveysongelmia, henkisiä ongelmia, riippuvuusongelmia – eikä kehossa ja mielessä ole mitään, mikä sanoo, että niin täytyy olla. Mutta se on energia, joka virtaa perhelinjassa elämästä toiseen, ja te olette oppineet päästämään siitä irti. Se on valtava, valtava askel. Voi, tiedän, että teillä on edelleen joitain perheongelmia, mutta olette päästämässä tuosta perheestä irti.
Kymmenen vuotta, ja sanoisin, että joitain tärkeimpiä asioita, joita olemme tehneet yhdessä, on Ja – sen oppiminen, että olette moniulotteinen, sen oppiminen, että te ette ole vain tämä fyysinen ihminen tämän mielen kera tässä tietyssä ajassa ja tietyssä iässä. Olette moniulotteinen, ja käsittelemme tätä tarkemmin siinä työssä, jota meillä on edessämme.
Ja sitten Salliminen. Salliminen. Rakastan sallimista, koska se on hemmetin yksinkertaista. Se on mestarin perusolemus – salliminen. Eikä se merkitse ulkoisen maailman sallimista talloa teitä, ei lainkaan. Se merkitsee kaiken sen sallimista, mitä te olette, mestarin sallimista/päästämistä ihmisen taloon. Kaiken sen sallimista, mitä te olette, mistä ihminen ei ehkä ole edes tietoinen tällä hetkellä. Mutta sallimisen myötä, avautumisen myötä ja sanomalla: "Minä sallin", se tulee sisään ja sitten oivallatte, mitä se on. Sitten ruumiillistatte sen. Se on suurempien osienne sallimista liittyä ihmiseen tällä planeetalla.
Kymmenen vuotta yhdessä, uskomatonta aikaa.
Kun Tobias tuli luokseni ja sanoi: "Ottaisitko minun paikkani Crimson Circlessä?", kuten olen kertonut teille, että olin vähän haluton, osittain siksi että tunsin sen ryhmän, jonka kanssa hän työskenteli. Tiesin, että olette luonteeltanne kapinoivia merirosvoja. Tiesin, että te ette tee kotitehtäviä. Tiesin, että te ette oikeasti kuuntele mitään näistä materiaaleista (vähän naurua) korvillanne, mutta teette sen sydämellänne. Ja tiesin, että tuolloin oli vielä paljon makyoa ja edelleen mukana paljon ihmisiä, jotka olivat oikeasti vain energiansyöjiä. Luulen, että on liikkeellä uusi sana – pelaajia. He pelasivat vain energiapelejä. He eivät olleet oikeasti kiinnostuneita Oivaltamisesta tässä elämässä.
Tavallaan harvensimme heitä. Minä tein sen olemalla vastenmielinen, olemalla melkein henkisen vastakohta, mutta jälleen kerran, se oli heijastus teistä. Se oli teidän epäkunnioitustanne, ei kovinkaan paljon minun (vähän naureskelua).
Kun tulin sisään ja otin Tobiaksen paikan, oivalsin, etten voisi tulla sisään St. Germainina, pelkkänä St. Germainina. Oli oltava jotain eroa. Sen täytyi olla mukautettu teihin. Voi, St. Germain, ydinolemukseni – olen upea, upea olento, mutta minun täytyi tehdä paljon sopeutumista ottaakseni itselleni tämän Adamus-persoonan. Sen täytyi olla heijastus teistä. Ja se vaati vähän työtä.
Se vaati harjoittelua Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Vaadittiin koettelemuksia ja vaikeuksia saada Adamus oikeanlaiseksi. Olen oikeasti vain imitoija. Imitoin teitä täällä edessä, ja täytyi olla tasapaino teatraalisuuden ja vitsien – todella hyvin vitsien (naurua) … Ne ovat hemmetti soikoon teidän vitsejänne. Tarkoitan, että jos te ette naura, niin se johtuu siitä, että te ette ole hauskoja. Täytyi olla tasapaino vitsien ja syvällisten viestien, todella syvällisten viestien välillä.
Enkä sano tätä minusta, vaan sanon sen teistä. Planeetalla ei ole mitään sitä vastaavaa. Voitte tutkia ikivanhoja pyhiä tekstejä, eikä ole mitään sitä vastaavaa, mitä te teette. Voitte tutkia nykyaikaisia henkisiä teoksia, viestejä, kirjoja ja kursseja, eikä ole mitään sitä vastaavaa – ei lainkaan mitään sitä vastaavaa – koska olette valmiita menemään tuohon seuraavaan askeleeseen. Olette valmiita olemaan kärkijoukkoa. Olette valmiita todella tekemään sen – ei vain puhumaan siitä, vaan todella tekemään sen – tässä elämässä. Siitä näissä kuluneissa 10 vuodessa on ollut kyse.
Näytämme työskentelevän 10 vuoden jaksoissa. Oli 10 vuotta Tobiaksen kanssa. Miten moni teistä oli paikalla Tobiaksen aikaan? Ahaa! Miten moni ei ollut? Miten moni tuli … (naurua) … Crimson Circlen vuoksi? (Adamus naureskelee) Meillä on taipumusta työskennellä 10 vuoden jaksoissa, ja vain parin kuukauden kuluttua aloitamme seuraavan 10 vuoden vaiheen. Tuon vaiheen sisällä on monia vaiheita. Aloitamme seuraavan 10 vuoden vaiheen parin kuukauden kuluttua, kun aloitamme seuraavan sarjamme. Sitä odotellessa viimeistelette …
LINDA: Aiotko pysyä meidän kanssamme?
ADAMUS: En tee mitään sitoumuksia tässä kohtaa (naurua). Se riippuu siitä, miten kaikki käyttäytyvät tänä viikonloppuna (lisää naurua).
Parin seuraavan kuukauden aikana viimeistelemme joitain keskeneräisiä asioita. Muistakaa, että toukokuun shoudissa sanoin, että kävisitte läpi 45–60 päivän kokemuksen. Olen varma, ettei kenelläkään teistä ole vielä ollut sitä (naurua). Meillä on vähän aikaa todella viimeistellä nuo energiat, ja meillä on vähän aikaa antaa niiden asettua, ennen kuin aloitamme seuraavan sarjamme, joka uskoakseni tulee pian, aivan syntymäpäiväni paikkeilla elokuussa – 3. päivä, jos olette kiinnostuneita lahjoista – 3. päivä, 3. päivä.
LINDA: Toiset juhlat?!!
ADAMUS: Toiset – joo, meillä on toiset juhlat.
Siis tässä kokoontumisessa tavallaan viimeistelemme edelliset 10 vuotta. Viimeistelemme sen teille, jotka olette täällä, kaikille teille jotka katselette myöhemmin, shaumbroille yleisesti ottaen.
Esikatselemme täällä myös, mitä tulee seuraavaksi, esikatselemme, mitä tulee seuraavaksi. Niinpä siirtymänä siihen, kutsun ilman suurempaa viivyttelyä ensimmäisen vieraamme tätä seuraavaa kanavointia varten. Vähän musiikkia, kiitos, auttamaan Cauldrea tekemään tämän muutoksen. Rakas Linda, vähän hengittelyä, ja katsotaan, mitä tulee seuraavaksi.
LINDA: Siis tämän myötä, vedetään kunnolla syvään henkeä. Vetäkää kunnolla syvään henkeä (musiikki alkaa), kun Geoff siirtyy seuraavaan kanavaan.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä ja tuntekaa sitä. Tuntekaa kaikkien energioiden muuttumista ja liikkumista.
Hengitä sinulle.
Jälleen kerran, hengitä sallimisen kera. Hengitä ihmisenä ja mestarina, hengitä "minä olen mitä olen".
Hengitä ollen läsnä. Hengitä sydämeesi.
Vedä kunnolla syvään henkeä.
Hengitä … hengitä ja anna energian virrata.
Ole tämän hengityksen kera, elämänhengityksen, tuon hengityksen joka kertoo kehollesi, että valitset elämän.
Tunne tätä juhlaenergiaa.
Hengitä …
(Tauko)
MERLIN: Tervehdys täältä ja muualta. Olen Merlin.
Olen Merlin vähän eri tavalla, mitä olette kokeneet aiemmin, koska kun tulen tähän shaumbra-kokoontumiseen, olen Merlin, kollektiivi. Merlin, kaikkein niiden Merlinien kollektiivi, jotka ovat koskaan olleet Merlinejä. Tulemme nyt yhdessä kollektiivina, jokainen meistä on yksilö ja itsenäinen, mutta tulemme luoksenne tällä kertaa Merlinien ryhmänä.
Puhutaanpa vähän Merlinistä, siitä mikä Merlin on. Se on titteli.
Merlin on titteli, joka on annettu tietyille yksilöille historian saatossa, mennen kauas, kauas taaksepäin ja mennen myös tulevaisuuteen.
Merlin on aikamatkaaja ja muodonmuuttaja.
Merlin on maagikko, ja Merlin on energiaa.
Tulemme yhteen nyt Merlinien kollektiiviksi, koska kuten rakas St. Germain mainitsi, tulette shaumbrojen uuteen aikajaksoon, ja se on Merlin-aikaan, jolloin myös jokaisesta teistä tulee Merlin. Liitytte meihin, niiden Merlinien kollektiiviin, jotka ovat olleet aiemmin, mutta kuitenkin olette yksilö ja itsenäinen.
Puhutaanpa hetki Merlinin historiasta. Olen varma, että monille teistä ovat tuttuja tarinat Merlinistä, Camelotista, kuningas Artturista, tarinat jotka kirjoitti 1100-luvulla Geoffrey Monmouthilainen. Osa siitä on totta, osa on legendaa, osaa on muutettu ajan kuluessa, mutta sitä useimmat ihmiset ajattelevat ajatellessaan Merliniä.
Katsotaanpa hetki, tunnetaanpa hetki, miten Merlin alun perin tuli olemaan. Ja koska päivämäärät ja ajat voivat näyttää vähän hämmentäviltä, muistakaa, että Merlin on aikamatkaaja, joten se mikä oli menneisyydessä, on myös tulevaisuudessa. Merlin on todella ajaton.
Jeshua ja Merlinin syntymä
Hyvin monet teistä olivat tällä planeetalla, maan päällä, Jeshuan aikana. Jotkut teistä kulkivat Jeshuan kanssa ja itkivät Jeshuan kanssa. Jotkut teistä kirjaimellisesti kivittivät Jeshuaa roomalaisina sotilaina. Jotkut teistä eivät olleet niinkään Palestiinan mailla, joita nyt kutsutaan Israeliksi. Jotkut teistä olivat muissa paikoissa – Afrikassa ja Euroopassa ja Intiassa – mutta hyvin monet teistä voivat jäljittää nykyaikaisemman alkuperänsä Jeshuan aikaan.
Se oli Kristus-tietoisuuden kylvämisen aikaa planeetalla. Tämä oli se syy, miksi tulitte tuohon elämään – kylvämään Kristus-tietoisuuden, tuomaan sen Maahan, integroimaan sen Gaiaan, integroimaan sen kaikkeen maan päällä – kylvämään sen ja sitten antamaan sen olla, kunnes aika oli oikea.
Jeshua, hän jonka tunnette Jeshua Joosepin poikana ja jota jotkut kutsuvat Jeesukseksi, oli shambrojen kollektiivi. Se oli ryhmäenergia, johon jokainen teistä juurrutti osan itseään, osan kristallienergiaansa – tähän olentoon nimeltään Jeshua. Ja Jeshua toi esiin jotain uskomattominta ja jotain vaikeinta ja haastavinta ihmistilasta.
Jeshua oli tavallaan teidän jumaluutenne ihmislihassa. Ja kuten tiedätte, Jeshua kärsi paljon. Varhaisessa iässä … Muuten, Jeshuasta on hyvin monia tarinoita ja myyttejä, ja jos tämä tuntuu oikealta, sallikaa se, jos ei tunnu, antakaa sen mennä.
Jeshua ei syntynyt köyhään perheeseen, eikä hän todellakaan syntynyt seimeen. Jeshua syntyi jokseenkin vauraaseen perheeseen, ja hän sai nuorena hyvän koulutuksen. Hän ei ollut koskaan puuseppä, ei koskaan vasaroinut puuta tai mitään sellaista. Se olisi ollut hänen roolinsa alapuolella.
Jeshua meni naimisiin hyvin nuorena, ja silloin avioliitot olivat järjestettyjä, mutta hän todella rakastui siihen, jonka kanssa hänen oli määrä mennä naimisiin. Ja hän meni naimisiin tämän rakkaan ja kauniin naisen kanssa, ja nämä kaksi aloitti elämän hyvin onnellisesti – kummallakin oli yltäkylläisyyttä, kummallakin oli hyvä perhe ja kummallakin oli hyvä koulutus. Mutta alle kahdessa vuodessa hänen vaimonsa sairastui ja kuoli, ja tämä musersi Jeshuan. Se musersi hänet. Miten tämä voi tapahtua? Miten joku jota rakastat ja josta välität, voi vain kuolla edessäsi? Kaikki rukoukset joita hän teki, rabbit ja parantajat joita kutsuttiin, mikään ei auttanut, ja hänen vaimonsa kuoli hänen silmiensä edessä.
Tämä laittoi hänet henkiselle matkalle, ja hänen tarinansa on hyvin teidän tarinanne kaltainen – itse asiassa se on teidän tarinanne. Hänellä oli hyvin vähän todellista kiinnostusta henkisyyteen ennen vaimonsa kuolemaa, mutta nyt hyvin synkässä paikassa, ollessaan hyvin lohduton, hän lähti etsimään vastauksia, tietämättä, mihin hän oli menossa, tietämättä, mihin hän päätyisi, mutta hän lähti etsimään vastauksia.
Hän matkusti ympäri Eurooppaa etsien vastauksia – Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Saksa – ja löytämättä sieltä, mitä halusi, hän meni Egyptiin. Hän istui Kehopsin pyramidin Kuninkaan kammiossa, paikassa jossa jotkut teistä ovat istuneet. Hän meni Intiaan. Hän kulki ympäri itämaita etsien vastausta, ja lopulta hän tosiaankin löysi vastauksen, ja se oli paljolti samaa viisautta, jota te tuotte tällä hetkellä elämäänne. Se on yksinkertainen. Se on helppo. Se on: "Minä olen mitä olen. Sallin minä-olen-olemuksen."
Ja keksittyään vastauksen ja todella kommunikoituaan edesmenneen vaimonsa kanssa – tämä toisissa ulottuvuuksissa ja hän fyysisessä kehossa – Jeshua tuli takaisin Jerusalemiin ja opetti, rakasti ja jakoi seuraavat kolme vuotta. Ja kärsi. Kärsi, koska hyvin suuri osa ihmismatkasta on ollut ja on edelleen kärsimistä. Ja sitten kaiken tuon kärsimisen huipentumana oli hänen teloituksensa, ristiinnaulitsemisensa. Se oli melkein huutomerkkikohta ihmiskärsimyksessä.
Hänen kuoltuaan ja siirryttyään toiselle puolelle, te kaikki synnytitte Merlinin.
Se ei ollut hänen elinaikanaan, se oli hänen kuollessaan. Hän synnytti Merlinin. Ja näin voitaisiin sanoa, että jokaisella teistä oli osa siinä.
Hän synnytti Merlinin sanomaan: "Meidän täytyy pitää taikaa tällä planeetalla", sillä hän pystyi aavistamaan, kuten te pystytte aavistamaan, että tulisi päivä, jolloin uskonnot, retoriikka ja mentaalitilassa oleminen pyyhkisivät taian pois. Siis Merlin luotiin pitämään taika ilmassa. Merlin luotiin pitämään ilmassa sellaiset asiat, kuin fantasia ja mielikuvitus, ja sitä Merlin tekee.
Jeshua tuli takaisin opetuslastensa luo, joskus heidän ollessaan ryhmässä ja joskus yksityisesti, ja hän sanoi: "Minä olen olemassa. Olen edelleen tässä." Voi, he epäilivät, vaikka he näkivät Jeshuan ja tämän Merlin-energian omin silmin. He epäilivät ja ihmettelivät, miten se voisi olla mahdollista. Ja hän seisoi heidän edessään ja sanoi: "Minä olen Merlin. Olen edelleen tässä. Ei ole kuolemaa."
Hän seisoi ryhmien edessä, jopa 500 ihmisen edessä, Merlininä ja Jeshuana ja sanoi: "Pitäkää taika tällä planeetalla." Ja sen jälkeen on ollut monia muita, jotka ovat ottaneet tuon tittelin Merlininä. Yksi kerrallaan, ja myös yhteen aikaan hän, jonka tunnette St. Germainina, otti omakseen Merlinin.
Ja sitten koska Merlin on aikamatkaaja, hän meni Jeshuaa edeltävään aikaan, Egyptin aikaan, aikaan jolloin olitte luolissa Atlantiksen romahtamisen jälkeen, ja oli Merlinejä, jotka matkustivat taaksepäin ajassa. Jokainen Merlin oli vastuussa tarinankertojana olemisesta. Se on suuri osa Merlinin vastuuta: kertoa tarinoita, jakaa tarinoita – riippumatta siitä, tekivätkö he sitä verbaalisti, vai teettekö te sitä nyt medianne välityksellä.
Merlin on aikamatkaaja, jota aika ja paikka eivät rajoita. Merlin on muodonmuuttaja. Muistatteko pakauwanne? Se oli yksi ensimmäisiä asioita, josta Adamus tuli puhumaan teille – pakauwa. Se ei ollut vain peliä. Se ei ollut vain häiriötekijä. Se tarkoitti sanoa: "Nyt teillä on kyky olla tuo muodonmuuttaja, muuttua omaksi pakauwaksenne."
Ja se on mielenkiintoinen asia. Vaikka biologianne ei välttämättä muutu – biologianne on edelleen siinä – henkilö tai henkilöt edessänne hahmottavat teidät erilaisena. Vaikka sanotte ehkä: "Ei, olen edelleen kehossa", yhtäkkiä olette leopardi tai kotka tai pöllö. Sitä Merlin tekee – on muodonmuuttaja. Sen ei tarvitse järjestellä biologiaa uudelleen, se luo vain perspektiivin siitä, millaiseksi Merlin haluaa muuttua, millaiseksi te haluatte muuttua. Puuksi? Pilveksi? Eläimeksi? Tai ette miksikään, olette vain ilmaa. Sitä Merlin tekee.
Merlin on täällä varmistamassa, että taika pysyy tällä planeetalla, erityisesti aikoina jolloin se on puristettu pois – puristettu pois kaikella mentaalitoiminnalla, planeetan älykkyydellä, mielen logiikalla. Merlin on täällä varmistamassa, että fantasia ja mielikuvitus ja taika jatkuvat planeetalla.
Ja ennen kaikkea Merlin on se, joka on energian taikaa. Energian taikaa. Merlin on energiaa, taianomaista energiaa.
Meillä ei ole ollut Merliniä tällä planeetalla lähes 300 vuoteen. Mysteerikoulujen sulkemisen jälkeen suljimme myös Merlinin ja odotimme. Me vain odotimme – ei yksilöä, vaan ryhmää – ja siksi kokoonnumme tänne tänään.
Te, rakkaat ystäväni, olette uusia Merlinejä. Olette maagikkoja. Olette taikaa, muodonmuuttajia, aikamatkaajia. Olette niitä, jotka tuovat taian energiaan.
Merlin on täällä seuraavassa shaumbra-aikajaksossa, seuraavat 10 vuotta ainakin, ja olette energiamaagikkoja.
Tuodaanpa se nyt yhteen, kenties Yohamin taianomaisen musiikin kera.
Vedetään syvään henkeä Merlinin taikaenergia-merabhiin.
Merlin-merabh
Jotkut teistä saattavat ihmetellä: "Olemmeko todella valmiita?" Voi, todellakin. Kun tulette ruumiillistuneeseen Oivaltamiseenne, alatte todella ymmärtää.
(Musiikki alkaa)
Alatte todella ymmärtää 10 viime vuotenne historiaa, miksi olette käyneet läpi niitä askelia, joita olette käyneet, ja miksi olette nyt valmiita olemaan uusia Merlinejä tällä planeetalla.
Enää ei ole vain yhtä, joka kantaa tuota titteliä ja pitää tuota energiaa. Nyt on tuhansia ja tuhansia.
Voitaisiin sanoa, että uusi Merlin on kenties teidän yksi puolenne. Voitaisiin sanoa, että uusi Merlin on ihminen ja mestari integroituna yhteen.
Taika merkitsee pelkästään olemista sen rajoittuneen asteikon ulkopuolella, jolla useimmat ihmiset elävät. Se on sitä. Taika merkitsee pelkästään, että on paljon enemmän, mitä useimmat mahdollisesti tietävät, ja se on aivan tässä.
Se ei vaadi ponnistelua. Ei vaadi työtä olla tuo Merlin. Ja sen me teemme, koska rakkaat ystävät, te oivallatte, että olette todellisuudessa vain energiaa – taikaenergiaa. Taikaenergiaa.
Vetäkää syvään henkeä, ja tässä hetkessä kun menneisyyden Merlinien kollektiivi liittyy jokaiseen teistä, antakaa itsenne tulla osaksi tätä ryhmää.
Antakaa itsenne tulla Merliniksi, maagikoksi, aikamatkaajaksi ja muodonmuuttajaksi.
Olette päättäneet jäädä tälle planeetalle ihmismuotoon, ettekä todellakaan halua jatkaa sitä samalla tavalla, jolla olette eläneet menneisyydessä.
Haluatte saada vapauden. Haluatte ymmärtää ja käyttää energiaa tavalla, jolla ette ole koskaan ennen tehneet sitä.
Haluatte murtautua ulos kaikista vanhoista rajoituksista, ja sitä teemme tästä eteenpäin.
Vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa itseänne: "Minä olen Merlin. Minä olen Merlin. Minä olen ihminen, minä olen mestari, minä olen jumala ja minä olen myös Merlin."
Merlin, energia-Merlin.
Merlin joka ymmärtää, että kaikki energia jonka hän havaitsee, on hänen.
Merlin ymmärtää, että hän on energiatanssia tällä planeetalla, eikä hän ole kiitollisuudenvelassa kenellekään, millekään.
Vetäkää syvään henkeä – "Minä olen Merlin" – ja antakaa itsenne liittyä tähän arvostettujen ihmisten ryhmään, joista useimpien nimeä ette koskaan tiedä, mutta he ovat olleet menneisyyden Merlinejä. Ja he kutsuvat teidät nyt liittymään joukkoonsa.
"Minä olen Merlin, energiamaagikko."
Siellä mihin menemme tästä, teidän kannattaa olla tuo energiamaagikko ja kehittää täysin uusi suhde energiaan.
"Minä olen Merlin."
Kyllä, todellakin ensimmäinen Merlin synnytettiin Jeshuan kuollessa varmistamaan, että tarinoita kerrottaisiin edelleen, että olisi edelleen fantasioita ja mielikuvitus olisi edelleen avoin.
Ensimmäinen Merlin synnytettiin varmistamaan, että vaikka tälle planeetalle tulisi mitä, olisi aina taikaa, eli tuonpuoleinen, eli enemmän kuin vain tavallinen ihmiselämä.
Tuo Merlin synnytettiin tuloksena suuresta kärsimyksestä tällä planeetalla – Jeshua ja kärsimys. Koko ihmismatka on hyvin lastattu kärsimyksellä, kuormitettu syvällä, syvällä kärsimyksellä.
Niinpä me, Merlineinä menneisyydestä, tulemme teidän luoksenne uusina Merlineinä, jotka liittyvät seuraamme, ja sanomme: "Menkäämme nyt kaikki kärsimyksen yli. Menkäämme kärsimyksen yli tällä planeetalla, alkaen teistä omassa elämässänne. Siirtykäämme yli fyysisestä kärsimyksestä, mielen kärsimyksestä ja sielun kärsimyksestä tällä planeetalla."
Tästä syystä olemme odottaneet tähän saakka, tämän kuluneen kymmenen vuoden aikajakson loppuun, ennen kuin tulemme sisään. Olemme odottaneet, koska teidän oli tärkeää saada ymmärrys energiasta. Teidän oli tärkeää tehdä ainakin kolme sitoutumista – ei vain yhtä – pysyä tällä planeetalla ruumiillistuneena olentona, ja nyt on yksi sitoumus lisää siihen.
Uudet Merlinit menevät kärsimyksen yli.
Kyllä, toiset planeetalla saattavat edelleen kärsiä ja sydämenne saattaa edelleen mennä heidän luokseen, mutta olette standardeja, jotka näyttävät heille, ettei ole tarkoitus olla kärsimystä. Ihmistilan ei ole tarkoitus olla kärsimystä.
Sen mikä synnytettiin Jeshuan aikana – hänen kuolemassaan, ristiinnaulitsemisessaan ja kaikessa tähän liittyvässä kärsimyksessä – synnytämme nyt uudelleen tähän: meneminen kärsimyksen yli ihmistilassa, ja se on uusi Merlin. Se on energiamestari.
Vetäkää syvään henkeä, ja antakaa tämän Merlinin, joka olette, mennä kärsimyksen yli ihmistilassa. Ei enää.
On syvään juurtuneena ihmismieleen ja -kehoon, syvään juurtuneena, että ihmiselämä on yleisesti suurta kärsimystä. Otamme taikamme ja menemme sen yli.
Jotkut teistä pitävät kiinni kärsimyksestä, niin kuin olette pitäneet kiinni esi-isistä, niin kuin olette pitäneet kiinni yltäkylläisyysongelmista, niin kuin olette pitäneet kiinni itsearvostuksenpuutteesta, mutta se häviää pois.
Sallikaa itsenne hetki Merlininä vain päästää irti kärsimyksestä ihmistilassa.
Tuntekaa se itsessänne: "Olen Merlin. Olen energiamaagikko. Kärsimys ei ole enää kokemukseni, elämäni, roolini."
(Tauko)
Kaikki Merlinit jotka ovat kokoontuneet yhteen tänne tänään, me kaikki jotka olemme koskaan vaatineet tuon tittelin menneisyydessä, keräännymme yhteen teidän kanssanne, uudet Merlinit. Ja Adamuksen tapaan olemme kanssanne matkan joka askeleella.
(Tauko)
Kuulette edelleen Adamuksen sanoja ja viestejä, mutta nyt liitymme hänen seuraansa jokaisessa shoudissa, jokaisessa kokoontumisessa, yhdessä teidän, uusien Merlinien, kanssa.
Vedetäänpä syvään henkeä, kunnolla syvään henkeä.
Merlin on saapunut.
Tervehdys tältä ja muualta. Olemme Merlin.
*************
GEOFF: Se oli konferenssin ensimmäinen sessio.
LINDA: Voitteko vain hengittää sen sisään ja hyväksyä tuon valtavan kutsun, joka meille annettiin, tuon valtavan Merlin- ja energiajulistuksen?
GEOFF: Se oli melko voimakas. Muistan tunteneeni tuon ensimmäisen session lopussa, että huoneessa oli hyvin erilainen henki ja jokin oli todella muuttunut. Oli mielenkiintoista katsella se uudestaan ja vain tuntea se. Vau.
Katsomme nyt tuon toisen osan. Esiintuleminen-sarjan (shoud 11) toinen osa tehtiin aivan konferenssin lopussa. Se oli viimeinen asia, jonka teimme, joten katsotaanpa se.
Tekisitkö vähän hengittelyä?
LINDA: Kehotan meitä vain sallimaan itsemme jatkaa tätä.
Jatkakaa vain kunnon syvää hengittämistä. Olette jo siinä, voitte tehdä sen. Hengittäkää sitä vain sisään, ja antakaa energioiden liikkua.
Hengittäkää sitä sisään ja tuntekaa tämä uskomaton Merlin.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä, kun menemme tähän seuraavaan kanavointiin, jossa on meille lisää vastaanotettavaa, jos valitsette sen. Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä.
***********
ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Hengitän tähän huoneeseen, kokoontumiseemme täällä, kaikkiin jotka tulevat myöhemmin, sillä tämä on yksi käännekohtamme, lanseerauskohtamme, mitä Tobiaksella oli tapana kutsua "eroamiskohdaksi". Tunnette paljon siitä tänään ja tulevina päivinä, mutta tulevina vuosina todella huomaatte, mitä täällä tapahtui.
Adamus-roast
Ja muuten, ennen kuin menen yhtään pidemmälle, haluan puhua niistä kommenteista, joita tehtiin tuon roastin aikana (naurua). Cauldre kysyi minulta eilen illalla, mitä ajattelin, mitä tunsin, olinko edes paikalla, olinko kristallissa. En koskaan palaa takaisin kristalliin (lisää naurua), mutta minä olin paikalla. Olin läsnä jokaisen roustaajan kanssa, joka oli näyttämöllä. Olin läsnä ympäri näyttämöä. Minä rakastin sitä. Ehdottomasti rakastin sitä (yleisö taputtaa).
Nimittäin ylösnousseella mestarilla on kaikki, mitä hän tarvitsee. Ylösnoussut mestari ei tarvitse mitään muuta. Mitä voisitte antaa lahjaksi ylösnousseelle mestarille, paitsi omaa nauruanne? Omaa nauruanne. Se täytti sydämeni. Se täytti koko olemukseni, koska tiedän, miten vaikeaa tämä on. Tämän oli tarkoitus viedä kenties viisi elämää, ja te teette sen yhdessä. Tiedän, että teistä 20 vuotta on pitkä aika. Se ei ole mitään ottaen huomioon, mitä käytte läpi. Niinpä kyky nauraa on kaikkein suurin lahja – se antaa minulle paljon iloa. Nauraa minulle? Mm, ei ehkä kovin paljon (naurua). Mutta nauru, vain nauru – otan sitä kaikin tavoin, jolla voin saada sitä.
Sen läpi käyminen, mitä käytte läpi – kaikki muutos kehossanne, ja se muutos jonka teemme tänä viikonloppuna, muutos josta puhumme aivan hetken kuluttua. Kyky käydä se läpi ja nousta ylös maasta, pyyhkiä kyyneleet silmistänne ja veri keholtanne, ja sitten nauraa sille ja sanoa: "Hitto soikoon, antakaa minulle vähän lisää! (Naurua) Se ei riittänyt, voin ottaa lisää", se on todella suurin lahja.
Ja kuten voitte kuvitella, menin eilen illalla taas Ylösnousseiden mestareiden klubille (lisää naurua), jonka toimitusjohtaja ja puheenjohtaja olen, ja itse asiassa olen perustaja ja sosiaalijohtaja ja pääesittelijä. Ja Linda katselee tuota vesilasia muistaen sen kerran, kun hän ruiski minua vedellä (viitaten johonkin, mitä näytettiin aiemmin Löytäminen-sarjan shoudista 8; yleisö sanoo "oiiiii!" ja paljon naurua). Voi, tunnen suurta houkutusta (lisää naurua; Adamus pitää vesilasia kädessään). On täydellinen tilaisuus. Meillä on kaikki kamerat kohdistettuna. Kaikki odottavat (paljon yleisön reaktioita).
LINDA: Leikin mukana (pyöritellen silmiään).
ADAMUS: Mutta miten voisin? (Lisää naureskelua) Miten voisin, kun voin odottaa ja saada hänen ahdistuksensa lisääntymään (naurua) vuosi vuodelta! Pus! (Antaen ilmapusun) Rakastan sinua – ja niin rakastaa aviomiehesikin, mutta sillä ei ole kovin paljon merkitystä. Minä rakastan sinua.
Siis rakkaat shaumbrat, kyky nauraa. Menin Ylösnousseiden mestareiden klubille eilen illalla, ja he kerääntyivät kaikki ympärille: "No, miltä tuntui, kun ihmiset kritisoivat ja nauroivat ja pilkkasivat? Osa siitä oli mautonta. Osa siitä oli hyvin totta!" (Naurua) Ja laitoin heidät kaikki istumaan, kaikki yhdeksän tuhatta – melkein kymmenen tuhatta nykyään. Laitoin heidät kaikki istumaan, ja jaoin heidän kanssaan tuon hetken kauneuden, koomisuuden jota tapahtui, kyvyn nauraa. Sen sijaan, että olitte polvillanne rukoilemassa ja kunnioittava, olitte niitä merirosvoja, joita te olette. Ja sanoin heille jokaiselle: "Planeetalla ei ole shaumbrojen kaltaista ryhmää. Ei ole!" Sanoin: "Teidän ryhmänne tekevät edelleen meditointejaan ja hokkuspokkusjuttujaan. Me roustaamme ylösnoussutta mestaria. (Lisää naurua) Se on edistystä! Se on edistystä." (Yleisö taputtaa)
Ja se todella on, se todella on, koska nauru siirtää energiavuoria. Se puhdistaa hyvin paljon kehosta. Tarvitsette sitä tällä hetkellä. Haluaisin tehdä tästä vuosittaisen tapahtuman – ei minun roustaamisestani! (Lisää naurua) Kokeillaan Kuthumia ensi kerralla. Ai niin, Kuthumi muuten (yksi roustaajista; naurua). Arvatkaa, missä Kuthumi on tällä hetkellä? (Lisää naurua) Vankina kristallissa (naurua) ja hän yrittää päästä ulos. Hän muistelee 10.000 vuoden tarinaa ja alkaa luulla, että minä tein jonkinlaisen loitsun tai noituuden hänelle, minkä teinkin (lisää naurua), ja halusin hänen vain saavan vinkin siitä.
Kuthumi, minun kaverini, kääntyy minua vastaan. "Tyhmä?!!" (Naurua) Se ei ole edes hauskaa. Se ei ole edes nokkelaa (lisää naurua). Eikä niin oikeasti tapahtunut, enkä keksinyt jotain hulluja nimiä, mitä hänellä oli: "Lordi jotain-tai-jotain." Ei, ei, ei. Ei. Se kaikki oli sepitettyä. Se kaikki oli vitsi. Sillä ei ole mitään tekemistä totuuden tai – turpa kiinni, Kuthumi! (sanoen sen ilmaan; naurua) – todellisuuden kanssa.
Vaikka myönnänkin kaksi asiaa. Hän antoi minulle jotain vinkkejä. Hän antoi minulle joitain vinkkejä siitä, miten suhtautua paremmin shaumbroihin, ja hän antoi minulle joitain varoituksia sen kera. Ne eivät olleet vain vinkkejä, vaan varoituksia teistä, ja hän sanoi teidän olevan vaikea ryhmä. Hän sanoi, että te ette tee kotitehtäviänne ja haluatte kiroilla ja syljeskellä ja piereskellä ja kaikkea muuta. Ja hän sanoi, että pelkästään jo hajun vuoksi täytyy olla poissa, mutta … Se on totta. Mutta siinä oli totuutta. Hän antoi minulle tosiaan vinkkejä siitä, ja Kuthumi sanoi myös, että hän olisi teidän henkilökohtainen valmentajanne, jos sallitte. Jos annatte hänen tehdä sen, hän on. Se on hyvin totuudenmukainen toteamus. Haluatteko vähän muutosta energiaanne? Emmekä puhu nyt vain fyysisyydestä. Haluatteko vähän muutosta hemmetin energia-asenteeseenne? Kutsukaa Kuthumia, ja hän on paikalla. Ymmärrätte enemmän tämän päivän session jälkeen.
Mutta Kuthumi – Kuthumi on tosiaan maisemissa koko ajan. Hän on teidän kanssanne yhtä lailla, kuin minä olen teidän kanssanne. Hän esittää tavallaan hyvää poliisia, ja minä esitän pahaa poliisia, mutta hän on kanssanne. Siis kutsukaa häntä. Hän on käytettävissä.
Siis tämän myötä, se mitä teimme eilen aamulla ja mitä teemme tänään iltapäivällä, on itse asiassa Esiintuleminen-sarjan shoud 11. Heinäkuun kokoontumisessanne … (Adamus naureskelee) Mitä, oletko tyytyväinen, että se on jo tehty? (Lindalle) Heinäkuun kokoontumisessanne voitte näyttää tämän, voitte olla tekemättä mitään, voitte olla kokoontumatta – sillä ei ole merkitystä – mutta se mitä teemme täällä, on hyvin tärkeää. Siis shoud 11 on eilisen osuus ja tämän päivän osuus. Siitä tehdään Esiintuleminen-sarjan shoud 11.
LINDA: Vau.
ADAMUS: Joo (yleisö taputtaa). Se mitä teemme, se minkä viimeistelemme tänään, on melko tärkeää. Puhun siitä myöhemmin (naurua).
Se on kääntymistä valtavasta kulmasta, lanseeraus, mitä tahansa. Se on iso, iso muutos, ja taas kerran, te ette ehkä tunnista kaikkea sitä oitis, mutta se on valtava muutos. Niin suuri, että siitä minkä teemme täällä, tulee laukaisukohta hyvin monille tuleville keahak-sessioille – jollekin kokoontumisille ja työpajoille ja tietysti se tulee myös shoudihin – mutta fokusoidumme todella siihen, mitä teemme täällä, minkä tuomme esiin täällä tänään, tulevissa keahak-sessioissa.
LINDA: Vau.
ADAMUS: Siis tämän myötä, kun ei ole muita ilmoituksia, pyydämme Yohamia tulemaan takaisin hetkeksi. Tuomme Merlinin takaisin jatkamaan eilisen sessiota.
Siis, Linda, vähän hengittelyä.
LINDA: Siis vetäkää taas kunnolla syvään henkeä, kun tuemme tätä siirtymistä Adamuksesta Kuthumiin … Merliniin (Linda naureskelee). Vetäkää kunnolla syvään henkeä, ja hengittäkää sisään Merlinin enerigoita.
(Musiikki alkaa)
Hengittäkää sitä sisään, antakaa sen virrata.
Voi, tuntekaa se. Tuntekaa se. Hengittäen "Olen tässä. Olen läsnä". Teidän energianne täällä, tukemassa tätä viestiä.
Hengittäkää syvään, virraten, tuntien ja sallien. Vetäkää kunnolla syvään elämän henkeä.
Hengittäkää … hengittäkää itsellenne.
Jatkakaa hengittämistä ja sallimista, kutsuen Merlin sisään. Todella tuntekaa se.
Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä, kun Merlin on täällä meitä varten.
MERLIN: Tervehdys. Tervehdys täältä ja muualta. Olen Merlin.
(Musiikki loppuu)
Merlin täällä on kollektiivi kaikista Merlineistä, jotka ovat koskaan aiemmin kulkeneet maan päällä. Ja nyt tässä toisessa osassa Merlin on myös kollektiivi kaikista teistä, jotka kutsutte itseänne shaumbraksi. Kollektiivi, eli tulemme yhteen yhtenäisenä, mutta emme ole sidottuja toisiimme. Tulemme yhteen yhteistä hyvää varten, mutta emme ole riippuvaisia toisistamme, sillä jokainen Merlin on täysivaltainen olento.
Merlin
Merlin, ja se Merlin joka te olette, on aikamatkaaja, koska Merlin oivaltaa, että hän on omasta menneisyydestään ja hän on omasta tulevaisuudestaan. Ei ole esteitä tai muureja tai ovia erottamassa häntä menneisyydestä tai tulevaisuudesta, joten Merlin voi helposti matkustaa ajassa.
Merlin on ajan portinvartija, ajan käskijä ja ajan käyttäjä, ja siksi tämä on nyt tosiaankin jotain, minkä voitte tuoda omaan elämäänne Merlineinä. Olla tuo aikamatkaaja, olla täällä ja muualla samanaikaisesti.
Merlin on muodonmuuttaja, koska Merlin oivaltaa, ettei ole vain yhtä todellisuutta. On monia, monia todellisuuksia. Se kaikki perustuu tarkkailijan havaintoon ja luojan aikomukseen. Niinpä siksi Merlin voi ilmestyä jäniksenä, kotkana, puuna, vesipisarana, pelkkänä ilmana.
Merlineinä alatte nyt käyttää tätä kykyä. Alatte käyttää tätä kykyä voidaksenne kokea ne asiat, jotka päätätte kokea. Ei koskaan tietenkään manipuloidaksenne toisia. Ei koskaan ottaaksenne energiaa mistään itsenne ulkopuolelta, koska ulkopuolellanne ei ole energiaa. Mutta nyt teillä on kyky muovata ja muuttaa todellisuuttanne.
Ja on aikoja, jolloin teillä on käynnissä monia todellisuuksia samanaikaisesti eikä se enää hämmennä ihmismieltä, sillä oivallatte, että kaikki todellisuudet, kaikki mahdollisuudet, kaikki on olemassa ajassa ja sen ulkopuolella yhdessä.
Jos olisimme puhuneet tästä monta, monta vuotta sitten, se olisi pelkästään pakahduttanut ihmismielen. Mutta olette nyt siinä pisteessä, että ymmärrätte ja-tilan ja kaikki mahdollisuudet.
Merlin joka olette, on todellinen maagikko. Maagikon tarkoittaessa yksinkertaisesti, että ymmärrätte kaikki ulottuvuudet, kaikki mahdollisuudet, ja niitä joita ette välittömästi ymmärrä, tiedätte voivanne tutkia ilman pelkoa.
Ja Merlin, nykyajan Merlin joka olette, tulee pirstomaan kaikki kärsimysharhakuvat tältä planeetalta ihmistilasta, alkaen ensin itsestänne. Toisin kuin ne muut ominaisuudet jotka olen maininnut, ns. vanhemmat ominaisuudet, Merlinin uusi ominaispiirre on olla kärsimyksen ulkopuolella, olla tuon tarpeen ulkopuolella ihmistilassa, jotta voitte kokea ja olla elämässä, ilossa ja aistillisuudessa ilman kärsimystä.
Sessioissamme joita meillä on edessämme Adamuksen kanssa, kaikkien Merlinien ja muiden kanssa, jotka liittyvät mukaan, on terävä fokus tuon kärsimyksen läpi murtautumisessa. Ja kun tulette eteen, kun teille annetaan mikrofoni, kun olette pöydässä ja päästätte oman äänenne, niin jos energiassanne on kärsimystä, jos jatkatte kärsimyksen kantamista mukananne, teidät haastetaan siitä, koska sillä ei ole sijaa siellä, minne olemme menossa. Ei enää kärsimystä elämässänne. Piste.
(Tauko)
Merlin on se viisaus, josta olemme puhuneet pitkään. Merlin korvaa kenties sanan "mestari". Teistä tulee nyt aitoja Merlinejä. Se on tuo viisaus, ja Merlinissä ei ole energiaa. Ei ole tarvetta energialle.
Merlinissä viisaus ei ole ajatuksia, koska huomaatte, että myös ajatukset sellaisina, kuin ennen tunsitte ne, alkavat mennä pois ja ne korvataan gnostilla ja viisaudella. Niinpä Merlinissä ei ole ajatuksia. On pelkästään viisaus, tietäminen ja gnost.
Merlin ei tule pelastamaan ihmistä, koskaan, mutta Merlin muistuttaa ihmiselle, että hän ei ole yksin, että hän on myös Merlin. Hän on myös minä-olen.
Älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne. Tulkaa sen sijaan Merliniksi ja sitten tehkää se.
Älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne, parantamaan kehoanne, korjaamaan taloudellista tilannettanne, tuomaan uutta suhdetta, tekemään teistä onnellista, koska se ei ole Merlinin rooli. Teidät haastetaan tuossa kohtaa tulemaan Merliniksi.
Siis älkää kutsuko Merliniä tekemään ihmiselämästä parempaa, koska näinä seuraavina vuosina sana "ihminen" lähtee ehdottomasti sanastostanne. Muistatte ihmisenä olemisen päivät, mutta te ette enää ole se rajoittunut ihminen, jonka tunnette nyt.
Älkää kutsuko Merliniä, vaan tulkaa Merliniksi.
Lohikäärme
Merlinin mahtavin kumppani on lohikäärme. Merlini ja lohikäärme – tuntekaa sitä hetki – ovat aidot kumppanit toisilleen ja perimmiltään myös teille.
Lohikäärmeellä ei ole energiaa. Lohikäärmeellä ei ole kehoa. Lohikäärmeellä ei ole määränpäätä. Lohikäärme on vain yksi asia, ja se on selkeys.
Lohikäärme tuo selkeyttä, ja juuri tätä selkeyttä useimmat ihmiset vastustavat. He eivät halua nähdä niin selkeästi. He haluavat piilottaa. He haluavat peittää asioita. He haluavat elää harhakuvissa harhakuvien perään, joten useimmat vastustavat lohikäärmettä.
Monet ovat kutsuneet lohikäärmettä ja Merliniä pahoiksi, itse saatanan pojiksi ja tyttäriksi, koska tällä planeetalla on hyvin monia, jotka elävät pelossa ja pitävät kiinni tuosta pelosta ja jotka vastustavat selkeyttä siitä, keitä he oikeasti ovat. Siis mitä he tekevät selkeyden sallimisen sijasta? He kutsuvat sitä paholaiseksi, ja kenties se toisinaan tuntuu siltä, koska selkeys voi olla hyvin julmaa ja pakahduttavaa. Mutta te olette valmiita siihen selkeyteen, joka tulee lohikäärmeen, Merlinin kumppanin, myötä.
Teille tulee nyt aika saada uusi näkökyky. Pelkän silmien ja joskus ajatusten ja mielikuvituksen näkökyvyn sijasta teidän on aika saada lohikäärmenäkönne. Tämä on sisäänpäin katsova näkökyky. Lopulta se menee myös ulospäin, mutta aluksi tämä näkökyky katsoo pelkästään sisäänpäin.
Se on itsenne katsomista suurimmalla ja selkeimmällä tavalla, ja toisinaan se on häiritsevää. Toisinaan näette asioita itsestänne, näette omia pelkojanne, näette osia omasta menneisyydestänne – näette asioita, joita voitte aluksi pitää rumina, pelottavina, inhottavina – mutta sallikaa lohikäärmeen silmien, lohikäärmeen uuden näkökyvyn, kera itsenne mennä sen taakse. Älkää juosko karkuun.
Sallikaa näkökykynne mennä läpi ja taakse, koska sen havainnon takana, joka voi olla epämiellyttävä ihmiselle, on kaikkein suurin lahja: ymmärrys siitä, kuka oikeasti olette.
Lohikäärmenäöllänne katsotte fasadien ja kuolemantuskan ja huolien ja sydänsurujen ohi. Katsotte kaikkien näiden asioiden ohi, myös asioiden joita inhoatte itsessänne. Lohikäärmenäöllä näette sen taakse, ja alatte nähdä, kuka todellisuudessa olette.
Ottakaa nyt tämä hetki hyväksyäksenne ja salliaksenne lohikäärmenäkö omiin silmiinne.
Vetäkää syvään henkeä, sillä nyt tulee lohikäärmenäkö – ei käytettäväksi ulkopuolella, ei tunkeutumiseksi ja kurkkimiseksi toisten ihmisten elämään, ei niiden tutkimiseksi, vaan itsenne katsomiseksi. Uusi tapa hahmottaa, kuka olette – tämä lohikäärmenäkö.
(Tauko)
Tässä kokoontumisessa tuomme esiin Merlinin kauneuden ja kaiken viisauden ja sen kumppanin, lohikäärmeen, selkeyden, ja tuomme tuon lohikäärmenäön nyt silmiinne, mieleenne, sydämeenne, jotta voitte nähdä, kuka todellisuudessa olette.
Älkää pelätkö mitään, mitä näette.
Älkää pelätkö mitään, mitä näette, koska se mitä aluksi näette, ei luultavasti ole oikea totuus. Katsokaa syvemmälle ja syvemmälle, älkääkä juosko karkuun. Katsokaa syvemmälle ja syvemmälle, ja alatte nähdä, kuka olette.
Siis nyt tuotte Merlinin itseenne, tuon viisauden, sen mitä olemme kutsuneet tähän mennessä mestariksi. Tuotte sen itseenne, ja tuotte lohikäärmenäön itseenne.
Lohikäärme ei ole energiaa, eikä lohikäärme tee asioita teidän puolestanne. Lohikäärmeellä ei ole muotoa. Lohikäärmeellä ei ole agendaa. Lohikäärme ei ole lemmikkinne. Lohikäärme on näkökykynne.
Lohikäärme ei lähde ulos tekemään asioita puolestanne ja pane asioita tapahtumaan, mutta sallikaa tuo selkeä näkökyky. Tulkaa tuoksi selkeäksi näkökyvyksi. Kun asiat ovat sumuisia, kun kuva on epäselvä, kun vanha ihmisitse alkaa pelätä, antakaa itsenne tulla lohikäärmenäöksi omassa elämässänne, omassa Oivaltamisessanne ja omassa heräämisessänne.
Ihminen
Ja sitten kolmas asia tänään. Sellainen joka tulee olemaan aiheena hyvin monissa keskusteluissamme – ja olen varma, että myös monissa keskusteluissa teidän kaikkien kanssa.
Olemme puhuneet tähän saakka, että ihminen on kolminaisuuden kokemusperäinen osa. On minä-olen, joka on puhdas tietoisuus. On mestari, Merlin, joka on viisaus, ja sitten on ihminen kokemuksineen.
Ihmisen kokemukset saneli usein menneisyys, karma, mutta myös uskomukset ja rajoitukset. Ihmiskokemus toi sitten energiaa antamaan kokemusperäisen leikkikentän ihmiselle. Mutta tästä kokoontumisesta lähtien Esiintuleminen-sarjan lopussa se muuttuu.
Ihminen on nyt energiaa, ja kokemus seuraa sitä.
Ihmisestä – teistä – tulee energiaa. Ja saatatte ajatella: "No, enkö ole ajatukset?" Ei, ajatukset muuttuvat nyt energiaksi.
Ja saatatte ajatella: "Enkö ole tietoisuus?" Ja vastaus siihen on, että te ette koskaan todellisuudessa ollut. Ette ole koskaan todellisuudessa ollut. Itsen kolminaisuudessa on tietoisuus, mutta ihmisessä itsessään ei ole tietoisuutta. On ajatuksia ja tunteita. On muistoja ja on tuntemuksia, mutta ihmisessä ei ole koskaan ollut aitoa tietoisuutta.
Nyt muutamme sen ympäri, kokemusperäisyydestä joka tuo energiaa, energiaksi joka sallii valitsemanne kokemuksen. Siinä on valtava ero. Tässä on valtava muutos.
Ota hetki, rakas minä-olen-olemuksen ihmisosa, ja tunne nyt, millaista se voi olla, energiana oleminen …
(Tauko)
… ja sitten oman kokemuksesi valitseminen, eikä toisinpäin.
Osa ihmisestä kapinoi tätä vastaan ja sanoo: "Mutta olen kaikkia näitä asioita. Olen älykkyys, olen tietoisuus, olen kaikki nämä asiat." Mutta tunne itsesi hetken energiana, rakas ihmisosa.
(Tauko)
Miten tämä on erilaista? Miksi se on erilaista? Koska menneisyydessä olit kokemusperäinen osa, ainoa osa joka pystyi kokemaan, ainoa osa joka pystyi menemään luojasi luomusten syvyyksiin. Ainoa osa joka pystyi siihen. Ja sitten kurkotit itsesi ulkopuolelta energiaa. Sillä niin kauan kun olet ollut ihminen, on ollut se havainto, että energia on ulkopuolellasi, joten seurasit tuota uskomusta. Kurkotit itsesi ulkopuolelta energiaa tukemaan ja vahvistamaan kokemustasi. Mutta nyt se muuttuu tässä, tänä päivänä.
Olet energia ensin. Vedä syvään henkeä, ja tunne sitä.
(Tauko)
Ja kun sanon "energia", älä ajattele sähköä tai bensaa tai ydinvoimaa tai mitään muuta noista asioista, aurinkovoimaa. Se on sinun energiaasi. Se on henkilökohtaista energiaasi.
Aikoina jotka sinulla on edessäsi, alat tutkia, mitä energia oikeasti on, ja ajattelet edelleen, että olet enemmän kuin energia, että on mieli ajatuksineen. Mutta sitten alat oivaltaa, että ei, se kaikki on energiaa sisälläsi.
Ajattelet menneisyyttäsi, muistojasi ja ajattelet: "No, ne ovat eri asia kuin energia", ja sitten alat oivaltaa, että ne ovat energiaa.
Tarkkailet pelkojasi, ahdistuksiasi ja ajattelet: "No, ne eivät ole energiaa. Ne vetävät puoleensa energiaa", mutta alat oivaltaa, että ne ovat energiaa.
Kuvittelet suurimpia mahdollisuuksiasi ja saavutuksiasi ja ajattelet: "No, ne eivät ole energiaa. Energioita tulee tukemaan niitä", ja sitten oivallat, että ne ovat energioita. Ne integroituvat nyt.
"Olen ihminen. Olen energiaa. Olen ihminen. Olen energiaa", ja pian tulee päivä, jolloin pudotamme pois sanan "ihminen".
"Olen energiaa. Olen Merlin. Minä olen mitä olen." Mutta roolisi ihmisosana, joka voi myös yhdistyä koska tahansa Meriniin, minä-olen-olemukseen – roolisi ihmisenä on nyt olla energiaa. Tämä on monumentaalista.
Tätä ei ole tapahtunut koskaan ihmishistoriassa. Ja oivallan, että se on vähän hämmentävää, mutta tunne Merliniä, omaa viisauttasi tällä hetkellä, ymmärtääksesi, miksi tämä on hyvin tärkeää, miksi tämä on niin suuri muutos. Älä pyydä Merliniä tekemään sitä puolestasi. Älä pyydä Merliniä selittämään sitä sinulle. Anna itsesi tulla hetkeksi Merliniksi, viisaudeksi.
(Tauko)
Ja Merlin ymmärtää muutoksen ihmisessä kokemuksesta energiaksi. Ja tuon energian myötä voit valita nyt kokemuksen. Se on osa tätä koko kolminaisuutta, osa todellista luovuutta fyysisessä todellisuudessa.
Ihminen, energia – voi, mielesi pyörii tällä hetkellä. Silloin vedät syvään henkeä ja tulet Merliniksi saadaksesi tuon viisauden ja ymmärtääksesi, miksi ihmisestä tulee energiaa.
(Tauko)
Tämän myötä, olemme kollektiivi menneisyyden Merlinejä, kaikki jotka ovat kantaneet tuota titteliä, kaikki jotka ovat matkustaneet ajassa ja avaruudessa, kaikki jotka ovat käskeneet aikaa palvelemaan heitä. Olemme Merlinejä, jotka ovat olleet muodonmuuttajia, jotka ovat voineet tulla, miksi tahansa päättivät, pelkästään sallimalla.
Olemme Merlinejä, joihin kuuluvat nyt ne, jotka siirtyvät tästä todelliseen ruumiillistuneeseen Oivaltamiseen – te – ne jotka kutsuvat itseään shaumbraksi.
Tämän myötä annamme teille tervehdyksen täältä ja muualta.
Olemme Merlinejä.
Ja tuomme tämän takaisin Adamukseen aivan hetken kuluttua.
LINDA: Siis … olkaa tuon hengityksen kanssa, kun tässä tapahtuu siirtymä. Vetäkää muutaman kerran kunnolla syvään henkeä.
(Musiikki alkaa taas)
Tuntekaa tätä Merlinin viestiä. Antakaa sen integroitua.
Jatkakaa hengittämistä.
Sanoja ei tarvita. Jatkakaa vain hengittämistä. Jatkakaa kunnon syvää hengittämistä.
Hengittäkää …
(Tauko, kun musiikki jatkuu ja sitten vaimenee)
ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Mm, vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, rakkaat energiat (vähän naureskelua).
Pyysin Merliniä tulemaan ja antamaan tämän viestin. Merlin ja lohikäärme ovat kumppanit. He kulkevat rinta rinnan.
Lohikäärme tulee sisään nyt. Se antaa teille näkökyvyn. Eikä vain sellaisen, mikä teillä on ollut ennen, näkökyvyn silmissänne, vaan tuotte sisään todellisen näkökyvyn, ja se katsoo sisäänpäin. Kyllä, lopulta ulospäin, mutta tällä hetkellä se on vain sisäpuolta varten. Se antaa uskomattoman määrän selkeyttä, mikä on joskus vähän pelottavaa, joskus pakahduttavaa. Mutta menkää sen läpi, älkääkä juosko sitä pakoon. Sallikaa näkökykynne, lohikäärmenäkönne, mennä läpi kaikesta sisäisestä pelostanne, ahdistuksestanne, barrikadeistanne, kaikesta mitä teillä on. Sallikaa tuon näkökyvyn tunkeutua sen läpi, suoraan sen toiselle puolelle, ja näette itsestänne asioita, joita ette olisi voineet koskaan kuvitella pelkällä ihmismielellä.
Merlin on viisaus, ja kuten Merlin sanoi, älkää kutsuko Merliniä tekemään asioita puolestanne. Tulkaa Merliniksi. Olkaa Merlin.
Ja lopuksi kaikkein tärkein asia, ja asia joka varmasti hämmentää teitä jossain määrin jonkin aikaa: ihmisestä tulee energiaa. Haluatte ihmisen olevan koko paketti, koko enchilada, kaikki se kiedottuna yhteen, mutta ihminen on tämän kolminaisuuden osa – minä-olen, Merlin ja ihminen. Siis sallikaa itsenne tässä jonkin aikaa olla tuo energia.
Olette olleet tähän saakka kokemus, joka joskus – useimmiten – ei ole ollut välttämättä teidän valitsemanne tietoisesti. Se vain tapahtui monien dynamiikkojen tuloksena, mutta nyt teistä tulee energiaa ja sitten määritätte sen kokemuksen, jonka haluatte.
Leikkikää sillä. Leikkikää itsenne kanssa energiana. Ja kuten Merlin sanoi, ajatuksenne ovat energiaa nyt. Uskomuksenne – energiaa. Tunteenne – energiaa. Kaikki – pyrkimyksenne, halunne – muuttuu nyt energiaksi. Tuntekaa sitä hetki.
Ja sitten menette kokemaan, oman valintanne mukaan, Merlinin ja lohikäärmeen uskomattoman selkeyden tasapainottamana.
Vedetäänpä syvään henkeä ja tuodaan tämä merabhiin. Merabhin ollessa tietoisuusmuutos, mutta tässä tänään se on valtava muutos.
Vedetäänpä syvään henkeä musiikin kera.
(Musiikki alkaa)
Energia-merabh
Meidän on tarvinnut ottaa paljon askelia päästäksemme tähän. Jotkut vauvanaskelia, jotkut jättiläisenaskelia. Meillä on ollut paljon "eroamiskohtia", ja nyt saavumme tähän paikkaan. Ja tiedän, että yritätte saada kaikesta siitä selvää, ja se ok. Mutta ennen kaikkea, sallikaa vain se.
Yritätte saada selville, mitä tämä merkitsee – "Jos olen vain energiaa." Ihminen muuntuu energiaksi. Teillä on edelleen Merlin, teillä on edelleen minä-olen. Ihminen muuttaa rooliaan tuossa kolminaisuudessa.
Kyllä, teillä on edelleen kokeminen, mutta se menee nyt takapenkille teidän ollessa energiaolento, ja tämä kaikki johtaa meidät lopulta siihen asiaan, jonka Tobias toi esiin – uuteen energiaan – energia ja tietoisuus yhdistettynä. Tämä on yksi askelista matkalla siihen.
Siis, rakas ihminen, tunne itsesi nyt energiana. Energiaa jossa ei ole voimaa ja kaksinaisuutta.
Energiaa joka ei satuta. Se ei ole tuskallista.
Energiaa joka ei pakahduta, ikinä.
Teillä on ollut yleispelko energiasta – sen saamisesta liikaa – koska kokemuksenne siitä on ollut joskus tuskallinen. Mutta nyt tulee kohta, jossa voitte olla tuo energia. Ja kuten Merlin sanoi, ihmiset ja te olette aina menneet ulkopuolelle, katsoneet ulkopuolenne, etsineet jostain muualta energiaa. Mutta nyt te olette tuota energiaa.
Tuntekaa nyt tuo suhde puhtaan minä-olen-tietoisuuden ja teidän välillänne ihmisenä, energiana. Tuntekaa tuo suhde ja miten se olisi erilainen, kuin te kokemusperäisenä osana.
Tuntekaa muutos, joka tapahtuu tällä hetkellä biologiassanne, mielessänne, identiteetissänne.
(Tauko)
Antakaa itsenne tuntea hetken läheisyyttä, syvempää läheisyyttä Merlinin ja lohikäärmeen kanssa – sen kanssa jota olemme kutsuneet aiemmin mestariksi – mutta Merlinin viisauden kera, ja lohikäärmeen selkeyden kera.
Tuntekaa itsenne nyt energiakomponenttina ja miten se vaikuttaa suhteessa viisauteen, selkeyteen ja tietoisuuteen.
(Tauko)
Teillä on ollut paljon uteliaisuutta energiasta. Olette halunneet energiaa toisinaan ja juosseet sitä karkuun toisinaan. Olemme puhuneet energiasta fysiikassamme näinä vuosina, ja nyt tulee se aika, jolloin te olette energiaa. Se ei ole luultavasti, mitä luulitte sen olevan.
Puhumme paljon enemmän tästä tulevassa keahakissa, tulevissa shoudeissa, työpajoissa, mutta täällä oli täydellinen paikka aloittaa se – edellä aikataulusta tietysti. Kovasti edellä aikataulusta.
Vedetäänpä syvään henkeä energiaan.
(Tauko)
Alatte oivaltaa, että te ette ole enää se, mitä luulitte ajatuksiksenne, se mitä kulki mielenne läpi, koska niistä tulee vain energiaa.
Oivallatte, että te ette ole enää se identiteetti, joka luulitte olevanne. Siitä koituu hienoista menetyksentunnetta, myös vapautumista, koska nyt olette vain energiaa.
(Tauko)
Se tapa muuttuu nyt, miten olette tottuneet käyttämään sitä ongelmien ratkaisemiseen ja elämästä selviytymiseen ja elämän käsittelemiseen. Vanha ajatustapa lähtee yksinkertaisesti pois. Siitä tulee vain osa energiaa.
(Tauko)
Siis viimeiset 45 päivää olemme pohjustaneet tätä, te olette pohjustaneet sitä. Olemme tehneet muutoksia. Teistä on tuntunut, että unohdatte kaiken, kadotatte kosketuksen itseenne – joillain teistä on ollut onnettomuuksia tai välikohtauksia – kaikki osa tätä muutosta, joka tapahtuu tässä ja nyt.
Rakas ihminen, olet ennen kaikkea energiaa. Ja sitten energialla valitset kokemuksesi, viisauden ja selkeyden tasapainottamana.
Lähtien pois mielestäsi, joka luulit olevasi? Ehdottomasti, todellakin, koska mielestäsi tulee energiaa. Ajatuksesi, menneisyytesi, rajoituksesi, pelkosi eivät ole enää mielen laatikossa. Ne tuodaan energiaksi, jossa ei tarvitse olla kaksinaisuutta, voimaa ja jolla ei ole mitään agendaa, ennen kuin päätät, miten haluat kokea sen.
Vedetäänpä syvään henkeä nyt ja sallitaan tämä muutos.
(Pitkä tauko)
Tuntekaa ajatuksenne nyt energiana, myös tunteenne energiana, väsymyksenne energiana, kehonne, asiat joita rakastatte eniten, myös aistillisuutenne, tuntekaa ne nyt energiana …
(Tauko)
… koska aiemmin ne olivat vain harhakuvia. Pelkästään harhakuvia, pelkästään unta, mutta unta joka ei ollut se, kuka oikeasti olette.
Vedetäänpä syvään henkeä tähän päivään, energiaan, viisauteen, selkeyteen.
Vedetään kunnolla syvään henkeä.
(Tauko)
Tarvitsimme kaiken tuon naurun viimeisten kahden päivän aikana. Tarvitsimme kaiken sen tullaksemme tähän kohtaan. Muuten olisimme vaipuneet ankeuteen, liikaan ajatteluun. Voi, tarvitsimme tuota naurua, vaikka se oli minun kustannuksellani. Se on ok. Tarvitsimme tuota naurua kääntyäksemme kulmasta, tehdäksemme tuon tietoisuusmuutoksen. Kaikkea tuota naurua – se on nimittäin vain energiaa.
Tuntekaa nyt hetki, millaista se on, kun ette vedä puoleenne tuota energiaa, ette vedä puoleenne energiaa, joka tuo kokemuksenne – te olette tuo energia.
Te olette tuo energia, ehdottomasti viisauden ja selkeyden tasapainottamana. Kuvitelkaa, mitä voitte tehdä nyt.
Vedetäänpä syvään henkeä yhdessä. Kunnolla – oikein kunnolla syvään henkeä yhdessä.
Kaikki tuo nauru … kaikki tuo nauru auttaa nyt tekemään tuon siirtymän. Olette energiaa. Kuvitelkaa se, hmm.
(Musiikki loppuu)
Rakkaat ystäväni, nyt tulee kokoontumisemme loppu. Lanseeraamme kohta yhdennentoista vuoden. Meillä on vain pari kuukautta, ennen kuin pääsemme seuraavan sarjan alkuun. Teillä on pari kuukautta sisäistää kaikki tämä, todella tuntea se, tehdä tuo muutos kokemusperäisestä olennosta energiaolennoksi.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä sen myötä, mitä meillä on ollut, mitä olemme tehneet täällä, mitä tuomme kaikille shaumbroille. Vedetään kunnolla syvään henkeä, ja jos hemmottelisitte minua hetken kaikesta siitä harmista, jota olette aiheuttaneet minulle eilen, rakastaisin kuulla vielä kerran "Minä olen mitä olen". Se kosketti minua. Ja jos laulaisitte kaikki mukana "Minä olen mitä olen", lempilauluani.
(Yoham alkaa esittää tuota laulua)
GERHARD JA EINAT: (laulaen) Minä olen mitä olen, ihmisenkeli jumalainen.
ADAMUS: Ihmisenergia jumalainen (vähän naureskelua).
GERHARD JA EINAT: Minä olen mitä olen, ihmisenergia …
ADAMUS: Energia.
GERHARD JA EINAT: … jumalainen.
GERHARD: Jotain muuta?
ADAMUS: Energia jumalainen (he naureskelevat).
GERHARD, EINAT JA ADAMUS (laulaen nyt mukana): Anna sen olla.
EINAT: Hengenveto kerrallaan. Tervetuloa kotiin …
GERHARD: Merlin-maahan.
EINAT: Merlin-maahan!
ADAMUS: Minä olen mitä olen …
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Ihmisenergia jumalainen. Minä olen mitä olen …
ADAMUS: Ihmisviisaus jumalainen. Viisaus jumalainen.
GERHARD: Viisaus jumalainen!
ADAMUS: Viisaus jumalainen. Sotken lauluanne, tarkoituksella (naurua).
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Anna sen olla …
EINAT: Hengenveto kerrallaan …
ADAMUS: Ja pidän siitä: hengenveto kerrallaan.
GERHARD JA EINAT: Tervetuloa kotiin Merlin …
ADAMUS: Merliniin. Merliniin.
GERHARD JA ADAMUS: Merrrliniin (naurua). Merrrliniin.
ADAMUS: Joo, joo. Kokeillaan sitä uudestaan.
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Tervetuloa kotiin Merrrliiniin. Minä olen mitä olen … (yleisö taputtaa)
ADAMUS: Vuu! Pääsette jyvälle nopeasti!
GERHAR, EINAT JA ADAMUS: … ihmisenergia jumalainen. Minä olen mitä olen, ihmisviisaus jumalainen.
ADAMUS: Pääsette jyvälle nopeasti. No, ei kovin nopeasti (naurua).
GERHARD JA EINAT: Anna sen olla …
EINAT: Hengenveto kerrallaan.
ADAMUS: (nauraen) Sain Gerhardin repeämään!
GERHARD, EINAT JA ADAMUS: Tervetuloa Merrr …
GERHARD: … lin, lin!
ADAMUS: Hyvä! Hyvä! (Yleisö taputtaa) Otetaanpa se alusta, mutta vähän nopeammin.
EINAT: Okei.
ADAMUS: Joo, tarkoitan, että se on tavallaan … Lisätään vähän tahtia. Nämä ovat nyt energiaolentoja, joo. He eivät ole vain kokemus. Okei, lisätään tahtia. Joo! (Yleisö alkaa taputtaa, kun Yoham nostaa tempoa)
Ja tuolla viimeisellä soinnulla, rakkaat ystäväni, haluan sanoa näkemiin, ja muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
Rakastan teitä kovasti. Kiitos (paljon hurrausta ja taputusta, musiikki jatkuu).
------------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Elokuu 2019 TARINASTA TULEE ENEMMÄN TOTTA
Kirjoittaja hammer » 01.08.2019 21:29
TARINASTA TULEE ENEMMÄN TOTTA
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Elokuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Oletko koskaan miettinyt Adamuksen versiota planeetan tulevaisuudesta? On aikoja, jolloin minusta tuntuu, että se kaikki on mielenkiintoista, mutta kaukaista tieteistarinaa. Mutta olen havaitsemassa, että se mistä hän puhuu ProGnostissa, ei ole vain mahdollisuus – se on ehdoton todellisuus.
En ole ollut koskaan scifi-hullu. Teininä olin kiinnostuneempi ajankohtaisista tapahtumista, kuin sellaisista televisio-ohjelmista kuin Gene Roddenberryn Star Trek tai Rod Serlingin Hämärän rajamailla. Linda sen sijaan on scifi-addikti. Hän muistaa melkein jokaisen Star Trek -jakson nimen kolmesta alkuperäisestä kaudesta (1966–1969).
Kiinnostuin lopulta vakavissani futurismista vuoden 2016 ProGnostin jälkeen, jolloin Adamus kertoi viestinsä teknologiasta. Hän on antanut meille vaikuttavia esitelmiä uudesta ihmisrodusta (Homo Tekno), Atlantiksen pääpannoista ja singulaarisuudesta (kun kaikki menee käyrien ulkopuolelle). Haluaisin ajatella, että tämä tapahtuu jossain kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta päivittäin tulee muistutuksia, että se tapahtuu nyt.
Muutama viikko sitten luin ilmoituksen Neuralinkistä, neuroteknologiayrityksestä jonka ovat perustaneet Elon Musk ja muut. Tuskin käsitin, mitä luin. Yritys on kehittänyt ultranopean yhteyden ihmisaivojen ja tietokoneiden välille ja lopulta internetiin ja pilveen. Prosessia kutsutaan aivo-tietokone-liittymäksi (BCI). Robotti istuttaa muutaman pikkuruisen sirun ihmisaivoihin kehittyneen teknologian avulla, ja sitten muodostetaan langaton yhteys Bluetoothilla korvaan asennettuun laitteeseen, joka yhdistää aivodatan pilveen. Neuralink sanoo, että "asennus" on kivuton ja yhtä yksinkertainen kuin LASIK-leikkaus (30 minuutin käynti, ei tarvita tikkejä tai nukutusta).
Yksi läpimurto joka mahdollistaa Neuralinkin teknologian, on joustavien "elektrodilankojen" kehittäminen, joiden läpimitta on 1/10 ihmishiuksesta (4–6 μm tai noin neuronin levyinen). Ne voidaan laittaa ihmisen aivokuoren ylemmille tasoille ja kytkeä neuroneihin.
BCI:n koekäyttö ihmisillä on valmis vuoden 2020 lopussa. Ei 2030 tai 2040, vaan 16 lyhyen kuukauden kuluttua. Ei testausta vain laboratoriorotilla, vaan oikeilla ihmisillä. Teknologia voisi tulla kaupallisten ja sotilaallisten sovellusten käyttöön muutamaa vuotta myöhemmin.
Seuraamukset ovat valtavia. Tämä teknologia lisää dramaattisesti aivojen muistikapasiteettia ja sitä vauhtia, jolla aivot voivat päästä informaatioon käsiksi. Se voi myös parantaa näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistia. Elon Muskin mukaan BCI integroidaan täysin ulkoisten tietokoneiden tekoälyyn. Yksinkertaisesti ilmaistuna, aivoja voidaan parantaa kehittyneellä tietokoneteknologialla, ja niillä on saumaton yhteys tietokoneisiin, internetiin ja tekoälyyn.
Soitin Dr. Doug Davisille kuullakseni hänen ajatuksensa tästä aiheesta. Dr. Doug on neurologi Beverly Hillsissä, Kaliforniassa, pitkäaikainen shaumbra ja Crimson Circlen hallituksenjäsen. Hänelle oli jo tuttu uutinen Neuralinkin ilmoituksesta. Dr. Dougin mukaan tällä teknologialla on monia mahdollisia hyötyjä. Sitä voidaan käyttää korjaamaan tai lisäämään neuroneja, joihin aivovamma tai perinnöllinen sairaus on vaikuttanut. Sitä voitaisiin käyttää aivohalvauspotilaiden hoitamiseen ja myös sellaisten ihmisten aivoihin, joilla on vaikeuksia oppimisessa tai älykkyydessä. Sitä voidaan käyttää myös "tahtoapuna", kun jokin vamma aiheuttaa aivoyhteyden katoamisen keho-osiin niin, ettei ihminen pysty liikuttamaan käsiään tai jalkojaan tahtomalla liikkua. Dr. Doug luetteli monia mahdollisia BCI-teknologian hyötyjä.
"Tietysti", hän huomautti, "mikä tahansa aivojen kohentaminen tai laajentaminen täytyy tasapainottaa viisaudella." Hän jatkoi: "Tällä hetkellä käymme läpi pukuharjoitusta siihen, mitä tulee seuraavaksi. Tietokoneet ja internet ovat antaneet ihmisille pääsyn suurempaan data- ja informaatiomäärään kuin koskaan aiemmin. Olemme siirtyneet alle kahdessa sukupolvessa valtavista keskustietokoneista henkilökohtaisiin tietokoneisiin ja älylaitteisiin, joita kannamme taskussa. Seuraava luonnollinen askel on täydellinen integrointi aivoihin ja kehoon lähes ilman mitään ulkoisia laitteita. Auttaako vai haittaako ihmiskuntaa kaikki tämä pääsy informaatioon uskomattoman nopeasti? Olemmeko valmistautuneita siihen, että tietokone ylittää aivojen kyvyt? Tiedämme vastauksen noin seuraavan vuosikymmenen kuluessa."
Sivujuonteena tähän läpimurtoinformaatioon BCI:stä, luin viime viikolla myös, että tietokone peittosi kuusi ammattimaista pokerinpelaajaa. Vuonna 1996 IBM:n "Syvä sininen" -tietokone peittosi maailman shakkimestarin Garri Kasparovin. Aikanaan se oli virstanpylväs tässä tietokoneajassa. Kuuden ammattipokerinpelaajan lyöminen on äärettömästi haastavampaa valtavan muuttujamäärän vuoksi – mahtavat 10.160 päätöskohtaa. Se on enemmän ainutlaatuisia skenaarioita kuin atomeja universumissa. DeepStack-ohjelmisto merkitsi yhtä virstanpylvästä, kun se peittosi johdonmukaisesti ammattipokerinpelaajia.
Futuristi ja yrittäjä Peter Diamandiksen mukaan: "Yksi BCI:n merkittävimmistä ja pitkäaikaisimmista seuraamuksista on sen kyky yhdistää meidän kaikkien mielet. Jakaa ajatuksemme, muistomme ja tekomme koko ihmiskuntaan. Kuvittele hetki: tulevaisuuden yhteiskunta jossa jokainen meistä on yhdistynyt pilveen nopealla BCI-yhteydellä, mikä sallii tunteiden, muistojen ja ajatusten suodattamattoman jakamisten. Te joita huolettaa, että tekoäly ottaa hallinnan (eli terminaattoriskenaario), lohduttautukaa sillä näkemyksellä, ettei kyse ole pelkästään tekoälystä vs. ihminen. Parannetun ihmisälykkyyden uusi versio on aivan kulman takana."
Sori vaan, herra Diamandis, mutta toteamuksesi ei lohduta minua. Ymmärrän, että BCI:stä, tekoälystä ja uudesta ihmisälystä on joitain valtavia hyötyjä, kun kyse on lääketieteen ja tieteen kehitysaskelista. Ja tiedän, että tämä teknologia on jo täällä tai aivan kulman takana. Ette löydä minua osoittamasta mieltäni ja protestoimasta Neuralinkin pääkonttorin edessä San Franciscossa. Rakastan teknologiaa, mutta en voi vain sivuuttaa niitä karmivia tunteita, joita saan lukiessani BCI:n kaltaisista asioista. Todella karmivia.
Rakas shaumbra, tästä syystä me olemme täällä. Tobias ja Adamus ovat puhuneet siitä vuosia, mutta se menee lopultakin perille minulla. Adamus puhuu siitä kirjassaan Koneiden aika, jonka hän kirjoitti 1700-luvun lopulla. Hän aikamatkusti tulevaisuuteen, jossa hän työskenteli pienen ihmisryhmän kanssa tietoisuuden tuomiseksi tälle planeetalle aikana, jolloin sitä tarvittiin eniten. Yksi hänen kirjansa keskipisteistä on vuosi 2020, joka on vain muutaman kuukauden päässä. Tuo ihmisryhmä jonka kanssa hän työskentelee, on päästänyt irti pitkästä luettelosta vanhoja kaavoja voidakseen sallia tietoisuuden, energian, viisauden ja taian (eikä sirujen) integroitua ihmiskokemukseensa. Nämä ihmiset menivät esi-isäkarman, entisten elämien rajoitusten, massatietoisuuden, vanhojen energiakäsitysten, erillisyyden/kaksinaisuuden sekä syyllisyyden ja häpeän yli. Ei mikään pikkutehtävä, erityisesti ottaen huomioon, että he tekivät sen noin 20 vuodessa.
Hänen kirjassaan (ja meidän todellisessa tarinassamme) tämä ryhmä viivytti omaa Oivaltamistaan noin vuoteen 2020 saakka, jotta he voisivat olla tällä planeetalla ruumiillistuneina mestareina ja tuoda kovasti kaivattua viisautta eksponentiaalisten teknologiahyppyjen aikaan. Ilman viisautta näiden hyppyjen olisi vaarana johtaa massiiviseen vallan väärinkäyttöön ja hengen lisäorjuuttamiseen ihmistilassa.
Ei ole mikään ihme, että Adamus on puhunut pitkään Atlantiksen pääpannoista viime kokoontumisissa. Pääpannat, siruimplantit, aivo-tietokone-liittymä – se on kaikki samaa. Olemme olleet siinä aiemmin ja oivallamme mahdolliset rajoitukset, jos ei suorastaan vaarat. Adamuksen mukaan me olimme Atlantiksen pääpantojen kehittämisen taustalla. Niitä käytettiin alun perin ihmiskehon ja -mielen standardointiin, mutta lopulta kontrollointiin ja yhdenmukaistamiseen. Pääpannat tekivät meistä mielen vangin. Unohdimme silloin tuoda viisauden takaisin. Meillä on toinen tilaisuus tehdä se nyt, Koneiden ajassa. Tämä on meidän tarinamme, ja tästä syystä sinä ja minä olemme täällä nyt.
Älkäämme koskaan unohtako sitä.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Elokuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Oletko koskaan miettinyt Adamuksen versiota planeetan tulevaisuudesta? On aikoja, jolloin minusta tuntuu, että se kaikki on mielenkiintoista, mutta kaukaista tieteistarinaa. Mutta olen havaitsemassa, että se mistä hän puhuu ProGnostissa, ei ole vain mahdollisuus – se on ehdoton todellisuus.
En ole ollut koskaan scifi-hullu. Teininä olin kiinnostuneempi ajankohtaisista tapahtumista, kuin sellaisista televisio-ohjelmista kuin Gene Roddenberryn Star Trek tai Rod Serlingin Hämärän rajamailla. Linda sen sijaan on scifi-addikti. Hän muistaa melkein jokaisen Star Trek -jakson nimen kolmesta alkuperäisestä kaudesta (1966–1969).
Kiinnostuin lopulta vakavissani futurismista vuoden 2016 ProGnostin jälkeen, jolloin Adamus kertoi viestinsä teknologiasta. Hän on antanut meille vaikuttavia esitelmiä uudesta ihmisrodusta (Homo Tekno), Atlantiksen pääpannoista ja singulaarisuudesta (kun kaikki menee käyrien ulkopuolelle). Haluaisin ajatella, että tämä tapahtuu jossain kaukaisessa tulevaisuudessa, mutta päivittäin tulee muistutuksia, että se tapahtuu nyt.
Muutama viikko sitten luin ilmoituksen Neuralinkistä, neuroteknologiayrityksestä jonka ovat perustaneet Elon Musk ja muut. Tuskin käsitin, mitä luin. Yritys on kehittänyt ultranopean yhteyden ihmisaivojen ja tietokoneiden välille ja lopulta internetiin ja pilveen. Prosessia kutsutaan aivo-tietokone-liittymäksi (BCI). Robotti istuttaa muutaman pikkuruisen sirun ihmisaivoihin kehittyneen teknologian avulla, ja sitten muodostetaan langaton yhteys Bluetoothilla korvaan asennettuun laitteeseen, joka yhdistää aivodatan pilveen. Neuralink sanoo, että "asennus" on kivuton ja yhtä yksinkertainen kuin LASIK-leikkaus (30 minuutin käynti, ei tarvita tikkejä tai nukutusta).
Yksi läpimurto joka mahdollistaa Neuralinkin teknologian, on joustavien "elektrodilankojen" kehittäminen, joiden läpimitta on 1/10 ihmishiuksesta (4–6 μm tai noin neuronin levyinen). Ne voidaan laittaa ihmisen aivokuoren ylemmille tasoille ja kytkeä neuroneihin.
BCI:n koekäyttö ihmisillä on valmis vuoden 2020 lopussa. Ei 2030 tai 2040, vaan 16 lyhyen kuukauden kuluttua. Ei testausta vain laboratoriorotilla, vaan oikeilla ihmisillä. Teknologia voisi tulla kaupallisten ja sotilaallisten sovellusten käyttöön muutamaa vuotta myöhemmin.
Seuraamukset ovat valtavia. Tämä teknologia lisää dramaattisesti aivojen muistikapasiteettia ja sitä vauhtia, jolla aivot voivat päästä informaatioon käsiksi. Se voi myös parantaa näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistia. Elon Muskin mukaan BCI integroidaan täysin ulkoisten tietokoneiden tekoälyyn. Yksinkertaisesti ilmaistuna, aivoja voidaan parantaa kehittyneellä tietokoneteknologialla, ja niillä on saumaton yhteys tietokoneisiin, internetiin ja tekoälyyn.
Soitin Dr. Doug Davisille kuullakseni hänen ajatuksensa tästä aiheesta. Dr. Doug on neurologi Beverly Hillsissä, Kaliforniassa, pitkäaikainen shaumbra ja Crimson Circlen hallituksenjäsen. Hänelle oli jo tuttu uutinen Neuralinkin ilmoituksesta. Dr. Dougin mukaan tällä teknologialla on monia mahdollisia hyötyjä. Sitä voidaan käyttää korjaamaan tai lisäämään neuroneja, joihin aivovamma tai perinnöllinen sairaus on vaikuttanut. Sitä voitaisiin käyttää aivohalvauspotilaiden hoitamiseen ja myös sellaisten ihmisten aivoihin, joilla on vaikeuksia oppimisessa tai älykkyydessä. Sitä voidaan käyttää myös "tahtoapuna", kun jokin vamma aiheuttaa aivoyhteyden katoamisen keho-osiin niin, ettei ihminen pysty liikuttamaan käsiään tai jalkojaan tahtomalla liikkua. Dr. Doug luetteli monia mahdollisia BCI-teknologian hyötyjä.
"Tietysti", hän huomautti, "mikä tahansa aivojen kohentaminen tai laajentaminen täytyy tasapainottaa viisaudella." Hän jatkoi: "Tällä hetkellä käymme läpi pukuharjoitusta siihen, mitä tulee seuraavaksi. Tietokoneet ja internet ovat antaneet ihmisille pääsyn suurempaan data- ja informaatiomäärään kuin koskaan aiemmin. Olemme siirtyneet alle kahdessa sukupolvessa valtavista keskustietokoneista henkilökohtaisiin tietokoneisiin ja älylaitteisiin, joita kannamme taskussa. Seuraava luonnollinen askel on täydellinen integrointi aivoihin ja kehoon lähes ilman mitään ulkoisia laitteita. Auttaako vai haittaako ihmiskuntaa kaikki tämä pääsy informaatioon uskomattoman nopeasti? Olemmeko valmistautuneita siihen, että tietokone ylittää aivojen kyvyt? Tiedämme vastauksen noin seuraavan vuosikymmenen kuluessa."
Sivujuonteena tähän läpimurtoinformaatioon BCI:stä, luin viime viikolla myös, että tietokone peittosi kuusi ammattimaista pokerinpelaajaa. Vuonna 1996 IBM:n "Syvä sininen" -tietokone peittosi maailman shakkimestarin Garri Kasparovin. Aikanaan se oli virstanpylväs tässä tietokoneajassa. Kuuden ammattipokerinpelaajan lyöminen on äärettömästi haastavampaa valtavan muuttujamäärän vuoksi – mahtavat 10.160 päätöskohtaa. Se on enemmän ainutlaatuisia skenaarioita kuin atomeja universumissa. DeepStack-ohjelmisto merkitsi yhtä virstanpylvästä, kun se peittosi johdonmukaisesti ammattipokerinpelaajia.
Futuristi ja yrittäjä Peter Diamandiksen mukaan: "Yksi BCI:n merkittävimmistä ja pitkäaikaisimmista seuraamuksista on sen kyky yhdistää meidän kaikkien mielet. Jakaa ajatuksemme, muistomme ja tekomme koko ihmiskuntaan. Kuvittele hetki: tulevaisuuden yhteiskunta jossa jokainen meistä on yhdistynyt pilveen nopealla BCI-yhteydellä, mikä sallii tunteiden, muistojen ja ajatusten suodattamattoman jakamisten. Te joita huolettaa, että tekoäly ottaa hallinnan (eli terminaattoriskenaario), lohduttautukaa sillä näkemyksellä, ettei kyse ole pelkästään tekoälystä vs. ihminen. Parannetun ihmisälykkyyden uusi versio on aivan kulman takana."
Sori vaan, herra Diamandis, mutta toteamuksesi ei lohduta minua. Ymmärrän, että BCI:stä, tekoälystä ja uudesta ihmisälystä on joitain valtavia hyötyjä, kun kyse on lääketieteen ja tieteen kehitysaskelista. Ja tiedän, että tämä teknologia on jo täällä tai aivan kulman takana. Ette löydä minua osoittamasta mieltäni ja protestoimasta Neuralinkin pääkonttorin edessä San Franciscossa. Rakastan teknologiaa, mutta en voi vain sivuuttaa niitä karmivia tunteita, joita saan lukiessani BCI:n kaltaisista asioista. Todella karmivia.
Rakas shaumbra, tästä syystä me olemme täällä. Tobias ja Adamus ovat puhuneet siitä vuosia, mutta se menee lopultakin perille minulla. Adamus puhuu siitä kirjassaan Koneiden aika, jonka hän kirjoitti 1700-luvun lopulla. Hän aikamatkusti tulevaisuuteen, jossa hän työskenteli pienen ihmisryhmän kanssa tietoisuuden tuomiseksi tälle planeetalle aikana, jolloin sitä tarvittiin eniten. Yksi hänen kirjansa keskipisteistä on vuosi 2020, joka on vain muutaman kuukauden päässä. Tuo ihmisryhmä jonka kanssa hän työskentelee, on päästänyt irti pitkästä luettelosta vanhoja kaavoja voidakseen sallia tietoisuuden, energian, viisauden ja taian (eikä sirujen) integroitua ihmiskokemukseensa. Nämä ihmiset menivät esi-isäkarman, entisten elämien rajoitusten, massatietoisuuden, vanhojen energiakäsitysten, erillisyyden/kaksinaisuuden sekä syyllisyyden ja häpeän yli. Ei mikään pikkutehtävä, erityisesti ottaen huomioon, että he tekivät sen noin 20 vuodessa.
Hänen kirjassaan (ja meidän todellisessa tarinassamme) tämä ryhmä viivytti omaa Oivaltamistaan noin vuoteen 2020 saakka, jotta he voisivat olla tällä planeetalla ruumiillistuneina mestareina ja tuoda kovasti kaivattua viisautta eksponentiaalisten teknologiahyppyjen aikaan. Ilman viisautta näiden hyppyjen olisi vaarana johtaa massiiviseen vallan väärinkäyttöön ja hengen lisäorjuuttamiseen ihmistilassa.
Ei ole mikään ihme, että Adamus on puhunut pitkään Atlantiksen pääpannoista viime kokoontumisissa. Pääpannat, siruimplantit, aivo-tietokone-liittymä – se on kaikki samaa. Olemme olleet siinä aiemmin ja oivallamme mahdolliset rajoitukset, jos ei suorastaan vaarat. Adamuksen mukaan me olimme Atlantiksen pääpantojen kehittämisen taustalla. Niitä käytettiin alun perin ihmiskehon ja -mielen standardointiin, mutta lopulta kontrollointiin ja yhdenmukaistamiseen. Pääpannat tekivät meistä mielen vangin. Unohdimme silloin tuoda viisauden takaisin. Meillä on toinen tilaisuus tehdä se nyt, Koneiden ajassa. Tämä on meidän tarinamme, ja tästä syystä sinä ja minä olemme täällä nyt.
Älkäämme koskaan unohtako sitä.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
3.8.2019 Intohimo 2020 -sarja SHOUD 1
Kirjoittaja hammer » 10.08.2019 06:27
Intohimo 2020 -sarja
SHOUD 1
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
3.8.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
YLEISÖ: (laulaen) "Paljon onnea vaan …
ADAMUS: Aah! (Adamus naureskelee)
YLEISÖ: "… paljon onnea vaan, paljon onnea, rakas Adamus, paljon onnea vaan!" (Yleisö hurraa ja taputtaa, kun kakku tuodaan esiin)
ADAMUS: Kiitos. Kiitos, kiitos. Kolmesataakymmenen (kakun kynttiläkoristeena on 310), tuskin näytän kolmikymppiseltä (Adamus naureskelee), ja vielä kuplakonekin (lennättää saippuakuplia). Aah! Siinä lukee: "Onneksi olkoon 20-vuotias Crimson Circle, ja hyvää syntymäpäivää, Adamus." Käytetään tätä juhlana meille kaikille, kaikille Merlineille, tunnustuksena, että olemme tässä nyt. Kiitos kakusta (yleisö hurraa ja taputtaa, kun hän puhaltaa kynttilät). Kiitos kovasti. Pääsemme sokerihumalaan myöhemmin. Mutta nyt huumaannumme vähän energiasta.
Otetaanpa …
LINDA: Adamus.
ADAMUS: Niin, rakkaani.
LINDA: Olen valmis.
ADAMUS: Ai. Hyvä, hyvä. Aah!
Siis, rakkaat shaumbrat, olemme tässä. Kymmenen vuotta minun kanssani, 10 vuotta Tobiaksen kanssa, ja olemme edelleen täällä. Edelleen täällä, ja edistymme paremmin kuin koskaan. Menemme nyt uuteen sarjaamme, jolle ole antanut nimeksi "Intohimo 2020". Voimme saada tuon kuvan näytölle? Intohimo 2020, se on uuden ajan alku hyvin monin tavoin. Se on aikaa, jolloin oivallatte, että olette Oivaltanut. Se on numero yksi. Oivallatte, että olette Oivaltanut. Menemme siihen aivan hetken kuluttua, mutta olette karttaneet sitä, tavallaan pelanneet sen kanssa, ja nyt on aika oivaltaa, että olette Oivaltanut. Niin hassuilta kuin näytättekin kaikkien noiden pääpantojen kera (vähän naureskelua; monet yleisössä ovat laittaneet jonkinlaisen pääpannan).
Mutta eikö ole hyvä asia, että voimme nyt monien vuosien jälkeen tehdä pilaa noista haisevista Atlantiksen pääpannoista (vähän taputuksia, ja joku sanoo "joo"). Hyvin pitkään pääpannat pidättelivät ihmistä, pitivät ihmisen mielessä, pitivät sen ohjelmoituna, ja nyt voimme pitää päässä vessanpönttöä (naurua, koska Sart on koristanut pääpantansa vessanpöntön istuimella) ja monia muita asioita, joita teillä on. On erittäin hyvä pystyä nauramaan sille ja sanoa: "Nämä ovat vain pääpantoja. Ne eivät voi tehdä mitään minulle." Ja tuodaanpa tämä nyt teknologiaan, kun sitä tulee tähän maailmaan.
Se ei ole teidän
Kuten Cauldre ja Linda juuri sanoivat, teimme hiljattain ProGnost-päivityksen, ja minusta se oli hyvin kaunis yhteenveto, tiivistelmä siitä, missä maailma on tällä hetkellä. Ja jälleen kerran, siinä ei katsota johonkin kaukaiseen tulevaisuuteen, johonkin tieteiskäsitykseen siitä, mitä tapahtuu. Sitä tapahtuu nyt planeetalla. Ihmiset eivät halua kuulla siitä, tai heidän huomionsa vie muut asiat – politiikka, talous, sodat ja sää. Heidän huomionsa vie muut asiat, mutta tärkein ongelma planeetalla tällä hetkellä, ennen kaikkea muuta, on teknologia tai tekoäly ja tietokoneet – miten se halutaankin ilmaista. Tärkein asia, joka tapahtuu planeetalla. Kaikki muu vain reagoi siihen. Kaikki muu on tavallaan häiriötekijä.
Onko täällä ketään, joka edelleen jää kiinni politiikkaan (Linda ja muutama muu nostaa kätensä). Ai, vai niin (Adamus naureskelee). Olen hyvin pahoillani. Tehkää se huvin vuoksi. Tehkää se matalan, leijuvan aidan takaa, eli se on siinä, ja te olette aidan takana. Älkää jääkö kiinni siihen. Se on aikanne haaskaamista. Ette ole siksi täällä. Se on intohimonne vastakohta. Älkää jääkö kiinni siihen – maailman ongelmiin, maailman asioihin, koko siihen juttuun. Tiedän, etten ole tässä yhteiskunnallisesti tai poliittisesti tai henkisesti korrekti, mutta edes maapallon lämpeneminen ja ympäristö – laskette varmaan leikkiä. Teillä on parempia asioita tehtävänä, kuin ottaa asiaksenne noita aatteita.
Maapallon lämpeneminen – tiedän, että monet suuttuvat minuun ja luulevat, että muutun ruskeaksi, enkä vihreäksi, mutta se on häiriötekijä. Se on niin hassua, koska Maa osaa huolehtia itsestään. Nimittäin ihmiset eivät tuhoa Maata liian monilla tehtailla tai bensa-autoilla. En sano, että se on hyvä asia, mutta Maa osaa oikeasti huolehtia itsestään. Tietysti auta armias ihmisiä, mutta Maa osaa huolehtia itsestään.
Eikä se ole sattumaa, kaikki tämä fokusoituminen ympäristöön tällä hetkellä, erityisesti siinä valossa, että Gaia on lähdössä ja ihmiset ottamassa vastuun. Siis on itse asiassa luonnollista, että ihmiset ovat enemmän ja enemmän ja enemmän huolissaan ympäristöstä, kuten heidän oikeutetusti pitäisikin olla. Mutta se on muuttumassa isoksi aatteeksi. Antakaa toisten tehdä se. Antakaa toisten ottaa asiakseen nuo taistelut. Me menemme jonnekin muualle. Niin, Linda?
LINDA: No, voimmeko vain … Osittain se on puhtaasti viihdearvon vuoksi. Onko ok katsella viihdearvon vuoksi?
ADAMUS: Millä osalla siitä on puhtaasti viihdearvoa?
LINDA: No, sellaiset asiat, että katselee, mitä typeriä asioita sanotaan väittelyissä, ja nauraa sille, miten typeriä …
ADAMUS: Ai. Jos voitte nauraa sille, jos voitte ymmärtää, että melkein kaiken sen takana, melkein kaiken sen takana, on valta …
LINDA: Ai, joo.
ADAMUS: … ja energian ymmärtämättömyys. Olette päättäneet olla täällä. Intohimonne herää henkiin vuonna 2020. Intohimonne on olla täällä Merlineinä. Olla tällä planeetalla näyttämässä ihmisille … Nimittäin kaikki tämä melu ja kaikki nämä pelit ja kaikki muu, mitä pelaatte, ovat vain sitä. On jotain pitkällä sen yläpuolella, ja se on Merlininä oleminen. Merlin on se, joka sallii energian palvella itseään. Se on sitä. Se on sitä. Ja jääminen kiinni näihin muihin asioihin uuvuttaa teidät. Jos voisitte tehdä sen niin, kuin roustasitte minua, olematta vakavissanne … Tietenkään mitään noista asioista ei sanottu vakavissaan (naurua, kun hän katsoo merkitsevästi Tadia, yhtä roustaajaa). Jos voitte nauraa sille, jos voitte nauraa "olennollenne", nauraa näille muille asioille … mutta ei ole teidän tehtävänne ottaa itsellenne näitä aatteita. Teillä on jotain ilmiömäistä, joka vie … (Adamus huokaisee) Se vie teidän energianne. Se vie teidät sitoutumaan vielä enemmän itseenne tässä elämässä.
Ja tämä on se vuosi. Se ei ole sattumaa. Kuten Linda toteaa, 2020 on täydellinen näkö (viitaten amerikkalaiseen termiin 20/20, jota käytetään hyvän/tarkan näön standardina). Selkeys. Silloin lohikäärme tulee sisään.
2020 on 4, kuten Cauldre huomautti, ja kuten näette tässä grafiikassa (shoudin tunnus alkuvideossa) … Ja kyllä, keksin tuon grafiikan. Keksin myös janon ja veden ja kaiken muun (naurua, kun hän viittaa osaan roastia Santa Fen tapahtumassa). Olen hyvin imarreltu! (Adamus naureskelee) Leivoin tuon kakunkin itse (lisää naurua). Ja tässä kuvassa on tavallaan vanha tausta, vanhat kirjaimet, raudanlujat, leimattuna ja sinetöitynä tuohon metalliin, joka edustaa ihmiskuntaa ja yhteiskuntaa tällä hetkellä. Se on vanhalla polullaan. Mutta me revimme sen. Me rikomme sen. Enkä välitä, onko se metallia vai kiveä vai jotain muuta, koska intohimo syrjäyttää kaiken. Intohimo – aioin sanoa sanan "trump" (= mm. päihittää), mutta Cauldre kehotti olemaan sanomatta sitä tässä ryhmässä (vähän naureskelua). Intohimo menee kaiken yli ja ulkopuolelle, ja siksi te olette täällä.
Intohimo
Nimittäin siitä on pitkän aikaa, pitkän, pitkän aikaa, kun olette oikeasti tunteneet intohimoa. Olette päässeet vain päivistänne läpi. Olette tehneet sen, mikä on välttämätöntä selviytymiseen. Olette tehneet valtavan määrän sallimista. Sallimista – paljon sitä. Ja kaikki on tapahtunut ilman tuota todellista intohimoa. Se on yksi ensimmäisiä asioita, jonka kadotatte, kun olette heränneet ja sitten päätätte mennä mestaruuteen. Intohimo vain menee pois, ja yritätte sytyttää sen uudelleen, eikä se toimi. Sitten yritätte sytyttää sen uudelleen vielä enemmän. Yritätte keksiä joitain uusia intohimoja, ja teistä tulee intohimoinen keksimään uusia intohimoja, mutta sekin menee pois, eikä yhtäkkiä ole mitään. On tyhjyyttä, ja se on pahinta aikaa, kuten olette kaikki kokeneet. Se on kaikkein pahinta aikaa, jolloin tunnette olevanne vain tuossa tyhjiössä.
Ja tuossa tyhjiöajassa on erittäin tärkeää tehdä sallimista, tehdä todellinen transformaatio. Olette kotelossa. Olette toukkavaiheen ohi, ja olette matkalla perhoseksi tuossa kotelossa. Sallimista, koska ette voi tehdä mitään muuta. Ette voi enää taistella sisällänne. Ette voi enää selvittää sitä. Ihminen ei voisi suunnitella sitä, jos se yrittäisi, eikä sen pitäisi yrittää. Ja te vain makaatte tuon kotelon tyhjiössä, ja voitte vain sallia. Vain sallia. Sitä olette tehneet, ja siksi olemme tässä, ja siksi voimme julistaa, että tämä seuraava sarja on "Intohimo 2020".
On mielenkiintoista, että se osuu vuoteen 2020. Se on kai osittain sattumaa, osittain ei, mutta kyse on intohimon esiintulemisesta. Intohimo on henkilökohtainen jokaiselle teistä, mutta se ei ole mitään vanhojen intohimojenne kaltaista. Se ei ole harrastus. Se ei ole yritys ottaa politiikka tai ympäristö tai mikään sellainen omaksi asiakseen. Nuo asiat näyttävät teistä pitkästyttäviltä vitseiltä jatkossa. Kaikki ihmiset joutuvat joskus asioiden tohinaan. He kietoutuvat kaikki niihin eivätkä katso oikeasti asioiden yleiskuvaa.
Siis me menemme intohimoomme, teidän intohimoonne. Tuo intohimo oli olla tällä planeetalla.
Tuntekaa sitä hetkeä, jolloin olisitte voineet saada valaistumisenne edellisessä elämässä – kenties aiemmin tässä elämässä, kenties edellisessä elämässä, kenties jopa sitä edeltävässä elämässä – ja sanoitte: "Aion odottaa", koska tiesitte, että jotain oli tulossa. "Aion odottaa", ja te odotitte ja nyt olemme tässä.
Olisitte voineet saada Oivaltamisenne 1800-luvun puolivälissä, jolloin planeetalla ei tapahtunut paljonkaan historiallisesti. Ei suuria muutoksia. Mutta sanoitte: "Aion odottaa noin vuoteen 2020." Se on Koneiden aika, josta puhun paljon, eli teknologia, tietoikoneistuminen. Se on aika, jolloin paljon muuttuu planeetalla. Se on ilmiömäistä. Uusi ihmislaji synnytetään pian, eikä se ole tyypillinen biologinen laji.
Se on aika, jolloin on valtava määrä – "kontrollointi" ei ehkä ole oikea sana, mutta sääntelyä teknologian myötä. Kuten puhun ProGnost 2019 Updatessa (https://store.crimsoncircle.com/left-me ... gnost.html), jonka teimme hiljattain, taikuudesta tehdään laitonta. Ei välttämättä kirjoissa, ja kirjoitettuna: "Taikuus ei ole enää laillista", vaan se on laitonta siinä mielessä, että jokainen joka ei ole yhdenmukainen, joka ei ajattele ja käyt- … Kaikkea mitä te teette, kaikki ihmiset tekevät, valvotaan. Ja voisitte sanoa: "No, ei sitä koskaan oikeasti tapahdu minulle" tai "Se on joskus kaukana tulevaisuudessa". Ei. Kyse on siitä, mitä kutsutaan "asioiden internetiksi". Se merkitsee, että Isoveli, silmä, on kaikkialla, minne menette.
Siitä on joitain suuria hyötyjä, upeita hyötyjä: kadonneiden lasten löytäminen, rikollisten löytäminen katselemalla kaupan kameran valvontanauhoja, ja vastaavia asioita. Suuria hyötyjä kaikessa tässä – en sano, että se on huono asia.
Kuitenkin sitten kun joku astuu pois ruodusta psykologisesti, enkä edes puhunut tästä ProGnost Updatessa. Mutta nykyään on suurta huolta psykologisesta profiloinnista – kuka on seuraava joukkoampuja planeetalla, kuka tekee katalia asioita toisille. Siis profiloinnista tulee erittäin hyväksyttävää. Sitä ei koskaan kutsuta niin, mutta se on valvomista. Jokainen joka menee yhdenmukaisuuden ulkopuolelle, joka hymyilee liian usein (joku hörähtää) … Ei, vaan ole vakavissani. Hymyilemisestä on algoritmi, koska ajatel- … Tekoäly selvittää: "Tämä on se dynamiikka, joka tapahtuu, kun joku on tulossa hulluksi" – sellaisia asioita kuin, hän räpyttelee liikaa tai hän hymyilee liikaa tai hänellä on tiettyä epäsosiaalista käyttäytymistä. Sitä kaikkea valvotaan, ja sitten tuo ihminen tuodaan takaisin yhdenmukaisuuteen. Voi, ei hakkaamalla häntä kuoliaaksi, ei. Antamalla hänelle kakkua (vähän naureskelua) ja hassuja pikkupillereitä. Siihen yhteiskunta on menossa.
Enkä sano, että se on hyvä tai huono asia. Se on yhteiskunnan kokemus. Mutta teillä on tämä hyvässä muistissa, koko tuo Atlantiksen juttu mitä siellä tapahtui – se minkä oli tarkoitus olla hyvä asia, sai ihmiset todella mielensä vangiksi – ja olette tehneet sitoumuksen ja intohimonne on: "Aion tulla takaisin tänä aikana, ja aion olla tuo taikuus. Minä olen tuo taikuus."
Ja kerron teille nyt, ettei teillä ole tarvetta olla huolissanne kaikista tietokonealgoritmeista, jotka selvittävät teidän olevan hullu, koska teillä on sellainen energiakomento – ei-päällekäyvä, ei-manipuloiva energiakomento – etteivät ne näe teitä. Kaikki muu taikuus ns. julistetaan laittomaksi. Ne eivät näe teitä, ja teistä tulee todellisia standardeja tälle planeetalle. Se on valtava vastuu, mutta se on myös intohimonne. Siksi tulitte takaisin. Siksi olette kestäneet kaiken, mitä olette kestäneet tähän mennessä. Voitaisiin sanoa, että siksi ei ollut välitöntä Oivaltamista. Siksi on ollut aikoja, jolloin teistä on tuntunut hemmetin yksinäiseltä ja tehottomalta, koska oli vain odottamista tähän saakka.
Olemme tulleet Esiintuleminen-sarjan läpi, ja te olette tulleet esiin. Te olette. Emme ole enää tulossa esiin, te olette tulleet esiin. Nyt on se juttu, että kun perhonen levittää aluksi siipensä, siitä tuntuu vähän kömpelöltä ja hankalalta. Ja se yrittää lentää, mutta se muistaa edelleen, millaista oli olla vihreä ja 18-jalkainen, ja on vähän hankaluutta, ja tässä sarjassa menemme tuon hankaluuden läpi. Mutta minun täytyy muistuttaa teille, että te olette Oivaltaneet. Nyt teidän täytyy vain oivaltaa se (Adamus naureskelee).
Siis, vedetään syvään henkeä tässä kohtaa. Intohimo 2020, intohimo on olla täällä, olla taikuus tällä planeetalla.
Miten taikuus määritellään? On monia eri tapoja, mutta silloin annatte energian palvella itseänne. Se ei ole oikeasti taianomaista, se on luonnollista. Mutta suurimmasta osasta ihmisiä se näyttää taikuudelta.
Taikuutta ovat nuo asiat, joita tiede tai tietokoneet tai tavallinen ihmislogiikka eivät pysty määrittelemään. Sitä ei ole tiedekirjoissa, mitä aiomme tehdä. He voivat leikata aivonne irti ja yrittää selvittää, miten te teette kaiken tämän, mutta he eivät silti löydä sitä. Ai niin, ei sittenkään, sori, te teitte sen Atlantiksella. Ei, he eivät tee sitä nyt (muutama naurahdus). He eivät tee sitä nyt.
Sitä ei voi määritellä. Se ei ole nykyfysiikan mukaista, mutta sekin on ok, koska nykyfysiikka muuttuu erittäin nopeasti. Ja jälleen kerran, mikään tästä ei ole kaukana tulevaisuudessa. Mikään tästä ei ole vain minun projisointiani. Minä ja ne joiden kanssa työskentelen Crimson Councilissa, tarkastelemme, mitä nyt tapahtuu.
Monet teknologiajutut eivät pääse ensimmäiselle tai toiselle sivulle sanomalehdissänne – ai niin, ei ole enää sanomalehtiä; internet-syötössänne, minun täytyy tottua tähän tapaan – koska ne eivät ole kovin innostavia. Tarkoitan, kuka haluaa lukea teknologiasta? Tiedän, että jotkut insinöörit täällä haluavat, mutta se ei ole innostavaa useimmille ihmisille. He haluavat lukea viimeisimmästä joukkomurhasta. He haluavat lukea viimeisimmästä sääkatastrofista, draamatilanteista, politiikasta tietysti, joten siitä ei tule etusivun uutisia. Mutta se on hiipivä syndrooma – ja kammottava myös (suom. huom. "hiipivä" ja "kammottava" ovat samankaltaisia sanoja) – mutta se on hiipivä syndrooma. Se hiipii kaikkien elämään. Kukaan ei pysähdy ja sano: "Hetkinen nyt, kaikki. Millaista on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?" Ja silloinkin kun joku tekee sen, se on kuin: "No, katsokaa aivoimplantin, siruimplantin, kaikkia hyötyjä."
Nimittäin … Voi, älkää päästäkö minua vauhtiin, koska tein juuri ProGnostin, enkä halua tehdä tässä ProGnostin toista osaa, mutta … (vähän naureskelua). Ja olen pahoillani, jos loukkaan … Ei, en ole koskaan pahoillani, kun loukkaan jotakuta (lisää naureskelua). Laskin vain leikkiä.
Planeetalla on tiettyjä hallituksia, ei ole tarkoitus mainita yhtään – emme mene siihen, emmekä uskaltaisikaan – joilla tapahtuu erittäin suurta liikettä teknologisesti, taloudellisesti ja kaikilla muilla tavoin, jotta siruimplantit laitetaan jokaiselle ihmiselle. Siitä tulee laki. Täytyy olla siru. Enkä aio antaa mitään nimiä tässä, mutta – lohikäärme – se tapahtuu. Se on osa yhteiskuntareformia. Se ei ole Euroopassa, eikä se ole USA, joten älkää olko kovin huolissanne siitä, mutta siru vaaditaan. Ja sanon, että tunnustellessani sitä ja matkustettuani jo sinne, se tapahtuu noin seitsemän vuoden kuluttua. Se ei ole kovin kaukana. No, teette sitä jo tavallaan koirille, mutta se ei vaikuta aivoihin. Mutta ei, implantit ovat uusi asia.
Mutta poikkean aiheesta, koska haluan puhua siitä syystä, miksi olette tällä planeetalla nyt. Tavallaan olette valinneet todella paskamaisen ajan (Adamus naureskelee, ja vähän yleisön naurua).
LINDA: Kiitos!
ADAMUS: No, minä kanavoin Sartia (lisää naureskelua).
LINDA: (nauraen) Kiitos!
ADAMUS: (naureskellen) Kyllä, ainoa vessanpönttöpääpanta Atlantikselta!
Tuo intohimo on olla täällä ollakseen standardi, komentaakseen energiaansa täysin harmonisesti. Se on siinä. Ette seiso kadunkulmissa julistamassa. Monet teistä eivät opeta mitään suurta ryhmää, tai mitään vastaavaa. Ette yritä mennä ennakoivasti muuttamaan kaikkea. Sitä ei vain tapahdu. Teette sen hyvin hiljaa, mutta se on äänekkäin tapa tehdä se. Se on tehokkain ja todella huomattavin tapa tehdä se – hiljaa omassa elämässänne. Omassa elämässänne.
Siis tulemme tähän Intohimo 2020 -aikaan. Olen odottanut sitä pitkään, ja sitä varten olemme täällä nyt – intohimo. Teillä syttyy taas intohimo sisällänne. "Tätä varten olen täällä! Tajuan sen!" Ja muistakaa, ettei se ole aate. "Tulin tänne ollakseni kaikki, mitä olen, ollakseni Merlin, tuodakseni taikuuden takaisin planeetalle. Piste." Se on siinä. Se on suuri intohimo, todellinen syy olla täällä, todellinen syy antaa valonne loistaa.
Tänä vuonna hyvin monilla teistä kaikki hämmennys, jota pyörii mielessänne: "Mitä minun pitäisi tehdä? Miksi olen täällä?" – se on melko iso kysymys, joka teillä on – häviää pois. Tiedätte selkeästi, 20/20-selkeästi, miksi olette täällä. Ja fakta on, ettei se ole iso missio. Siinä ei ole kyse yrittämisestä käännyttää paikallisia asukkaita tai jästejä. Siinä on kyse vain olemisesta. Teistä on ilahduttavaa – eikä Cauldre usko tätä – vain mennä jonnekin, olla lentokentällä tai kaupassa ja seistä siinä ja olla vain omassa itsessänne ja energiassanne ja katsella, kun hassuja pikkuasioita tapahtuu kaikkialla ympärillänne. Nimittäin jotkut niitä ovat uskomattomia. Yhtäkkiä joku on seurassanne ja alkaa itkeä, koska valossanne oleminen antaa hänelle suurta toivoa, eikä hän pysty saamaan mitään tolkkua siitä päässään. Hän ei tiedä, että sinä, Joanne, teit sen hänelle, mutta hän vain itkee. Sart, he itkevät aina (naurua) …
SART: Sitä varten olen täällä.
ADAMUS: … koska tuot suurta iloa.
Kyllä, todella nautitte – Cauldre ei oikeasti usko tätä – että pääsette takaisin maailmaan, olette toisten joukossa – lyhyitä aikoja – koska näette suoran sen vaikutuksen, joka sillä on. Ettekä te yritä aiheuttaa mitään kenellekään. Ette yritä muuttaa heidän elämäänsä. Mutta voitteko kuvitella, että olette, sanotaan vaikka – miksi niitä kutsutaan – tavaratalossa. Olette tavaratalossa. Siellä on vilkasta, myyjät ovat äreitä, asiakkaat tunkeilevia ja vastenmielisiä. Voitte tuntea kaikki nuo energiat, energiat jotka saivat ennen voimaan pahoin ja heikottamaan, ja yhtäkkiä olette siellä. Seisotte vain siinä. Ette osta mitään. Teidän ei tarvitse ostaa mitään. Seisotte vain siinä, ja katselette, kun kaaos alkaa melkein järjestäytyä uudelleen. Eikä siksi, että te teette sen, vaan koska olette vain siinä. Nämä ovat todellisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu.
Yhtäkkiä se mikä on kaaosta ja lamaa, tylsyyttä kaikkialla ympärillänne, harmautta, kaikki nuo energiat alkavat kieppua ja pyöriä – valot sammuvat, asioita alkaa putoilla ja hajota, ihmiset törmäilevät toisiinsa – ja te seisotte siinä leveä hymy kasvoillanne tietäen, että asiat pyörivät takaisin harmoniaan vain siksi, että olette siinä. Energiat jotka tuotte sisään, ovat niin puhtaita ja selkeitä, että se saa kaikki jumiutuneet energiat murtautumaan vapaaksi ja tulemaan takaisin luonnolliseen olotilaansa.
Sitä tapahtuu. Sitä tapahtuu kaikessa elämässänne – kotona, ulkona ihmisten kanssa, autossa, tietokoneessa, kaikessa muussa – ja se voi hajota, ennen kuin se korjaantuu ja tulee täysin uudelle tasolle. Se on ok. Se on teille ok, koska oivallatte, että … Ensinnäkin muistatte – jotkut teistä – olleenne noita kauan sitten toisessa elämässä ja jotkut raukkamaiset tekonne ja tuon energiahämmennyksen, jota siitä tuli, ja ajattelette hetken: "Voi ei, tässä sitä mennään, jälleen on noita-aika." Ja sitten oivallatte, ettei tällä kertaa, koska teette sitä ilman agendaa. Te vain olette. Olette katselleet kenties, miten energiat aiheuttavat kaaosta ja epäjärjestystä, mutta sitten tapahtuu harmonisoituminen pelkästään siksi, että olette siinä. Silloin teillä on leveä hymy ja tunnette tuota intohimoa ja sanotte itsellenne: "Aah, se mitä kävin läpi päästäkseni tähän, ei ollut mitään. Se oli helppoa." (Vähän naureskelua)
Mutta minulla on teidät kaikki jonkinlaisella videonauhalla (Adamus naureskelee), ja näytän teille nuo nauhat, joissa itkette ja valitatte ja kaikkea muuta. Ja näytätte samalta kuin tuo ryhmä videon lopussa (naurua; viitaten tähän videoon, joka esitettiin ennen kanavointia (https://www.youtube.com/watch?v=uT3SBzmDxGk). Se ei ollut hauskaa.
Kysymys ja vastaus 1
Okei. Mennäänpä päivän ensimmäiseen kysymykseen, ja kysymys- ja vastaussession aikana haluaisin näyttämörekvisiittaa, kiitos – vain siksi. Pyydän siis prinsessa Henriettea tulemaan tänne ylös. Ja jos voisit tavallaan vain seistä täällä takana näin (Adamus poseeraa) koko ajan, joo. Ja myöhemmin kun ihmiset … (Henriette antaa hänelle lasin viiniä) Ai, minulle?
HENRIETTE: Châteauneuf-du-Pape.
ADAMUS: Aah! Parasta.
HENRIETTE: À votre santé.
ADAMUS: Kippis (Adamus siemaisee). Mm.
HENRIETTE: Salud.
ADAMUS: Mm. Varteenotettavaa, varteenotettavaa. Ole hyvä, ja kyllä, voin pitää lasiasi, voit laittaa sen pöydälle, eikö … Voi, se on kiva. Vou! Kenties meidän pitäisi lopettaa tämä shoud nyt (Henriette poseeraa). Kyllä, kiitos (vähän naureskelua).
Okei, näyttämörekvisiitta on pakoillaan. Erinomaista. Linda, mikrofoni yleisölle, kiitos. Joo, valot kirkkaammaksi. Kysymys.
LINDA: Haluatko minun valitsevan jonkun ennen kysymystä?
ADAMUS: Ehdottomasti. Kysymys on … Olemme keskustelleet joidenkin ylösnousseiden mestareiden kanssa (muutama naurahdus, kun Linda ojentaa mikin jollekin) – sinä odotat kysymystä. Olemme keskustelleet … Sen toi esiin alun perin pieni shaumbra-ryhmä jossain Pohjois-Euroopassa. En mainitse kaupunkia. Heitä oli noin kolme tai neljä yhdessä ja siellä sanottiin: "Meidän täytyy alkaa kirjoittaa kirjaa, kirjaa sen standardeista ja arvoista, mitä opimme ja mitä teemme." Ja he tulivat meidän luoksemme, tavallaan psyykkisesti, ja sanoivat: "Mitä ajattelette siitä?" Ja keskustelimme asiasta, ja sanoin: "Vien sen shaumbroille." Me opimme paljon. On nimittäin valtava repertuaari informaatiota 20 vuodelta. Mistä siinä pitäisi aloittaa? Mistä aloittaa?
Hetkinen, sekunti, kiitos. Saamme kuvan tästä (Adamus poseeraa Henrietten kanssa; naurua).
On tämä uskomaton informaatiokirjasto, jonka olemme keränneet, joten jotkut heistä sanovat: "Ehkä meidän pitäisi alkaa kirjoittaa joitain standardeja ja arvoja, todella yksinkertaistaa se kaikki, sellaisia asioita kuin "energia on ystäväsi", tavallaan kai pikkusanontoja, koska jos joku menee tällä hetkellä tähän materiaaliin, kuten Jean tietää, mistä siinä aloitetaan? Mitä tehdään?
Siis kysymykseni teille kaikille tänään on, alammeko kirjoittaa "standardeja ja arvoja", kuten olemme kutsuneet sitä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Ja aloitamme tästä, ja sitten meidän täytyy mennä Vinceen. Ole hyvä, Thomas?
THOMAS: Haluatko aloittaa Vincen kanssa?
ADAMUS: Ei, ei! (He naureskelevat) Vince haluaa aloittaa sinusta, joo.
THOMAS: No, tämä on ensimmäinen kertani.
ADAMUS: Mm hmm. Tervetuloa.
THOMAS: Siis voin puhua tästä sellaisen näkökulmasta, joka tulee tähän kaikkeen, vasta tulee tähän. Toisaalta se on vähän pakahduttavaa. En tiedä, mistä aloittaa.
ADAMUS: Joo. Mistä sinä aloitit?
THOMAS: YouTubesta.
ADAMUS: YouTubesta, okei.
THOMAS: Menen sinne, mihin tunnen vetoa. En oikeastaan tiedä, mitä teen.
ADAMUS: Joo, mikä on suosikkisi? Älä sano "Tobias" (Thomas nauraa). Tiesin, mitä oli tulossa. "Voi, hän on niin mukava" (kimeällä äänellä). Joo. Mikä … Anna mennä.
THOMAS. Merlin. Merlin.
ADAMUS: Merlin.
THOMAS: Merlin-informaatio, kyllä.
ADAMUS: Okei, hyvä. Siis kyllä vai ei? Teemme tätä …
THOMAS: Ai niin, itse asiassa opettelen uutta musiikin opetusjärjestelmää, missä on tavallaan sama idea: se on hyvin avoin eikä määritellä asioita. Mutta kun opettelee sitä, tavallaan haluaa, että on jotain kirjoitettuna tai joku vastaa: "No, anna minulle jotain, mistä pitää kiinni."
ADAMUS: Kyllä.
THOMAS: Siis kenties jos voitaisiin löytää jotain välimaastosta, jolloin on ehkä vähän neuvoja. Ei edes niin vahvoja, vaan kuin suuntaviivoja tai …
ADAMUS: Varmasti.
THOMAS: Ei "sinun täytyy" tai jotain sellaista, vaan sanotaan vain: "Ai, kenties haluat aloittaa tästä suunnasta."
ADAMUS: Tavallaan kirja leivänmuruista ehkä.
THOMAS: Jotain leivänmuruja, joo.
ADAMUS: Joo, joo. Hyvä.
THOMAS: Jotain sellaista.
ADAMUS: Okei.
LINDA: Sanoitko Vince?
ADAMUS: Aa, Vince, joo. (Tauko, kun hän ottaa uuden huikan viiniä) Saan vielä Cauldren juovuksiin, ennen kuin tämä on valmis. Ole hyvä, herra.
VINCE: Minusta heidän olisi ok kirjoittaa omia kokemuksiaan, mutta – kävimme tämän läpi noin neljä kuukautta sitten – ne ovat heidän kokemuksiaan eikä resepti kenellekään muulle.
ADAMUS: Okei.
VINCE: Muuten voisi yhtä hyvin hakea Katekismuksen, "Metodistien harjoituskirjan".
ADAMUS: Kyllä.
VINCE: Tai "otta myrkkysi".
ADAMUS: Aivan, hyvä. Hyvä. "Mormonien opit ja järjestys", kaikki ne muut. Joo, okei. Ja tästä voisi väitellä kumpaakin suuntaan tai keskustella kumpaankin suuntaan. Pari vielä. Pitäisikö meidän alkaa kirjoittaa "Standardeja ja arvoja" tai "Mestarin 100 varteenotettavaa kohtaa"? Ja on joitain, jotka haluaisivat lukea sitä nyt.
JAN: Aloituspaikasta puhuttaessa, aloin juuri hiljattain käydä taaksepäin läpi shoudeja, eikä minulla ollut ollut tilaisuutta käydä läpi Tobiaksen aivan ensimmäistä sarjaa, ja oli hyvin yllättynyt nähdessäni, että Tobias oli alkanut puhua jo silloin hyvin monista asioista, joista olemme puhuneet sen jälkeen, erityisesti salliminen. Ja olin yllättynyt nähdessäni monia juttuja, joita hän oli maininnut sallimisesta silloin ja …
ADAMUS: Miksi olet yllättynyt – kukaan ei kuunnellut?
JAN: (naureskellen) En usko, että olimme valmiita. En usko, että oikeasti ymmärsimme, mitä salliminen oli ja miksi se oli tärkeää ja mitä meidän tarvitsi … miten meidän tarvitsi ottaa se elämäämme ja kaikkea sellaista. Tarkoitan, että hän sanoi silloin, että tarvitsemme täydellistä sallimista. Ja se oli kuin: "Varmasti, aivan", mitä tahansa.
ADAMUS: Aivan.
JAN: Mutta meillä ei ollut mitään yhteyttä siihen. Niinpä luulen, että kun ihmiset käyvät läpi näitä shoudeja ja kaikkea, he muodostavat omat yhteytensä, ja luulen, että se auttaa heitä päättämään, mitä heidän omat arvonsa ovat ja heidän … (jonkun kännykkä soi).
ADAMUS: Muuten, mainitsin, että asioista tulee vähän outoja. Joo, joo.
JAN: Joo.
ADAMUS: Okei.
JAN: Mutta minusta se on tavallaan vain heille. En usko, että tarvitaan minkäänlaista standardia tai mitään, koska minusta tuntuu, että monet ihmiset eivät halua tehdä sitä tai heillä ei ole kiinnostusta tehdä sitä, mitä minä teen. Mutta minulle se on jotain, mikä minun täytyy tehdä jatkaakseni tai saadakseni paremman perustan sille, mistä tulen ja minne menen, joten en näe todellista tarvetta arvoille ja standardeille.
ADAMUS: Okei.
JAN: Minusta se on vain henkilökohtainen asia.
ADAMUS: Hyvä. Pari vielä, eikä tämä ole kompakysymys. Se on aito kysymys. Meidän täytyy tarkastella tätä muutaman vuoden kuluessa. Ja no … anna mennä. Vedän tätä vähän yhteen hetken päästä.
JOEP: Hyvä kysymys.
ADAMUS: Kiitos. Se ei ollut minun, mutta …
JOEP: Hassua, että itse asiassa aloittelin kirjaa vuosia sitten – Uuden energian työkaluja – ja poimin asioita shoudeista, ja jossain kohtaa luovuin siitä, mutta keräsin todella käytännön juttuja, kuten seisominen matalan aidan takana, Armon uuni, sellaisia asioita. Mutta en tekisi standardeja ja – mikä se toinen oli?
ADAMUS: Arvot.
JOEP: Arvoja. Minusta Jean summasi sen melko hyvin yhdessä viime artikkelissaan. Meidän täytyy kertoa omia tarinoitamme. Niitä kirjoja meidän täytyy kirjoittaa, koska siihen ihmiset voivat samaistua ja se käynnistää jotain heissä – ei ainoastaan niitä ankeita juttuja, joita kävimme läpi.
ADAMUS: Jep, hyvä. Kiitos. Kaksi vielä. Kaksi vielä. Pitäisikö meidän alkaa dokumentoida tätä, laittaa se todella määriteltyyn muotoon?
TAD: Minä haluaisin saada (Adamus naureskele hänen pääpantaansa) – vain sanon tämän – "Mikä helvetti Crimson Circle on?" Tarkoitan, että olemme puhuneet siitä, ja yritän selittää, kun ihmiset kysyvät. En ole koskaan puhujakorokkeella tai mitään, mutta "No, se on tietoisuus ja …"
ADAMUS: Mutta olit Santa Fessä (Adamus-roastissa), jonka …
TAD: Kyllä!
ADAMUS: … muuten tulet muistamaan aina.
TAD: Minä muistan aina.
ADAMUS: Sinä muistat aina.
TAD: En yrittänyt … (Adamus naureskelee) Muistatko sinä sen aina?
ADAMUS: Kyllä.
TAD: Okei. Joo, tarkoitan, ettei käännyttäen, vaan: "No, se on tietoisuus, mutta se ei ole kultti, mutta siinä on kyse Oivaltamisesta", ja ihmiset ovat … (hän näyttää hämmentynyttä naamaa).
ADAMUS: Häh?
TAD: "Häh?! Oikeasti?!"
ADAMUS: Joo, joo.
TAD: Siis se olisi minun toiveeni, pyyntöni, joka on 25 sanaa tai vielä vähemmän.
ADAMUS: Aivan, aivan.
TAD: Pelkästään, mikä se on.
ADAMUS: Ehkä Crimson Circlen pitäisi tehdä pieni video siitä, mikä Crimson Circle on – he ovat olleet melko hyviä videoiden tekemisessä.
TAD: Täydellistä (hän naureskelee, kun Adamus irvistää Jeanille).
ADAMUS: Heillä on ollut se kirjoissaan noin viisi vuotta. Siitä ei ole vain tullut valmista.
TAD: Sain teidät kiinni!
ADAMUS: Joo. Sitä ei olisi joka tapauksessa ollut tarkoituksenmukaista tehdä ennen sitä, joten. Okei, yksi vielä.
LINDA: Joku oli tutkassani. Hitto soikoon! Okei, Mary Sue. Tiesit sen.
ADAMUS: Ole hyvä.
MARY SUE: Ei, en usko.
ADAMUS: Okei.
MARY SUE: Koska se olisi määriteltyä, enkä minä haluaisi määriteltävän sitä.
ADAMUS: Okei.
MARY SUE: Jos ehdottaisin jotain, niin se olisi "kysymyksiä ja vastauksia".
ADAMUS: Aivan.
MARY SUE: Tai kartta siitä, mitä Crimson Circlen aineistokirjaston eri osissa on.
ADAMUS: Okei, hyvä. On paljon informaatiota. Kiitos kaikille, ja kiitos sinulle, rakas Henrietteni, Versailles'n prinsessa. Kiitos. Kaunis asu (hänellä on päällään näyttävä barokkiasu). Haluaisitko mennä … Crash auttaa sinua tässä (hänellä on vaikeuksia päästä pois lavalta suuren pukunsa kanssa).
HENRIETTE: Kiitos.
ADAMUS: Kyllä. Se oli ongelmana silloin. Voi, kesti hyvin kauan pukeutua ja sitten ei pystynyt liikkumaan, ja se oli kuin … (vähän naureskelua).
Adamuksen perspektiivi
Okei, siis esitin kysymyksen, ja se on hyvin perusteltu kysymys, eikä siihen ole yhtä vastausta, mutta sanoisin pari asiaa omasta perspektiivistäni, kun tämä shaumbra-ryhmä Euroopasta puhutteli meitä. Ei tehdä aivan vielä. Ei aivan vielä. Te tiedätte nuo jutut. Tiedätte lauseet, mutta ette ole aivan vielä todella ruumiillistaneet niitä.
Se oli niin, kuin sinä (Jan) sanoit aiemmin, että Tobias sanoi kaiken tämän vuosia sitten. Hän sanoi sen vain kiltisti. Minun täytyi tulla sanomaan se, jotta oikeasti kuulisitte sen. Kyllä, hän puhui sallimisesta kauan sitten, mutta lämmittelimme ja valmistelimme silloin, ja te kypsyitte uskomattomilla tavoilla, jotta saatoitte alkaa integroida sitä silloin ja sitten hitaasti tuoda sen elämäänne ja jossain kohtaa oikeasti ymmärtää, mitä jotkut peruskäsitteet olivat – luominen, salliminen. Siis sanoisin, ettei aivan vielä, mutta jossain kohtaa tämä avautuu todella monilla eri tavoilla.
Nimittäin joku hoksaa, että planeetalla on näitä ihmisiä, jotka ovat kuin kävelevää taikuutta. Ja he alkavat jäljittää sitä, ja he löytävät tiensä Crimson Circleen ja sanovat: "Kyse ei ole vain yhdestä, eikä kyse ole vain heidän henkilökunnastaan tai johtajistaan – he kaikki tajuavat tämän. Mitä tapahtuu?" Se on suuri exposé. Se on suuri paljastus. Ja ihmiset … (on jotain audiohäiriötä) Lopeta se, Kuthumi! (Vähän naurua) He alkavat oivaltaa, että tässä ryhmässä on jotain, ja sitten he haluavat tietää – he eivät välttämättä hyökkää, mutta haluavat tietää – "Mitä täällä tapahtuu? Mikä on teidän perustanne?" Ja jos he kysyisivät teiltä tänä päivänä, haparoisitte ja kangertelisitte ja kertoisitte heille, mitä te ette ole, mutta te ette pystyisi kertomaan, mitä te olette.
Siis valmistelen teitä siihen, tulee sitten kirja tai video tai – miksi sitä kutsutaan – YouTube tai mikä tahansa, sillä ei ole merkitystä. Mutta tulee aika, jolloin: "Mitkä ovat päälähtökodat kaikessa tässä?" Ja sanoisin, että ensimmäisenä tuossa kirjassa on jotain, minkä Tobias sanoi kauan sitten: "Sinä olet myös Jumala." Jos et pysty hyväksymään sitä, älä lue tuon luettelon muita asioita. Mutta ne ovat varsinaisia avaimia. Olet myös Jumala. Et ole erillinen. Ei ole erillisyyttä.
Tällä hetkellä voin ajatella luultavasti 27 tai 28 oppia tai ohjaavaa avainkohtaa, 27 leivänmurua matkan varrella. Mutta jokaiselle teistä on vastemielistä kirjoittaa tämä, kuin se olisi raamattu, koska se on teille tuttu juttu. Ihmiset vääristävät sen, ja inhonne tulee esiin: "Voi, joku ottaa tämän ja sanoo: "No, tämä rivi tässä merkitsee, että täytyy käyttää kummallisia alusvaatteita eikä saa juoda kofeiinia"." Se on kuin: "Ei siinä niin lukenut! Se on ihmisen tulkinta", tai mitä ikinä se sattuukin olemaan. He tulkitsevat sen väärin, ja se on avaimena tässä.
Tuon tämän esiin tänään, ja palaamme siihen parin vuoden kuluessa, mutta halusin teidän alkavan tuntea sitä. Mitä ovat ne asiat, joita olette oivaltaneet? En halunnut käyttää sanaa "oppineet", vaan mitä olette oivaltaneet? Mitkä ovat avainasioita matkan varrella, mutta asioita jotka eivät vangitse ihmistä, eli ne eivät ole rajoituksia – ne ovat laajentumista. "Olet myös Jumala" ei ole tietenkään rajoitus. Se on laajentumista.
Mitä ovat nuo asiat? Ja älkää alkako kirjoittaa tänään, koska haluan teidän oikeasti tuntevan tätä jonkin aikaa. Mutta sitten kun olette valmis tai kenties kun pyydämme sitä, kun laitamme tietoa shaumbroille ja löydämme jonkin tavan tuoda kaiken tämän yhteen. Mutta on joitain hyvin avainkohtia, jotka todella auttaisivat ihmisiä vapautumaan siitä energiaorjuudesta, jossa he ovat tällä hetkellä. Jos halutaan summata se kaikki, mitä teemme, niin menemme energiaorjuudesta olemaan "Olen myös Jumala", olemaan vapaita energiaolentoja.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.
Intohimo, siksi olemme täällä, ja kaiken sen kauneus on, ettei se vaadi yhtään työtä – minun täytyy muistuttaa teitä tästä, koska olette jääräpäisiä joskus. Se ei vaadi oikeasti yhtään energiaa. Se ei vaadi yhtään työtä. Toisin kuin mikään mitä olette tehneet aiemmin, teidän ei tarvitse ponnistella tässä. Se on suurin haaste. Haluatte ponnistella siinä. Haluatte työstää sitä, eikä teidän tarvitse. Se on vain siinä.
Kysymys ja vastaus 2
Tämä johtaa toiseen pointtiini, kenties toiseen kysymykseen. Oivaltaminen on tässä. Se on tässä. Tiedän jokseenkin ne päivämäärät, jolloin te kaikki saatte oman Oivaltamisenne. Maksakaa tarpeeksi, niin saatan kertoa teille (naurua). Anokaa tarpeeksi, madelkaa tarpeeksi. No, ei, en aio kertoa. Se on oikeasti tässä, eikä se ole taas jotain – ei ole mitään porkkanaa. Ja jos tunnette, että edessänne on jokin porkkana, on se sitten itseltänne tai Crimson Circleltä tai mikä tahansa, syökää se hemmetin porkkana. Kyllä, oikeasti. Syökää se! Kukaan ei ole sanonut, että teidän täytyy jahdata sitä. Syökää se hemmetin porkkana, ja olkaa valmis sen osalta.
Oivaltaminen on tässä, mutta se karttaa teitä edelleen. Kuulostaa siltä, että näissä toteamuksissa on tavallaan ristiriita, mutta Oivaltaminen on tässä ja se karttaa teitä edelleen. Miksi? Miksi? Vastaus on yksinkertainen, ja jotkut teistä suuttuvat minulle, mutta minä saan siitä kiksejä. Miksi se karttaa teitä?
Olen sanonut sen aiemmin, aivan kuten Tobias on sanonut sen aiemmin, mutta aion saada sen todella perille tällä kertaa: koska nautitte jostain siinä pelissä. Piste. Ei mitään josseja ja muttia: koska nautitte siitä. Se on okei, mutta teidän täytyy myöntää ja olla valmis myöntämään: "Hei, tästä nautin. Tästä syystä saan pieniä väläyksiä Oivaltamisesta. Tästä syystä, vaikka huudankin keskellä yötä: "Ihan oikeasti! Missä on Oivaltamiseni? Olen ollut hyvin kärsivällinen, ja haluan sen nyt!"" Minä tavallaan istun siinä ja sanon: "No, mitä … Varmaan, okei. Tee se sitten."
"Häh, mutta se ei ole tässä, ja minun täytyy odottaa." Ei, ei teidän tarvitse odottaa, ja annan sen takaisin teille nyt. On jotain, mistä nautitte edelleen siinä, että te ette oivalla Oivaltamistanne. Mitä se on? Eikä se ole ehkä ilmiselvää. Se ei ehkä ole ilmiselvää, mutta siinä on jotain, mistä edelleen nautitte.
Haluaisin avata tämän mikrofonin kanssa. Mistä helvetistä nautitte siinä? Ja se on minulle ok, kunhan myönnätte, että nautitte vähän lisäkamppailusta. Kunhan nautitte sanoen: "Aion saada tämän ihmisjutun kestämään niin kauan, kuin pystyn" tai "Minulla on aivan liian hauskaa tiellä Oivaltamiseen, en halua pysähtyä. En halua, että tämä homma on valmis. Olen tässä mahtavassa ja maagisessa mysteerijunassa kaikkien näiden shaumbrojen kanssa. En halua sen loppuvan!" Ja se on ok, kunhan myönnätte itsellenne, että se on ainoa asia teidän ja Oivaltamisenne oivaltamisen välillä.
Katson teitä, ja se on kuin: "Juuri niin! Olet oivaltanut. Ai, sinä et oivalla sitä. Miksi et?"
Nimittäin ei ole mitään muuta opittavaa. Ei ole mitään muuta opittavaa, ja jotkut teistä ovat riippuvaisia opiskelusta. Ei ole mitään muuta opittavaa. Kierrämme kehää tässä. Nimittäin jos minä lähden, niin kenties teille tulee joku toinen olento kertomaan sen, mitä minä kerroin teille ja mitä Tobias kertoi teille ennen minua. Ei ole oikeasti mitään muuta opittavaa, joten kyse ei ole opiskelusta.
Kyse ei ole arvoisuudesta. Arvoisuus ei päde – tarkoitan, ettei se päde sanana tai käsityksenä. Se ei päde. Se on ihmisen keksimä sana. Mutta joillakin teistä on tuo arvoisuusongelma.
Siis kysyn teiltä nyt, mitä se on. Mitä se on, mistä edelleen nautitte? Eikä ole huonoja vastauksia. No, okei (naurua). Okei, on pari, mutta se on ok. Okei, en aio osoittaa, kenellä on huono vastaus (lisää naureskelua). Mutta jos annatte itsenne oivaltaa, mitä se on, ja olette rehellinen itsellenne, kuten: "Ai joo, sitä teen edelleen. Siitä nautin edelleen." Vaikka se tökkisi teitä kuumalla metallitangolla, se on kuin: "Joo, mutta nautin siitä edelleen, Adamus. Tarkoitan, että se antaa minulle tavallaan tuskallista jännitystä." Okei. Myöntäkää se, ja sitten lakkaatte ihmettelemästä, miksi ette ole oivaltaneet Oivaltamistanne.
Siis, Linda, mikrofoniin. Mitä se on?
CAROL: No, miten olisi, että nautin ongelman ratkaisemista.
ADAMUS: Okei. Se on erittäin käypä. Se on luultavasti – en tiedä – kenties ensimmäinen tai toinen luettelossa. Pidätte edelleen ongelman ratkaisemisesta. Olette salapoliiseja. Olette etsiviä. Olette kuin metsästämässä. Teidän täytyy selvittää se. Luuletko ratkaisevasi ongelman?
CAROL: (naureskellen) En!
ADAMUS: Koska sinä olet ongelma (naurua). Ei … No, sinä olet! Olen pahoillani, mutta sinä olet. Kyllä, sinä olet ongelma (hän yrittää antaa mikin takaisin Lindalle).
LINDA: Hän ei ole valmis kanssasi vielä.
CAROL: Voi ei! (Lisää naurua)
ADAMUS: Linda on sinun ongelmasi nyt!
Kyllä, se on hyvin, hyvin tavallista: "Haluan selvittää kaiken tämän." Ette koskaan tee sitä. Ette koskaan tee sitä. Sitä ei suunniteltu – Maata ei suunniteltu ratkaistavaksi. Maata ei koskaan suunniteltu lopulliseksi määränpääksi, jossa elätte ikuisesti. Te ette tee sitä.
Ette koskaan saa "sitä" selvitettyä, ja tietokoneet laitetaan selvittämään "sitä", ja ne vain polttavat itsensä loppuun, ennen kuin tekevät sen. Ne polttavat. Tavallaan kirjani loppu on, että tietokoneet pyörittävät koko maailmaa, niillä on kaikki, mutta ne haluavat teidän sielunne. Teidän sielunne. Ne yrittävät selvittää sen: "Missä hänen sielunsa on?" Ne yrittävät selvittää, missä ja mikä sielu on. Ja ne yrittävät matkia sielua ja tietoisuutta, ja ne räjäyttävät itsensä sen vuoksi. Ja sitten te istutte kaikki ylhäällä Ylösnousseiden mestareiden klubilla, ja minä sanon: "Minähän sanoin."
Voi, teemme sitä kaiken aikaa (vähän naureskelua). Tunnetuin lause siellä on: "Minähän sanoin", ja sitten nauramme kaikki. Mutta olet oikeassa. Et koskaan saa selville sitä. Mitä selvitettävää on?
CAROL: No, miten sallitaan?
ADAMUS: Miten sallitaan? Okei.
CAROL: Tarkoitan, olenko vain … (hän retkottaa tuolilla ja vääntää naamaansa kieli ulkona suusta).
ADAMUS: (nauraen) Hetkinen! Meidän täytyy tehdä se uudestaan kameroille (naurua). Minun täytyy näyttää tämä tänä iltana klubilla. Okei, toistaisitko sen? Teeskentele, mene ajassa taaksepäin. Esimerkiksi, mitä?
CAROL: Miten sallitaan?! (Tehden vähän samanlaisen asennon)
ADAMUS: Ei. Kun teit sen aiemmin, teit sen todella kuin: "Yäkh!"
CAROL: Okei!
ADAMUS: Sinun täytyy siis pyyhkiä tuo hymy kasvoiltasi, kun teet sen.
CAROL: Ai.
ADAMUS: Vähän näyttelemistä (Carol irvistää taas). "Miten sallin?" Okei.
"Miten sallin?" Miten sallitte? Joku täällä? Kuka tahansa? (Joku sanoo "lakkaa yrittämästä sallia") Lakkaa yrittämästä sallia! Joo. Sinä vain: "Minä sallin" – pum! se on siinä. Älä ajattele sitä. Sillä hetkellä kun ajattelet sitä, sinä et salli – sinä ajattelet sitä. Sinä et saa sitä selville, eikä ollut tarkoituskaan. Se on kokemus. Joo, jos haluat saada sen selville, jos sinulla täytyy olla joitain pieniä avainsanoja: "Miten ratkaisen ongelman?" Se on: "Olen tässä." Se on siinä. Se on siinä. Tarkoitan, että sitä se on tavallaan filosofisesti, henkisesti, kaikilla muilla tavoin. Olen tässä.
CAROL: "Olen tässä", ja ajattelen vain jotain muuta?
ADAMUS: Voi luoja! Yrität saada selvää siitä kaikesta, kaikesta (Carol nauraa). Olitko opettaja tässä elämässä?
CAROL: En.
ADAMUS: Et. Mitä teit ammatiksesi?
CAROL: Olin toimistotöissä pitkään, ja sitten menin enemmän terveydenhoitojuttuun auttamaan toisia.
ADAMUS: Okei. Lakkaa yrittämästä selvittää sitä – sinä et selvitä – ja vain salli (Adamus naureskelee). "Miten sallin?" Tehdäänpä kirja siitä, miten sallitaan.
CAROL: Okei.
ADAMUS: Yksi sana: "salli" (vähän naureskelua). Ei mitään muuta. Tarkoitan, että joo, se on melko yksinkertaista. Se on siinä. Se on siinä. Okei. Mutta nautit edelleen tuon pelin pelaamisesta, ja se on ok. Hyvä. Otetaan pari muuta.
Miksi Oivaltamisenne karttaa teitä, vaikka olette Oivaltanut?
SART: Luulen, että olemme olleet paskalävessä niin pitkään, että se on oikein mukavaa (muutama naurahdus).
ADAMUS: Joo, joo (Sart naureskelee). Se on tuttu paikka.
SART: Erittäin tuttu (lisää naureskelua).
ADAMUS: Joo. Kyllä, ja oikeasti ette melkein pysty kuvittelemaan olemista sen ulkopuolella.
SART: Joo.
ADAMUS: Niinpä sitten yritätte siivota paskaläpeänne ja saada muutaman vessapaperirullan lisää.
SART: (naureskellen) Kristalleja päällä.
ADAMUS: Ja avata ikkunan vihdoin viimein.
SART: Merkkivessapaperia, mitä ikinä se onkin.
ADAMUS: Ja se on hyvin tavallista. Se on kuin: "Olen hyvin tottunut olemaan täällä, mikään ei koskaan muutu, joten aion vain siivota tätä paskaläpeä vähän."
SART: Joo.
ADAMUS: Mutta mitä te sitten teette? Menette paskantamaan taas, ja aloitatte tavallaan koko kierroksen alusta.
SART: (naureskellen) Tee se vähän paremmin!
ADAMUS: Ja aloitatte vain kaiken alusta. Siis okei, mutta lakkaisitko pyyhkimästä peppuasi? (Naurua) Hyvä. Siis nautitko siitä?
SART: En.
ADAMUS: Kyllä nautit.
SART: Hemmetti! Nautin siitä edelleen.
ADAMUS: Ehdottomasti nautit.
SART: Teen sitä edelleen.
ADAMUS: Ja nautit valittamisesta, joka tulee sen myötä, ja nautit koko mysteeristä. Nautit olla salapoliisi. Nautit vihata paskalävessä olemista, mutta kuitenkin olet siinä. Muuten et olisi!
SART: Totta.
ADAMUS: Se on niin yksinkertaista. Se on niin yksinkertaista. En sano, että mikään tästä on huono asia. En nöyryytä ketään (Sart naureskelee), vaan kehotan ainoastaan tunnistamaan ne asiat, joita käytätte Oivaltamisen karttamiseen. Mistä nautitte siinä, että te ette ole siinä aivan vielä? Sitten kun saatte sen selville, voitte pelata tuota peliä ja tietää samaan aikaan: "Olen Oivaltanut." Hyvä. Pari vielä.
SART: Kiitos.
ADAMUS: Pari vielä. Mistä nautitte siinä? Ja älkää kertoko minulle, että te ette nauti. Jos joku sanoo: "Se ei ole minun vikani, se on perheeni vika", tai mitä tahansa. Ketä sinä aiot syyttää?
LULU: No, itse asiassa olen nauranut itselleni viime viikon, koska oivallan sen.
ADAMUS: Joo.
LULU: Se on hyvin yksinkertaista. En korjaa ketään. Minä vain sallin. En osallistu.
ADAMUS: Aivan.
LULU: Ja se on hyvin helppoa!
ADAMUS: Joo, joo, se on.
LULU: Ja kun näen tuon pelin, niin jos haluan osallistua, hyppään siihen, ja sitten pääsen ulos ja nauran sille.
ADAMUS: Joo, joo. Ja mikä pidättelee sinua?
LULU: Kuten sanoin, se kun haluan osallistua peliin.
ADAMUS: Okei. Siis haluat mennä edestakaisin aina silloin tällöin.
LULU: Aivan.
ADAMUS: Hyvä, hyvä.
LULU: Se tuntuu viihdyttävältä.
ADAMUS: Varmaan. Ja siitä tulee hyvin yleinen asia teillä, jotka pysytte edelleen täällä. Haluatte mennä pelaamaan aina silloin tällöin, ja sitten haluatte päästä helvettiin sieltä.
LULU: Aivan. Kävin juuri hautajaisissa viikko sitten, ja kaikki olivat piirissä ympärilläni, ja me vain nauroimme.
ADAMUS: Aivan, aivan.
LULU: Nauroimme, ihan repesimme.
ADAMUS: Teidän täytyy!
LULU: Ja kaikki olivat ympärilläni, ja se on kuin …
ADAMUS: Joo, hyvä.
LULU: He eivät kuitenkaan koskaan enää kutsu minua (nauraen).
ADAMUS: Ehdotan hautajaisten muuttamista sen ihmisen roastiksi, joka on poissa.
LULU: Aivan, kyllä.
ADAMUS: Ehdottomasti. Hyvä.
LULU: Siis uskon tajunneeni sen.
ADAMUS: Hyvä. Kaksi vielä. Meidän täytyy siirtyä eteenpäin. On paljon asioita käsiteltävänä. Siis mistä nautit sen teeskentelemisessä, ettet ole valaistunut tai oivaltanut?
JANIS: Minä olen valaistunut.
ADAMUS: Okei.
JANIS: Ja minulla on vaikeuksia, kun … Asun yksin ja elän syrjäisellä alueella, ja on asioita, jotka täytyy saada tehtyä, joten minun täytyy tavallaan pudota takaisin ihmiseeni ja saada ihmisasiani tehtyä.
ADAMUS: Okei, siis kyse on arkielämästä.
JANIS: Joo!
ADAMUS: Okei. Kun olet yksin siellä metsässä, oivallatko, että olet Oivaltanut?
JANIS: Kyllä.
ADAMUS: Okei.
JANIS: Kyllä, oivallan.
ADAMUS: Okei. Siis sitä on vain silloin, kun menet yhteiskuntaan. Se muuttuu, koska te kaikki oivallatte, että kaupungissa käyminen on hauskaa vähän aikaa, koska mennessänne – en tarkoita tätä sadistisesti tai mitään – saatte energian pyörimään. Se on kuin – kyllä, te saatte – "Voi, aion mennä …" Mikä on sinun lempikauppasi?
JANIS: No, Estes Parkissa ei ole oikeastaan mitään. Katsotaanpa. Pidän Whole Foodsista.
ADAMUS: Whole Foods, okei.
JANIS: Joo, pidän.
ADAMUS: "Aion mennä Whole Foodsiin, ja seison vain siinä hedelmäosastolla ja katselen, kun kaikki menee päin helvettiä." (Vähän naureskelua) Ja se on oikeasti tavallaan hauskaa, koska oivallat, ettei todellisuudessa mene. Se on tunnistamista, että energia tulee takaisin harmoniaan, luonnolliseen sinfoniaansa, koska paikalla on Oivaltanut mestari. Jotkut ihmiset yhtäkkiä (Adamus naureskelee) – olen vakavissani, Cauldre. Joku kävelee ostoskärrynsä kanssa ja aivan yllättäen yäääkh! (oksentaa) lattialle. Ja se on kuin: "Mitä tapahtuu?!" Ja sitten kaikki liukastelevat, ja se on kuin … (Yleisö sanoo "voi ei")
JANIS: (naureskellen) Yrjöää!
ADAMUS: Minun täytyy saada huomiosi jollain tavalla (Adamus naureskelee). Yhtäkkiä ympärilläsi on tavallaan kaaosta, ja tuuli alkaa käydä jopa kaupassa ja ikään kuin salamoi ja valot sammuvat ja on … ja sinä vain seisot siinä leveä ja kunnon hymy kasvoillasi sanoen: "Olen tässä."
JANIS: Kyllä.
ADAMUS: Ja sitten oivallat, että silloin kaikki energiat muuttuvat ja tulevat takaisin todelliseen harmoniaan, ja sitten kuulet tavallaan taivaallisen musiikin soivan.
JANIS: Aina! Aina.
ADAMUS: Ja sitten aivan yhtäkkiä kaikki hymyilevät ja ovat rauhallisia ja onnellisia ja he halaavat toisiaan. Ja "Sherry, hei. Olen Adamus. Kiva tavata sinut." Ihmiset eivät tee sitä ruokakaupoissa, mutta kun sinä olet siellä, he tekevät kummallisia asioita.
JANIS: Minä saan erilaisia reaktioita ihmisiltä. On niitä, jotka huomaavat, ja niitä jotka ovat sulkeutuneita …
ADAMUS: Aivan, aivan.
JANIS: … energialta, joo.
ADAMUS: Joo. Yksi upea asia jota rakastan tehdä aina silloin tällöin, on "ottaa puku" ja mennä ihmisyhteiskuntaan. En ota itselleni verta ja lihaa, mutta otan ulkomuodon, illuusion. Rakastan mennä joskus köyhänä kerjäläisnaisena, joskus nuorena lapsena, joskus koirana, ja rakastan vain olla siinä ja katsella, miten ihmiset reagoivat. Ja jotkut ihmiset suutuvat todella, jotkut ovat hyvin peloissaan, enkä minä sano sanaakaan. Olen vain siinä. Jotkut ovat täynnä niin suurta myötätuntoa, että he alkavat itkeä. Jotkut alkavat antaa minulle rahaa (vähän naureskelua). En tiedä, mitä teen sillä. Ja se on todella mielenkiintoista, ja sitä sinäkin teet, jos niin valitset. Tai voit pysyä vain metsässä. Hyvä. Pane drooni tuomaan ruokaa sinulle (vähän naureskelua).
JANIS: Olen itse asiassa ajatellut sitä (naureskellen).
ADAMUS: Joo, joo. Ei huono idea.
JANIS: Joo, tiedän. Joo.
ADAMUS: Hyvä.
JANIS: Ja hakemaan puuni ja luomaan lumeni (naureskellen).
ADAMUS: Ihmisiä saattaa vain ilmestyä ovellesi: "En tiedä miksi, mutta minusta vain tuntui, että tuon sinulle näitä puita." Mielessään he saattavat sanoa: "Metsässä asuu tuo vanha, hullu rouva" (muutama naurahdus), mutta sinun ei tarvitse olla huolissasi mistään sellaisesta. Se ei ole sinun.
JANIS: Joo, kaikesta on vain tullut helpompaa ja yksinkertaisempaa, ja intohimoni on salliminen. Rakastan sitä.
ADAMUS: Hyvä, kiitos. Kaksi vielä.
JANIS: Kiitos.
LINDA: Siinä aivan takanasi.
SHAUMBRA 1 (mies): Hei.
ADAMUS: Merlin, herra.
SHAUMBRA 1: Minulle se on …
ADAMUS: Mikrofoni, kiitos.
SHAUMBRA 1: Tässä? Onko tässä hyvä?
ADAMUS: Siinä on hyvä.
SHAUMBRA 1: Okei. Minulle se on – osittain haluan olla pelissä. Siis ajattelen, että olemme tässä maailmassa, olemme kuin pelaajia ja tämä on peliä tätä roolia varten. Pelaan vain peliä ja saan niin paljon kokemusta, kuin pystyn.
ADAMUS: Joo. Miten paljon kokemusta haluat? Niin kuin kolme tai neljä elämää lisää?
SHAUMBRA 1: Kenties.
ADAMUS: Kenties?
SHAUMBRA 1: Se tulee aikanaan. Yhtenä päivänä voin nousta sängystä ja sanoa: "Haluan tehdä jotain muuta."
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 1: Tiedäthän.
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 1: Minulle se on kuin elokuva Matrix, jota katselitte vähän, kuin keinotekoinen maailma. Mutta tämä maailma voi olla jotain sellaista, tai se on peliä ja olemme … Kaikki valitsevat, mitä pelaavat.
ADAMUS: Aivan.
SHAUMBRA 1: Eri roolin.
ADAMUS: Siis periaatteessa sanot "peli jatkuu".
SHAUMBRA 1: Peli jatkuu. Kyllä, kyllä, kyllä.
ADAMUS: "Peli jatkuu. Pelataan tätä peliä. Tullaan todella hyväksi tässä pelissä."
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Mutta et todellisuudessa voi koskaan tulla. Voit teeskennellä, että olet …
SHAUMBRA 1: Se on se pointti.
ADAMUS: Voit teeskennellä, että opit lisää ja lisää, mutta pelissä ei ole loppua.
SHAUMBRA 1: Luulen, että tämä on yksi syy, miksi olemme täällä. Mikään ei ole täydellistä.
ADAMUS: Aivan. Sitä ei suunniteltu täydelliseksi.
SHAUMBRA 1: Aivan, aivan.
ADAMUS: Maata ei suunniteltu sellaiseksi. Sitä ei suunniteltu ikimaaksi. Se suunniteltiin paikaksi, jonne tulette, jossa koette, sallitte ja josta sitten lähdette. Sitä ei suunniteltu lopulliseksi siirtokunnaksi, siitä ei tule sellaista. Minun täytyy nauraa, kun ihmiset tarkastelevat menemistä Marsiin tai minne ikinä, koska he ovat maisemissa ikuisesti. Ei helvetissä. Kyse ei ole siitä. Se ei ole syy, miksi Maa on täällä, joo.
SHAUMBRA 1: Ja kokea asioita, jotka kenties …
ADAMUS: Miten pärjäät tällä hetkellä pelissä? Missä olet asteikolla yhdestä kymmeneen? Oletko tasolla kuusi? Tasolla seitsemän?
SHAUMBRA 1: Ei, sanoisin, että neljä.
ADAMUS: Tasolla neljä.
SHAUMBRA 1: Koska olen vielä nuori, ja minulla on vielä koettavana paljon asioita.
ADAMUS: Okei. Ehdotukseni: lähde pois tuosta pelistä nyt (vähän naureskelua). Kyllä. Tarkoitan, että voit päästä tasolle kahdeksan, muttet pääse koskaan tasolle kymmenen.
SHAUMBRA 1: En.
ADAMUS: Rima nousee jatkuvasti sinulla. Siis lähde tuosta pelistä pois nyt. Sano: "En tarvitse tätä peliä. Aion nauttia elämästäni Merlininä, todellisena mestarina, tällä planeetalla." Ja se ei ole peliä. Hyvä, kiitos.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Ja kiitos, että olet täällä.
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Yksi vielä. Yksi vielä. Ja pointtini tässä on, että Oivaltaminen on tässä. Mistä nautit siinä, ettet ole oivaltanut sitä?
TRI BORNT (nainen): Luulen, että useimmiten olen suhteellisen tietoinen siitä, että Oivaltaminen on tässä ja se on tapahtunut.
ADAMUS: Aivan. Mutta mikä estäisi tuon täyden … koska on edelleen, sinä …
TRI BORNT: On vielä vähän, ettei ole siinä.
ADAMUS: … kaipaat ja yrität ja sanot: "Okei, mitä minun täytyy tehdä seuraavaksi? Milloin tuo salama iskee?"
TRI BORNT: (pitäen tauon) Luulen, että melko pian (he naureskelevat).
ADAMUS: Okei.
TRI BORNT: Koska olen matkalla pois.
ADAMUS: Olet matkalla pois, okei. Voimmeko puhua siitä hetken kuluttua?
TRI BORNT: Totta kai.
ADAMUS: Okei. Onko ok keskustella siitä?
TRI BORNT: Voi, kyllä. Rakastaisin sitä.
ADAMUS: Okei. Hyvä, hyvä. Arvioin, että sinulla ja monilla teistä, jotka kuuntelette, paljon siitä on puhdistamista, siivoamista, vanhojen karma-asioiden viimeistelyä, niiden vanhojen asioiden viimeistelyä, joita halusitte kehittää itsessänne, mutta on tavallaan siivoamista. Et melkein kuin voi sallia tuota Oivaltamista, ennen kuin olet siivonnut nuo keskeneräiset asiat.
TRI BORNT: Voi olla niin.
ADAMUS: Ja se on yksi iso juttu monilla teistä, pakko siivota nuo keskeneräiset asiat. Sitä ei tapahdu koskaan! (Adamus naureskelee) Ette koskaan siivoa kaikkea sitä, eikä joka tapauksessa ole mitään tolkkua tehdä sitä. Se puhdistuu itsestään. Se puhdistuu. Voimmeko puhua hetken kuluttua?
TRI BORNT: Totta kai.
ADAMUS: Okei, mahtavaa. Kiitos.
Siis vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä. Palaan tähän aika ajoin.
Ihmettelette: "Voi, miten ihmeessä en ole oivaltanut?" ja "Onko edessäni jokin porkkana?" Ei! Ei ole, ja jos olisi, niin syökää se. Haluan teidän katsovan nyt, mitä sellaista mahdollisesti tekisitte, mahdollisesti tekisitte, mistä edelleen nautitte, vaikka valitattekin siitä. Nauttiminen ei merkitse hymyilemistä ja onnellisuutta – saatte jotain siitä. Minkä tavallaan laitatte eteen ettekä oikeasti anna itsenne oivaltaa, että olette Oivaltanut? Tuntekaa sitä. Menkää oikeasti syvälle siihen, älkääkä tyytykö vain ensimmäiseen vastaukseen, joka juolahtaa mieleenne, koska se on makyoa. Mitä se on? Ja kyllä, se voi olla tuska. Voi olla, että haluatte vähän lisää kärsimystä. Voi olla, että siivoatte keskeneräisiä asioita. Voi olla, että kenties pelkäätte kuolevanne. Kenties pelkäätte, että lähdette planeetalta, koska ei ole helppoa.
Siis vedetään syvään henkeä tässä, ja ennen seuraavaa kokoontumistamme todella tuntekaa tätä – se on todella avain. Mitä se on, mistä edelleen nautitte, no, siinä pelissä? Eikä kyse ole siitä, että olette oikeassa tai väärässä. Se on: "Voi kyllä. Oivallan, että nautin edelleen haasteesta elämässäni, ongelman ratkaisemisesta. Nautin edelleen olemisesta omalla tielläni Oivaltamiseen sen sijaan, että olisin Oivaltanut." Sitten kun tunnistatte sen, voitte pitää hauskaa sen kanssa. Okei, syvään henkeä.
Käytännön taikuus
Seuraava. Aion esitellä uuden asian, jota teemme joissain shoudeissamme, uuden pienen osion. Kutsun sitä nimellä: "Käytännön taikuutta modernille Merlinille" (yleisö ilmaisee hyväksyntänsä). Joo.
Me puhumme paljon. Minä puhun paljon. Alamme päästä siihen, todella tekemään sen. Siis, meillä ei ole rummutusmusiikkia. Teekenn- … (yleisö taputtaa käsiä jakoihin tekemään "rummutusta"). Ai, niin sitä pitää – drummmmm! Kenties voisimme tehdä pikku videojutun ennen seuraavaa sessiotamme – ai niin, teillä on kaksi kuukautta, Cauldre sanoo minulle – "Käytännön taikuutta modernille Merlinille" (Adamus vetää esiin sauvan ja yleisö sanoo "aa!" ja "oo!"). Kyllä.
Siis. Muuten, tämä on sauva, taikasauva, ja voitte ostaa tällaisen ennen keskiyötä vain 595 dollarilla (naurua), ilmainen toimitus, ja se on maaginen ja se on täysin häiriötekijä. Se on kivaa näyttämörekvisiittaa minulle, ja se näyttää erittäin hyvältä (Adamus poseeraa). Nyt on kuvan aika, Crash (vähän naureskelua).
LINDA: Sulje suusi.
EDITH: Laulaako se "hyvää syntymäpäivää" sinulle?
ADAMUS: (Dave "Crash" nappaa kuvan) Joo, juuri noin.
Täysin häiriötekijä. Se on vain pala puuta. Se on nätti, se on kiva, mutta tämä pieni puupala on häiriötekijä, jotta katsotte tänne, ettekä oikeasti … No, annatte asioiden tulla sisään. Katsotte tänne. Jokaisella teistä pitäisi luultavasti olla tällainen (Adamus naureskelee), mutta tunnistakaa, että se on täysin häiriötekijä.
On oikeasti aika sallia energian toimia puolestanne, ja tunnen, että sen tekemiseksi teillä, ihmisellä, on tärkeää olla jokin laukaisin. Ajattelette sitä joskus, olette kuulleet minun sanovan: "Energia palvelee teitä", ja ajattelette sitä, mutta nyt haluan teidän alkavan tehdä sitä, keksien ensin laukaisimen.
Laukaisin on jokin kehoele (napsauttaen sormiaan), noin. Jotain ainutkertaista kuitenkin, ei sellaista, mitä jokainen tekee. Jotain mikä on todella – (vetää korviaan) ihmiset pitävät teitä kummallisena, jos teette noin (vähän naureskelua) – jotain mikä on ainutkertaista teille, merkityksellistä teille. Teidän täytyy tehdä se tietoisesti. Teidän täytyy todella pysähtyä hetkeksi ja tehdä se juttu. Ja taas kerran, koko ajan teillä voi olla taikasauvanne täällä, mutta se on vain pala kaunista puuta.
Energialaukaisin on, kun sanotte: "Energia, käsken sinua palvelemaan minua. Käsken sinua palvelemaan minua." Se on siinä, tai "Energia, palvele minua", jos ette pidä sanasta "käskeä". Tästä siinä kaikessa on kyse.
Energiaa on aina tässä, ja se palvelee teitä aina. Se on totta. Kyse ei ole siitä, ettei sitä ole ollut tässä, mutta tiukassa tilanteessa tapahtuu tyypillisesti niin, että ihmisen energiakeskus, hänen energiasulkijalihaksensa kiristyy (vähän naureskelua, ja joku sanoo "ei mikään ihme").
Olette vaikeassa tilanteessa, ja mitä tapahtuu? Puristutte sisään. Rajoitatte energiavirtausta aikana, jolloin teidän pitäisi avautua energialle. Yhtäkkiä – mikä on hyvä esimerkki – kävelette lattialla. Olette ulkona kehostanne, kuten te olette useimmiten, ja liukastutte ja kaadutte. Ja kun menette nurin, se on kuin hidastettua liikettä – jotkut teistä ovat olleet siinä, se on kuin hidastettua liikettä – ja olette kuin: "Voiiiii, paskaaa! (lisää naurua). Ja silloin energiasulkijalihaksenne kiristyy ja … Saan kaiken tämän sinulta tänään, Sart (naurua). Sinä toit tänne tuon vessanpönttöpannan. Se on kuin hana. Yhtäkkiä suljette tuon hanan melkein kokonaan. Rajoitatte energiavirtaa silloin, kun teidän pitäisi avautua sille. Se on Merlinin tapa.
Merlin – riippumatta siitä, minkä tilanteen Merlin kohtaa – pysähtyy hetkeksi, tekee (napsauttaen sormiaan) laukaisimensa, mikä se sattuukin olemaan – voi olla sana, voi olla kehoele. Vaikka olisi juuri uhkaavan vaaran hetki tai suurta stressiä tai tilanne jonka tunnette ylipääsemättömäksi, silloin pysähdytte ja teette (naps!) laukaisimen ja avaudutte energialle sen sijaan, että sulkeudutte siltä.
Tämä on myös hyvin, hyvin tärkeää ymmärtää: siinä ei ole agendaa. Kun teette tuon laukaisimen, se ei ole sanomista: "Tämän haluan lopputuloksen olevan." Se lopputulos mitä ikinä tapahtuu, on täydellinen, ja se aina on. Kenties ei se, mitä vanha ihminen ajatteli sen pitävän olla, mutta se on täydellinen. Mutta silloin kun rajoitatte tuon virran melkein pelkäksi energiatip-tip-tip-tiputteluksi, te ette saa täyttä hyötyä tuosta taikuudesta, tuosta kokemuksesta ja siitä kehityksestä, mitä sen myötä tulee.
Ajatelkaa elämäänne, tilanteita joita on tullut ja jotka ovat saattaneet olla fyysisiä, taloudellisia tai tunteellisia. Noissa tilanteissa yleensä vedätte sisään energianne, suljette sen tai sulkeudutte tuota energialta. Käännätte hanan pienemmälle. Rajoitatte luonnollista energiavirtaa, ja se on oikeasti ongelma. Ongelma ei ole tilanne, jossa olette. Taianomaisia asioita tapahtuu. Voisitte olla sekunnin päässä auto-onnettomuudesta, osumisesta johonkuhun, ja tähän saakka olette sukeutuneet kuin: "Voi paska!" Se on aikaa avautua, ja silloin taikuutta tapahtuu, koska silloin se voi palvella teitä.
Periaatteessa olette sanoneet energialle: "En halua enää! Ei energiaa." Tai mielenne on sanonut: "Tässä on lopputulos, jonka haluan", eikä energia toimi niin. Tässä tapauksessa on avautumista ja energian sallimista palvella teitä tuolla hetkellä.
Sen ei tarvitse olla ainoastaan silloin, kun katastrofi tai konflikti tai jokin muu uhkaa. Itse asiassa teidän pitäisi tehdä tämä 10–20 kertaa päivässä, kunnes se on teille hyvin tuttua. Se on kuin salliminen. Te avaudutte.
Ainoa asiat joka on ollut teidän ja todellisen taikuuden välillä, on ollut energian rajoittaminen. Se on sitä. Kyse ei ole siitä, että teette jotain väärin tai ette ole sen arvoinen tai ette ole maaginen. Tämä on vain keppi, mutta se on mahtava häiriötekijä. Se ei johdu siitä. Se johtuu siitä, että vaikeissa tilanteissa rajoitatte energiaa ja tuotte sen suoraan tuonne (osoittaen jonkun päätä) sen sijaan, että olette energiassanne. Pysäytätte itsenne.
Laukaisimet …
EDITH: Missä "suoraan tuonne" on?
ADAMUS: Suoraan tuonne on, minä-olen. Se on siinä. Teidän ei tarvitse edes ajatella sitä. Se on vain "minä, minä-olen", pelkän sen ajattelemisen sijasta, sulkeutumisen sijasta.
Siis laukaisin voisi olla jonkin fyysinen ele, jonka teette, mutta jotain ainutkertaista, kuten sormien napsauttaminen. Se voisi olla … Olkaa luova. Keksikää jotain, mikä ei ole tavallista kaikille. Tai jokin sana. Ei sana, joka on tällä hetkellä käytössä. Keksikää jokin sana. Minä teen sitä koko ajan. Rakastan sitä. Keksin kaikenlaisia sanoja – miksi ei? Koska jos tuo sana on jo tällä hetkellä käytössä, siihen liittyy energia-assosiaatio, ja se vie pois täyden ilmaisun. Keksikää jokin sana, ja "simsalabim" ei ole tuo sana, koska kaikki käyttävät simsalabimiä. Keksikää jokin sana, joka – eikä teidän tarvitse keksiä – tuntekaa vain sitä. Se tulee mieleenne, onko se jokin sana vai laukaisumekanismi, kuten polvenne lyöminen tai jotain sellaista. Jotain mikä muistuttaa teille, että on aika avautua, ei sulkeutua. Tämä on Taikuuden perusteet.
Älkää koskaan, koskaan, koskaan, koskaan, koskaan, koskaan käyttäkö sitä toiseen ihmiseen. Kyse on teistä ja teidän energiastanne. Älkää koskaan ottako agendaa tai ajatelko, mitä lopputuloksen pitäisi olla. Teemme sitä vasta loppututkinnon valmistumistasolla. Juuri nyt se on näin yksinkertaista: avaudutte, ette sulkeudu, ja sallitte, ette rajoita.
Muistakaa kaikkina aikoina, että energia on teidän ystävänne. Se on palvelemassa teitä, ja se on teidän energiaanne. Olette aioneita pelanneet vastakkaista peliä, mutta luonnollinen tosiasia on, että energia on teidän ja se on ystävänne. Se ei ole koskaan halunnut vahingoittaa tai satuttaa teitä, se ei ole koskaan halunnut vaikuttaa olevansa erillään. Mutta sitä peliä te pelasitte, ja se toimi sen mukaan. Avautukaa nyt energialle.
Keksikää sana. Keksikää keholiike, laukaisin joka on teidän, mutta älkää koskaan, koskaan käyttäkö sitä toiseen ihmiseen.
Kyse ei ole siitä, että minä tulen teidän peräänne, vaan tuo sama energia, riippumatta siitä, käytättekö sitä rakkaudella ja myötätuntoisesti, vai käytättekö sitä vihaisena ja kiukkuisena jotakuta vastaan. Siinä alatte joutua vaikeuksiin. Siinä olette joutuneet vaikeuksiin aiemmin. Siksi olette sulkeutuneet ja pidätelleet. Siksi sanon, että lakatkaa yrittämästä pelastaa planeetta, koska se ei ole myötätuntoista ja planeetta sekaantuu teidän asioihinne.
Käyttäkää sitä energiananne yrittämättä saada haluttua lopputulosta, ja sitten katsokaa, kun taikuutta tapahtuu. Sillä hetkellä kun haluatte jotain lopputulosta, kun teillä on agenda, rajoitatte energian luontaisuutta. Ja silloin teistä tulee mentaalinen. Kun pelkästään sallitte sen olla ja sallitte sen, mitä ikinä tulee energianne myötä – se ei ole Jumalan energiaa, se ei ole planeetan energiaa, se ei ole kenenkään muun energiaa. Sillä hetkellä kun sallitte energianne olla, havaitsette, mitä todellinen taikuus oikeasti on. Havaitsette silloin, miten voitte olla maailman kaaoksen keskellä eikä se vaikuta teihin.
Useat netissä katselevat kysyvät minulta: "Pitäisikö meidän jakaa se toisten kanssa?" Minä en jakaisi. Miksi? Mitä, yritättekö päihittää toisenne? "Minun sanani, minun keholiikkeeni on parempi kuin sinun." Ei niin, että se olisi suuri salaisuus, mutta se on teidän. Lakatkaa pelaamasta tuota peliä. Lopettakaa tuo tarve mennä sosiaaliseen mediaan – ja jotkut teistä jo tekevät sitä (kameralle) – ja sanoa: "Voi, tämän minä keksin juuri" tai "Tiesin tämän viisi vuotta sitten." Ja se on kuin: "Ei, sinä et tiennyt. Ei, sinä et tiennyt." Jessus!
Siis oma laukaisimenne. Se on teidän. Se on henkilökohtainen. Keholiike, sana, jotain, ja alkakaa totutella siihen. Olette sitten jonkin vaikean tilanteen keskellä tai ajatte autolla katua pitkin, niin tuolla sanalla, tuolla teolla, tuolla laukaisimella, on tietoinen vaikutus. Alatte muistaa: "Aivan oikein. Avaudun energialle, en sulkeudu siltä."
Olette pahassa tilanteessa. Menitte ruokakauppaan, olette kassalla ja yhtäkkiä oivallatte: "Voi minua typerystä, unohdin lompakkoni tänään." Se on (naps!) laukaisimen aika. Jos odotatte nyt lompakkonne ilmestyvän, teette sen väärin. Mutta seuratkaa taikuutta, jota tapahtuu tuosta hetkestä lähtien. Jos odotatte tätä: "Voi, minun täytyy tehdä "simsalabim-juttuni", koska unohdin lompakkoni, ja sitten se on yhtäkkiä siinä", niin olette epäonnistuneet, koska ette salli energian palvella teitä. Teillä on jokin haluttu lopputulos, jota rajoittaa usein ihmisen agenda, ja se estää taikuuden. Katsokaa, mitä tapahtuu, jos teette vain laukaisimenne ja – tietäen, että olette nolossa tilanteessa, jossa 20 ihmistä jonossa katselee teitä syvästi inhoten, ja hapuilette yrittäen löytää lompakkonne – annatte sen olla sisääntulokohdan todellisen taikuuden tapahtumiselle. Se on hämmästyttävää!
Yhtäkkiä sairastutte. Yhtäkkiä saatte pahan flunssan. Palatkaa laukaisimenne, ja älkää yrittäkö tehdä itsestänne tervettä. Älkää yrittäkö sanoa: "Minun täytyy päästä yli tästä flunssasta, koska minulla on tärkeä tapaaminen huomenna." Ei lainkaan. Avautukaa energioille, niiden rajoittamisen sijasta, ja katselkaa sitä taikuutta, jota tapahtuu.
Se on hyvin yksinkertaista, hyvin kaunista. Se on Taikuuden perusteet. Se on uskomatonta, ja tämä (sauva) on vain rekvisiittaa. Tämä on vain häiriötekijä. Siis jos joukko teitä menee hankkimaan tällaisen – pyydän Cauldrea postaamaan nettiin, mistä hän sai tämän – se on vain häiriötekijä. Ihmisten täytyy nähdä se joskus. He eivät voi mitenkään kuvitella, että voitte itseksenne olla oikeasti tuo taikuri. Mutta kun teille antaa pienen puupalan käteen, olette yhtäkkiä Jumala (vähän naureskelua).
Siis teette sen nyt, tai teette sen myöhemmin – oma laukaisimenne. Ja alatte myös oivaltaa, miten paljon olette sulkeutuneet, olette rajoittaneet niinä aikoina, jolloin teidän olisi pitänyt avautua.
Saatte ilmoituksen valtionhallinnolta, että veronne tarkastetaan, ja viuh! te sulkeudutte. Ette halua näkyä, ette halua käsitellä sitä. Maailman viimeisenä asiana haluatte lisää energiaa, vaikka sanottekin: "Jumala, tarvitsen rahaa. Tarvitsen jotain. Auta minua." Kyllä, te sulkeudutte. Katsokaa, mitä tapahtuu nyt. Käyttäkää laukaisintanne, laukaisinta joka sanoo: "Avaudun energialleni." Ei valtionhallinnon energialle, ei sille, että "auktoriteetit tulevat raahaamaan teidät pois" tai mitään sellaista, vaan omalle energiallenne. Silloin tapahtuu todellista taikuutta.
Ja jälleen kerran, älkää koskaan käyttäkö sitä toiseen ihmiseen, ei koskaan. Jouduitte liikaa vaikeuksiin sen vuoksi menneisyydessä, se aiheutti teille liikaa päänsärkyä matkan varrella. Se on vain teille, ilman agendaa. Onko siinä tolkkua? Ette käytä sitä pelastamaan maailma, koska avaudutte tässä enemmälle energialle, ja sitten yhtäkkiä olettekin myötätunnottomia muuta maailmaa kohtaan. Voi pojat, tunnette sen vaikutukset. Se on ainoastaan teitä varten. Okei, luulen, että olemme melko selkeitä siinä.
Vedetään kunnolla syvään henkeä. Kunnolla syvään henkeä tässä.
Keksikää jokin laukaisin, jokin sana, ainutkertainen sana – sana joka on ainutkertainen teille, ainutkertainen sana – keholiike, mitä tahansa mikä muistuttaa teille: "Avaudun energialleni", ja sitten antakaa taikuuden alkaa. Ei agendaa. Ei sen selvittämistä. Vain avautukaa. Se on siinä. Avatkaa venttiili, älkää sulkeko sitä.
Okei. Tiedän, että tästä on kysymyksiä, mutta tällä erää selvittäkää vain oma laukaisimenne ja alkakaa käyttää sitä. Alkakaa tuntea sitä 10–20 kertaa päivässä, totutelkaa siihen ja oivaltakaa: "Voi, tämä on minun mekanismini avautua energioille."
Arvokkuusstandardi
Okei, syvään henkeä. Liian hauskaa tänään. Voi, aika lentää. Meillä on vielä muutama asia tehtävänä. Tri Bornt, puhuimme aiemmin. Onko ok, että tulet tänne eteen?
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Joo, ole hyvä.
TRI BORNT: Ai, kiitos.
ADAMUS: Kyllä, hyvä. Ja haluaisitko istua vai nojata vai …
TRI BORNT: Luulen, että nojaan.
ADAMUS: Nojaat, okei. Siis olen pyytänyt tätä rakasta shaumbraa tulemaan eteen. Sinulla on mielenkiintoinen tarina kerrottavana. Haluaistitko kertoa sen, vai haluatko minun kertovan?
TRI BORNT: No, meidän täytyy ensinnäkin tietää, että se on vain tarina.
ADAMUS: Se on vain tarina.
TRI BORNT: Se on vain tarina. Vuosi sitten minulla diagnosoitiin syöpä, kasvain suolistossa, ja se otettiin pois, ja olen viimeisen vuoden tutkinut paljon kokonaisvaltaisia parannusmenetelmiä. Koko vuoden tein kaikenlaista ollakseni terve, koska suunnittelin jäädä tänne. Ja viikko tai pari sitten olin taas sairaalassa, ja minulle sanottiin, että syöpä oli levinnyt ja minulla oli vaihtoehto. Voisin elää kuukauden tai kaksi, tai voisin saada sytostaattihoitoa, olla sairaana vuoden ja käydä koko ajan lääkärissä. Ja sanoin: "No, se ei ole mikään vaihtoehto minulle." Olin tavallaan järkyttynyt, kun tämä sanottiin minulle, koska minulle oli …
ADAMUS: Tavallaan.
TRI BORNT: Tavallaan.
ADAMUS: Joo, joo.
TRI BORNT: Minulle oli tehty verikokeita, ja ne näyttivät, että syöpä oli todella hyvässä tilassa, eivätkä lääkärit olleet maininneet, etteivät verikokeet aina toimi. Siis kun sanottiin: "Sinulla on kuukausi tai kaksi elinaikaa" ja opin elämään sen kanssa, niin käsitin, etten aikonut käydä vuotta lääkärissä ja olla sairas …
ADAMUS: Oletko vihainen?
TRI BORNT: Olin vähän.
ADAMUS: Joo. Mitä "vähän" on, miten pitkään?
TRI BORNT: Muutaman tunnin.
ADAMUS: Se ei ole kovin pitkään. Pelkäätkö?
TRI BORNT: En.
ADAMUS: Et.
TRI BORNT: En pelkää ollenkaan. En ole hyvässä kunnossa fyysisesti (hän naureskelee), mutta mentaalisesti, tunteellisesti ja henkisesti olen rauhassa. Odotan innolla, että saan loppuun ylösnousemukseni ja valaistumiseni ja siirryn eteenpäin.
ADAMUS: Joo. Joillekin ihmisille olisi epämukavaa olla täällä edessä, mutta sinä suostuit puhumaan.
TRI BORNT: Teen sen hyvin mielelläni.
ADAMUS: Ja emme ole puhuneet tästä henkilökohtaisesti – muilla tasoilla kyllä, mutta ei tällä tavalla. Ja joillekin ihmisille tämä aihe on epämukava, koska olet periaatteessa … Lääkärit ovat sanoneet, että sinulla on, mitä, viikkoja jäljellä, eikö niin?
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Mutta haluan kaikkien – jos se on ok sinulle – tarkistavan hänen energiansa. Energiasi selkeyden, kauneuden. Ei pelkoa, tai jos on, on vain pienenpieniä jälkiä siitä, ja on melkein intohimoa – niin oudolta kuin se kuulostaakin.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Joo. Ja tiedät tietysti, että rajan ylittäminen on hyvin helppoa.
TRI BORNT: Se on helppoa. Se on upeaa (hän naureskelee).
ADAMUS: Minä olen paikalla. Kuthumi on luvannut olla paikalla.
TRI BORNT: Ai, rakastan häntä. Kiitos (hän nauraa).
ADAMUS: No, entä minä? (Naurua)
TRI BORNT: Sinua myös! Sinua myös! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Ja voin kertoa sinulle nyt, ettei se ole sellaista, mitä useimmat ihmiset luulevat sen olevan – rajan ylittäminen. Ensinnäkin sitä tehdään todellisuudessa päiviä, joskus kenties viikon tai kaksi, ennen kuin fyysinen keho lähtee. Siis kyse ei ole vain, että (naps!), hetkessä tuosta vaan. Ja se on hyvin vapauttavaa, hyvin vapauttavaa, ja suuri osa sinua on jo matkalla pois.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: En halua sanoa, että on bileitä, mutta on bileitä.
TRI BORNT: Kyllä (hän naureskelee).
ADAMUS: Ja on juhlaa. Nimittäin suurin asia siinä on, ettei ole tuskaa, ja sinulla, itse asiassa useimmilla shaumbroilla, ei ole pelkoa, kun menette tavallaan tunnelista läpi – kutsun sitä niin, mutta se ei ole aivan sellainen – mutta ei ole pelkoa. Ja luulen, että ihmiset pelkäävät sitä pelkoa, mitä tapahtuu, kun he tekevät siirtymän.
Mutta minun täytyy esittää sinulle kysymys, koska se on monien shaumbrojen mielessä. Siis olet lähdössä ja tulossa takaisin kotiin – kutsun sitä niin.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Olet jo hahmotellut paljon siitä työstä, mitä aiot tehdä. Työskentelet jo FM:n, John Kuderkan, kanssa toisissa ulottuvuuksissa, mutta miksi et jäänyt?
TRI BORNT: Luulin, että jäisin, ainakin sen perusteella, mitä tiedostin vuosi sitten, kun tuo kasvain löydettiin, koska tein koko vuoden kokonaisvaltaista parannusta. Suunnittelin jäädä.
ADAMUS: Joo. Miksi olisit halunnut jäädä?
TRI BORNT: Koska tapahtuu niin paljon, ja olen valmis olemaan Merlin ja olen valmis auttamaan planeetan tämän energian kanssa. Olen valmis tekemään oman osani auttamaan, että tämä liikkuu eteenpäin tällä planeetalla.
ADAMUS: Joo. Ja tämä on tavallaan, ei dilemma, vaan tilanne, jonka jotkut shaumbrat ovat kohdanneet, ja on ollut monia shaumbroja, jotka ovat vain tulleet toiselle puolelle. Ensinnäkin on hyvin, hyvin vaikeaa jäädä, ja toiseksi se ei ollut koskaan sinun halusi. Tarkoitan, että kenties ihmisesi tavallaan ajatteli, että halusit jäädä. Sinun juttusi tässä elämässä oli tulla tänne sallimaan Oivaltamisesi ja sitten lähteä. Olet aina sanonut, että voisit tehdä enemmän toiselta puolelta, kuin voisit tehdä täällä. Mutta ei ollut koskaan oma suunnitelmasi, oma elämänsuunnitelmasi, jäädä.
Se ei merkitse, ettet voisi muuttaa sitä nyt. Se ei merkitse, ettet voisi peruuttaa sitä, käyttää vähän taikuutta tässä. Käyttämällä taikuutta voisit peruuttaa sen. Mutta kysymys on: peruuttaisitko?
TRI BORNT: En usko.
ADAMUS: Et usko.
TRI BORNT: Olen valmistautunut lähtemään.
ADAMUS: Joo. Olet rauhassa sen kanssa, ilmiselvästi.
TRI BORNT: Minun on ok lähteä.
ADAMUS: Ilmiselvästi. Siis haluaisin kaikkien todella tuntevan tätä, koska tri Bornt edustaa hyvin paljon useampia kuin vain itseään tässä tänään. Tämä edustaa hyvin monia teitä, jotka ovat kestäneet paljon tässä elämässä, jotka eivät välttämättä ole sanoneet haluavansa jäädä. Teissä on joitain, jotka eivät koskaan aikoneetkaan jäädä, mutta se ei merkitse, että te ette voi muuttaa mieltänne. Minä en välitä suuntaan tai toiseen. Mitä enemmän teitä on toisella puolella, sitä riemukkaampaa tavallaan. Meillä on suuret juhlat. FM on paikalla toivottamassa tervetulleeksi sinut. Hän on innoissaan siitä, koska tiedät joitain asioita, jotka auttavat häntä auttamaan shaumbroja.
TRI BORNT: Hyvä.
ADAMUS: Se on mielenkiintoista. Jos sinulla olisi vaihtoehto, niin olet valmistautunut tulemaan takaisin.
TRI BORNT: Tulemaan takaisin?
ADAMUS: Tarkoitan, että minun puolelleni.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Joo, joo, joo (naurua). Sori.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Unohdan, missä olen! Joo, joo.
TRI BORNT: (naureskellen) Aioin sanoa: "Ei, en ole valmistautunut tulemaan takaisin tänne!"
ADAMUS: Ja pyysin sinua tulemaan tänne eteen monista eri syistä, mutta on yksi hyvin, hyvin tärkeä asia ja suuri muistutus kaikille shaumbroille kaikkialla. Kyse ei ole vain olemisesta todellinen Merlin ja avautumisesta todella energialle, vaan haluan teidän katsovan arvokkuutta tämän uskomattoman enkelin energiassa.
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: Ehdotonta arvokkuutta. Puhuin arvokkuudesta yhdessä kokoontumisessamme hiljattain ja sanoin, että on aika palata arvokkuuteen, ja jos koskaan olisi standardi shaumbra-historiassa ja shaumbra-tulevaisuuteen mentäessä, haluaisin jokaisen, joka kyseenalaistaa oman arvokkuutensa, katsovan tätä enkeliä tässä ja nyt (yleisö taputtaa).
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: Haluaistiko jakaa jotain?
TRI BORNT: Kyllä. Haluaisin vain kiittää sinua, Adamus, kaikesta mitä olet antanut, kiittää Geoffreyä ja Lindaa, ja kiittää kaikesta, mitä teette Crimson Circlessä, ja kiittää kaikkia täällä ja kaikkia siellä muualla. Crimson Circle on ollut upea, upea osa elämääni viimeiset 10 vuotta, ja arvostan ja rakastan teitä jokaista. Kiitos.
ADAMUS: Kiitos. Uskomatonta (he halaavat, ja lisää taputuksia, kun yleisö nousee seisomaan antamaan tunnustusta).
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Tiedättekö, mitä rakastan. Voi, rakastan tuota rakkautta. Ja täällä ei ole ketään surun tunteiden tai minkään sellaisen kera. Olemme menneet yli pelosta palata kotiin, jota kutsuttaisiin kuolemaksi, ja se on todella hämmästyttävää.
Suuria läpimurtoja ja suurta energiaa, ja olet varsinainen standardi.
TRI BORNT: Kiitos erittäin paljon.
ADAMUS: Joo. Mm. Uh! Okei. Se myös, se vain … Suurta arvokkuutta ja kunnioitusta. Uskomatonta. Uskomatonta. Okei, pystyn tuskin siirtymään eteenpäin.
Merabh
Vedetään syvään henkeä, ja tuodaan kaikki tämän kauniiseen merabhiin tänään, vähän musiikkia taustalla. Ja tiedän, että te kaikki odotatte tacojanne, mutta (Adamus naureskelee) … On kai prioriteetteja.
Mutta vedetään kunnolla syvään henkeä, tänään Intohimo 2020 -sarjan ensimmäisen shoudin päivänä.
(Musiikki alkaa)
Kirjoitatte historiaa, ja ensimmäisenä kysymyksenä esitin: "Pitäisikö meidän alkaa vetää tätä yhteen?" esim. "Mestarin 99 pientä sanontaa". Ei aivan vielä. Olemme pääsemässä siihen. Teemme sen oikeaan aikaan. Teemme sen tavalla, jota kukaan ei voi koskaan väännellä tai vääristää. Mutta tällä hetkellä tuodaan se todella omaan puhtauteensa, jottei se mitä lopulta kasaamme yhteen, ole liian mentaalista. Tuodaan se omaan puhtauteensa.
Olette niitä, jotka ovat standardeja toisille, ja teillä on paljon apua toiselta puolelta. Paljon apua. Ne olennot jotka ovat työskennelleet kanssanne, ovat olleet aiemmin ihmismuodossa.
Siis vedetäänpä kunnolla syvään henkeä sen myötä, todellisen intohimonne myötä. Olen hyvin ilahtunut, että olemme tässä sarjassa tällä hetkellä: todellinen intohimonne.
Jotkut teistä ovat kysyneet paljon viime aikoina: "Miten ihmeessä en ole Oivaltanut? Milloin se tapahtuu?"
Kuten puhuimme tänään, on aika katsoa, mistä edelleen nautitte siinä, ettette oivalla, että olette Oivaltanut. Mistä edelleen nautitte?
Ja nauttiminenne ei merkitse, että se on aina miellyttävää, mutta saatte jotain edelleen irti siitä. Mitä saatte siitä?
Se on kaikkea mahdollista maailmassa: "No, en voi tehdä sitä aivan vielä, koska lapseni eivät ole päässeet collegesta", "En ole siivonnut keskeneräisiä asioita", "En oikein tunne olevani vielä sen arvoinen. Minun täytyy tehdä lisää sisäistä työtä."
Jotkut teistä odottavat viereisen henkilön tekevän sen ensin: "Menen hänen jälkeensä". On paljon syitä, ja se on ok.
Kuten sanoin aiemmin, tässä ei ole kiirettä. Haluan itse asiassa teidän kokevan tätä helvetisti. Tarkoitan, että tämä on ainoa kerta, kun se tapahtuu koskaan elämässänne.
Mutta tunnistakaa vain, mitä se on, ja sitten pitäkää hauskaa sen kanssa sen sijaan, että taistelette sitä vastaan.
Kenties nautitte huolehtimisesta kaiken aikaa, ja nautitte olemisesta tällä uskomattomalla matkalla muiden shaumbrojen kanssa. Mitä se onkin, tunnustakaa se. Se on siinä.
(Tauko)
Puhuimme tänään tuosta energialaukaisimesta, Taikuuden perusteista: avaudu, älä sulkeudu. Niin yksinkertaista. Mutta on tuo taipumus ja no, tuo elämien koulutus: "Kun asioista tulee vaikeita, sulkeudu."
Myrsky nousee horisontissa, kuka järjissään oleva avautuisi energialle? Ei, te juoksette piiloon, ja käytän tätä vertauskuvallisesti. Jotain on tulossa elämäänne, te juoksette piiloon, te sulkeudutte. Ette halua näkyä. Se on kuin "e-ei".
Nimittäin tämä on … Muistatteko, että Tobiaksella oli tapana puhua eroamiskohdasta – minä kutsun sitä taikuuskohdaksi. Se mikä vaikuttaa myrskyltä, ei ole lainkaan myrsky, joten te avaudutte sulkeutumisen sijasta.
Käytte nyt läpi vaikeaa kohtaa kumppaninne kanssa. Mitä te teette? Te linnoittaudutte. Sulkeudutte, käännätte pienemmälle energiahanaa, suljette vesihanan. Sitten itkette, että teitä janottaa. Avatkaa se. Se tuntuu aluksi todella intuitionvastaiselta. Miksi haluaisitte avautua enemmälle energialle, kun tuo energia on … no, se on ollut rankkaa? Koska tämä on taikuuskohta, juuri siinä. Ei agendaa. Älkää kertoko energialle, mitä tehdä, koska se reagoi tietoisuuteen, ei ajatuksiin.
Älkää kertoko energialle, mitä tehdä, vaikka se on teidän, koska se reagoi tietoisuuteen. Se on paljon laajempi kuin ajatukset ja paljon totuudenmukaisempi kuin mikään ajatus, joka mielessänne voi koskaan olla. Siis älkää kertoko energialle, mitä tehdä – tuokaa sitä vain sisään.
Ja älkää koskaan, koskaan käyttäkö sitä johonkin toiseen. Älkää edes omiin lapsiinne, älkää yrittäkö edes lähettää heille vähän taikuutta, jotta he valmistuvat hyvin arvosanoin collegesta. Niin rakastava vanhempi kuin ehkä olettekin, älkää tehkö sitä. Se on vain teitä varten, koska taikuus jota tuotte heidän elämäänsä, on valoa, joka säteilee heidän elämäänsä.
Teidän ei tarvitse ohjata mitään taikuutta tai energiaa heille, kunhan vain olette. Kunhan olette Merlin, teidän ei tarvitse tehdä mitään muutoksia heidän elämäänsä. Teidän valonne valaisee heidän taikuutensa. Se on siinä.
Siis keksikää laukaisimenne, jotain mikä muistuttaa teille, että on aika avautua omalle energiallenne.
(Tauko)
Kun jotain rankkaa tapahtuu, jotain mistä ette pidä elämässänne – eksytte yhtäkkiä vieraassa kaupungissa ja ajelette, unohditte gps-laitteenne tai mitä tahansa – avautukaa tiukentumisen sijasta. Mutta ei agendaa. Ei sanota: "No, minun täytyy löytää suuntani." Ei. Tapahtuu jotain taianomaista, mikä sai teidät alun alkaen eksymään, ja te avaudutte nyt sulkeutumisen sijasta.
Keksikää jokin sana, keksitty sana, ei mitään, mikä on jo olemassa – keksitty sana tai kehoele tai jotain – ja tulkaa tutuksi sen kanssa. Se on jatkuva muistutus ihmiselle: "Energia on minun ystäväni. Sallin sen."
Sitten tulee kohta, jolloin teidän ei tarvitse käyttää edes tuota sanaa enää tai tuota keholaukaisinta. Olette vain avoin energialle, omalle energiallenne, ja voitte itse asiassa nauraa sille, miten ennen pidättelitte aikana, jolloin teidän olisi pitänyt avautua.
Älkää yrittäkö käyttää sitä bisneksenne tai terveytenne parantamiseen. Tämä on ihminen, joka yrittää ohjata, ja se estää taikuuden.
(Tauko)
Vetäkää syvään henkeä. Olette Merlin.
(Pitkä tauko)
Olemme tässä intohimoajassamme nyt, ajassa jolloin planeetalla olisi käyttöä teille enemmän kuin koskaan. Mielenkiintoinen ajoitus kaikessa tässä, hyvin mielenkiintoinen.
(Tauko)
Rakkaat ystäväni, vedetään kunnolla syvään henkeä intohimoon, Oivaltamiseen, omaan Oivaltamiseenne. Kunnolla syvään henkeä.
Me olemme – ryhmä – ilmeisesti poissa ensi kuussa, mutta minä olen maisemissa. Meillä ei ehkä ole shoudia, mutta te ja minä jatkamme kaiken tämän tekemistä yhdessä. Palaamme tälle samalle näyttämölle kahden kuukauden kuluttua, ja sitä odotellessa olkaa Merlin.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos (yleisö taputtaa).
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
SHOUD 1
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
3.8.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
YLEISÖ: (laulaen) "Paljon onnea vaan …
ADAMUS: Aah! (Adamus naureskelee)
YLEISÖ: "… paljon onnea vaan, paljon onnea, rakas Adamus, paljon onnea vaan!" (Yleisö hurraa ja taputtaa, kun kakku tuodaan esiin)
ADAMUS: Kiitos. Kiitos, kiitos. Kolmesataakymmenen (kakun kynttiläkoristeena on 310), tuskin näytän kolmikymppiseltä (Adamus naureskelee), ja vielä kuplakonekin (lennättää saippuakuplia). Aah! Siinä lukee: "Onneksi olkoon 20-vuotias Crimson Circle, ja hyvää syntymäpäivää, Adamus." Käytetään tätä juhlana meille kaikille, kaikille Merlineille, tunnustuksena, että olemme tässä nyt. Kiitos kakusta (yleisö hurraa ja taputtaa, kun hän puhaltaa kynttilät). Kiitos kovasti. Pääsemme sokerihumalaan myöhemmin. Mutta nyt huumaannumme vähän energiasta.
Otetaanpa …
LINDA: Adamus.
ADAMUS: Niin, rakkaani.
LINDA: Olen valmis.
ADAMUS: Ai. Hyvä, hyvä. Aah!
Siis, rakkaat shaumbrat, olemme tässä. Kymmenen vuotta minun kanssani, 10 vuotta Tobiaksen kanssa, ja olemme edelleen täällä. Edelleen täällä, ja edistymme paremmin kuin koskaan. Menemme nyt uuteen sarjaamme, jolle ole antanut nimeksi "Intohimo 2020". Voimme saada tuon kuvan näytölle? Intohimo 2020, se on uuden ajan alku hyvin monin tavoin. Se on aikaa, jolloin oivallatte, että olette Oivaltanut. Se on numero yksi. Oivallatte, että olette Oivaltanut. Menemme siihen aivan hetken kuluttua, mutta olette karttaneet sitä, tavallaan pelanneet sen kanssa, ja nyt on aika oivaltaa, että olette Oivaltanut. Niin hassuilta kuin näytättekin kaikkien noiden pääpantojen kera (vähän naureskelua; monet yleisössä ovat laittaneet jonkinlaisen pääpannan).
Mutta eikö ole hyvä asia, että voimme nyt monien vuosien jälkeen tehdä pilaa noista haisevista Atlantiksen pääpannoista (vähän taputuksia, ja joku sanoo "joo"). Hyvin pitkään pääpannat pidättelivät ihmistä, pitivät ihmisen mielessä, pitivät sen ohjelmoituna, ja nyt voimme pitää päässä vessanpönttöä (naurua, koska Sart on koristanut pääpantansa vessanpöntön istuimella) ja monia muita asioita, joita teillä on. On erittäin hyvä pystyä nauramaan sille ja sanoa: "Nämä ovat vain pääpantoja. Ne eivät voi tehdä mitään minulle." Ja tuodaanpa tämä nyt teknologiaan, kun sitä tulee tähän maailmaan.
Se ei ole teidän
Kuten Cauldre ja Linda juuri sanoivat, teimme hiljattain ProGnost-päivityksen, ja minusta se oli hyvin kaunis yhteenveto, tiivistelmä siitä, missä maailma on tällä hetkellä. Ja jälleen kerran, siinä ei katsota johonkin kaukaiseen tulevaisuuteen, johonkin tieteiskäsitykseen siitä, mitä tapahtuu. Sitä tapahtuu nyt planeetalla. Ihmiset eivät halua kuulla siitä, tai heidän huomionsa vie muut asiat – politiikka, talous, sodat ja sää. Heidän huomionsa vie muut asiat, mutta tärkein ongelma planeetalla tällä hetkellä, ennen kaikkea muuta, on teknologia tai tekoäly ja tietokoneet – miten se halutaankin ilmaista. Tärkein asia, joka tapahtuu planeetalla. Kaikki muu vain reagoi siihen. Kaikki muu on tavallaan häiriötekijä.
Onko täällä ketään, joka edelleen jää kiinni politiikkaan (Linda ja muutama muu nostaa kätensä). Ai, vai niin (Adamus naureskelee). Olen hyvin pahoillani. Tehkää se huvin vuoksi. Tehkää se matalan, leijuvan aidan takaa, eli se on siinä, ja te olette aidan takana. Älkää jääkö kiinni siihen. Se on aikanne haaskaamista. Ette ole siksi täällä. Se on intohimonne vastakohta. Älkää jääkö kiinni siihen – maailman ongelmiin, maailman asioihin, koko siihen juttuun. Tiedän, etten ole tässä yhteiskunnallisesti tai poliittisesti tai henkisesti korrekti, mutta edes maapallon lämpeneminen ja ympäristö – laskette varmaan leikkiä. Teillä on parempia asioita tehtävänä, kuin ottaa asiaksenne noita aatteita.
Maapallon lämpeneminen – tiedän, että monet suuttuvat minuun ja luulevat, että muutun ruskeaksi, enkä vihreäksi, mutta se on häiriötekijä. Se on niin hassua, koska Maa osaa huolehtia itsestään. Nimittäin ihmiset eivät tuhoa Maata liian monilla tehtailla tai bensa-autoilla. En sano, että se on hyvä asia, mutta Maa osaa oikeasti huolehtia itsestään. Tietysti auta armias ihmisiä, mutta Maa osaa huolehtia itsestään.
Eikä se ole sattumaa, kaikki tämä fokusoituminen ympäristöön tällä hetkellä, erityisesti siinä valossa, että Gaia on lähdössä ja ihmiset ottamassa vastuun. Siis on itse asiassa luonnollista, että ihmiset ovat enemmän ja enemmän ja enemmän huolissaan ympäristöstä, kuten heidän oikeutetusti pitäisikin olla. Mutta se on muuttumassa isoksi aatteeksi. Antakaa toisten tehdä se. Antakaa toisten ottaa asiakseen nuo taistelut. Me menemme jonnekin muualle. Niin, Linda?
LINDA: No, voimmeko vain … Osittain se on puhtaasti viihdearvon vuoksi. Onko ok katsella viihdearvon vuoksi?
ADAMUS: Millä osalla siitä on puhtaasti viihdearvoa?
LINDA: No, sellaiset asiat, että katselee, mitä typeriä asioita sanotaan väittelyissä, ja nauraa sille, miten typeriä …
ADAMUS: Ai. Jos voitte nauraa sille, jos voitte ymmärtää, että melkein kaiken sen takana, melkein kaiken sen takana, on valta …
LINDA: Ai, joo.
ADAMUS: … ja energian ymmärtämättömyys. Olette päättäneet olla täällä. Intohimonne herää henkiin vuonna 2020. Intohimonne on olla täällä Merlineinä. Olla tällä planeetalla näyttämässä ihmisille … Nimittäin kaikki tämä melu ja kaikki nämä pelit ja kaikki muu, mitä pelaatte, ovat vain sitä. On jotain pitkällä sen yläpuolella, ja se on Merlininä oleminen. Merlin on se, joka sallii energian palvella itseään. Se on sitä. Se on sitä. Ja jääminen kiinni näihin muihin asioihin uuvuttaa teidät. Jos voisitte tehdä sen niin, kuin roustasitte minua, olematta vakavissanne … Tietenkään mitään noista asioista ei sanottu vakavissaan (naurua, kun hän katsoo merkitsevästi Tadia, yhtä roustaajaa). Jos voitte nauraa sille, jos voitte nauraa "olennollenne", nauraa näille muille asioille … mutta ei ole teidän tehtävänne ottaa itsellenne näitä aatteita. Teillä on jotain ilmiömäistä, joka vie … (Adamus huokaisee) Se vie teidän energianne. Se vie teidät sitoutumaan vielä enemmän itseenne tässä elämässä.
Ja tämä on se vuosi. Se ei ole sattumaa. Kuten Linda toteaa, 2020 on täydellinen näkö (viitaten amerikkalaiseen termiin 20/20, jota käytetään hyvän/tarkan näön standardina). Selkeys. Silloin lohikäärme tulee sisään.
2020 on 4, kuten Cauldre huomautti, ja kuten näette tässä grafiikassa (shoudin tunnus alkuvideossa) … Ja kyllä, keksin tuon grafiikan. Keksin myös janon ja veden ja kaiken muun (naurua, kun hän viittaa osaan roastia Santa Fen tapahtumassa). Olen hyvin imarreltu! (Adamus naureskelee) Leivoin tuon kakunkin itse (lisää naurua). Ja tässä kuvassa on tavallaan vanha tausta, vanhat kirjaimet, raudanlujat, leimattuna ja sinetöitynä tuohon metalliin, joka edustaa ihmiskuntaa ja yhteiskuntaa tällä hetkellä. Se on vanhalla polullaan. Mutta me revimme sen. Me rikomme sen. Enkä välitä, onko se metallia vai kiveä vai jotain muuta, koska intohimo syrjäyttää kaiken. Intohimo – aioin sanoa sanan "trump" (= mm. päihittää), mutta Cauldre kehotti olemaan sanomatta sitä tässä ryhmässä (vähän naureskelua). Intohimo menee kaiken yli ja ulkopuolelle, ja siksi te olette täällä.
Intohimo
Nimittäin siitä on pitkän aikaa, pitkän, pitkän aikaa, kun olette oikeasti tunteneet intohimoa. Olette päässeet vain päivistänne läpi. Olette tehneet sen, mikä on välttämätöntä selviytymiseen. Olette tehneet valtavan määrän sallimista. Sallimista – paljon sitä. Ja kaikki on tapahtunut ilman tuota todellista intohimoa. Se on yksi ensimmäisiä asioita, jonka kadotatte, kun olette heränneet ja sitten päätätte mennä mestaruuteen. Intohimo vain menee pois, ja yritätte sytyttää sen uudelleen, eikä se toimi. Sitten yritätte sytyttää sen uudelleen vielä enemmän. Yritätte keksiä joitain uusia intohimoja, ja teistä tulee intohimoinen keksimään uusia intohimoja, mutta sekin menee pois, eikä yhtäkkiä ole mitään. On tyhjyyttä, ja se on pahinta aikaa, kuten olette kaikki kokeneet. Se on kaikkein pahinta aikaa, jolloin tunnette olevanne vain tuossa tyhjiössä.
Ja tuossa tyhjiöajassa on erittäin tärkeää tehdä sallimista, tehdä todellinen transformaatio. Olette kotelossa. Olette toukkavaiheen ohi, ja olette matkalla perhoseksi tuossa kotelossa. Sallimista, koska ette voi tehdä mitään muuta. Ette voi enää taistella sisällänne. Ette voi enää selvittää sitä. Ihminen ei voisi suunnitella sitä, jos se yrittäisi, eikä sen pitäisi yrittää. Ja te vain makaatte tuon kotelon tyhjiössä, ja voitte vain sallia. Vain sallia. Sitä olette tehneet, ja siksi olemme tässä, ja siksi voimme julistaa, että tämä seuraava sarja on "Intohimo 2020".
On mielenkiintoista, että se osuu vuoteen 2020. Se on kai osittain sattumaa, osittain ei, mutta kyse on intohimon esiintulemisesta. Intohimo on henkilökohtainen jokaiselle teistä, mutta se ei ole mitään vanhojen intohimojenne kaltaista. Se ei ole harrastus. Se ei ole yritys ottaa politiikka tai ympäristö tai mikään sellainen omaksi asiakseen. Nuo asiat näyttävät teistä pitkästyttäviltä vitseiltä jatkossa. Kaikki ihmiset joutuvat joskus asioiden tohinaan. He kietoutuvat kaikki niihin eivätkä katso oikeasti asioiden yleiskuvaa.
Siis me menemme intohimoomme, teidän intohimoonne. Tuo intohimo oli olla tällä planeetalla.
Tuntekaa sitä hetkeä, jolloin olisitte voineet saada valaistumisenne edellisessä elämässä – kenties aiemmin tässä elämässä, kenties edellisessä elämässä, kenties jopa sitä edeltävässä elämässä – ja sanoitte: "Aion odottaa", koska tiesitte, että jotain oli tulossa. "Aion odottaa", ja te odotitte ja nyt olemme tässä.
Olisitte voineet saada Oivaltamisenne 1800-luvun puolivälissä, jolloin planeetalla ei tapahtunut paljonkaan historiallisesti. Ei suuria muutoksia. Mutta sanoitte: "Aion odottaa noin vuoteen 2020." Se on Koneiden aika, josta puhun paljon, eli teknologia, tietoikoneistuminen. Se on aika, jolloin paljon muuttuu planeetalla. Se on ilmiömäistä. Uusi ihmislaji synnytetään pian, eikä se ole tyypillinen biologinen laji.
Se on aika, jolloin on valtava määrä – "kontrollointi" ei ehkä ole oikea sana, mutta sääntelyä teknologian myötä. Kuten puhun ProGnost 2019 Updatessa (https://store.crimsoncircle.com/left-me ... gnost.html), jonka teimme hiljattain, taikuudesta tehdään laitonta. Ei välttämättä kirjoissa, ja kirjoitettuna: "Taikuus ei ole enää laillista", vaan se on laitonta siinä mielessä, että jokainen joka ei ole yhdenmukainen, joka ei ajattele ja käyt- … Kaikkea mitä te teette, kaikki ihmiset tekevät, valvotaan. Ja voisitte sanoa: "No, ei sitä koskaan oikeasti tapahdu minulle" tai "Se on joskus kaukana tulevaisuudessa". Ei. Kyse on siitä, mitä kutsutaan "asioiden internetiksi". Se merkitsee, että Isoveli, silmä, on kaikkialla, minne menette.
Siitä on joitain suuria hyötyjä, upeita hyötyjä: kadonneiden lasten löytäminen, rikollisten löytäminen katselemalla kaupan kameran valvontanauhoja, ja vastaavia asioita. Suuria hyötyjä kaikessa tässä – en sano, että se on huono asia.
Kuitenkin sitten kun joku astuu pois ruodusta psykologisesti, enkä edes puhunut tästä ProGnost Updatessa. Mutta nykyään on suurta huolta psykologisesta profiloinnista – kuka on seuraava joukkoampuja planeetalla, kuka tekee katalia asioita toisille. Siis profiloinnista tulee erittäin hyväksyttävää. Sitä ei koskaan kutsuta niin, mutta se on valvomista. Jokainen joka menee yhdenmukaisuuden ulkopuolelle, joka hymyilee liian usein (joku hörähtää) … Ei, vaan ole vakavissani. Hymyilemisestä on algoritmi, koska ajatel- … Tekoäly selvittää: "Tämä on se dynamiikka, joka tapahtuu, kun joku on tulossa hulluksi" – sellaisia asioita kuin, hän räpyttelee liikaa tai hän hymyilee liikaa tai hänellä on tiettyä epäsosiaalista käyttäytymistä. Sitä kaikkea valvotaan, ja sitten tuo ihminen tuodaan takaisin yhdenmukaisuuteen. Voi, ei hakkaamalla häntä kuoliaaksi, ei. Antamalla hänelle kakkua (vähän naureskelua) ja hassuja pikkupillereitä. Siihen yhteiskunta on menossa.
Enkä sano, että se on hyvä tai huono asia. Se on yhteiskunnan kokemus. Mutta teillä on tämä hyvässä muistissa, koko tuo Atlantiksen juttu mitä siellä tapahtui – se minkä oli tarkoitus olla hyvä asia, sai ihmiset todella mielensä vangiksi – ja olette tehneet sitoumuksen ja intohimonne on: "Aion tulla takaisin tänä aikana, ja aion olla tuo taikuus. Minä olen tuo taikuus."
Ja kerron teille nyt, ettei teillä ole tarvetta olla huolissanne kaikista tietokonealgoritmeista, jotka selvittävät teidän olevan hullu, koska teillä on sellainen energiakomento – ei-päällekäyvä, ei-manipuloiva energiakomento – etteivät ne näe teitä. Kaikki muu taikuus ns. julistetaan laittomaksi. Ne eivät näe teitä, ja teistä tulee todellisia standardeja tälle planeetalle. Se on valtava vastuu, mutta se on myös intohimonne. Siksi tulitte takaisin. Siksi olette kestäneet kaiken, mitä olette kestäneet tähän mennessä. Voitaisiin sanoa, että siksi ei ollut välitöntä Oivaltamista. Siksi on ollut aikoja, jolloin teistä on tuntunut hemmetin yksinäiseltä ja tehottomalta, koska oli vain odottamista tähän saakka.
Olemme tulleet Esiintuleminen-sarjan läpi, ja te olette tulleet esiin. Te olette. Emme ole enää tulossa esiin, te olette tulleet esiin. Nyt on se juttu, että kun perhonen levittää aluksi siipensä, siitä tuntuu vähän kömpelöltä ja hankalalta. Ja se yrittää lentää, mutta se muistaa edelleen, millaista oli olla vihreä ja 18-jalkainen, ja on vähän hankaluutta, ja tässä sarjassa menemme tuon hankaluuden läpi. Mutta minun täytyy muistuttaa teille, että te olette Oivaltaneet. Nyt teidän täytyy vain oivaltaa se (Adamus naureskelee).
Siis, vedetään syvään henkeä tässä kohtaa. Intohimo 2020, intohimo on olla täällä, olla taikuus tällä planeetalla.
Miten taikuus määritellään? On monia eri tapoja, mutta silloin annatte energian palvella itseänne. Se ei ole oikeasti taianomaista, se on luonnollista. Mutta suurimmasta osasta ihmisiä se näyttää taikuudelta.
Taikuutta ovat nuo asiat, joita tiede tai tietokoneet tai tavallinen ihmislogiikka eivät pysty määrittelemään. Sitä ei ole tiedekirjoissa, mitä aiomme tehdä. He voivat leikata aivonne irti ja yrittää selvittää, miten te teette kaiken tämän, mutta he eivät silti löydä sitä. Ai niin, ei sittenkään, sori, te teitte sen Atlantiksella. Ei, he eivät tee sitä nyt (muutama naurahdus). He eivät tee sitä nyt.
Sitä ei voi määritellä. Se ei ole nykyfysiikan mukaista, mutta sekin on ok, koska nykyfysiikka muuttuu erittäin nopeasti. Ja jälleen kerran, mikään tästä ei ole kaukana tulevaisuudessa. Mikään tästä ei ole vain minun projisointiani. Minä ja ne joiden kanssa työskentelen Crimson Councilissa, tarkastelemme, mitä nyt tapahtuu.
Monet teknologiajutut eivät pääse ensimmäiselle tai toiselle sivulle sanomalehdissänne – ai niin, ei ole enää sanomalehtiä; internet-syötössänne, minun täytyy tottua tähän tapaan – koska ne eivät ole kovin innostavia. Tarkoitan, kuka haluaa lukea teknologiasta? Tiedän, että jotkut insinöörit täällä haluavat, mutta se ei ole innostavaa useimmille ihmisille. He haluavat lukea viimeisimmästä joukkomurhasta. He haluavat lukea viimeisimmästä sääkatastrofista, draamatilanteista, politiikasta tietysti, joten siitä ei tule etusivun uutisia. Mutta se on hiipivä syndrooma – ja kammottava myös (suom. huom. "hiipivä" ja "kammottava" ovat samankaltaisia sanoja) – mutta se on hiipivä syndrooma. Se hiipii kaikkien elämään. Kukaan ei pysähdy ja sano: "Hetkinen nyt, kaikki. Millaista on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?" Ja silloinkin kun joku tekee sen, se on kuin: "No, katsokaa aivoimplantin, siruimplantin, kaikkia hyötyjä."
Nimittäin … Voi, älkää päästäkö minua vauhtiin, koska tein juuri ProGnostin, enkä halua tehdä tässä ProGnostin toista osaa, mutta … (vähän naureskelua). Ja olen pahoillani, jos loukkaan … Ei, en ole koskaan pahoillani, kun loukkaan jotakuta (lisää naureskelua). Laskin vain leikkiä.
Planeetalla on tiettyjä hallituksia, ei ole tarkoitus mainita yhtään – emme mene siihen, emmekä uskaltaisikaan – joilla tapahtuu erittäin suurta liikettä teknologisesti, taloudellisesti ja kaikilla muilla tavoin, jotta siruimplantit laitetaan jokaiselle ihmiselle. Siitä tulee laki. Täytyy olla siru. Enkä aio antaa mitään nimiä tässä, mutta – lohikäärme – se tapahtuu. Se on osa yhteiskuntareformia. Se ei ole Euroopassa, eikä se ole USA, joten älkää olko kovin huolissanne siitä, mutta siru vaaditaan. Ja sanon, että tunnustellessani sitä ja matkustettuani jo sinne, se tapahtuu noin seitsemän vuoden kuluttua. Se ei ole kovin kaukana. No, teette sitä jo tavallaan koirille, mutta se ei vaikuta aivoihin. Mutta ei, implantit ovat uusi asia.
Mutta poikkean aiheesta, koska haluan puhua siitä syystä, miksi olette tällä planeetalla nyt. Tavallaan olette valinneet todella paskamaisen ajan (Adamus naureskelee, ja vähän yleisön naurua).
LINDA: Kiitos!
ADAMUS: No, minä kanavoin Sartia (lisää naureskelua).
LINDA: (nauraen) Kiitos!
ADAMUS: (naureskellen) Kyllä, ainoa vessanpönttöpääpanta Atlantikselta!
Tuo intohimo on olla täällä ollakseen standardi, komentaakseen energiaansa täysin harmonisesti. Se on siinä. Ette seiso kadunkulmissa julistamassa. Monet teistä eivät opeta mitään suurta ryhmää, tai mitään vastaavaa. Ette yritä mennä ennakoivasti muuttamaan kaikkea. Sitä ei vain tapahdu. Teette sen hyvin hiljaa, mutta se on äänekkäin tapa tehdä se. Se on tehokkain ja todella huomattavin tapa tehdä se – hiljaa omassa elämässänne. Omassa elämässänne.
Siis tulemme tähän Intohimo 2020 -aikaan. Olen odottanut sitä pitkään, ja sitä varten olemme täällä nyt – intohimo. Teillä syttyy taas intohimo sisällänne. "Tätä varten olen täällä! Tajuan sen!" Ja muistakaa, ettei se ole aate. "Tulin tänne ollakseni kaikki, mitä olen, ollakseni Merlin, tuodakseni taikuuden takaisin planeetalle. Piste." Se on siinä. Se on suuri intohimo, todellinen syy olla täällä, todellinen syy antaa valonne loistaa.
Tänä vuonna hyvin monilla teistä kaikki hämmennys, jota pyörii mielessänne: "Mitä minun pitäisi tehdä? Miksi olen täällä?" – se on melko iso kysymys, joka teillä on – häviää pois. Tiedätte selkeästi, 20/20-selkeästi, miksi olette täällä. Ja fakta on, ettei se ole iso missio. Siinä ei ole kyse yrittämisestä käännyttää paikallisia asukkaita tai jästejä. Siinä on kyse vain olemisesta. Teistä on ilahduttavaa – eikä Cauldre usko tätä – vain mennä jonnekin, olla lentokentällä tai kaupassa ja seistä siinä ja olla vain omassa itsessänne ja energiassanne ja katsella, kun hassuja pikkuasioita tapahtuu kaikkialla ympärillänne. Nimittäin jotkut niitä ovat uskomattomia. Yhtäkkiä joku on seurassanne ja alkaa itkeä, koska valossanne oleminen antaa hänelle suurta toivoa, eikä hän pysty saamaan mitään tolkkua siitä päässään. Hän ei tiedä, että sinä, Joanne, teit sen hänelle, mutta hän vain itkee. Sart, he itkevät aina (naurua) …
SART: Sitä varten olen täällä.
ADAMUS: … koska tuot suurta iloa.
Kyllä, todella nautitte – Cauldre ei oikeasti usko tätä – että pääsette takaisin maailmaan, olette toisten joukossa – lyhyitä aikoja – koska näette suoran sen vaikutuksen, joka sillä on. Ettekä te yritä aiheuttaa mitään kenellekään. Ette yritä muuttaa heidän elämäänsä. Mutta voitteko kuvitella, että olette, sanotaan vaikka – miksi niitä kutsutaan – tavaratalossa. Olette tavaratalossa. Siellä on vilkasta, myyjät ovat äreitä, asiakkaat tunkeilevia ja vastenmielisiä. Voitte tuntea kaikki nuo energiat, energiat jotka saivat ennen voimaan pahoin ja heikottamaan, ja yhtäkkiä olette siellä. Seisotte vain siinä. Ette osta mitään. Teidän ei tarvitse ostaa mitään. Seisotte vain siinä, ja katselette, kun kaaos alkaa melkein järjestäytyä uudelleen. Eikä siksi, että te teette sen, vaan koska olette vain siinä. Nämä ovat todellisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu.
Yhtäkkiä se mikä on kaaosta ja lamaa, tylsyyttä kaikkialla ympärillänne, harmautta, kaikki nuo energiat alkavat kieppua ja pyöriä – valot sammuvat, asioita alkaa putoilla ja hajota, ihmiset törmäilevät toisiinsa – ja te seisotte siinä leveä hymy kasvoillanne tietäen, että asiat pyörivät takaisin harmoniaan vain siksi, että olette siinä. Energiat jotka tuotte sisään, ovat niin puhtaita ja selkeitä, että se saa kaikki jumiutuneet energiat murtautumaan vapaaksi ja tulemaan takaisin luonnolliseen olotilaansa.
Sitä tapahtuu. Sitä tapahtuu kaikessa elämässänne – kotona, ulkona ihmisten kanssa, autossa, tietokoneessa, kaikessa muussa – ja se voi hajota, ennen kuin se korjaantuu ja tulee täysin uudelle tasolle. Se on ok. Se on teille ok, koska oivallatte, että … Ensinnäkin muistatte – jotkut teistä – olleenne noita kauan sitten toisessa elämässä ja jotkut raukkamaiset tekonne ja tuon energiahämmennyksen, jota siitä tuli, ja ajattelette hetken: "Voi ei, tässä sitä mennään, jälleen on noita-aika." Ja sitten oivallatte, ettei tällä kertaa, koska teette sitä ilman agendaa. Te vain olette. Olette katselleet kenties, miten energiat aiheuttavat kaaosta ja epäjärjestystä, mutta sitten tapahtuu harmonisoituminen pelkästään siksi, että olette siinä. Silloin teillä on leveä hymy ja tunnette tuota intohimoa ja sanotte itsellenne: "Aah, se mitä kävin läpi päästäkseni tähän, ei ollut mitään. Se oli helppoa." (Vähän naureskelua)
Mutta minulla on teidät kaikki jonkinlaisella videonauhalla (Adamus naureskelee), ja näytän teille nuo nauhat, joissa itkette ja valitatte ja kaikkea muuta. Ja näytätte samalta kuin tuo ryhmä videon lopussa (naurua; viitaten tähän videoon, joka esitettiin ennen kanavointia (https://www.youtube.com/watch?v=uT3SBzmDxGk). Se ei ollut hauskaa.
Kysymys ja vastaus 1
Okei. Mennäänpä päivän ensimmäiseen kysymykseen, ja kysymys- ja vastaussession aikana haluaisin näyttämörekvisiittaa, kiitos – vain siksi. Pyydän siis prinsessa Henriettea tulemaan tänne ylös. Ja jos voisit tavallaan vain seistä täällä takana näin (Adamus poseeraa) koko ajan, joo. Ja myöhemmin kun ihmiset … (Henriette antaa hänelle lasin viiniä) Ai, minulle?
HENRIETTE: Châteauneuf-du-Pape.
ADAMUS: Aah! Parasta.
HENRIETTE: À votre santé.
ADAMUS: Kippis (Adamus siemaisee). Mm.
HENRIETTE: Salud.
ADAMUS: Mm. Varteenotettavaa, varteenotettavaa. Ole hyvä, ja kyllä, voin pitää lasiasi, voit laittaa sen pöydälle, eikö … Voi, se on kiva. Vou! Kenties meidän pitäisi lopettaa tämä shoud nyt (Henriette poseeraa). Kyllä, kiitos (vähän naureskelua).
Okei, näyttämörekvisiitta on pakoillaan. Erinomaista. Linda, mikrofoni yleisölle, kiitos. Joo, valot kirkkaammaksi. Kysymys.
LINDA: Haluatko minun valitsevan jonkun ennen kysymystä?
ADAMUS: Ehdottomasti. Kysymys on … Olemme keskustelleet joidenkin ylösnousseiden mestareiden kanssa (muutama naurahdus, kun Linda ojentaa mikin jollekin) – sinä odotat kysymystä. Olemme keskustelleet … Sen toi esiin alun perin pieni shaumbra-ryhmä jossain Pohjois-Euroopassa. En mainitse kaupunkia. Heitä oli noin kolme tai neljä yhdessä ja siellä sanottiin: "Meidän täytyy alkaa kirjoittaa kirjaa, kirjaa sen standardeista ja arvoista, mitä opimme ja mitä teemme." Ja he tulivat meidän luoksemme, tavallaan psyykkisesti, ja sanoivat: "Mitä ajattelette siitä?" Ja keskustelimme asiasta, ja sanoin: "Vien sen shaumbroille." Me opimme paljon. On nimittäin valtava repertuaari informaatiota 20 vuodelta. Mistä siinä pitäisi aloittaa? Mistä aloittaa?
Hetkinen, sekunti, kiitos. Saamme kuvan tästä (Adamus poseeraa Henrietten kanssa; naurua).
On tämä uskomaton informaatiokirjasto, jonka olemme keränneet, joten jotkut heistä sanovat: "Ehkä meidän pitäisi alkaa kirjoittaa joitain standardeja ja arvoja, todella yksinkertaistaa se kaikki, sellaisia asioita kuin "energia on ystäväsi", tavallaan kai pikkusanontoja, koska jos joku menee tällä hetkellä tähän materiaaliin, kuten Jean tietää, mistä siinä aloitetaan? Mitä tehdään?
Siis kysymykseni teille kaikille tänään on, alammeko kirjoittaa "standardeja ja arvoja", kuten olemme kutsuneet sitä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys. Ja aloitamme tästä, ja sitten meidän täytyy mennä Vinceen. Ole hyvä, Thomas?
THOMAS: Haluatko aloittaa Vincen kanssa?
ADAMUS: Ei, ei! (He naureskelevat) Vince haluaa aloittaa sinusta, joo.
THOMAS: No, tämä on ensimmäinen kertani.
ADAMUS: Mm hmm. Tervetuloa.
THOMAS: Siis voin puhua tästä sellaisen näkökulmasta, joka tulee tähän kaikkeen, vasta tulee tähän. Toisaalta se on vähän pakahduttavaa. En tiedä, mistä aloittaa.
ADAMUS: Joo. Mistä sinä aloitit?
THOMAS: YouTubesta.
ADAMUS: YouTubesta, okei.
THOMAS: Menen sinne, mihin tunnen vetoa. En oikeastaan tiedä, mitä teen.
ADAMUS: Joo, mikä on suosikkisi? Älä sano "Tobias" (Thomas nauraa). Tiesin, mitä oli tulossa. "Voi, hän on niin mukava" (kimeällä äänellä). Joo. Mikä … Anna mennä.
THOMAS. Merlin. Merlin.
ADAMUS: Merlin.
THOMAS: Merlin-informaatio, kyllä.
ADAMUS: Okei, hyvä. Siis kyllä vai ei? Teemme tätä …
THOMAS: Ai niin, itse asiassa opettelen uutta musiikin opetusjärjestelmää, missä on tavallaan sama idea: se on hyvin avoin eikä määritellä asioita. Mutta kun opettelee sitä, tavallaan haluaa, että on jotain kirjoitettuna tai joku vastaa: "No, anna minulle jotain, mistä pitää kiinni."
ADAMUS: Kyllä.
THOMAS: Siis kenties jos voitaisiin löytää jotain välimaastosta, jolloin on ehkä vähän neuvoja. Ei edes niin vahvoja, vaan kuin suuntaviivoja tai …
ADAMUS: Varmasti.
THOMAS: Ei "sinun täytyy" tai jotain sellaista, vaan sanotaan vain: "Ai, kenties haluat aloittaa tästä suunnasta."
ADAMUS: Tavallaan kirja leivänmuruista ehkä.
THOMAS: Jotain leivänmuruja, joo.
ADAMUS: Joo, joo. Hyvä.
THOMAS: Jotain sellaista.
ADAMUS: Okei.
LINDA: Sanoitko Vince?
ADAMUS: Aa, Vince, joo. (Tauko, kun hän ottaa uuden huikan viiniä) Saan vielä Cauldren juovuksiin, ennen kuin tämä on valmis. Ole hyvä, herra.
VINCE: Minusta heidän olisi ok kirjoittaa omia kokemuksiaan, mutta – kävimme tämän läpi noin neljä kuukautta sitten – ne ovat heidän kokemuksiaan eikä resepti kenellekään muulle.
ADAMUS: Okei.
VINCE: Muuten voisi yhtä hyvin hakea Katekismuksen, "Metodistien harjoituskirjan".
ADAMUS: Kyllä.
VINCE: Tai "otta myrkkysi".
ADAMUS: Aivan, hyvä. Hyvä. "Mormonien opit ja järjestys", kaikki ne muut. Joo, okei. Ja tästä voisi väitellä kumpaakin suuntaan tai keskustella kumpaankin suuntaan. Pari vielä. Pitäisikö meidän alkaa kirjoittaa "Standardeja ja arvoja" tai "Mestarin 100 varteenotettavaa kohtaa"? Ja on joitain, jotka haluaisivat lukea sitä nyt.
JAN: Aloituspaikasta puhuttaessa, aloin juuri hiljattain käydä taaksepäin läpi shoudeja, eikä minulla ollut ollut tilaisuutta käydä läpi Tobiaksen aivan ensimmäistä sarjaa, ja oli hyvin yllättynyt nähdessäni, että Tobias oli alkanut puhua jo silloin hyvin monista asioista, joista olemme puhuneet sen jälkeen, erityisesti salliminen. Ja olin yllättynyt nähdessäni monia juttuja, joita hän oli maininnut sallimisesta silloin ja …
ADAMUS: Miksi olet yllättynyt – kukaan ei kuunnellut?
JAN: (naureskellen) En usko, että olimme valmiita. En usko, että oikeasti ymmärsimme, mitä salliminen oli ja miksi se oli tärkeää ja mitä meidän tarvitsi … miten meidän tarvitsi ottaa se elämäämme ja kaikkea sellaista. Tarkoitan, että hän sanoi silloin, että tarvitsemme täydellistä sallimista. Ja se oli kuin: "Varmasti, aivan", mitä tahansa.
ADAMUS: Aivan.
JAN: Mutta meillä ei ollut mitään yhteyttä siihen. Niinpä luulen, että kun ihmiset käyvät läpi näitä shoudeja ja kaikkea, he muodostavat omat yhteytensä, ja luulen, että se auttaa heitä päättämään, mitä heidän omat arvonsa ovat ja heidän … (jonkun kännykkä soi).
ADAMUS: Muuten, mainitsin, että asioista tulee vähän outoja. Joo, joo.
JAN: Joo.
ADAMUS: Okei.
JAN: Mutta minusta se on tavallaan vain heille. En usko, että tarvitaan minkäänlaista standardia tai mitään, koska minusta tuntuu, että monet ihmiset eivät halua tehdä sitä tai heillä ei ole kiinnostusta tehdä sitä, mitä minä teen. Mutta minulle se on jotain, mikä minun täytyy tehdä jatkaakseni tai saadakseni paremman perustan sille, mistä tulen ja minne menen, joten en näe todellista tarvetta arvoille ja standardeille.
ADAMUS: Okei.
JAN: Minusta se on vain henkilökohtainen asia.
ADAMUS: Hyvä. Pari vielä, eikä tämä ole kompakysymys. Se on aito kysymys. Meidän täytyy tarkastella tätä muutaman vuoden kuluessa. Ja no … anna mennä. Vedän tätä vähän yhteen hetken päästä.
JOEP: Hyvä kysymys.
ADAMUS: Kiitos. Se ei ollut minun, mutta …
JOEP: Hassua, että itse asiassa aloittelin kirjaa vuosia sitten – Uuden energian työkaluja – ja poimin asioita shoudeista, ja jossain kohtaa luovuin siitä, mutta keräsin todella käytännön juttuja, kuten seisominen matalan aidan takana, Armon uuni, sellaisia asioita. Mutta en tekisi standardeja ja – mikä se toinen oli?
ADAMUS: Arvot.
JOEP: Arvoja. Minusta Jean summasi sen melko hyvin yhdessä viime artikkelissaan. Meidän täytyy kertoa omia tarinoitamme. Niitä kirjoja meidän täytyy kirjoittaa, koska siihen ihmiset voivat samaistua ja se käynnistää jotain heissä – ei ainoastaan niitä ankeita juttuja, joita kävimme läpi.
ADAMUS: Jep, hyvä. Kiitos. Kaksi vielä. Kaksi vielä. Pitäisikö meidän alkaa dokumentoida tätä, laittaa se todella määriteltyyn muotoon?
TAD: Minä haluaisin saada (Adamus naureskele hänen pääpantaansa) – vain sanon tämän – "Mikä helvetti Crimson Circle on?" Tarkoitan, että olemme puhuneet siitä, ja yritän selittää, kun ihmiset kysyvät. En ole koskaan puhujakorokkeella tai mitään, mutta "No, se on tietoisuus ja …"
ADAMUS: Mutta olit Santa Fessä (Adamus-roastissa), jonka …
TAD: Kyllä!
ADAMUS: … muuten tulet muistamaan aina.
TAD: Minä muistan aina.
ADAMUS: Sinä muistat aina.
TAD: En yrittänyt … (Adamus naureskelee) Muistatko sinä sen aina?
ADAMUS: Kyllä.
TAD: Okei. Joo, tarkoitan, ettei käännyttäen, vaan: "No, se on tietoisuus, mutta se ei ole kultti, mutta siinä on kyse Oivaltamisesta", ja ihmiset ovat … (hän näyttää hämmentynyttä naamaa).
ADAMUS: Häh?
TAD: "Häh?! Oikeasti?!"
ADAMUS: Joo, joo.
TAD: Siis se olisi minun toiveeni, pyyntöni, joka on 25 sanaa tai vielä vähemmän.
ADAMUS: Aivan, aivan.
TAD: Pelkästään, mikä se on.
ADAMUS: Ehkä Crimson Circlen pitäisi tehdä pieni video siitä, mikä Crimson Circle on – he ovat olleet melko hyviä videoiden tekemisessä.
TAD: Täydellistä (hän naureskelee, kun Adamus irvistää Jeanille).
ADAMUS: Heillä on ollut se kirjoissaan noin viisi vuotta. Siitä ei ole vain tullut valmista.
TAD: Sain teidät kiinni!
ADAMUS: Joo. Sitä ei olisi joka tapauksessa ollut tarkoituksenmukaista tehdä ennen sitä, joten. Okei, yksi vielä.
LINDA: Joku oli tutkassani. Hitto soikoon! Okei, Mary Sue. Tiesit sen.
ADAMUS: Ole hyvä.
MARY SUE: Ei, en usko.
ADAMUS: Okei.
MARY SUE: Koska se olisi määriteltyä, enkä minä haluaisi määriteltävän sitä.
ADAMUS: Okei.
MARY SUE: Jos ehdottaisin jotain, niin se olisi "kysymyksiä ja vastauksia".
ADAMUS: Aivan.
MARY SUE: Tai kartta siitä, mitä Crimson Circlen aineistokirjaston eri osissa on.
ADAMUS: Okei, hyvä. On paljon informaatiota. Kiitos kaikille, ja kiitos sinulle, rakas Henrietteni, Versailles'n prinsessa. Kiitos. Kaunis asu (hänellä on päällään näyttävä barokkiasu). Haluaisitko mennä … Crash auttaa sinua tässä (hänellä on vaikeuksia päästä pois lavalta suuren pukunsa kanssa).
HENRIETTE: Kiitos.
ADAMUS: Kyllä. Se oli ongelmana silloin. Voi, kesti hyvin kauan pukeutua ja sitten ei pystynyt liikkumaan, ja se oli kuin … (vähän naureskelua).
Adamuksen perspektiivi
Okei, siis esitin kysymyksen, ja se on hyvin perusteltu kysymys, eikä siihen ole yhtä vastausta, mutta sanoisin pari asiaa omasta perspektiivistäni, kun tämä shaumbra-ryhmä Euroopasta puhutteli meitä. Ei tehdä aivan vielä. Ei aivan vielä. Te tiedätte nuo jutut. Tiedätte lauseet, mutta ette ole aivan vielä todella ruumiillistaneet niitä.
Se oli niin, kuin sinä (Jan) sanoit aiemmin, että Tobias sanoi kaiken tämän vuosia sitten. Hän sanoi sen vain kiltisti. Minun täytyi tulla sanomaan se, jotta oikeasti kuulisitte sen. Kyllä, hän puhui sallimisesta kauan sitten, mutta lämmittelimme ja valmistelimme silloin, ja te kypsyitte uskomattomilla tavoilla, jotta saatoitte alkaa integroida sitä silloin ja sitten hitaasti tuoda sen elämäänne ja jossain kohtaa oikeasti ymmärtää, mitä jotkut peruskäsitteet olivat – luominen, salliminen. Siis sanoisin, ettei aivan vielä, mutta jossain kohtaa tämä avautuu todella monilla eri tavoilla.
Nimittäin joku hoksaa, että planeetalla on näitä ihmisiä, jotka ovat kuin kävelevää taikuutta. Ja he alkavat jäljittää sitä, ja he löytävät tiensä Crimson Circleen ja sanovat: "Kyse ei ole vain yhdestä, eikä kyse ole vain heidän henkilökunnastaan tai johtajistaan – he kaikki tajuavat tämän. Mitä tapahtuu?" Se on suuri exposé. Se on suuri paljastus. Ja ihmiset … (on jotain audiohäiriötä) Lopeta se, Kuthumi! (Vähän naurua) He alkavat oivaltaa, että tässä ryhmässä on jotain, ja sitten he haluavat tietää – he eivät välttämättä hyökkää, mutta haluavat tietää – "Mitä täällä tapahtuu? Mikä on teidän perustanne?" Ja jos he kysyisivät teiltä tänä päivänä, haparoisitte ja kangertelisitte ja kertoisitte heille, mitä te ette ole, mutta te ette pystyisi kertomaan, mitä te olette.
Siis valmistelen teitä siihen, tulee sitten kirja tai video tai – miksi sitä kutsutaan – YouTube tai mikä tahansa, sillä ei ole merkitystä. Mutta tulee aika, jolloin: "Mitkä ovat päälähtökodat kaikessa tässä?" Ja sanoisin, että ensimmäisenä tuossa kirjassa on jotain, minkä Tobias sanoi kauan sitten: "Sinä olet myös Jumala." Jos et pysty hyväksymään sitä, älä lue tuon luettelon muita asioita. Mutta ne ovat varsinaisia avaimia. Olet myös Jumala. Et ole erillinen. Ei ole erillisyyttä.
Tällä hetkellä voin ajatella luultavasti 27 tai 28 oppia tai ohjaavaa avainkohtaa, 27 leivänmurua matkan varrella. Mutta jokaiselle teistä on vastemielistä kirjoittaa tämä, kuin se olisi raamattu, koska se on teille tuttu juttu. Ihmiset vääristävät sen, ja inhonne tulee esiin: "Voi, joku ottaa tämän ja sanoo: "No, tämä rivi tässä merkitsee, että täytyy käyttää kummallisia alusvaatteita eikä saa juoda kofeiinia"." Se on kuin: "Ei siinä niin lukenut! Se on ihmisen tulkinta", tai mitä ikinä se sattuukin olemaan. He tulkitsevat sen väärin, ja se on avaimena tässä.
Tuon tämän esiin tänään, ja palaamme siihen parin vuoden kuluessa, mutta halusin teidän alkavan tuntea sitä. Mitä ovat ne asiat, joita olette oivaltaneet? En halunnut käyttää sanaa "oppineet", vaan mitä olette oivaltaneet? Mitkä ovat avainasioita matkan varrella, mutta asioita jotka eivät vangitse ihmistä, eli ne eivät ole rajoituksia – ne ovat laajentumista. "Olet myös Jumala" ei ole tietenkään rajoitus. Se on laajentumista.
Mitä ovat nuo asiat? Ja älkää alkako kirjoittaa tänään, koska haluan teidän oikeasti tuntevan tätä jonkin aikaa. Mutta sitten kun olette valmis tai kenties kun pyydämme sitä, kun laitamme tietoa shaumbroille ja löydämme jonkin tavan tuoda kaiken tämän yhteen. Mutta on joitain hyvin avainkohtia, jotka todella auttaisivat ihmisiä vapautumaan siitä energiaorjuudesta, jossa he ovat tällä hetkellä. Jos halutaan summata se kaikki, mitä teemme, niin menemme energiaorjuudesta olemaan "Olen myös Jumala", olemaan vapaita energiaolentoja.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.
Intohimo, siksi olemme täällä, ja kaiken sen kauneus on, ettei se vaadi yhtään työtä – minun täytyy muistuttaa teitä tästä, koska olette jääräpäisiä joskus. Se ei vaadi oikeasti yhtään energiaa. Se ei vaadi yhtään työtä. Toisin kuin mikään mitä olette tehneet aiemmin, teidän ei tarvitse ponnistella tässä. Se on suurin haaste. Haluatte ponnistella siinä. Haluatte työstää sitä, eikä teidän tarvitse. Se on vain siinä.
Kysymys ja vastaus 2
Tämä johtaa toiseen pointtiini, kenties toiseen kysymykseen. Oivaltaminen on tässä. Se on tässä. Tiedän jokseenkin ne päivämäärät, jolloin te kaikki saatte oman Oivaltamisenne. Maksakaa tarpeeksi, niin saatan kertoa teille (naurua). Anokaa tarpeeksi, madelkaa tarpeeksi. No, ei, en aio kertoa. Se on oikeasti tässä, eikä se ole taas jotain – ei ole mitään porkkanaa. Ja jos tunnette, että edessänne on jokin porkkana, on se sitten itseltänne tai Crimson Circleltä tai mikä tahansa, syökää se hemmetin porkkana. Kyllä, oikeasti. Syökää se! Kukaan ei ole sanonut, että teidän täytyy jahdata sitä. Syökää se hemmetin porkkana, ja olkaa valmis sen osalta.
Oivaltaminen on tässä, mutta se karttaa teitä edelleen. Kuulostaa siltä, että näissä toteamuksissa on tavallaan ristiriita, mutta Oivaltaminen on tässä ja se karttaa teitä edelleen. Miksi? Miksi? Vastaus on yksinkertainen, ja jotkut teistä suuttuvat minulle, mutta minä saan siitä kiksejä. Miksi se karttaa teitä?
Olen sanonut sen aiemmin, aivan kuten Tobias on sanonut sen aiemmin, mutta aion saada sen todella perille tällä kertaa: koska nautitte jostain siinä pelissä. Piste. Ei mitään josseja ja muttia: koska nautitte siitä. Se on okei, mutta teidän täytyy myöntää ja olla valmis myöntämään: "Hei, tästä nautin. Tästä syystä saan pieniä väläyksiä Oivaltamisesta. Tästä syystä, vaikka huudankin keskellä yötä: "Ihan oikeasti! Missä on Oivaltamiseni? Olen ollut hyvin kärsivällinen, ja haluan sen nyt!"" Minä tavallaan istun siinä ja sanon: "No, mitä … Varmaan, okei. Tee se sitten."
"Häh, mutta se ei ole tässä, ja minun täytyy odottaa." Ei, ei teidän tarvitse odottaa, ja annan sen takaisin teille nyt. On jotain, mistä nautitte edelleen siinä, että te ette oivalla Oivaltamistanne. Mitä se on? Eikä se ole ehkä ilmiselvää. Se ei ehkä ole ilmiselvää, mutta siinä on jotain, mistä edelleen nautitte.
Haluaisin avata tämän mikrofonin kanssa. Mistä helvetistä nautitte siinä? Ja se on minulle ok, kunhan myönnätte, että nautitte vähän lisäkamppailusta. Kunhan nautitte sanoen: "Aion saada tämän ihmisjutun kestämään niin kauan, kuin pystyn" tai "Minulla on aivan liian hauskaa tiellä Oivaltamiseen, en halua pysähtyä. En halua, että tämä homma on valmis. Olen tässä mahtavassa ja maagisessa mysteerijunassa kaikkien näiden shaumbrojen kanssa. En halua sen loppuvan!" Ja se on ok, kunhan myönnätte itsellenne, että se on ainoa asia teidän ja Oivaltamisenne oivaltamisen välillä.
Katson teitä, ja se on kuin: "Juuri niin! Olet oivaltanut. Ai, sinä et oivalla sitä. Miksi et?"
Nimittäin ei ole mitään muuta opittavaa. Ei ole mitään muuta opittavaa, ja jotkut teistä ovat riippuvaisia opiskelusta. Ei ole mitään muuta opittavaa. Kierrämme kehää tässä. Nimittäin jos minä lähden, niin kenties teille tulee joku toinen olento kertomaan sen, mitä minä kerroin teille ja mitä Tobias kertoi teille ennen minua. Ei ole oikeasti mitään muuta opittavaa, joten kyse ei ole opiskelusta.
Kyse ei ole arvoisuudesta. Arvoisuus ei päde – tarkoitan, ettei se päde sanana tai käsityksenä. Se ei päde. Se on ihmisen keksimä sana. Mutta joillakin teistä on tuo arvoisuusongelma.
Siis kysyn teiltä nyt, mitä se on. Mitä se on, mistä edelleen nautitte? Eikä ole huonoja vastauksia. No, okei (naurua). Okei, on pari, mutta se on ok. Okei, en aio osoittaa, kenellä on huono vastaus (lisää naureskelua). Mutta jos annatte itsenne oivaltaa, mitä se on, ja olette rehellinen itsellenne, kuten: "Ai joo, sitä teen edelleen. Siitä nautin edelleen." Vaikka se tökkisi teitä kuumalla metallitangolla, se on kuin: "Joo, mutta nautin siitä edelleen, Adamus. Tarkoitan, että se antaa minulle tavallaan tuskallista jännitystä." Okei. Myöntäkää se, ja sitten lakkaatte ihmettelemästä, miksi ette ole oivaltaneet Oivaltamistanne.
Siis, Linda, mikrofoniin. Mitä se on?
CAROL: No, miten olisi, että nautin ongelman ratkaisemista.
ADAMUS: Okei. Se on erittäin käypä. Se on luultavasti – en tiedä – kenties ensimmäinen tai toinen luettelossa. Pidätte edelleen ongelman ratkaisemisesta. Olette salapoliiseja. Olette etsiviä. Olette kuin metsästämässä. Teidän täytyy selvittää se. Luuletko ratkaisevasi ongelman?
CAROL: (naureskellen) En!
ADAMUS: Koska sinä olet ongelma (naurua). Ei … No, sinä olet! Olen pahoillani, mutta sinä olet. Kyllä, sinä olet ongelma (hän yrittää antaa mikin takaisin Lindalle).
LINDA: Hän ei ole valmis kanssasi vielä.
CAROL: Voi ei! (Lisää naurua)
ADAMUS: Linda on sinun ongelmasi nyt!
Kyllä, se on hyvin, hyvin tavallista: "Haluan selvittää kaiken tämän." Ette koskaan tee sitä. Ette koskaan tee sitä. Sitä ei suunniteltu – Maata ei suunniteltu ratkaistavaksi. Maata ei koskaan suunniteltu lopulliseksi määränpääksi, jossa elätte ikuisesti. Te ette tee sitä.
Ette koskaan saa "sitä" selvitettyä, ja tietokoneet laitetaan selvittämään "sitä", ja ne vain polttavat itsensä loppuun, ennen kuin tekevät sen. Ne polttavat. Tavallaan kirjani loppu on, että tietokoneet pyörittävät koko maailmaa, niillä on kaikki, mutta ne haluavat teidän sielunne. Teidän sielunne. Ne yrittävät selvittää sen: "Missä hänen sielunsa on?" Ne yrittävät selvittää, missä ja mikä sielu on. Ja ne yrittävät matkia sielua ja tietoisuutta, ja ne räjäyttävät itsensä sen vuoksi. Ja sitten te istutte kaikki ylhäällä Ylösnousseiden mestareiden klubilla, ja minä sanon: "Minähän sanoin."
Voi, teemme sitä kaiken aikaa (vähän naureskelua). Tunnetuin lause siellä on: "Minähän sanoin", ja sitten nauramme kaikki. Mutta olet oikeassa. Et koskaan saa selville sitä. Mitä selvitettävää on?
CAROL: No, miten sallitaan?
ADAMUS: Miten sallitaan? Okei.
CAROL: Tarkoitan, olenko vain … (hän retkottaa tuolilla ja vääntää naamaansa kieli ulkona suusta).
ADAMUS: (nauraen) Hetkinen! Meidän täytyy tehdä se uudestaan kameroille (naurua). Minun täytyy näyttää tämä tänä iltana klubilla. Okei, toistaisitko sen? Teeskentele, mene ajassa taaksepäin. Esimerkiksi, mitä?
CAROL: Miten sallitaan?! (Tehden vähän samanlaisen asennon)
ADAMUS: Ei. Kun teit sen aiemmin, teit sen todella kuin: "Yäkh!"
CAROL: Okei!
ADAMUS: Sinun täytyy siis pyyhkiä tuo hymy kasvoiltasi, kun teet sen.
CAROL: Ai.
ADAMUS: Vähän näyttelemistä (Carol irvistää taas). "Miten sallin?" Okei.
"Miten sallin?" Miten sallitte? Joku täällä? Kuka tahansa? (Joku sanoo "lakkaa yrittämästä sallia") Lakkaa yrittämästä sallia! Joo. Sinä vain: "Minä sallin" – pum! se on siinä. Älä ajattele sitä. Sillä hetkellä kun ajattelet sitä, sinä et salli – sinä ajattelet sitä. Sinä et saa sitä selville, eikä ollut tarkoituskaan. Se on kokemus. Joo, jos haluat saada sen selville, jos sinulla täytyy olla joitain pieniä avainsanoja: "Miten ratkaisen ongelman?" Se on: "Olen tässä." Se on siinä. Se on siinä. Tarkoitan, että sitä se on tavallaan filosofisesti, henkisesti, kaikilla muilla tavoin. Olen tässä.
CAROL: "Olen tässä", ja ajattelen vain jotain muuta?
ADAMUS: Voi luoja! Yrität saada selvää siitä kaikesta, kaikesta (Carol nauraa). Olitko opettaja tässä elämässä?
CAROL: En.
ADAMUS: Et. Mitä teit ammatiksesi?
CAROL: Olin toimistotöissä pitkään, ja sitten menin enemmän terveydenhoitojuttuun auttamaan toisia.
ADAMUS: Okei. Lakkaa yrittämästä selvittää sitä – sinä et selvitä – ja vain salli (Adamus naureskelee). "Miten sallin?" Tehdäänpä kirja siitä, miten sallitaan.
CAROL: Okei.
ADAMUS: Yksi sana: "salli" (vähän naureskelua). Ei mitään muuta. Tarkoitan, että joo, se on melko yksinkertaista. Se on siinä. Se on siinä. Okei. Mutta nautit edelleen tuon pelin pelaamisesta, ja se on ok. Hyvä. Otetaan pari muuta.
Miksi Oivaltamisenne karttaa teitä, vaikka olette Oivaltanut?
SART: Luulen, että olemme olleet paskalävessä niin pitkään, että se on oikein mukavaa (muutama naurahdus).
ADAMUS: Joo, joo (Sart naureskelee). Se on tuttu paikka.
SART: Erittäin tuttu (lisää naureskelua).
ADAMUS: Joo. Kyllä, ja oikeasti ette melkein pysty kuvittelemaan olemista sen ulkopuolella.
SART: Joo.
ADAMUS: Niinpä sitten yritätte siivota paskaläpeänne ja saada muutaman vessapaperirullan lisää.
SART: (naureskellen) Kristalleja päällä.
ADAMUS: Ja avata ikkunan vihdoin viimein.
SART: Merkkivessapaperia, mitä ikinä se onkin.
ADAMUS: Ja se on hyvin tavallista. Se on kuin: "Olen hyvin tottunut olemaan täällä, mikään ei koskaan muutu, joten aion vain siivota tätä paskaläpeä vähän."
SART: Joo.
ADAMUS: Mutta mitä te sitten teette? Menette paskantamaan taas, ja aloitatte tavallaan koko kierroksen alusta.
SART: (naureskellen) Tee se vähän paremmin!
ADAMUS: Ja aloitatte vain kaiken alusta. Siis okei, mutta lakkaisitko pyyhkimästä peppuasi? (Naurua) Hyvä. Siis nautitko siitä?
SART: En.
ADAMUS: Kyllä nautit.
SART: Hemmetti! Nautin siitä edelleen.
ADAMUS: Ehdottomasti nautit.
SART: Teen sitä edelleen.
ADAMUS: Ja nautit valittamisesta, joka tulee sen myötä, ja nautit koko mysteeristä. Nautit olla salapoliisi. Nautit vihata paskalävessä olemista, mutta kuitenkin olet siinä. Muuten et olisi!
SART: Totta.
ADAMUS: Se on niin yksinkertaista. Se on niin yksinkertaista. En sano, että mikään tästä on huono asia. En nöyryytä ketään (Sart naureskelee), vaan kehotan ainoastaan tunnistamaan ne asiat, joita käytätte Oivaltamisen karttamiseen. Mistä nautitte siinä, että te ette ole siinä aivan vielä? Sitten kun saatte sen selville, voitte pelata tuota peliä ja tietää samaan aikaan: "Olen Oivaltanut." Hyvä. Pari vielä.
SART: Kiitos.
ADAMUS: Pari vielä. Mistä nautitte siinä? Ja älkää kertoko minulle, että te ette nauti. Jos joku sanoo: "Se ei ole minun vikani, se on perheeni vika", tai mitä tahansa. Ketä sinä aiot syyttää?
LULU: No, itse asiassa olen nauranut itselleni viime viikon, koska oivallan sen.
ADAMUS: Joo.
LULU: Se on hyvin yksinkertaista. En korjaa ketään. Minä vain sallin. En osallistu.
ADAMUS: Aivan.
LULU: Ja se on hyvin helppoa!
ADAMUS: Joo, joo, se on.
LULU: Ja kun näen tuon pelin, niin jos haluan osallistua, hyppään siihen, ja sitten pääsen ulos ja nauran sille.
ADAMUS: Joo, joo. Ja mikä pidättelee sinua?
LULU: Kuten sanoin, se kun haluan osallistua peliin.
ADAMUS: Okei. Siis haluat mennä edestakaisin aina silloin tällöin.
LULU: Aivan.
ADAMUS: Hyvä, hyvä.
LULU: Se tuntuu viihdyttävältä.
ADAMUS: Varmaan. Ja siitä tulee hyvin yleinen asia teillä, jotka pysytte edelleen täällä. Haluatte mennä pelaamaan aina silloin tällöin, ja sitten haluatte päästä helvettiin sieltä.
LULU: Aivan. Kävin juuri hautajaisissa viikko sitten, ja kaikki olivat piirissä ympärilläni, ja me vain nauroimme.
ADAMUS: Aivan, aivan.
LULU: Nauroimme, ihan repesimme.
ADAMUS: Teidän täytyy!
LULU: Ja kaikki olivat ympärilläni, ja se on kuin …
ADAMUS: Joo, hyvä.
LULU: He eivät kuitenkaan koskaan enää kutsu minua (nauraen).
ADAMUS: Ehdotan hautajaisten muuttamista sen ihmisen roastiksi, joka on poissa.
LULU: Aivan, kyllä.
ADAMUS: Ehdottomasti. Hyvä.
LULU: Siis uskon tajunneeni sen.
ADAMUS: Hyvä. Kaksi vielä. Meidän täytyy siirtyä eteenpäin. On paljon asioita käsiteltävänä. Siis mistä nautit sen teeskentelemisessä, ettet ole valaistunut tai oivaltanut?
JANIS: Minä olen valaistunut.
ADAMUS: Okei.
JANIS: Ja minulla on vaikeuksia, kun … Asun yksin ja elän syrjäisellä alueella, ja on asioita, jotka täytyy saada tehtyä, joten minun täytyy tavallaan pudota takaisin ihmiseeni ja saada ihmisasiani tehtyä.
ADAMUS: Okei, siis kyse on arkielämästä.
JANIS: Joo!
ADAMUS: Okei. Kun olet yksin siellä metsässä, oivallatko, että olet Oivaltanut?
JANIS: Kyllä.
ADAMUS: Okei.
JANIS: Kyllä, oivallan.
ADAMUS: Okei. Siis sitä on vain silloin, kun menet yhteiskuntaan. Se muuttuu, koska te kaikki oivallatte, että kaupungissa käyminen on hauskaa vähän aikaa, koska mennessänne – en tarkoita tätä sadistisesti tai mitään – saatte energian pyörimään. Se on kuin – kyllä, te saatte – "Voi, aion mennä …" Mikä on sinun lempikauppasi?
JANIS: No, Estes Parkissa ei ole oikeastaan mitään. Katsotaanpa. Pidän Whole Foodsista.
ADAMUS: Whole Foods, okei.
JANIS: Joo, pidän.
ADAMUS: "Aion mennä Whole Foodsiin, ja seison vain siinä hedelmäosastolla ja katselen, kun kaikki menee päin helvettiä." (Vähän naureskelua) Ja se on oikeasti tavallaan hauskaa, koska oivallat, ettei todellisuudessa mene. Se on tunnistamista, että energia tulee takaisin harmoniaan, luonnolliseen sinfoniaansa, koska paikalla on Oivaltanut mestari. Jotkut ihmiset yhtäkkiä (Adamus naureskelee) – olen vakavissani, Cauldre. Joku kävelee ostoskärrynsä kanssa ja aivan yllättäen yäääkh! (oksentaa) lattialle. Ja se on kuin: "Mitä tapahtuu?!" Ja sitten kaikki liukastelevat, ja se on kuin … (Yleisö sanoo "voi ei")
JANIS: (naureskellen) Yrjöää!
ADAMUS: Minun täytyy saada huomiosi jollain tavalla (Adamus naureskelee). Yhtäkkiä ympärilläsi on tavallaan kaaosta, ja tuuli alkaa käydä jopa kaupassa ja ikään kuin salamoi ja valot sammuvat ja on … ja sinä vain seisot siinä leveä ja kunnon hymy kasvoillasi sanoen: "Olen tässä."
JANIS: Kyllä.
ADAMUS: Ja sitten oivallat, että silloin kaikki energiat muuttuvat ja tulevat takaisin todelliseen harmoniaan, ja sitten kuulet tavallaan taivaallisen musiikin soivan.
JANIS: Aina! Aina.
ADAMUS: Ja sitten aivan yhtäkkiä kaikki hymyilevät ja ovat rauhallisia ja onnellisia ja he halaavat toisiaan. Ja "Sherry, hei. Olen Adamus. Kiva tavata sinut." Ihmiset eivät tee sitä ruokakaupoissa, mutta kun sinä olet siellä, he tekevät kummallisia asioita.
JANIS: Minä saan erilaisia reaktioita ihmisiltä. On niitä, jotka huomaavat, ja niitä jotka ovat sulkeutuneita …
ADAMUS: Aivan, aivan.
JANIS: … energialta, joo.
ADAMUS: Joo. Yksi upea asia jota rakastan tehdä aina silloin tällöin, on "ottaa puku" ja mennä ihmisyhteiskuntaan. En ota itselleni verta ja lihaa, mutta otan ulkomuodon, illuusion. Rakastan mennä joskus köyhänä kerjäläisnaisena, joskus nuorena lapsena, joskus koirana, ja rakastan vain olla siinä ja katsella, miten ihmiset reagoivat. Ja jotkut ihmiset suutuvat todella, jotkut ovat hyvin peloissaan, enkä minä sano sanaakaan. Olen vain siinä. Jotkut ovat täynnä niin suurta myötätuntoa, että he alkavat itkeä. Jotkut alkavat antaa minulle rahaa (vähän naureskelua). En tiedä, mitä teen sillä. Ja se on todella mielenkiintoista, ja sitä sinäkin teet, jos niin valitset. Tai voit pysyä vain metsässä. Hyvä. Pane drooni tuomaan ruokaa sinulle (vähän naureskelua).
JANIS: Olen itse asiassa ajatellut sitä (naureskellen).
ADAMUS: Joo, joo. Ei huono idea.
JANIS: Joo, tiedän. Joo.
ADAMUS: Hyvä.
JANIS: Ja hakemaan puuni ja luomaan lumeni (naureskellen).
ADAMUS: Ihmisiä saattaa vain ilmestyä ovellesi: "En tiedä miksi, mutta minusta vain tuntui, että tuon sinulle näitä puita." Mielessään he saattavat sanoa: "Metsässä asuu tuo vanha, hullu rouva" (muutama naurahdus), mutta sinun ei tarvitse olla huolissasi mistään sellaisesta. Se ei ole sinun.
JANIS: Joo, kaikesta on vain tullut helpompaa ja yksinkertaisempaa, ja intohimoni on salliminen. Rakastan sitä.
ADAMUS: Hyvä, kiitos. Kaksi vielä.
JANIS: Kiitos.
LINDA: Siinä aivan takanasi.
SHAUMBRA 1 (mies): Hei.
ADAMUS: Merlin, herra.
SHAUMBRA 1: Minulle se on …
ADAMUS: Mikrofoni, kiitos.
SHAUMBRA 1: Tässä? Onko tässä hyvä?
ADAMUS: Siinä on hyvä.
SHAUMBRA 1: Okei. Minulle se on – osittain haluan olla pelissä. Siis ajattelen, että olemme tässä maailmassa, olemme kuin pelaajia ja tämä on peliä tätä roolia varten. Pelaan vain peliä ja saan niin paljon kokemusta, kuin pystyn.
ADAMUS: Joo. Miten paljon kokemusta haluat? Niin kuin kolme tai neljä elämää lisää?
SHAUMBRA 1: Kenties.
ADAMUS: Kenties?
SHAUMBRA 1: Se tulee aikanaan. Yhtenä päivänä voin nousta sängystä ja sanoa: "Haluan tehdä jotain muuta."
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 1: Tiedäthän.
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 1: Minulle se on kuin elokuva Matrix, jota katselitte vähän, kuin keinotekoinen maailma. Mutta tämä maailma voi olla jotain sellaista, tai se on peliä ja olemme … Kaikki valitsevat, mitä pelaavat.
ADAMUS: Aivan.
SHAUMBRA 1: Eri roolin.
ADAMUS: Siis periaatteessa sanot "peli jatkuu".
SHAUMBRA 1: Peli jatkuu. Kyllä, kyllä, kyllä.
ADAMUS: "Peli jatkuu. Pelataan tätä peliä. Tullaan todella hyväksi tässä pelissä."
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Mutta et todellisuudessa voi koskaan tulla. Voit teeskennellä, että olet …
SHAUMBRA 1: Se on se pointti.
ADAMUS: Voit teeskennellä, että opit lisää ja lisää, mutta pelissä ei ole loppua.
SHAUMBRA 1: Luulen, että tämä on yksi syy, miksi olemme täällä. Mikään ei ole täydellistä.
ADAMUS: Aivan. Sitä ei suunniteltu täydelliseksi.
SHAUMBRA 1: Aivan, aivan.
ADAMUS: Maata ei suunniteltu sellaiseksi. Sitä ei suunniteltu ikimaaksi. Se suunniteltiin paikaksi, jonne tulette, jossa koette, sallitte ja josta sitten lähdette. Sitä ei suunniteltu lopulliseksi siirtokunnaksi, siitä ei tule sellaista. Minun täytyy nauraa, kun ihmiset tarkastelevat menemistä Marsiin tai minne ikinä, koska he ovat maisemissa ikuisesti. Ei helvetissä. Kyse ei ole siitä. Se ei ole syy, miksi Maa on täällä, joo.
SHAUMBRA 1: Ja kokea asioita, jotka kenties …
ADAMUS: Miten pärjäät tällä hetkellä pelissä? Missä olet asteikolla yhdestä kymmeneen? Oletko tasolla kuusi? Tasolla seitsemän?
SHAUMBRA 1: Ei, sanoisin, että neljä.
ADAMUS: Tasolla neljä.
SHAUMBRA 1: Koska olen vielä nuori, ja minulla on vielä koettavana paljon asioita.
ADAMUS: Okei. Ehdotukseni: lähde pois tuosta pelistä nyt (vähän naureskelua). Kyllä. Tarkoitan, että voit päästä tasolle kahdeksan, muttet pääse koskaan tasolle kymmenen.
SHAUMBRA 1: En.
ADAMUS: Rima nousee jatkuvasti sinulla. Siis lähde tuosta pelistä pois nyt. Sano: "En tarvitse tätä peliä. Aion nauttia elämästäni Merlininä, todellisena mestarina, tällä planeetalla." Ja se ei ole peliä. Hyvä, kiitos.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Ja kiitos, että olet täällä.
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Yksi vielä. Yksi vielä. Ja pointtini tässä on, että Oivaltaminen on tässä. Mistä nautit siinä, ettet ole oivaltanut sitä?
TRI BORNT (nainen): Luulen, että useimmiten olen suhteellisen tietoinen siitä, että Oivaltaminen on tässä ja se on tapahtunut.
ADAMUS: Aivan. Mutta mikä estäisi tuon täyden … koska on edelleen, sinä …
TRI BORNT: On vielä vähän, ettei ole siinä.
ADAMUS: … kaipaat ja yrität ja sanot: "Okei, mitä minun täytyy tehdä seuraavaksi? Milloin tuo salama iskee?"
TRI BORNT: (pitäen tauon) Luulen, että melko pian (he naureskelevat).
ADAMUS: Okei.
TRI BORNT: Koska olen matkalla pois.
ADAMUS: Olet matkalla pois, okei. Voimmeko puhua siitä hetken kuluttua?
TRI BORNT: Totta kai.
ADAMUS: Okei. Onko ok keskustella siitä?
TRI BORNT: Voi, kyllä. Rakastaisin sitä.
ADAMUS: Okei. Hyvä, hyvä. Arvioin, että sinulla ja monilla teistä, jotka kuuntelette, paljon siitä on puhdistamista, siivoamista, vanhojen karma-asioiden viimeistelyä, niiden vanhojen asioiden viimeistelyä, joita halusitte kehittää itsessänne, mutta on tavallaan siivoamista. Et melkein kuin voi sallia tuota Oivaltamista, ennen kuin olet siivonnut nuo keskeneräiset asiat.
TRI BORNT: Voi olla niin.
ADAMUS: Ja se on yksi iso juttu monilla teistä, pakko siivota nuo keskeneräiset asiat. Sitä ei tapahdu koskaan! (Adamus naureskelee) Ette koskaan siivoa kaikkea sitä, eikä joka tapauksessa ole mitään tolkkua tehdä sitä. Se puhdistuu itsestään. Se puhdistuu. Voimmeko puhua hetken kuluttua?
TRI BORNT: Totta kai.
ADAMUS: Okei, mahtavaa. Kiitos.
Siis vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä. Palaan tähän aika ajoin.
Ihmettelette: "Voi, miten ihmeessä en ole oivaltanut?" ja "Onko edessäni jokin porkkana?" Ei! Ei ole, ja jos olisi, niin syökää se. Haluan teidän katsovan nyt, mitä sellaista mahdollisesti tekisitte, mahdollisesti tekisitte, mistä edelleen nautitte, vaikka valitattekin siitä. Nauttiminen ei merkitse hymyilemistä ja onnellisuutta – saatte jotain siitä. Minkä tavallaan laitatte eteen ettekä oikeasti anna itsenne oivaltaa, että olette Oivaltanut? Tuntekaa sitä. Menkää oikeasti syvälle siihen, älkääkä tyytykö vain ensimmäiseen vastaukseen, joka juolahtaa mieleenne, koska se on makyoa. Mitä se on? Ja kyllä, se voi olla tuska. Voi olla, että haluatte vähän lisää kärsimystä. Voi olla, että siivoatte keskeneräisiä asioita. Voi olla, että kenties pelkäätte kuolevanne. Kenties pelkäätte, että lähdette planeetalta, koska ei ole helppoa.
Siis vedetään syvään henkeä tässä, ja ennen seuraavaa kokoontumistamme todella tuntekaa tätä – se on todella avain. Mitä se on, mistä edelleen nautitte, no, siinä pelissä? Eikä kyse ole siitä, että olette oikeassa tai väärässä. Se on: "Voi kyllä. Oivallan, että nautin edelleen haasteesta elämässäni, ongelman ratkaisemisesta. Nautin edelleen olemisesta omalla tielläni Oivaltamiseen sen sijaan, että olisin Oivaltanut." Sitten kun tunnistatte sen, voitte pitää hauskaa sen kanssa. Okei, syvään henkeä.
Käytännön taikuus
Seuraava. Aion esitellä uuden asian, jota teemme joissain shoudeissamme, uuden pienen osion. Kutsun sitä nimellä: "Käytännön taikuutta modernille Merlinille" (yleisö ilmaisee hyväksyntänsä). Joo.
Me puhumme paljon. Minä puhun paljon. Alamme päästä siihen, todella tekemään sen. Siis, meillä ei ole rummutusmusiikkia. Teekenn- … (yleisö taputtaa käsiä jakoihin tekemään "rummutusta"). Ai, niin sitä pitää – drummmmm! Kenties voisimme tehdä pikku videojutun ennen seuraavaa sessiotamme – ai niin, teillä on kaksi kuukautta, Cauldre sanoo minulle – "Käytännön taikuutta modernille Merlinille" (Adamus vetää esiin sauvan ja yleisö sanoo "aa!" ja "oo!"). Kyllä.
Siis. Muuten, tämä on sauva, taikasauva, ja voitte ostaa tällaisen ennen keskiyötä vain 595 dollarilla (naurua), ilmainen toimitus, ja se on maaginen ja se on täysin häiriötekijä. Se on kivaa näyttämörekvisiittaa minulle, ja se näyttää erittäin hyvältä (Adamus poseeraa). Nyt on kuvan aika, Crash (vähän naureskelua).
LINDA: Sulje suusi.
EDITH: Laulaako se "hyvää syntymäpäivää" sinulle?
ADAMUS: (Dave "Crash" nappaa kuvan) Joo, juuri noin.
Täysin häiriötekijä. Se on vain pala puuta. Se on nätti, se on kiva, mutta tämä pieni puupala on häiriötekijä, jotta katsotte tänne, ettekä oikeasti … No, annatte asioiden tulla sisään. Katsotte tänne. Jokaisella teistä pitäisi luultavasti olla tällainen (Adamus naureskelee), mutta tunnistakaa, että se on täysin häiriötekijä.
On oikeasti aika sallia energian toimia puolestanne, ja tunnen, että sen tekemiseksi teillä, ihmisellä, on tärkeää olla jokin laukaisin. Ajattelette sitä joskus, olette kuulleet minun sanovan: "Energia palvelee teitä", ja ajattelette sitä, mutta nyt haluan teidän alkavan tehdä sitä, keksien ensin laukaisimen.
Laukaisin on jokin kehoele (napsauttaen sormiaan), noin. Jotain ainutkertaista kuitenkin, ei sellaista, mitä jokainen tekee. Jotain mikä on todella – (vetää korviaan) ihmiset pitävät teitä kummallisena, jos teette noin (vähän naureskelua) – jotain mikä on ainutkertaista teille, merkityksellistä teille. Teidän täytyy tehdä se tietoisesti. Teidän täytyy todella pysähtyä hetkeksi ja tehdä se juttu. Ja taas kerran, koko ajan teillä voi olla taikasauvanne täällä, mutta se on vain pala kaunista puuta.
Energialaukaisin on, kun sanotte: "Energia, käsken sinua palvelemaan minua. Käsken sinua palvelemaan minua." Se on siinä, tai "Energia, palvele minua", jos ette pidä sanasta "käskeä". Tästä siinä kaikessa on kyse.
Energiaa on aina tässä, ja se palvelee teitä aina. Se on totta. Kyse ei ole siitä, ettei sitä ole ollut tässä, mutta tiukassa tilanteessa tapahtuu tyypillisesti niin, että ihmisen energiakeskus, hänen energiasulkijalihaksensa kiristyy (vähän naureskelua, ja joku sanoo "ei mikään ihme").
Olette vaikeassa tilanteessa, ja mitä tapahtuu? Puristutte sisään. Rajoitatte energiavirtausta aikana, jolloin teidän pitäisi avautua energialle. Yhtäkkiä – mikä on hyvä esimerkki – kävelette lattialla. Olette ulkona kehostanne, kuten te olette useimmiten, ja liukastutte ja kaadutte. Ja kun menette nurin, se on kuin hidastettua liikettä – jotkut teistä ovat olleet siinä, se on kuin hidastettua liikettä – ja olette kuin: "Voiiiii, paskaaa! (lisää naurua). Ja silloin energiasulkijalihaksenne kiristyy ja … Saan kaiken tämän sinulta tänään, Sart (naurua). Sinä toit tänne tuon vessanpönttöpannan. Se on kuin hana. Yhtäkkiä suljette tuon hanan melkein kokonaan. Rajoitatte energiavirtaa silloin, kun teidän pitäisi avautua sille. Se on Merlinin tapa.
Merlin – riippumatta siitä, minkä tilanteen Merlin kohtaa – pysähtyy hetkeksi, tekee (napsauttaen sormiaan) laukaisimensa, mikä se sattuukin olemaan – voi olla sana, voi olla kehoele. Vaikka olisi juuri uhkaavan vaaran hetki tai suurta stressiä tai tilanne jonka tunnette ylipääsemättömäksi, silloin pysähdytte ja teette (naps!) laukaisimen ja avaudutte energialle sen sijaan, että sulkeudutte siltä.
Tämä on myös hyvin, hyvin tärkeää ymmärtää: siinä ei ole agendaa. Kun teette tuon laukaisimen, se ei ole sanomista: "Tämän haluan lopputuloksen olevan." Se lopputulos mitä ikinä tapahtuu, on täydellinen, ja se aina on. Kenties ei se, mitä vanha ihminen ajatteli sen pitävän olla, mutta se on täydellinen. Mutta silloin kun rajoitatte tuon virran melkein pelkäksi energiatip-tip-tip-tiputteluksi, te ette saa täyttä hyötyä tuosta taikuudesta, tuosta kokemuksesta ja siitä kehityksestä, mitä sen myötä tulee.
Ajatelkaa elämäänne, tilanteita joita on tullut ja jotka ovat saattaneet olla fyysisiä, taloudellisia tai tunteellisia. Noissa tilanteissa yleensä vedätte sisään energianne, suljette sen tai sulkeudutte tuota energialta. Käännätte hanan pienemmälle. Rajoitatte luonnollista energiavirtaa, ja se on oikeasti ongelma. Ongelma ei ole tilanne, jossa olette. Taianomaisia asioita tapahtuu. Voisitte olla sekunnin päässä auto-onnettomuudesta, osumisesta johonkuhun, ja tähän saakka olette sukeutuneet kuin: "Voi paska!" Se on aikaa avautua, ja silloin taikuutta tapahtuu, koska silloin se voi palvella teitä.
Periaatteessa olette sanoneet energialle: "En halua enää! Ei energiaa." Tai mielenne on sanonut: "Tässä on lopputulos, jonka haluan", eikä energia toimi niin. Tässä tapauksessa on avautumista ja energian sallimista palvella teitä tuolla hetkellä.
Sen ei tarvitse olla ainoastaan silloin, kun katastrofi tai konflikti tai jokin muu uhkaa. Itse asiassa teidän pitäisi tehdä tämä 10–20 kertaa päivässä, kunnes se on teille hyvin tuttua. Se on kuin salliminen. Te avaudutte.
Ainoa asiat joka on ollut teidän ja todellisen taikuuden välillä, on ollut energian rajoittaminen. Se on sitä. Kyse ei ole siitä, että teette jotain väärin tai ette ole sen arvoinen tai ette ole maaginen. Tämä on vain keppi, mutta se on mahtava häiriötekijä. Se ei johdu siitä. Se johtuu siitä, että vaikeissa tilanteissa rajoitatte energiaa ja tuotte sen suoraan tuonne (osoittaen jonkun päätä) sen sijaan, että olette energiassanne. Pysäytätte itsenne.
Laukaisimet …
EDITH: Missä "suoraan tuonne" on?
ADAMUS: Suoraan tuonne on, minä-olen. Se on siinä. Teidän ei tarvitse edes ajatella sitä. Se on vain "minä, minä-olen", pelkän sen ajattelemisen sijasta, sulkeutumisen sijasta.
Siis laukaisin voisi olla jonkin fyysinen ele, jonka teette, mutta jotain ainutkertaista, kuten sormien napsauttaminen. Se voisi olla … Olkaa luova. Keksikää jotain, mikä ei ole tavallista kaikille. Tai jokin sana. Ei sana, joka on tällä hetkellä käytössä. Keksikää jokin sana. Minä teen sitä koko ajan. Rakastan sitä. Keksin kaikenlaisia sanoja – miksi ei? Koska jos tuo sana on jo tällä hetkellä käytössä, siihen liittyy energia-assosiaatio, ja se vie pois täyden ilmaisun. Keksikää jokin sana, ja "simsalabim" ei ole tuo sana, koska kaikki käyttävät simsalabimiä. Keksikää jokin sana, joka – eikä teidän tarvitse keksiä – tuntekaa vain sitä. Se tulee mieleenne, onko se jokin sana vai laukaisumekanismi, kuten polvenne lyöminen tai jotain sellaista. Jotain mikä muistuttaa teille, että on aika avautua, ei sulkeutua. Tämä on Taikuuden perusteet.
Älkää koskaan, koskaan, koskaan, koskaan, koskaan, koskaan käyttäkö sitä toiseen ihmiseen. Kyse on teistä ja teidän energiastanne. Älkää koskaan ottako agendaa tai ajatelko, mitä lopputuloksen pitäisi olla. Teemme sitä vasta loppututkinnon valmistumistasolla. Juuri nyt se on näin yksinkertaista: avaudutte, ette sulkeudu, ja sallitte, ette rajoita.
Muistakaa kaikkina aikoina, että energia on teidän ystävänne. Se on palvelemassa teitä, ja se on teidän energiaanne. Olette aioneita pelanneet vastakkaista peliä, mutta luonnollinen tosiasia on, että energia on teidän ja se on ystävänne. Se ei ole koskaan halunnut vahingoittaa tai satuttaa teitä, se ei ole koskaan halunnut vaikuttaa olevansa erillään. Mutta sitä peliä te pelasitte, ja se toimi sen mukaan. Avautukaa nyt energialle.
Keksikää sana. Keksikää keholiike, laukaisin joka on teidän, mutta älkää koskaan, koskaan käyttäkö sitä toiseen ihmiseen.
Kyse ei ole siitä, että minä tulen teidän peräänne, vaan tuo sama energia, riippumatta siitä, käytättekö sitä rakkaudella ja myötätuntoisesti, vai käytättekö sitä vihaisena ja kiukkuisena jotakuta vastaan. Siinä alatte joutua vaikeuksiin. Siinä olette joutuneet vaikeuksiin aiemmin. Siksi olette sulkeutuneet ja pidätelleet. Siksi sanon, että lakatkaa yrittämästä pelastaa planeetta, koska se ei ole myötätuntoista ja planeetta sekaantuu teidän asioihinne.
Käyttäkää sitä energiananne yrittämättä saada haluttua lopputulosta, ja sitten katsokaa, kun taikuutta tapahtuu. Sillä hetkellä kun haluatte jotain lopputulosta, kun teillä on agenda, rajoitatte energian luontaisuutta. Ja silloin teistä tulee mentaalinen. Kun pelkästään sallitte sen olla ja sallitte sen, mitä ikinä tulee energianne myötä – se ei ole Jumalan energiaa, se ei ole planeetan energiaa, se ei ole kenenkään muun energiaa. Sillä hetkellä kun sallitte energianne olla, havaitsette, mitä todellinen taikuus oikeasti on. Havaitsette silloin, miten voitte olla maailman kaaoksen keskellä eikä se vaikuta teihin.
Useat netissä katselevat kysyvät minulta: "Pitäisikö meidän jakaa se toisten kanssa?" Minä en jakaisi. Miksi? Mitä, yritättekö päihittää toisenne? "Minun sanani, minun keholiikkeeni on parempi kuin sinun." Ei niin, että se olisi suuri salaisuus, mutta se on teidän. Lakatkaa pelaamasta tuota peliä. Lopettakaa tuo tarve mennä sosiaaliseen mediaan – ja jotkut teistä jo tekevät sitä (kameralle) – ja sanoa: "Voi, tämän minä keksin juuri" tai "Tiesin tämän viisi vuotta sitten." Ja se on kuin: "Ei, sinä et tiennyt. Ei, sinä et tiennyt." Jessus!
Siis oma laukaisimenne. Se on teidän. Se on henkilökohtainen. Keholiike, sana, jotain, ja alkakaa totutella siihen. Olette sitten jonkin vaikean tilanteen keskellä tai ajatte autolla katua pitkin, niin tuolla sanalla, tuolla teolla, tuolla laukaisimella, on tietoinen vaikutus. Alatte muistaa: "Aivan oikein. Avaudun energialle, en sulkeudu siltä."
Olette pahassa tilanteessa. Menitte ruokakauppaan, olette kassalla ja yhtäkkiä oivallatte: "Voi minua typerystä, unohdin lompakkoni tänään." Se on (naps!) laukaisimen aika. Jos odotatte nyt lompakkonne ilmestyvän, teette sen väärin. Mutta seuratkaa taikuutta, jota tapahtuu tuosta hetkestä lähtien. Jos odotatte tätä: "Voi, minun täytyy tehdä "simsalabim-juttuni", koska unohdin lompakkoni, ja sitten se on yhtäkkiä siinä", niin olette epäonnistuneet, koska ette salli energian palvella teitä. Teillä on jokin haluttu lopputulos, jota rajoittaa usein ihmisen agenda, ja se estää taikuuden. Katsokaa, mitä tapahtuu, jos teette vain laukaisimenne ja – tietäen, että olette nolossa tilanteessa, jossa 20 ihmistä jonossa katselee teitä syvästi inhoten, ja hapuilette yrittäen löytää lompakkonne – annatte sen olla sisääntulokohdan todellisen taikuuden tapahtumiselle. Se on hämmästyttävää!
Yhtäkkiä sairastutte. Yhtäkkiä saatte pahan flunssan. Palatkaa laukaisimenne, ja älkää yrittäkö tehdä itsestänne tervettä. Älkää yrittäkö sanoa: "Minun täytyy päästä yli tästä flunssasta, koska minulla on tärkeä tapaaminen huomenna." Ei lainkaan. Avautukaa energioille, niiden rajoittamisen sijasta, ja katselkaa sitä taikuutta, jota tapahtuu.
Se on hyvin yksinkertaista, hyvin kaunista. Se on Taikuuden perusteet. Se on uskomatonta, ja tämä (sauva) on vain rekvisiittaa. Tämä on vain häiriötekijä. Siis jos joukko teitä menee hankkimaan tällaisen – pyydän Cauldrea postaamaan nettiin, mistä hän sai tämän – se on vain häiriötekijä. Ihmisten täytyy nähdä se joskus. He eivät voi mitenkään kuvitella, että voitte itseksenne olla oikeasti tuo taikuri. Mutta kun teille antaa pienen puupalan käteen, olette yhtäkkiä Jumala (vähän naureskelua).
Siis teette sen nyt, tai teette sen myöhemmin – oma laukaisimenne. Ja alatte myös oivaltaa, miten paljon olette sulkeutuneet, olette rajoittaneet niinä aikoina, jolloin teidän olisi pitänyt avautua.
Saatte ilmoituksen valtionhallinnolta, että veronne tarkastetaan, ja viuh! te sulkeudutte. Ette halua näkyä, ette halua käsitellä sitä. Maailman viimeisenä asiana haluatte lisää energiaa, vaikka sanottekin: "Jumala, tarvitsen rahaa. Tarvitsen jotain. Auta minua." Kyllä, te sulkeudutte. Katsokaa, mitä tapahtuu nyt. Käyttäkää laukaisintanne, laukaisinta joka sanoo: "Avaudun energialleni." Ei valtionhallinnon energialle, ei sille, että "auktoriteetit tulevat raahaamaan teidät pois" tai mitään sellaista, vaan omalle energiallenne. Silloin tapahtuu todellista taikuutta.
Ja jälleen kerran, älkää koskaan käyttäkö sitä toiseen ihmiseen, ei koskaan. Jouduitte liikaa vaikeuksiin sen vuoksi menneisyydessä, se aiheutti teille liikaa päänsärkyä matkan varrella. Se on vain teille, ilman agendaa. Onko siinä tolkkua? Ette käytä sitä pelastamaan maailma, koska avaudutte tässä enemmälle energialle, ja sitten yhtäkkiä olettekin myötätunnottomia muuta maailmaa kohtaan. Voi pojat, tunnette sen vaikutukset. Se on ainoastaan teitä varten. Okei, luulen, että olemme melko selkeitä siinä.
Vedetään kunnolla syvään henkeä. Kunnolla syvään henkeä tässä.
Keksikää jokin laukaisin, jokin sana, ainutkertainen sana – sana joka on ainutkertainen teille, ainutkertainen sana – keholiike, mitä tahansa mikä muistuttaa teille: "Avaudun energialleni", ja sitten antakaa taikuuden alkaa. Ei agendaa. Ei sen selvittämistä. Vain avautukaa. Se on siinä. Avatkaa venttiili, älkää sulkeko sitä.
Okei. Tiedän, että tästä on kysymyksiä, mutta tällä erää selvittäkää vain oma laukaisimenne ja alkakaa käyttää sitä. Alkakaa tuntea sitä 10–20 kertaa päivässä, totutelkaa siihen ja oivaltakaa: "Voi, tämä on minun mekanismini avautua energioille."
Arvokkuusstandardi
Okei, syvään henkeä. Liian hauskaa tänään. Voi, aika lentää. Meillä on vielä muutama asia tehtävänä. Tri Bornt, puhuimme aiemmin. Onko ok, että tulet tänne eteen?
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Joo, ole hyvä.
TRI BORNT: Ai, kiitos.
ADAMUS: Kyllä, hyvä. Ja haluaisitko istua vai nojata vai …
TRI BORNT: Luulen, että nojaan.
ADAMUS: Nojaat, okei. Siis olen pyytänyt tätä rakasta shaumbraa tulemaan eteen. Sinulla on mielenkiintoinen tarina kerrottavana. Haluaistitko kertoa sen, vai haluatko minun kertovan?
TRI BORNT: No, meidän täytyy ensinnäkin tietää, että se on vain tarina.
ADAMUS: Se on vain tarina.
TRI BORNT: Se on vain tarina. Vuosi sitten minulla diagnosoitiin syöpä, kasvain suolistossa, ja se otettiin pois, ja olen viimeisen vuoden tutkinut paljon kokonaisvaltaisia parannusmenetelmiä. Koko vuoden tein kaikenlaista ollakseni terve, koska suunnittelin jäädä tänne. Ja viikko tai pari sitten olin taas sairaalassa, ja minulle sanottiin, että syöpä oli levinnyt ja minulla oli vaihtoehto. Voisin elää kuukauden tai kaksi, tai voisin saada sytostaattihoitoa, olla sairaana vuoden ja käydä koko ajan lääkärissä. Ja sanoin: "No, se ei ole mikään vaihtoehto minulle." Olin tavallaan järkyttynyt, kun tämä sanottiin minulle, koska minulle oli …
ADAMUS: Tavallaan.
TRI BORNT: Tavallaan.
ADAMUS: Joo, joo.
TRI BORNT: Minulle oli tehty verikokeita, ja ne näyttivät, että syöpä oli todella hyvässä tilassa, eivätkä lääkärit olleet maininneet, etteivät verikokeet aina toimi. Siis kun sanottiin: "Sinulla on kuukausi tai kaksi elinaikaa" ja opin elämään sen kanssa, niin käsitin, etten aikonut käydä vuotta lääkärissä ja olla sairas …
ADAMUS: Oletko vihainen?
TRI BORNT: Olin vähän.
ADAMUS: Joo. Mitä "vähän" on, miten pitkään?
TRI BORNT: Muutaman tunnin.
ADAMUS: Se ei ole kovin pitkään. Pelkäätkö?
TRI BORNT: En.
ADAMUS: Et.
TRI BORNT: En pelkää ollenkaan. En ole hyvässä kunnossa fyysisesti (hän naureskelee), mutta mentaalisesti, tunteellisesti ja henkisesti olen rauhassa. Odotan innolla, että saan loppuun ylösnousemukseni ja valaistumiseni ja siirryn eteenpäin.
ADAMUS: Joo. Joillekin ihmisille olisi epämukavaa olla täällä edessä, mutta sinä suostuit puhumaan.
TRI BORNT: Teen sen hyvin mielelläni.
ADAMUS: Ja emme ole puhuneet tästä henkilökohtaisesti – muilla tasoilla kyllä, mutta ei tällä tavalla. Ja joillekin ihmisille tämä aihe on epämukava, koska olet periaatteessa … Lääkärit ovat sanoneet, että sinulla on, mitä, viikkoja jäljellä, eikö niin?
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Mutta haluan kaikkien – jos se on ok sinulle – tarkistavan hänen energiansa. Energiasi selkeyden, kauneuden. Ei pelkoa, tai jos on, on vain pienenpieniä jälkiä siitä, ja on melkein intohimoa – niin oudolta kuin se kuulostaakin.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Joo. Ja tiedät tietysti, että rajan ylittäminen on hyvin helppoa.
TRI BORNT: Se on helppoa. Se on upeaa (hän naureskelee).
ADAMUS: Minä olen paikalla. Kuthumi on luvannut olla paikalla.
TRI BORNT: Ai, rakastan häntä. Kiitos (hän nauraa).
ADAMUS: No, entä minä? (Naurua)
TRI BORNT: Sinua myös! Sinua myös! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Ja voin kertoa sinulle nyt, ettei se ole sellaista, mitä useimmat ihmiset luulevat sen olevan – rajan ylittäminen. Ensinnäkin sitä tehdään todellisuudessa päiviä, joskus kenties viikon tai kaksi, ennen kuin fyysinen keho lähtee. Siis kyse ei ole vain, että (naps!), hetkessä tuosta vaan. Ja se on hyvin vapauttavaa, hyvin vapauttavaa, ja suuri osa sinua on jo matkalla pois.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: En halua sanoa, että on bileitä, mutta on bileitä.
TRI BORNT: Kyllä (hän naureskelee).
ADAMUS: Ja on juhlaa. Nimittäin suurin asia siinä on, ettei ole tuskaa, ja sinulla, itse asiassa useimmilla shaumbroilla, ei ole pelkoa, kun menette tavallaan tunnelista läpi – kutsun sitä niin, mutta se ei ole aivan sellainen – mutta ei ole pelkoa. Ja luulen, että ihmiset pelkäävät sitä pelkoa, mitä tapahtuu, kun he tekevät siirtymän.
Mutta minun täytyy esittää sinulle kysymys, koska se on monien shaumbrojen mielessä. Siis olet lähdössä ja tulossa takaisin kotiin – kutsun sitä niin.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Olet jo hahmotellut paljon siitä työstä, mitä aiot tehdä. Työskentelet jo FM:n, John Kuderkan, kanssa toisissa ulottuvuuksissa, mutta miksi et jäänyt?
TRI BORNT: Luulin, että jäisin, ainakin sen perusteella, mitä tiedostin vuosi sitten, kun tuo kasvain löydettiin, koska tein koko vuoden kokonaisvaltaista parannusta. Suunnittelin jäädä.
ADAMUS: Joo. Miksi olisit halunnut jäädä?
TRI BORNT: Koska tapahtuu niin paljon, ja olen valmis olemaan Merlin ja olen valmis auttamaan planeetan tämän energian kanssa. Olen valmis tekemään oman osani auttamaan, että tämä liikkuu eteenpäin tällä planeetalla.
ADAMUS: Joo. Ja tämä on tavallaan, ei dilemma, vaan tilanne, jonka jotkut shaumbrat ovat kohdanneet, ja on ollut monia shaumbroja, jotka ovat vain tulleet toiselle puolelle. Ensinnäkin on hyvin, hyvin vaikeaa jäädä, ja toiseksi se ei ollut koskaan sinun halusi. Tarkoitan, että kenties ihmisesi tavallaan ajatteli, että halusit jäädä. Sinun juttusi tässä elämässä oli tulla tänne sallimaan Oivaltamisesi ja sitten lähteä. Olet aina sanonut, että voisit tehdä enemmän toiselta puolelta, kuin voisit tehdä täällä. Mutta ei ollut koskaan oma suunnitelmasi, oma elämänsuunnitelmasi, jäädä.
Se ei merkitse, ettet voisi muuttaa sitä nyt. Se ei merkitse, ettet voisi peruuttaa sitä, käyttää vähän taikuutta tässä. Käyttämällä taikuutta voisit peruuttaa sen. Mutta kysymys on: peruuttaisitko?
TRI BORNT: En usko.
ADAMUS: Et usko.
TRI BORNT: Olen valmistautunut lähtemään.
ADAMUS: Joo. Olet rauhassa sen kanssa, ilmiselvästi.
TRI BORNT: Minun on ok lähteä.
ADAMUS: Ilmiselvästi. Siis haluaisin kaikkien todella tuntevan tätä, koska tri Bornt edustaa hyvin paljon useampia kuin vain itseään tässä tänään. Tämä edustaa hyvin monia teitä, jotka ovat kestäneet paljon tässä elämässä, jotka eivät välttämättä ole sanoneet haluavansa jäädä. Teissä on joitain, jotka eivät koskaan aikoneetkaan jäädä, mutta se ei merkitse, että te ette voi muuttaa mieltänne. Minä en välitä suuntaan tai toiseen. Mitä enemmän teitä on toisella puolella, sitä riemukkaampaa tavallaan. Meillä on suuret juhlat. FM on paikalla toivottamassa tervetulleeksi sinut. Hän on innoissaan siitä, koska tiedät joitain asioita, jotka auttavat häntä auttamaan shaumbroja.
TRI BORNT: Hyvä.
ADAMUS: Se on mielenkiintoista. Jos sinulla olisi vaihtoehto, niin olet valmistautunut tulemaan takaisin.
TRI BORNT: Tulemaan takaisin?
ADAMUS: Tarkoitan, että minun puolelleni.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Joo, joo, joo (naurua). Sori.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Unohdan, missä olen! Joo, joo.
TRI BORNT: (naureskellen) Aioin sanoa: "Ei, en ole valmistautunut tulemaan takaisin tänne!"
ADAMUS: Ja pyysin sinua tulemaan tänne eteen monista eri syistä, mutta on yksi hyvin, hyvin tärkeä asia ja suuri muistutus kaikille shaumbroille kaikkialla. Kyse ei ole vain olemisesta todellinen Merlin ja avautumisesta todella energialle, vaan haluan teidän katsovan arvokkuutta tämän uskomattoman enkelin energiassa.
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: Ehdotonta arvokkuutta. Puhuin arvokkuudesta yhdessä kokoontumisessamme hiljattain ja sanoin, että on aika palata arvokkuuteen, ja jos koskaan olisi standardi shaumbra-historiassa ja shaumbra-tulevaisuuteen mentäessä, haluaisin jokaisen, joka kyseenalaistaa oman arvokkuutensa, katsovan tätä enkeliä tässä ja nyt (yleisö taputtaa).
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: Haluaistiko jakaa jotain?
TRI BORNT: Kyllä. Haluaisin vain kiittää sinua, Adamus, kaikesta mitä olet antanut, kiittää Geoffreyä ja Lindaa, ja kiittää kaikesta, mitä teette Crimson Circlessä, ja kiittää kaikkia täällä ja kaikkia siellä muualla. Crimson Circle on ollut upea, upea osa elämääni viimeiset 10 vuotta, ja arvostan ja rakastan teitä jokaista. Kiitos.
ADAMUS: Kiitos. Uskomatonta (he halaavat, ja lisää taputuksia, kun yleisö nousee seisomaan antamaan tunnustusta).
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Tiedättekö, mitä rakastan. Voi, rakastan tuota rakkautta. Ja täällä ei ole ketään surun tunteiden tai minkään sellaisen kera. Olemme menneet yli pelosta palata kotiin, jota kutsuttaisiin kuolemaksi, ja se on todella hämmästyttävää.
Suuria läpimurtoja ja suurta energiaa, ja olet varsinainen standardi.
TRI BORNT: Kiitos erittäin paljon.
ADAMUS: Joo. Mm. Uh! Okei. Se myös, se vain … Suurta arvokkuutta ja kunnioitusta. Uskomatonta. Uskomatonta. Okei, pystyn tuskin siirtymään eteenpäin.
Merabh
Vedetään syvään henkeä, ja tuodaan kaikki tämän kauniiseen merabhiin tänään, vähän musiikkia taustalla. Ja tiedän, että te kaikki odotatte tacojanne, mutta (Adamus naureskelee) … On kai prioriteetteja.
Mutta vedetään kunnolla syvään henkeä, tänään Intohimo 2020 -sarjan ensimmäisen shoudin päivänä.
(Musiikki alkaa)
Kirjoitatte historiaa, ja ensimmäisenä kysymyksenä esitin: "Pitäisikö meidän alkaa vetää tätä yhteen?" esim. "Mestarin 99 pientä sanontaa". Ei aivan vielä. Olemme pääsemässä siihen. Teemme sen oikeaan aikaan. Teemme sen tavalla, jota kukaan ei voi koskaan väännellä tai vääristää. Mutta tällä hetkellä tuodaan se todella omaan puhtauteensa, jottei se mitä lopulta kasaamme yhteen, ole liian mentaalista. Tuodaan se omaan puhtauteensa.
Olette niitä, jotka ovat standardeja toisille, ja teillä on paljon apua toiselta puolelta. Paljon apua. Ne olennot jotka ovat työskennelleet kanssanne, ovat olleet aiemmin ihmismuodossa.
Siis vedetäänpä kunnolla syvään henkeä sen myötä, todellisen intohimonne myötä. Olen hyvin ilahtunut, että olemme tässä sarjassa tällä hetkellä: todellinen intohimonne.
Jotkut teistä ovat kysyneet paljon viime aikoina: "Miten ihmeessä en ole Oivaltanut? Milloin se tapahtuu?"
Kuten puhuimme tänään, on aika katsoa, mistä edelleen nautitte siinä, ettette oivalla, että olette Oivaltanut. Mistä edelleen nautitte?
Ja nauttiminenne ei merkitse, että se on aina miellyttävää, mutta saatte jotain edelleen irti siitä. Mitä saatte siitä?
Se on kaikkea mahdollista maailmassa: "No, en voi tehdä sitä aivan vielä, koska lapseni eivät ole päässeet collegesta", "En ole siivonnut keskeneräisiä asioita", "En oikein tunne olevani vielä sen arvoinen. Minun täytyy tehdä lisää sisäistä työtä."
Jotkut teistä odottavat viereisen henkilön tekevän sen ensin: "Menen hänen jälkeensä". On paljon syitä, ja se on ok.
Kuten sanoin aiemmin, tässä ei ole kiirettä. Haluan itse asiassa teidän kokevan tätä helvetisti. Tarkoitan, että tämä on ainoa kerta, kun se tapahtuu koskaan elämässänne.
Mutta tunnistakaa vain, mitä se on, ja sitten pitäkää hauskaa sen kanssa sen sijaan, että taistelette sitä vastaan.
Kenties nautitte huolehtimisesta kaiken aikaa, ja nautitte olemisesta tällä uskomattomalla matkalla muiden shaumbrojen kanssa. Mitä se onkin, tunnustakaa se. Se on siinä.
(Tauko)
Puhuimme tänään tuosta energialaukaisimesta, Taikuuden perusteista: avaudu, älä sulkeudu. Niin yksinkertaista. Mutta on tuo taipumus ja no, tuo elämien koulutus: "Kun asioista tulee vaikeita, sulkeudu."
Myrsky nousee horisontissa, kuka järjissään oleva avautuisi energialle? Ei, te juoksette piiloon, ja käytän tätä vertauskuvallisesti. Jotain on tulossa elämäänne, te juoksette piiloon, te sulkeudutte. Ette halua näkyä. Se on kuin "e-ei".
Nimittäin tämä on … Muistatteko, että Tobiaksella oli tapana puhua eroamiskohdasta – minä kutsun sitä taikuuskohdaksi. Se mikä vaikuttaa myrskyltä, ei ole lainkaan myrsky, joten te avaudutte sulkeutumisen sijasta.
Käytte nyt läpi vaikeaa kohtaa kumppaninne kanssa. Mitä te teette? Te linnoittaudutte. Sulkeudutte, käännätte pienemmälle energiahanaa, suljette vesihanan. Sitten itkette, että teitä janottaa. Avatkaa se. Se tuntuu aluksi todella intuitionvastaiselta. Miksi haluaisitte avautua enemmälle energialle, kun tuo energia on … no, se on ollut rankkaa? Koska tämä on taikuuskohta, juuri siinä. Ei agendaa. Älkää kertoko energialle, mitä tehdä, koska se reagoi tietoisuuteen, ei ajatuksiin.
Älkää kertoko energialle, mitä tehdä, vaikka se on teidän, koska se reagoi tietoisuuteen. Se on paljon laajempi kuin ajatukset ja paljon totuudenmukaisempi kuin mikään ajatus, joka mielessänne voi koskaan olla. Siis älkää kertoko energialle, mitä tehdä – tuokaa sitä vain sisään.
Ja älkää koskaan, koskaan käyttäkö sitä johonkin toiseen. Älkää edes omiin lapsiinne, älkää yrittäkö edes lähettää heille vähän taikuutta, jotta he valmistuvat hyvin arvosanoin collegesta. Niin rakastava vanhempi kuin ehkä olettekin, älkää tehkö sitä. Se on vain teitä varten, koska taikuus jota tuotte heidän elämäänsä, on valoa, joka säteilee heidän elämäänsä.
Teidän ei tarvitse ohjata mitään taikuutta tai energiaa heille, kunhan vain olette. Kunhan olette Merlin, teidän ei tarvitse tehdä mitään muutoksia heidän elämäänsä. Teidän valonne valaisee heidän taikuutensa. Se on siinä.
Siis keksikää laukaisimenne, jotain mikä muistuttaa teille, että on aika avautua omalle energiallenne.
(Tauko)
Kun jotain rankkaa tapahtuu, jotain mistä ette pidä elämässänne – eksytte yhtäkkiä vieraassa kaupungissa ja ajelette, unohditte gps-laitteenne tai mitä tahansa – avautukaa tiukentumisen sijasta. Mutta ei agendaa. Ei sanota: "No, minun täytyy löytää suuntani." Ei. Tapahtuu jotain taianomaista, mikä sai teidät alun alkaen eksymään, ja te avaudutte nyt sulkeutumisen sijasta.
Keksikää jokin sana, keksitty sana, ei mitään, mikä on jo olemassa – keksitty sana tai kehoele tai jotain – ja tulkaa tutuksi sen kanssa. Se on jatkuva muistutus ihmiselle: "Energia on minun ystäväni. Sallin sen."
Sitten tulee kohta, jolloin teidän ei tarvitse käyttää edes tuota sanaa enää tai tuota keholaukaisinta. Olette vain avoin energialle, omalle energiallenne, ja voitte itse asiassa nauraa sille, miten ennen pidättelitte aikana, jolloin teidän olisi pitänyt avautua.
Älkää yrittäkö käyttää sitä bisneksenne tai terveytenne parantamiseen. Tämä on ihminen, joka yrittää ohjata, ja se estää taikuuden.
(Tauko)
Vetäkää syvään henkeä. Olette Merlin.
(Pitkä tauko)
Olemme tässä intohimoajassamme nyt, ajassa jolloin planeetalla olisi käyttöä teille enemmän kuin koskaan. Mielenkiintoinen ajoitus kaikessa tässä, hyvin mielenkiintoinen.
(Tauko)
Rakkaat ystäväni, vedetään kunnolla syvään henkeä intohimoon, Oivaltamiseen, omaan Oivaltamiseenne. Kunnolla syvään henkeä.
Me olemme – ryhmä – ilmeisesti poissa ensi kuussa, mutta minä olen maisemissa. Meillä ei ehkä ole shoudia, mutta te ja minä jatkamme kaiken tämän tekemistä yhdessä. Palaamme tälle samalle näyttämölle kahden kuukauden kuluttua, ja sitä odotellessa olkaa Merlin.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos (yleisö taputtaa).
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Syyskuu 2019 RAVISTETTUNA, EI SEKOITETTUNA
Kirjoittaja hammer » 06.09.2019 08:16
RAVISTETTUNA, EI SEKOITETTUNA
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Syyskuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kiistanalaisuus ei ole outoa Adamukselle. Hänen tiedetään työllään kalistelevan muutamia häkkejä, ravistelevan muutamia puita ja kaatavan muutaman roskapöntön. Jos olet ollut Crimson Circlen kuvioissa jonkin aikaa, tiedät, että jotkut hänen tempuistaan on suunniteltu varta vasten pitämään meidät tarkkana ja estämään tarpeeton makyo. Osittain se on vain hänen viestiensä luonne.
Äskettäinen ProGnost 2019 Update aiheutti vilkasta keskustelua shaumbrojen keskuudessa. (Luulen, että Adamus hymyilee tarkkaillessaan sitä.) Jos olet seurannut ProGnosteja muutaman vuoden, tiedät, että hän puhuu pitkään teknologiasta ja siitä, miten se liittyy planeetan tulevaisuuteen. Jotkut shaumbrat eivät pidä kaikesta tuosta teknologiapuheesta. Heistä se on tylsää tai irrelevanttia tulevan Oivaltamisemme kannalta, ja ymmärrän todellakin heidän kantansa. Adamus ei kuitenkaan paljon puhu planeetan tilanteesta tai kurkista tulevaisuuteen, koska hän työskentelee mieluummin sen parissa, että me pysymme täällä ruumiillistuneina mestareina. Mutta kaksi kertaa vuodessa hän katsoo planeetan tulevaa suuntaa, tammikuun ProGnostissa ja vuoden puolivälin päivityksessä.
En kutsuisi ProGnost 2019 Updatea joka julkaistiin heinäkuun lopulla, hyvän mielen viestiksi. Nauhoitettuamme päivityksen ensimmäisen osion Crimson Circlen studiolla, koko tuotantoryhmä istui hiljaa pökerryksissä. Linda ja minä voimme vähän pahoin. Kuva jonka Adamus maalasi planeetan tulevaisuudesta, ei ollut kaunis. Tässä on muutama sitaatti ProGnost 2019 Updatesta:
"Rakastaisin nähdä luultavasti noin 70–75 % luovuutta ja 25 % mentaalisuutta. Mutta tällä hetkellä planeetalla on alle 3 % - Cauldre tarkistaa asian, kyllä, se on oikein – alle 3 % sellaista, mitä kutsuisin todelliseksi luovuudeksi, ja 97 % mentaalienergiaa. Se on melko mentaalista. Ei mikään ihme, että ihmiset tuntevat olevansa niin eksyksissä. Ei mikään ihme, että elämä voi toisinaan tuntua hyvin kuivalta ja tylsältä ja merkityksettömältä."
"Älypuhelin kertoo teille täsmälleen, miten pyöritätte omaa päiväänne. Eikä tämä ole fiktiota. Tämä ei ole edes science fictionia. Tämä on todellisuutta, ystäväni. Olen ollut siellä. Olen matkustanut menneisyydestä. Olen matkustanut tähän aikaan juuri nyt – vuosi 2020 – ja nähnyt, miten puitteita rakennetaan kaikkeen tähän. Olen mennyt vuoteen 2030 ja nähnyt sen ehdottomasti todellisuutena."
"Ihmisiä tarkkaillaan melkein kaikessa, mitä he tekevät. Jokaista tekoa. Sitä kutsutaan "esineiden internetiksi", jolloin kaikkea valvotaan, kaikkea katsellaan koko ajan. Ja kun putoatte yhdenmukaisuudesta, kun te ette tee niitä asioita, jotka ovat tietokonealgoritmien asettamissa normeissa, teidät tunnistetaan. Ja kun teidät on tunnistettu, teiltä kysellään. Teidät tuodaan arvioitavaksi ja lopulta jonkinlaiseen konsultointiin, ja tietysti teille annetaan tai teidät käsketään ottamaan jonkinlaista lääkettä, joka saattaa teidät takaisin yhdenmukaisuuteen."
"Tietokoneet yritysten toimitusjohtajina? Sanoisin, että itse asiassa seuraavien viiden tai kuuden vuoden kuluessa nähdään yrityksiä johdettavan tekoälyllä, vaikkei sitä koskaan myönnetä. Mutta on ihmisiä, jotka mukautuvat täysin tietokoneteknologiaan yrityksensä joka osan johtamisessa."
Pian ProGnost 2019 Updaten julkaisemisen jälkeen shaumbrat ympäri maailmaa alkoivat jakaa reaktioitaan Crimson Ciclen Facebook-sivuilla. Yksi henkilö syytti Adamusta vastuuttomuudesta ja dramaattisuudesta julkaistessaan tällaista informaatiota. (Kuulin myöhemmin, ettei tämä henkilö ollut todellisuudessa katsonut näitä sessioita, vaan reagoi ainoastaan toisten sanomisiin.) Muutama ihminen sanoi, että informaatio oli "synkkää" ja "häiritsevää". Toiset olivat järkyttyneitä siitä, että Adamus maalasi tällaisen kuvan tulevaisuudesta, ja sanoivat, että hänen pitäisi antaa meille toiveikkaimmat skenaariot ja kertoa, miten voimme saada "yhteiskunnallista yhdenmukaisuuskunniaa" hyväksyttävästä käyttäytymisestä, ja tietokoneet määrittävät jokseenkin sen, mitä teet joka päivä?
Vaikka viesti on rankka, se selittää pitkälti, miksi me olemme täällä "Koneiden aikana". Olisimme voineet sallia Oivaltamisemme ennen tätä elämää, mutta päätimme odottaa tähän saakka. Päätimme myös pysyä planeetalla ruumiillistuneina mestareina – mitä emme olisi luultavasti tehneet, jos Oivaltamisemme olisi tullut aiemmassa elämässä. Valitsimme Oivaltamisemme ja ruumiillistuneen mestaruutemme juuri tänä aikana, jotta voisimme tuoda tietoisuutta planeetalle silloin, kun sitä eniten tarvittiin. Minun on usein vaikea selittää ei-shaumbra-ihmisille, mitä Crimson Circle tekee, mutta seuraavalla kerralla aion tiivistää sen kaiken tähän: "Oivaltaneina olentoina tuomme tietoisuutta planeetalle aikana, jolloin teknologia muuttaa eksponentiaalisesti ihmiselämän luonnetta." Melko yksinkertaista. Olen varma, että he tajuavat sen.
Päivitys synnytti myös keskustelua uudesta Maasta ja vanhasta Maasta. Jotkut ihmiset torjuivat täysin Adamuksen toteamuksen, että uusi Maa ja vanha Maa eivät koskaan sulautuisi yhteen. He sanoivat, että he ovat panostaneet aivan liikaa aikaa ja rakkautta luopuakseen siitä toivosta, että nämä kaksi yhdistyisivät. Useilla on lastenlapsia, ja he myönsivät, että näiden pienten vuoksi he eivät yksinkertaisesti voi hyväksyä, mitä Adamuksen näkemys tulevaisuudesta voisi tuoda.
Adamus toimittaa viestinsä niin, kuin James Bond (007) juo martinejaan: ravistettuna, ei sekoitettuna. Hän ei sokerikuorruta tulevaisuutta pelkästään siksi, että pitäisimme onnellisemmasta skenaariosta. Siihen on syynsä, miksi jotkut ihmiset lähtivät Crimson Circlestä, kun Adamus korvasi Tobiaksen ohjaksissa. He halusivat hattaraa, ja Adamus tarjoilee Aperolia. Siihen voi luottaa, ettei Adamus hellittele meitä vain saadakseen olomme tuntumaan hyvältä. Hän toimittaa möykyt suorasukaisesti tietäen, että niitä saattaa olla vaikea nielaista ensin, mutta lopulta sulatamme ne.
Adamuksen näkemys tulevaisuudesta on ilman muuta venyttämistä. Minun täytyi naureskella, kun yksi ihminen kutsui häntä vastuuttomaksi tässä päivitysviestissä, koska Adamus kertoo vain sen, mitä täällä jo on. Piti siitä tai ei, teknologia on muuttamassa nopeasti ihmiselämän rakennetta, ja se jatkuu pitkään. Kymmenen vuotta sitten oli miljardi internetiin yhdistettyä laitetta. Vuonna 2019 on 7 miljardia internetiin yhdistettyä laitetta, jotka muodostavat esineiden internetin (IoT). Se on noin yksi laite planeetan jokaista ihmistä kohden. Seuraavien viiden vuoden kuluessa on yli 20 miljardia laitetta, jotka valvovat, tallentavat ja ohjaavat jokseenkin kaikkea. Perhonen Kiinassa ei voi levittää siipiään koko maailman tietämättä sitä muutamassa sekunnissa, paljon ennen hurrikaania Floridassa (uusi perhosvaikutus).
Vastuutonta? Synkkää? Hypetystä? Epäilen. Enemmänkin Adamus yhdistää palat meille ja esittää suuren kuvan. Monet teknologiauutiset eivät pääse etusivujen otsikoihin, koska lukijat haluavat mieluummin tarinoita viimeisimmistä poliittisista taisteluista, urheilutapahtumista tai julkkisdraamoista. Mutta todellinen uutinen Adamuksen mukaan ovat teknologian aiheuttavat massiiviset häiriöt. Piti siitä tai ei, se on täällä, ja siksi myös me olemme täällä. Se on todellinen intohimomme ja se syy, miksi Adamus antoi uudelle shoud-sarjalle nimeksi "Intohimo 2020".
Pidän ProGnost 2019 Updatea yhtenä tärkeimmistä viesteistä shaumbroille tänä päivänä. Se on "itsenäinen" tuote, eli ei tarvitse kuunnella mitään aiempia ProGnosteja tai mitään Adamuksen muita erityissessioita. Se maalaa hyvin selkeän kuvan tulevaisuudesta ja meidän tarkoituksestamme olla tällä planeetalla nyt. Luulen, että se menee shaumbra-historiaan klassikkona, hyvin samaan tapaan kuin Ancestral Freedom (= esi-isistä vapautuminen), koska se selittää hyvin paljon kahdessa lyhyessä sessiossa. Sitä pitäisi suositella kaikille tulokkaille, ja se on perustuote myös pitkäaikaisille shaumbroille.
Adamus päättää päivityksensä muistuttamalla meitä olemaan joutumatta pois raiteiltamme: "Siinä on kyse teistä, ja siksi aloitin sanomalla, että ottakaa tämä aika ennen vuoden 2020 loppua omaksi ajaksenne. Älkää joutuko pois tolaltanne. Älkää sotkeutuko aatteisiin. Älkää sotkeutuko politiikkaan. Se ei vie teitä mihinkään. Älkää olko huolissanne maailmantaloudesta. Älkää yrittäkö pelastaa ympäristöä, ei lainkaan. On toisia, jotka tekevät sen. Mutta pyhin ja jumalainen asia, jonka te voitte tehdä, on pitää huolta itsestänne ja sallia itsenne, koska oikeasti olette täällä nyt ollaksenne uuden Maan tiennäyttäjä."
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Syyskuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kiistanalaisuus ei ole outoa Adamukselle. Hänen tiedetään työllään kalistelevan muutamia häkkejä, ravistelevan muutamia puita ja kaatavan muutaman roskapöntön. Jos olet ollut Crimson Circlen kuvioissa jonkin aikaa, tiedät, että jotkut hänen tempuistaan on suunniteltu varta vasten pitämään meidät tarkkana ja estämään tarpeeton makyo. Osittain se on vain hänen viestiensä luonne.
Äskettäinen ProGnost 2019 Update aiheutti vilkasta keskustelua shaumbrojen keskuudessa. (Luulen, että Adamus hymyilee tarkkaillessaan sitä.) Jos olet seurannut ProGnosteja muutaman vuoden, tiedät, että hän puhuu pitkään teknologiasta ja siitä, miten se liittyy planeetan tulevaisuuteen. Jotkut shaumbrat eivät pidä kaikesta tuosta teknologiapuheesta. Heistä se on tylsää tai irrelevanttia tulevan Oivaltamisemme kannalta, ja ymmärrän todellakin heidän kantansa. Adamus ei kuitenkaan paljon puhu planeetan tilanteesta tai kurkista tulevaisuuteen, koska hän työskentelee mieluummin sen parissa, että me pysymme täällä ruumiillistuneina mestareina. Mutta kaksi kertaa vuodessa hän katsoo planeetan tulevaa suuntaa, tammikuun ProGnostissa ja vuoden puolivälin päivityksessä.
En kutsuisi ProGnost 2019 Updatea joka julkaistiin heinäkuun lopulla, hyvän mielen viestiksi. Nauhoitettuamme päivityksen ensimmäisen osion Crimson Circlen studiolla, koko tuotantoryhmä istui hiljaa pökerryksissä. Linda ja minä voimme vähän pahoin. Kuva jonka Adamus maalasi planeetan tulevaisuudesta, ei ollut kaunis. Tässä on muutama sitaatti ProGnost 2019 Updatesta:
"Rakastaisin nähdä luultavasti noin 70–75 % luovuutta ja 25 % mentaalisuutta. Mutta tällä hetkellä planeetalla on alle 3 % - Cauldre tarkistaa asian, kyllä, se on oikein – alle 3 % sellaista, mitä kutsuisin todelliseksi luovuudeksi, ja 97 % mentaalienergiaa. Se on melko mentaalista. Ei mikään ihme, että ihmiset tuntevat olevansa niin eksyksissä. Ei mikään ihme, että elämä voi toisinaan tuntua hyvin kuivalta ja tylsältä ja merkityksettömältä."
"Älypuhelin kertoo teille täsmälleen, miten pyöritätte omaa päiväänne. Eikä tämä ole fiktiota. Tämä ei ole edes science fictionia. Tämä on todellisuutta, ystäväni. Olen ollut siellä. Olen matkustanut menneisyydestä. Olen matkustanut tähän aikaan juuri nyt – vuosi 2020 – ja nähnyt, miten puitteita rakennetaan kaikkeen tähän. Olen mennyt vuoteen 2030 ja nähnyt sen ehdottomasti todellisuutena."
"Ihmisiä tarkkaillaan melkein kaikessa, mitä he tekevät. Jokaista tekoa. Sitä kutsutaan "esineiden internetiksi", jolloin kaikkea valvotaan, kaikkea katsellaan koko ajan. Ja kun putoatte yhdenmukaisuudesta, kun te ette tee niitä asioita, jotka ovat tietokonealgoritmien asettamissa normeissa, teidät tunnistetaan. Ja kun teidät on tunnistettu, teiltä kysellään. Teidät tuodaan arvioitavaksi ja lopulta jonkinlaiseen konsultointiin, ja tietysti teille annetaan tai teidät käsketään ottamaan jonkinlaista lääkettä, joka saattaa teidät takaisin yhdenmukaisuuteen."
"Tietokoneet yritysten toimitusjohtajina? Sanoisin, että itse asiassa seuraavien viiden tai kuuden vuoden kuluessa nähdään yrityksiä johdettavan tekoälyllä, vaikkei sitä koskaan myönnetä. Mutta on ihmisiä, jotka mukautuvat täysin tietokoneteknologiaan yrityksensä joka osan johtamisessa."
Pian ProGnost 2019 Updaten julkaisemisen jälkeen shaumbrat ympäri maailmaa alkoivat jakaa reaktioitaan Crimson Ciclen Facebook-sivuilla. Yksi henkilö syytti Adamusta vastuuttomuudesta ja dramaattisuudesta julkaistessaan tällaista informaatiota. (Kuulin myöhemmin, ettei tämä henkilö ollut todellisuudessa katsonut näitä sessioita, vaan reagoi ainoastaan toisten sanomisiin.) Muutama ihminen sanoi, että informaatio oli "synkkää" ja "häiritsevää". Toiset olivat järkyttyneitä siitä, että Adamus maalasi tällaisen kuvan tulevaisuudesta, ja sanoivat, että hänen pitäisi antaa meille toiveikkaimmat skenaariot ja kertoa, miten voimme saada "yhteiskunnallista yhdenmukaisuuskunniaa" hyväksyttävästä käyttäytymisestä, ja tietokoneet määrittävät jokseenkin sen, mitä teet joka päivä?
Vaikka viesti on rankka, se selittää pitkälti, miksi me olemme täällä "Koneiden aikana". Olisimme voineet sallia Oivaltamisemme ennen tätä elämää, mutta päätimme odottaa tähän saakka. Päätimme myös pysyä planeetalla ruumiillistuneina mestareina – mitä emme olisi luultavasti tehneet, jos Oivaltamisemme olisi tullut aiemmassa elämässä. Valitsimme Oivaltamisemme ja ruumiillistuneen mestaruutemme juuri tänä aikana, jotta voisimme tuoda tietoisuutta planeetalle silloin, kun sitä eniten tarvittiin. Minun on usein vaikea selittää ei-shaumbra-ihmisille, mitä Crimson Circle tekee, mutta seuraavalla kerralla aion tiivistää sen kaiken tähän: "Oivaltaneina olentoina tuomme tietoisuutta planeetalle aikana, jolloin teknologia muuttaa eksponentiaalisesti ihmiselämän luonnetta." Melko yksinkertaista. Olen varma, että he tajuavat sen.
Päivitys synnytti myös keskustelua uudesta Maasta ja vanhasta Maasta. Jotkut ihmiset torjuivat täysin Adamuksen toteamuksen, että uusi Maa ja vanha Maa eivät koskaan sulautuisi yhteen. He sanoivat, että he ovat panostaneet aivan liikaa aikaa ja rakkautta luopuakseen siitä toivosta, että nämä kaksi yhdistyisivät. Useilla on lastenlapsia, ja he myönsivät, että näiden pienten vuoksi he eivät yksinkertaisesti voi hyväksyä, mitä Adamuksen näkemys tulevaisuudesta voisi tuoda.
Adamus toimittaa viestinsä niin, kuin James Bond (007) juo martinejaan: ravistettuna, ei sekoitettuna. Hän ei sokerikuorruta tulevaisuutta pelkästään siksi, että pitäisimme onnellisemmasta skenaariosta. Siihen on syynsä, miksi jotkut ihmiset lähtivät Crimson Circlestä, kun Adamus korvasi Tobiaksen ohjaksissa. He halusivat hattaraa, ja Adamus tarjoilee Aperolia. Siihen voi luottaa, ettei Adamus hellittele meitä vain saadakseen olomme tuntumaan hyvältä. Hän toimittaa möykyt suorasukaisesti tietäen, että niitä saattaa olla vaikea nielaista ensin, mutta lopulta sulatamme ne.
Adamuksen näkemys tulevaisuudesta on ilman muuta venyttämistä. Minun täytyi naureskella, kun yksi ihminen kutsui häntä vastuuttomaksi tässä päivitysviestissä, koska Adamus kertoo vain sen, mitä täällä jo on. Piti siitä tai ei, teknologia on muuttamassa nopeasti ihmiselämän rakennetta, ja se jatkuu pitkään. Kymmenen vuotta sitten oli miljardi internetiin yhdistettyä laitetta. Vuonna 2019 on 7 miljardia internetiin yhdistettyä laitetta, jotka muodostavat esineiden internetin (IoT). Se on noin yksi laite planeetan jokaista ihmistä kohden. Seuraavien viiden vuoden kuluessa on yli 20 miljardia laitetta, jotka valvovat, tallentavat ja ohjaavat jokseenkin kaikkea. Perhonen Kiinassa ei voi levittää siipiään koko maailman tietämättä sitä muutamassa sekunnissa, paljon ennen hurrikaania Floridassa (uusi perhosvaikutus).
Vastuutonta? Synkkää? Hypetystä? Epäilen. Enemmänkin Adamus yhdistää palat meille ja esittää suuren kuvan. Monet teknologiauutiset eivät pääse etusivujen otsikoihin, koska lukijat haluavat mieluummin tarinoita viimeisimmistä poliittisista taisteluista, urheilutapahtumista tai julkkisdraamoista. Mutta todellinen uutinen Adamuksen mukaan ovat teknologian aiheuttavat massiiviset häiriöt. Piti siitä tai ei, se on täällä, ja siksi myös me olemme täällä. Se on todellinen intohimomme ja se syy, miksi Adamus antoi uudelle shoud-sarjalle nimeksi "Intohimo 2020".
Pidän ProGnost 2019 Updatea yhtenä tärkeimmistä viesteistä shaumbroille tänä päivänä. Se on "itsenäinen" tuote, eli ei tarvitse kuunnella mitään aiempia ProGnosteja tai mitään Adamuksen muita erityissessioita. Se maalaa hyvin selkeän kuvan tulevaisuudesta ja meidän tarkoituksestamme olla tällä planeetalla nyt. Luulen, että se menee shaumbra-historiaan klassikkona, hyvin samaan tapaan kuin Ancestral Freedom (= esi-isistä vapautuminen), koska se selittää hyvin paljon kahdessa lyhyessä sessiossa. Sitä pitäisi suositella kaikille tulokkaille, ja se on perustuote myös pitkäaikaisille shaumbroille.
Adamus päättää päivityksensä muistuttamalla meitä olemaan joutumatta pois raiteiltamme: "Siinä on kyse teistä, ja siksi aloitin sanomalla, että ottakaa tämä aika ennen vuoden 2020 loppua omaksi ajaksenne. Älkää joutuko pois tolaltanne. Älkää sotkeutuko aatteisiin. Älkää sotkeutuko politiikkaan. Se ei vie teitä mihinkään. Älkää olko huolissanne maailmantaloudesta. Älkää yrittäkö pelastaa ympäristöä, ei lainkaan. On toisia, jotka tekevät sen. Mutta pyhin ja jumalainen asia, jonka te voitte tehdä, on pitää huolta itsestänne ja sallia itsenne, koska oikeasti olette täällä nyt ollaksenne uuden Maan tiennäyttäjä."
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Lokakuu 2019 ADAMUS TAPAA TRUMPIN JA PUTININ UHKAAVAN AVARUU
Kirjoittaja hammer » 04.10.2019 13:15
ADAMUS TAPAA TRUMPIN JA PUTININ UHKAAVAN AVARUUSOLENTOINVAASION VUOKSI!
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Lokakuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tämän kuukauden artikkeliin inspiroi eräs iltapäivälehti. Seisoin muutama päivä sitten kaupan kassajonossa ja aloin lukea yhtä iltapäivälehteä. Vau! Siinä oli paljon uutisia, joita en olisi voinut koskaan kuvitella! En tiennyt, että viisi USA:n senaattoria on itse asiassa avaruusolentoja ja he suunnittelevat invaasiota! Tai että eräs nainen Oregonissa (USA) synnytti hiljattain lumimiesvauvan! Opin myös, että kadonnut lentokone vuodelta 1944 löytyi äskettäin kuun pimeältä puolelta! Ja Einsteinin aivot säilöttiin 1955 ja ne ovat nyt heränneet henkiin! Minun täytyy alkaa lukea enemmän iltapäivälehtiä pysyäkseni ajan tasalla näissä uskomattomissa uutisissa.
Niinpä päätin kertoa omia vähän-tunnettuja ja/tai koskaan paljastamattomia faktojani. Ne eivät ole ehkä aivan yhtä jännittäviä kuin nuo iltapäivälehden uutiset, mutta ainakin kaikki tämä on 100 % totta.
* Tapasin itse asiassa St. Germanin useita kuukausia ennen Tobiaksen kohtaamista. Se oli kummallinen tapaaminen ylösnousseen mestarin kanssa, enemmänkin kuin epämääräistä mielikuvitusta tai selväjärkistä unta. En muista päivämäärää, vaikka se tapahtui juuri, kun olin nukahtamaisillani. Olin ikivanhassa kivarakennuksessa, kenties linnassa. Seinillä olevat kynttilät olivat ainoa valonlähde, joten kaikki oli hämärää. Huone tuntui hyvin tutulta, mutten tiennyt miksi. Ovi avautui ja herrasmies, joka oli pukeutunut pitkään violettiin viittaan, käveli minua kohti ikään kuin leijuen. Hän näytti olevan noin 45-vuotias, parrassaan vähän harmaata ja hiukset pitkähköt. Hän oli komea, mutta ei kaunis, sean-connery-maisen miehekkäällä tavalla. Hän puhui minulle hetken, mutten kuolemaksenikaan muista, mitä hän sanoi, paitsi että tämän lyhyen kohtaamisen lopussa hän sanoi: "En näe sinua pitkään aikaan, mutta minä palaan." Siten hän katosi. Hän ei kävellyt takaisin ovesta, hän vain hävisi ilmaan. Minusta tuntui surulliselta ja vähän hämmentyneeltä jälkeenpäin, kuin hyvä ystävä olisi juuri sanonut hyvästi. Myöhemmin opin, että tämä oli St. Germainin vierailu noin neljä kuukautta aiemmin, kuin tapasin Tobiaksen.
* Linda ja minä menimme naimisiin oikeustalolla 19.5.1977, samana päivänä kun Tähtiensota julkaistiin. Meillä ei ole valokuvia vihkimisestämme tai hääjuhlistamme, koska valokuvaaja ei ladannut filmiä oikein. Seuraavana päivänä menimme häämatkalle Jamaikalle, isovanhempieni kanssa. Se on monimutkaista.
* Linda ja minä tapasimme neljännellä luokalla (noin 9-vuotiaina). Olimme samassa katolilaisen koulun luokassa ensimmäisen puoli vuotta. Teimme töitä samassa tavaratalossa high schoolin aikana ja menimme ensimmäisille treffeille seniorivuotemme toukokuussa. Olemme olleet naimisissa pidempään kuin kukaan sisaruksistamme tai vanhempamme. Monet perheenjäsenet menettivät rahaa lyödessään vetoa siitä, miten kauan avioliittomme kestäisi.
* Adamuksen kirja Act of Consciousness on rankattu 6. sijalle BookAuthority.orgin Kaikkien aikojen parhaissa tietoisuuskirjoissa. Hän on Deepak Chopran (11.), Dalai Laman (13.) ja Carl Sagan (19.) edellä ja heti Ram Dassin (5.) ja don Miguel Ruzin (3.) perässä. Adamus on melko varmasti mahtaillut tuolla uutisella Ylösnousseiden mestareiden klubissa.
* Lindan pääaine ensimmäisenä collegevuotena oli sairaanhoito, mutta hän vaihtoi pääaineekseen taidehistorian oivaltaessaan, ettei hän halunnut nähdä verta. Hän opetti taidetta seitsemän vuotta julkisen puolen kouluissa Wisconsinissa ja Teksasissa, ennen kuin hänestä tuli muotijohtaja suureen USA-laiseen vähittäismyyntiliikkeeseen, jolla oli 900 liikettä. Hän matkusti eksoottisissa paikoissa, kuten Intia, Nepali ja Hong Kong, joten hän oli jo erittäin kokenut matkustaja, ennen kuin aloimme kiertää maapalloa Crimson Circlen nimissä.
* Dr. Doug Davis teki astrologisen kartan Crimson Circlelle, kun meistä tuli virallisesti yhtiö 2006. Kartan ensimmäinen osa oli vähän "vaikea", mutta sitten se oli täynnä valtavia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Vuosina 2006–2009 sillä oli tosiaan oma osansa kaaosta ja ongelmia, sekä ulkoisia että sisäisiä. Pääsimme kaiken sen yli, ja siitä lähtien on ollut kuin uskomatonta unta. Vuonna 2009 tuli myös Adamus.
* Linda ja minä emme tee Adamuksen yksityiskanavointeja itsellemme. Teimme sitä aina silloin tällöin Tobiaksen kanssa, mutta ne muutamat yksityiskanavoinnit, joita olemme tehneet Adamuksen kanssa, ovat olleet vähemmän tyydyttäviä. Esitämme jonkin kysymyksen, ja Adamuksen vastaus on aina sama: "Selvittäkää se itse. Kerron sitten teille, oletteko oikeassa vai väärässä."
* Minulla on televiestinnässä kaksi patenttia USA:ssa ja yksi kansainvälinen patentti. Yksi patentti on nimeltään "moniulotteinen viestintä", koska se perustuu radiotaajuuksien uudelleenkäyttämiseen eri polarisaatioissa tai ulottuvuuksissa. Se mitä tein silloin ja mitä teen nyt, ovat täysin eri asia, mutta pidän enkelimaailmojen silmäniskusta, joka liittyy moniulotteisen viestinnän patenttiin.
* Tobiaksella oli tapana hengata Lindan ja minun ympärillä koko ajan. Tuskin meni päivääkään, etten tuntenut Tobiasta tai kuullut hänestä. Hän oli kuin kolmas pyörä suhteessamme. Adamus ei tule maisemiin juurikaan, ellemme valmistaudu shoudiin tai työpajaan. Kun hän tulee, se tapahtuu yleensä klo 2 aamulla. Ennen ihmettelin: "Miksi klo 2 aamulla?" kunnes Adamus kertoi minulle, että Ylösnousseiden mestarien klubi toimii Euroopan ajassa, joten se on hänelle klo 10 aamulla. Hän juttelee mielellään juodessaan aamukahviaan. (En usko sitä, en vähääkään. Luulen, että hän pitää minun herättämisestäni keskellä yötä.)
Mutta todellinen Crimson Circlen uutinen on niin kummallinen, että jopa iltapäivälehdille olisi haasteellista kertoa tarinoitamme. Otsikot olisivat jotain tällaista:
"Tuhannet atlantislaiset valmistautuvat valaistumiseen."
"Paranormaalien asioiden tutkijat löytävät ihmisiä, jotka väittävät energian toimivan heidän hyväkseen ilman kustannuksia tai ponnisteluja."
"Ryhmän jäsenet muuttuvat Merlineiksi syötyään suklaata ja juotuaan viiniä."
"Ylösnoussut mestari julistaa, että ihmiset ovat pyhin laji universumissa."
"Gaia sanoo hyvästi Maalle ja kertoo, että ihmisten on aika huolehtia planeetasta."
*Henkisen ryhmän jäsenet päättävät pysyä Maassa ehkäistäkseen robotti-invaasion."
"Tiedemiehet löytävät uuden ihmisrodun nimeltään Homo Christos."
"Kaikki on hyvin koko luomakunnassa."
Minulla oli hauskaa lukiessani iltapäivälehden otsikoita muutama päivä sitten, mutta se mitä teemme shaumbroina, päihittää jokaisen tarinan, mitä joku iltapäivälehti pystyy keksimään. Viimeinen elämä tällä planeetalla? Ruumiillistunut Oivaltaminen on jo sovittu juttu? Energia on vain kommunikointia, ja se itse asiassa palvelee sinua? Voit tehdä itsesi näkymättömäksi? Olemme täällä tuodaksemme tietoisuutta planeetalle Koneiden aikana? Valomme valaisee mahdollisuuksia tänä hyvin kriittisenä aikana tällä planeetalla?
Tunnen suurta kunnioitusta shaumbroja kohtaan. Se menee pidemmälle kuin ihailu tai arvostus. Se on syvää hämmästyksen ja ihmetyksen tunnetta. Katso, mitä teemme omalla hiljaisella ja vähäeleisellä tavallamme. Edes iltapäivälehti ei pystyisi panemaan paremmaksi kuin meidän tarinamme.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Lokakuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Tämän kuukauden artikkeliin inspiroi eräs iltapäivälehti. Seisoin muutama päivä sitten kaupan kassajonossa ja aloin lukea yhtä iltapäivälehteä. Vau! Siinä oli paljon uutisia, joita en olisi voinut koskaan kuvitella! En tiennyt, että viisi USA:n senaattoria on itse asiassa avaruusolentoja ja he suunnittelevat invaasiota! Tai että eräs nainen Oregonissa (USA) synnytti hiljattain lumimiesvauvan! Opin myös, että kadonnut lentokone vuodelta 1944 löytyi äskettäin kuun pimeältä puolelta! Ja Einsteinin aivot säilöttiin 1955 ja ne ovat nyt heränneet henkiin! Minun täytyy alkaa lukea enemmän iltapäivälehtiä pysyäkseni ajan tasalla näissä uskomattomissa uutisissa.
Niinpä päätin kertoa omia vähän-tunnettuja ja/tai koskaan paljastamattomia faktojani. Ne eivät ole ehkä aivan yhtä jännittäviä kuin nuo iltapäivälehden uutiset, mutta ainakin kaikki tämä on 100 % totta.
* Tapasin itse asiassa St. Germanin useita kuukausia ennen Tobiaksen kohtaamista. Se oli kummallinen tapaaminen ylösnousseen mestarin kanssa, enemmänkin kuin epämääräistä mielikuvitusta tai selväjärkistä unta. En muista päivämäärää, vaikka se tapahtui juuri, kun olin nukahtamaisillani. Olin ikivanhassa kivarakennuksessa, kenties linnassa. Seinillä olevat kynttilät olivat ainoa valonlähde, joten kaikki oli hämärää. Huone tuntui hyvin tutulta, mutten tiennyt miksi. Ovi avautui ja herrasmies, joka oli pukeutunut pitkään violettiin viittaan, käveli minua kohti ikään kuin leijuen. Hän näytti olevan noin 45-vuotias, parrassaan vähän harmaata ja hiukset pitkähköt. Hän oli komea, mutta ei kaunis, sean-connery-maisen miehekkäällä tavalla. Hän puhui minulle hetken, mutten kuolemaksenikaan muista, mitä hän sanoi, paitsi että tämän lyhyen kohtaamisen lopussa hän sanoi: "En näe sinua pitkään aikaan, mutta minä palaan." Siten hän katosi. Hän ei kävellyt takaisin ovesta, hän vain hävisi ilmaan. Minusta tuntui surulliselta ja vähän hämmentyneeltä jälkeenpäin, kuin hyvä ystävä olisi juuri sanonut hyvästi. Myöhemmin opin, että tämä oli St. Germainin vierailu noin neljä kuukautta aiemmin, kuin tapasin Tobiaksen.
* Linda ja minä menimme naimisiin oikeustalolla 19.5.1977, samana päivänä kun Tähtiensota julkaistiin. Meillä ei ole valokuvia vihkimisestämme tai hääjuhlistamme, koska valokuvaaja ei ladannut filmiä oikein. Seuraavana päivänä menimme häämatkalle Jamaikalle, isovanhempieni kanssa. Se on monimutkaista.
* Linda ja minä tapasimme neljännellä luokalla (noin 9-vuotiaina). Olimme samassa katolilaisen koulun luokassa ensimmäisen puoli vuotta. Teimme töitä samassa tavaratalossa high schoolin aikana ja menimme ensimmäisille treffeille seniorivuotemme toukokuussa. Olemme olleet naimisissa pidempään kuin kukaan sisaruksistamme tai vanhempamme. Monet perheenjäsenet menettivät rahaa lyödessään vetoa siitä, miten kauan avioliittomme kestäisi.
* Adamuksen kirja Act of Consciousness on rankattu 6. sijalle BookAuthority.orgin Kaikkien aikojen parhaissa tietoisuuskirjoissa. Hän on Deepak Chopran (11.), Dalai Laman (13.) ja Carl Sagan (19.) edellä ja heti Ram Dassin (5.) ja don Miguel Ruzin (3.) perässä. Adamus on melko varmasti mahtaillut tuolla uutisella Ylösnousseiden mestareiden klubissa.
* Lindan pääaine ensimmäisenä collegevuotena oli sairaanhoito, mutta hän vaihtoi pääaineekseen taidehistorian oivaltaessaan, ettei hän halunnut nähdä verta. Hän opetti taidetta seitsemän vuotta julkisen puolen kouluissa Wisconsinissa ja Teksasissa, ennen kuin hänestä tuli muotijohtaja suureen USA-laiseen vähittäismyyntiliikkeeseen, jolla oli 900 liikettä. Hän matkusti eksoottisissa paikoissa, kuten Intia, Nepali ja Hong Kong, joten hän oli jo erittäin kokenut matkustaja, ennen kuin aloimme kiertää maapalloa Crimson Circlen nimissä.
* Dr. Doug Davis teki astrologisen kartan Crimson Circlelle, kun meistä tuli virallisesti yhtiö 2006. Kartan ensimmäinen osa oli vähän "vaikea", mutta sitten se oli täynnä valtavia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia. Vuosina 2006–2009 sillä oli tosiaan oma osansa kaaosta ja ongelmia, sekä ulkoisia että sisäisiä. Pääsimme kaiken sen yli, ja siitä lähtien on ollut kuin uskomatonta unta. Vuonna 2009 tuli myös Adamus.
* Linda ja minä emme tee Adamuksen yksityiskanavointeja itsellemme. Teimme sitä aina silloin tällöin Tobiaksen kanssa, mutta ne muutamat yksityiskanavoinnit, joita olemme tehneet Adamuksen kanssa, ovat olleet vähemmän tyydyttäviä. Esitämme jonkin kysymyksen, ja Adamuksen vastaus on aina sama: "Selvittäkää se itse. Kerron sitten teille, oletteko oikeassa vai väärässä."
* Minulla on televiestinnässä kaksi patenttia USA:ssa ja yksi kansainvälinen patentti. Yksi patentti on nimeltään "moniulotteinen viestintä", koska se perustuu radiotaajuuksien uudelleenkäyttämiseen eri polarisaatioissa tai ulottuvuuksissa. Se mitä tein silloin ja mitä teen nyt, ovat täysin eri asia, mutta pidän enkelimaailmojen silmäniskusta, joka liittyy moniulotteisen viestinnän patenttiin.
* Tobiaksella oli tapana hengata Lindan ja minun ympärillä koko ajan. Tuskin meni päivääkään, etten tuntenut Tobiasta tai kuullut hänestä. Hän oli kuin kolmas pyörä suhteessamme. Adamus ei tule maisemiin juurikaan, ellemme valmistaudu shoudiin tai työpajaan. Kun hän tulee, se tapahtuu yleensä klo 2 aamulla. Ennen ihmettelin: "Miksi klo 2 aamulla?" kunnes Adamus kertoi minulle, että Ylösnousseiden mestarien klubi toimii Euroopan ajassa, joten se on hänelle klo 10 aamulla. Hän juttelee mielellään juodessaan aamukahviaan. (En usko sitä, en vähääkään. Luulen, että hän pitää minun herättämisestäni keskellä yötä.)
Mutta todellinen Crimson Circlen uutinen on niin kummallinen, että jopa iltapäivälehdille olisi haasteellista kertoa tarinoitamme. Otsikot olisivat jotain tällaista:
"Tuhannet atlantislaiset valmistautuvat valaistumiseen."
"Paranormaalien asioiden tutkijat löytävät ihmisiä, jotka väittävät energian toimivan heidän hyväkseen ilman kustannuksia tai ponnisteluja."
"Ryhmän jäsenet muuttuvat Merlineiksi syötyään suklaata ja juotuaan viiniä."
"Ylösnoussut mestari julistaa, että ihmiset ovat pyhin laji universumissa."
"Gaia sanoo hyvästi Maalle ja kertoo, että ihmisten on aika huolehtia planeetasta."
*Henkisen ryhmän jäsenet päättävät pysyä Maassa ehkäistäkseen robotti-invaasion."
"Tiedemiehet löytävät uuden ihmisrodun nimeltään Homo Christos."
"Kaikki on hyvin koko luomakunnassa."
Minulla oli hauskaa lukiessani iltapäivälehden otsikoita muutama päivä sitten, mutta se mitä teemme shaumbroina, päihittää jokaisen tarinan, mitä joku iltapäivälehti pystyy keksimään. Viimeinen elämä tällä planeetalla? Ruumiillistunut Oivaltaminen on jo sovittu juttu? Energia on vain kommunikointia, ja se itse asiassa palvelee sinua? Voit tehdä itsesi näkymättömäksi? Olemme täällä tuodaksemme tietoisuutta planeetalle Koneiden aikana? Valomme valaisee mahdollisuuksia tänä hyvin kriittisenä aikana tällä planeetalla?
Tunnen suurta kunnioitusta shaumbroja kohtaan. Se menee pidemmälle kuin ihailu tai arvostus. Se on syvää hämmästyksen ja ihmetyksen tunnetta. Katso, mitä teemme omalla hiljaisella ja vähäeleisellä tavallamme. Edes iltapäivälehti ei pystyisi panemaan paremmaksi kuin meidän tarinamme.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
5.10.2019 Intohimo 2020 -sarja SHOUD 2
Kirjoittaja hammer » 11.10.2019 19:29
Intohimo 2020 -sarja
SHOUD 2
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
5.10.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Vedetäänpä syvään henkeä, kun tuomme yhteen kaikkien shaumbrojen energiat ympäri maailmaa – shaumbrojen jotka ovat täällä planeetalla nyt, tässä Koneiden ajassa, shaumbrat jotka ovat siirtyneet toiselle puolelle, mutta ovat edelleen hyvin aktiivisesti mukana kaikessa, mitä te kaikki teette. Vedetään kunnolla syvään henkeä ja tuodaan energiamme yhteen tänä uskomattomana ja hämmästyttävänä aikana.
Cauldre pyytää pientä palvelusta rakkaalta Eesan Lindalta, jos hän olisi niin avulias.
LINDA: Voi ei.
ADAMUS: Se on hyvin pieni. (Nostaen pitkän takkinsa helmaa) Voisitko ottaa Cauldrelta saappaat pois? (Hänellä on asu, johon kuuluvat nyöritetyt saappaat)
LINDA: Ai, luojan kiitos! Sitä sinä vain pyydät! (Naurua) Sait minut huolestumaan! Voi pojat! Joo, se ei ole mitään! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Kun valmistauduin tulemaan sisään, hänestä tuntui erittäin kiusalliselta, ja hän oli jättänyt saappaat jalkaansa. Sillä ei ole merkitystä minulle, mutta hän haluaisi saada ne pois.
LINDA: Voi! Olen hyvin helpottunut. Tämä ei ole mitään! Ei mitään!
ADAMUS: Eikö hän (Linda) ole uskomaton?
LINDA: Ei mitään!
ADAMUS: Energia palvelee Cauldrea. Kyllä, kyllä.
LINDA: Joo, juuri niin.
ADAMUS: Jotkut niistä jotka katselevat, voivat ajatella, että tämä on vähän kummallista, mutta … (Vähän naureskelua)
LINDA: Kaikki on kummallista! (Lisää naureskelua, ja Linda kikattaa)
ADAMUS: Ja minä vain juon kahviani, kun sinä ja Cauldre teette juttuanne.
LINDA: Juuri niin. Tajusit sen, beibi. Tajusit sen.
ADAMUS: Ja Caulrde sanoo: "Kyllä, nyt meillä on tämä nauhalla." (Naurua, ja Adamus naureskelee, kun Linda katsoo tuimasti häntä) Minä pysyn erossa siitä.
LINDA: Olisitko voinut sitoa nämä yhtään tiukemmin?!
ADAMUS: Minä olen vain ylösnoussut mestari tässä.
EDITH: Linda on paras. Jee!
LINDA: Äh! Vain mestari voi olla palveluksessa, eikö? (Naurua)
ADAMUS: Häh, voisitko olla palveluksessa vähän nopeammin? (Lisää naurua)
LINDA: Oh-hoh! Oh-hoh-hoh! Oh-hoh-hoh! Oh-hoh-hoh! Ole kiltisti!
ADAMUS: Jessus! (Naurua, kun Linda kiskoo saapasta ja melkein vetää hänet pois tuolista)
LINDA: Odota, minulla on neula! Oletko hullu?
ADAMUS: Ja vetäisitkö vielä housujen lahkeet alas?
LINDA: Okei, kyllä. Haluaisitko, että vaihdan alusvaatteesi! (Lisää naurua)
ADAMUS: Puhutko Cauldrelle vai minulle? (Lisää naureskelua) Mahtavaa, nyt hänellä on paljon paremmin, ja voimme jatkaa.
Rakastan sitä, kun pukeudutte. (Monet yleisössä ovat pukeutuneet erilaisiin asuihin Halloweeinin kunniaksi) Kyllä, oikeasti rakastan. Se tekee valtavan eron energiassa. Toivon, että jotkut teistä kotonakin pukeutuivat, vaikka olisitte yksin. Alatte oivaltaa, että kaikki on esitystä/näytöstä, ja ihmisesitys on luultavasti kaikkein suurin esitys, joka teillä on koskaan ollut. Mutta kaikki on esitystä. Oikeasti on. Kun pukeudutte, se saa teidät pois urasta. Se avaa teitä vähän. Siis pukeutukaa useammin – ei ehkä robotiksi (eräälle ihmiselle yleisössä). Se on meille vähän ongelma. Mutta, joo (Adamus naureskelee viitaten kommenttiin Cauldren asusta aiemmassa osuudessa).
Siis, rakas shaumbra, se on suurta esitystä, ihmisesitystä, ja tällä hetkellä siinä tapahtuu jotain, mistä olen vähän huolissani. En paljon huolissani, mutta vähän. Ihmettelen, miksi tuo esitys tapahtuu. No, kai voin ymmärtää sen, koska se mitä tapahtuu tällä hetkellä, on yli … se on todellisuudessa käsikirjoittamatonta. Sitä ei ole tapahtunut koskaan ennen, mitä planeetalla tapahtuu nyt.
Nimittäin oli aika, jolloin olimme tavallaan Atlantiksen raiteella, ja pystyitte vertaamaan energeettisesti koko planeetalle siihen, mitä oli tapahtunut Atlantiksella. Tarkoitan, että kaikki ihmiset pystyivät yhdistymään siihen. Olemme nyt sen yli ja menossa täysin uusiin ulottuvuuksiin.
Shaumbroina olette nyt menossa johonkin, mitä pidätte ehkä uskomattomana, ja ihminen pelaa peliä ja melkein teeskentelee, että se on sille liian paljon. Teeskentelee, että se on epävarma, ettei se ole oikeasti valmis tähän.
Olemme puhuneet hyvin selkeästi, hyvin täsmällisesti kokoontumisissamme – sanoisin ainakin viimeiset kolme vuotta – minkä vuoksi olette oikeasti täällä, ja hassu asia on, ettei kyse oikeasti ole valaistumisesta. Kyse ei ole valaistumisesta. Luulitte olevan, ja ihmiselle se oli suuri tavoite. Mikä saavutus, tavoitella Oivaltamista. Mutta kenties alatte oivaltaa, että te ette ole täällä sitä varten. Se tapahtuu. Tarkoitan, että se on selviö, koska valitsitte sen tässä elämässä. Te odotitte, kuten olen kertonut teille monta kertaa. Te odotitte, mutta nyt olette tässä. Mutta oikeasti kyse ei ole valaistumisesta. Kyse on pysymisestä tällä planeetalla.
Oivaltaminen
Valaistuminen on selviö jokaisella teistä. Se tapahtuu. Ei siksi että ihminen yrittää kovasti sitä, ei siksi että pidätte sitä jonain upeana ihanteena, ei siksi että olette tehneet kovasti työtä ja olette kärsineet. Itse asiassa se toimii teitä vastaan. Se tapahtuu, koska sinä olet valinnut sen tässä elämässä – ja kun sanon "sinä", puhun ihmiselle ja mestarille. Eikä se tapahdu välttämättä siksi, että teet viikkotolkulla paastoamista ja meditointia ja rukoilua ja mantralaulua ja kaikkea sitä muuta. Se vain tapahtuu.
Viime kuukauden kokoontumisessamme sanoin: "Onko meidän aika koota säännöt, kirja tai jotain, missä on ohjenuoria tai pääpiirteitä?" Ja jatkamme siitä puhumista. Meillä oli hiljattain mielenkiintoinen sessio Tuntemattomassa/tuntemattomien maassa – Norjassa – jossa puhuimme siitä ja yritimme tehdä sitä, eikä se mennyt kovin hyvin. Sori teille, jotka olitte siellä, mutta me yritimme. Mutta sieltä tuli kuitenkin se, että teidän tarinoillanne on vaikutusta. Tarinoissa on tavallaan kaikki informaatio, kaikki ohjenuorat ja neuvot kaikille.
Ja teidän tarinoissanne on todella mielenkiintoinen se päivä, jolloin saavutitte Oivaltamisen, ja näissä tarinoissa se ei ole päivä, jolloin pilvet yhtäkkiä hajaantuivat ja salamoita iski alas. Silloin ei tapahdu mitään erityistä. Se on monin tavoin vain yksi päivä. Se vain tapahtuu.
Se saa teidät hämmentymään, koska se ei tullut jonkin traagisen tapahtuman tai onnettomuuden tuloksena elämässänne. Se ei tullut syvän meditoinnin tai hengitysharjoitusten tuloksena. Se vain tapahtuu.
Nimittäin se tapahtuu joskus tavallaan unitilassa tai kuolemassa, ja joskus olette kuin: "Näenkö todellisuudessa unta vai olenko hereillä?" Ja hyvin usein kun ihmiset kuolevat, kuten hiljattain rakas ystävämme Timothy – Timothy Smith – häneltä vei melkein viikon tajuta, että hän oli kuollut. Ja se on hyvä asia, koska ei ollut tuskaa. Hän tavallaan vain luiskahti yli ja ihmetteli jonkin aikaa. Ja hän ei tavallaan ollut täysin toisella puolella, mutta hän ei tosiaankaan ollut enää täällä, ja häneltä meni tuo aika tuntea itseään ja tajuta, että hän oli kuollut. Tarkoitan, että sitä se oli. Mutta hän oivalsi myös tuolla hetkellä, että häneltä meni tavallaan ohi koko kuolemajuttu, ja hänestä tuntui tavallaan pahalta, että se vain tapahtui. Hän sanoo: "Hitto soikoon! En saanut edes kokea sitä", koska hänellä oli tuolla hetkellä niin kiire sallia oma Oivaltamisensa. Sallia Oivaltamisensa, ja sitten pian sen jälkeen hän kuoli.
Teidän tarinanne ovat hyvin kauniita – ei kuollessanne, vaan saavuttaessanne Oivaltamisenne – koska tuolloin ei tapahtunut mitään superihmistoimintaa. Tarkoitan, että saattaisitte vain pestä asioita tai olla kävelyllä. Se saattaisi tapahtua niin, että heräätte aamulla ja sanotte: "Se oli hemmetinmoinen uni. Näin unta, että olin yhtäkkiä oivaltanut", ja sitten oivallatte, että se ei ollut unta. Se tavallaan vain tapahtui yön aikana. Se tavallaan vain tuli sisään. Nämä ovat kauniita tarinoita Oivaltamisenne saavuttamisesta.
Ja siitä syystä sanon, että te ette tulleet tälle planeetalle tässä elämässä Oivaltamistanne varten. Tarkoitan, että se on kuin sanoisi, että menette ravintolaan syömään. Se on tavallaan ilmiselvää. Tarkoitan, että Oivaltaminen on selviö.
Voisitteko tuntea sitä hetken? Jokainen teistä, jokainen teistä – te jotka katselette nyt tai myöhemmin – tuntekaa sitä hetken. Oivaltaminen on selviö. Voitko sinä, ihmisaspekti, sallia sen? Ei tehden työtä sen eteen. Ei suunnitellen sitä. Ei kärsien päästäkseen siihen. Siinä on kyse sallimisesta.
Ja tiedän, että jotkut teistä ovat kärsimättömiä, mutta älkää olko. Nauttikaa siitä, millaista on päästä siihen. Nauttikaa tuosta kokemuksesta. Ja olkaa hiljaa ja rauhassa siinä tietämisessä, että Oivaltamisenne tulee tässä elämässä. Sillä ei ole merkitystä, onko se huomenna vai 10 vuoden päästä. Sillä ei ole merkitystä, onko se tavallaan Oivaltaminen ja kuoleminen samanaikaisesti, kuten Timothyllä. Sillä ei ole merkitystä. Se tulee.
Tärkeä asia on, että olette tehneet töitä sen eteen elämien ajan. Nimittäin voitaisiin tavallaan määrittää se ja sanoa sen alkaneen Jeshuan ajassa yli 2000 vuotta sitten – jumaluuden siementen kylväminen tälle planeetalle, mikä johti lopulta moniin uskontoihin. Olette työstäneet sitä siitä lähtien. Ja te olette olleet uskonnoissa. Autoitte aloittamaan niitä. Olette sanoneet omia ja aumia ja meditoineet ja hengittäneet ja imeneet ja puhaltaneet ja kaikkea muuta enemmän, kuin voisitte mit- … (naurua; suom. huom. sanat voivat merkitä myös suihinottoa) – ei sillä tavalla, Sart (lisää naureskelua) – kuin voisitte mitenkään kuvitella, ja lukeneet ja opiskelleet ja stressanneet ja hämmentyneet. Olette tehneet sitä monta, monta elämää. Nyt vain sallikaa se, okei? Se tulee teille.
On – voin vakuuttaa, voin taata – ja Cauldre tarkistaa asian kolme kertaa minulta. Hän on kuin faktantarkistaja lehdessä tai uutisasemalla. Hän on kuin: "Tarkoitatko sitä oikeasti, Adamus?" Tarkoitan sitä oikeasti. Takaan, että saatte Oivaltamisenne tässä elämässä. Tiedän tuon päivämäärän, tai suunnilleen. En tiedä täsmälleen, miten se tapahtuu, eikä sillä ole merkitystä. Mutta voitteko vetää syvään henkeä tässä kohtaa ja lakata stressaamasta ajattelemalla, että tässä elämässä on kyse Oivaltamisesta. Ei ole. Se on selviö. Se tapahtuu.
Vetäkää syvään henkeä tässä kohtaa.
(Tauko)
Tunnen huoneessa tällä hetkellä paljon helpotusta, mutta tunnen myös paljon epäilyä, joka sanoo: "Onko tämä vain yksi lisälupaus? Onko tämä vain jotain, mitä meille syötetään?" No, ensinnäkin se on koko paljon parempi tilanne, kuin jos sanoisin: "Häh? Okei, useimmat teistä eivät onnistu siinä. (Naurua) Yrittäkää uudestaan seuraavassa elämässä. Sori, ette onnistuneet siinä tässä elämässä."
Kerroin hiljattain eräälle ryhmälle, että jos tulisin takaisin, mitä en koskaan tekisi, mutta jos tulisin takaisin, olisin visailuohjelman isäntä. Sotkisin kunnolla ihmisten mieltä osana tuota pelien pelaamista (Adamus naureskelee). Siis, se on paljon parempi, kuin sanoisin, että muutama teistä saattavat onnistua siinä, mutta useimmat eivät. Siis ainakin olen optimistinen siinä mielessä.
Ihminen on erittäin epäileväinen: "Kuka, minäkö? Eikö minun tarvitse työstää sitä vähän lisää? Olen tavallaan sekaisin. Jos et ole sattunut huomaamaan, Adamus, olen tavallaan … vähän sekopäinen. Tarkoitatko, että teen sen?" Kyllä, sinä teet. Ja mitä pikemmin oivallat … Älkää työstäkö sitä. Älkää stressatko siitä. Älkää taistelko sen kanssa. Älkää edes kutsuko sitä, eli älkää anelko sitä tulemaan itsellenne. Olette vain siinä ja sallitte. Voitte olla kalastamassa, kun se tapahtuu. Voitte olla suihkussa. Se on mahtava paikka Oivaltamiselle, kun olette suihkussa. Se on puhdistavaa monin tavoin. Se on selviö. Olette täällä planeetalla oikeasti jotain muuta varten.
TODELLINEN syy olla täällä
Se kuulostaa … Jatkan sanan "uskomaton" käyttämistä, koska se on hyvin sopiva sana. Se kuulostaa uskomattomalta, ja kyse on tuosta "kuka, minäkö?" -syndroomasta. "Kuka, minäkö?" Joo, sinä. Tulitte tälle planeetalla tietäen, että Oivaltaminen tapahtuisi, ja pelasitte upeaa peliä: "Teen todella vaikeaksi päästä siihen, jotten koskaan unohda, että pääsin siihen." Mutta tulitte tälle planeetalle olemaan valo tänä Koneiden aikana.
Sanon näin, mutta tiedättekö, miten kauan keskimäärin kestää siitä, kun minä sanon – tai Tobias sanoi aiemmin – jotain syvällistä, tajunnan räjäyttävää, siihen että todella tajuatte sen? Minä sanoisin jotain shoudissa, te kuulisitte sen korvillanne, se menisi mieleenne, käyttäisitte sitä joskus makyo-kliseenä, mutta ette oikeasti tajuaisi sitä omassa elämässänne. Tiedättekö, mikä aika keskimäärin kuluu jonkin syvällisen asian esiintulemisesta siihen, kun tuotte sen elämäänne?
ALAIN: Kymmenen vuotta.
ADAMUS: 5.2 vuotta. Sinulle siellä takana, joka sanoit "10 vuotta", se on oikein (naurua). 5.2 vuotta. Tiivistetäänpä sitä vähän. Tarkoitan, että meillä on paljon työtä edessämme – hauskaa työtä, jännittävää työtä, surullista työtä toisinaan … todella surullista toisinaan. Puhun siitä vähän ajan kuluttua.
Mutta huomaatte, että kärsimyksen ja vapauden rinnakkainelo ei onnistu kovin hyvin tällä planeetalla. Rinnakkainelo niillä, jotka valitsevat tuskan ja kärsimyksen – ja he valitsevat sen, kukaan ei aiheuta sitä heille – ja niillä joilla on vapaus ja se, mitä kutsumme taikuudeksi. On erittäin vaikeaa olla rinnakkain yhdessä.
Tuntekaa sitä hetki. Planeetalla on valtava määrä ihmisiä, jotka uskovat edelleen tuskaan ja kärsimykseen, rajoittuneisuuteen ja puutteeseen. Ja sitten on ihmisiä, jotka ymmärtävät todella vapauden – energian vapauden, vapauden menneisyydestään, vapauden olla kuka on. On vaikeaa olla rinnakkain. Ja periaatteessa päätitte ensinnäkin jäädä kenties säteilemään valoa muihin ihmisiin, avaamaan mahdollisuuksia. Ette muuttamaan heidän mieltään, ette vakuuttamaan heitä, vaan pelkästään valaisemaan mahdollisuuksia heidän elämässään.
Siis päätitte olla täällä sitä varten, olla valontuoja, mutta ei valonyllyttäjä, sellainen joka pakottaa sen toisille – olla pelkästään tuo valo. Siksi olette täällä tänä Koneiden aikana, se on tuo syy.
Ihmiselle joka istuu täällä, se on kuin: "Vau, se on todella uskomatonta. Tarkoitan, että se kuulostaa kuin mahtavalta suurelokuvalta." Se ei ole. Tarkoitan, että se on totta.
Haluaisin sinun ottavan hetken, rakas ihminen, joka pelaa tuota peliä: "Se kuulostaa liian suurelta. Tarkoitan, että kuka, minäkö? Kenties joku muu, kenties. Kuka, minäkö?" ja todella tuntevan sitä. Anna itsesi tuntea mestarin ja viisauden selittävän sitä sinulle vähän sanoilla, joihin minä en mitenkään pystyisi. Ottakaa hetki vain tunteaksenne sitä, miksi olette oikeasti täällä.
(Tauko)
Ihmisestä se voi tuntua erittäin vaikealta tehtävältä, suurelta työltä. Ihmisestä joka luulee edelleen, että sen täytyy työstää asioita. Ihminen sanoo: "En tiedä, pystynkö tekemään sitä." Haluan teidän kuuntelevan hetken mestaria sisällänne, viisautta sisällänne …
(Tauko)
… ja katsovan, onko siinä mitään tuttua. Olette oikeasti täällä ollaksenne valo, joka säteilee muiden ihmisten mahdollisuuksiin, erityisesti tässä Koneiden ajassa.
(Tauko)
Siis joskus pelataan peliä: "Voi, en ole aivan valmis siihen." Pelataan peliä: "Tämä on liian suuri, liian vaikea tehtävä." Pelataan peliä: "Minä teen koko tämän valaistumisjutun, ja työstän sitä, ja …" Ei, sinä et tee sitä. Pelaat peliä, "minä työstän valaistumistani" -peliä. No, ensinnäkin kuten tiedätte, kuten olen kertonut teille, ihminen ei voi mitenkään tehdä sitä. Siis päästäkää siitä irti. Lakatkaa pelaamasta tuota peliä. Se tapahtuu. Se on sovittu juttu. Miljoona dollaria sille, joka ei saa Oivaltamistaan tässä elämässä. Teidän täytyy hakea se toiselta puolelta (vähän naurua), mutta se on pieni yksityiskohta. Pieni yksityiskohta. Olette täällä tuomassa Merlinin tälle planeetalle, tuomassa valoa joka valaisee mahdollisuuksia ihmisille. Se on siinä. Ette ole kertomassa, missä nuo mahdollisuudet ovat tai mikä niistä valitaan, vaan pelkästään valaisemassa mahdollisuuksia. Se on siinä.
Ja silloin kenties, sen myötä kenties tapahtuu se asia, jonka sanoin ja jonka tiedän olevan vähän vaikea jollekin teistä: kärsimys voi olla rinnakkain vapauden kanssa ihmisessä, yhteisössä, planeetalla. Se ei yksinkertaisesti voi. Se on yksi syy, miksi on luotu uusia Maita, joissa ei ole kärsimystä, joissa ei ole tarvetta kärsimiseen eikä oppitunteihin – vain siltä varalta, että tämä Maa ei koskaan päätä mennä vapauteen.
Vapaus on vapautta energiassa, vapautta omassa Itsessä, täysivaltaisuutta. Sanon tämän, koska se on yksi vaikeimmista asioista, joita kohtaatte. Näiden kahden asian on erittäin vaikeaa olla rinnakkain – kärsimys ja vapaus.
Tuntekaa sitä hetki. Miten voisitte olla oikeasti vapaa, jos kärsitte edelleen elämässänne?
(Tauko)
Siis sanon ihmiselle tänä asujen ja näyttelemisen päivänä: "Lakkaa esittämästä niin epäileväistä. Lakkaa näyttelemästä kuin tuo "kuka, minäkö?" -aspekti."
"Kuka, minäkö? Oivaltaminen? Ja vielä suurempi asia: olen tuomassa valoa tälle planeetalle?" Emme kierrä ympäri avaamassa portaaleja. Emme kierrä kaduilla ja nappaa ihmisiä iskostettavaksi. Kyse ei ole sellaisesta asiasta. Se on näin yksinkertaista. Se on oikeasti näin yksinkertaista. Kerroin tämän eräälle ryhmälle, Threshold Reunion -ryhmälle, ja rakastan jakaa sen nyt kanssanne.
Mestarin toimisto on puistonpenkki ja kahvila. Se on siinä. Se on teidän tehtävänne. Menette puistonpenkille, menette kahvilaan tai mihin tahansa, ja se on toimistonne. Istutte siellä ja teette, mitä haluatte tehdä – luette, kirjoitatte kirjaa, kirjoitatte näytelmää, luette sanomalehteä, ehkä ette. Mitä tahansa. Tarkkailkaa ihmisiä, se on aina hyvin hauskaa. Katselkaa vain ihmisiä. Tuntekaa heiden energiaansa. Ja jotkut teistä tavallaan sanovat: "Voi, en voi tehdä sitä. Se on tuomitsevaa." Häh, hei, pitäkää hauskaa sen kanssa (vähän naureskelua). Se on tarkkailua.
Oivallatte, että mestarina se on vain tarkkailua. Se on kuin: "Huh! Tuolla ihmisellä on suuria kärsimisongelmia" ja "Tämä ihminen on valmis suureen muutokseen elämässään." Ettekä välttämättä mene kertomaan sitä heille, mutta alatte katsella, miten kaikki työskentelevät henkilökohtaisen energiansa kanssa, miten kaikki toimivat ja teeskentelevät, ettei se ole henkilökohtaista. Se on suuri havainto. Katselette toisia ihmisiä käsittelemässä henkilökohtaista energiaansa, koska kaikki on henkilökohtaista, ja he teeskentelevät, ettei se ole ja että se tulee jostain muualta. Miten mahtavaa peliä ihmiset pelaavatkaan. Miten mahtava asia tarkkailla mestarina.
Siis mestarin toimisto on puistonpenkki tai kahvila. Puistonpenkki, kun ulkona on kaunista, kahvila kun ei ole. Siellä teette työtänne. Istutte perseellänne, joo (Adamus naureskelee), ja teette työtänne. Ettekä te pakota. Ette pakota sitä. Loistatte luonnostaan. Ja istutte vain siinä, ja se säteilee valoa mahdollisuuksiin. Teidän ei tarvitse edes tietää, mitä jonkun mahdollisuudet ovat. Itse asiassa ette luultavasti halua tietää. Mutta tämä säteilee vain valoa, joka näyttää heille, että heillä on vaihtoehtoja. Heillä on vaihtoehtoja. Monta kertaa he päättävät valitettavasti jäädä kärsimysuraan, koska se on tavallaan niin iskostunut ihmistietoisuuteen tällä hetkellä.
Tuntekaa massatietoisuutta hetki. Massatietoisuus on kuin suuri pilvi kaikista ihmisajatuksista ja kokemuksista kaikilla ihmisillä, joita on tällä planeetalla tai on koskaan ollut.
(Tauko)
Siellä on paljon kärsimystä. Kyllä, siellä on vähän iloa, on musiikkia, on naurua, on perheitä, on paljon asioita, mutta siellä on valtava kärsimysvarjo.
Kärsimystä ei tarvitse olla missään paikassa tässä universumissa, ei missään paikassa tässä luomakunnassa. Kärsimystä ei tarvitse olla, mutta kuitenkin ihmiset valitsevat edelleen sen. Se on iskostettu, hypnotisoitu heihin. Ja mestarina voitte päästää irti tarpeesta kärsiä minkään vuoksi. Vedätte vain syvään henkeä ja päästätte siitä irti. Ei ole mitään tarvetta kärsiä.
Siis nämä ovat avauskommenttini. Tavallaan kokoamme sen kaiken yhteen – toivoakseni – ennen kuin lopetamme tämän shoudin. Mutta sitä odotellessa haluaisin saada Eesan Lindan, joka on pukeutunut harmaaksi, rakas Eesan Linda (Adamus naureskelee), tarttumaan mikrofoniin, kiitos, tämän päivän viisauskysymystä varten mestareille.
Shaumbra-viisautta
Okei. Lisätään yleisvaloja, ja katsotaanpa … Eihän meillä ole rummunpärinää? Ei. Kaikki yleisössä ovat kuin: "Sokaisevaa" (kun valoja lisätään). Okei. Kysymys on … Etsisitkö ensimmäisen mestarimme, ja kysymys on …
LINDA: Valitsen hänet ennen kysymystä?
ADAMUS: Aina, aina.
LINDA: Viehättävää, okei. Taidan valita jonkun uudehkon.
ADAMUS: Uudehkon. Oletko sinä uudehko?
KIMBERLY: Olen.
ADAMUS: Onko se kuin juutalainen, mutta u:llä? (Vähän naurua; suom. huom. "uudenko" ja "juutalainen" ovat muuten sama sana, paitsi eri alkukirjain) Joo, sellainen se on, kyllä. Shalom! (Adamus naureskelee)
KIMBERLY: Shalom. Kiitos.
ADAMUS: Joo, ja kysymys on …
LINDA: Odota! Hän on uudehko. Tarkoitan, ettei hän ole osallistunut … Oletko ollut ennen live-shoudissa?
KIMBERLY: En, mutta en ole kovin uudehko.
ADAMUS: Et ole kovin uudehko (Kimberly naureskelee). Siis hyvä. Nyt kun saimme tuon kaiken pois tieltä, kysymys on: "Vahingoittavatko ihmiset – yleisesti ottaen, yleisesti ottaen – enemmän itseään vai muita?"
KIMBERLY: Vahingoittavat itseään.
ADAMUS: Vahingoittavat itseään. Millä tavoin?
KIMBERLY: Tota …
ADAMUS: En lue tästä sanomalehdistä, kun katson olkapäidenne yli. Eikä teillä edes ole sanomalehtiä nykyään. Se on hyvin kummallista.
KIMBERLY: Se on kummallista.
ADAMUS: Kyllä.
KIMBERLY: Ihmiset tekevät ehdottomasti enemmän vahingoittaakseen itseään kuin toisia, koska tosiaankin vahingoitamme toisia. Ihmiset vahingoittavat tietysti toisia, mutta kun vahingoitat toisia, vahingoitat itseäsi sisäisesti, enemmän tuossa …
ADAMUS: Cauldre tavallaan vastustaa sitä. Hän sanoo minulle, että kun hänen vanhempansa löivät häntä (Kimberly kikattaa), se muka sattui heihin enemmän kuin häneen (vähän naurua). Se on kuin: ei, se ei ole totta. Se ei yksinkertaisesti ole totta. Mutta joka tapauksessa, jatka.
KIMBERLY: Ei, kun sanoin … nyt saat minut …
ADAMUS: Eikö ole tavallaan hassua, miten kaikesta tulee epämääräistä?! (He naureskelevat)
KIMBERLY: Ei, vaan ihmiset vahingoittavat ehdottomasti itseään enemmän kuin toisia. Kai se on vain minun perspektiivini siihen.
ADAMUS: Kyllä. Mutta aina luette siitä vahingosta, mitä muut tekevät toisille ihmisille. Miksi ihmeessä siitä ei keskustella, vahingosta jota he tekevät itselleen, jos uskot niin?
KIMBERLY: No, minusta vahinkoa on monina virtoina. On vahingoittamista itseltä itselle, itseltä toisille ja toisilta toisille. Ja luulen, että sitä sisäistetään kolmella eri tavalla – kaikki jotka osallistuvat, tekevät sen eri vinkkelistä.
ADAMUS: Aivan. En tiedä, mihin olet menossa tässä (he naureskelevat).
KIMBERLY: En minäkään ole itse asiassa varma (hän naureskelee).
ADAMUS: Joo. Siis, vahingoitatko sinä itseäsi tai oletko vahingoittanut itseäsi?
KIMBERLY: Ehdottomasti.
ADAMUS: Millä tavoin?
KIMBERLY: Olemalla sallimatta.
ADAMUS: Olemalla sallimatta. Okei, mutta anna minulle hyvä esimerkki itsensä vahingoittamisesta, jota mitä olet tehnyt itsellesi.
KIMBERLY: Jäänyt suhteisiin ihmisten kanssa, jotka vahingoittivat minua.
ADAMUS: Se on itsesi vahingoittamista, eikö niin?
KIMBERLY: Kyllä.
ADAMUS: Miksi tekisit sitä? Se on tavallaan outoa.
KIMBERLY: Se on outoa (hän naureskelee).
ADAMUS: Joo, joo. Olen iloinen, että voit myöntää sen. Oletko edelleen tuontyyppisessä suhteessa?
KIMBERLY: Ei, ei. En ole. Rehellisesti sanottuna siksi, että minusta tuntuu aina, että pystyn korjaamaan kaiken.
ADAMUS: Joo. Ai, mielenkiintoista.
KIMBERLY: Joo, joo.
ADAMUS: Mielenkiintoista. Sinulla on tavallaan vähän enemmän kuin muilla ja pystyt korjaamaan kaiken. Aivan. Entä itsesi korjaaminen? Miten se sujuu?
KIMBERLY: Paljon paremmin viime aikoina.
ADAMUS: Joo, joo.
KIMBERLY: Paljon paremmin viime aikoina.
ADAMUS: Mitä sinun tarvitsisi korjata?
KIMBERLY: Itseni (hän naurahtaa pehmeästi).
ADAMUS: Tiedän, mutta mitä itsessäsi?
KIMBERLY: Mitä itsestäni? Minun täytyi päästää irti vanhoista haavoista.
ADAMUS: Mm hmm, joo. Näen … Ja Cauldre jälleen tavallaan sekaantuu asiaan … häiriöt pois tieltä (muutama naurahdus). Näen tässä, että sinulta on mennyt elämässäsi ohi joitain suuria tilaisuuksia, kenties jokin uratilaisuus jota oikeasti halusit, mutta et saanut, ja muutama sellainen asia, tai et saanut suhdetta, jonka halusit. Kuka sen sinulla mokasi?
KIMBERLY: Minä.
ADAMUS: Joo.
KIMBERLY: Joo.
ADAMUS: Isosti. Miksi? Näen joitain upeita tilaisuuksia, joita sinulla on ollut, ja tuhosit ne. Itsetuhoisuutta.
KIMBERLY: Pidän todellisuudessa vaikeasta tavasta. Mitä voin sanoa? (He naureskelevat)
ADAMUS: "Pidän todellisuudessa vaikeasta tavasta." Ei. Miten olisi sen laittaminen menneisyyteen?
KIMBERLY: Jep.
ADAMUS: Pidit ennen vaikeasta tavasta.
KIMEBERLY: Juuri niin.
ADAMUS: Miksi kaikkea hankalaa? Se on mielenkiintoinen asia. Miksi?
KIMBERLY: (huokaisten) En oikeasti osaa sanoa.
ADAMUS: Sinä osaisit.
KIMBERLY: Minä osaisin! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Keksi jotain.
KIMBERLY: Miksi pidin asioiden tekemisestä vaikealla tavalla?
ADAMUS: Joo, joo.
KIMBERLY: Koska yritin kai aina menneisyydessä vakuuttaa itselleni, että kyse oli kaikesta muusta kuin minä.
ADAMUS: Aivan.
KIMBERLY: Etten minä luonut tätä. En … Sitä yrittää löytää jonkin toisen kohteen, johon voi kohdistaa ongelmansa …
ADAMUS: Aivan, aivan.
KIMBERLY: … ja työntää sen jonnekin muualle, enkä oikeasti haastanut itseäni.
ADAMUS: Siis voimmeko lopettaa sen kaiken nyt?
KIMBERLY: Kyllä.
ADAMUS: Tarkoitan, että se on mahtavaa ja suurta peliä, ja sitä se kaikki oli.
KIMBERLY: Se oli erittäin suurta peliä, kyllä.
ADAMUS: Se oli tavallaan typerän tietoisuuden esitystä (Kimberly kikattaa). Mutta te kaikki teette sitä, ja ihmiset tekevät sitä edelleen. Mutta takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Siis tunnet, että ihmiset vahingoittavat itseään enemmän kuin toisia?
(Kimberly pitää tauon)
Niin sinä sanoit.
KIMBERLY: Kyllä, niin minä sanoin.
ADAMUS: Mikä prosenttiosuus? 49 % toisten vahingoittamista ja 51 % itsensä?
KIMBERLY: Odota. Tiedätkö mitä, aion muuttaa vastaustani. En oikeasti osaa sanoa.
ADAMUS: Okei, et osaa sanoa.
KIMBERLY: En osaa sanoa.
ADAMUS: Joo. Sitten sinun täytyy mennä vessaan (Kimberly nauraa). Tarkoitan, että se on tavallaan … Minusta se on toinen tapa sanoa: "En tiedä." "En osaa sanoa." (Kimberly nauraa) Minusta ne ovat tavallaan sama asia. Päästän sinut pälkähästä tällä kertaa, koska olet juutalainen (naurua). Mutta joo, okei. Ja kuuntele, kun jotkut toiset vastaavat. Mutta tiedätkö, mitä tässä tapahtui, kun puhuimme?
KIMBERLY: Mitä? Muutin mieltäni? (Hän naureskelee)
ADAMUS: Ei, ei. Sinun on tavallaan vaikeaa ajatella tällä hetkellä?
KIMBERLY: Vähän, joo.
ADAMUS: Joo. Eiköhän jotain sellaista laukaistu, josta täytyi vapautua? Joo.
KIMBERLY: Kiitos.
ADAMUS: Hyvä. Kiitos.
Seuraava. Sama kysymys. Vahingoittavatko ihmiset enemmän itseään vai toisia? Ole hyvä. Nousisitko seisomaan?
SHAUMBRA 1 (nainen): Kyllä.
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 1: Toistaisitko kysymyksen?
ADAMUS: Totta kai! Mielelläni.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Muuten, olen pahoillani, mutta yksi asia jota teemme tänään … Minä puhun ja minä häiritsen, mutta on tavallaan tällaista … Voi, miten sitä kutsuttaisiin? On tavallaan mielen sumua koko päivän, ja hyvästä syystä. Selitän myöhemmin. Siis, mikä oli kysymykseni?
SHAUMBRA 1: En tiedä. Sinun täytyy kertoa minulle (yleisö sanoo "voi ei!").
ADAMUS: Joo. No, sitä ei pitäisi sanoa täällä, joten aion …
SHAUMBRA 1: Voi, anteeksi. Olen pahoillani.
ADAMUS: … palata ajassa taaksepäin (naurua). Okei, olemme menneet ajassa taaksepäin. Aloitetaanpa alusta. Siis, rakas mestari, vahingoittavatko ihmiset enemmän itseään vai toisia?
SHAUMBRA 1: No, luulen, että vahingoitamme itseämme.
ADAMUS: Joo, joo.
SHAUMBRA 1: Ellemme esitä uhria, mitä meidän ei pitäisi.
ADAMUS: Aivan. Oletko sinä vahingoittanut toisia ihmisiä?
SHAUMBRA 1: Puuhhhh! (Adamus naureskelee) Luultavasti.
ADAMUS: Luultavasti. Tunteellisesti vai fyysisesti? Oletko koskaan läimäyttänyt joltakulta paskat housuun?
SHAUMBRA 1: Luultavasti (Elizabeth nauraa).
ADAMUS: (puhuen Elizabethille) Sitä kutsutaan häiriötekijäksi. Hän on aivan liikaa päässään. Minun täytyy rikkoa se jotenkin.
ELIZABETH: (nauraen) Okei, tajusin sen.
ADAMUS: Siis voimme mennä ajassa taaksepäin myös sen osalta, jos sinä et pitänyt siitä. Minä pidin siitä. Siis okei. Siis, mitä olet tehnyt vahingoittaaksesi itseäsi?
SHAUMBRA 1: No, minulla on taipumusta syyttää itseäni kaikesta, mitä on koskaan …
ADAMUS: Joo. No, se oli sinun syytäsi. Miksi ei?!
SHAUMBRA 1: Aivan. Varmasti (vähän naureskelua).
ADAMUS: Lasken leikkiä!
SHAUMBRA 1: Ai.
ADAMUS: Sinun pitäisi nauraa tässä kohtaa. Okei. Syytät itseäsi kaikesta. Mitä muuta?
SHAUMBRA 1: Kun katson taaksepäin elämääni, on vaikeaa löytää muita ihmisiä, joita syyttää vaikeuksistani elämässä. Siinä on aina kyse jostain …
ADAMUS: Ei, vaan se kaikki on sinun syytäsi.
SHAUMBRA 1: Kyllä, tiedän. Se on kuin, ja minä …
ADAMUS: Tarkoitan, ettei toisten ihmisten elämä ole, mutta oma elämäsi.
SHAUMBRA 1: Aivan.
ADAMUS: Kyllä, sinun elämäsi on täysin sinun vikasi. Oikeasti! (Adamus naureskelee)
SHAUMBRA 1: No, käsitän, että olen sieluni mestari, laivani mestari/isäntä tai miten sitä kutsutaan. Kaikki riippuu minusta. Ja siinä lepää voimani.
ADAMUS: Joo, olet tavallaan oman itsepetoksesi mestari. Joo. Siis kun puhun vahingosta, mitä olet tehnyt itsellesi tässä elämässä, niin mitä ajattelet … Tulet Ylösnousseiden mestareiden klubiin joku päivä, kuolet ja sanot: "Jessus, tämän minä tein." Kiinnitä se yhteen asiaan. Mitä teit vahingoittamaan itseäsi oikein todella?
SHAUMBRA 1: Voi, vain erilaisia … Epäilyä kai.
ADAMUS: Epäilyä, okei. Ja mitä epäily sai sinut tekemään elämässäsi?
SHAUMBRA 1: Tekemään huonoja päätöksiä.
ADAMUS: Joo. Ja mitä muuta?
SHAUMBRA 1: Tota …
ADAMUS: Keho kielii siitä. Tarkoitan …
SHAUMBRA 1: Joo, tiedän (hän naureskelee).
ADAMUS: Kerrot sen kehonkielelläsi.
SHAUMBRA 1: Okei.
ADAMUS: Pysyit pienenä.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Olet nimittäin vähän liian harmaa.
SHAUMBRA 1: Kyllä, ajattelin sitä aiemmin.
ADAMUS: Joo, joo! Tarkoitan, että hän (Linda) ruumiillistaa shaumbrojen harmauden. Pysyit liian pienenä ja piilouduit, ja se vahingoittaa sinua. Haluan teidän kaikkien todella kuulevan sen. Pienenä pysyminen on itsensä vahingoittamista. Laitat itsesi tavallaan omaan vankilaasi pysyäksesi pienenä. Miksi? Meillä on isoja asioita tehtävänä tällä planeetalla. Sinun täytyy löytää puistonpenkki tai kahvila, jossa sinun on mukava säteillä valoasi koko hemmetin maailmalle, etkä voi tehdä sitä pysymällä pienenä. Sinun ei tarvitse nousta näyttämölle, eikä sinun ei tarvitse pitää suuria puheita tai saada bestseller-kirjaa. Sinun täytyy vain – ja teemme sen yhdessä – laittaa perseesi puistonpenkille tai kahvilaan ja säteillä, valaista, olla avoin. Se on siinä. Mutta et voi tehdä sitä, kun olet pieni.
SHAUMBRA 1: Aivan.
ADAMUS: Ja sinulla on paljon epäilyjä, teet sitä edelleen tällä hetkellä. Epäilet, pitäisikö sinun edes olla nyt täällä – planeetalla tai Crimson Circlen yhteyskeskuksessa.
SHAUMBRA 1: Ei, en oikeasti epäile.
ADAMUS: Et epäile, okei.
SHAUMBRA 1: Minulla on vain tätä esiintymispelkoa, ja sitä koen tällä hetkellä.
ADAMUS: Toki, toki. Ja ei, itse asiassa kyse ei oikeasti ole siitä. Huoneessa on tarkoituksella sumua, ja sitten saat mikrofonin ja minä olen vain … Miten kutsuisitte sitä?
LINDA: Mulkku? (Paljon naurua)
ADAMUS: Aioin sanoa kiivas mestari, mutta … (lisää naurua). Siltä varalta, että kuuntelet netissä etkä kuullut sitä, niin joidenkin kommentteja olivat "mulkku" ja "persläpi". Näytänkö minä … Voi, älkää vastatko (naurua). Älkää vastatko siihen. Okei. Sitä kutsuttiin "suureksi häiriötekijäksi". Vetäkää syvään henkeä, kaikki. Täällä tapahtuu paljon asioita.
Epäily ja itsesi pitäminen pienenä olivat suurimmat vahingot, joita olet tehnyt itsellesi tässä elämässä. Ja miksi? Se ei ole hauskaa. Joo.
SHAUMBRA 1: Aivan.
ADAMUS: Okei. Haluatko jakaa jotain kanssani?
SHAUMBRA 1: En juuri nyt.
ADAMUS: Okei. Myöhemmin?
SHAUMBRA 1: Luultavasti.
ADAMUS: Okei, kiitos. Ja Linda oli se, joka valitsi sinut (Linda nauraa). Minä pysyn erossa siitä osasta. Okei, seuraava. Jatka.
LINDA: Otetaanpa riski tässä.
GARRY: Hei.
ADAMUS: Siis, vahingoittavatko ihmiset … Olet uskoakseni psykologi.
GARRY: Usein.
ADAMUS: Usein, kyllä. Se on upeaa, koska se mitä sinä … No, meillä on paljon puhuttavaa.
GARRY: Kyllä, niin on.
ADAMUS: Tulemme puhumaan ProGnostissa planeetan psykologiasta seuraavien 20–30 vuoden kuluessa. Se on kiehtovaa. Nimittäin olemme puhuneet paljon teknologiasta. Nyt pääsemme sen psykologiaan, mitä tapahtuu. Mutta joka tapauksessa, vahingoittavatko ihmiset enemmän itseään vai toisia?
GARRY: Voi, itseään.
ADAMUS: Mitä he tekevät?
GARRY: He kieltävät, keitä he oikeasti ovat …
ADAMUS: Aivan, aivan. Ja mitä muuta?
GARRY: … tietämättömyyden perusteella, kunnes heistä tulee tietoisia.
ADAMUS: Aivan.
GARRY: Ja sitten kun meistä tulee tietoisia ja jatkamme itsemme sabotointia, niin se on merkittävä vahinko.
ADAMUS: Aivan. Hyvä, hyvä. Siis, keskivertoihmisestä puhuttaessa, mitä sanoisit prosenttiosuudeksi, jolla he vahingoittavat itseään verrattua muihin?
GARRY: Itse asiassa se on 100 % itsensä vahingoittamista.
ADAMUS: Sata prosenttia. Okei, hyvä. Ja miksi sanot niin?
GARRY: Koska jokaisella ihmisellä on mahdollisuus täydelliseen vastuuseen, vaikka hän olisi pieni lapsi.
ADAMUS: Kyllä, totta.
GARRY: Tarkoitus ei ole syyttää heitä "huonosta arvostelukyvystä" – sitaateissa – tai riittämättömän informaation puutteesta, mutta sen tunnustaminen, etteivät he ole vastuussa, pitää heidät rajoittuneena sanomalla: "Et ole riittävän hyvä tiedostamaan todellista Itseäsi."
ADAMUS: Joo, ja on todella halpaa sanoa: "Minulla ei ole riittävästi tietoa tai informaatiota. Siksi en ole todellisuudessa vastuussa." Se on todella halpaa, koska jokaisella on se sisällään, eikä sillä ole mitään tekemistä tiedon, informaation, koulutuksen, älyn tai minkään vastaavan kanssa. Minkään vastaavan. Hyvä, okei. Pari vielä. Kiitos.
GARRY: Kiitos.
ADAMUS: Sinun pitäisi sanoittaa se, mitä juuri sanoit, ja laajentaa sitä vähän.
GARRY: Todistukseksi.
ADAMUS: Joo, joo. Ja siitä tulee todistus. Joo. Viidellä dollarilla (muutama naurahdus). Hyvä. Ihmiset vahingoittavat itseään vai toisia?
MARY SUE: Minäkin uskon, että vahingoitamme itseämme 100 prosenttia.
ADAMUS: Sata prosenttia. Okei. Miksi?
MARY SUE: Koska ei ole erillisyyttä. Kaikki on meidän energiaamme.
ADAMUS: Okei. Aivan, aivan. Hyvä. Siis miksi uutisissa kuullaan koko ajan vahingon tekemisestä toisille?
MARY SUE: Koska ajattelemme, että kaikki on ulkopuolellamme. Energia on ulkopuolellamme. Elämämme tapahtumat ovat ulkopuolellamme, ja reagoimme niihin aina.
ADAMUS: Siis jos esittäisit tyypilliselle ihmiselle saman kysymyksen: "Vahingoitatko sinä itseäsi vai vahingoittaako sinua kaikki ulkopuolella?", mitä hän sanoisi?
MARY SUE: Syyttää toisia.
ADAMUS: Syyttää toisia. Ja minkä prosenttiosuuden luulet hänen lukevan omaksi syykseen? Tyypillisen ihmisen.
MARY SUE: Kenties 20, 25.
ADAMUS: Se on ehdottomasti oikein. Joo, joo. Hän ottaa vastuun kenties 20 prosentista, ja kaikki muu on ulkopuolista maailmaa. Kaikki muu on kaikkia muita.
MARY SUE: Kyllä.
ADAMUS: Joo. Siis kärsimyksen ja vapauden on erittäin vaikeaa olla rinnakkain – palaten yhteen tämän päivän pointtiini. No, siitä syystä olemme täällä. Siitä syystä olemme täällä. Okei.
MARY SUE: Okei.
ADAMUS: Otan vielä yhden.
LINDA: Okei.
ADAMUS: Ihmiset, vahingoittavat enemmän itseään vai toisia?
SHAUMBRA 2 (mies): Itseään.
ADAMUS: Itseään. Ja miksi sanot niin?
SHAUMBRA 2: Koska … kaikki ne syyt, joita kaikki muut sanoivat.
ADAMUS: Aivan. Haluatko lisätä mitään siihen?
SHAUMBRA 2: Syyllisyys, epäily, kaikki ne jutut.
ADAMUS: Joo, joo. Mitä sinä olet tehnyt vahingoittamaan itseäsi?
SHAUMBRA 2: Jäin suhteeseen vähän pidempään, kuin minun olisi pitänyt.
ADAMUS: Joo. Miten paljon pidempään?
SHAUMBRA 2: Edelleen (naurua).
ADAMUS: Joo. No, hän ei sattuisi katselemaan tänään, eihän?
SHAUMBRA 2: En tiedä.
ADAMUS: Et tiedä, okei. Miksi? Miksi tekisit niin?
SHAUMBRA 2: Se tuntuu kai ohjelmalta, jota olen pyörittänyt pitkän aikaa.
ADAMUS: Aivan, aivan. Aivan. Ohjelman ollessa, ettet voisi selviytyä yksin?
SHAUMBRA 2: Rajoitteet, raha, kaikki ne jutut joilla ei ole merkitystä.
ADAMUS: Aivan. Eikä niillä ole merkitystä. Tarkoitan, että se kaikki on hyvin totta, kun on aivan sen keskellä – hyvin totta. Ja "mitä tapahtuu, jos eroamme", ja myös taloudellisesti, mitä tapahtuu. Mutta myös, missä sitten on sellainen outo tukijärjestelmä, johon olet tottunut.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Missä se on? Pystytkö tekemään sen itse? Löydätkö koskaan ketään, joka rakastaa sinua? Voitko olla yksin ilman sitä? Ja olet oikeassa, se on ohjelmoitu sisään. Milloin aiot lopettaa sen?
SHAUMBRA 2: Pian (he naureskelevat).
ADAMUS: Huomenna.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Huomista ei koskaan oikeasti tule. Ei, vaan tarkoitan, että haluaisin selvän vastauksen. Milloin aiot lopettaa sen?
(Mies pitää tauon)
Onko sinulla kännykkä mukanasi? Voimme soittaa nyt (jotkut yleisössä sanovat "voi ei!")
SHAUMBRA 2: Haluaisin sanoa "nyt".
ADAMUS: Nyt. Mutta miksi ei? Miksi ei? Mikä pitää sinut tuossa suhteessa?
SHAUMBRA 2: Pelko.
ADAMUS: Minkä pelko?
(Hän pitää tauon)
Kun sanot sen, sinulle tekee itse asiassa todella hyvää päästää se ulos.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Ja muuten, huoneessa on ihmisiä, joilla on paljon suurempia tarinoita, joten älä ole huolissasi, että menet rajan yli täällä. Paljon suurempia. Minkä pelko? Mikä on suurin asia, joka tulee mieleesi – keksin vain jotain? Minkä pelko?
SHAUMBRA 2: Tuomitsemisen.
ADAMUS: Tuomitsemisen. Kenen taholta?
SHAUMBRA 2: Toisten.
ADAMUS: Toisten. Ettet voisi onnistua suhteessa?
SHAUMBRA 2: Uskon sen olevan osa sitä.
ADAMUS: Toiset ihmiset vain katsovat sinua, ja miten he katsovat sinua, ja. Joo.
SHAUMBRA 2: Mm hmm.
ADAMUS: Okei. Se on erittäin totta, tavallaan, mutta se kaikki on suurta esitystä.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Tarkoitan, että se on todella valtavaa esitystä. Siis elät tässä suhteessa ja tavallaan periaatteessa sanot: "No, toivon, että se paranee, mutta kenties se ei parane. Ja olen päättämätön enkä muuta mitään", ja sitten 20 vuotta menee, ja se on kuin: "Miksi en tehnyt mitään silloin?" En kehota lähtemään tuosta suhteesta. En sanonut lainkaan niin. Kehotin muuttamaan tuota suhdetta.
SHAUMBRA 2: Siinä on täysin tolkkua.
ADAMUS: Se sinun vain täytyy tehdä, joo. Ja jos se merkitsee lähtemistä, niin ok. Jos se merkitsee lähtemistä lyhyeksi ajaksi, pienen hengähdystauon saamista, aikaa poissa toistenne luota, niin se on ok. Mutta muuta dynamiikkaa tuossa suhteessa. Miten kauan olet ollut siinä?
SHAUMBRA 2: Kaksitoista vuotta.
ADAMUS: Joo. Ja luuletko, että tuolla suhteella on mitään tekemistä karman, entisten elämien, entisten yhteisten kokemusten kanssa?
SHAUMBRA 2: Erittäin paljon.
ADAMUS: Erittäin paljon. Okei, muuta sitä. Päästä irti karmasta. Sinä voit tehdä sen, tai voitte tehdä sen yhdessä. Jos sinä teet sen, sanot: "Olen valmis karman osalta". Nimittäin karma on kuin karuselli, se vain pyörii ja pyörii ja pyörii ympäri, kunnes sanot: "Lähden pois." Se voi tehdä tästä ihmisestä, kumppanistasi, hyvin vihaisen, koska hän haluaa jatkaa karusellipeliä, ja sinun täytyy olla valmis kohtaamaan se. Sinun ei tarvitse edes sanoa sitä hänelle. Sanot vain: "Lähden pois tuosta karmakarusellista. Olen valmis sen osalta, se on paketoitu, loppu. Kaikki on ratkaistu." Mutta toisaalta kumppanisi saattaa myös sanoa: "En tiedä, mitä se on, mutta jokin juuri kohosi tässä suhteessa, ja näen sinut täysin eri tavalla."
SHAUMBRA 2: Hmm.
ADAMUS: Siis kun kehotan muuttamaan sen, se ei merkitse lähtemistä huomenna. Se merkitsee sen muuttamista, okei?
SHAUMBRA 2: Joo, siinä on tolkkua.
ADAMUS: Siinä on paljon vanhaa karmaa. Siinä on paljon, paljon, paljon, paljon syyllisyyttä, ja syyllisyys on yksi kaikkein ilkeimmistä asioista. Ihmisen syyllisyys ja häpeä on vaikein asia. Hyvä.
SHAUMBRA 2: Huijaa pois energiasta.
ADAMUS: Se huijaa. Se huijaa, joo. Ja sinulla tapahtuu tällä hetkellä paljon lohikäärmeasioita elämässäsi. Lohikäärmeesi tavallaan vetää asioita ulos sinusta, ja sitä on vähän pakahduttavaa ja vähän vaikeaa käsitellä tällä hetkellä. Mutta lohikäärme on siinä hyvästä syystä – se tapahtuu päästäksesi läpi tästä roskasta.
SHAUMBRA 2: Kiitos.
ADAMUS: Varmasti. Hyvä. Otetaan vielä yksi. Tämä on niin hauskaa – minulle. Minulle, ei teille, herranen aika! (Adamus naureskelee) Ei. Kuka todella haluaa saada mikrofonin? Ihmiset vahingoittavat itseään vai toisia?
MARY: Itseään.
ADAMUS: Itseään. Mikä prosenttiosuus?
MARY: Luultavasti sata, joo.
ADAMUS: Sata, okei.
MARY: Tavallaan pidän … joo.
ADAMUS: Mitä he tekevät satuttamaan itseään, vahingoittamaan itseään?
MARY: He epäilevät itseään. He sabotoivat itseään. He eivät luota itseensä. He, tota …
ADAMUS: Miten se toteutetaan? On epäilyä, luottamuksenpuutetta, kaikkea muuta. Miten he toteuttavat sitä nyt?
MARY: No, kuten sanoit muutama minuutti sitten, pienenä pysyminen – se on todella iso juttu. Pienenä pysyminen on iso.
ADAMUS: Pienenä pysyminen on iso. Joo, joo (vähän naureskelua). T-paitoja. Miksei joku … Sart, sinun pitäisi perustaa t-paitatehdas rekkaan tai jotain, ja sillä hetkellä kun keksimme näitä mahtavia lauseita, juokset sinne ja valmistat niitä (Mary naureskelee).
SART: Minun täytyy tehdä se.
ADAMUS: Pienenä pysyminen on iso. Joo, joo. Siis, miten muuten he toteuttavat sitä? Ja annan sinulle esimerkin johdattelemaan siihen. Viiltely. Viiltely. Tiedät, mitä se on.
MARY: Voi, luoja, joo.
ADAMUS: Ihmiset vain viiltelevät itseään. Miksi?
MARY: Minulla ei ole … No …
ADAMUS: En sano, että sinä teet sitä. Sanon, että ihmiset tekevät sitä.
MARY: Joo, joo. Itseinhoa.
ADAMUS: Itseinhoa, joo, joo. Ja kun he eivät saa riittävästi rangaistusta ulkopuoliselta maailmalta, he alkavat tehdä sitä itselleen.
MARY: Juuri niin, joo.
ADAMUS: Mutta se on myös mielenkiintoinen tapa tuntea.
MARY: Joo, juuri niin.
ADAMUS: Nimittäin ihmiset – ihmiset …
MARY: Aistimus, joo.
ADAMUS: Tulemme puhumaan siitä ProGnostissa, mutta ihmisen tunteminen – kyky aistia ja tuntea – vähenee ja vähenee. Kaikki tulee vain harmaammaksi koko ajan. Kiitos, Linda (vähän naureskelua; Lindan asu ja iho on täysin harmaa). Tulee harmaammaksi, joten heidän täytyy tehdä asioita luodakseen vähän jännitystä elämäänsä.
MARY: Minusta energia planeetalla yleisesti ottaen lisääntyy monin tavoin meillä ja kaikessa muussa, ja näin on tunne, että meidän täytyy tuntea jotain, ja kuitenkaan yhteiskunnassa ja teknologiassa ja kaikessa konemaailmassa ja kaikessa muussa ei ole kyse tuntemisesta. Siis, se on tapa ylittää tuo maailmojen välinen silta jonkinlaiseen aistilliseen ja tunnemaailmaan.
ADAMUS: Joo, joo, vaikka se sattuu.
MARY: Vaikka se sattuu.
ADAMUS: Ainakin se tuntuu. Ja kun tuntee jotain, se muistuttaa, että on elossa, vaikka tuntuu pahalta.
MARY: Juuri niin, joo.
ADAMUS: Tarkoitan, että se on hyvin outoa. Ihmispsyyke on erittäin outo, ja pian mennään sekopäämittarista yli.
MARY: Joo.
ADAMUS: Se on vain hyvin kummallista, hyvin kummallista. Hyvä. Kiitos vastauksistanne, teille kaikille.
Adamuksen vastaus
Minun vastaukseni on yhtenevä sen kanssa, mitä te kaikki sanoitte. Ihmiset tekevät enemmän vahinkoa itselleen kuin toisille. Luette sanomalehdistä siitä, mitä ihmiset ovat tehneet toisille ihmisille, koska no, siitä ei kai tulisi kovin hyvää luettavaa, kun olisi kaikkia näitä juttuja itse-epäilystä ja henkilökohtaisesta kärsimyksestä ja sellaisesta. Mutta sanoisin, että lähes 100 % kärsimys- ja tuskaenergioista käytetään itseen ja sitten toisinaan hyökätään ulkoisesti ja vahingoitetaan toisia, koska yksinkertaisesti täytyy tehdä se – se täytyy ulkoistaa.
Olen itse asiassa yllättynyt, ettei planeetalla ole enempää väkivaltaa, ihmisten hyökkäämistä. Kuulette siitä aina silloin tällöin – ampuminen tai pommin räjäyttäminen tai jotain vastaavaa. Mutta ottaen huomioon kaiken, mitä ihmiset pitävät nyt sisällään, kaiken tuon tuskan ja vahingon, jota he tekevät itselleen, on surullisinta, etteivät he oikeasti tiedä, miten sen saa ulos. He eivät tiedä, miten sen saa ulos, joten se jatkuu ja jatkuu, tai he eivät puhu siitä tai heillä ei ole mitään vapautusmekanismia sille. Siis, on paljon itsensä vahingoittamista. Eikä sen tarvitse olla fyysistä. Se voi olla kaikkea, huumeita ja alkoholia – riippuvuuksia. Se voi olla vain elämistä pienenä, elämistä harmaana. Se voi olla vain jatkuvaa elämistä pimeässä – toisin sanoen, näkemättä kaikkia mahdollisuuksia omassa elämässä – koska he eivät tunne olevansa arvokkaita. Mutta on valtava määrä itsensä vahingoittamista tällä planeetalla.
Sen vuoksi palaan tuohon toteamukseen, että vapauden ja kärsimyksen on hyvin, hyvin vaikea olla rinnakkain. Ja sanon sen tavallaan varoituksena siinä, mitä te teette tällä planeetalla sellaisina, jotka tuovat valoa, koska tulee aikoja, jolloin tunnette todella surua, jollaista ette ole koskaan ennen tunteneet tällä planeetalla ja jolloin olette hyvin auki tuntemaan, ja voitte tuntea, mitä ihmiset tekevät. On toisinaan vaikeaa myös ylösnousseille mestareille tulla tälle planeetalle työskentelemään ihmisten kanssa, koska niin herkkiä ja tuntevia kuin olemme, on vaikeaa nähdä ihmisten elävän tässä hypnoottisessa kärsimystilassa ja tietää, ettei niin tarvitse olla. Ja arvatkaa mitä? Toivottavasti te olette niitä, jotka tekevät valtavan muutoksen koko tuossa ketjureaktiossa tällä planeetalla.
Ette ole täällä valaistumistanne varten, tai ette ole täällä työstämässä valaistumistanne. Olette täällä planeetan mahdollisuuksia varten. Se voi toimia tai olla toimimatta. He voivat ottaa sen vastaan, he voivat olla ottamatta. Sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Sillä on merkitystä, että olette täällä näyttämässä heille, että voisi olla paljon enemmän.
Ja aloitin tämän kaiken sanomalla, että teillä on tämä … Rakastan pukeutumista, näyttelemistä, koska oivallatte, että teissä on monia osia, monia puolia. Ja kun pukeudutte, kun esitätte vähän, niin oivallatte, ettei teidän tarvitse pelata tuota ihmispeliä enää, pukeutua epäilykseen tai pukeutua ajattelemaan, että se mitä olette tällä planeetalla tekemässä tässä elämässä, on epäuskottavaa. Se ei ole. Se ei ole. Se on tavallaan helppoa. Tiedän, että saatatte ajatella "Kuka, minäkö?" Tuo "kuka, minäkö?" -aspekti tulee ulos ja sanoo: "Olen täällä tekemässä sitä? Olen vain puolimäntti." Ja siihen sanotaan ei. Ei.
Lakataanpa pelaamasta tuota peliä, okei? Pelasimme tuota "mikä on sinun pelisi" -peliä, kun olimme Itävallassa hiljattain. Mikä on sinun pelisi? Lakataan pelaamasta tuota "kuka, minäkö?" -peliä. Lakataan pelaamasta tuota "en tiedä, olenko valmis tähän kaikkeen" -peliä.
Edessä on mielenkiintoisia aikoja, ja ne voivat sisältää paljon hauskaa, ne voivat olla iloisia. On valtavan surun aikoja, koska näette sen vahingon, jota ihmiset tekevät itselleen, vaikkei niin tarvitse olla. Se ei ole vahinkoa, jota tulee ulkopuolelta. Ja siitä syystä sanon, että shaumbrat, ihmiset, lopettakaa kaikki nämä taistelut kaiken yritysraivon tai sortaja-aspektinne kanssa ja kaiken sen muun.
Ihmisen vahingoittuminen tulee tuolta ihmiseltä, ei ulkopuolelta, ei yrityksiltä tai poliitikoilta tai laitoksilta tai mistään muusta. Vahinko jota ihmiset tekevät itselleen, tulee heiltä itseltään. Siitä syystä kehotan luopumaan näistä aatteista. Luopukaa kaikista näistä taisteluista ja tappeluista. Teidän täytyy pysähtyä ja tuntea hetken, mitä energia oikeasti on ja mitä tietoisuus oikeasti on, ja niin planeetta muuttuu. Tartutte aseisiin kaikkea vastaan, mitä se sattuukin olemaan, tuo päivän taistelu – tartutte aseisiin sitä vastaan, ja käytte hävittävää taistelua. Itse asiassa vahvistatte noita sortamisenergioita, mistä tahansa tuo sortaminen tuleekin – yrityksiltä tai luoja tietää mistä, avaruusolennoilta tai poliitikoilta tai mistä tahansa. Vahvistatte sitä, kun tartutte aseisiin. Meillä on muuta työtä tehtävänä tällä planeetalla, ja se on tunnistaa, että ihmisen vahingoittuminen tulee sisältä. Se tulee sisältä.
Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä. Kunnolla syvään henkeä.
(Tauko)
Henkinen kypsyys
Haluan puhua vähän kypsyydestä, henkisestä kypsyydestä. Kypsyys on tavallaan hassu sana. Toivon, että olisi jotain parempaa – "aikuinen" tai "viisas" kai olisi parempi sana sille. Kypsyys.
Useimmilla ihmisillä ei ole kypsyyttä tai viisautta käsitellä energiaa. He vahingoittavat itseään sillä. Jos voisimme yhtäkkiä näyttää muille ihmisille, mitä energia itse asiassa on – kävimme läpi koko tämän asian, energia on kommunikointia, täältä se tulee, näin saat sen palvelemaan itseäsi – useimmat heistä käyttäisivät sitä vahingoittamaan itseään tai toisia. Luultavimmin itseään, ja sitten mahdollisesti toisia. Ja jos joku todella ymmärtäisi energiaa ja sitä, miten se toimii, vahinko voisi olla suurempi kuin mikään ydinpommi, mikään ase joka planeetalla tällä hetkellä on, koska yhtäkkiä ymmärretään energiaa.
Meiltä vei pitkän aikaa päästä tähän pisteeseen. Olemme puhuneet energiasta vuosia. Jos teette haun kaikesta Crimson Circlen aineistosta – Tobiaksen ja minun aineistostani vuosien saatossa – luultavasti tavallisin yksittäinen sana, jokin muu kuin "the" (suom. huom. määreinen artikkeli) tai "ja", on "energia". Olemme puhuneet siitä pitkän aikaa, todella valmistelleet teitä tähän kohtaan, jossa olette ensinnäkin tarpeeksi viisas oivaltamaan, että mitään kokemusta elämässänne, erityisesti surua tai tuskaa tai kärsimystä tai mitään vastaavaa, ei ole aiheutettu ulkopuolelta. Ei ole aiheutettu. Esititte sen ulkopuolella, mutta se kaikki tuli sisältä.
Jokainen kokemus jonka kävitte läpi, toi perimmiltään teitä siihen viisauskohtaan ja siihen ymmärryskohtaan, että ennen tätä, ennen kuin olitte tällä viisaus- ja kypsyystasolla, ette oikeasti voineet ottaa energiaa elämäänne uudella ja erilaisella tavalla. Teitä on tavallaan rakennettu siihen, johdatettu siihen, mutta nyt olette siinä kohdassa ja teillä on viisutta, teillä on kypsyyttä antaa energian palvella teitä. Olemme puhuneet siitä ainakin 5.2 vuotta tai kenties pidempään, ja nyt tulee se aika. Se on tavallaan iso … Olemme puhuneet siitä, joten tämä ei ole uutta, mutta on uutta todella tehdä tämä.
Haluaisin käyttää tätä päivää tässä Halloween-shoudissa tavallaan tuona risteyskohtana. Olemme puhuneet paljon energian antamisesta palvella teitä ja siitä, mitä energia on, ja kaikesta muusta. Tehdäänpä se nyt. Tehdään se nyt. Se ei välttämättä tapahdu yhdessä yössä, mutta vanha prosessi on muuttunut. Teillä on nyt kypsyyttä käsitellä ja käyttää energiaa ja sallia energia.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa ja tuntekaa sitä. Sanon tässä sitä, että te ette vahingoita itseänne, joten lakatkaa pelkäämästä energiaa. Ettekä te vahingoita muita.
Siis ottakaa koko tämä käsitteellinen ja teoreettinen asia energiasta ja siitä, mistä se tulee ja miten sitä käytetään, ja kaikki vastaava, ja tuokaa se mielestä, ajattelusta tai filosofiasta koko olemukseenne, koko ruumiillistumaanne. Toisin sanoen, sallikaa energian nyt palvella teitä.
Teillä on kypsyyttä, vaikka jotkut teistä epäilevät sitä tällä hetkellä. Sanotte: "No, olen lähellä, mutta en ole aivan vielä siinä." Ei, vaan te olette siinä. Te olette siinä. On peliä, valtavaa ja suurta peliä teeskennellä, että te ette ole aivan siinä. Ja jotkut teistä pelaavat tuota peliä, koska tavallaan sanotte: "En ole aivan varma, että olen valmis tähän." Te olette valmis.
Ensinnäkin energia on kokonaan teidän, ettekä te tee nyt energialla mitään, mitään, mitään vahingoittamaan itseänne. Se oli menneisyydessä. Se on mennyttä. Valmis. Ette mitään. Ette vahingoita itseänne, ettekä vahingoita toisia. Yhtäkkiä energia toimii teidän hyväksenne – ette yhtäkkiä ala ottaa huumeita tai juoda liikaa tai käyttäytyä kummallisesti – siis kummallisemmin kuin jo käyttäydytte (vähän naureskelua).
Siis vetäkää syvään henkeä, ja haluan muuttaa tämän käsitteestä, filosofiasta, opetuksesta ruumiillistetuksi todellisuudeksi, mutta teidän täytyy tehdä se kanssani. Vetäkää syvään henkeä ja sallikaa.
Se on itse asiassa hemmetin yksinkertaista. Hemmetin yksinkertaista, mutta vaaditaan tovi päästä siihen.
Teillä on nyt viisautta. Ja taas kuulen joidenkin teistä sanovan: "En ole aivan valmis" tai "En ole oikein varma." Ei, te olette. Kuulkaa se – teillä on ylösnoussut mestari kertomassa sen – "Teillä tosiaan on viisautta sallia energian palvella teitä."
Vetäkää syvään henkeä tässä kohtaa, ja ruumiillistakaa se nyt, eli pään ajatuksesta koko olemukseenne. Ruumiillistakaa se. Eläkää se. Todella eläkää se.
(Tauko)
Hyvä.
Nimittäin kypsyys, viisaus … Jos teillä ei olisi sitä, jos henkilöllä ei olisi sitä ja yhtäkkiä hän ottaisi eliksiiriä ja tietäisi, miten saadaan energia toimimaan hänen hyväkseen, niin kyllä, se musertaisi hänet. Hän käyttäisi sitä väärin. Hän käyttäisi sitä ensin itsensä vahingoittamiseen. Itsensä vahingoittaminen on tapa testata itseään: "Olenko arvokas? Pääsenkö yli tästä esteestä? Pääsenkö ohi tästä itse määrätystä oppitunnista?" Emme tarvitse sitä enää. Meidän tarvitsee sallia energian palvella teitä.
Käytännön taikuutta modernille Merlinille
Seuraava. Viime sessiossamme keksin pienen jutun nimeltään "Käytännön taikuutta modernille Merlinille", todella yksinkertaisia perusasioita, todella helppoja asioita.
Mistä puhuimme viime kerralla, viime shoudissa? Mikä oli tuo käytännön taikuusjuttu? (Eräs nainen sanoo "avaudu energialle"). Pysykää avoimena energialle, joo. Ja vaikka autokolari uhkaa tai näette purkin tulevan alas hyllyltä ja osuvan kohta päähänne, mitä se sattuu olemaankin, tai olette juuri joutumassa tappeluun puolisonne kanssa tai mitä se sattuu olemaankin, on taipumusta tuoda energia sisään, sulkea energia. Se on kuin hanan kääntäminen – haluatte vähentää tulevan veden määrää. Ei – täysin päinvastoin.
Silloin vedätte syvään henkeä laukaisinsananne kera, jos teillä on sellainen, tai laukaisinajatuksen, mitä se onkin – pysähdytte hetkeksi ja avaudutte. Tarkoitan, että se on tavallaan kummallista, koska ajattelette: "Miksi minun pitäisi avautua tänä aikana, joka voisi olla todellinen katastrofi?" Se on taikuutta, koska yhtäkkiä avaudutte energialle. Sallitte enemmän todennäköisyyksiä ja mahdollisuuksia ja potentiaalia kuin koskaan ennen. Silloin tapahtuu taikuutta. Silloin sitä tapahtuu.
Tämän päivän käytännön taikuus moderneille Merlineille on erittäin yksinkertainen. Olemme puhuneet siitä aiemmin, mutta haluan, että se tallennetaan historiankirjoihin: 100 prosenttia energiasta jonka kohtaatte, on teidän. Ei ole mitään ulkopuolista energiaa.
Minulle se on hyvin yksinkertaista, täysin ilmiselvää, mutta tuntekaa kuitenkin ihmiskuntaa, muita ihmisiä, ihmisiä joita tunnette. He menevät jonnekin muualle hakemaan energiaansa. He eivät ehkä kutsu sitä energiaksi. He ehkä kutsuvat sitä palkkapussiksi tai tunnetueksi. He voivat kutsua sitä miksi hyvänsä. He menevät jonnekin muualle, myös Jumalan kaltaisiin paikkoihin. Jumalalla ei ole energiaa. Tarkoitan, että vaikka menisitte anomaan Jumalalta, menisitte polvillenne rukoilemaan: "Voisinko saada vähän energiaa?" Jumala sanoo tavallaan: "Minulla ei ole yhtään energiaa. Minulla ei ole yhtään. Olen pelkkää tietoisuutta. Mistä sinä puhut? En ole energiaa."
Se kaikki on teidän. Jokainen hitunen. Sitten kun ymmärrätte sen, että mikään ei ole ulkopuolellanne. Ja jälleen se on yksi noista kummallisista asioista. Sanotte kuin: "Joo, mutta tuo puu tuolla ei ole minun energiaani." Se on. Se kaikki on teidän energiaanne. Itse asiassa todellisuudessa siellä ei ole mitään puuta. Ei ole mitään puuta. Se kaikki on teidän energiaanne. Se mitä näette tässä (osoittaen itseään), on teidän energiaanne, rakkaat ystäväni. Se on sitä.
Pelaamme mahtavaa ja suurta peliä tässä, että energia on ulkopuolellanne ja teidän täytyy jotenkin mennä hakemaan sitä. Pelaamme mahtavaa ja suurta peliä siinä, että minä olen ulkopuolinen energia nimeltään Adamus Saint-Germian. Ei, se on teidän energiaanne.
Se tavallaan saa mielen sekoamaan. Mieli on kuin: "No, en tiedä. Anna minun koskettaa sinua. Ei, sinä et ole …" Se on teidän energiaanne. Se on kaikki teidän havaintonne. Ja sanon, että se on teidän "energiaanne", mutta voisin korvata tuon sanan myös "havainnolla". Se on periaatteessa sama asia. Energia on vain tapa havaita. Energia on laulu. Se on kommunikointia. Se on tapa havaita ja kokea.
Siis käytännön taikuutta modernille mestarille on yhtäkkiä ymmärtää: "Se on minun energiaani. Kaikki on minun."
Ihmiset haluavat syyttää toisia ihmisiä ja ajatella, että kaikki on heidän ulkopuolellaan, ettei heillä ole paskaakaan, että heillä on hyvin, hyvin vähän eikä heillä ole kontrollia. Se on peliä. Se on huonoa peliä, mutta se on peliä. Ja moderneina Merlineinä te käsitätte: "Ei, se kaikki on minun energiaani, minun havaintoni. Minun ei tarvitse saada sitä mistään. En tarvitse energiaa mistään muualta. En tarvitse kenenkään hyväksyntää mihinkään. Se kaikki on minun." Sitten alkaa hauskanpito, koska oivallatte, ettei kyse ole siitä, että monia ulkopuolisia voimia tunkeutuu sisään ja hyökkää kimppuunne ja yrittää ottaa pienen osanne, teidän pähkinänne jotka hamstrasitte talven varalle. Se on kuin: "Hetkinen nyt. Nuo ovat kaikki minun pähkinöitäni, ja tunkeutujat ovat kaikki minä." Ja se on kuin: "Vau, mitä mahtavaa peliä." Sitten alatte pitää hauskaa.
Se on ällistyttävää, koska mieli sanoo kuin: "Ei, ei, ei, ei voi olla, koska näen muita ihmisiä." Itse asiassa ei, ette oikeasti näe. On tunne havainnosta, että on muita sieluolentoja. Havaitsette heidän tietoisuutensa, mutta hahmotatte heidät oman energianne kautta. Toisin sanoen, te ette oikeasti havaitse heitä. Tarkoitan, ettei se ole heidän energiaansa. Se on teidän havaintonne. Se on teidän suuri televisio-ohjelmanne tai elokuvanne heistä. Kuvitelkaa tuo energia suurena pilvenä, sumuna, ja se on kaikki teidän. Sumun toisella puolella on sieluolento, jonka havaitsette sieluolennosta sieluolentoon, mutta energia teidän ja hänen välissään on kaikki teidän ja te vain havaitsette hänet oman energiasumunne tai -lasienne tai jonkin läpi. Mutta se kaikki on teidän energiaanne. Se on niin yksinkertaista, mutta kuitenkin mieli vastustaa sitä ja kapinoi sitä vastaan ja yrittää ylifilosofoida sitä.
Voisitteko ottaa hetken, ilman kaikkea mielen roskaa, ja vain oivaltaa: "Se kaikki on minun energiaani, ja se kaikki on täällä palvelemassa minua. Ja minulla sitä kypsyyttä, etten koskaan anna sen vahingoittaa minua, eikä sillä ole aikomusta vahingoittaa minua. Mutta se kaikki on minun, ja se on täällä palvelemassa minua." Se on hämmästyttävää. Taas kerran, silloin taikuus alkaa, koska yhtäkkiä energian ei tarvitse pelata tätä peliä. Energia tavallaan sanoo: "Voi herran tähden! Taas kerran Billy nousee ylös aamulla ja pelaa sitä peliä, että olen hänen ulkopuolellaan, joten meidän täytyy mennä sen mukaisesti, koska sitä sieluolento tekee ja sitä ihminen tekee, joten meidän täytyy pelata tätä peliä."
Kuvitelkaa, miten helpottunut energia on, kun lopulta sanotte: "Hitto! Tämä kaikki on minun. Se on minun tapani havaita ja kokea todellisuus. Se kaikki on minun." Silloin taikuus alkaa. Silloin oivallatte, ettei ole mitään ulkopuolisia voimia. Ei ole ketään, joka yrittää ottaa energiaanne. Ei oikeasti ole. Ei ole mitään suurempia energioita. Ei ole mitään mörköenergioita. Ei ole mitään sellaista. Se kaikki on teidän omaanne. Kun alatte oivaltaa sen, taikuutta alkaa oikeasti tapahtua. Sitten voitte sallia iloisesti sen palvella teitä. Ettekä te vahingoita itseänne. Se on toinen iso asia. Te ette vahingoita itseänne. Te ette vahingoita, mutta te testaatte itseänne. Tiedän minä sen. Testaatte itseänne tässä ja sanotte: "Olenko oikeasti valmis?" ja "Voinko oikeasti tehdä tämän?" Antakaa mennä ja pelatkaa "testaa itseäsi", ja oivallatte sen tehdessänne: "Hemmetti, minulla on tosiaan kypsyyttä, ja tämä on kaikki minun energiaani. Annetaanpa hauskanpidon alkaa."
Palaan pointtini, ja luultavasti minun täytyy toistaa tätä monta kertaa, että kärsimys ja vapaus eivät ole olemassa kovin hyvin rinnakkain. Lopulta ne eivät voi olla rinnakkain. Pelaamme vähän peliä muilla ihmisillä jonkin aikaa, rinnakkaineloa, jolloin olette edelleen fyysisessä kehossa tällä planeetalla vapaana mestarina – vapaamuurarina. Ei, vaan vapaana mestarina (vähän naureskelua). Minulta menevät omat elämäni sekaisin (lisää naureskelua). Olette täällä vapaana mestarina, ja olemme jonkin aikaa rinnakkain kärsimyksen kanssa. Mutta se on kärsimystä, jonka muut ihmiset valitsevat. Te olette vapaudessa, ja joinain päivinä se on vaikeaa.
Puhumme siitä, kun menemme eteenpäin tässä – miten käsitellään noita todellisia "en voi sietää ihmisiä enää" -päiviä, joita teille tulee (muutama naurahdus). Kyllä, te olette kuin: "Ei, vaan oikeasti, Adamus, en oikeasti voi sietää enää ihmisiä. En oikeasti, Adamus. Olen valmis! Onko jotain paikkaa, toista planeettaa, jolle voin mennä ja jolla minun ei tarvitse koskaan enää kohdata ihmisiä? Koska hitto soikoon! he kärsivät koko ajan. Sitä he vain tekevät. He nousevat ylös aamulla ja kärsivät, ja he menevät nukkumaan illalla ja kärsivät, ja he kärsivät unissaan." Aion vain pysähtyä hetkeksi, ja lakattuani nauramasta sanon: "Ei siitä ole kovin kauan, kun sinä pelasit tuota peliä. Mikä on muuttunut? Mikä on eri tavalla nyt?"
Vedetäänpä syvään henkeä. Mistä puhuimme tänään? Hyviä juttuja, joo. Todella hyviä juttuja. Se tosiasia, että olette kasvaneet nyt aikuiseksi ettekä vahingoita itseänne energialla. Okei, se on joka tapauksessa teidän energiaanne. Ette vahingoita itseänne energiallanne. Alleviivataan se, kenties tupla-alleviivataan se. Olette kasvaneet nyt tarpeeksi aikuiseksi, että te ette vahingoita itseänne omalla energiallanne ettekä vahingoita muita ihmisiä. Siis pitäkää hauskaa sen kanssa nyt. Antakaa sen tulla teille. Ja lakatkaa teeskentelemästä, että se tulee jostain muualta, okei?
Otan teidät itse teossa kiinni siitä tulevissa shoudeissa. Oikeasti otan kiinni. Se ei ole vain vessareissu, se on … Mitä muuta voisimme tehdä täällä? (Vähän naureskelua) Aioin sanoa, että istua Vilin kanssa kopissa, mutta ei, hän on liian mukava. Hän ei tarvitse sitä. Keksimme jotain, jotain todella ällöttävää, jota teidän täytyy syödä kaikkien edessä (lisää naureskelua). Olen nähnyt ihmisten televisio-ohjelmia. He tekevät sitä ja saavat paljon katsojia. Mistä siinä on kyse? Me puhumme elämää muuttavista, maailmaa muuttavista asioista, ja katsokaa, meitä katselee vain pieni kourallinen ihmisiä. Siis hyvä, alamme syödä ällöttäviä asioita. Kenties useammat ihmiset katselevat. Tai sitten ei.
Hän sulautuu täysin taustaan (viitaten Lindaan, joka sulautuu harmaaseen seinään). En ole melkein nähnyt häntä koko aikana (naurua). Hän sulautuu täysin taustaan. Voisimmeko saada kuvan siitä? Joo, joo. Harmaa aspekti, joo. Hän on melkein kuin hiljainen, ja tavallisesti tunnen energioita tulevan Eesan Lindasta hyvin voimakkaasti. Mutta tänään hän tavallaan vain sulautuu taustaan.
Vedetään syvään henkeä, ja haluaisin tehdä merabhin, mutta vähän erilaisen version siitä. En osaa sanoa, nauraako hän vai hymyilee vai on unessa (viitaten taas Lindaan; lisää naurua ja nainen sanoo "hän ei ole unessa"). Hän ei ole unessa.
Mutta ennen kuin menemme pidemmälle, teemme uudentyyppisen merabhin. Se on tarina ja merabh. Siis miten kutsumme sitä, storabh tai jotain (vähän naurua; suom. huom. yhdistetty "story" (=tarina) ja "merabh"), mutta siitä tulee hauskaa. Kehitämme merabhia.
Arvokas lähteminen
Mutta ennen kuin teemme sen, ymmärtääkseni on kysymyksiä. Tri Cheryl (Bornt), sinulla on kysymys minulle, Cauldre sanoi.
TRI BORNT: Ai jaa.
ADAMUS: Haluaisitko tulla tänne eteen?
TRI BORNT: Totta kai.
ADAMUS: Mahtavaa. Muuten, kiitos kovasti hemmottelusta, olemisesta kaikkien kanssa viime kuussa (viitaten elokuun 2019 shoudiin). Se teki valtavasti hyvää monille ihmisille.
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: Oli koko ajan valtava määrä myötätuntoa ja suurta arvokkuutta sinun puoleltasi. Siis mikä on kysymyksesi?
TRI BORNT: Voisinko vähän kertoa parista viime kuukaudestani?
ADAMUS: Joo.
TRI BORNT: Minulle on tapahtunut paljon, kuten voi arvata. Olen saanut paljon upeaa tukea – sähköposteja, tekstiviestejä, puhelinsoittoja – ihmisiltä ympäri maailmaa.
ADAMUS: Eikö se ole kaunista?
TRI BORNT: Se on ollut upeaa. Siis, olen käyttänyt paljon aikaa sähköposteihin vastaamiseen ja ihmisten kanssa puhumiseen ja tavallaan vain kertoen heille, mitä olin tekemässä. Myin taloni. Myin autoni. Tyhjensin eläketilini. Olen ottanut melkein kaikki rahani pankkitileiltä ja tunnistanut joukon ihmisiä, joille olen voinut antaa sitä. Ja on ollut upea ilo kyetä koskettamaan ihmisiä, myös taloudellisesti, ja tehdä heidän elämästään täysin erilaista. Ja olen saanut mahtavaa kiitollisuutta ihmisiltä, joille olen voinut tehdä sen. Mutta se antaa minulle iloa, eikä ole mitään hyötyä jättää rahojani makaamaan tilille, joten olen huolehtinut nyt kaikesta. Jokseenkin kaikesta.
ADAMUS: Jokseenkin. Sanoit "jokseenkin kaikesta", et kaikesta. Siis mitä on hoitamatta?
TRI BORNT: No, asioista joihin minulla on jotain sanottavaa.
ADAMUS: Aivan.
TRI BORNT: En ole löytänyt tytärtäni – se on yksi asia, jonka olisin halunnut tehdä. Mutta kuten puhuit tänään, se on kenties …
ADAMUS: No, minun täytyy kuitenkin pysäyttää sinut tähän.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Miksi et ole löytänyt tytärtäsi?
TRI BORNT: Palkkasin yksityisetsivän. Olen etsinyt häntä vuosia. Palkkasin yksityisetsivän, eikä hän antanut minulle mitään informaatiota hänestä.
ADAMUS: Ai jaa.
TRI BORNT: Hän halusi minun maksavan tuosta informaatiosta, mutta sitten hän ei antaisi sitä minulle (Adamus naureskelee lempeästi). Siis se on yksi asia, jonka olisin halunnut …
ADAMUS: Miksi et ole löytänyt häntä? Tarkoitan, että annoit minulle käytännön syitä. Mikä energeettinen syy on sen takana?
TRI BORNT: Ajattelen … (hän naureskelee)
ADAMUS: Tunne.
TRI BORNT: Sallitaanko minun sanoa "ajatella"?
ADAMUS: Totta kai, totta kai.
TRI BORNT: Okei, tunnen, että ex-mieheni hyväksikäytti häntä pahasti lapsena, ja korostan sanaa "ex".
ADAMUS: Tulpa-ex itse asiassa.
TRI BORNT: Tupla-ex.
ADAMUS: Joo, joo.
TRI BORNT: Ja lapselle on luonnollista syyttää toista ihmistä – tuota ihmistä on turvallista syyttää – mutta hän saattaa ajatella, etten suojellut häntä.
ADAMUS: Luuletko?
TRI BORNT: Joo.
ADAMUS: Joo. Okei, siis miksi …
TRI BORNT: Hän ei tiedä, miten paljon todella yritin suojella häntä.
ADAMUS: … on tämä tilanne, ettet ole löytänyt häntä, koska olemme pääsemässä … Teille jotka vasta alatte katsella ettekä kuunnelleet meitä viime kuussa, niin sinä olet valmis tekemään siirtymän.
TRI BORNT: Olen valmis lähtemään.
ADAMUS: Joo.
TRI BORNT: Olen ehdottomasti valmis.
ADAMUS: Ja puhuimme viime kuussa ja sanoin: "Haluatko jäädä? Kenties voisimme löytää tavan peruuttaa tämän kaiken", ja sinä sanoit: "Ei helvetissä."
TRI BORNT: En (hän naureskelee).
ADAMUS: Siis, viimeistelet tällä hetkellä keskeneräisiä asioita.
TRI BORNT: Mm hmm.
ADAMUS: Joo. Ja yksi niistä on tyttäresi. Energeettisesti, miksi et ole löytänyt häntä?
TRI BORNT: Minun täytyy mennä vessaan tästä kysymyksestä (he nauravat).
ADAMUS: Sinun täytyy sanoa vain: "Hupsista!" (Naurua) Voi eiii! Tarkoitat siis sanoessasi: "En tiedä." Sinun täytyy vain sanoa: "Vastaus on vielä oivaltamatta."
TRI BORNT: Vastus on vielä oivaltamatta. Se ei tule tietoisuuteni läpi.
ADAMUS: Okei. Voinko auttaa sinua vähän siinä?
TRI BORNT: Rakastaisin sitä, että teet sen, kyllä.
ADAMUS: Ai, totta kai. Okei. Löydät tyttäresi, ja no, paska alkaa lentää. Tarkoitan, että joka suuntaan.
TRI BORNT: Se on ok. En välitä.
ADAMUS: Makyoa. Se avaa … Hän päästi monista perhejutuista irti kauan sitten. Hänen oli pakko. Se avaa monia loukkaantumisia ja monia haavoja. Sitten sinusta tuntuu tavallaan pahalta se kaikki, koska tätä tunnepommitusta tulee energiakenttäsi läpi sinuun, ja sitten olet hämmentynyt siitä, haluatko oikeasti jäädä vai lähteä. Ja osa sinua tuntee tarvetta …
(Tri Bornt pudistaa päätään "ei")
Ai jaa, okei. Osa sinusta tuntee tarvetta jäädä …
TRI BORNT: En usko.
ADAMUS: … kunnes korjaat sen, koska et halua jättää suurta sotkua lautaselle siinä asiassa.
TRI BORNT: Jos löytäisin hänet, kertoisin vain hänelle …
ADAMUS: Kertoisit hänelle mitä?
TRI BORNT: Miten paljon rakastan häntä ja miten paljon …
ADAMUS: Miksi et kerro sitä hänelle sielulta sielulle?
TRI BORNT: Olen kertonut.
ADAMUS: Okei.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Siis, sen tekeminen henkilökohtaisesti nyt sattuisi todella.
TRI BORNT: Enemmän vahinkoa kuin hyvä asia.
ADAMUS: Paljon enemmän vahinkoa.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Sinulle ja hänelle.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Se vahingoittaa sinua. Sinä et tarvitse sitä, hän ei tarvitse sitä. Olet päästänyt irti kaikesta siihen liittyvästä karmasta kauan sitten. Olet puhdas siitä. Se avaisi hänellä joitain asioita, jotka olisivat hyvin, hyvin syviä ja tunteellisia. Hän itse asiassa elää melko kunnollista elämää tällä hetkellä.
TRI BORNT: Ai, hyvä.
ADAMUS: Häneltä vei pitkään päästä joidenkin asioiden läpi, saaden vähän apua ja erittäin, erittäin hyvän suhteen ja kaksi poikaa ja yhden tyttären. Hänellä menee hyvin, etkä sinä halua paskoa siihen.
TRI BORNT: Okei. Ei, en halua paskoa mihinkään.
ADAMUS: Ei, ei, ei, ei, ei.
TRI BORNT: Mm hmm.
ADAMUS: Ei.
TRI BORNT: Joo.
ADAMUS: Siis okei. Mikä oli yksi muu syy siihen, miksi et ole tehnyt siirtymää? Mikä oli toinen syy? Unohdin jo, oliko kysymyksesi, miten ihmeessä et ole tehnyt siirtymää.
TRI BORNT: Kyllä. Kurssillasi ylösnousemuksesta annoit meille vuosia sitten tärkeää informaatiota, joka minun täytyi tietää osatakseni tehdä sen. Kerroit meille, että saatoit asiat valmiiksi, menit metsään koiriesi kanssa ja asuit mökissä. Ja luulen sinun matkustaneen maailmassa vähän sanoen hyvästi kaikelle, ja sitten yhtenä päivänä astuit vain pois kehostasi.
ADAMUS: Sen jälkeen kun kaikesta oli huolehdittu.
TRI BORNT: Sen jälkeen kun kaikesta oli huolehdittu.
ADAMUS: Joo, minulla oli oma "bucket list". (Suom. huom. luettelo ennen kuolemaa tehtävistä asioista, sananmukaisesti "ämpärilista") Itse asiassa kutsuin sitä "arkkulistakseni", mutta …
TRI BORNT: Arkkulistasi, ihan sama! (Vähän naureskelua)
ADAMUS: En tiedä, miksi sitä kutsutaan "ämpäriksi". Kuka nimittäin haluaa tulla haudatuksi ämpäriin? (Lisää naurua) Kutsutaan sitä sen oikealla nimellä. Mitä muuta listallasi on?
TRI BORNT: Se on siinä.
ADAMUS: Ei, ei ole. Tarkoitan, että on jotain muuta, mitä tavallaan odotat, koska sanoin sekä DreamWalker Death (https://www.crimsoncircle.com/Events/Ad ... lker-Death) että Ascension (https://www.crimsoncircle.com/Events/Ad ... -Ascension) -kurssilla, että te vain valitsette, milloin haluatte lähteä ja miten haluatte tehdä sen.
TRI BORNT: Ja olen yrittänyt sitä.
ADAMUS: Yritit sitä.
TRI BORNT: Olen yrittänyt sitä useita kertoja enkä ole pystynyt tekemään sitä. Siis, se on periaatteessa kysymykseni.
ADAMUS: Miten halusit tehdä sen?
TRI BORNT: Olin olohuoneessani ja katselin ulos – minulla on suuri maisemaikkuna ja kaunis takapiha ja olen tehnyt paljon maisemointia – ja aioin vain yhdistyä Jumalaani. Tarkoitan selvyyden vuoksi, että minä olen Jumala.
ADAMUS: Aivan, aivan. Mutta yhdistyä sieluun.
TRI BORNT: Joo-o, ja säteillä.
ADAMUS: Aivan, aivan.
TRI BORNT: Ja ajattelin vain astua pois ja sitten integroida kehoni ottaakseni sen mukaan.
ADAMUS: Okei. Kuulostaa helpolta.
TRI BORNT: Joo.
ADAMUS: Tarkoitan, ettei se ole mikään iso juttu, yksityiskohtaista, mitään kiipeämistä vuoren huipulle …
TRI BORNT: Ei! (Hän naureskelee)
ADAMUS: … tarviten kantaa kaikki tavaransa mukanaan ja sitten … Se on melko helppoa, omassa olohuoneessasi. Joo. Miksi sitä ei ole tapahtunut?
TRI BORNT: Se on kysymykseni.
ADAMUS: Ai jaa. Hitto soikoon! (Naurua) Okei. Keksin jotain. Joo, tämä on hyvä. Nimittäin sen sijaan, että sanoo: "En tiedä", kyse on aina jonkin keksimisestä, koska te ette keksi sitä. Mielenne, epäilevä mielenne, sanoo: "Voi, keksin tämän varmaan." Ette voi keksiä sitä. Hauskuus alkaa siitä, kun oivallatte, että te ette keksi mitään.
Siis, syy on, että on myös koko tämä juttu: "No, tulin tänne valaistumistani, Oivaltamistani varten, enkä voi siirtyä eteenpäin, ennen kuin saan sen. Minun täytyy saada diplomini, ennen kuin voin siirtyä eteenpäin."
TRI BORNT: Ne voivat olla samanaikaisia.
ADAMUS: Voisivat olla samanaikaisia, mutta luulen, että haluat ainakin – en tiedä – puoli tuntia kokea olevasi ruumiillistunut tällä planeetalla.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Siis, voimmeko tehdä tämän sopimuksen?
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Okei. Voi, aioin sanoa, että ensi kuussa tuon sinulle todistuksen. Olen pahoillani, mutta sinun täytyy jäädä ainakin joulukuun joulujuhlaan saakka (suom. huom. seuraava shoud on Havaijilla). Tuon todistuksen, jossa sanotaan: "Olet nyt oivaltanut." Kuulostaako Taikamaa Ozilta vai mitä? (Yleisö on samaa mieltä) Kerroinko jo teille, että autoin sen kirjoittamisessa? (Yleisö vaikeroi) Osan siitä. Tuomme todistuksen Oivaltamisesta, täydestä Oivaltamisesta, ja se antaa sinulle luvan siirtyä rajan taakse omassa olohuoneessasi.
TRI BORNT: Onko se oikeasti syy, miksi en tee sitä?
ADAMUS: Ehdottomasti.
TRI BORNT: Se oikeasti on.
ADAMUS: Se oikeasti on. Odotat sen tulevan ensin, ja sitten lähdet.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Et ehkä oivalla sitä tietoisesti, mutta tässä tapahtuu niin, että sanot: "Okei, tämä on minun Oivaltamiselämäni." Se oli itse asiassa pettymys, kun oivalsit, että olet tekemässä siirtymän, ja se on kuin: "Voi, sitten en saanut Oivaltamista. Kenties saan sen toisella puolella." Pidetään sinulle Oivaltamisvalmistujaiset joulukuun shoudissa, jonka Cauldre kertoo minulle olevan 14.12. Onko sinulle ok odottaa vähän?
TRI BORNT: En oikeasti halua.
ADAMUS: Et halua odottaa, okei.
TRI BORNT: En oikeasti halua.
ADAMUS: Voisitko tulla Havaijille?
TRI BORNT: En.
ADAMUS: Voisinko lähettää sen sinulle sähköpostissa?
TRI BORNT: (naureskellen) Okei.
ADAMUS: Okei (naureskellen).
TRI BORNT: Tai pelkästään psyykkisesti on myös ok. Voinko vain vastaanottaa sen nyt?
ADAMUS: Entä tämä? Entä tämä … Cauldre ei ole tulostanut sitä vielä. Mitä jos järjestämme jonkin päivän, ennen kuin Cauldre ja Linda lähtevät Havaijille? Miten kauan meillä on aikaa? Kaksi viikkoa. Okei, kaksi viikkoa. Ja tulemme tänne, kenties vain pienellä ryhmällä – Linda, Cauldre, sinä ja minä – ja kenties voisimme filmata sen, jos haluat.
TRI BORNT: Joo, ihan sama.
ADAMUS: Ihan sama, varmaan. Ja laitetaan vähän musiikkia siihen.
TRI BORNT: Ihan sama.
ADAMUS: Millaisesta musiikista pitäisit? Jotain tavallaan enkelimäistä vai jazzia vai …
TRI BORNT: Jotain kohottavaa.
ADAMUS: Kohottavaa, okei.
TRI BORNT: Vähän rokkimaista.
ADAMUS: Mmm, aioin sanoa jotain yhdestä konsertistani, jonka kirjoitin.
TRI BORNT: Kyllä. Jotain mitä kirjoitit?
ADAMUS: Oikeasti?! Et …
TRI BORNT: Tai jotain …
ADAMUS: Eikö se olisi mukavaa?
TRI BORNT: Tai jotain, mitä minä olen kirjoittanut. Jompikumpi (naureskellen).
ADAMUS: Siinä ei ole rokkia, mutta voisimme käyttää yhtä minulta ja yhtä sinulta.
TRI BORNT: Varmaan.
ADAMUS: Okei. Ja teemme pienen videon. Tulemme tänne parin viikon kuluessa. Saat diplomisi, todistuksen Oivaltamisen loppuunsaattamisesta, ja sitten voit lähteä koska tahansa.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Sovittu.
TRI BORNT: Kuulostaa upealta.
ADAMUS: Okei. Siis tarkista Cauldrelta ja Lindalta, sitten kun he ovat selvin päin, ja saamme selville ajankohdan (naurua) – tarkoitan selvin päin päivän energiasta – ja sitten teemme sen, ja olet vapaa lähtemään.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Ja sitten se on niin helppoa kuin omassa olohuoneessasi. Ja minä olen paikalla.
TRI BORNT: Siis astuen ulos kehostani, kuten olen yrittänyt tehdä?
ADAMUS: Kyllä.
TRI BORNT: Ja se on niin helppoa.
ADAMUS: Olet yrittänyt sitä, ja se on osa ongelmaa.
TRI BORNT: Joo-o.
ADAMUS: Mutta minä autan sinua.
TRI BORNT: Arvostaisin sitä todella.
ADAMUS: Totta kai, totta kai. Okei. Tehdään se. Eesan Linda, laittaisitko sen omalle … Olen iloinen, ettemme näe, miltä hänen kasvonsa näyttävät (vähän naureskelua). Hän on kuin: "Adamus, olet todella menettänyt järkesi." Ei, vaan itse asiassa tämä on niin kaunista. Tämä on niin …
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: … ehdottoman kaunista
TRI BORNT: Se on upeaa minulle, koska kysymykseni oikeasti oli, miksi en ole lähtenyt.
ADAMUS: Siis, teemme tämän todistusjutun ja pienen juhlan. Hyvä. Kiitos paljon (yleisö taputtaa). Kiitos.
Tarina-merabh
No niin, kerrotaanpa tarina, vähän musiikkia taustalla. Vetäkää syvään henkeä.
Himmennetään vähän valoja merabh-lavastustamme varten.
(Musiikki alkaa)
Aah, miten hyvä päivä meillä on ollut. Paljon häiriötekijöitä tänään. Kerroin teille, että on tavallaan mielen sumua – saatatte tuntea sitä myös seuraavan päivän – pelkästään siksi että menemme koko itsenne vahingoittamisjutun yli. On edelleen tavallaan ihmispelkoa: "Jos saan paljon energiaa, tarkoitan paljon energiaa, ja se tulee elämääni, vahingoitanko itseäni tai toisia?"
Teimme tänään nollauksen samalla, kun tapahtui muita temppuja. Ei, te ette vahingoita. Te ette vahingoita, ja samalla kun juttelin ja pidin teatteriani, laitoitte itseenne tavallaan pienen katkaisimen, joka estäisi teitä tekemästä sitä, tavallaan takuun että te ette koskaan käytä energiaa vahingoittamaan itseänne tai toisia. Miksi? No, koska olette mestari. Teillä on nyt kypsyyttä. Joo, teillä on edelleen paljon vanhoja läpivuotomuistoja asioista, joita olette tehneet menneisyydessä, mutta se oli menneisyydessä.
Vedetään syvään henkeä.
Mestari istui kahvilassa. Se oli hänen toimistonsa. Hän oli ollut siellä kaksi ja puoli tuntia ja työskennellyt kovasti, työskennellyt kovasti siemaillen cappuccinoaan ja syöden kolme croissanttia tänään ja tarkkaillen ihmisiä. Hän oli päättänyt, ettei hän halunnut tänään puhua kenenkään kanssa. Joinain päivinä hän puhuisi. Ja joinain päivinä ihmiset tulisivat hänen luokseen. Mutta tänään hän ei halunnut puhua kenenkään kanssa.
Mestari tottuu niin olemaan omaa parasta seuraansa, itse asiassa leikkimään, kommunikoimaan ja näyttelemään omien osiensa kanssa. Ja hän oli nauttinut siitä tänään, ja hän oli lämmin ja kutsuva nuorelle miehelle, joka tarjoili kahvia. Hän antoi tälle ison tipin. Tippi oli itse asiassa suurempi kuin lasku. Mutta parin tunnin jälkeen hän tiesi, että oli aika lähteä. Hän oli tehnyt kovan päivän tuossa kahvilassa säteillen valoaan.
Hän nousi ylös ja käveli ulos. Oli yksi tuollainen todella kaunis syyspäivä. Syksy, niin kaunista. Ilma oli vielä suhteellisen lämmin, mutta tiedätte, millaista on syyspäivinä, kun talven voi tuntea jo ilmassa, tuntea tavallaan talven kuiskauksen leijuvan lämpimässä syysilmassa.
Hän astui ulos kahvilasta, veti syvään henkeä eikä hänellä ollut oikeastaan suunnitelmia loppupäiväksi. Mutta se on mestarin tapa. Ei suunnitelmia, ollen hetkessä. Hän otti muutaman askeleen kadun kulman yli ja pysähtyi hetkeksi. Ja hän pysäytti kaiken ajassa tuolla hetkellä. Mestari voi tehdä sen, koska kaikki on hänen energiaansa. Tässä tapauksessa mestari vain pysäytti kaiken, tavallaan keskeytti elämän. Kaikki vain pysähtyi, ja hän katseli ympärilleen. Hän pysäytti sen tarkoituksella, koska hän halusi todella tarkkailla. Huomaatte, että voitte tehdä sitä ja haluatte tehdä sitä. Te vain tarkkailette. Eikä ole pelkoa – no, jotkut teistä pelkäävät olevansa tuomitsevia. Ei, tarkkaileminen on vain tiedostamista. Tarkoitan, että tiedostaminen on itse sielu.
Mestari oli tietoinen kaikesta – tässä tavallaan keskeytetyssä elämässä, pysäytetyssä ajassa – ja hän tarkkaili. Hän näki melkein suoraan edessään muissa ajatuksissa olevan autoilijan, sellaisen joka sekstasi (Adamus naureskelee) – tekemään tarinasta mielenkiintoisen – puhelimellaan ajaessaan autoa eikä nähnyt, että valo oli muuttunut punaiseksi ja toinen auto tai pari oli pysähtynyt hänen edessään. Ja tarkkaillessaan mestari näki melkein välittömästi uhkaavan kolarin. Se ei luultavasti aiheuttaisi kovin paljon fyysisiä vammoja, mutta tekisi ainakin yhdestä autosta korjauskelvottoman ja pari muuta saisi merkittäviä vaurioita, ja kaiken kukkuraksi, kun hän tunsi tuon sekstaajan, rikoksentekijän energiaa, tällä ei ollut edes vakuutusta. Voi pojat, hänen elämästään oli tulossa vaikeaa. Hmm. Mestari ei yrittänyt muuttaa sitä, hän vain tarkkaili. Välittömästi uhkaava kolari.
Mestari katsoi alas katua. Ei kovinkaan kaukana oli tuore äiti ensimmäisen lapsensa kanssa ja työnsi tätä vaunuissa. Äidillä oli tavallaan huolestunut ilme kasvoillaan, mutta mukana oli myös onnellisuutta ja iloa äitiydestä. Mutta äiti oli hyvin huolissaan: "Osaanko olla hyvä äiti?" ja "Teenkö samat asiat tyttärelleni, kuin oma äitini teki minulle?" Tuo energia oli niin selvää, että mestari näki sen. Ja sitten vaunuissa pieni vauva itki ja itki ja itki ja itki. Hmm. Tuo vauva itki – 6 kuukauden ikäinen – koska se ei oikeasti halunnut olla täällä. Äiti luuli sen olevan koliikkia tai – en tiedä – ilmaa tai mitä vain, mutta vauva itki, koska se ei halunnut olla täällä. Sitä tapahtuu hyvin usein. Reinkarnoituminen on tavallaan spontaania, ei usein edes tietoinen valinta. Se vain tapahtuu. Tuo pieni vauva itki, koska se tiesi, että sillä olisi edessään taas 60, 80, 100 vuotta tällä planeetalla. Minäkin itkisin (vähän naureskelua).
Mestari katsoi toiseen suuntaan ja näin pyöräilijän, jolla oli rengas puhjennut. Tässä maailmassa ei ole kovin monia asioita, joissa näkyy enemmän kiukkua, kuin pyöräilijällä jolta on rengas puhjennut (lisää naurua). Tarkoitan, että tuo pyöräilijä oli vihainen. Keski-ikäinen mies, pukeutuneena kokonaan spandexiin (naurua).
SART: Speedoihin!
ADAMUS: Ja tämä mies oli todella vihainen, koska rengas oli puhjennut, ja tietysti hän syytti siitä kaikkia muita. Joku oli varmaan heittänyt nauloja tielle tai rikkonut lasia tai mitä ikinä olikaan tapahtunut. Todella vihainen, ei ainoastaan tyhjästä renkaasta ja siitä, ettei hänellä ollut helppoa tapaa korjata sitä, vaan hän oli vielä vihaisempi, koska hän näytti todella typerältä, ainakin niin hän ajatteli. "Tässä minä olen, herra Pyöräilijä, herra Makea spandexit päälläni, ja minulla on rengas tyhjä", ja hän vain tiesi, että ihmiset jotka ajoivat pakokaasua päästelevissä autoissaan, hirnuivat hänelle. Tekivätkö he sitä vai eivät, sillä ei ollut oikeastaan merkitystä, mutta niin hän luuli, joten hän oli todella, todella vihainen koko tästä asiasta.
Mestari katsoi toiseen suuntaan ja kuuli ja näki vanhahkon naisen – vanhahkon merkitessä, että hän oli luultavasti 90, mutta näytti itse asiassa hyvin nuorekkaalta – soittavan viulua kadunkulmassa. Soittavan viulua, pieni viulukotelonsa edessä avattuna lahjoituksia varten. Hän soitti hyvin suloisia kappaleita. Ja normaalisti mestarista – ennen kuin hänestä oli tullut mestari, silloin kun hän oli vasta noviisi – olisi tuntunut todella pahalta: "Voi, tämä vanha rouva soittaa kadunkulmassa saadakseen muutaman kolikon elääkseen, elannokseen. Miten surullista." Mutta mestari ei tehnyt niin nyt. Hän itse asiassa tunsi tuota kaunista musiikkia, jota nainen soitti.
Ja sitten mestari katsoi vielä yhteen suuntaan, puistoon päin, ja näki kaksi nuorta hulluna rakkaudesta. Aah, se sai hänet hymyilemään. He eivät voineet olla 20 vuotta vanhempia, ja he olivat toistensa kimpussa – tarkoitan, että julkisella paikalla – ja olivat ilmiselvästi hyvin rakastuneita. Se toi hänen mieleensä mahtavia muistoja. Tuo nuori rakkaus, tuo seksuaalinen kiihottuminen, tuo ehdottoman hullu ja järjetön rakastuminen toiseen. Aah, hän voi vain hymyillä ajatellessaan koko tuota asiaa, muistaessaan, millaista se oli.
Mestari vain seisoi siinä hetken, tässä keskeytetyn elämän tilassa, kaikki pysäytettynä paikoilleen, eikä mestarin tarvinnut edes ponnistella tietoisesti säteilläkseen valoaan, koska se on aina siinä.
Nimittäin kun mestarista tuli mestari, alkuun hän aina ajatteli, että hänen täytyi pysähtyä ja sanoa: "Olen valo. Valaisen mahdollisuuksia." Sitten hän oivalsi, että se oli, no, tavallaan typerää ihmisajattelua. Hänen ei tarvinnut tehdä edes sitä. Hänellä ei tarvinnut olla ikään kuin valaisukatkaisinta – se oli aina siinä. Hänen täytyi vain muistaa: "Olen tässä." Itse asiassa hänen ei tarvinnut muistaa edes sitä, koska se on aina siinä. Hän oivalsi aina: "Olen tässä."
Ja sitten hän katseli. Se oli taianomaista ja kaunista. Hän katseli, kuvitteli, kun tämä viisaus, tämä minä-olen -valo levisi tavallaan hidastettuna hänestä kipinöinä, hyvin, hyvin hitaina valonsäteinä luonnostaan ja helposti tässä pysäytetyn elämän näkymässä. Tavallaan säteili kuin aurinko hyvin hitaana liikkeenä, kuin aamuauringon ensimmäiset säteet kulkivat ulospäin. Hänen ei tarvinnut tehdä työtä siihen tai työntää sitä. Se vain tapahtui. Nimittäin teillä on nykyään tämä asia, animaatio, jossa luotte kirjaimellisesti tämäntyyppisiä asioita, mutta tämä tapahtui luonnostaan. Kipinöitä, valonsäteitä kulki jokaiseen ihmiseen tässä pienessä skenaariossa.
Ja hän antoi sen valaista heidät. Hän ei yrittänyt muuttaa heitä. Hän ei yrittänyt pakottaa erilaista lopputulosta, hän pelkästään valaisi näiden mahdollisuuksia. Ja sitten hän lopetti tuon jähmettyneen liikkeen, keskeytetyn elämän. Hän lopetti sen ja kaikki palasi takaisin normaaliksi, ja hänellä oli leveä hymy kasvoillaan. Hänellä oli upea hymy kasvoillaan.
Nimittäin se on hyvin vaivatonta. Siinä on niin suurta myötätuntoa, ettei yritä muuttaa mitään, vaan näyttää vain muille, mitä voi olla, mitä voi tulla, mitä muut mahdollisuudet ovat, koska ihmiset eivät ole kovin hyviä näkemään mahdollisuuksia. Mestarit jotka ovat tulleet menneisyydessä tälle planeetalle, näyttivät itse asiassa vain ihmisille, että on muita mahdollisuuksia. Sitä te teette. Ette kerro ihmiselle, miten elää elämäänsä, ette pane häntä muuttamaan mieltään. Jeshua oli itse asiassa osa teitä, mutta hän näytti ihmisille, että oli toinen tie.
Mutta takaisin tarinaani. Kaikki toiminta, kaikki liike palasi normaaliin tilaansa, ja mestari vain seisoi siinä vielä hetken. Hän pystyi tavallaan – niin kai voitaisiin sanoa – näkemään tulevaisuuteen ja näkemään sen vaikutuksen, joka tuolla valolla oli.
Kun valo meni pyöräilijämieheen, joka kiroili ja oli nolona ja kaikkea muuta, niin hänet oli hyvin tärkeää pysäyttää tuolla hetkellä. Jos hänen renkaansa ei olisi puhjennut mestarin läsnä ollessa, hän olisi ajanut tietä pitkin noin kuusi kilometriä eteenpäin, jolloin noin 35-vuotias nainen joka ajoi autoa huumeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena, olisi osunut häneen, ja hän olisi kuollut siihen paikkaan. Ja se mikä on vaikuttanut suuttumisen aiheuttavalta renkaan puhkeamiselta tällä pyöräilijällä, joka luultavasti kirosi sitä loppupäivän ja oli kiukkuinen muille ihmisille, oli mestarin valoa, joka näytti erilaisen tien, ja se aiheutti renkaan puhkeamisen ja muutti ajoitusta pelastamaan miehen hengen. Mestari ei tehnyt sitä. Mestari vain näytti miehelle valonsa avulla, mitä tämän elämästä voisi tulla, suuremman elämän jota mies olisi koskaan voinut nähdä omin päin. Mestarin olisi ollut täysin sopimatonta mennä miehen luokse, heilauttaa kättään renkaan päällä ja korjata se hetkessä. Sitä jotkut ihmiset luulevat taikuuden olevan. Taikuus on vain olemista siinä.
Ja pieneen vauvaan vaunuissa äitinsä kanssa, vauvan itkiessä. Vauva itki hyvin paljon, koska se ei halunnut olla täällä. Mutta itkiessään melkein hysteerisesti, vauva toi itse asiassa koko ajan sisään valtavan määrän jumaluutta. Ja tuon hengittämisen, tuon itkemisen myötä … Kun itkee, pääsee pois päästään, ja kun pääsee pois päästään, erityisesti ollessaan pieni, voi päästää jumaluusenergiaa sisään.
Tuo vauva ei itkenyt todellisuudessa mokaamista ja uuden elämän saamista. Se halusi vain lisää omaa henkeään, lisää omaa jumaluuttaan. Sitä se oikeasti kaipasi. Ja mestarin valossa vauva oivalsi: "Voi, kyse ei ole siitä, etten halua olla täällä. Haluan vain minun olevan kokonaan täällä." Sen tuo valo teki, mestarin valo.
Rakastavaiset puistossa, toistensa kimpussa, erosivat kahden kuukauden kuluttua. Joo, nuoret ihmiset tekevät sitä, mutta tässä kohtaa jokin juolahti mieleen kummallakin heistä – kumpikaan ei puhunut siitä heti, mutta se juolahti mieleen kummallakin heistä tuolla hetkellä puistossa: tästä ei tulisi hyvä suhde. Parasta lopettaa se nyt, koska oli niin paljon karmaa, niin paljon menneisyyttä. Se ei olisi ollut iloista. He olisivat jatkaneet tuota karmaa.
Siis he löysivät tavan katkaista suhteen, jotteivät he päätyneet tähän huonoon suhteeseen taas kerran, ja se itsessään selvitti karman, vaikka he menivät omia teitään. Mestarin läsnäolo auttoi heitä näkemään, että niin rakastuneita kuin he kuvittelivatkin olevansa tuolla hetkellä, se ei tulisi olemaan hyvä asia. Sitä mestarin valo teki.
Mestarin ei tarvinnut kävellä heidän luokseen kertomaan: "Muuten, teillä on isosti karmaa tulossa. Jos olette yhdessä, teillä on kurja elämä ja alatte kumpikin vihata toisianne. Toinen teistä voisi tappaa toisen." Mestarin ei tarvinnut sanoa sitä. Kyse oli pelkästään tuosta valosta.
Ja sitten oli tuo auto-onnettomuus – melkein auto-onnettomuus – tekstaamista ja ajamista ja törmäämistä toisiinsa. Se olisi aiheuttanut paljon tuskaa tuon ihmisen elämässä tuolla hetkellä, jos onnettomuus olisi tapahtunut. Se olisi aiheuttanut tuskaa niiden ihmisten elämässä, jotka olivat edessä olevassa autossa. Se oli vanhahko pariskunta, ja tuon suuruinen törmäys olisi aiheuttanut heille vakavia vammoja. Ja heidän edessään oli auto, jossa oli muutamia ihmisiä, muutama lapsi, ja se olisi aiheuttanut fyysisiä vammoja ja kenties tunnevauriota.
Ja tuolla hetkellä, mestarin valossa kun kaikki oli keskeytetyn elämän tilassa, puhelimellaan tekstannut ja sekstannut henkilö tuli yhtäkkiä hyvin tietoiseksi, että hänen vastuuttomuutensa oli juuri muuttamassa hänen elämänsä ja toisten ihmisten elämän. Ja kun tuolla hetkellä tuo ihminen oivaltaa hidastetussa liikkeessä, laittaa puhelimensa pois, näkee tuon toisen auton tulevan nopeasti – tarkoitan hänen autonsa menevän nopeasti toisen auton perään – ja tietää, että kohta tapahtuisi onnettomuus, joka olisi erittäin vakava, niin sitä ei tapahtunut. Tuo henkilö painaa jarrua. On paljon kirskunaa ja sivuliirtoa, eikä sitä tapahtunut.
Ja sillä oli suuri vaikutus tuohon ajajaan, miten sitä tapahtunut, miksi sitä ei tapahtunut. Myöhemmin kaikki nousivat autoistaan varmistamaan, että kaikki voivat hyvin, ja kaikki sanoivat: "En tiedä, miten pysäytit autosi ajoissa. Se johtui varmaan siitä, että ajat sähköautoa …" tai mitä ikinä. He keksivät tekosyitä, mutta tosiasia on, että taikuutta tapahtui tuolla hetkellä.
Tuo henkilö näki tuolla hetkellä valon, suuremman mahdollisuuden. Ei tarvinnut tapahtua onnettomuutta. Sen ei tarvinnut aiheuttaa vuosien ja vuosien ja vuosien ja vuosien kärsimystä. Tuo henkilö muutti tuossa hetkessä elämänsä suuntaa, tuli paljon vastuullisemmaksi, lakkasi olemasta niin muissa ajatuksissa ja jatkoi löytääkseen intohimonsa. Kaikki tuo onnettomuuden vuoksi jota ei tapahtunut. Mutta se säikäytti hänet niin kovasti tuolla hetkellä, että se muutti elämää.
Ja sitten lopulta tuo valo meni vanhaan naiseen, joka soitti kadunkulmassa, soitti viulua saadakseen lahjoituksia, muutaman kolikon. Mestari tiesi koko ajan, jo ennen kun hän keskeytti elämän, että se oli toinen mestari. Hän ei pitänyt puistonpenkeistä tai kahviloista, joten tuo mestari päätti soittaa viulua. Tuo mestari ei tarvinnut mitään rahaa. Ja tuo mestari – nuori tai vanha, sillä ei ollut merkitystä – päätti näyttää vanhahkolta, kenties köyhältä naiselta, jotta hän voisi istua siinä soittamassa viulua, ja hänen sävelensä olivat myös hänen valoaan.
Kun nainen soitti, ihmisiä kulki ohi ja jotkut yrittivät sivuuttaa hänet, koska oli epämukavaa nähdä vanha rouva, jonka täytyi soittaa viulua rahasta. Toiset ihmiset tajusivat sen, hänen musiikkinsa taian. Mestari tiesi koko ajan, että tämä oli toinen mestari. Hän hymyili tälle leveästi, koska nainen oli siinä tekemässä töitä, omaa juttuaan ja säteilemässä valoaan maailmalle. Mestari ajatteli: "Kenties se oli hänen valonsa, joka muutti kaikkien näiden tapahtumien luonnetta. Kenties se oli meidän kummankin valo." Sillä ei ole merkitystä, koska sillä on vain merkitystä, että he näkivät jotain erilaista. He näkivät suuremman mahdollisuuden, ja sitten kaikki riippui heistä.
Mestari hymyili toiselle mestarille kadun yli, ja nainen joka soitti viulua, hymyili. Hän hymyili todellisuudessa mestarille. Hän tunsi tämän. Hän tiesi, kuka tämä oli, ja hän hymyili leveästi tälle. Toinen mestari nyökkäsi mestarillisesti takaisin. He kumpikin tekivät pitkän päivän säteillen valoaan ja avaten mahdollisuuksia toisille.
Tämä on sitä työtä, jota te alatte tehdä. Se on siinä. Haluatteko tietää, mitä tulee? Haluatteko tietää, mitä teette? Se on siinä. Tämä on tyypillinen päivä mestarin elämässä. Se on siinä.
Menette kotiin päivän lopussa, kun teidän ei ole tarvinnut tehdä työtä energian vuoksi tai kärsiäksenne, olla huolissanne itsenne tai kenenkään toisen vahingoittamisesta. Nauratte noille päiville. Menette kotiin, ja nyt kaikki on teissä itsessänne. Olette taas itsenne kanssa. Menette kotiin päivän lopussa tietäen, että teette enemmän muutosta tällä planeetalla, kuin kukaan voisi mitenkään kuvitella.
Vedetään syvään henkeä.
Se on siinä, rakkaat ystävät. Se on siinä.
(Tauko)
En tiedä, kirjoitetaanko teistä koskaan kirjoja tai tiedetäänkö nimeänne, mutta mestari ei välitä, mestari ei oikeasti halua sitä.
"Tunnustusta?" Kysytte: "Tuleeko mitään tunnustusta?" Totta kai. Ensin itseltänne ja sitten toisilta mestareilta. Kohtaatte heitä, tulevat he sitten shaumbroina tai jollain muulla tavalla. Te tiedätte, että mestari istuu tuolla soittamassa viulua. Hän tekee samaa. Heitä tarkkailee ympäri maailmaa, on se sitten kahvilassa tai kadunkulmassa tai vilkkaalla lentoasemalla tai missä tahansa. Te vain tiedätte: "Olemme tässä. Minä tunnistan sinut. Sinä tunnistat minut. Teemme sitä, mitä varten tulimme tänne."
Tunnustusta tulee myös ylösnousseilta mestareilta. Sitten kun tulette Ylösnousseiden mestareiden klubiin, he tietävät, mitä olette tehneet – enemmän kuin kukaan. He ovat vähän kateellisia, koska no, he eivät tehneet sitä. He eivät jääneet kehoon, enimmäkseen. He lähtivät. He ovat vähän kateellisia. Annan teille joitain vinkkejä ja temppuja, miten käsitellään ylösnousseita mestareita. He ovat täynnä iloa siitä, mitä te olette tehneet – he tietävät. Vaikkei toinen ihminen tällä planeetalla tietäisi, mitä olette tehneet tämän paikan hyväksi, he tietävät.
Vedetään syvään henkeä.
Mestarin elämää.
(Tauko)
Se ei ole yritystä muuttaa maailmaa. Auta armias niitä, jotka yrittävät.
Se ei ole yritystä tuputtaa arvojanne, uskomuksianne tai mitään maailmalle.
Se on pelkästään olemista kynttilä pimeässä paikassa. Se on siinä. Kynttilä ei yritä muuttaa mitään. Kynttilä on vain siinä.
Kynttilä ei kiroa pimeyttä, eikä kynttilä yritä tulla kirkkaammaksi.
Kynttilä ei yritä lämmittää huonetta. Se ei yritä pelastaa pimeyttä. Ei mitään sellaista. Se on vain kynttilä. Ja jokaisessa teissä tuo kynttilä palaa tällä hetkellä, ja se on palanut pitkän, pitkän, pitkän aikaa. Unohditte vain sen.
Vedetään nyt syvään henkeä.
Kynttilä on tietysti vertauskuva, mutta se on hyvin sopiva tällä hetkellä.
Vetäkää syvään henkeä tuohon viisauden kynttilään, joka valaisee mahdollisuuksia eikä aiheuta koskaan vahinkoa.
Vedetään syvään henkeä matkallenne, joka toi teidät tähän, ja sille mitä tulee seuraavaksi elämässänne.
En oikeastaan halua lähteä tästä kokoontumisesta. En halua lähteä tästä energiasta.
Mutta minulla on esitys tänä iltana Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Luulen, että minulle annetaan palkinto jostain (naurua), en tiedä. En edes tiedä, mihin laittaisin sen. Minulla on paljon palkintoja (lisää naureskelua). Mutta minua pyydettiin tulemaan tänä iltana puhumaan heille shaumbroista.
Lämmittelijäni on tietysti Kuthumi. Sen jälkeen on vaikea seurata. Tarkoitan, että se on vaikeaa, mutta kai minun täytyy valmistautua. Aion käyttää tätä samaa asua, kuin Cauldrella oli. Pidän siitä. Luulen, että teen vaikutuksen ylösnousseisiin mestareihin.
Mutta ennen kuin lähden, vedetään syvään henkeä yhdessä.
(Tauko)
Valaistuminen on selviö. Se ei ole syy, miksi olette tällä planeetalla. Olette täällä ollaksenne kynttilä, säteilläksenne viisauttanne ja valoanne. Se on siinä.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, vaununi odottavat. On aika sanoa näkemiin, joten päätän samalla tavalla, jolla aina päätämme asiat.
Muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos.
Oletko se sinä, Linda? Kiitos. Kiitos. (Vähän taputuksia)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
SHOUD 2
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
5.10.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Vedetäänpä syvään henkeä, kun tuomme yhteen kaikkien shaumbrojen energiat ympäri maailmaa – shaumbrojen jotka ovat täällä planeetalla nyt, tässä Koneiden ajassa, shaumbrat jotka ovat siirtyneet toiselle puolelle, mutta ovat edelleen hyvin aktiivisesti mukana kaikessa, mitä te kaikki teette. Vedetään kunnolla syvään henkeä ja tuodaan energiamme yhteen tänä uskomattomana ja hämmästyttävänä aikana.
Cauldre pyytää pientä palvelusta rakkaalta Eesan Lindalta, jos hän olisi niin avulias.
LINDA: Voi ei.
ADAMUS: Se on hyvin pieni. (Nostaen pitkän takkinsa helmaa) Voisitko ottaa Cauldrelta saappaat pois? (Hänellä on asu, johon kuuluvat nyöritetyt saappaat)
LINDA: Ai, luojan kiitos! Sitä sinä vain pyydät! (Naurua) Sait minut huolestumaan! Voi pojat! Joo, se ei ole mitään! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Kun valmistauduin tulemaan sisään, hänestä tuntui erittäin kiusalliselta, ja hän oli jättänyt saappaat jalkaansa. Sillä ei ole merkitystä minulle, mutta hän haluaisi saada ne pois.
LINDA: Voi! Olen hyvin helpottunut. Tämä ei ole mitään! Ei mitään!
ADAMUS: Eikö hän (Linda) ole uskomaton?
LINDA: Ei mitään!
ADAMUS: Energia palvelee Cauldrea. Kyllä, kyllä.
LINDA: Joo, juuri niin.
ADAMUS: Jotkut niistä jotka katselevat, voivat ajatella, että tämä on vähän kummallista, mutta … (Vähän naureskelua)
LINDA: Kaikki on kummallista! (Lisää naureskelua, ja Linda kikattaa)
ADAMUS: Ja minä vain juon kahviani, kun sinä ja Cauldre teette juttuanne.
LINDA: Juuri niin. Tajusit sen, beibi. Tajusit sen.
ADAMUS: Ja Caulrde sanoo: "Kyllä, nyt meillä on tämä nauhalla." (Naurua, ja Adamus naureskelee, kun Linda katsoo tuimasti häntä) Minä pysyn erossa siitä.
LINDA: Olisitko voinut sitoa nämä yhtään tiukemmin?!
ADAMUS: Minä olen vain ylösnoussut mestari tässä.
EDITH: Linda on paras. Jee!
LINDA: Äh! Vain mestari voi olla palveluksessa, eikö? (Naurua)
ADAMUS: Häh, voisitko olla palveluksessa vähän nopeammin? (Lisää naurua)
LINDA: Oh-hoh! Oh-hoh-hoh! Oh-hoh-hoh! Oh-hoh-hoh! Ole kiltisti!
ADAMUS: Jessus! (Naurua, kun Linda kiskoo saapasta ja melkein vetää hänet pois tuolista)
LINDA: Odota, minulla on neula! Oletko hullu?
ADAMUS: Ja vetäisitkö vielä housujen lahkeet alas?
LINDA: Okei, kyllä. Haluaisitko, että vaihdan alusvaatteesi! (Lisää naurua)
ADAMUS: Puhutko Cauldrelle vai minulle? (Lisää naureskelua) Mahtavaa, nyt hänellä on paljon paremmin, ja voimme jatkaa.
Rakastan sitä, kun pukeudutte. (Monet yleisössä ovat pukeutuneet erilaisiin asuihin Halloweeinin kunniaksi) Kyllä, oikeasti rakastan. Se tekee valtavan eron energiassa. Toivon, että jotkut teistä kotonakin pukeutuivat, vaikka olisitte yksin. Alatte oivaltaa, että kaikki on esitystä/näytöstä, ja ihmisesitys on luultavasti kaikkein suurin esitys, joka teillä on koskaan ollut. Mutta kaikki on esitystä. Oikeasti on. Kun pukeudutte, se saa teidät pois urasta. Se avaa teitä vähän. Siis pukeutukaa useammin – ei ehkä robotiksi (eräälle ihmiselle yleisössä). Se on meille vähän ongelma. Mutta, joo (Adamus naureskelee viitaten kommenttiin Cauldren asusta aiemmassa osuudessa).
Siis, rakas shaumbra, se on suurta esitystä, ihmisesitystä, ja tällä hetkellä siinä tapahtuu jotain, mistä olen vähän huolissani. En paljon huolissani, mutta vähän. Ihmettelen, miksi tuo esitys tapahtuu. No, kai voin ymmärtää sen, koska se mitä tapahtuu tällä hetkellä, on yli … se on todellisuudessa käsikirjoittamatonta. Sitä ei ole tapahtunut koskaan ennen, mitä planeetalla tapahtuu nyt.
Nimittäin oli aika, jolloin olimme tavallaan Atlantiksen raiteella, ja pystyitte vertaamaan energeettisesti koko planeetalle siihen, mitä oli tapahtunut Atlantiksella. Tarkoitan, että kaikki ihmiset pystyivät yhdistymään siihen. Olemme nyt sen yli ja menossa täysin uusiin ulottuvuuksiin.
Shaumbroina olette nyt menossa johonkin, mitä pidätte ehkä uskomattomana, ja ihminen pelaa peliä ja melkein teeskentelee, että se on sille liian paljon. Teeskentelee, että se on epävarma, ettei se ole oikeasti valmis tähän.
Olemme puhuneet hyvin selkeästi, hyvin täsmällisesti kokoontumisissamme – sanoisin ainakin viimeiset kolme vuotta – minkä vuoksi olette oikeasti täällä, ja hassu asia on, ettei kyse oikeasti ole valaistumisesta. Kyse ei ole valaistumisesta. Luulitte olevan, ja ihmiselle se oli suuri tavoite. Mikä saavutus, tavoitella Oivaltamista. Mutta kenties alatte oivaltaa, että te ette ole täällä sitä varten. Se tapahtuu. Tarkoitan, että se on selviö, koska valitsitte sen tässä elämässä. Te odotitte, kuten olen kertonut teille monta kertaa. Te odotitte, mutta nyt olette tässä. Mutta oikeasti kyse ei ole valaistumisesta. Kyse on pysymisestä tällä planeetalla.
Oivaltaminen
Valaistuminen on selviö jokaisella teistä. Se tapahtuu. Ei siksi että ihminen yrittää kovasti sitä, ei siksi että pidätte sitä jonain upeana ihanteena, ei siksi että olette tehneet kovasti työtä ja olette kärsineet. Itse asiassa se toimii teitä vastaan. Se tapahtuu, koska sinä olet valinnut sen tässä elämässä – ja kun sanon "sinä", puhun ihmiselle ja mestarille. Eikä se tapahdu välttämättä siksi, että teet viikkotolkulla paastoamista ja meditointia ja rukoilua ja mantralaulua ja kaikkea sitä muuta. Se vain tapahtuu.
Viime kuukauden kokoontumisessamme sanoin: "Onko meidän aika koota säännöt, kirja tai jotain, missä on ohjenuoria tai pääpiirteitä?" Ja jatkamme siitä puhumista. Meillä oli hiljattain mielenkiintoinen sessio Tuntemattomassa/tuntemattomien maassa – Norjassa – jossa puhuimme siitä ja yritimme tehdä sitä, eikä se mennyt kovin hyvin. Sori teille, jotka olitte siellä, mutta me yritimme. Mutta sieltä tuli kuitenkin se, että teidän tarinoillanne on vaikutusta. Tarinoissa on tavallaan kaikki informaatio, kaikki ohjenuorat ja neuvot kaikille.
Ja teidän tarinoissanne on todella mielenkiintoinen se päivä, jolloin saavutitte Oivaltamisen, ja näissä tarinoissa se ei ole päivä, jolloin pilvet yhtäkkiä hajaantuivat ja salamoita iski alas. Silloin ei tapahdu mitään erityistä. Se on monin tavoin vain yksi päivä. Se vain tapahtuu.
Se saa teidät hämmentymään, koska se ei tullut jonkin traagisen tapahtuman tai onnettomuuden tuloksena elämässänne. Se ei tullut syvän meditoinnin tai hengitysharjoitusten tuloksena. Se vain tapahtuu.
Nimittäin se tapahtuu joskus tavallaan unitilassa tai kuolemassa, ja joskus olette kuin: "Näenkö todellisuudessa unta vai olenko hereillä?" Ja hyvin usein kun ihmiset kuolevat, kuten hiljattain rakas ystävämme Timothy – Timothy Smith – häneltä vei melkein viikon tajuta, että hän oli kuollut. Ja se on hyvä asia, koska ei ollut tuskaa. Hän tavallaan vain luiskahti yli ja ihmetteli jonkin aikaa. Ja hän ei tavallaan ollut täysin toisella puolella, mutta hän ei tosiaankaan ollut enää täällä, ja häneltä meni tuo aika tuntea itseään ja tajuta, että hän oli kuollut. Tarkoitan, että sitä se oli. Mutta hän oivalsi myös tuolla hetkellä, että häneltä meni tavallaan ohi koko kuolemajuttu, ja hänestä tuntui tavallaan pahalta, että se vain tapahtui. Hän sanoo: "Hitto soikoon! En saanut edes kokea sitä", koska hänellä oli tuolla hetkellä niin kiire sallia oma Oivaltamisensa. Sallia Oivaltamisensa, ja sitten pian sen jälkeen hän kuoli.
Teidän tarinanne ovat hyvin kauniita – ei kuollessanne, vaan saavuttaessanne Oivaltamisenne – koska tuolloin ei tapahtunut mitään superihmistoimintaa. Tarkoitan, että saattaisitte vain pestä asioita tai olla kävelyllä. Se saattaisi tapahtua niin, että heräätte aamulla ja sanotte: "Se oli hemmetinmoinen uni. Näin unta, että olin yhtäkkiä oivaltanut", ja sitten oivallatte, että se ei ollut unta. Se tavallaan vain tapahtui yön aikana. Se tavallaan vain tuli sisään. Nämä ovat kauniita tarinoita Oivaltamisenne saavuttamisesta.
Ja siitä syystä sanon, että te ette tulleet tälle planeetalle tässä elämässä Oivaltamistanne varten. Tarkoitan, että se on kuin sanoisi, että menette ravintolaan syömään. Se on tavallaan ilmiselvää. Tarkoitan, että Oivaltaminen on selviö.
Voisitteko tuntea sitä hetken? Jokainen teistä, jokainen teistä – te jotka katselette nyt tai myöhemmin – tuntekaa sitä hetken. Oivaltaminen on selviö. Voitko sinä, ihmisaspekti, sallia sen? Ei tehden työtä sen eteen. Ei suunnitellen sitä. Ei kärsien päästäkseen siihen. Siinä on kyse sallimisesta.
Ja tiedän, että jotkut teistä ovat kärsimättömiä, mutta älkää olko. Nauttikaa siitä, millaista on päästä siihen. Nauttikaa tuosta kokemuksesta. Ja olkaa hiljaa ja rauhassa siinä tietämisessä, että Oivaltamisenne tulee tässä elämässä. Sillä ei ole merkitystä, onko se huomenna vai 10 vuoden päästä. Sillä ei ole merkitystä, onko se tavallaan Oivaltaminen ja kuoleminen samanaikaisesti, kuten Timothyllä. Sillä ei ole merkitystä. Se tulee.
Tärkeä asia on, että olette tehneet töitä sen eteen elämien ajan. Nimittäin voitaisiin tavallaan määrittää se ja sanoa sen alkaneen Jeshuan ajassa yli 2000 vuotta sitten – jumaluuden siementen kylväminen tälle planeetalle, mikä johti lopulta moniin uskontoihin. Olette työstäneet sitä siitä lähtien. Ja te olette olleet uskonnoissa. Autoitte aloittamaan niitä. Olette sanoneet omia ja aumia ja meditoineet ja hengittäneet ja imeneet ja puhaltaneet ja kaikkea muuta enemmän, kuin voisitte mit- … (naurua; suom. huom. sanat voivat merkitä myös suihinottoa) – ei sillä tavalla, Sart (lisää naureskelua) – kuin voisitte mitenkään kuvitella, ja lukeneet ja opiskelleet ja stressanneet ja hämmentyneet. Olette tehneet sitä monta, monta elämää. Nyt vain sallikaa se, okei? Se tulee teille.
On – voin vakuuttaa, voin taata – ja Cauldre tarkistaa asian kolme kertaa minulta. Hän on kuin faktantarkistaja lehdessä tai uutisasemalla. Hän on kuin: "Tarkoitatko sitä oikeasti, Adamus?" Tarkoitan sitä oikeasti. Takaan, että saatte Oivaltamisenne tässä elämässä. Tiedän tuon päivämäärän, tai suunnilleen. En tiedä täsmälleen, miten se tapahtuu, eikä sillä ole merkitystä. Mutta voitteko vetää syvään henkeä tässä kohtaa ja lakata stressaamasta ajattelemalla, että tässä elämässä on kyse Oivaltamisesta. Ei ole. Se on selviö. Se tapahtuu.
Vetäkää syvään henkeä tässä kohtaa.
(Tauko)
Tunnen huoneessa tällä hetkellä paljon helpotusta, mutta tunnen myös paljon epäilyä, joka sanoo: "Onko tämä vain yksi lisälupaus? Onko tämä vain jotain, mitä meille syötetään?" No, ensinnäkin se on koko paljon parempi tilanne, kuin jos sanoisin: "Häh? Okei, useimmat teistä eivät onnistu siinä. (Naurua) Yrittäkää uudestaan seuraavassa elämässä. Sori, ette onnistuneet siinä tässä elämässä."
Kerroin hiljattain eräälle ryhmälle, että jos tulisin takaisin, mitä en koskaan tekisi, mutta jos tulisin takaisin, olisin visailuohjelman isäntä. Sotkisin kunnolla ihmisten mieltä osana tuota pelien pelaamista (Adamus naureskelee). Siis, se on paljon parempi, kuin sanoisin, että muutama teistä saattavat onnistua siinä, mutta useimmat eivät. Siis ainakin olen optimistinen siinä mielessä.
Ihminen on erittäin epäileväinen: "Kuka, minäkö? Eikö minun tarvitse työstää sitä vähän lisää? Olen tavallaan sekaisin. Jos et ole sattunut huomaamaan, Adamus, olen tavallaan … vähän sekopäinen. Tarkoitatko, että teen sen?" Kyllä, sinä teet. Ja mitä pikemmin oivallat … Älkää työstäkö sitä. Älkää stressatko siitä. Älkää taistelko sen kanssa. Älkää edes kutsuko sitä, eli älkää anelko sitä tulemaan itsellenne. Olette vain siinä ja sallitte. Voitte olla kalastamassa, kun se tapahtuu. Voitte olla suihkussa. Se on mahtava paikka Oivaltamiselle, kun olette suihkussa. Se on puhdistavaa monin tavoin. Se on selviö. Olette täällä planeetalla oikeasti jotain muuta varten.
TODELLINEN syy olla täällä
Se kuulostaa … Jatkan sanan "uskomaton" käyttämistä, koska se on hyvin sopiva sana. Se kuulostaa uskomattomalta, ja kyse on tuosta "kuka, minäkö?" -syndroomasta. "Kuka, minäkö?" Joo, sinä. Tulitte tälle planeetalla tietäen, että Oivaltaminen tapahtuisi, ja pelasitte upeaa peliä: "Teen todella vaikeaksi päästä siihen, jotten koskaan unohda, että pääsin siihen." Mutta tulitte tälle planeetalle olemaan valo tänä Koneiden aikana.
Sanon näin, mutta tiedättekö, miten kauan keskimäärin kestää siitä, kun minä sanon – tai Tobias sanoi aiemmin – jotain syvällistä, tajunnan räjäyttävää, siihen että todella tajuatte sen? Minä sanoisin jotain shoudissa, te kuulisitte sen korvillanne, se menisi mieleenne, käyttäisitte sitä joskus makyo-kliseenä, mutta ette oikeasti tajuaisi sitä omassa elämässänne. Tiedättekö, mikä aika keskimäärin kuluu jonkin syvällisen asian esiintulemisesta siihen, kun tuotte sen elämäänne?
ALAIN: Kymmenen vuotta.
ADAMUS: 5.2 vuotta. Sinulle siellä takana, joka sanoit "10 vuotta", se on oikein (naurua). 5.2 vuotta. Tiivistetäänpä sitä vähän. Tarkoitan, että meillä on paljon työtä edessämme – hauskaa työtä, jännittävää työtä, surullista työtä toisinaan … todella surullista toisinaan. Puhun siitä vähän ajan kuluttua.
Mutta huomaatte, että kärsimyksen ja vapauden rinnakkainelo ei onnistu kovin hyvin tällä planeetalla. Rinnakkainelo niillä, jotka valitsevat tuskan ja kärsimyksen – ja he valitsevat sen, kukaan ei aiheuta sitä heille – ja niillä joilla on vapaus ja se, mitä kutsumme taikuudeksi. On erittäin vaikeaa olla rinnakkain yhdessä.
Tuntekaa sitä hetki. Planeetalla on valtava määrä ihmisiä, jotka uskovat edelleen tuskaan ja kärsimykseen, rajoittuneisuuteen ja puutteeseen. Ja sitten on ihmisiä, jotka ymmärtävät todella vapauden – energian vapauden, vapauden menneisyydestään, vapauden olla kuka on. On vaikeaa olla rinnakkain. Ja periaatteessa päätitte ensinnäkin jäädä kenties säteilemään valoa muihin ihmisiin, avaamaan mahdollisuuksia. Ette muuttamaan heidän mieltään, ette vakuuttamaan heitä, vaan pelkästään valaisemaan mahdollisuuksia heidän elämässään.
Siis päätitte olla täällä sitä varten, olla valontuoja, mutta ei valonyllyttäjä, sellainen joka pakottaa sen toisille – olla pelkästään tuo valo. Siksi olette täällä tänä Koneiden aikana, se on tuo syy.
Ihmiselle joka istuu täällä, se on kuin: "Vau, se on todella uskomatonta. Tarkoitan, että se kuulostaa kuin mahtavalta suurelokuvalta." Se ei ole. Tarkoitan, että se on totta.
Haluaisin sinun ottavan hetken, rakas ihminen, joka pelaa tuota peliä: "Se kuulostaa liian suurelta. Tarkoitan, että kuka, minäkö? Kenties joku muu, kenties. Kuka, minäkö?" ja todella tuntevan sitä. Anna itsesi tuntea mestarin ja viisauden selittävän sitä sinulle vähän sanoilla, joihin minä en mitenkään pystyisi. Ottakaa hetki vain tunteaksenne sitä, miksi olette oikeasti täällä.
(Tauko)
Ihmisestä se voi tuntua erittäin vaikealta tehtävältä, suurelta työltä. Ihmisestä joka luulee edelleen, että sen täytyy työstää asioita. Ihminen sanoo: "En tiedä, pystynkö tekemään sitä." Haluan teidän kuuntelevan hetken mestaria sisällänne, viisautta sisällänne …
(Tauko)
… ja katsovan, onko siinä mitään tuttua. Olette oikeasti täällä ollaksenne valo, joka säteilee muiden ihmisten mahdollisuuksiin, erityisesti tässä Koneiden ajassa.
(Tauko)
Siis joskus pelataan peliä: "Voi, en ole aivan valmis siihen." Pelataan peliä: "Tämä on liian suuri, liian vaikea tehtävä." Pelataan peliä: "Minä teen koko tämän valaistumisjutun, ja työstän sitä, ja …" Ei, sinä et tee sitä. Pelaat peliä, "minä työstän valaistumistani" -peliä. No, ensinnäkin kuten tiedätte, kuten olen kertonut teille, ihminen ei voi mitenkään tehdä sitä. Siis päästäkää siitä irti. Lakatkaa pelaamasta tuota peliä. Se tapahtuu. Se on sovittu juttu. Miljoona dollaria sille, joka ei saa Oivaltamistaan tässä elämässä. Teidän täytyy hakea se toiselta puolelta (vähän naurua), mutta se on pieni yksityiskohta. Pieni yksityiskohta. Olette täällä tuomassa Merlinin tälle planeetalle, tuomassa valoa joka valaisee mahdollisuuksia ihmisille. Se on siinä. Ette ole kertomassa, missä nuo mahdollisuudet ovat tai mikä niistä valitaan, vaan pelkästään valaisemassa mahdollisuuksia. Se on siinä.
Ja silloin kenties, sen myötä kenties tapahtuu se asia, jonka sanoin ja jonka tiedän olevan vähän vaikea jollekin teistä: kärsimys voi olla rinnakkain vapauden kanssa ihmisessä, yhteisössä, planeetalla. Se ei yksinkertaisesti voi. Se on yksi syy, miksi on luotu uusia Maita, joissa ei ole kärsimystä, joissa ei ole tarvetta kärsimiseen eikä oppitunteihin – vain siltä varalta, että tämä Maa ei koskaan päätä mennä vapauteen.
Vapaus on vapautta energiassa, vapautta omassa Itsessä, täysivaltaisuutta. Sanon tämän, koska se on yksi vaikeimmista asioista, joita kohtaatte. Näiden kahden asian on erittäin vaikeaa olla rinnakkain – kärsimys ja vapaus.
Tuntekaa sitä hetki. Miten voisitte olla oikeasti vapaa, jos kärsitte edelleen elämässänne?
(Tauko)
Siis sanon ihmiselle tänä asujen ja näyttelemisen päivänä: "Lakkaa esittämästä niin epäileväistä. Lakkaa näyttelemästä kuin tuo "kuka, minäkö?" -aspekti."
"Kuka, minäkö? Oivaltaminen? Ja vielä suurempi asia: olen tuomassa valoa tälle planeetalle?" Emme kierrä ympäri avaamassa portaaleja. Emme kierrä kaduilla ja nappaa ihmisiä iskostettavaksi. Kyse ei ole sellaisesta asiasta. Se on näin yksinkertaista. Se on oikeasti näin yksinkertaista. Kerroin tämän eräälle ryhmälle, Threshold Reunion -ryhmälle, ja rakastan jakaa sen nyt kanssanne.
Mestarin toimisto on puistonpenkki ja kahvila. Se on siinä. Se on teidän tehtävänne. Menette puistonpenkille, menette kahvilaan tai mihin tahansa, ja se on toimistonne. Istutte siellä ja teette, mitä haluatte tehdä – luette, kirjoitatte kirjaa, kirjoitatte näytelmää, luette sanomalehteä, ehkä ette. Mitä tahansa. Tarkkailkaa ihmisiä, se on aina hyvin hauskaa. Katselkaa vain ihmisiä. Tuntekaa heiden energiaansa. Ja jotkut teistä tavallaan sanovat: "Voi, en voi tehdä sitä. Se on tuomitsevaa." Häh, hei, pitäkää hauskaa sen kanssa (vähän naureskelua). Se on tarkkailua.
Oivallatte, että mestarina se on vain tarkkailua. Se on kuin: "Huh! Tuolla ihmisellä on suuria kärsimisongelmia" ja "Tämä ihminen on valmis suureen muutokseen elämässään." Ettekä välttämättä mene kertomaan sitä heille, mutta alatte katsella, miten kaikki työskentelevät henkilökohtaisen energiansa kanssa, miten kaikki toimivat ja teeskentelevät, ettei se ole henkilökohtaista. Se on suuri havainto. Katselette toisia ihmisiä käsittelemässä henkilökohtaista energiaansa, koska kaikki on henkilökohtaista, ja he teeskentelevät, ettei se ole ja että se tulee jostain muualta. Miten mahtavaa peliä ihmiset pelaavatkaan. Miten mahtava asia tarkkailla mestarina.
Siis mestarin toimisto on puistonpenkki tai kahvila. Puistonpenkki, kun ulkona on kaunista, kahvila kun ei ole. Siellä teette työtänne. Istutte perseellänne, joo (Adamus naureskelee), ja teette työtänne. Ettekä te pakota. Ette pakota sitä. Loistatte luonnostaan. Ja istutte vain siinä, ja se säteilee valoa mahdollisuuksiin. Teidän ei tarvitse edes tietää, mitä jonkun mahdollisuudet ovat. Itse asiassa ette luultavasti halua tietää. Mutta tämä säteilee vain valoa, joka näyttää heille, että heillä on vaihtoehtoja. Heillä on vaihtoehtoja. Monta kertaa he päättävät valitettavasti jäädä kärsimysuraan, koska se on tavallaan niin iskostunut ihmistietoisuuteen tällä hetkellä.
Tuntekaa massatietoisuutta hetki. Massatietoisuus on kuin suuri pilvi kaikista ihmisajatuksista ja kokemuksista kaikilla ihmisillä, joita on tällä planeetalla tai on koskaan ollut.
(Tauko)
Siellä on paljon kärsimystä. Kyllä, siellä on vähän iloa, on musiikkia, on naurua, on perheitä, on paljon asioita, mutta siellä on valtava kärsimysvarjo.
Kärsimystä ei tarvitse olla missään paikassa tässä universumissa, ei missään paikassa tässä luomakunnassa. Kärsimystä ei tarvitse olla, mutta kuitenkin ihmiset valitsevat edelleen sen. Se on iskostettu, hypnotisoitu heihin. Ja mestarina voitte päästää irti tarpeesta kärsiä minkään vuoksi. Vedätte vain syvään henkeä ja päästätte siitä irti. Ei ole mitään tarvetta kärsiä.
Siis nämä ovat avauskommenttini. Tavallaan kokoamme sen kaiken yhteen – toivoakseni – ennen kuin lopetamme tämän shoudin. Mutta sitä odotellessa haluaisin saada Eesan Lindan, joka on pukeutunut harmaaksi, rakas Eesan Linda (Adamus naureskelee), tarttumaan mikrofoniin, kiitos, tämän päivän viisauskysymystä varten mestareille.
Shaumbra-viisautta
Okei. Lisätään yleisvaloja, ja katsotaanpa … Eihän meillä ole rummunpärinää? Ei. Kaikki yleisössä ovat kuin: "Sokaisevaa" (kun valoja lisätään). Okei. Kysymys on … Etsisitkö ensimmäisen mestarimme, ja kysymys on …
LINDA: Valitsen hänet ennen kysymystä?
ADAMUS: Aina, aina.
LINDA: Viehättävää, okei. Taidan valita jonkun uudehkon.
ADAMUS: Uudehkon. Oletko sinä uudehko?
KIMBERLY: Olen.
ADAMUS: Onko se kuin juutalainen, mutta u:llä? (Vähän naurua; suom. huom. "uudenko" ja "juutalainen" ovat muuten sama sana, paitsi eri alkukirjain) Joo, sellainen se on, kyllä. Shalom! (Adamus naureskelee)
KIMBERLY: Shalom. Kiitos.
ADAMUS: Joo, ja kysymys on …
LINDA: Odota! Hän on uudehko. Tarkoitan, ettei hän ole osallistunut … Oletko ollut ennen live-shoudissa?
KIMBERLY: En, mutta en ole kovin uudehko.
ADAMUS: Et ole kovin uudehko (Kimberly naureskelee). Siis hyvä. Nyt kun saimme tuon kaiken pois tieltä, kysymys on: "Vahingoittavatko ihmiset – yleisesti ottaen, yleisesti ottaen – enemmän itseään vai muita?"
KIMBERLY: Vahingoittavat itseään.
ADAMUS: Vahingoittavat itseään. Millä tavoin?
KIMBERLY: Tota …
ADAMUS: En lue tästä sanomalehdistä, kun katson olkapäidenne yli. Eikä teillä edes ole sanomalehtiä nykyään. Se on hyvin kummallista.
KIMBERLY: Se on kummallista.
ADAMUS: Kyllä.
KIMBERLY: Ihmiset tekevät ehdottomasti enemmän vahingoittaakseen itseään kuin toisia, koska tosiaankin vahingoitamme toisia. Ihmiset vahingoittavat tietysti toisia, mutta kun vahingoitat toisia, vahingoitat itseäsi sisäisesti, enemmän tuossa …
ADAMUS: Cauldre tavallaan vastustaa sitä. Hän sanoo minulle, että kun hänen vanhempansa löivät häntä (Kimberly kikattaa), se muka sattui heihin enemmän kuin häneen (vähän naurua). Se on kuin: ei, se ei ole totta. Se ei yksinkertaisesti ole totta. Mutta joka tapauksessa, jatka.
KIMBERLY: Ei, kun sanoin … nyt saat minut …
ADAMUS: Eikö ole tavallaan hassua, miten kaikesta tulee epämääräistä?! (He naureskelevat)
KIMBERLY: Ei, vaan ihmiset vahingoittavat ehdottomasti itseään enemmän kuin toisia. Kai se on vain minun perspektiivini siihen.
ADAMUS: Kyllä. Mutta aina luette siitä vahingosta, mitä muut tekevät toisille ihmisille. Miksi ihmeessä siitä ei keskustella, vahingosta jota he tekevät itselleen, jos uskot niin?
KIMBERLY: No, minusta vahinkoa on monina virtoina. On vahingoittamista itseltä itselle, itseltä toisille ja toisilta toisille. Ja luulen, että sitä sisäistetään kolmella eri tavalla – kaikki jotka osallistuvat, tekevät sen eri vinkkelistä.
ADAMUS: Aivan. En tiedä, mihin olet menossa tässä (he naureskelevat).
KIMBERLY: En minäkään ole itse asiassa varma (hän naureskelee).
ADAMUS: Joo. Siis, vahingoitatko sinä itseäsi tai oletko vahingoittanut itseäsi?
KIMBERLY: Ehdottomasti.
ADAMUS: Millä tavoin?
KIMBERLY: Olemalla sallimatta.
ADAMUS: Olemalla sallimatta. Okei, mutta anna minulle hyvä esimerkki itsensä vahingoittamisesta, jota mitä olet tehnyt itsellesi.
KIMBERLY: Jäänyt suhteisiin ihmisten kanssa, jotka vahingoittivat minua.
ADAMUS: Se on itsesi vahingoittamista, eikö niin?
KIMBERLY: Kyllä.
ADAMUS: Miksi tekisit sitä? Se on tavallaan outoa.
KIMBERLY: Se on outoa (hän naureskelee).
ADAMUS: Joo, joo. Olen iloinen, että voit myöntää sen. Oletko edelleen tuontyyppisessä suhteessa?
KIMBERLY: Ei, ei. En ole. Rehellisesti sanottuna siksi, että minusta tuntuu aina, että pystyn korjaamaan kaiken.
ADAMUS: Joo. Ai, mielenkiintoista.
KIMBERLY: Joo, joo.
ADAMUS: Mielenkiintoista. Sinulla on tavallaan vähän enemmän kuin muilla ja pystyt korjaamaan kaiken. Aivan. Entä itsesi korjaaminen? Miten se sujuu?
KIMBERLY: Paljon paremmin viime aikoina.
ADAMUS: Joo, joo.
KIMBERLY: Paljon paremmin viime aikoina.
ADAMUS: Mitä sinun tarvitsisi korjata?
KIMBERLY: Itseni (hän naurahtaa pehmeästi).
ADAMUS: Tiedän, mutta mitä itsessäsi?
KIMBERLY: Mitä itsestäni? Minun täytyi päästää irti vanhoista haavoista.
ADAMUS: Mm hmm, joo. Näen … Ja Cauldre jälleen tavallaan sekaantuu asiaan … häiriöt pois tieltä (muutama naurahdus). Näen tässä, että sinulta on mennyt elämässäsi ohi joitain suuria tilaisuuksia, kenties jokin uratilaisuus jota oikeasti halusit, mutta et saanut, ja muutama sellainen asia, tai et saanut suhdetta, jonka halusit. Kuka sen sinulla mokasi?
KIMBERLY: Minä.
ADAMUS: Joo.
KIMBERLY: Joo.
ADAMUS: Isosti. Miksi? Näen joitain upeita tilaisuuksia, joita sinulla on ollut, ja tuhosit ne. Itsetuhoisuutta.
KIMBERLY: Pidän todellisuudessa vaikeasta tavasta. Mitä voin sanoa? (He naureskelevat)
ADAMUS: "Pidän todellisuudessa vaikeasta tavasta." Ei. Miten olisi sen laittaminen menneisyyteen?
KIMBERLY: Jep.
ADAMUS: Pidit ennen vaikeasta tavasta.
KIMEBERLY: Juuri niin.
ADAMUS: Miksi kaikkea hankalaa? Se on mielenkiintoinen asia. Miksi?
KIMBERLY: (huokaisten) En oikeasti osaa sanoa.
ADAMUS: Sinä osaisit.
KIMBERLY: Minä osaisin! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Keksi jotain.
KIMBERLY: Miksi pidin asioiden tekemisestä vaikealla tavalla?
ADAMUS: Joo, joo.
KIMBERLY: Koska yritin kai aina menneisyydessä vakuuttaa itselleni, että kyse oli kaikesta muusta kuin minä.
ADAMUS: Aivan.
KIMBERLY: Etten minä luonut tätä. En … Sitä yrittää löytää jonkin toisen kohteen, johon voi kohdistaa ongelmansa …
ADAMUS: Aivan, aivan.
KIMBERLY: … ja työntää sen jonnekin muualle, enkä oikeasti haastanut itseäni.
ADAMUS: Siis voimmeko lopettaa sen kaiken nyt?
KIMBERLY: Kyllä.
ADAMUS: Tarkoitan, että se on mahtavaa ja suurta peliä, ja sitä se kaikki oli.
KIMBERLY: Se oli erittäin suurta peliä, kyllä.
ADAMUS: Se oli tavallaan typerän tietoisuuden esitystä (Kimberly kikattaa). Mutta te kaikki teette sitä, ja ihmiset tekevät sitä edelleen. Mutta takaisin alkuperäiseen kysymykseen. Siis tunnet, että ihmiset vahingoittavat itseään enemmän kuin toisia?
(Kimberly pitää tauon)
Niin sinä sanoit.
KIMBERLY: Kyllä, niin minä sanoin.
ADAMUS: Mikä prosenttiosuus? 49 % toisten vahingoittamista ja 51 % itsensä?
KIMBERLY: Odota. Tiedätkö mitä, aion muuttaa vastaustani. En oikeasti osaa sanoa.
ADAMUS: Okei, et osaa sanoa.
KIMBERLY: En osaa sanoa.
ADAMUS: Joo. Sitten sinun täytyy mennä vessaan (Kimberly nauraa). Tarkoitan, että se on tavallaan … Minusta se on toinen tapa sanoa: "En tiedä." "En osaa sanoa." (Kimberly nauraa) Minusta ne ovat tavallaan sama asia. Päästän sinut pälkähästä tällä kertaa, koska olet juutalainen (naurua). Mutta joo, okei. Ja kuuntele, kun jotkut toiset vastaavat. Mutta tiedätkö, mitä tässä tapahtui, kun puhuimme?
KIMBERLY: Mitä? Muutin mieltäni? (Hän naureskelee)
ADAMUS: Ei, ei. Sinun on tavallaan vaikeaa ajatella tällä hetkellä?
KIMBERLY: Vähän, joo.
ADAMUS: Joo. Eiköhän jotain sellaista laukaistu, josta täytyi vapautua? Joo.
KIMBERLY: Kiitos.
ADAMUS: Hyvä. Kiitos.
Seuraava. Sama kysymys. Vahingoittavatko ihmiset enemmän itseään vai toisia? Ole hyvä. Nousisitko seisomaan?
SHAUMBRA 1 (nainen): Kyllä.
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 1: Toistaisitko kysymyksen?
ADAMUS: Totta kai! Mielelläni.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Muuten, olen pahoillani, mutta yksi asia jota teemme tänään … Minä puhun ja minä häiritsen, mutta on tavallaan tällaista … Voi, miten sitä kutsuttaisiin? On tavallaan mielen sumua koko päivän, ja hyvästä syystä. Selitän myöhemmin. Siis, mikä oli kysymykseni?
SHAUMBRA 1: En tiedä. Sinun täytyy kertoa minulle (yleisö sanoo "voi ei!").
ADAMUS: Joo. No, sitä ei pitäisi sanoa täällä, joten aion …
SHAUMBRA 1: Voi, anteeksi. Olen pahoillani.
ADAMUS: … palata ajassa taaksepäin (naurua). Okei, olemme menneet ajassa taaksepäin. Aloitetaanpa alusta. Siis, rakas mestari, vahingoittavatko ihmiset enemmän itseään vai toisia?
SHAUMBRA 1: No, luulen, että vahingoitamme itseämme.
ADAMUS: Joo, joo.
SHAUMBRA 1: Ellemme esitä uhria, mitä meidän ei pitäisi.
ADAMUS: Aivan. Oletko sinä vahingoittanut toisia ihmisiä?
SHAUMBRA 1: Puuhhhh! (Adamus naureskelee) Luultavasti.
ADAMUS: Luultavasti. Tunteellisesti vai fyysisesti? Oletko koskaan läimäyttänyt joltakulta paskat housuun?
SHAUMBRA 1: Luultavasti (Elizabeth nauraa).
ADAMUS: (puhuen Elizabethille) Sitä kutsutaan häiriötekijäksi. Hän on aivan liikaa päässään. Minun täytyy rikkoa se jotenkin.
ELIZABETH: (nauraen) Okei, tajusin sen.
ADAMUS: Siis voimme mennä ajassa taaksepäin myös sen osalta, jos sinä et pitänyt siitä. Minä pidin siitä. Siis okei. Siis, mitä olet tehnyt vahingoittaaksesi itseäsi?
SHAUMBRA 1: No, minulla on taipumusta syyttää itseäni kaikesta, mitä on koskaan …
ADAMUS: Joo. No, se oli sinun syytäsi. Miksi ei?!
SHAUMBRA 1: Aivan. Varmasti (vähän naureskelua).
ADAMUS: Lasken leikkiä!
SHAUMBRA 1: Ai.
ADAMUS: Sinun pitäisi nauraa tässä kohtaa. Okei. Syytät itseäsi kaikesta. Mitä muuta?
SHAUMBRA 1: Kun katson taaksepäin elämääni, on vaikeaa löytää muita ihmisiä, joita syyttää vaikeuksistani elämässä. Siinä on aina kyse jostain …
ADAMUS: Ei, vaan se kaikki on sinun syytäsi.
SHAUMBRA 1: Kyllä, tiedän. Se on kuin, ja minä …
ADAMUS: Tarkoitan, ettei toisten ihmisten elämä ole, mutta oma elämäsi.
SHAUMBRA 1: Aivan.
ADAMUS: Kyllä, sinun elämäsi on täysin sinun vikasi. Oikeasti! (Adamus naureskelee)
SHAUMBRA 1: No, käsitän, että olen sieluni mestari, laivani mestari/isäntä tai miten sitä kutsutaan. Kaikki riippuu minusta. Ja siinä lepää voimani.
ADAMUS: Joo, olet tavallaan oman itsepetoksesi mestari. Joo. Siis kun puhun vahingosta, mitä olet tehnyt itsellesi tässä elämässä, niin mitä ajattelet … Tulet Ylösnousseiden mestareiden klubiin joku päivä, kuolet ja sanot: "Jessus, tämän minä tein." Kiinnitä se yhteen asiaan. Mitä teit vahingoittamaan itseäsi oikein todella?
SHAUMBRA 1: Voi, vain erilaisia … Epäilyä kai.
ADAMUS: Epäilyä, okei. Ja mitä epäily sai sinut tekemään elämässäsi?
SHAUMBRA 1: Tekemään huonoja päätöksiä.
ADAMUS: Joo. Ja mitä muuta?
SHAUMBRA 1: Tota …
ADAMUS: Keho kielii siitä. Tarkoitan …
SHAUMBRA 1: Joo, tiedän (hän naureskelee).
ADAMUS: Kerrot sen kehonkielelläsi.
SHAUMBRA 1: Okei.
ADAMUS: Pysyit pienenä.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Olet nimittäin vähän liian harmaa.
SHAUMBRA 1: Kyllä, ajattelin sitä aiemmin.
ADAMUS: Joo, joo! Tarkoitan, että hän (Linda) ruumiillistaa shaumbrojen harmauden. Pysyit liian pienenä ja piilouduit, ja se vahingoittaa sinua. Haluan teidän kaikkien todella kuulevan sen. Pienenä pysyminen on itsensä vahingoittamista. Laitat itsesi tavallaan omaan vankilaasi pysyäksesi pienenä. Miksi? Meillä on isoja asioita tehtävänä tällä planeetalla. Sinun täytyy löytää puistonpenkki tai kahvila, jossa sinun on mukava säteillä valoasi koko hemmetin maailmalle, etkä voi tehdä sitä pysymällä pienenä. Sinun ei tarvitse nousta näyttämölle, eikä sinun ei tarvitse pitää suuria puheita tai saada bestseller-kirjaa. Sinun täytyy vain – ja teemme sen yhdessä – laittaa perseesi puistonpenkille tai kahvilaan ja säteillä, valaista, olla avoin. Se on siinä. Mutta et voi tehdä sitä, kun olet pieni.
SHAUMBRA 1: Aivan.
ADAMUS: Ja sinulla on paljon epäilyjä, teet sitä edelleen tällä hetkellä. Epäilet, pitäisikö sinun edes olla nyt täällä – planeetalla tai Crimson Circlen yhteyskeskuksessa.
SHAUMBRA 1: Ei, en oikeasti epäile.
ADAMUS: Et epäile, okei.
SHAUMBRA 1: Minulla on vain tätä esiintymispelkoa, ja sitä koen tällä hetkellä.
ADAMUS: Toki, toki. Ja ei, itse asiassa kyse ei oikeasti ole siitä. Huoneessa on tarkoituksella sumua, ja sitten saat mikrofonin ja minä olen vain … Miten kutsuisitte sitä?
LINDA: Mulkku? (Paljon naurua)
ADAMUS: Aioin sanoa kiivas mestari, mutta … (lisää naurua). Siltä varalta, että kuuntelet netissä etkä kuullut sitä, niin joidenkin kommentteja olivat "mulkku" ja "persläpi". Näytänkö minä … Voi, älkää vastatko (naurua). Älkää vastatko siihen. Okei. Sitä kutsuttiin "suureksi häiriötekijäksi". Vetäkää syvään henkeä, kaikki. Täällä tapahtuu paljon asioita.
Epäily ja itsesi pitäminen pienenä olivat suurimmat vahingot, joita olet tehnyt itsellesi tässä elämässä. Ja miksi? Se ei ole hauskaa. Joo.
SHAUMBRA 1: Aivan.
ADAMUS: Okei. Haluatko jakaa jotain kanssani?
SHAUMBRA 1: En juuri nyt.
ADAMUS: Okei. Myöhemmin?
SHAUMBRA 1: Luultavasti.
ADAMUS: Okei, kiitos. Ja Linda oli se, joka valitsi sinut (Linda nauraa). Minä pysyn erossa siitä osasta. Okei, seuraava. Jatka.
LINDA: Otetaanpa riski tässä.
GARRY: Hei.
ADAMUS: Siis, vahingoittavatko ihmiset … Olet uskoakseni psykologi.
GARRY: Usein.
ADAMUS: Usein, kyllä. Se on upeaa, koska se mitä sinä … No, meillä on paljon puhuttavaa.
GARRY: Kyllä, niin on.
ADAMUS: Tulemme puhumaan ProGnostissa planeetan psykologiasta seuraavien 20–30 vuoden kuluessa. Se on kiehtovaa. Nimittäin olemme puhuneet paljon teknologiasta. Nyt pääsemme sen psykologiaan, mitä tapahtuu. Mutta joka tapauksessa, vahingoittavatko ihmiset enemmän itseään vai toisia?
GARRY: Voi, itseään.
ADAMUS: Mitä he tekevät?
GARRY: He kieltävät, keitä he oikeasti ovat …
ADAMUS: Aivan, aivan. Ja mitä muuta?
GARRY: … tietämättömyyden perusteella, kunnes heistä tulee tietoisia.
ADAMUS: Aivan.
GARRY: Ja sitten kun meistä tulee tietoisia ja jatkamme itsemme sabotointia, niin se on merkittävä vahinko.
ADAMUS: Aivan. Hyvä, hyvä. Siis, keskivertoihmisestä puhuttaessa, mitä sanoisit prosenttiosuudeksi, jolla he vahingoittavat itseään verrattua muihin?
GARRY: Itse asiassa se on 100 % itsensä vahingoittamista.
ADAMUS: Sata prosenttia. Okei, hyvä. Ja miksi sanot niin?
GARRY: Koska jokaisella ihmisellä on mahdollisuus täydelliseen vastuuseen, vaikka hän olisi pieni lapsi.
ADAMUS: Kyllä, totta.
GARRY: Tarkoitus ei ole syyttää heitä "huonosta arvostelukyvystä" – sitaateissa – tai riittämättömän informaation puutteesta, mutta sen tunnustaminen, etteivät he ole vastuussa, pitää heidät rajoittuneena sanomalla: "Et ole riittävän hyvä tiedostamaan todellista Itseäsi."
ADAMUS: Joo, ja on todella halpaa sanoa: "Minulla ei ole riittävästi tietoa tai informaatiota. Siksi en ole todellisuudessa vastuussa." Se on todella halpaa, koska jokaisella on se sisällään, eikä sillä ole mitään tekemistä tiedon, informaation, koulutuksen, älyn tai minkään vastaavan kanssa. Minkään vastaavan. Hyvä, okei. Pari vielä. Kiitos.
GARRY: Kiitos.
ADAMUS: Sinun pitäisi sanoittaa se, mitä juuri sanoit, ja laajentaa sitä vähän.
GARRY: Todistukseksi.
ADAMUS: Joo, joo. Ja siitä tulee todistus. Joo. Viidellä dollarilla (muutama naurahdus). Hyvä. Ihmiset vahingoittavat itseään vai toisia?
MARY SUE: Minäkin uskon, että vahingoitamme itseämme 100 prosenttia.
ADAMUS: Sata prosenttia. Okei. Miksi?
MARY SUE: Koska ei ole erillisyyttä. Kaikki on meidän energiaamme.
ADAMUS: Okei. Aivan, aivan. Hyvä. Siis miksi uutisissa kuullaan koko ajan vahingon tekemisestä toisille?
MARY SUE: Koska ajattelemme, että kaikki on ulkopuolellamme. Energia on ulkopuolellamme. Elämämme tapahtumat ovat ulkopuolellamme, ja reagoimme niihin aina.
ADAMUS: Siis jos esittäisit tyypilliselle ihmiselle saman kysymyksen: "Vahingoitatko sinä itseäsi vai vahingoittaako sinua kaikki ulkopuolella?", mitä hän sanoisi?
MARY SUE: Syyttää toisia.
ADAMUS: Syyttää toisia. Ja minkä prosenttiosuuden luulet hänen lukevan omaksi syykseen? Tyypillisen ihmisen.
MARY SUE: Kenties 20, 25.
ADAMUS: Se on ehdottomasti oikein. Joo, joo. Hän ottaa vastuun kenties 20 prosentista, ja kaikki muu on ulkopuolista maailmaa. Kaikki muu on kaikkia muita.
MARY SUE: Kyllä.
ADAMUS: Joo. Siis kärsimyksen ja vapauden on erittäin vaikeaa olla rinnakkain – palaten yhteen tämän päivän pointtiini. No, siitä syystä olemme täällä. Siitä syystä olemme täällä. Okei.
MARY SUE: Okei.
ADAMUS: Otan vielä yhden.
LINDA: Okei.
ADAMUS: Ihmiset, vahingoittavat enemmän itseään vai toisia?
SHAUMBRA 2 (mies): Itseään.
ADAMUS: Itseään. Ja miksi sanot niin?
SHAUMBRA 2: Koska … kaikki ne syyt, joita kaikki muut sanoivat.
ADAMUS: Aivan. Haluatko lisätä mitään siihen?
SHAUMBRA 2: Syyllisyys, epäily, kaikki ne jutut.
ADAMUS: Joo, joo. Mitä sinä olet tehnyt vahingoittamaan itseäsi?
SHAUMBRA 2: Jäin suhteeseen vähän pidempään, kuin minun olisi pitänyt.
ADAMUS: Joo. Miten paljon pidempään?
SHAUMBRA 2: Edelleen (naurua).
ADAMUS: Joo. No, hän ei sattuisi katselemaan tänään, eihän?
SHAUMBRA 2: En tiedä.
ADAMUS: Et tiedä, okei. Miksi? Miksi tekisit niin?
SHAUMBRA 2: Se tuntuu kai ohjelmalta, jota olen pyörittänyt pitkän aikaa.
ADAMUS: Aivan, aivan. Aivan. Ohjelman ollessa, ettet voisi selviytyä yksin?
SHAUMBRA 2: Rajoitteet, raha, kaikki ne jutut joilla ei ole merkitystä.
ADAMUS: Aivan. Eikä niillä ole merkitystä. Tarkoitan, että se kaikki on hyvin totta, kun on aivan sen keskellä – hyvin totta. Ja "mitä tapahtuu, jos eroamme", ja myös taloudellisesti, mitä tapahtuu. Mutta myös, missä sitten on sellainen outo tukijärjestelmä, johon olet tottunut.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Missä se on? Pystytkö tekemään sen itse? Löydätkö koskaan ketään, joka rakastaa sinua? Voitko olla yksin ilman sitä? Ja olet oikeassa, se on ohjelmoitu sisään. Milloin aiot lopettaa sen?
SHAUMBRA 2: Pian (he naureskelevat).
ADAMUS: Huomenna.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Huomista ei koskaan oikeasti tule. Ei, vaan tarkoitan, että haluaisin selvän vastauksen. Milloin aiot lopettaa sen?
(Mies pitää tauon)
Onko sinulla kännykkä mukanasi? Voimme soittaa nyt (jotkut yleisössä sanovat "voi ei!")
SHAUMBRA 2: Haluaisin sanoa "nyt".
ADAMUS: Nyt. Mutta miksi ei? Miksi ei? Mikä pitää sinut tuossa suhteessa?
SHAUMBRA 2: Pelko.
ADAMUS: Minkä pelko?
(Hän pitää tauon)
Kun sanot sen, sinulle tekee itse asiassa todella hyvää päästää se ulos.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Ja muuten, huoneessa on ihmisiä, joilla on paljon suurempia tarinoita, joten älä ole huolissasi, että menet rajan yli täällä. Paljon suurempia. Minkä pelko? Mikä on suurin asia, joka tulee mieleesi – keksin vain jotain? Minkä pelko?
SHAUMBRA 2: Tuomitsemisen.
ADAMUS: Tuomitsemisen. Kenen taholta?
SHAUMBRA 2: Toisten.
ADAMUS: Toisten. Ettet voisi onnistua suhteessa?
SHAUMBRA 2: Uskon sen olevan osa sitä.
ADAMUS: Toiset ihmiset vain katsovat sinua, ja miten he katsovat sinua, ja. Joo.
SHAUMBRA 2: Mm hmm.
ADAMUS: Okei. Se on erittäin totta, tavallaan, mutta se kaikki on suurta esitystä.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Tarkoitan, että se on todella valtavaa esitystä. Siis elät tässä suhteessa ja tavallaan periaatteessa sanot: "No, toivon, että se paranee, mutta kenties se ei parane. Ja olen päättämätön enkä muuta mitään", ja sitten 20 vuotta menee, ja se on kuin: "Miksi en tehnyt mitään silloin?" En kehota lähtemään tuosta suhteesta. En sanonut lainkaan niin. Kehotin muuttamaan tuota suhdetta.
SHAUMBRA 2: Siinä on täysin tolkkua.
ADAMUS: Se sinun vain täytyy tehdä, joo. Ja jos se merkitsee lähtemistä, niin ok. Jos se merkitsee lähtemistä lyhyeksi ajaksi, pienen hengähdystauon saamista, aikaa poissa toistenne luota, niin se on ok. Mutta muuta dynamiikkaa tuossa suhteessa. Miten kauan olet ollut siinä?
SHAUMBRA 2: Kaksitoista vuotta.
ADAMUS: Joo. Ja luuletko, että tuolla suhteella on mitään tekemistä karman, entisten elämien, entisten yhteisten kokemusten kanssa?
SHAUMBRA 2: Erittäin paljon.
ADAMUS: Erittäin paljon. Okei, muuta sitä. Päästä irti karmasta. Sinä voit tehdä sen, tai voitte tehdä sen yhdessä. Jos sinä teet sen, sanot: "Olen valmis karman osalta". Nimittäin karma on kuin karuselli, se vain pyörii ja pyörii ja pyörii ympäri, kunnes sanot: "Lähden pois." Se voi tehdä tästä ihmisestä, kumppanistasi, hyvin vihaisen, koska hän haluaa jatkaa karusellipeliä, ja sinun täytyy olla valmis kohtaamaan se. Sinun ei tarvitse edes sanoa sitä hänelle. Sanot vain: "Lähden pois tuosta karmakarusellista. Olen valmis sen osalta, se on paketoitu, loppu. Kaikki on ratkaistu." Mutta toisaalta kumppanisi saattaa myös sanoa: "En tiedä, mitä se on, mutta jokin juuri kohosi tässä suhteessa, ja näen sinut täysin eri tavalla."
SHAUMBRA 2: Hmm.
ADAMUS: Siis kun kehotan muuttamaan sen, se ei merkitse lähtemistä huomenna. Se merkitsee sen muuttamista, okei?
SHAUMBRA 2: Joo, siinä on tolkkua.
ADAMUS: Siinä on paljon vanhaa karmaa. Siinä on paljon, paljon, paljon, paljon syyllisyyttä, ja syyllisyys on yksi kaikkein ilkeimmistä asioista. Ihmisen syyllisyys ja häpeä on vaikein asia. Hyvä.
SHAUMBRA 2: Huijaa pois energiasta.
ADAMUS: Se huijaa. Se huijaa, joo. Ja sinulla tapahtuu tällä hetkellä paljon lohikäärmeasioita elämässäsi. Lohikäärmeesi tavallaan vetää asioita ulos sinusta, ja sitä on vähän pakahduttavaa ja vähän vaikeaa käsitellä tällä hetkellä. Mutta lohikäärme on siinä hyvästä syystä – se tapahtuu päästäksesi läpi tästä roskasta.
SHAUMBRA 2: Kiitos.
ADAMUS: Varmasti. Hyvä. Otetaan vielä yksi. Tämä on niin hauskaa – minulle. Minulle, ei teille, herranen aika! (Adamus naureskelee) Ei. Kuka todella haluaa saada mikrofonin? Ihmiset vahingoittavat itseään vai toisia?
MARY: Itseään.
ADAMUS: Itseään. Mikä prosenttiosuus?
MARY: Luultavasti sata, joo.
ADAMUS: Sata, okei.
MARY: Tavallaan pidän … joo.
ADAMUS: Mitä he tekevät satuttamaan itseään, vahingoittamaan itseään?
MARY: He epäilevät itseään. He sabotoivat itseään. He eivät luota itseensä. He, tota …
ADAMUS: Miten se toteutetaan? On epäilyä, luottamuksenpuutetta, kaikkea muuta. Miten he toteuttavat sitä nyt?
MARY: No, kuten sanoit muutama minuutti sitten, pienenä pysyminen – se on todella iso juttu. Pienenä pysyminen on iso.
ADAMUS: Pienenä pysyminen on iso. Joo, joo (vähän naureskelua). T-paitoja. Miksei joku … Sart, sinun pitäisi perustaa t-paitatehdas rekkaan tai jotain, ja sillä hetkellä kun keksimme näitä mahtavia lauseita, juokset sinne ja valmistat niitä (Mary naureskelee).
SART: Minun täytyy tehdä se.
ADAMUS: Pienenä pysyminen on iso. Joo, joo. Siis, miten muuten he toteuttavat sitä? Ja annan sinulle esimerkin johdattelemaan siihen. Viiltely. Viiltely. Tiedät, mitä se on.
MARY: Voi, luoja, joo.
ADAMUS: Ihmiset vain viiltelevät itseään. Miksi?
MARY: Minulla ei ole … No …
ADAMUS: En sano, että sinä teet sitä. Sanon, että ihmiset tekevät sitä.
MARY: Joo, joo. Itseinhoa.
ADAMUS: Itseinhoa, joo, joo. Ja kun he eivät saa riittävästi rangaistusta ulkopuoliselta maailmalta, he alkavat tehdä sitä itselleen.
MARY: Juuri niin, joo.
ADAMUS: Mutta se on myös mielenkiintoinen tapa tuntea.
MARY: Joo, juuri niin.
ADAMUS: Nimittäin ihmiset – ihmiset …
MARY: Aistimus, joo.
ADAMUS: Tulemme puhumaan siitä ProGnostissa, mutta ihmisen tunteminen – kyky aistia ja tuntea – vähenee ja vähenee. Kaikki tulee vain harmaammaksi koko ajan. Kiitos, Linda (vähän naureskelua; Lindan asu ja iho on täysin harmaa). Tulee harmaammaksi, joten heidän täytyy tehdä asioita luodakseen vähän jännitystä elämäänsä.
MARY: Minusta energia planeetalla yleisesti ottaen lisääntyy monin tavoin meillä ja kaikessa muussa, ja näin on tunne, että meidän täytyy tuntea jotain, ja kuitenkaan yhteiskunnassa ja teknologiassa ja kaikessa konemaailmassa ja kaikessa muussa ei ole kyse tuntemisesta. Siis, se on tapa ylittää tuo maailmojen välinen silta jonkinlaiseen aistilliseen ja tunnemaailmaan.
ADAMUS: Joo, joo, vaikka se sattuu.
MARY: Vaikka se sattuu.
ADAMUS: Ainakin se tuntuu. Ja kun tuntee jotain, se muistuttaa, että on elossa, vaikka tuntuu pahalta.
MARY: Juuri niin, joo.
ADAMUS: Tarkoitan, että se on hyvin outoa. Ihmispsyyke on erittäin outo, ja pian mennään sekopäämittarista yli.
MARY: Joo.
ADAMUS: Se on vain hyvin kummallista, hyvin kummallista. Hyvä. Kiitos vastauksistanne, teille kaikille.
Adamuksen vastaus
Minun vastaukseni on yhtenevä sen kanssa, mitä te kaikki sanoitte. Ihmiset tekevät enemmän vahinkoa itselleen kuin toisille. Luette sanomalehdistä siitä, mitä ihmiset ovat tehneet toisille ihmisille, koska no, siitä ei kai tulisi kovin hyvää luettavaa, kun olisi kaikkia näitä juttuja itse-epäilystä ja henkilökohtaisesta kärsimyksestä ja sellaisesta. Mutta sanoisin, että lähes 100 % kärsimys- ja tuskaenergioista käytetään itseen ja sitten toisinaan hyökätään ulkoisesti ja vahingoitetaan toisia, koska yksinkertaisesti täytyy tehdä se – se täytyy ulkoistaa.
Olen itse asiassa yllättynyt, ettei planeetalla ole enempää väkivaltaa, ihmisten hyökkäämistä. Kuulette siitä aina silloin tällöin – ampuminen tai pommin räjäyttäminen tai jotain vastaavaa. Mutta ottaen huomioon kaiken, mitä ihmiset pitävät nyt sisällään, kaiken tuon tuskan ja vahingon, jota he tekevät itselleen, on surullisinta, etteivät he oikeasti tiedä, miten sen saa ulos. He eivät tiedä, miten sen saa ulos, joten se jatkuu ja jatkuu, tai he eivät puhu siitä tai heillä ei ole mitään vapautusmekanismia sille. Siis, on paljon itsensä vahingoittamista. Eikä sen tarvitse olla fyysistä. Se voi olla kaikkea, huumeita ja alkoholia – riippuvuuksia. Se voi olla vain elämistä pienenä, elämistä harmaana. Se voi olla vain jatkuvaa elämistä pimeässä – toisin sanoen, näkemättä kaikkia mahdollisuuksia omassa elämässä – koska he eivät tunne olevansa arvokkaita. Mutta on valtava määrä itsensä vahingoittamista tällä planeetalla.
Sen vuoksi palaan tuohon toteamukseen, että vapauden ja kärsimyksen on hyvin, hyvin vaikea olla rinnakkain. Ja sanon sen tavallaan varoituksena siinä, mitä te teette tällä planeetalla sellaisina, jotka tuovat valoa, koska tulee aikoja, jolloin tunnette todella surua, jollaista ette ole koskaan ennen tunteneet tällä planeetalla ja jolloin olette hyvin auki tuntemaan, ja voitte tuntea, mitä ihmiset tekevät. On toisinaan vaikeaa myös ylösnousseille mestareille tulla tälle planeetalle työskentelemään ihmisten kanssa, koska niin herkkiä ja tuntevia kuin olemme, on vaikeaa nähdä ihmisten elävän tässä hypnoottisessa kärsimystilassa ja tietää, ettei niin tarvitse olla. Ja arvatkaa mitä? Toivottavasti te olette niitä, jotka tekevät valtavan muutoksen koko tuossa ketjureaktiossa tällä planeetalla.
Ette ole täällä valaistumistanne varten, tai ette ole täällä työstämässä valaistumistanne. Olette täällä planeetan mahdollisuuksia varten. Se voi toimia tai olla toimimatta. He voivat ottaa sen vastaan, he voivat olla ottamatta. Sillä ei ole oikeastaan merkitystä. Sillä on merkitystä, että olette täällä näyttämässä heille, että voisi olla paljon enemmän.
Ja aloitin tämän kaiken sanomalla, että teillä on tämä … Rakastan pukeutumista, näyttelemistä, koska oivallatte, että teissä on monia osia, monia puolia. Ja kun pukeudutte, kun esitätte vähän, niin oivallatte, ettei teidän tarvitse pelata tuota ihmispeliä enää, pukeutua epäilykseen tai pukeutua ajattelemaan, että se mitä olette tällä planeetalla tekemässä tässä elämässä, on epäuskottavaa. Se ei ole. Se ei ole. Se on tavallaan helppoa. Tiedän, että saatatte ajatella "Kuka, minäkö?" Tuo "kuka, minäkö?" -aspekti tulee ulos ja sanoo: "Olen täällä tekemässä sitä? Olen vain puolimäntti." Ja siihen sanotaan ei. Ei.
Lakataanpa pelaamasta tuota peliä, okei? Pelasimme tuota "mikä on sinun pelisi" -peliä, kun olimme Itävallassa hiljattain. Mikä on sinun pelisi? Lakataan pelaamasta tuota "kuka, minäkö?" -peliä. Lakataan pelaamasta tuota "en tiedä, olenko valmis tähän kaikkeen" -peliä.
Edessä on mielenkiintoisia aikoja, ja ne voivat sisältää paljon hauskaa, ne voivat olla iloisia. On valtavan surun aikoja, koska näette sen vahingon, jota ihmiset tekevät itselleen, vaikkei niin tarvitse olla. Se ei ole vahinkoa, jota tulee ulkopuolelta. Ja siitä syystä sanon, että shaumbrat, ihmiset, lopettakaa kaikki nämä taistelut kaiken yritysraivon tai sortaja-aspektinne kanssa ja kaiken sen muun.
Ihmisen vahingoittuminen tulee tuolta ihmiseltä, ei ulkopuolelta, ei yrityksiltä tai poliitikoilta tai laitoksilta tai mistään muusta. Vahinko jota ihmiset tekevät itselleen, tulee heiltä itseltään. Siitä syystä kehotan luopumaan näistä aatteista. Luopukaa kaikista näistä taisteluista ja tappeluista. Teidän täytyy pysähtyä ja tuntea hetken, mitä energia oikeasti on ja mitä tietoisuus oikeasti on, ja niin planeetta muuttuu. Tartutte aseisiin kaikkea vastaan, mitä se sattuukin olemaan, tuo päivän taistelu – tartutte aseisiin sitä vastaan, ja käytte hävittävää taistelua. Itse asiassa vahvistatte noita sortamisenergioita, mistä tahansa tuo sortaminen tuleekin – yrityksiltä tai luoja tietää mistä, avaruusolennoilta tai poliitikoilta tai mistä tahansa. Vahvistatte sitä, kun tartutte aseisiin. Meillä on muuta työtä tehtävänä tällä planeetalla, ja se on tunnistaa, että ihmisen vahingoittuminen tulee sisältä. Se tulee sisältä.
Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä. Kunnolla syvään henkeä.
(Tauko)
Henkinen kypsyys
Haluan puhua vähän kypsyydestä, henkisestä kypsyydestä. Kypsyys on tavallaan hassu sana. Toivon, että olisi jotain parempaa – "aikuinen" tai "viisas" kai olisi parempi sana sille. Kypsyys.
Useimmilla ihmisillä ei ole kypsyyttä tai viisautta käsitellä energiaa. He vahingoittavat itseään sillä. Jos voisimme yhtäkkiä näyttää muille ihmisille, mitä energia itse asiassa on – kävimme läpi koko tämän asian, energia on kommunikointia, täältä se tulee, näin saat sen palvelemaan itseäsi – useimmat heistä käyttäisivät sitä vahingoittamaan itseään tai toisia. Luultavimmin itseään, ja sitten mahdollisesti toisia. Ja jos joku todella ymmärtäisi energiaa ja sitä, miten se toimii, vahinko voisi olla suurempi kuin mikään ydinpommi, mikään ase joka planeetalla tällä hetkellä on, koska yhtäkkiä ymmärretään energiaa.
Meiltä vei pitkän aikaa päästä tähän pisteeseen. Olemme puhuneet energiasta vuosia. Jos teette haun kaikesta Crimson Circlen aineistosta – Tobiaksen ja minun aineistostani vuosien saatossa – luultavasti tavallisin yksittäinen sana, jokin muu kuin "the" (suom. huom. määreinen artikkeli) tai "ja", on "energia". Olemme puhuneet siitä pitkän aikaa, todella valmistelleet teitä tähän kohtaan, jossa olette ensinnäkin tarpeeksi viisas oivaltamaan, että mitään kokemusta elämässänne, erityisesti surua tai tuskaa tai kärsimystä tai mitään vastaavaa, ei ole aiheutettu ulkopuolelta. Ei ole aiheutettu. Esititte sen ulkopuolella, mutta se kaikki tuli sisältä.
Jokainen kokemus jonka kävitte läpi, toi perimmiltään teitä siihen viisauskohtaan ja siihen ymmärryskohtaan, että ennen tätä, ennen kuin olitte tällä viisaus- ja kypsyystasolla, ette oikeasti voineet ottaa energiaa elämäänne uudella ja erilaisella tavalla. Teitä on tavallaan rakennettu siihen, johdatettu siihen, mutta nyt olette siinä kohdassa ja teillä on viisutta, teillä on kypsyyttä antaa energian palvella teitä. Olemme puhuneet siitä ainakin 5.2 vuotta tai kenties pidempään, ja nyt tulee se aika. Se on tavallaan iso … Olemme puhuneet siitä, joten tämä ei ole uutta, mutta on uutta todella tehdä tämä.
Haluaisin käyttää tätä päivää tässä Halloween-shoudissa tavallaan tuona risteyskohtana. Olemme puhuneet paljon energian antamisesta palvella teitä ja siitä, mitä energia on, ja kaikesta muusta. Tehdäänpä se nyt. Tehdään se nyt. Se ei välttämättä tapahdu yhdessä yössä, mutta vanha prosessi on muuttunut. Teillä on nyt kypsyyttä käsitellä ja käyttää energiaa ja sallia energia.
Vetäkää kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa ja tuntekaa sitä. Sanon tässä sitä, että te ette vahingoita itseänne, joten lakatkaa pelkäämästä energiaa. Ettekä te vahingoita muita.
Siis ottakaa koko tämä käsitteellinen ja teoreettinen asia energiasta ja siitä, mistä se tulee ja miten sitä käytetään, ja kaikki vastaava, ja tuokaa se mielestä, ajattelusta tai filosofiasta koko olemukseenne, koko ruumiillistumaanne. Toisin sanoen, sallikaa energian nyt palvella teitä.
Teillä on kypsyyttä, vaikka jotkut teistä epäilevät sitä tällä hetkellä. Sanotte: "No, olen lähellä, mutta en ole aivan vielä siinä." Ei, vaan te olette siinä. Te olette siinä. On peliä, valtavaa ja suurta peliä teeskennellä, että te ette ole aivan siinä. Ja jotkut teistä pelaavat tuota peliä, koska tavallaan sanotte: "En ole aivan varma, että olen valmis tähän." Te olette valmis.
Ensinnäkin energia on kokonaan teidän, ettekä te tee nyt energialla mitään, mitään, mitään vahingoittamaan itseänne. Se oli menneisyydessä. Se on mennyttä. Valmis. Ette mitään. Ette vahingoita itseänne, ettekä vahingoita toisia. Yhtäkkiä energia toimii teidän hyväksenne – ette yhtäkkiä ala ottaa huumeita tai juoda liikaa tai käyttäytyä kummallisesti – siis kummallisemmin kuin jo käyttäydytte (vähän naureskelua).
Siis vetäkää syvään henkeä, ja haluan muuttaa tämän käsitteestä, filosofiasta, opetuksesta ruumiillistetuksi todellisuudeksi, mutta teidän täytyy tehdä se kanssani. Vetäkää syvään henkeä ja sallikaa.
Se on itse asiassa hemmetin yksinkertaista. Hemmetin yksinkertaista, mutta vaaditaan tovi päästä siihen.
Teillä on nyt viisautta. Ja taas kuulen joidenkin teistä sanovan: "En ole aivan valmis" tai "En ole oikein varma." Ei, te olette. Kuulkaa se – teillä on ylösnoussut mestari kertomassa sen – "Teillä tosiaan on viisautta sallia energian palvella teitä."
Vetäkää syvään henkeä tässä kohtaa, ja ruumiillistakaa se nyt, eli pään ajatuksesta koko olemukseenne. Ruumiillistakaa se. Eläkää se. Todella eläkää se.
(Tauko)
Hyvä.
Nimittäin kypsyys, viisaus … Jos teillä ei olisi sitä, jos henkilöllä ei olisi sitä ja yhtäkkiä hän ottaisi eliksiiriä ja tietäisi, miten saadaan energia toimimaan hänen hyväkseen, niin kyllä, se musertaisi hänet. Hän käyttäisi sitä väärin. Hän käyttäisi sitä ensin itsensä vahingoittamiseen. Itsensä vahingoittaminen on tapa testata itseään: "Olenko arvokas? Pääsenkö yli tästä esteestä? Pääsenkö ohi tästä itse määrätystä oppitunnista?" Emme tarvitse sitä enää. Meidän tarvitsee sallia energian palvella teitä.
Käytännön taikuutta modernille Merlinille
Seuraava. Viime sessiossamme keksin pienen jutun nimeltään "Käytännön taikuutta modernille Merlinille", todella yksinkertaisia perusasioita, todella helppoja asioita.
Mistä puhuimme viime kerralla, viime shoudissa? Mikä oli tuo käytännön taikuusjuttu? (Eräs nainen sanoo "avaudu energialle"). Pysykää avoimena energialle, joo. Ja vaikka autokolari uhkaa tai näette purkin tulevan alas hyllyltä ja osuvan kohta päähänne, mitä se sattuu olemaankin, tai olette juuri joutumassa tappeluun puolisonne kanssa tai mitä se sattuu olemaankin, on taipumusta tuoda energia sisään, sulkea energia. Se on kuin hanan kääntäminen – haluatte vähentää tulevan veden määrää. Ei – täysin päinvastoin.
Silloin vedätte syvään henkeä laukaisinsananne kera, jos teillä on sellainen, tai laukaisinajatuksen, mitä se onkin – pysähdytte hetkeksi ja avaudutte. Tarkoitan, että se on tavallaan kummallista, koska ajattelette: "Miksi minun pitäisi avautua tänä aikana, joka voisi olla todellinen katastrofi?" Se on taikuutta, koska yhtäkkiä avaudutte energialle. Sallitte enemmän todennäköisyyksiä ja mahdollisuuksia ja potentiaalia kuin koskaan ennen. Silloin tapahtuu taikuutta. Silloin sitä tapahtuu.
Tämän päivän käytännön taikuus moderneille Merlineille on erittäin yksinkertainen. Olemme puhuneet siitä aiemmin, mutta haluan, että se tallennetaan historiankirjoihin: 100 prosenttia energiasta jonka kohtaatte, on teidän. Ei ole mitään ulkopuolista energiaa.
Minulle se on hyvin yksinkertaista, täysin ilmiselvää, mutta tuntekaa kuitenkin ihmiskuntaa, muita ihmisiä, ihmisiä joita tunnette. He menevät jonnekin muualle hakemaan energiaansa. He eivät ehkä kutsu sitä energiaksi. He ehkä kutsuvat sitä palkkapussiksi tai tunnetueksi. He voivat kutsua sitä miksi hyvänsä. He menevät jonnekin muualle, myös Jumalan kaltaisiin paikkoihin. Jumalalla ei ole energiaa. Tarkoitan, että vaikka menisitte anomaan Jumalalta, menisitte polvillenne rukoilemaan: "Voisinko saada vähän energiaa?" Jumala sanoo tavallaan: "Minulla ei ole yhtään energiaa. Minulla ei ole yhtään. Olen pelkkää tietoisuutta. Mistä sinä puhut? En ole energiaa."
Se kaikki on teidän. Jokainen hitunen. Sitten kun ymmärrätte sen, että mikään ei ole ulkopuolellanne. Ja jälleen se on yksi noista kummallisista asioista. Sanotte kuin: "Joo, mutta tuo puu tuolla ei ole minun energiaani." Se on. Se kaikki on teidän energiaanne. Itse asiassa todellisuudessa siellä ei ole mitään puuta. Ei ole mitään puuta. Se kaikki on teidän energiaanne. Se mitä näette tässä (osoittaen itseään), on teidän energiaanne, rakkaat ystäväni. Se on sitä.
Pelaamme mahtavaa ja suurta peliä tässä, että energia on ulkopuolellanne ja teidän täytyy jotenkin mennä hakemaan sitä. Pelaamme mahtavaa ja suurta peliä siinä, että minä olen ulkopuolinen energia nimeltään Adamus Saint-Germian. Ei, se on teidän energiaanne.
Se tavallaan saa mielen sekoamaan. Mieli on kuin: "No, en tiedä. Anna minun koskettaa sinua. Ei, sinä et ole …" Se on teidän energiaanne. Se on kaikki teidän havaintonne. Ja sanon, että se on teidän "energiaanne", mutta voisin korvata tuon sanan myös "havainnolla". Se on periaatteessa sama asia. Energia on vain tapa havaita. Energia on laulu. Se on kommunikointia. Se on tapa havaita ja kokea.
Siis käytännön taikuutta modernille mestarille on yhtäkkiä ymmärtää: "Se on minun energiaani. Kaikki on minun."
Ihmiset haluavat syyttää toisia ihmisiä ja ajatella, että kaikki on heidän ulkopuolellaan, ettei heillä ole paskaakaan, että heillä on hyvin, hyvin vähän eikä heillä ole kontrollia. Se on peliä. Se on huonoa peliä, mutta se on peliä. Ja moderneina Merlineinä te käsitätte: "Ei, se kaikki on minun energiaani, minun havaintoni. Minun ei tarvitse saada sitä mistään. En tarvitse energiaa mistään muualta. En tarvitse kenenkään hyväksyntää mihinkään. Se kaikki on minun." Sitten alkaa hauskanpito, koska oivallatte, ettei kyse ole siitä, että monia ulkopuolisia voimia tunkeutuu sisään ja hyökkää kimppuunne ja yrittää ottaa pienen osanne, teidän pähkinänne jotka hamstrasitte talven varalle. Se on kuin: "Hetkinen nyt. Nuo ovat kaikki minun pähkinöitäni, ja tunkeutujat ovat kaikki minä." Ja se on kuin: "Vau, mitä mahtavaa peliä." Sitten alatte pitää hauskaa.
Se on ällistyttävää, koska mieli sanoo kuin: "Ei, ei, ei, ei voi olla, koska näen muita ihmisiä." Itse asiassa ei, ette oikeasti näe. On tunne havainnosta, että on muita sieluolentoja. Havaitsette heidän tietoisuutensa, mutta hahmotatte heidät oman energianne kautta. Toisin sanoen, te ette oikeasti havaitse heitä. Tarkoitan, ettei se ole heidän energiaansa. Se on teidän havaintonne. Se on teidän suuri televisio-ohjelmanne tai elokuvanne heistä. Kuvitelkaa tuo energia suurena pilvenä, sumuna, ja se on kaikki teidän. Sumun toisella puolella on sieluolento, jonka havaitsette sieluolennosta sieluolentoon, mutta energia teidän ja hänen välissään on kaikki teidän ja te vain havaitsette hänet oman energiasumunne tai -lasienne tai jonkin läpi. Mutta se kaikki on teidän energiaanne. Se on niin yksinkertaista, mutta kuitenkin mieli vastustaa sitä ja kapinoi sitä vastaan ja yrittää ylifilosofoida sitä.
Voisitteko ottaa hetken, ilman kaikkea mielen roskaa, ja vain oivaltaa: "Se kaikki on minun energiaani, ja se kaikki on täällä palvelemassa minua. Ja minulla sitä kypsyyttä, etten koskaan anna sen vahingoittaa minua, eikä sillä ole aikomusta vahingoittaa minua. Mutta se kaikki on minun, ja se on täällä palvelemassa minua." Se on hämmästyttävää. Taas kerran, silloin taikuus alkaa, koska yhtäkkiä energian ei tarvitse pelata tätä peliä. Energia tavallaan sanoo: "Voi herran tähden! Taas kerran Billy nousee ylös aamulla ja pelaa sitä peliä, että olen hänen ulkopuolellaan, joten meidän täytyy mennä sen mukaisesti, koska sitä sieluolento tekee ja sitä ihminen tekee, joten meidän täytyy pelata tätä peliä."
Kuvitelkaa, miten helpottunut energia on, kun lopulta sanotte: "Hitto! Tämä kaikki on minun. Se on minun tapani havaita ja kokea todellisuus. Se kaikki on minun." Silloin taikuus alkaa. Silloin oivallatte, ettei ole mitään ulkopuolisia voimia. Ei ole ketään, joka yrittää ottaa energiaanne. Ei oikeasti ole. Ei ole mitään suurempia energioita. Ei ole mitään mörköenergioita. Ei ole mitään sellaista. Se kaikki on teidän omaanne. Kun alatte oivaltaa sen, taikuutta alkaa oikeasti tapahtua. Sitten voitte sallia iloisesti sen palvella teitä. Ettekä te vahingoita itseänne. Se on toinen iso asia. Te ette vahingoita itseänne. Te ette vahingoita, mutta te testaatte itseänne. Tiedän minä sen. Testaatte itseänne tässä ja sanotte: "Olenko oikeasti valmis?" ja "Voinko oikeasti tehdä tämän?" Antakaa mennä ja pelatkaa "testaa itseäsi", ja oivallatte sen tehdessänne: "Hemmetti, minulla on tosiaan kypsyyttä, ja tämä on kaikki minun energiaani. Annetaanpa hauskanpidon alkaa."
Palaan pointtini, ja luultavasti minun täytyy toistaa tätä monta kertaa, että kärsimys ja vapaus eivät ole olemassa kovin hyvin rinnakkain. Lopulta ne eivät voi olla rinnakkain. Pelaamme vähän peliä muilla ihmisillä jonkin aikaa, rinnakkaineloa, jolloin olette edelleen fyysisessä kehossa tällä planeetalla vapaana mestarina – vapaamuurarina. Ei, vaan vapaana mestarina (vähän naureskelua). Minulta menevät omat elämäni sekaisin (lisää naureskelua). Olette täällä vapaana mestarina, ja olemme jonkin aikaa rinnakkain kärsimyksen kanssa. Mutta se on kärsimystä, jonka muut ihmiset valitsevat. Te olette vapaudessa, ja joinain päivinä se on vaikeaa.
Puhumme siitä, kun menemme eteenpäin tässä – miten käsitellään noita todellisia "en voi sietää ihmisiä enää" -päiviä, joita teille tulee (muutama naurahdus). Kyllä, te olette kuin: "Ei, vaan oikeasti, Adamus, en oikeasti voi sietää enää ihmisiä. En oikeasti, Adamus. Olen valmis! Onko jotain paikkaa, toista planeettaa, jolle voin mennä ja jolla minun ei tarvitse koskaan enää kohdata ihmisiä? Koska hitto soikoon! he kärsivät koko ajan. Sitä he vain tekevät. He nousevat ylös aamulla ja kärsivät, ja he menevät nukkumaan illalla ja kärsivät, ja he kärsivät unissaan." Aion vain pysähtyä hetkeksi, ja lakattuani nauramasta sanon: "Ei siitä ole kovin kauan, kun sinä pelasit tuota peliä. Mikä on muuttunut? Mikä on eri tavalla nyt?"
Vedetäänpä syvään henkeä. Mistä puhuimme tänään? Hyviä juttuja, joo. Todella hyviä juttuja. Se tosiasia, että olette kasvaneet nyt aikuiseksi ettekä vahingoita itseänne energialla. Okei, se on joka tapauksessa teidän energiaanne. Ette vahingoita itseänne energiallanne. Alleviivataan se, kenties tupla-alleviivataan se. Olette kasvaneet nyt tarpeeksi aikuiseksi, että te ette vahingoita itseänne omalla energiallanne ettekä vahingoita muita ihmisiä. Siis pitäkää hauskaa sen kanssa nyt. Antakaa sen tulla teille. Ja lakatkaa teeskentelemästä, että se tulee jostain muualta, okei?
Otan teidät itse teossa kiinni siitä tulevissa shoudeissa. Oikeasti otan kiinni. Se ei ole vain vessareissu, se on … Mitä muuta voisimme tehdä täällä? (Vähän naureskelua) Aioin sanoa, että istua Vilin kanssa kopissa, mutta ei, hän on liian mukava. Hän ei tarvitse sitä. Keksimme jotain, jotain todella ällöttävää, jota teidän täytyy syödä kaikkien edessä (lisää naureskelua). Olen nähnyt ihmisten televisio-ohjelmia. He tekevät sitä ja saavat paljon katsojia. Mistä siinä on kyse? Me puhumme elämää muuttavista, maailmaa muuttavista asioista, ja katsokaa, meitä katselee vain pieni kourallinen ihmisiä. Siis hyvä, alamme syödä ällöttäviä asioita. Kenties useammat ihmiset katselevat. Tai sitten ei.
Hän sulautuu täysin taustaan (viitaten Lindaan, joka sulautuu harmaaseen seinään). En ole melkein nähnyt häntä koko aikana (naurua). Hän sulautuu täysin taustaan. Voisimmeko saada kuvan siitä? Joo, joo. Harmaa aspekti, joo. Hän on melkein kuin hiljainen, ja tavallisesti tunnen energioita tulevan Eesan Lindasta hyvin voimakkaasti. Mutta tänään hän tavallaan vain sulautuu taustaan.
Vedetään syvään henkeä, ja haluaisin tehdä merabhin, mutta vähän erilaisen version siitä. En osaa sanoa, nauraako hän vai hymyilee vai on unessa (viitaten taas Lindaan; lisää naurua ja nainen sanoo "hän ei ole unessa"). Hän ei ole unessa.
Mutta ennen kuin menemme pidemmälle, teemme uudentyyppisen merabhin. Se on tarina ja merabh. Siis miten kutsumme sitä, storabh tai jotain (vähän naurua; suom. huom. yhdistetty "story" (=tarina) ja "merabh"), mutta siitä tulee hauskaa. Kehitämme merabhia.
Arvokas lähteminen
Mutta ennen kuin teemme sen, ymmärtääkseni on kysymyksiä. Tri Cheryl (Bornt), sinulla on kysymys minulle, Cauldre sanoi.
TRI BORNT: Ai jaa.
ADAMUS: Haluaisitko tulla tänne eteen?
TRI BORNT: Totta kai.
ADAMUS: Mahtavaa. Muuten, kiitos kovasti hemmottelusta, olemisesta kaikkien kanssa viime kuussa (viitaten elokuun 2019 shoudiin). Se teki valtavasti hyvää monille ihmisille.
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: Oli koko ajan valtava määrä myötätuntoa ja suurta arvokkuutta sinun puoleltasi. Siis mikä on kysymyksesi?
TRI BORNT: Voisinko vähän kertoa parista viime kuukaudestani?
ADAMUS: Joo.
TRI BORNT: Minulle on tapahtunut paljon, kuten voi arvata. Olen saanut paljon upeaa tukea – sähköposteja, tekstiviestejä, puhelinsoittoja – ihmisiltä ympäri maailmaa.
ADAMUS: Eikö se ole kaunista?
TRI BORNT: Se on ollut upeaa. Siis, olen käyttänyt paljon aikaa sähköposteihin vastaamiseen ja ihmisten kanssa puhumiseen ja tavallaan vain kertoen heille, mitä olin tekemässä. Myin taloni. Myin autoni. Tyhjensin eläketilini. Olen ottanut melkein kaikki rahani pankkitileiltä ja tunnistanut joukon ihmisiä, joille olen voinut antaa sitä. Ja on ollut upea ilo kyetä koskettamaan ihmisiä, myös taloudellisesti, ja tehdä heidän elämästään täysin erilaista. Ja olen saanut mahtavaa kiitollisuutta ihmisiltä, joille olen voinut tehdä sen. Mutta se antaa minulle iloa, eikä ole mitään hyötyä jättää rahojani makaamaan tilille, joten olen huolehtinut nyt kaikesta. Jokseenkin kaikesta.
ADAMUS: Jokseenkin. Sanoit "jokseenkin kaikesta", et kaikesta. Siis mitä on hoitamatta?
TRI BORNT: No, asioista joihin minulla on jotain sanottavaa.
ADAMUS: Aivan.
TRI BORNT: En ole löytänyt tytärtäni – se on yksi asia, jonka olisin halunnut tehdä. Mutta kuten puhuit tänään, se on kenties …
ADAMUS: No, minun täytyy kuitenkin pysäyttää sinut tähän.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Miksi et ole löytänyt tytärtäsi?
TRI BORNT: Palkkasin yksityisetsivän. Olen etsinyt häntä vuosia. Palkkasin yksityisetsivän, eikä hän antanut minulle mitään informaatiota hänestä.
ADAMUS: Ai jaa.
TRI BORNT: Hän halusi minun maksavan tuosta informaatiosta, mutta sitten hän ei antaisi sitä minulle (Adamus naureskelee lempeästi). Siis se on yksi asia, jonka olisin halunnut …
ADAMUS: Miksi et ole löytänyt häntä? Tarkoitan, että annoit minulle käytännön syitä. Mikä energeettinen syy on sen takana?
TRI BORNT: Ajattelen … (hän naureskelee)
ADAMUS: Tunne.
TRI BORNT: Sallitaanko minun sanoa "ajatella"?
ADAMUS: Totta kai, totta kai.
TRI BORNT: Okei, tunnen, että ex-mieheni hyväksikäytti häntä pahasti lapsena, ja korostan sanaa "ex".
ADAMUS: Tulpa-ex itse asiassa.
TRI BORNT: Tupla-ex.
ADAMUS: Joo, joo.
TRI BORNT: Ja lapselle on luonnollista syyttää toista ihmistä – tuota ihmistä on turvallista syyttää – mutta hän saattaa ajatella, etten suojellut häntä.
ADAMUS: Luuletko?
TRI BORNT: Joo.
ADAMUS: Joo. Okei, siis miksi …
TRI BORNT: Hän ei tiedä, miten paljon todella yritin suojella häntä.
ADAMUS: … on tämä tilanne, ettet ole löytänyt häntä, koska olemme pääsemässä … Teille jotka vasta alatte katsella ettekä kuunnelleet meitä viime kuussa, niin sinä olet valmis tekemään siirtymän.
TRI BORNT: Olen valmis lähtemään.
ADAMUS: Joo.
TRI BORNT: Olen ehdottomasti valmis.
ADAMUS: Ja puhuimme viime kuussa ja sanoin: "Haluatko jäädä? Kenties voisimme löytää tavan peruuttaa tämän kaiken", ja sinä sanoit: "Ei helvetissä."
TRI BORNT: En (hän naureskelee).
ADAMUS: Siis, viimeistelet tällä hetkellä keskeneräisiä asioita.
TRI BORNT: Mm hmm.
ADAMUS: Joo. Ja yksi niistä on tyttäresi. Energeettisesti, miksi et ole löytänyt häntä?
TRI BORNT: Minun täytyy mennä vessaan tästä kysymyksestä (he nauravat).
ADAMUS: Sinun täytyy sanoa vain: "Hupsista!" (Naurua) Voi eiii! Tarkoitat siis sanoessasi: "En tiedä." Sinun täytyy vain sanoa: "Vastaus on vielä oivaltamatta."
TRI BORNT: Vastus on vielä oivaltamatta. Se ei tule tietoisuuteni läpi.
ADAMUS: Okei. Voinko auttaa sinua vähän siinä?
TRI BORNT: Rakastaisin sitä, että teet sen, kyllä.
ADAMUS: Ai, totta kai. Okei. Löydät tyttäresi, ja no, paska alkaa lentää. Tarkoitan, että joka suuntaan.
TRI BORNT: Se on ok. En välitä.
ADAMUS: Makyoa. Se avaa … Hän päästi monista perhejutuista irti kauan sitten. Hänen oli pakko. Se avaa monia loukkaantumisia ja monia haavoja. Sitten sinusta tuntuu tavallaan pahalta se kaikki, koska tätä tunnepommitusta tulee energiakenttäsi läpi sinuun, ja sitten olet hämmentynyt siitä, haluatko oikeasti jäädä vai lähteä. Ja osa sinua tuntee tarvetta …
(Tri Bornt pudistaa päätään "ei")
Ai jaa, okei. Osa sinusta tuntee tarvetta jäädä …
TRI BORNT: En usko.
ADAMUS: … kunnes korjaat sen, koska et halua jättää suurta sotkua lautaselle siinä asiassa.
TRI BORNT: Jos löytäisin hänet, kertoisin vain hänelle …
ADAMUS: Kertoisit hänelle mitä?
TRI BORNT: Miten paljon rakastan häntä ja miten paljon …
ADAMUS: Miksi et kerro sitä hänelle sielulta sielulle?
TRI BORNT: Olen kertonut.
ADAMUS: Okei.
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Siis, sen tekeminen henkilökohtaisesti nyt sattuisi todella.
TRI BORNT: Enemmän vahinkoa kuin hyvä asia.
ADAMUS: Paljon enemmän vahinkoa.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Sinulle ja hänelle.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Se vahingoittaa sinua. Sinä et tarvitse sitä, hän ei tarvitse sitä. Olet päästänyt irti kaikesta siihen liittyvästä karmasta kauan sitten. Olet puhdas siitä. Se avaisi hänellä joitain asioita, jotka olisivat hyvin, hyvin syviä ja tunteellisia. Hän itse asiassa elää melko kunnollista elämää tällä hetkellä.
TRI BORNT: Ai, hyvä.
ADAMUS: Häneltä vei pitkään päästä joidenkin asioiden läpi, saaden vähän apua ja erittäin, erittäin hyvän suhteen ja kaksi poikaa ja yhden tyttären. Hänellä menee hyvin, etkä sinä halua paskoa siihen.
TRI BORNT: Okei. Ei, en halua paskoa mihinkään.
ADAMUS: Ei, ei, ei, ei, ei.
TRI BORNT: Mm hmm.
ADAMUS: Ei.
TRI BORNT: Joo.
ADAMUS: Siis okei. Mikä oli yksi muu syy siihen, miksi et ole tehnyt siirtymää? Mikä oli toinen syy? Unohdin jo, oliko kysymyksesi, miten ihmeessä et ole tehnyt siirtymää.
TRI BORNT: Kyllä. Kurssillasi ylösnousemuksesta annoit meille vuosia sitten tärkeää informaatiota, joka minun täytyi tietää osatakseni tehdä sen. Kerroit meille, että saatoit asiat valmiiksi, menit metsään koiriesi kanssa ja asuit mökissä. Ja luulen sinun matkustaneen maailmassa vähän sanoen hyvästi kaikelle, ja sitten yhtenä päivänä astuit vain pois kehostasi.
ADAMUS: Sen jälkeen kun kaikesta oli huolehdittu.
TRI BORNT: Sen jälkeen kun kaikesta oli huolehdittu.
ADAMUS: Joo, minulla oli oma "bucket list". (Suom. huom. luettelo ennen kuolemaa tehtävistä asioista, sananmukaisesti "ämpärilista") Itse asiassa kutsuin sitä "arkkulistakseni", mutta …
TRI BORNT: Arkkulistasi, ihan sama! (Vähän naureskelua)
ADAMUS: En tiedä, miksi sitä kutsutaan "ämpäriksi". Kuka nimittäin haluaa tulla haudatuksi ämpäriin? (Lisää naurua) Kutsutaan sitä sen oikealla nimellä. Mitä muuta listallasi on?
TRI BORNT: Se on siinä.
ADAMUS: Ei, ei ole. Tarkoitan, että on jotain muuta, mitä tavallaan odotat, koska sanoin sekä DreamWalker Death (https://www.crimsoncircle.com/Events/Ad ... lker-Death) että Ascension (https://www.crimsoncircle.com/Events/Ad ... -Ascension) -kurssilla, että te vain valitsette, milloin haluatte lähteä ja miten haluatte tehdä sen.
TRI BORNT: Ja olen yrittänyt sitä.
ADAMUS: Yritit sitä.
TRI BORNT: Olen yrittänyt sitä useita kertoja enkä ole pystynyt tekemään sitä. Siis, se on periaatteessa kysymykseni.
ADAMUS: Miten halusit tehdä sen?
TRI BORNT: Olin olohuoneessani ja katselin ulos – minulla on suuri maisemaikkuna ja kaunis takapiha ja olen tehnyt paljon maisemointia – ja aioin vain yhdistyä Jumalaani. Tarkoitan selvyyden vuoksi, että minä olen Jumala.
ADAMUS: Aivan, aivan. Mutta yhdistyä sieluun.
TRI BORNT: Joo-o, ja säteillä.
ADAMUS: Aivan, aivan.
TRI BORNT: Ja ajattelin vain astua pois ja sitten integroida kehoni ottaakseni sen mukaan.
ADAMUS: Okei. Kuulostaa helpolta.
TRI BORNT: Joo.
ADAMUS: Tarkoitan, ettei se ole mikään iso juttu, yksityiskohtaista, mitään kiipeämistä vuoren huipulle …
TRI BORNT: Ei! (Hän naureskelee)
ADAMUS: … tarviten kantaa kaikki tavaransa mukanaan ja sitten … Se on melko helppoa, omassa olohuoneessasi. Joo. Miksi sitä ei ole tapahtunut?
TRI BORNT: Se on kysymykseni.
ADAMUS: Ai jaa. Hitto soikoon! (Naurua) Okei. Keksin jotain. Joo, tämä on hyvä. Nimittäin sen sijaan, että sanoo: "En tiedä", kyse on aina jonkin keksimisestä, koska te ette keksi sitä. Mielenne, epäilevä mielenne, sanoo: "Voi, keksin tämän varmaan." Ette voi keksiä sitä. Hauskuus alkaa siitä, kun oivallatte, että te ette keksi mitään.
Siis, syy on, että on myös koko tämä juttu: "No, tulin tänne valaistumistani, Oivaltamistani varten, enkä voi siirtyä eteenpäin, ennen kuin saan sen. Minun täytyy saada diplomini, ennen kuin voin siirtyä eteenpäin."
TRI BORNT: Ne voivat olla samanaikaisia.
ADAMUS: Voisivat olla samanaikaisia, mutta luulen, että haluat ainakin – en tiedä – puoli tuntia kokea olevasi ruumiillistunut tällä planeetalla.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Siis, voimmeko tehdä tämän sopimuksen?
TRI BORNT: Kyllä.
ADAMUS: Okei. Voi, aioin sanoa, että ensi kuussa tuon sinulle todistuksen. Olen pahoillani, mutta sinun täytyy jäädä ainakin joulukuun joulujuhlaan saakka (suom. huom. seuraava shoud on Havaijilla). Tuon todistuksen, jossa sanotaan: "Olet nyt oivaltanut." Kuulostaako Taikamaa Ozilta vai mitä? (Yleisö on samaa mieltä) Kerroinko jo teille, että autoin sen kirjoittamisessa? (Yleisö vaikeroi) Osan siitä. Tuomme todistuksen Oivaltamisesta, täydestä Oivaltamisesta, ja se antaa sinulle luvan siirtyä rajan taakse omassa olohuoneessasi.
TRI BORNT: Onko se oikeasti syy, miksi en tee sitä?
ADAMUS: Ehdottomasti.
TRI BORNT: Se oikeasti on.
ADAMUS: Se oikeasti on. Odotat sen tulevan ensin, ja sitten lähdet.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Et ehkä oivalla sitä tietoisesti, mutta tässä tapahtuu niin, että sanot: "Okei, tämä on minun Oivaltamiselämäni." Se oli itse asiassa pettymys, kun oivalsit, että olet tekemässä siirtymän, ja se on kuin: "Voi, sitten en saanut Oivaltamista. Kenties saan sen toisella puolella." Pidetään sinulle Oivaltamisvalmistujaiset joulukuun shoudissa, jonka Cauldre kertoo minulle olevan 14.12. Onko sinulle ok odottaa vähän?
TRI BORNT: En oikeasti halua.
ADAMUS: Et halua odottaa, okei.
TRI BORNT: En oikeasti halua.
ADAMUS: Voisitko tulla Havaijille?
TRI BORNT: En.
ADAMUS: Voisinko lähettää sen sinulle sähköpostissa?
TRI BORNT: (naureskellen) Okei.
ADAMUS: Okei (naureskellen).
TRI BORNT: Tai pelkästään psyykkisesti on myös ok. Voinko vain vastaanottaa sen nyt?
ADAMUS: Entä tämä? Entä tämä … Cauldre ei ole tulostanut sitä vielä. Mitä jos järjestämme jonkin päivän, ennen kuin Cauldre ja Linda lähtevät Havaijille? Miten kauan meillä on aikaa? Kaksi viikkoa. Okei, kaksi viikkoa. Ja tulemme tänne, kenties vain pienellä ryhmällä – Linda, Cauldre, sinä ja minä – ja kenties voisimme filmata sen, jos haluat.
TRI BORNT: Joo, ihan sama.
ADAMUS: Ihan sama, varmaan. Ja laitetaan vähän musiikkia siihen.
TRI BORNT: Ihan sama.
ADAMUS: Millaisesta musiikista pitäisit? Jotain tavallaan enkelimäistä vai jazzia vai …
TRI BORNT: Jotain kohottavaa.
ADAMUS: Kohottavaa, okei.
TRI BORNT: Vähän rokkimaista.
ADAMUS: Mmm, aioin sanoa jotain yhdestä konsertistani, jonka kirjoitin.
TRI BORNT: Kyllä. Jotain mitä kirjoitit?
ADAMUS: Oikeasti?! Et …
TRI BORNT: Tai jotain …
ADAMUS: Eikö se olisi mukavaa?
TRI BORNT: Tai jotain, mitä minä olen kirjoittanut. Jompikumpi (naureskellen).
ADAMUS: Siinä ei ole rokkia, mutta voisimme käyttää yhtä minulta ja yhtä sinulta.
TRI BORNT: Varmaan.
ADAMUS: Okei. Ja teemme pienen videon. Tulemme tänne parin viikon kuluessa. Saat diplomisi, todistuksen Oivaltamisen loppuunsaattamisesta, ja sitten voit lähteä koska tahansa.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Sovittu.
TRI BORNT: Kuulostaa upealta.
ADAMUS: Okei. Siis tarkista Cauldrelta ja Lindalta, sitten kun he ovat selvin päin, ja saamme selville ajankohdan (naurua) – tarkoitan selvin päin päivän energiasta – ja sitten teemme sen, ja olet vapaa lähtemään.
TRI BORNT: Okei.
ADAMUS: Ja sitten se on niin helppoa kuin omassa olohuoneessasi. Ja minä olen paikalla.
TRI BORNT: Siis astuen ulos kehostani, kuten olen yrittänyt tehdä?
ADAMUS: Kyllä.
TRI BORNT: Ja se on niin helppoa.
ADAMUS: Olet yrittänyt sitä, ja se on osa ongelmaa.
TRI BORNT: Joo-o.
ADAMUS: Mutta minä autan sinua.
TRI BORNT: Arvostaisin sitä todella.
ADAMUS: Totta kai, totta kai. Okei. Tehdään se. Eesan Linda, laittaisitko sen omalle … Olen iloinen, ettemme näe, miltä hänen kasvonsa näyttävät (vähän naureskelua). Hän on kuin: "Adamus, olet todella menettänyt järkesi." Ei, vaan itse asiassa tämä on niin kaunista. Tämä on niin …
TRI BORNT: Kiitos.
ADAMUS: … ehdottoman kaunista
TRI BORNT: Se on upeaa minulle, koska kysymykseni oikeasti oli, miksi en ole lähtenyt.
ADAMUS: Siis, teemme tämän todistusjutun ja pienen juhlan. Hyvä. Kiitos paljon (yleisö taputtaa). Kiitos.
Tarina-merabh
No niin, kerrotaanpa tarina, vähän musiikkia taustalla. Vetäkää syvään henkeä.
Himmennetään vähän valoja merabh-lavastustamme varten.
(Musiikki alkaa)
Aah, miten hyvä päivä meillä on ollut. Paljon häiriötekijöitä tänään. Kerroin teille, että on tavallaan mielen sumua – saatatte tuntea sitä myös seuraavan päivän – pelkästään siksi että menemme koko itsenne vahingoittamisjutun yli. On edelleen tavallaan ihmispelkoa: "Jos saan paljon energiaa, tarkoitan paljon energiaa, ja se tulee elämääni, vahingoitanko itseäni tai toisia?"
Teimme tänään nollauksen samalla, kun tapahtui muita temppuja. Ei, te ette vahingoita. Te ette vahingoita, ja samalla kun juttelin ja pidin teatteriani, laitoitte itseenne tavallaan pienen katkaisimen, joka estäisi teitä tekemästä sitä, tavallaan takuun että te ette koskaan käytä energiaa vahingoittamaan itseänne tai toisia. Miksi? No, koska olette mestari. Teillä on nyt kypsyyttä. Joo, teillä on edelleen paljon vanhoja läpivuotomuistoja asioista, joita olette tehneet menneisyydessä, mutta se oli menneisyydessä.
Vedetään syvään henkeä.
Mestari istui kahvilassa. Se oli hänen toimistonsa. Hän oli ollut siellä kaksi ja puoli tuntia ja työskennellyt kovasti, työskennellyt kovasti siemaillen cappuccinoaan ja syöden kolme croissanttia tänään ja tarkkaillen ihmisiä. Hän oli päättänyt, ettei hän halunnut tänään puhua kenenkään kanssa. Joinain päivinä hän puhuisi. Ja joinain päivinä ihmiset tulisivat hänen luokseen. Mutta tänään hän ei halunnut puhua kenenkään kanssa.
Mestari tottuu niin olemaan omaa parasta seuraansa, itse asiassa leikkimään, kommunikoimaan ja näyttelemään omien osiensa kanssa. Ja hän oli nauttinut siitä tänään, ja hän oli lämmin ja kutsuva nuorelle miehelle, joka tarjoili kahvia. Hän antoi tälle ison tipin. Tippi oli itse asiassa suurempi kuin lasku. Mutta parin tunnin jälkeen hän tiesi, että oli aika lähteä. Hän oli tehnyt kovan päivän tuossa kahvilassa säteillen valoaan.
Hän nousi ylös ja käveli ulos. Oli yksi tuollainen todella kaunis syyspäivä. Syksy, niin kaunista. Ilma oli vielä suhteellisen lämmin, mutta tiedätte, millaista on syyspäivinä, kun talven voi tuntea jo ilmassa, tuntea tavallaan talven kuiskauksen leijuvan lämpimässä syysilmassa.
Hän astui ulos kahvilasta, veti syvään henkeä eikä hänellä ollut oikeastaan suunnitelmia loppupäiväksi. Mutta se on mestarin tapa. Ei suunnitelmia, ollen hetkessä. Hän otti muutaman askeleen kadun kulman yli ja pysähtyi hetkeksi. Ja hän pysäytti kaiken ajassa tuolla hetkellä. Mestari voi tehdä sen, koska kaikki on hänen energiaansa. Tässä tapauksessa mestari vain pysäytti kaiken, tavallaan keskeytti elämän. Kaikki vain pysähtyi, ja hän katseli ympärilleen. Hän pysäytti sen tarkoituksella, koska hän halusi todella tarkkailla. Huomaatte, että voitte tehdä sitä ja haluatte tehdä sitä. Te vain tarkkailette. Eikä ole pelkoa – no, jotkut teistä pelkäävät olevansa tuomitsevia. Ei, tarkkaileminen on vain tiedostamista. Tarkoitan, että tiedostaminen on itse sielu.
Mestari oli tietoinen kaikesta – tässä tavallaan keskeytetyssä elämässä, pysäytetyssä ajassa – ja hän tarkkaili. Hän näki melkein suoraan edessään muissa ajatuksissa olevan autoilijan, sellaisen joka sekstasi (Adamus naureskelee) – tekemään tarinasta mielenkiintoisen – puhelimellaan ajaessaan autoa eikä nähnyt, että valo oli muuttunut punaiseksi ja toinen auto tai pari oli pysähtynyt hänen edessään. Ja tarkkaillessaan mestari näki melkein välittömästi uhkaavan kolarin. Se ei luultavasti aiheuttaisi kovin paljon fyysisiä vammoja, mutta tekisi ainakin yhdestä autosta korjauskelvottoman ja pari muuta saisi merkittäviä vaurioita, ja kaiken kukkuraksi, kun hän tunsi tuon sekstaajan, rikoksentekijän energiaa, tällä ei ollut edes vakuutusta. Voi pojat, hänen elämästään oli tulossa vaikeaa. Hmm. Mestari ei yrittänyt muuttaa sitä, hän vain tarkkaili. Välittömästi uhkaava kolari.
Mestari katsoi alas katua. Ei kovinkaan kaukana oli tuore äiti ensimmäisen lapsensa kanssa ja työnsi tätä vaunuissa. Äidillä oli tavallaan huolestunut ilme kasvoillaan, mutta mukana oli myös onnellisuutta ja iloa äitiydestä. Mutta äiti oli hyvin huolissaan: "Osaanko olla hyvä äiti?" ja "Teenkö samat asiat tyttärelleni, kuin oma äitini teki minulle?" Tuo energia oli niin selvää, että mestari näki sen. Ja sitten vaunuissa pieni vauva itki ja itki ja itki ja itki. Hmm. Tuo vauva itki – 6 kuukauden ikäinen – koska se ei oikeasti halunnut olla täällä. Äiti luuli sen olevan koliikkia tai – en tiedä – ilmaa tai mitä vain, mutta vauva itki, koska se ei halunnut olla täällä. Sitä tapahtuu hyvin usein. Reinkarnoituminen on tavallaan spontaania, ei usein edes tietoinen valinta. Se vain tapahtuu. Tuo pieni vauva itki, koska se tiesi, että sillä olisi edessään taas 60, 80, 100 vuotta tällä planeetalla. Minäkin itkisin (vähän naureskelua).
Mestari katsoi toiseen suuntaan ja näin pyöräilijän, jolla oli rengas puhjennut. Tässä maailmassa ei ole kovin monia asioita, joissa näkyy enemmän kiukkua, kuin pyöräilijällä jolta on rengas puhjennut (lisää naurua). Tarkoitan, että tuo pyöräilijä oli vihainen. Keski-ikäinen mies, pukeutuneena kokonaan spandexiin (naurua).
SART: Speedoihin!
ADAMUS: Ja tämä mies oli todella vihainen, koska rengas oli puhjennut, ja tietysti hän syytti siitä kaikkia muita. Joku oli varmaan heittänyt nauloja tielle tai rikkonut lasia tai mitä ikinä olikaan tapahtunut. Todella vihainen, ei ainoastaan tyhjästä renkaasta ja siitä, ettei hänellä ollut helppoa tapaa korjata sitä, vaan hän oli vielä vihaisempi, koska hän näytti todella typerältä, ainakin niin hän ajatteli. "Tässä minä olen, herra Pyöräilijä, herra Makea spandexit päälläni, ja minulla on rengas tyhjä", ja hän vain tiesi, että ihmiset jotka ajoivat pakokaasua päästelevissä autoissaan, hirnuivat hänelle. Tekivätkö he sitä vai eivät, sillä ei ollut oikeastaan merkitystä, mutta niin hän luuli, joten hän oli todella, todella vihainen koko tästä asiasta.
Mestari katsoi toiseen suuntaan ja kuuli ja näki vanhahkon naisen – vanhahkon merkitessä, että hän oli luultavasti 90, mutta näytti itse asiassa hyvin nuorekkaalta – soittavan viulua kadunkulmassa. Soittavan viulua, pieni viulukotelonsa edessä avattuna lahjoituksia varten. Hän soitti hyvin suloisia kappaleita. Ja normaalisti mestarista – ennen kuin hänestä oli tullut mestari, silloin kun hän oli vasta noviisi – olisi tuntunut todella pahalta: "Voi, tämä vanha rouva soittaa kadunkulmassa saadakseen muutaman kolikon elääkseen, elannokseen. Miten surullista." Mutta mestari ei tehnyt niin nyt. Hän itse asiassa tunsi tuota kaunista musiikkia, jota nainen soitti.
Ja sitten mestari katsoi vielä yhteen suuntaan, puistoon päin, ja näki kaksi nuorta hulluna rakkaudesta. Aah, se sai hänet hymyilemään. He eivät voineet olla 20 vuotta vanhempia, ja he olivat toistensa kimpussa – tarkoitan, että julkisella paikalla – ja olivat ilmiselvästi hyvin rakastuneita. Se toi hänen mieleensä mahtavia muistoja. Tuo nuori rakkaus, tuo seksuaalinen kiihottuminen, tuo ehdottoman hullu ja järjetön rakastuminen toiseen. Aah, hän voi vain hymyillä ajatellessaan koko tuota asiaa, muistaessaan, millaista se oli.
Mestari vain seisoi siinä hetken, tässä keskeytetyn elämän tilassa, kaikki pysäytettynä paikoilleen, eikä mestarin tarvinnut edes ponnistella tietoisesti säteilläkseen valoaan, koska se on aina siinä.
Nimittäin kun mestarista tuli mestari, alkuun hän aina ajatteli, että hänen täytyi pysähtyä ja sanoa: "Olen valo. Valaisen mahdollisuuksia." Sitten hän oivalsi, että se oli, no, tavallaan typerää ihmisajattelua. Hänen ei tarvinnut tehdä edes sitä. Hänellä ei tarvinnut olla ikään kuin valaisukatkaisinta – se oli aina siinä. Hänen täytyi vain muistaa: "Olen tässä." Itse asiassa hänen ei tarvinnut muistaa edes sitä, koska se on aina siinä. Hän oivalsi aina: "Olen tässä."
Ja sitten hän katseli. Se oli taianomaista ja kaunista. Hän katseli, kuvitteli, kun tämä viisaus, tämä minä-olen -valo levisi tavallaan hidastettuna hänestä kipinöinä, hyvin, hyvin hitaina valonsäteinä luonnostaan ja helposti tässä pysäytetyn elämän näkymässä. Tavallaan säteili kuin aurinko hyvin hitaana liikkeenä, kuin aamuauringon ensimmäiset säteet kulkivat ulospäin. Hänen ei tarvinnut tehdä työtä siihen tai työntää sitä. Se vain tapahtui. Nimittäin teillä on nykyään tämä asia, animaatio, jossa luotte kirjaimellisesti tämäntyyppisiä asioita, mutta tämä tapahtui luonnostaan. Kipinöitä, valonsäteitä kulki jokaiseen ihmiseen tässä pienessä skenaariossa.
Ja hän antoi sen valaista heidät. Hän ei yrittänyt muuttaa heitä. Hän ei yrittänyt pakottaa erilaista lopputulosta, hän pelkästään valaisi näiden mahdollisuuksia. Ja sitten hän lopetti tuon jähmettyneen liikkeen, keskeytetyn elämän. Hän lopetti sen ja kaikki palasi takaisin normaaliksi, ja hänellä oli leveä hymy kasvoillaan. Hänellä oli upea hymy kasvoillaan.
Nimittäin se on hyvin vaivatonta. Siinä on niin suurta myötätuntoa, ettei yritä muuttaa mitään, vaan näyttää vain muille, mitä voi olla, mitä voi tulla, mitä muut mahdollisuudet ovat, koska ihmiset eivät ole kovin hyviä näkemään mahdollisuuksia. Mestarit jotka ovat tulleet menneisyydessä tälle planeetalle, näyttivät itse asiassa vain ihmisille, että on muita mahdollisuuksia. Sitä te teette. Ette kerro ihmiselle, miten elää elämäänsä, ette pane häntä muuttamaan mieltään. Jeshua oli itse asiassa osa teitä, mutta hän näytti ihmisille, että oli toinen tie.
Mutta takaisin tarinaani. Kaikki toiminta, kaikki liike palasi normaaliin tilaansa, ja mestari vain seisoi siinä vielä hetken. Hän pystyi tavallaan – niin kai voitaisiin sanoa – näkemään tulevaisuuteen ja näkemään sen vaikutuksen, joka tuolla valolla oli.
Kun valo meni pyöräilijämieheen, joka kiroili ja oli nolona ja kaikkea muuta, niin hänet oli hyvin tärkeää pysäyttää tuolla hetkellä. Jos hänen renkaansa ei olisi puhjennut mestarin läsnä ollessa, hän olisi ajanut tietä pitkin noin kuusi kilometriä eteenpäin, jolloin noin 35-vuotias nainen joka ajoi autoa huumeiden ja alkoholin vaikutuksen alaisena, olisi osunut häneen, ja hän olisi kuollut siihen paikkaan. Ja se mikä on vaikuttanut suuttumisen aiheuttavalta renkaan puhkeamiselta tällä pyöräilijällä, joka luultavasti kirosi sitä loppupäivän ja oli kiukkuinen muille ihmisille, oli mestarin valoa, joka näytti erilaisen tien, ja se aiheutti renkaan puhkeamisen ja muutti ajoitusta pelastamaan miehen hengen. Mestari ei tehnyt sitä. Mestari vain näytti miehelle valonsa avulla, mitä tämän elämästä voisi tulla, suuremman elämän jota mies olisi koskaan voinut nähdä omin päin. Mestarin olisi ollut täysin sopimatonta mennä miehen luokse, heilauttaa kättään renkaan päällä ja korjata se hetkessä. Sitä jotkut ihmiset luulevat taikuuden olevan. Taikuus on vain olemista siinä.
Ja pieneen vauvaan vaunuissa äitinsä kanssa, vauvan itkiessä. Vauva itki hyvin paljon, koska se ei halunnut olla täällä. Mutta itkiessään melkein hysteerisesti, vauva toi itse asiassa koko ajan sisään valtavan määrän jumaluutta. Ja tuon hengittämisen, tuon itkemisen myötä … Kun itkee, pääsee pois päästään, ja kun pääsee pois päästään, erityisesti ollessaan pieni, voi päästää jumaluusenergiaa sisään.
Tuo vauva ei itkenyt todellisuudessa mokaamista ja uuden elämän saamista. Se halusi vain lisää omaa henkeään, lisää omaa jumaluuttaan. Sitä se oikeasti kaipasi. Ja mestarin valossa vauva oivalsi: "Voi, kyse ei ole siitä, etten halua olla täällä. Haluan vain minun olevan kokonaan täällä." Sen tuo valo teki, mestarin valo.
Rakastavaiset puistossa, toistensa kimpussa, erosivat kahden kuukauden kuluttua. Joo, nuoret ihmiset tekevät sitä, mutta tässä kohtaa jokin juolahti mieleen kummallakin heistä – kumpikaan ei puhunut siitä heti, mutta se juolahti mieleen kummallakin heistä tuolla hetkellä puistossa: tästä ei tulisi hyvä suhde. Parasta lopettaa se nyt, koska oli niin paljon karmaa, niin paljon menneisyyttä. Se ei olisi ollut iloista. He olisivat jatkaneet tuota karmaa.
Siis he löysivät tavan katkaista suhteen, jotteivät he päätyneet tähän huonoon suhteeseen taas kerran, ja se itsessään selvitti karman, vaikka he menivät omia teitään. Mestarin läsnäolo auttoi heitä näkemään, että niin rakastuneita kuin he kuvittelivatkin olevansa tuolla hetkellä, se ei tulisi olemaan hyvä asia. Sitä mestarin valo teki.
Mestarin ei tarvinnut kävellä heidän luokseen kertomaan: "Muuten, teillä on isosti karmaa tulossa. Jos olette yhdessä, teillä on kurja elämä ja alatte kumpikin vihata toisianne. Toinen teistä voisi tappaa toisen." Mestarin ei tarvinnut sanoa sitä. Kyse oli pelkästään tuosta valosta.
Ja sitten oli tuo auto-onnettomuus – melkein auto-onnettomuus – tekstaamista ja ajamista ja törmäämistä toisiinsa. Se olisi aiheuttanut paljon tuskaa tuon ihmisen elämässä tuolla hetkellä, jos onnettomuus olisi tapahtunut. Se olisi aiheuttanut tuskaa niiden ihmisten elämässä, jotka olivat edessä olevassa autossa. Se oli vanhahko pariskunta, ja tuon suuruinen törmäys olisi aiheuttanut heille vakavia vammoja. Ja heidän edessään oli auto, jossa oli muutamia ihmisiä, muutama lapsi, ja se olisi aiheuttanut fyysisiä vammoja ja kenties tunnevauriota.
Ja tuolla hetkellä, mestarin valossa kun kaikki oli keskeytetyn elämän tilassa, puhelimellaan tekstannut ja sekstannut henkilö tuli yhtäkkiä hyvin tietoiseksi, että hänen vastuuttomuutensa oli juuri muuttamassa hänen elämänsä ja toisten ihmisten elämän. Ja kun tuolla hetkellä tuo ihminen oivaltaa hidastetussa liikkeessä, laittaa puhelimensa pois, näkee tuon toisen auton tulevan nopeasti – tarkoitan hänen autonsa menevän nopeasti toisen auton perään – ja tietää, että kohta tapahtuisi onnettomuus, joka olisi erittäin vakava, niin sitä ei tapahtunut. Tuo henkilö painaa jarrua. On paljon kirskunaa ja sivuliirtoa, eikä sitä tapahtunut.
Ja sillä oli suuri vaikutus tuohon ajajaan, miten sitä tapahtunut, miksi sitä ei tapahtunut. Myöhemmin kaikki nousivat autoistaan varmistamaan, että kaikki voivat hyvin, ja kaikki sanoivat: "En tiedä, miten pysäytit autosi ajoissa. Se johtui varmaan siitä, että ajat sähköautoa …" tai mitä ikinä. He keksivät tekosyitä, mutta tosiasia on, että taikuutta tapahtui tuolla hetkellä.
Tuo henkilö näki tuolla hetkellä valon, suuremman mahdollisuuden. Ei tarvinnut tapahtua onnettomuutta. Sen ei tarvinnut aiheuttaa vuosien ja vuosien ja vuosien ja vuosien kärsimystä. Tuo henkilö muutti tuossa hetkessä elämänsä suuntaa, tuli paljon vastuullisemmaksi, lakkasi olemasta niin muissa ajatuksissa ja jatkoi löytääkseen intohimonsa. Kaikki tuo onnettomuuden vuoksi jota ei tapahtunut. Mutta se säikäytti hänet niin kovasti tuolla hetkellä, että se muutti elämää.
Ja sitten lopulta tuo valo meni vanhaan naiseen, joka soitti kadunkulmassa, soitti viulua saadakseen lahjoituksia, muutaman kolikon. Mestari tiesi koko ajan, jo ennen kun hän keskeytti elämän, että se oli toinen mestari. Hän ei pitänyt puistonpenkeistä tai kahviloista, joten tuo mestari päätti soittaa viulua. Tuo mestari ei tarvinnut mitään rahaa. Ja tuo mestari – nuori tai vanha, sillä ei ollut merkitystä – päätti näyttää vanhahkolta, kenties köyhältä naiselta, jotta hän voisi istua siinä soittamassa viulua, ja hänen sävelensä olivat myös hänen valoaan.
Kun nainen soitti, ihmisiä kulki ohi ja jotkut yrittivät sivuuttaa hänet, koska oli epämukavaa nähdä vanha rouva, jonka täytyi soittaa viulua rahasta. Toiset ihmiset tajusivat sen, hänen musiikkinsa taian. Mestari tiesi koko ajan, että tämä oli toinen mestari. Hän hymyili tälle leveästi, koska nainen oli siinä tekemässä töitä, omaa juttuaan ja säteilemässä valoaan maailmalle. Mestari ajatteli: "Kenties se oli hänen valonsa, joka muutti kaikkien näiden tapahtumien luonnetta. Kenties se oli meidän kummankin valo." Sillä ei ole merkitystä, koska sillä on vain merkitystä, että he näkivät jotain erilaista. He näkivät suuremman mahdollisuuden, ja sitten kaikki riippui heistä.
Mestari hymyili toiselle mestarille kadun yli, ja nainen joka soitti viulua, hymyili. Hän hymyili todellisuudessa mestarille. Hän tunsi tämän. Hän tiesi, kuka tämä oli, ja hän hymyili leveästi tälle. Toinen mestari nyökkäsi mestarillisesti takaisin. He kumpikin tekivät pitkän päivän säteillen valoaan ja avaten mahdollisuuksia toisille.
Tämä on sitä työtä, jota te alatte tehdä. Se on siinä. Haluatteko tietää, mitä tulee? Haluatteko tietää, mitä teette? Se on siinä. Tämä on tyypillinen päivä mestarin elämässä. Se on siinä.
Menette kotiin päivän lopussa, kun teidän ei ole tarvinnut tehdä työtä energian vuoksi tai kärsiäksenne, olla huolissanne itsenne tai kenenkään toisen vahingoittamisesta. Nauratte noille päiville. Menette kotiin, ja nyt kaikki on teissä itsessänne. Olette taas itsenne kanssa. Menette kotiin päivän lopussa tietäen, että teette enemmän muutosta tällä planeetalla, kuin kukaan voisi mitenkään kuvitella.
Vedetään syvään henkeä.
Se on siinä, rakkaat ystävät. Se on siinä.
(Tauko)
En tiedä, kirjoitetaanko teistä koskaan kirjoja tai tiedetäänkö nimeänne, mutta mestari ei välitä, mestari ei oikeasti halua sitä.
"Tunnustusta?" Kysytte: "Tuleeko mitään tunnustusta?" Totta kai. Ensin itseltänne ja sitten toisilta mestareilta. Kohtaatte heitä, tulevat he sitten shaumbroina tai jollain muulla tavalla. Te tiedätte, että mestari istuu tuolla soittamassa viulua. Hän tekee samaa. Heitä tarkkailee ympäri maailmaa, on se sitten kahvilassa tai kadunkulmassa tai vilkkaalla lentoasemalla tai missä tahansa. Te vain tiedätte: "Olemme tässä. Minä tunnistan sinut. Sinä tunnistat minut. Teemme sitä, mitä varten tulimme tänne."
Tunnustusta tulee myös ylösnousseilta mestareilta. Sitten kun tulette Ylösnousseiden mestareiden klubiin, he tietävät, mitä olette tehneet – enemmän kuin kukaan. He ovat vähän kateellisia, koska no, he eivät tehneet sitä. He eivät jääneet kehoon, enimmäkseen. He lähtivät. He ovat vähän kateellisia. Annan teille joitain vinkkejä ja temppuja, miten käsitellään ylösnousseita mestareita. He ovat täynnä iloa siitä, mitä te olette tehneet – he tietävät. Vaikkei toinen ihminen tällä planeetalla tietäisi, mitä olette tehneet tämän paikan hyväksi, he tietävät.
Vedetään syvään henkeä.
Mestarin elämää.
(Tauko)
Se ei ole yritystä muuttaa maailmaa. Auta armias niitä, jotka yrittävät.
Se ei ole yritystä tuputtaa arvojanne, uskomuksianne tai mitään maailmalle.
Se on pelkästään olemista kynttilä pimeässä paikassa. Se on siinä. Kynttilä ei yritä muuttaa mitään. Kynttilä on vain siinä.
Kynttilä ei kiroa pimeyttä, eikä kynttilä yritä tulla kirkkaammaksi.
Kynttilä ei yritä lämmittää huonetta. Se ei yritä pelastaa pimeyttä. Ei mitään sellaista. Se on vain kynttilä. Ja jokaisessa teissä tuo kynttilä palaa tällä hetkellä, ja se on palanut pitkän, pitkän, pitkän aikaa. Unohditte vain sen.
Vedetään nyt syvään henkeä.
Kynttilä on tietysti vertauskuva, mutta se on hyvin sopiva tällä hetkellä.
Vetäkää syvään henkeä tuohon viisauden kynttilään, joka valaisee mahdollisuuksia eikä aiheuta koskaan vahinkoa.
Vedetään syvään henkeä matkallenne, joka toi teidät tähän, ja sille mitä tulee seuraavaksi elämässänne.
En oikeastaan halua lähteä tästä kokoontumisesta. En halua lähteä tästä energiasta.
Mutta minulla on esitys tänä iltana Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Luulen, että minulle annetaan palkinto jostain (naurua), en tiedä. En edes tiedä, mihin laittaisin sen. Minulla on paljon palkintoja (lisää naureskelua). Mutta minua pyydettiin tulemaan tänä iltana puhumaan heille shaumbroista.
Lämmittelijäni on tietysti Kuthumi. Sen jälkeen on vaikea seurata. Tarkoitan, että se on vaikeaa, mutta kai minun täytyy valmistautua. Aion käyttää tätä samaa asua, kuin Cauldrella oli. Pidän siitä. Luulen, että teen vaikutuksen ylösnousseisiin mestareihin.
Mutta ennen kuin lähden, vedetään syvään henkeä yhdessä.
(Tauko)
Valaistuminen on selviö. Se ei ole syy, miksi olette tällä planeetalla. Olette täällä ollaksenne kynttilä, säteilläksenne viisauttanne ja valoanne. Se on siinä.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, vaununi odottavat. On aika sanoa näkemiin, joten päätän samalla tavalla, jolla aina päätämme asiat.
Muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos.
Oletko se sinä, Linda? Kiitos. Kiitos. (Vähän taputuksia)
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Marraskuu 2019 KYSYMYKSIÄ JOITA EI ESITETÄ
Kirjoittaja hammer » 31.10.2019 17:41
KYSYMYKSIÄ JOITA EI ESITETÄ
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Marraskuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Brittiläinen talk show -isäntä Kevin Moore julkaisi hiljattain uuden dokumenttisarjan "Meitä kutsutaan kanavoijiksi". Se esittelee kymmeniä kanavoijia ympäri maailmaa. Kevin matkusti kaksi vuotta ympäri maailmaa tehdäkseen yhden maailman kattavimmista kokoelmista, jossa on informaatiota ja näkemyksiä kanavointi-ilmiöstä. (Linkki näihin ilmaisiin YoutTube-videoihin on tämän artikkelin lopussa.)
Meidän osiomme koostui Lindan ja minun ja sitten erikseen Adamuksen haastattelusta. Se kestää noin 2 tuntia 40 minuuttia ja on tähän mennessä kaikkien pisin haastattelu. Kun luet tätä, sillä on yli 30.000 katselukertaa. Valtaosa katsojista ei ole shaumbroja, joten on ollut hyvin mielenkiintoista lukea kommentteja. Adamuksen haastatteluosuus on vangitseva, koska hän saa ehdottomasti Kevinin ajattelemaan uudelleen omia uskomuksiaan. Annan tunnustusta Kevinin avoimuudesta ja haavoittuvuudesta, koska tämä lisäsi hyvin paljon syvyyttä ja realismia koko haastatteluun.
Satojen YouTube-kommenttien perusteella jotkut katselijat todella tajusivat sen. He resonoivat välittömästi Adamuksen kanssa ja ymmärsivät jotkut ydinopetukset. He kommentoivat, että Adamus oli tuulahdus raikasta ilmaa. Toiset olivat vähemmän imartelevia. Joku kirjoitti: "Se on hevonpaskaa, kun Adamus sanoi, ettei ole ulottuvuuksia. Minun mielestäni hän on henki, joka pummaa maallisia nautintoja (kuten kahvi) tältä Hoppe-tyypiltä." Nyt tiedän, miksi himoitsen kahvia ensimmäisenä asiana aamulla.
Kaikki nämä jutut saivat minut ajattelemaan niitä kysymyksiä, joita ei esitetä tällaisten haastattelujen aikana. En tiedä koskaan etukäteen, mitä haastattelija aikoo kysyä, mutta yleensä se on jotain sellaista kuin "Miten aloitit kanavoinnin?" tai "Antaako Adamus sinulle koskaan osakemarkkinavinkkejä?" tai "Mitä perheesi ajattelee siitä, että olet kanavoija?" (Muuten, Kevin Mooren kysymykset olivat paljon syvällisempiä kuin suurimmalla osalla haastattelijoista.) Sitten kuvittelen, millaista olisi olla CNN:n Christiane Amanpourin tai brittijournalisti Robert Fiskin haastateltavana.
Nämä ovat kysymyksiä, joita haluaisin heidän esittävän:
Haastattelija: Mitkä Adamuksen viestit ovat vaikuttaneet sinuun eniten?
Minä: Perustavanlaatuisin opetus koskee tietoisuuden ja energian välistä eroa. Tuon yksinkertaisen ymmärryksen myötä oivalsin, että "olen olemassa" ja tulen aina olemaan. Ei ole todellisuutta, ei ole universumia, ei ole elämää ilman tietoisuuden läsnäoloa. Kukaan tai mikään ei voi ottaa tietoisuutta pois sieluolennolta. Seuraava askel on ymmärtää, mitä energia on: se on sielun intohimoa, ja Adamuksen mukaan kaikki energia on vain kommunikointia. Ja lopuksi, energia on minun. Siksi voin luoda, mitä valitsen, mutta minun täytyy ottaa täysi vastuu kaikesta todellisuudessani. Uhrina oleminen on todellisuusvääristymä ja valtavaa ajan haaskausta. Vanhoista haavoista kiinnipitäminen estää minua nauttimasta elämäni ja luomusteni kauneudesta.
Toinen tärkeä viesti kenelle tahansa henkisellä polulla on, että valaistuminen – tai mitä Adamus mieluummin kutsuu Oivaltamiseksi – on luonnollinen prosessi. Kun käyt läpi heräämisen, Oivaltaminen on selviö. Se tapahtuu ihmisitsestä huolimatta, joten päätä nyt vain, miten haluat kokea tulemisen Oivaltamiseen. Tai kuten sanomme Crimson Circlessä: "Rentoudu Oivaltamiseesi." Sallimisesta tulee yksi elämäsi tärkeimmistä työkaluista. Sallit pelkästään ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen integroitua. Salliminen on vielä oleellisempaa kuin hengittäminen.
Haastattelija: Mitä valaistuminen on, ja oletko sinä valaistunut olento?
Minä: Adamuksen tapaan, kutsun sitä mieluummin Oivaltamiseksi kuin valaistumiseksi. Oivaltaminen tulee, silloin kun oivallat, että olet puhdas tietoisuusolento. Hyväksyt, että jokaisessa kokemuksessa on kyse tietoisuuden ja energian välisen suhteen ymmärtämisestä. Tuossa kohdassa kaikki aspektit ja entiset elämät integroituvat erillään olemisen sijasta. Ei ole konfliktia tai taistelua, on vain viisautta. Ei ole enää syyllisyyttä tai häpeää, on vain hyväksyntää. Olenko minä, Geoffrey, Oivaltanut? Minulle se on hyvin henkilökohtainen asia. En usko, että jakaisin sitä koskaan toisen ihmisen kanssa, vielä vähemmän julkisesti, koska se on niin intiimiä ja henkilökohtaista. Se on arvokkain paikka olemuksessani, joten en usko, että laittaisin sen koskaan pöydälle jonkun toisen tuomittavaksi tai ihannoitavaksi. Sanotaanpa vain, että minulla on uskomaton kokemus sen oivaltamisessa, että olen Oivaltanut.
Haastattelija: Jos Adamus Saint-Germain on ylösnoussut mestari, onko hänellä vastaus kaikkeen?
Minä: Täysin päinvastoin. Ylösnousseen mestarin ei tarvitse tietää mitään. Kaiken tietäminen on ihmisen halu, ja suoraan sanottuna se on mahdotonta. Ylösnoussut mestari näkee suuren määrän mahdollisuuksia, kun taas tyypillinen ihminen voi nähdä vain muutaman. Ylösnousseella mestarilla ei ole muistia, jonne informaatio ja data on tallennettu. Hän pystyy kuitenkin yhdistymään melkein mihin tahansa energiaan ja tuntemaan sitä epämentaalisesti. Siksi voisit esittää Adamukselle kysymyksen jostain entisestä elämästäsi, ja vaikka hän ei tiedä vastausta, hän voi tuntea tuota energiaa ja antaa sinulle melko hyvän kuvan tuosta elämästä.
Haastattelija: Käyttäytyykö Adamus koskaan ihmisen tavalla, vai onko hän aina ylimaallinen?
Minä: Kaikki olennot joita olen kanavoinut, ovat eläneet ihmisenä maan päällä. Siksi he voivat samaistua matkaamme, ja he voivat ilmaista ihmismäisiä piirteitä. Adamus rakastaa hyvin monia asioita ihmiskokemuksessa, erityisesti taiteellisia ponnistuksia, kuten musiikki, taide, kirjoittaminen ja tanssi. Ai niin, hän taitaa pitää kupillisesta hyvää kahvia. On monia kertoja, jolloin kanavoidessani Adamuksesta tulee hyvin tunteellinen. Hän on uskomattoman ylpeä shaumbroista, koska he ovat kestäneet hyvin paljon ja kuitenkin sitoutuminen omaan Oivaltamiseensa saa heidät jatkamaan, silloin kun toisia on pudonnut pois.
Kun hänestä tulee tunteellinen, minusta tulee tunteellinen. On ollut monta kertaa, jolloin pystyn hädin tuskin päättämään session, koska haluan puhjeta kyyneliin. Kun Adamuksesta tulee tällä tavalla tunteellinen, sydämeni halkeaa ihailusta, rakkaudesta ja kunnioituksesta shaumbroja kohtaan. Minulta vaatii kaiken pysyä keskittyneenä viestin kanavoimiseen. Jälkikäteen minun täytyy mennä pitkäkseni täydelliseen hiljaisuuteen, jotta voin omaksua tuon hetken merkityksen. Se on hyvin pakahduttavaa.
Haastattelija: Onko sinulla mitään fyysisiä reaktioita kanavoidessasi?
Minä: Ei session aikana niin paljon kuin jälkikäteen. Voin olla väsynyt tai vilustunut ennen kanavointia, mutta kun tuon Adamuksen sisään olen innoissani. Tavallisesti minulla ei ole lainkaan nälkä ennen sessioita, mutta jälkeenpäin olen nälkäinen kuin susi! Suosikkiateriani kanavoinnin jälkeen on iso ja rasvainen juustohampurilainen ja ranskalaiset. Seuraavana päivänä kehoni on joka puolelta arkana. Linda ja minä yritämme tehdä pitkiä kävelylenkkejä tai mennä uimaan, kun teemme työpajoja, jotta energia pysyy liikkeessä. Siis kanavoinnin aikana ei kovin paljon, mutta jälkeenpäin minulla on kaikkea nälästä arkuuteen ja haluun olla yksin jonkin aikaa.
Haastattelija: Mitä tekisit, jos Adamus lakkaisi huomenna kanavoimasta kauttasi?
Minä: Yksi asia on varma: en yrittäisi löytää uutta olentoa. En usko, että mikään olento pystyy päihittämään Adamuksen ja sen, mitä hän on tuonut shaumbroille. Adamuksella olisi jokin syy lopettaa, luultavasti koska hän on opastanut meitä niin pitkälle, kuin pystyy, ja nyt meidän on aika sallia täysi ja ehdoton Oivaltamisemme. Meidän on aika olla ruumiillistuneita mestareita planeetalla ja standardeja muille ihmisille, ilman tarvetta kanavoida joitain olentoja.
Käyttäisin ehdottomasti enemmän aikaa elämästä nauttimiseen Lindan kanssa, luultavasti viettäisimme paljon enemmän aikaa Villa Ahmyossa Havaijilla. Kirjoittaisin muutaman kirjan, mm. Koneiden aika, koska minulla olisi lopultakin aikaa kirjoittaa. Minusta tulisi puolierakko, mutta toisin kuin Howard Huges leikkaisin kynteni. Luultavasti romahtaisin itkemään noin kolmeksi kuukaudeksi, koska tämä matka on ollut hyvin intensiivinen, syvällinen ja melkein käsittämätön. Linda ja minä olemme tehneet niin kovasti työtä, että meillä on tuskin ollut aikaa omaksua sitä, vielä vähemmän pohdiskella.
Crimson Circlen henkilökunta jatkaisi 20 vuoden informaatiokirjaston saattamista niiden käyttöön, jotka etsivät opastusta ja vastuksia, kun heistä tulee "jälkihenkisiä". Lakkaisin antamasta tällaisia haastatteluja ja ottaisin enemmän aikaa Lindalle ja itselleni. Sitten kun Adamus lopettaa, olemme tehneet sen, mitä tarvitsee tehdä, ja nyt on jokaisen yksilön tehtävä sallia oma Oivaltamisensa. Jos Adamus lopettaisi huomenna, viettäisin paljon aikaa puistonpenkillä tai kahvilassa.
Haastattelija: Tämä on kummallisin haastattelu, jonka olen koskaan tehnyt. En ymmärrä sanaakaan, mitä sanot. Aion tuhota koko haastattelun, koska jos minä en ymmärtänyt sitä, kuuntelijani eivät todellakaan ymmärrä sitä. Teeskentelemme vain, ettei tätä koskaan tapahtunut. Joko sinä olet hullu, tai minä olen edelleen unessa. Kiitos ajastasi, jos aikaa edes on olemassa. Onko sitä??
Klikkaa tästä katsellaksesi Kevin Mooren tekemän haastattelun (https://www.youtube.com/watch?v=SE0E7C5S2wg).
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Marraskuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Brittiläinen talk show -isäntä Kevin Moore julkaisi hiljattain uuden dokumenttisarjan "Meitä kutsutaan kanavoijiksi". Se esittelee kymmeniä kanavoijia ympäri maailmaa. Kevin matkusti kaksi vuotta ympäri maailmaa tehdäkseen yhden maailman kattavimmista kokoelmista, jossa on informaatiota ja näkemyksiä kanavointi-ilmiöstä. (Linkki näihin ilmaisiin YoutTube-videoihin on tämän artikkelin lopussa.)
Meidän osiomme koostui Lindan ja minun ja sitten erikseen Adamuksen haastattelusta. Se kestää noin 2 tuntia 40 minuuttia ja on tähän mennessä kaikkien pisin haastattelu. Kun luet tätä, sillä on yli 30.000 katselukertaa. Valtaosa katsojista ei ole shaumbroja, joten on ollut hyvin mielenkiintoista lukea kommentteja. Adamuksen haastatteluosuus on vangitseva, koska hän saa ehdottomasti Kevinin ajattelemaan uudelleen omia uskomuksiaan. Annan tunnustusta Kevinin avoimuudesta ja haavoittuvuudesta, koska tämä lisäsi hyvin paljon syvyyttä ja realismia koko haastatteluun.
Satojen YouTube-kommenttien perusteella jotkut katselijat todella tajusivat sen. He resonoivat välittömästi Adamuksen kanssa ja ymmärsivät jotkut ydinopetukset. He kommentoivat, että Adamus oli tuulahdus raikasta ilmaa. Toiset olivat vähemmän imartelevia. Joku kirjoitti: "Se on hevonpaskaa, kun Adamus sanoi, ettei ole ulottuvuuksia. Minun mielestäni hän on henki, joka pummaa maallisia nautintoja (kuten kahvi) tältä Hoppe-tyypiltä." Nyt tiedän, miksi himoitsen kahvia ensimmäisenä asiana aamulla.
Kaikki nämä jutut saivat minut ajattelemaan niitä kysymyksiä, joita ei esitetä tällaisten haastattelujen aikana. En tiedä koskaan etukäteen, mitä haastattelija aikoo kysyä, mutta yleensä se on jotain sellaista kuin "Miten aloitit kanavoinnin?" tai "Antaako Adamus sinulle koskaan osakemarkkinavinkkejä?" tai "Mitä perheesi ajattelee siitä, että olet kanavoija?" (Muuten, Kevin Mooren kysymykset olivat paljon syvällisempiä kuin suurimmalla osalla haastattelijoista.) Sitten kuvittelen, millaista olisi olla CNN:n Christiane Amanpourin tai brittijournalisti Robert Fiskin haastateltavana.
Nämä ovat kysymyksiä, joita haluaisin heidän esittävän:
Haastattelija: Mitkä Adamuksen viestit ovat vaikuttaneet sinuun eniten?
Minä: Perustavanlaatuisin opetus koskee tietoisuuden ja energian välistä eroa. Tuon yksinkertaisen ymmärryksen myötä oivalsin, että "olen olemassa" ja tulen aina olemaan. Ei ole todellisuutta, ei ole universumia, ei ole elämää ilman tietoisuuden läsnäoloa. Kukaan tai mikään ei voi ottaa tietoisuutta pois sieluolennolta. Seuraava askel on ymmärtää, mitä energia on: se on sielun intohimoa, ja Adamuksen mukaan kaikki energia on vain kommunikointia. Ja lopuksi, energia on minun. Siksi voin luoda, mitä valitsen, mutta minun täytyy ottaa täysi vastuu kaikesta todellisuudessani. Uhrina oleminen on todellisuusvääristymä ja valtavaa ajan haaskausta. Vanhoista haavoista kiinnipitäminen estää minua nauttimasta elämäni ja luomusteni kauneudesta.
Toinen tärkeä viesti kenelle tahansa henkisellä polulla on, että valaistuminen – tai mitä Adamus mieluummin kutsuu Oivaltamiseksi – on luonnollinen prosessi. Kun käyt läpi heräämisen, Oivaltaminen on selviö. Se tapahtuu ihmisitsestä huolimatta, joten päätä nyt vain, miten haluat kokea tulemisen Oivaltamiseen. Tai kuten sanomme Crimson Circlessä: "Rentoudu Oivaltamiseesi." Sallimisesta tulee yksi elämäsi tärkeimmistä työkaluista. Sallit pelkästään ihmisen, mestarin ja "minä olen" -olemuksen integroitua. Salliminen on vielä oleellisempaa kuin hengittäminen.
Haastattelija: Mitä valaistuminen on, ja oletko sinä valaistunut olento?
Minä: Adamuksen tapaan, kutsun sitä mieluummin Oivaltamiseksi kuin valaistumiseksi. Oivaltaminen tulee, silloin kun oivallat, että olet puhdas tietoisuusolento. Hyväksyt, että jokaisessa kokemuksessa on kyse tietoisuuden ja energian välisen suhteen ymmärtämisestä. Tuossa kohdassa kaikki aspektit ja entiset elämät integroituvat erillään olemisen sijasta. Ei ole konfliktia tai taistelua, on vain viisautta. Ei ole enää syyllisyyttä tai häpeää, on vain hyväksyntää. Olenko minä, Geoffrey, Oivaltanut? Minulle se on hyvin henkilökohtainen asia. En usko, että jakaisin sitä koskaan toisen ihmisen kanssa, vielä vähemmän julkisesti, koska se on niin intiimiä ja henkilökohtaista. Se on arvokkain paikka olemuksessani, joten en usko, että laittaisin sen koskaan pöydälle jonkun toisen tuomittavaksi tai ihannoitavaksi. Sanotaanpa vain, että minulla on uskomaton kokemus sen oivaltamisessa, että olen Oivaltanut.
Haastattelija: Jos Adamus Saint-Germain on ylösnoussut mestari, onko hänellä vastaus kaikkeen?
Minä: Täysin päinvastoin. Ylösnousseen mestarin ei tarvitse tietää mitään. Kaiken tietäminen on ihmisen halu, ja suoraan sanottuna se on mahdotonta. Ylösnoussut mestari näkee suuren määrän mahdollisuuksia, kun taas tyypillinen ihminen voi nähdä vain muutaman. Ylösnousseella mestarilla ei ole muistia, jonne informaatio ja data on tallennettu. Hän pystyy kuitenkin yhdistymään melkein mihin tahansa energiaan ja tuntemaan sitä epämentaalisesti. Siksi voisit esittää Adamukselle kysymyksen jostain entisestä elämästäsi, ja vaikka hän ei tiedä vastausta, hän voi tuntea tuota energiaa ja antaa sinulle melko hyvän kuvan tuosta elämästä.
Haastattelija: Käyttäytyykö Adamus koskaan ihmisen tavalla, vai onko hän aina ylimaallinen?
Minä: Kaikki olennot joita olen kanavoinut, ovat eläneet ihmisenä maan päällä. Siksi he voivat samaistua matkaamme, ja he voivat ilmaista ihmismäisiä piirteitä. Adamus rakastaa hyvin monia asioita ihmiskokemuksessa, erityisesti taiteellisia ponnistuksia, kuten musiikki, taide, kirjoittaminen ja tanssi. Ai niin, hän taitaa pitää kupillisesta hyvää kahvia. On monia kertoja, jolloin kanavoidessani Adamuksesta tulee hyvin tunteellinen. Hän on uskomattoman ylpeä shaumbroista, koska he ovat kestäneet hyvin paljon ja kuitenkin sitoutuminen omaan Oivaltamiseensa saa heidät jatkamaan, silloin kun toisia on pudonnut pois.
Kun hänestä tulee tunteellinen, minusta tulee tunteellinen. On ollut monta kertaa, jolloin pystyn hädin tuskin päättämään session, koska haluan puhjeta kyyneliin. Kun Adamuksesta tulee tällä tavalla tunteellinen, sydämeni halkeaa ihailusta, rakkaudesta ja kunnioituksesta shaumbroja kohtaan. Minulta vaatii kaiken pysyä keskittyneenä viestin kanavoimiseen. Jälkikäteen minun täytyy mennä pitkäkseni täydelliseen hiljaisuuteen, jotta voin omaksua tuon hetken merkityksen. Se on hyvin pakahduttavaa.
Haastattelija: Onko sinulla mitään fyysisiä reaktioita kanavoidessasi?
Minä: Ei session aikana niin paljon kuin jälkikäteen. Voin olla väsynyt tai vilustunut ennen kanavointia, mutta kun tuon Adamuksen sisään olen innoissani. Tavallisesti minulla ei ole lainkaan nälkä ennen sessioita, mutta jälkeenpäin olen nälkäinen kuin susi! Suosikkiateriani kanavoinnin jälkeen on iso ja rasvainen juustohampurilainen ja ranskalaiset. Seuraavana päivänä kehoni on joka puolelta arkana. Linda ja minä yritämme tehdä pitkiä kävelylenkkejä tai mennä uimaan, kun teemme työpajoja, jotta energia pysyy liikkeessä. Siis kanavoinnin aikana ei kovin paljon, mutta jälkeenpäin minulla on kaikkea nälästä arkuuteen ja haluun olla yksin jonkin aikaa.
Haastattelija: Mitä tekisit, jos Adamus lakkaisi huomenna kanavoimasta kauttasi?
Minä: Yksi asia on varma: en yrittäisi löytää uutta olentoa. En usko, että mikään olento pystyy päihittämään Adamuksen ja sen, mitä hän on tuonut shaumbroille. Adamuksella olisi jokin syy lopettaa, luultavasti koska hän on opastanut meitä niin pitkälle, kuin pystyy, ja nyt meidän on aika sallia täysi ja ehdoton Oivaltamisemme. Meidän on aika olla ruumiillistuneita mestareita planeetalla ja standardeja muille ihmisille, ilman tarvetta kanavoida joitain olentoja.
Käyttäisin ehdottomasti enemmän aikaa elämästä nauttimiseen Lindan kanssa, luultavasti viettäisimme paljon enemmän aikaa Villa Ahmyossa Havaijilla. Kirjoittaisin muutaman kirjan, mm. Koneiden aika, koska minulla olisi lopultakin aikaa kirjoittaa. Minusta tulisi puolierakko, mutta toisin kuin Howard Huges leikkaisin kynteni. Luultavasti romahtaisin itkemään noin kolmeksi kuukaudeksi, koska tämä matka on ollut hyvin intensiivinen, syvällinen ja melkein käsittämätön. Linda ja minä olemme tehneet niin kovasti työtä, että meillä on tuskin ollut aikaa omaksua sitä, vielä vähemmän pohdiskella.
Crimson Circlen henkilökunta jatkaisi 20 vuoden informaatiokirjaston saattamista niiden käyttöön, jotka etsivät opastusta ja vastuksia, kun heistä tulee "jälkihenkisiä". Lakkaisin antamasta tällaisia haastatteluja ja ottaisin enemmän aikaa Lindalle ja itselleni. Sitten kun Adamus lopettaa, olemme tehneet sen, mitä tarvitsee tehdä, ja nyt on jokaisen yksilön tehtävä sallia oma Oivaltamisensa. Jos Adamus lopettaisi huomenna, viettäisin paljon aikaa puistonpenkillä tai kahvilassa.
Haastattelija: Tämä on kummallisin haastattelu, jonka olen koskaan tehnyt. En ymmärrä sanaakaan, mitä sanot. Aion tuhota koko haastattelun, koska jos minä en ymmärtänyt sitä, kuuntelijani eivät todellakaan ymmärrä sitä. Teeskentelemme vain, ettei tätä koskaan tapahtunut. Joko sinä olet hullu, tai minä olen edelleen unessa. Kiitos ajastasi, jos aikaa edes on olemassa. Onko sitä??
Klikkaa tästä katsellaksesi Kevin Mooren tekemän haastattelun (https://www.youtube.com/watch?v=SE0E7C5S2wg).
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
2.11.2019 Intohimo 2020 -sarja - SHOUD 3
Kirjoittaja hammer » 07.11.2019 19:02
Intohimo 2020 -sarja
SHOUD 3
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
2.11.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Aah! Vedän muutaman kerran kunnolla syvään henkeä ja haistelen ilman kauneutta. Mm. Rikkautta, luontoa, kahvia, mm.
Nimittäin elämässäni Mark Twain -hahmona tulin tälle saarelle. Silloin kaikkia saaria kutsuttiin Voileipäsaariksi. Siinä ei ole paljon tolkkua, koska saarelta ei nykyään löydä hyvää voileipää, mutta niitä kutsuttiin Voileipäsaariksi, ja hän rakasti tätä paikkaa. Itse asiassa – ja tämä on täysin tosi tarina – hän kulki juuri tätä tietä, suoraan sen edestä mikä on nyt Villa Ahmyo, tietä jota kutsutaan nyt Mamalahoa-valtatieksi. Silloin sitä kutsuttiin yksinkertaisesti Kahvitieksi – Kahvitieksi – koska maanviljelijät ja työntekijät käyttivät tietä kerätessään kahvia ja tuodessaan sen kuivatusprosessiin. Sitä käytettiin enimmäkseen siihen.
Siis hän käveli suoraan tämän paikan edestä. Ja täällä olemme nyt pienen tovin jälkeen ja nautimme sen kauneudesta, mitä tänne on luotu. Kauneudesta. Ja tämä liittyy siihen, mistä puhumme tänään, mutta todellisuudessa ainoastaan täysivaltainen olento voi luoda tällaisen tai luoda elokuvan (Rude Awakening) tai luoda sellaisia asioita, joita te teette. Täysivaltainen olento voi luoda tällaista.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tämän paikan kauneuteen.
Vieraat
Muutama päivä sitten Cauldre ja Linda istuivat illalla lanailla – jota kutsutaan myös verannaksi – ja nauttivat lasillisen viiniä, kaunis musiikki soi taustalla ja Belle makasi aivan heidän vieressään. Ja yhtäkkiä Belle sai melkoisen reaktion. Se oli nukkunut, ja yhtäkkiä se heräsi ja sai melkoisen reaktion. Linda, voitko esittää, miltä se näytti?
LINDA: Ei, en näytä! (Naurua)
ADAMUS: Siis Belle nukkui sikeästi – minä teen sen mielelläni – ja yhtäkkiä se … (Adamus liikuttaa päätään nopeasti ympäri, katsellen ikään kuin yllättyneenä asioita ilmassa). Ja se kiinnitti Caudren ja Lindan huomion, ja he ihmettelivät: "Mikä sillä on hätänä? Onko sillä kenties jokin kohtaus? Onko jokin pielessä?" koska se tuijotti ja sitten … (Adamus tuijottaa silmät pyöreänä eri suuntiin) se vain tuijotti tavallaan ilmaan ja sitten katsoi yhtäkkiä eri suuntiin.
LINDA: (taputtaen) Hyvää työtä. Se oli todella hyvä esitys.
ADAMUS: Se on helppoa.
LINDA: Tiedän sen.
ADAMUS: Se on helppoa. Helppoa.
LINDA: Annoit esimerkin, kiitos.
ADAMUS: Ja he ihmettelivät, mitä tapahtui. Ensin he luulivat, että kenties Belle seurasi jotain ötökkää tai kärpästä tai jotain sellaista. Mutta sitten he oivalsivat nopeasti, ettei niin voinut olla sen vuoksi, miten se katsoi, miten se fokusoitui lähelle ja kauas. Mutta kerron teille nyt tarinan lopun. Sisään tuli olentoja, jotka Belle pystyi havaitsemaan ja itse asiassa näkemään.
Tuona iltana Metatron tuli tänne, Kuthumi, tietysti minä, Tobias, ja myös Jeshua tavallaan täydentämään sen. Tulimme sisään, koska kaikki oli todella hienosti tehty. Oli vähän siivoustyötä jäljellä, mutta oli sen aika, joten toimme energiamme tähän kauniiseen paikkaan. Ja Jeshua ei tavallisesti ilmesty shaumbra-tilaisuuksiin, mutta se oli tärkeää Jeshualle, koska hyvin paljon teidän historiastanne, alkuperästänne ja myös kärsimyksestänne liittyy Jeshuan aikaan.
Niinpä Jeshua oli täällä meidän muiden kanssa todella merkkinä uudesta ajasta, "ei kärsimystä" -ajasta. Energiamme on nyt syvälle "valettuna" Villa Ahmyoon ja Shaumbra-paviljonkiin. He miettivät, miten tätä paviljonkia kutsuttaisiin, ja yhdessä kohtaa Cauldre halusi kutsua sitä Adamus-paviljongiksi – tavallaan pidin siitä, olin imarreltu. Mutta sanoin "ei", koska siinä ei ole kyse minusta. Siinä on kyse jokaisesta teistä, kaikista teistä jotka katselette tätä. Tässä on kyse shaumbroista. Siinä ei ole kyse jostain olennosta. Ei pitäisi koskaan olla jonkin olennon ihannointia. Olin tietysti hyvin imarreltu, mutta tämä on todella Shaumbra-paviljonki.
Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, minun täytyy ensin kohdistaa kameramme tuonne taakse. Meillä on täällä takana varsinaisia hahmoja (vähän naureskelua). Nousisitteko seisomaan, rakkaat hahmot (Rude Awakening -tiimi on pukeutunut koristeellisiin asuihin). Rakastan sitä, kun tulette esiintymisasuissa, kun pukeudutte tilaisuuteen. Onkomitään kommentteja, mitään teemaa? Kenties mikrofoni (Lindalle).
LINDA: Okei.
ADAMUS: Vai pelkästään siksi.
JONATHAN: Pelkästään siksi.
JORGE: Vähän kaikkea. Etkö sanoisi, että sinulla on?
JONATHAN: Se on omaelämänkerrallinen, niinkö?
JORGE: Kyllä.
SANDRA: No, ensinnäkin sinä kehotat meitä aina pukeutumaan.
ADAMUS: Ehdottomasti. Kaikki on esitystä/näytöstä. Voisitte yhtä hyvin pukeutua.
SANDRA: Siis se on sinun vikasi, numero yksi.
ADAMUS: Kyllä.
SANDRA: Ja numero kaksi, tavallaan tunnustelimme, mikä olisi hauska asu, ja sitten teimme oivalluksen jo valittuamme nämä asut ja luettuamme näiden kaikkien hahmojen arkkityypeistä (naureskellen) … Oli todella mielenkiintoista nähdä, että ne sopivat täydellisesti yhteen kaikkien niiden aspektien kanssa, joita on viime aikoina transformoitu …
ADAMUS: Ehdottomasti.
SANDRA: … tai vapautettu tai miten sitä haluaakin kutsua. Minusta se oli todella, todella mielenkiintoista.
ADAMUS: Kyllä, ja se näyttää niin mukavalta kaikessa tässä kuumuudessa (Adamus naureskelee).
SANDRA: Niin tekee! Niin tekee! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Hyvä. Ja kiitos pukeutumisesta. Se on todella upeaa, ja se on myös … Elämä on vain suurta esitystä/näytöstä. Lakatkaa olemasta niin vakavissanne kaikesta ja pitäkää hauskaa sen kanssa. Pitäkää hauskaa eri roolien kanssa. Alatte nähdä, että vanha ihmistoiminta oli vain suurta esitystä, sitä ei tarkoitus ottaa kovin vakavasti.
Tämän päivän kysymys
Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle – Linda mikrofonin kanssa – kysyn nopeasti, mitä tunsitte alussa, kun tulitte tähän Shaumbra-paviljonkiin. Mitä tunsitte ja aistitte tullessanne tänne?
SHAUMBRA 1 (nainen). Iloa.
ADAMUS: Sano uudestaan.
SHAUMBRA 1: Iloa.
ADAMUS: Iloa.
LINDA: Pidä mikkiä lähempänä.
ADAMUS: Hyvä. Joo, iloa. Eikä … Mitä, emme ole vielä valmiita (Linda ottaa mikrofonin pois) (vähän naureskelua). Iloa. Et voi antaa vain yhden sanan vastausta. Anna hänelle mikrofoni takaisin, joo.
LINDA: Hänelle?
ADAMUS: Joo, kyllä. Kyllä, iloa. Iloa. Ja mistä sinä tulet?
SHAUMBRA 1: Saksasta.
ADAMUS: Saksasta, okei. Ja millaista siellä oli lähtiessäsi? (Nainen pitää tauon, ja Linda kikattaa) Kylmää? Harmaata?
SHAUMBRA 1: Kaksikymmentä astetta.
ADAMUS: Se ei ole kovin paha. Joo, joo.
SHAUMBRA 1: Mm hmm. Erittäin lämmintä tähän …
ADAMUS: Erittäin lämmitä tähän aikaan, joo.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Joo. Ja kun siis tulit tänne tänä aamuna, onko tämä ensimmäinen kertasi Villa Ahmyossa?
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Kyllä. Ja …
SHAUMBRA 1: Ensimmäinen pitkä …
ADAMUS: Ensimmäinen pitkä.
SHAUMBRA 1: … matka.
ADAMUS: Maailman toiselle puolelle, kyllä.
SHAUMBRA 1: Kyllä …
ADAMUS: Miltä sinusta tuntuu?
SHAUMBRA 1: … tulla tänne.
ADAMUS: Joo. Miltä kehosi tuntuu kaikesta tästä?
SHAUMBRA 1: Erittäin hyvältä.
ADAMUS: Ai jaa. Milloin saavuit?
SHAUMBRA 1: Maanantaina.
ADAMUS: Maanantaina. Sinulla on ollut siis vähän aikaa toipua.
SHAUMBRA 1: Olin Denverissä.
ADAMUS: Ahaa!
SHAUMBRA 1: Lunta! (Hän nauraa)
ADAMUS: Lunta Denverissä, kyllä. Ei ollut kovin paljon iloa Denverissä lumen kanssa. Joo, joo.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Hyvä. Siis tulit tänään ja tunsit iloa. Mitään muuta? Mitään muuta?
SHAUMBRA 1: Vapautta.
ADAMUS: Vapautta. Okei, hyväksyn sen. Hyvä. Kiitos. Ilo saada sinut tänne.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Joo. Ja lento oli pitkä, mutta kotimatka on todella pitkä (vähän naureskelua).
SHAUMBRA 1: Sunnuntaina olin Washingtonissa.
ADAMUS: Washingtonissa, joo.
SHAUMBRA 1: Katsomassa Valkoista taloa ja Kongressitaloa.
ADAMUS: Ai, se Washington.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Ai, luulin sinun tarkoittaneen kivaa Washingtonia (Adamus naureskelee).
SHAUMBRA 1: Herra T. oli siellä (hän naureskelee).
ADAMUS: Tunsitko iloa Valkoisessa talossa? (Nainen huokaisee) Et juurikaan.
SHAUMBRA 1: Oli sateista.
ADAMUS: Joo (nainen naureskelee). Joo, tavallaan erilaista energiaa. Vietin ennen aikaa Washingtonissa, ja yritän nyt välttää sitä hinnalla millä hyvänsä, joo. Hyvä, kiitos. Pari vielä. Mitä tunsit tullessasi tänne tänään?
SHAUMBRA 1 (nainen): Olin vähän jännittynyt ja hyvin kiitollinen, että olin täällä ja näin kaikki upeat shaumbrat jälleen tai ensimmäistä kertaa. Siis rakastan sitä.
ADAMUS: Jotain muuta? Tavallaan taustaenergiaa?
SHAUMBRA 1: Kaikki tavallaan tasoittuu nyt. On tasoittunut pari viikkoa.
ADAMUS: Joo, tasoittuu.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Okei, hyvä. Hyvä. Pari vielä. Mitä tunsit tullessasi tänne tänään osallistuaksesi tähän ensimmäiseen shoudiin Shaumbra-paviljongilla? Ole hyvä.
SHAUMBRA 3 (nainen): On kuin palaisi kotiin.
ADAMUS: Kuin palaisi kotiin, joo.
SHAUMBRA 3: Ja se on kuin taivas, ja jos voisin, niin jäisin tänne iäksi.
ADAMUS: Ai, vau.
LINDA: Niin minäkin!
ADAMUS: Miksi et?
LINDA: Niin minäkin!
SHAUMBRA 3: Me kaikki! Me kaikki!
ADAMUS: Mikset voisi jäädä tänne iäksi?
SHAUMBRA 3: Kyse on kahdesta lapsestani.
ADAMUS: Ai jaa?
SHAUMBRA 3: Hevosista.
ADAMUS: Hevosistasi.
SHAUMBRA 3: En voi ottaa niitä (hän naureskelee).
ADAMUS: Voit laittaa ne isoon lentokoneeseen ja saada ne tulemaan tänne. Täällä on nimittäin hevosia, joo.
SHAUMBRA 3: Tämä on ainoa syy.
ADAMUS: Ainoa syy, okei. Siis jos hevosesi lähtisivät, sinäkin lähtisit?
SHAUMBRA 3: Mm hmm.
ADAMUS: Okei. Se on rehellistä.
SHAUMBRA 3: Ja tulisin tänne.
ADAMUS: Joo, joo. Ja rakastan sitä, kun ihmiset rakastavat lemmikkejään, joo. Minkä nimisiä hevosesi ovat?
SHAUMBRA 3: Tamma on Noblesse ja ruuna on Leo.
ADAMUS: Ai. Se on hyvä.
SHAUMBRA 3: Tarvitsin tuon ruunan, koska hevoset eivät halua olla yksin.
ADAMUS: Kyllä.
SHAUMBRA 3: Ja siksi tarvitsin toisen hevosen.
ADAMUS: Se on täysin totta.
SHAUMBRA 3: Ja tämä on …
ADAMUS: Hevoset ja ihmiset ovat tavallaan samanlaisia.
SHAUMBRA 3: En halunnut ottaa toista, koska jokin … Niistä huolehtiminen on raskasta työtä minulle.
ADAMUS: Se on, joo. Rakastan hevosia. Minulla oli monta.
SHAUMBRA 3: Mutta tamma, se on sydämeni. Ja tiedät sen. Tanskassa sanoin sinulle, että jos saisin puhelinsoiton ja sillä olisi jotain ongelmia, niin minun täytyisi lähteä.
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 3: Mutta nyt tämä on …
ADAMUS: Nyt se on paremmassa kunnossa.
SHAUMBRA 3: Joo! Se on ok (hän naureskelee).
ADAMUS: Hyvä, hyvä.
SHAUMBRA 3: Kiitos.
ADAMUS: Okei. Sinulle on hyvin selvää, mikä on sinun ja täällä olemisen välissä.
SHAUMBRA 3: Vain tämä, enkä voisi myydä niitä. En voisi myydä niitä. En voisi erota tästä toisesta hevosesta.
ADAMUS: Aivan, aivan. Ei, ei. Minä ymmärrän.
SHAUMBRA 3: Olemme olleet yhdessä 15 vuotta ja olemme hyvin läheisiä, enkä voisi tehdä sitä.
ADAMUS: Joo, hyvä.
SHAUMBRA 3: Kiitos.
ADAMUS: Kiitos paljon jakamisesta.
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Vielä yksi. Mitä tunsit tullessasi tänne tänään? Mitä sinä tunsit?
SHAUMBRA 4 (nainen): Innostusta.
ADAMUS: Innostusta.
SHAUMBRA 4: Jännitystä.
ADAMUS: Jännitystä.
SHAUMBRA 4: Ja fokusoitunutta, jäsentynyttä energiaa.
ADAMUS: Ai. Mitä tarkoitat sillä? Fokusoitunutta, jäsentynyttä energiaa.
SHAUMBRA 4: En tiedä. Se on … Minä vain …
ADAMUS: En aio lähettää sinua vessaan, koska se on kaaaukana tuolla!
SHAUMBRA 4: Jatkan vain puhumista nyt! Jatkan vain puhumista.
ADAMUS: Joo, joo, joo!
SHAUMBRA 4: Fokusoitunutta jäsentynyttä … Kun olin täällä viime vuonna, se oli enemmän kuin aalto (pyörittäen käsiä ilmassa) ja nyt se on "ssssviiiii" (osoittaen yhteen suuntaan).
ADAMUS: Avointa, tuotu yhteen. Joo, joo.
SHAUMBRA 4: Se on tuotu yhteen. Kiitos.
ADAMUS: Joo, hyvä, hyvä. Mahtavaa. Kiitos.
SHAUMBRA 4: Okei.
Adamuksen vastaus
ADAMUS: Kun tulimme – nuo olennot ja minä – tänne muutama päivä sitten, tunsimme … Pari sanaa kuvaamaan sitä. Toinen on puhkeaminen kukkaan. Avautuminen, puhkeaminen kukkaan. Tunsin välittömästi, että jokin oli avautumassa, enkä puhu vain fyysisistä rakenteista. Puhun siitä, että jokin on avautumassa shaumbroilla. Shaumbroilla. Se on puhkeamista kukkaan.
Nimittäin kauan, kauan sitten kylvettiin siemenet sille, että jumaluutenne ja ihmisyytenne tulevat yhteen, noin kaksi tuhatta vuotta sitten erityisesti. Jälleen yksi syy, miksi Jeshua oli seurassamme. Vei pitkään, että nuo siemenet itivät, tulivat valmiiksi. Paljon valmistelua, paljon haasteita ja vaikeuksia. Nyt ne puhkeavat kukkaan. Se kaikki on avautumassa.
2020 on valtava vuosi teille kaikille, teille kaikille (kameralle). Sanoisin, että luultavasti valtaosalle shaumbroista 2020 on elämänne merkittävin vuosi, mitä tulee tapahtuviin muutoksiin, loppupuhdistuksiin ja oivaltamisiin elämässänne. Ei siksi, että on vuosi 2020, vaikka nuo numerot ovat mielenkiintoisia. Sattuu vain olemaan niin, että se oli tavallaan laskeutumiskohtamme. Nimittäin olemme aikataulussa. Vuosi 2020 oli tavallaan tuo laskeutumiskohta.
Hyvin monet teistä tulivat toisen maailmansodan jälkeen – eivät kaikki, mutta monet teistä tulivat – ja tiesitte, että olisitte täällä tänä teknologia-aikana ja että vuodesta 2020 tulisi erittäin tärkeä käännekohta. Teidän ei tarvitse tehdä mitään saadaksenne sen tapahtumaan. Nimittäin mitä tahansa tapahtuukin 2020, teidän ei tarvitse tehdä muuta, kuin antaa itsenne kokea se. Teidän ei tarvitse tehdä kovasti työtä siihen. Teidän ei tarvitse – voitte kirjoittaa lauluja siitä, jos haluatte, mutta teidän tarvitse tehdä työtä siihen tai ponnistella siihen. Se vain tapahtuu. Se on luonnollista itämistä, joka johtaa kukkaan puhkeamiseen – kaiken sen puhkeamiseen kukkaan, kuka oikeasti olette, teidän vapautenne puhkeamiseen kukkaan. Ja siitä kaikessa tässä on oikeasti perimmiltään kyse, tuosta vapaudesta.
Sanoisin, että tämä paikka tässä paviljongilla on myös tavallaan keskipiste, polttopiste, energiayhteyspiste hyvin monille shaumbroille, jotka ovat menossa Oivaltamiseensa. Teidän ei tarvitse olla täällä. Voitte tietysti olla, ja tämä paikka on kaunis ja miellyttävä, mutta teidän ei tarvitse olla täällä. Voitte vain yhdistyä näihin energioihin kirjaimellisesti juuri tässä – lattiassa jolla te tänään täällä istutte. Ja kaikesta sen ympärillä tulee tavallaan polttopiste Oivaltamisen tapahtumiselle – jotkut teistä ehkä kutsuisivat sitä nollapisteeksi.
Se tulee tapahtumaan. Se on hauska osa, mukava osa. Tästä tulee polttopiste, johon voitte virittyä, johon voitte yhdistyä. Ja taas kerran, sillä ei ole merkitystä, tuletteko koskaan tänne vai ette, vaan tämä on paikka, johon voidaan sanoa kaikkien täysivaltaisten energioiden kerääntyvän. Ja ihmeitä tapahtuu riippumatta siitä, oletteko täällä tai ette.
Siis te jotka olette täällä ensimmäisessä tapahtumassamme – teillä on kunnia olla ensimmäisiä todella maadoittamassa se – vetäkää syvään henkeä ja kunnioittakaa itseänne täällä olemisesta. Te jotka katselette, tuotte oman energianne, lisäätte oman energianne. On kukkaan puhkeamisen vuosi, pääsemistä oikeasti ohi monista, monista vanhoista jutuista, joita olette kantaneet ja jotka ovat olleet varsinaisia, no, vanhoja haamuja.
Hämmästyttävä asia on, no, että me olemme tässä, te olette tässä. Monia on pudonnut pois matkan varrella, jotkut ovat siirtyneet rajan taakse. Mutta te olette tässä.
Tilanneraportti
Vain hyvin nopea tavallaan tilanneraportti siitä, missä olemme.
Olemme käyneet läpi paljon näiden kymmenen yhteisen vuoden aikana. Yksi tärkeimmistä asioista jonka alatte tajuta, ymmärtää, ruumiillistaa, on, että Oivaltaminen tulee tapahtumaan. Tämä on hyvin avainkohta. Toistan sitä uudestaan ja uudestaan: Oivaltaminen tulee tapahtumaan. Tiedän tuon päivämäärän, eikä teidän tarvitse olla huolissanne siitä tai tehdä kovasti työtä siihen. Se on hyvin tärkeä kohta, koska teillä on edelleen taipumusta aina silloin tällöin ajatella, että teidän täytyy tehdä työtä siihen, että teette jotain väärin tai etten minä puhu juuri sinulle. Mutta puhun kaikille teille. Oivaltaminen tapahtuu. Eikä sillä ole merkitystä, tapahtuuko se ensi vuonna, sitä seuraavana vuonna. Sillä ei ole oikeasti merkitystä, koska tämä hetki on pelkästään sen läpikäymisen kokemista, niiden vanhojen juttujen karistamista, jotka eivät ole oikeasti teidän, ja uskomattoman uuden ymmärryksen saamista.
No niin, toisaalta, Oivaltaminen ei ole, mitä useimmat ihmiset luulevat sen olevan. Kyse ei ole siitä, että pystytte yhtäkkiä kävelemään veden pinnalla – Jeshua kertoo minulle, ettei hän oikeasti koskaan tehnyt sitä. Siinä oli todellisuudessa hyvin matalaa (naurua), ja kaikki vain luulivat, että hän kävelee veden piinalla. Mutta siinä oli vain hyvin, hyvin matalaa, missä hän käveli (lisää naureskelua). Se mahdollisti kuitenkin raamattuun mahtavan tarinan, joka teki vaikutuksen kaikkiin.
Oivaltaminen ei ole tuollainen asia. Jos siitä voitaisiin sanoa mitään, niin luultavasti se on vain tulemista sisäiseen rauhaan. Tulemista rauhaan, jossa ei ole noita taisteluja, ei ole tuota syyllisyyttä tai tuota häpeää tai noita ongelmia. Lopultakin on kyky nauttia itsestänne – ihmisitse, jumalainen itse, "minä olen" -olemus, mestari – kaikesta tuosta yhdessä. Ei vain ole enää noita sisäisiä konflikteja tai taisteluja.
Se on tavallaan taianomaista, koska kun tämä tapahtuu, kun elämässänne ei ole kaikkea tuota hankausta ja jännitettä ja syyllisyyttä ja häpeää ja kaikkea muuta, se tekee uskomattoman asian siinä tavassa, miten energia palvelee teitä ja asettuu riviin teitä varten. Kun olette kärsimisen paikassa, energia edesauttaa kärsimistä.
Kun olette nyt paikassa, jossa olette täysin rauhassa itsenne kanssa, kun ei ole sisäisiä ristiriitoja, kun luovuutenne tulee esiin, kun se puhkeaa kukkaan, niin kaikki energia muuttuu mukautumaan siihen, edesauttamaan sitä. Siinä on iso ero. Siinä tapahtuu taikaa, ja monet ihmiset tavoittelevat taikuutta, mutta he unohtavat tuon toisen osan, että kyse on Itsen, kaiken täydellisestä sallimisesta.
Siis Oivaltaminen on selviö. Nyt voitte rentoutua ja vain nauttia. Ja tiedän, että jotkut teistä ovat edelleen vähän hermostuneita siitä, edelleen kuin: "No, minulla on vielä vähän läpikäytävää." Ei, teillä ei ole, oikeasti. Pääskää vain yli siitä. Juuri nyt, antakaa sen vain mennä. Lopettakaa. Jotkut teistä ovat niin ohjelmoituja ja ehdollistuneita taisteluun sisällä ja ulkopuolella, että te ette voi melkein kuvitella, millaista se on, joten pidätte kiinni joistain taisteluista. Päästäkää siitä irti nyt, koska Oivaltaminen tapahtuu.
Ja tulette luokseni parin vuoden päästä ja sanotte: "Jessus! Miksi et käskenyt minua vain sallimaan, vain lopettamaan nuo taistelut, vain nauttimaan, koska stressasin sitä oikeasti, eikä kaikki tuo stressi ja ahdistus ollut tuon ajan arvoista. Se oli todella arvokkaan elämän haaskaamista tällä planeetalla."
Siis numero yksi, Oivaltaminen – se vain tapahtuu. Se on vain siinä. Olette suunnitelleet sen kauan sitten. Suostuitte siihen kauan sitten, ja nyt se on tässä.
Toiseksi, energia on teidän ystävänne. Olen puhunut siitä paljon. Nimittäin vaatii noin viisi vuotta, että asiat menevät perille. Siis jos koskaan ihmettelette, miksi jatkuvasti toistan asioita, niin siksi, että vie noin viisi vuotta, että teillä tapahtuu "niin tietysti!" Mutta energia on teidän ystävänne. Se ei ole vastustava voima. Se ei ole täällä satuttamassa teitä, ja nyt te ette voi satuttaa itseänne.
Muistatteko, kun viime kuussa puhuimme siitä, kohtelevatko ihmiset kaltoin itseään vai toisia, ja enimmäkseen se itsensä kaltoinkohtelua. Siis on edelleen tavallaan pelko: "Teenkö jotain vahingoittamaan itseäni tai toisia?" Te ette vahingoita. Ette melkein voi. Voitteko vain sallia sen, ettekä taistele sitä vastaan, yritä tulla älylliseksi siinä? Voitteko vain sallia sen? Ette voi oikeasti satuttaa itsenne, eikä energia satuta teitä. Voitko sallia sen, Luc? Kamppailet edelleen sen kanssa, eikö vain?
LUC: Vähän.
ADAMUS: Vähän. Paljon! (Luc nauraa) Nimittäin tajuat sen vielä, ja tulet sitten … (häiriöitä, eikä ääni kuulu muutamaan hetkeen) … (Adamus naureskelee)
LUC: Luulin, että oli hyvä, kun tekee sen oikein.
ADAMUS: Ei. Se on hyvä. Se on hyvä. Kiitos. Ei, vaan olet edelleen tuossa "satutanko itseäni?" -kohdassa. (Lisää häiriöitä, ja joku sanoo "käyttäisitkö käsimikkiä") Minäkö? Se olisi epätavallista (vähän naureskelua). Eikö tämä toimi? Ei. Voinko vaihtaa Lindan kanssa?
LINDA: Et!
ADAMUS: En, okei. Okei.
LINDA: Sinun kannattaa pysähtyä hetkeksi. Jatka puhumista. (Linda yrittää korjata Adamuksen mikrofonin lähetintä)
ADAMUS: Okei. Siis olet tavallaan edelleen tuossa ajattelutavassa: "Satutanko itseäni tai vielä pahempaa, satutanko toisia?" Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä enää. Se on iso asia. Se on iso asia. Joo, koska se on edelleen osa sinua, ja haluat edelleen kulkea sen reunalla ja tulet melkein siihen pisteeseen, että satutat itseäsi, mutta sinä et tee sitä enää.
Siis vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa. Sinä et vain satuta itseäsi enää.
Energia on teidän ystävänne. Energia on palvelemassa teitä. Kaksi isoa asiaa: Oivaltaminen vain tapahtuu ja … (Naurua, kun Linda korjailee mikkilaitetta, joka on kiinni Adamuksen housujen vyötäröllä takana) energia on palvelemassa teitä (Adamus naureskelee, ja joku huutaa "vuhuuu!"). Se on kuin … Tämä on hauskaa itse asiassa. (Joku mies huutaa "aiheutat itse sen kaiken!") Ei, ei, ei, ei, ei. Ei, vaan Linda etsi vähän jännitystä tässä (lisää naureskelua). Minä seison paikoillani. Minä seison paikoillani. Siis, tämä on todella kummallista (lisää naurua, kun Linda jatkaa laitteen säätämistä).
Siis on kaksi hyvin, hyvin isoa asiaa. Olen puhunut paljon energiasta, koska se on, no, se on … Pidä tätä mikrofonia, kiitos (Lindalle). Anna minun pelata omien housujeni kanssa (naurua).
LINDA: Luulen, että sain sen jo.
ADAMUS: Voisimme vaihtaa kuvan mereen, kun tämä kaikki tapahtuu täällä. Tämä on yksi kummallisimmista shoudeista ikinä (lisää naurua).
Kolmas asia, erittäin iso asia. Tällä hetkellä työskentelemme keahakereiden kanssa vapaan energiakehon, valokehon kanssa. Lopulta tuomme sen kaikille shaumbroille, mutta tällä hetkellä se on hyvin fokusoitunut ja suhteellisen selkeä ryhmä.
Kiitos. Voinko mennä nyt? Okei. Kiitos. Okei.
Vapaa energiakeho, tarvitsette sitä pysyäksenne täällä ruumiillistuneena mestarina, koska vanhaan fyysiseen kehoon sattuu, kuten tiedätte. Se tekee kummallisia asioita. Se on kivulias. Samaistutte siihen. Mutta yksi noista puoliällöttävistä asioista ihmisenä olemisessa on se, että on fyysinen keho.
Siis työstämme vapaata energiakehoa, ja kuten ole korostanut, meidän ei kannata tehdä sitä ensin. Nimittäin hyvin monet henkiset, new age -tyypit sanovat: "Lähdetään työstämään vapaata energiakehoa", ja he kantavat edelleen kaikkia näitä haavoja ja tasapainottomuuksia ja kaikkea muuta. Etsitte oikeasti merkittävää yhteentörmäystä, kun teette sen. Yritätte tuoda sisään jotain – te ette edes tiedä, mikä se on, mitä kutsutaan valokehoksi – yritätte pakottaa sen sisään, koska ette oikeasti pidä fyysisestä kehostanne. Tunnette syyllisyyttä fyysisestä kehostanne, joten yritätte tehdä valokehon ja yritätte pakottaa sen sisään. Se on katastrofin resepti. Ja menen vielä pidemmälle: se on syövän resepti, kun ihmiset tekevät niin, joo.
Haluatteko mennä treffeille tai jotain (Lindalle ja jollekin toiselle, jotka viittoilevat keskenään; Adamus naureskelee).
LINDA: Meillä on teknisiä ongelmia.
ADAMUS: Heillä on teknisiä ongelmia. Siis teille jotka katselette netissä, meillä on paljon hauskaa täällä (muutama naurahdus).
Oli erittäin tärkeää … (häiriöitä mikissä) Oli erittäin tärkeää (lisää häiriöitä) … kaikki nämä häiriöt. Oli erittäin tärkeää tehdä asioita, kuten päästää irti esi-isistä. Nimittäin samaan aikaan kun toiset ryhmät kunnioittavat ja palvovat ja yrittävät matkia esi-isiään, meillä se on kuin ei, että hankkiudutaan eroon heistä, koska he haluavat teidän tekevän sen ja se vain jatkaa tuota vanhan fyysisen kehon ja hyvin rajoittuneiden kärsimysajatusten perinnettä.
Siis olemme nyt vapaan energiakehon kohdassa. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Ette halua sen tapahtuvan yhdessä yössä. Se on asia, joka kehittyy, ja tapahtuu jonkin aikaa tavallaan tanssia vanhan biologian ja vapaan energiabiologianne välillä. Ei välttämättä tuskallista, mutta toisinaan se on vain vähän kummallista ja vähän epämukavaa.
Siis tässä kohtaa tavallaan olemme. Olemme tässä kukkaan puhkeamisen kohdassa, jossa Oivaltaminen alkaa todella vaikuttaa, mennä perille, ja siitä alkaa tulla te. Eikä se ole enää vain ohikulkeva ajatus aina silloin tällöin tai ohikiitävä kokemus, vaan siitä tulee osa jokapäiväistä elämäänne. Nyt olemme … Alatte tuntea nyt valokehon biologiassanne, tai itse asiassa biologianne integroituu valokehoon.
Siis tämä tässä on sen kukkaan puhkeamisen paikka, joka tapahtuu tällä hetkellä.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Kukkaan puhkeamisen paikka riippumatta siitä, tuletteko tänne koskaan henkilökohtaisesti vai ette.
(Tauko)
Vapaus vs. kärsimys
Viime kuussa puhuimme siitä, etteivät vapaus ja kärsimys voi todellisuudessa olla rinnakkain, ja se sai aikaan paljon mielenkiintoisia ja hyviä kommentteja shaumbrojen keskuudessa. Vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain, ja kun sanon näin, puhun ensin teidän omasta olemuksestanne, psyykestänne, kehostanne. Ne eivät voi. Tarkoitan, että tuntekaa vain tuota dynamiikkaa hetki.
Osa teissä on tulossa vapaaksi, ettekä ole enää riippuvainen mistään tai kestään muusta energiassanne, luomuksissanne tai missään. Olette vapaa olento. Ette ole enää yhdistynyt esi-isäbiologiaan tai -mieleen tai -DNA:han. Teistä on kirjaimellisesti tulossa vapaa olento, vaikka olette fyysisessä todellisuudessa. Siinä on uskomatonta fysiikkaa, koska olette edelleen fyysisessä todellisuudessa. Nimittäin sanottaisiin, että on melkein mahdotonta olla vapaa aineessa, tässä fyysisessä todellisuudessa. Se ei ole itse asiassa totta. Te voitte olla, koska tuo energia, myös aineen energia, alkaa työskennellä teidän hyväksenne.
Nyt meillä on tämä dynamiikka, että osa teissä on tulossa täysin vapaaksi, mutta on edelleen vanhaa kärsimysenergiaa ja -tietoisuutta. Ja nämä kaksi ei voi olla rinnakkain. Siis mitä tapahtuu? Mitä tapahtuu? Teillä tulee sisään tuo vapaa osa, mutta teillä on edelleen kärsimysosa. Se tietää olevansa menossa ulos, mutta se vastustaa. Se uskoo edelleen, että täytyy olla jonkun verran kärsimystä.
Siis tuntekaa, millaista tuo dynamiikka on, mitä se tekee kehossanne ja myös mielessänne - perimmiltään ne eivät voi olla rinnakkain. Ja olin hyvin huolellinen sanoittaessani sen viime kuussa, koska teillä on taipumusta sanoa: "No, kenties ne voisivat olla rinnakkain. Olen suhteellisen vapaa, mutta kannan vielä vähän kärsimystä mukanani vain muistuttamaan, etten mokaa". Tai "Kannan edelleen vähän kärsimystä, koska muu maailma kärsii. Luultavasti minullakin pitäisi olla vähän, jotta voin olla edelleen empaattinen." Nämä kaksi ei oikeasti voi olla rinnakkain.
Teillä voi olla suurta taistelua olemuksessanne – fyysisessä tai mentaaliolemuksessa – teillä voi olla suurta taistelua nähdäksenne, kumpi voittaa. Tavallaan tuota vanhaa taistelua valon ja pimeyden välillä, mutta nyt se on vapaus vastaan kärsimys. Vapaus voittaa. Vapaus voittaa. Olette tulleet liian pitkälle. Olette saaneet maistiaisia siitä. Se oli osa – no, voitaisiin sanoa – kohtaloanne tässä elämässä, haluanne tässä elämässä, joten vapaus hallitsee ja jossain matkan varrella kärsimyksen täytyy loppua. On lakattava sallimasta kärsimys elämässänne. Miten tuo tarina esitetään?
Tuntekaa tuota kärsimystä, jota vielä kannatte, on se sitten jokin fyysinen vaiva tai vain psyykkistä. Kärsimyksen täytyy muuttua. Nämä kaksi ei voi olla rinnakkain. Ja haluan olla hyvin selkeä tässä, koska tiedän, että hyvin monet teistä yrittävät saada ne olemaan rinnakkain: "Olen enimmäkseen vapaa, pienen kärsimyksen kera", eikä se vain toimi. Se on kaikki tai ei mitään. Kaikki tai ei mitään.
Siis mitä tapahtuu tuolle kärsimysosallenne? Tuntekaa sitä hetki. Tuntekaa … Itse asiassa, viitsisitkö (Gerhardille)? Tämä ei ole merabh, ainoastaan pientä tunne-omaa-kärsimystäsi -tyyppistä musiikkia (naurua). Nimittäin sanat riittävät vain tiettyyn pisteeseen, ja sitten meidän täytyy jatkaa siitä musiikilla.
LUC: Vähän AC/DC:tä (hän nauraa).
ADAMUS: Joo, joo. Joo (Adamus naureskelee).
(Musiikki alkaa)
Siis se oli hyvin tärkeä pointti, jonka toimme esiin viime shoudissa. Vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain. Voi, teissä on tuo osa … Kutsukaa sitä, miten haluatte – tuska, kärsimys, syyllisyys, katumus, itsearvostuksen puute – se kaikki on sama asia. Se kaikki on kärsimystä. Mitä tapahtuu tuolle kärsimykselle? Mihin se menee? Milloin se loppuu? Miten se loppuu?
Miten tuo taistelu loppuu? Tai täytyykö sen olla taistelua?
(Tauko)
Jokainen teistä kantaa edelleen jossain määrin tuota kärsimystä sisällään.
(Tauko)
Miten se toteutuu? Jos vapaus ja kärsimys eivät voi olla yhdessä, mitä tapahtuu?
(Tauko)
Jos ette ole varma, missä kärsimyksenne on, niin ajatelkaa vain sitä, kun kello on kaksi aamulla ja heräätte ja teillä on tuota ahdistusta tai huolta tai pelkoa.
Mitä tapahtuu tuolle kärsimykselle?
(Tauko)
Kärsimys on hyvin mielenkiintoinen, mutta kummallinen osa ihmistilaa. Sitä ei koskaan ohjelmoitu. Ei ollut sellaista, että kun ihmisolentoa kehitettiin, niin joku sanoi: "Täytyy olla kärsimyskomponentti." Se vain kehittyi. Se tuli olemaan.
Kärsimys – planeetta on todella "kiinnostunut" siitä. Se vain hyväksytään, mikä minusta on epähyväksyttävää. Hyväksytään vain, että kärsimys on osa elämää, eikä sen pitäisi olla.
Sanon jopa, että yksi suuri asia jonka teette tämän planeetan hyväksi, on laittaa kärsimys pois elämästänne, ja lopulta tämä saattaa laittaa kärsimyksen pois ihmistietoisuudesta. Se on komponentti, jota ei tarvitse olla, mutta kuitenkin se on. Se on läpitunkevaa. Paljon siitä liittyy siihen, mitä kutsumme seksuaalienergiavirukseksi (lisäinfoa täältä englanniksi (https://www.crimsoncircle.com/Events/Ad ... l-Energies). Tarkoitan, voisitteko edes kuvitella omaa elämäänne ilman kärsimystä.
Kärsimys – ja käytän tuota termiä laajasti – tarkoittaa monia asioita: pelko, syyllisyys, häpeä, tietysti. Se merkitsee monia eri asioita. Vaikeudet, kamppailu.
Voisitteko kuvitella, ettei sitä ole elämässänne? Ja voitteko kuvitella olevanne … Ja muuten, te olette todella hyviä kärsijöitä. Te kaikki olette hyviä kärsijöitä. Olette tehneet erittäin hyvää työtä sen osalta. Jotkut teistä ovat vieneet sen äärimmäisyyksiin, mutta se oli osa peliä. Ja voitteko sitten kuvitella luopuvanne siitä ja olevanne niiden ensimmäisten joukossa – tarkoitan, että oikeasti ensimmäisten joukossa tällä planeetalla – jotka eivät kärsi?
Puhuin standardeista monta vuotta sitten, jo ennen kuin otin tämän homman haltuun Tobiakselta. Puhuin standardeista, esimerkeistä toisille. Voitteko kuvitella olevanne esimerkkejä niistä, jotka eivät enää kärsi? Se on valtava asia. Voisitte muuttaa hyvin monia asioita tällä planeetalla. Mutta tehkää se itsenne vuoksi, älkää toisten, koska he saattavat edelleen haluta pysyä tuossa kärsimystilassa, ainakin jonkin aikaa.
Siis mitä tuolle kärsimykselle tapahtuu? No – ja yleistän tässä, näin ei ole tarkoitus tapahtua kaikille – se yrittää pistää pystyyn näytöksensä viimeisen kerran, taistella viimeisen kerran. Se vaatii, että teidän täytyy pitää vähän sitä, joten se nousee esiin sisällänne, joissain kokemuksissa elämässänne. Ja tuo kärsimys yrittää kertoa teille – kutsutaan sitä "kärsimysaspektiksi" – että teillä täytyy olla sitä, että te ette ole arvokas ilman yhtään kärsimystä, ja jotkut teistä uskovat sen. Aspektit ovat todella hyviä huijaamaan teitä, koska, no, ne ovat te. Ne tuntevat kaikki teidän haavoittuvuutenne, heikot kohtanne ja kaiken muun.
Siis kärsimys yrittää sinnitellä, ja kun se oivaltaa, että paljastatte sen pelin ja tunnistatte, että se on vain aspekti, niin se yrittää vedota teihin, anella teitä. Se tekee tuon juttunsa: "Voi minua raukkaa. Olen vain tämä pieni kärsivä aspekti, ja katso, sinä yrität heittää minut ulos."
Se yrittää vedota sympatiaanne ja tunteisiinne. Se yrittää saada teidät tuntemaan syyllisyyttä, ja se todella tietää, miten teidät saadaan tuntemaan syyllisyyttä. Tämä kuulostaa tavallaan kummalliselta – miksi edes haluaisitte kärsiä – mutta se löytää jonkin tavan, jolla se saa teidät olemaan pahoillaan siitä ja itsestänne.
Ja mitä sitten tapahtuu, kun tämä ei toimi? Kun kerrotte tuolle aspektille, että te ette aio enää olla samaa mieltä sen kanssa, mitä sille tapahtuu?
No – ja yleistän tässä – mukaan tulee mestari. Mestari on katsellut tätä kaikkea, miten tuo kärsimysaspekti on soittanut teitä kuin viulua. Ensin uhkaillut, sitten anellut, soittaen teitä kuin viulua. Ja mestari tulee mukaan. Mestarilla ei ole rakkautta, arvostusta, mitään sellaista kärsimystä kohtaan. Ja mestari vain tulee ja asettautuu suoraan olemuksenne keskelle, juuri siihen missä kärsimys yrittää toimia, ja sanomatta sanaakaan, tekemättä mitään, se on vain hyvin läsnä horjumatta, hätkähtämättä. Niin läsnä mestarin valossa, mestarin viisaudessa, että no, se on kuin valtava räjähdys, kun viimeinen hitunen kärsimystä saatetaan viisaudeksi.
Se ei mene helposti. Se ei ole mikään lempeä ja pehmoinen pikku transformaatio. Se on suuri pamaus, räjähdys, kun kärsimys saatetaan viisaudeksi.
Tunnette sen. Itse asiassa se on erittäin hyvä tunne. Se saattaa todella järkyttää kehoanne, ja se järkyttää ehdottomasti jokaista muuta osaanne, mutta se on suuri helpotus, kun tuo kärsimys saatetaan lopultakin viisaudeksi. Ja se on siinä. Tämä on sen loppu.
Tämä on sen loppu.
Muistatte, millaista oli kärsiä, mutta se on menneisyyden asia, koska sinne se kuuluu. Ja sitten ei enää vain ole kärsimystä.
Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa.
(Tauko)
On suuri merkki tulemisestanne Oivaltamiseen, kun tämä tapahtuu, eikä se ole mikään lempeä ja mieto asia. Se on iso, salamaniskun-iso, räjähdyksen-iso. Ei räjähdys, joka satuttaa teitä, mutta se on iso.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Kiitos, mestari G.
(Musiikki loppuu)
Siis voitte odottaa sitä innolla, ja tarkoitan tätä kirjaimellisesti. Voitte odottaa sitä innolla. On aika lopettaa kärsimys olemuksessanne. Tämä on ensimmäinen puolikas siitä.
Kun sitten sanon, että vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain, no, teidän on täytynyt huolehtia siitä itsessänne, eikä teillä ole enää tuota komponenttia, ja silloin vapaus on läpitunkevaa. Teillä on tuo vapaus.
Vapaus kärsivässä maailmassa
Entä sitten muu maailma? Olette päättäneet jäädä tänne ruumiillistuneina mestareina. Pysytte maisemissa, mutta olette kärsimyksen maailmassa. Se edelleen uskoo siihen, se edelleen nielee sen. Siitä hetkestä kun ihmiset nousevat ylös aamulla, siihen hetkeen kun he menevät nukkumaan, on raskas kärsimyskomponentti. Miten olette rinnakkain sen kanssa? Miten olette vapaa olento kärsivässä maailmassa?
Se on haastavaa. Se on erittäin haastavaa, koska tavallaan muistatte edelleen, millaista oli kärsiä, ettekä halua kenenkään muun kärsivän. Haluatte poistaa sen heidän olemuksestaan. Teillä on houkutusta yrittää tehdä pieniä taikatemppuja helpottamaan heidän kärsimystään. Älkää. Älkää tehkö sitä. Muistakaa, että he ovat omalla matkallaan. He valitsevat omat kokemuksensa. Älkää tehkö sitä. Se kostautuu teille.
Se on vaikeaa, koska haluatte toisinaan huutaa ihmisille, että lopettavat tuon kärsimisen, mutta heidän korvansa eivät kuule sitä. He eivät ole valmiita siihen.
Se on vaikeaa, koska toisinaan kärsimysenergiat ja -tietoisuus ovat hyvin raskaita ja te olette niin kevyt, että on melkein sietämätöntä jäädä. Se on kenties yksi suurimmista asioista. Teillä on tämä vapaa energiakeho, joten teillä ei ole kaikkia kehon kipuja ja särkyjä, omaa esi-isäkehoanne enää. Mutta olette kärsimyksen keskellä, ja se on vaikeaa. Se on todella vaikeaa toisinaan, joten mitä teette?
No, pari asiaa. Kuten sanoin viime kokoontumisessamme, teidän toimistonne on puistonpenkki ja kahvila. Te vain olette. Säteilette olemustanne yrittämättä saada aikaan muutosta. Avaatte mahdollisuuksia, joita he eivät ehkä näe. Mutta ei ole teidän asianne, näkevätkö he vai eivät, valitsevatko he niitä vai eivät. Se ei ole teidän asianne.
Siis mitä teette? No, tarvitsette paljon aikaa yksin päästäksenne pois kaikesta tuosta kärsimyksestä. Ja huomaatte – kuten jotkut muut ylösnousseet mestarit tekivät – että lähdette aina silloin tällöin pois siitä kaikesta, haluatte olla erossa muusta maailmasta ja itkeä heidän vuokseen.
Nimittäin Jeshua itki paljon ihmisten vuoksi. Jeshua oli yhdistelmäolento – ei sieluolento, vaan tehty monista muista sieluolennoista – ja hänen oli toisinaan hyvin vaikeaa olla tuossa valaistuneessa tilassa ja kuitenkin nähdä kaikki se vahinko, jota ihmiset tekevät, kaikki se kärsimys jota ihmiset käyvät läpi, ja tietää, ettei voi juosta ympäri käännyttämässä. Ette voi yrittää saada heitä muuttumaan. Kun he ovat valmiita, he löytävät tien teidän tai jonkun kaltaisenne luokse. Mutta sitä odotellessa, he valitsevat käydä sen läpi.
Siis se on vaikea asia. Silloin on tärkeää viettää aikaa yksin, ladata paristojanne ja tunnistaa, että he käyvät läpi kokemusta, jonka tekin kävitte läpi, ja on muita asioita – toisinaan kokoontua yhteen muiden shaumbrojen kanssa, mitä monet teistä tekevät täällä, ja alkaa koota omaa tarinaanne. Koota omaa tarinaanne, teette sen sitten kirjallisessa muodossa tai miten tahansa. Oman tarinanne ymmärtäminen – tarkoitan matkaanne monessa, monessa, monessa, monessa elämässä – antaa teille syvempää empatiaa ja ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan, mutta myös sitä kohtaan, mitä te olette käyneet läpi. Oman tarinanne kokoaminen on myös jotain, minkä voitte jättää lopulta taaksenne. Se auttaa teitä pääsemään syvemmälle omaan totuuteenne.
Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa.
Vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain teissä, mutta te valitsette tässä jäädä tälle planeetalle, kärsivälle planeetalle, oivaltaneena olentona. Se on todellinen haaste. Se on todellinen haaste.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä.
Käytännön taikuutta modernille Merlinille
Seuraavana listalla. Tehdäänpä tämän kuukauden … (häiriöitä) … tämän kuukauden … (lisää häiriöitä) … Minun kai pitäisi vain istua ja olla liikkumatta.
Tehdäänpä tämän kuukauden "Käytännön taikuutta modernille Merlinille". Tämä kuukausi on mielenkiintoinen tässä, ja se johtaa pieneen ristiriitaan joillakin teistä, mutta minä pidän siitä.
Käytännön taikuutta on, että "taikaa tapahtuu, kun täysivaltaiset olennot sallivat energiansa tanssia toistensa kanssa". Taikaa tapahtuu, kun täysivaltaiset olennot tulevat yhteen ja sallivat energiansa tanssia.
Tämä on erittäin tärkeää, ja selitän kolikon toisen puolen aivan hetken kuluttua. Mutta se on erittäin tärkeää, koska alatte tehdä sitä ja nähdä sitä. Nimittäin jos on kaksi täysivaltaista olentoa, jotka eivät tarvitse energiaa tai mitään muuta keneltäkään toiselta, ja heidät laitetaan yhteen, heidän luovuutensa, heidän täysivaltainen energiansa joka ei yritä varastaa keneltäkään muulta, niin ihmeitä, uskomattomia asioita tapahtuu.
Alamme nähdä vähän sitä shaumbroilla ympäri maailmaa, joillakin teistä. Joitain esimerkkejä joista puhuitte tänään: tämä paviljonki, täysivaltaisia olentoja, mutta eivät kaikki prosessiin osallistuneet. Toisin sanoen, oli paljon työntekijöitä, jotka eivät olleet, ja se on turhauttavaa, jos te olette täysivaltainen olento ja joku muu ei ole.
Elokuva jota kasaatte: Rude Awakening (= julma herääminen), täysivaltaisia olentoja työstämässä sitä. Teillä on edelleen jokapäiväisiä asioita, joiden kanssa teidän täytyy tapella, mutta te jotka työstätte tuota elokuvaa, olette alkaneet kokea sitä. Kun on pari täysivaltaista olentoa, jotka eivät pelaa pelejä ja varasta energiaa, ja heidät tuodaan yhteen, tapahtuu ilmiömäisiä asioita, joita ette olisi voineet koskaan kuvitella.
Kyllä, teidän täytyy edelleen kamppailla tavallisten ihmisten kanssa saadaksenne joitain muita osia tehtyä, ja se on vaikea osuus. Tämän paviljongin rakentaminen – täysivaltaiset olennot toivat kaiken yhteen, ajatuksen, suunnittelun, mutta teillä oli edelleen joitain työntekijöitä, jotka eivät olleet kovin täysivaltaisia. Mutta kun pari täysivaltaista olentoa tulee yhteen, uskomattomia asioita tapahtuu.
No niin, käytän näitä sanoja huolellisesti. Taas kerran sanon, että kun täysivaltaisia olentoja tulee yhteen ja he antavat energioidensa tanssia yhdessä, uskomattomia asioita tapahtuu. Toisin sanoen, te ette yhdistä energioitanne. Te ette voi. Te ette voi yhdistää energioita, mutta voitte antaa energioiden leikkiä ja tanssia yhdessä.
Ihmiset eivät ole enimmäkseen täysivaltaisia. He eivät ymmärrä energiaa, ja he ajattelevat, että jos jotain energiaa on, se on heidän ulkopuolellaan. He haluavat olla palapelin pieniä paloja. Siis toisin sanoen, he eivät näe itseään kokonaisena ja täysivaltaisena – he näkevät itsensä pienenä palana ja haluavat yhdistyä palapelin muihin paloihin.
Useimmat ihmiset ovat energiariippuvaisia muista ihmisistä, ja sen vuoksi kun he työskentelevät yhdessä, he tappelevat usein ja on ongelmia – kaikkea vallasta mustasukkaisuuteen ja muihin asioihin – ja useimmiten upeita asioita ei saada aikaan, koska he eivät ole täysivaltaisia eivätkä he ymmärrä energiaa. Niinpä vie pitkän aikaa tehdä asioita, selvittää jokin tilanne. Paljon kokemuksia saadaan matkan varrella, mutta periaatteessa on todella vaikeaa luoda ja ilmentää mitään.
Otetaan pari täysivaltaista olentoa, eikä ole tuota ongelmaa. Asiat lentävät. Asiat tapahtuvat. Asiat laajentuvat tuolle puolen. Eikä kyse ole siitä, että yritän laittaa omaa energiaani teidän energiaanne. Annamme vain omien energioidemme tanssia yhdessä.
Tuntekaa tätä hetki. Laitetaan yhteen kaksi täysivaltaista olentoa, jotka omistavat oman energiansa, ja nyt voidaan todella tanssia. Laitetaan yhteen pari ihmistä, jotka pelkäävät energiaa ja varastavat energiaa, ja useimmiten se on katastrofaalista, toisilla kerroilla se on vain hidasta ja työlästä.
Energia ja havainto
Se tuo esiin pari asiaa. Ensinnäkin olette kuulleet minun sanovan, että kaikki mitä havaitsette, on teidän energiaanne. Sen meneminen todella perille vie pari vuotta, mutta kaikki mitä havaitsette, on teidän energiaanne. Tietysti ensimmäinen kysymys jonka te ja muut esitätte, on: "No, näemme kaikki meren merenä. Teemme kaikki asioita yhdessä. Mitä tarkoitat, kaikki nämä ihmiset ovat minun energiaani?" Ei, se on teidän havaintonne. Kaikki energia on teidän havaintonne. Tuo energia tai se mitä havaitsette, ei kuulu kenellekään muulle. Se kaikki on teidän.
Se on kaikki teidän energiaanne, mutta erona on, että te ette havaitse ainoastaan omaa tietoisuuttanne. Voitte havaita toisen olennon tietoisuuden, mutta se on kuin energiakenttänne toisella puolella. Kaikki energia on teidän, mutta voitte olla myös tietoinen siitä, että on muita tietoisuuksia. Ne eivät voi ottaa teiltä. Ne eivät koskaan ole osa teidän tietoisuuttanne. En välitä, oletteko kaksi intohimoista rakastavaista ja sielunkumppaneita ja kaikkea muuta, tietoisuus ei voi koskaan olla yhdessä, mutta voitte havaita sen, ja siksi sillä voi olla vaikutusta siihen, miten havaitsette oman energianne.
Tämä on toinen tärkeä asia. Vie vähän aikaa todella ymmärtää se. Kun alatte oivaltaa, että kaikki on teidän energiaanne – se on teidän havaintonne, teidän energiaanne – olette tietoinen myös siitä, että on muita tietoisuuksia, ja se voi vaikuttaa – tai sillä voi olla vaikutusta – siihen, miten te havaitsette oman energianne.
Tuntekaa vain sitä hetki. Tunnen joidenkin teistä tavallaan sanovan: "Mistä helvetistä hän oikein puhuu?" (Muutama naurahdus)
(Tauko)
Ryhmätön ja itsenäinen/täysivaltainen
Okei, nyt seuraava. Ihmiset uskovat tavallaan ryhmäenergiaan. He uskovat ryhmäenergiaan. He todella uskovat siihen. Kaikessa on kyse ryhmästä. Se on tavallaan vanha atlantislainen jäänne, mutta ihmiset edelleen uskovat siihen, että olette jollain tavalla osa ryhmää, yhteisöä, kommuunia. Energia ja siksi elämä on yhteistä.
Mestari ei näe sitä niin. Mestari ei ole osa mitään ryhmää, yhteisöä, kommuunia. Mestari on täysivaltainen itsessään.
Siis tulemme tähän kohtaan siinä, mitä teemme yhdessä, ja oivallatte, että tämä ei ole ryhmätoimintaa. Huomaatte, että shaumbroina voimme kokoontua yhteen, voimme puhua, voimme pitää hauskaa, mutta elää yhdessä? (Joku sanoo "yäk!") Joo, yäk! Yäk! (Adamus naureskelee) Yhteinen kommuuni ei toimisi koskaan.
Tavallaan ette ole osa ryhmää. Olette itsenäisiä olentoja. Tulette yhteen aina silloin tällöin tanssimaan, mutta te ette ole riippuvainen tuosta ryhmästä tai nojaa tuohon ryhmään, enkä minä tai kukaan muista ylösnousseista mestareista haluaisi teidän olevan.
Tulette tähän kohtaan ja oivallatte, ettei ole mitään ryhmäenergiaa. Se kaikki on teidän.
Se on vähän hämmentävää ensin, koska ihmiset nojaavat ryhmädynamiikkaan ja ovat riippuvaisia siitä – perhe, ystävät, pelkästään toisen ihmisen läsnäolo aina silloin tällöin. He pitävät hengenheimolaisryhmistä. He haluavat kuulua eri asioihin. Crimson Circlessä ei ole mitään kuulumista. Ei ole jäsenyyttä. Ei ole mitään maksuja. Ei ole mitään sellaista. Olette itsenäisiä olentoja. Tulemme yhteen tanssimaan aina silloin tällöin, mutta te ette kuulu tähän ryhmään.
Sama pätee todellisuudessa kaikkeen ryhmätietoisuuteen. Ja joillakin teistä on vaikeuksia tämän kanssa, koska tunnette, että on oikein olla osa yhteisöä. Jotkut teistä tuntevat, että ryhmäenergia on tärkeää, mutta alatte oivaltaa mestarina, että menette sen yli.
Se on vähän pelottavaa, koska voitaisiin sanoa, että jotkut ihmiset eivät halua olla niin yksin. Mutta täysivaltaisena olentona te ette ole oikeasti koskaan yksin. Teillä on Itsenne ja sitten kenties muutamia muita täysivaltaisia olentoja.
Mutta tulemme tähän kohtaan, ja on aika luopua ryhmistä, ja olette luultavasti tunteneet sen kuluneiden kolmen tai neljän viikon aikana. Ensin alatte tuntea kuulumattomuutta enää mihinkään. Ihmettelette myös: "Kuulunko Crimson Circleen?" Ette. Ette ole koskaan kuuluneet. Alatte oivaltaa, että tunnette yhteydettömyyttä ryhmiin, asioihin. Se on luonnollinen tunne, jonka jokainen mestaruutensa tuleva kokee.
Se on vähän pelottavaa, vähän kammottavaa ensin, koska yhteiskunta sanoo: "Ei, vaan sinun pitäisi olla osa asioita." Ei. Olet itsenäinen olento.
Itsenäiset olennot voivat tanssia muiden itsenäisten olentojen kanssa, ottamatta koskaan toisensa energiaa, vahingoittamatta koskaan toisiaan, antamatta koskaan kenellekään toiselle tai millekään energiaa. Se on vapaustanssia.
Mutta ihmiset yrittävät edelleen syödä teidän energiaanne. Luulen, että meillä on nyt seksuaalienergiakurssin myötä tavallaan ymmärrys olla sallimatta, olla antamatta heidän tehdä sitä. Mutta he jatkavat yrittämistä. He jatkavat yritystä "ryhmäytyä" teidän kanssanne.
Nyt tulette tässä uskomattomassa työssä, jota teemme, siihen kohtaan, jossa oivallatte, ettei kyse ole enää ryhmäenergiasta.
Analogiaa käyttääkseni, teillä on tavallaan nyyttikestit ja sinä tuot jälkiruuan ja sinä tuot herneitä ja sinä tuot leipää ja sinä tuot kalaa ja sinä tuot salaattia ja sinä tuot juustoa (osoittaen eri ihmisiin). Tällaisia ihmiset ovat. Kyse on suurista nyyttikesteistä. Kaikki tuovat vähän jotain pöytään, ja sitten meillä on koko ateria.
Mitä te tuotte nyyttikesteihin, jos olette itsenäinen olento? (Nainen sanoo "viiniä") Viiniä! (Paljon naurua) Se on totta. Tuotte pullon viiniä ja syötte kaikkien muiden ruuat (Adamus naureskelee). Kyllä, kiitos.
Kaikki on siinä. Kaikki on siinä. Ei ole nyyttikestejä. Ei ole mitään ryhmäjuttua. Te olette siinä ja kaikki on siinä teidän kanssanne, ja se riippuu siitä, mitä haluatte, mutta kaikki on vain siinä. Te tuotte koko hemmetin jutun, eikä jokaisen yksilön tarvitse tuoda jotain.
Mutta haluan teidän todella tuntevan tätä hetken, koska tulemme tähän kohtaan ja siinä on kyse ryhmistä luopumisesta, ja se tuntuu kiusalliselta, ja jotkut teistä menevät sosiaaliseen mediaan huutamaan siitä minulle. Mutta minä olen tottunut siihen. Älkää kiusatko enää Lindaa.
Tullaan kohtaan, jossa luovumme ryhmistä, jotta olette todella itsenäinen. Ja kaunista on, että kun olette muiden itsenäisten olentojen kanssa, te tanssitte koko yön ettekä ota koskaan jonkun toisen energiaa tai anna heidän ottaa omaanne. Silloin tapahtuu ihmeitä. Sitä shaumbra-projektit ovat tulevaisuudessa riippumatta siitä, teettekö niitä yksin tai liityttekö yhteen muiden täysivaltaisten olentojen kanssa, ja todellisia ihmeitä tapahtuu.
Tuntekaa tätä hetki.
(Tauko)
Itsenäisyyttä, ryhmättömyyttä.
En sano, että yhteisöt tai järjestöt tai mikään sellainen on huono asia. Ne ovat hyviä ihmisille, monille ihmisille tuohon aikaan, tuossa kohdassa heidän elämässään. Mutta nyt teidän on aika mennä sen yli.
(Tauko)
Se on tavallaan samanlaista kuin esi-isistä vapautuminen (Ancestral Freedom (https://store.crimsoncircle.com/ancestral-freedom.html). Oli aika päästää irti esi-isistä. Tämä on aikaa päästää irti ihmisen ryhmämentaliteetista. Ihmisten täytyy tavallaan tuntea, että he ovat osa sitä. Ei koskaan kokonaan, mutta heidän täytyy tuntea, että heillä on pieni osa siitä, ja me menemme sen yli.
(Tauko)
Muutaman seuraavan viikon kuluessa tämä saa teidät vähän ajattelemaan ja tuntemaan ja ihmettelemään, kuulitteko oikein. Mutta sitten palatkaa siihen, miten avasin tämän osion "Käytännön taikuutta moderneille Merlineille" sanoen, että kun täysivaltaiset/itsenäiset olennot tulevat yhteen, tanssi on uskomatonta. Silloin tapahtuu taikaa, ja näette sitä nyt joissain shaumbra-projekteissa. Silloin tapahtuu taikaa.
Kärsimyksen yli -merabh
Hyvä. Nyt on merabhin aika – aah! – mestari G:n soittaessa vähän musiikkia.
Olen puhunut viime aikoina melkoisesti kärsimyksestä, koska menemme sen yli, ja aion tehdä tämän merabhin edesauttamaan sitä todella … (häiriöitä, ja Linda alkaa korjailla taas Adamuksen laitetta, jotkut sanat eivät kuulu)
(Musiikki alkaa)
… kaunis Shaumbra-paviljonki. Tavallaan on mielenkiintoista pitää ulkoilma-shoud.
Se on todellakin paikka, jossa energiat alkavat puhjeta kukkaan. Oivaltaminen alkaa todella puhjeta kukkaan juuri tässä.
Olen puhunut viime aikoina kärsimyksestä, koska se on yksi seuraavista asioista, joiden yli menemme. Olette oivaltanut mestari, ja kärsimystä ei ole elämässänne.
Kärsimys on menneisyyden asia. Laitetaan se menneisyyteen. Se on entisten kokemusten komponentti, ja laitetaan se sinne, minne se kuuluu.
(Tauko)
Eikä anneta sen tihkua tulevaisuuteen. Pidetään se menneisyydessä, ja annetaan mestarin saattaa se viisaudeksi.
Annetaan tuon mestarin olemuksen olla niin läsnä ja niin selkeä ja niin vakaa, että kärsimystä kyetään katsomaan suoraan silmiin, suoraan sen olemukseen.
Yrittämättä taistella sitä vastaan, yrittämättä tuhota sitä, ja olla vain niin läsnä ja niin horjumaton, että tuo kärsimys vain sulaa sen edessä.
(Tauko)
Käytetäänpä tätä hetkeä, tätä shoudia, myös tätä uuden paviljongin aikaa siihen, että vedämme tuon rajan ja kerromme kärsimykselle: "Ei enää. Ei pääsyä tulevaisuuteen, ei huomiseemme, siihen mitä tulee seuraavaksi."
Siis antakaa mestarin sisällänne olla aina läsnä, antamatta tämän kärsimysaspektin pettää tai huijata.
Mestarin ei tarvitse sanoa sanaakaan tai tehdä mitään. Kyse on vain läsnäolemisesta ja sitten sen tuntemisesta, mitä alkaa tapahtua tälle kärsimysaspektille.
(Tauko)
Monta kertaa menneisyydessä olette ehkä alkaneet osallistua johonkin mentaalitoimintaan, ja ajatella, että teidän täytyi kiinnittää huomiota tähän kärsimysaspektiin, puhua sille tai huutaa sille tai tehdä jotain. Haluan teidän tuntevan, millaista on olla vain läsnä.
Vaikka tuo aspekti yrittäisi pilkata teitä tai taistella teitä vastaan, niin tuntekaa, millaista on olla vain läsnä.
(Tauko)
Tällä kärsimysaspektilla on iso kassillinen temppuja – rahan puute, yltäkylläisyyden puute, jatkuva piinaaminen, vähättely, teeskentely, ettei se tiedä vastauksia. Se on myös kehon särkyjä, sairauksia, tasapainottomuutta – kaikki se on tavallaan pakattuna tähän kärsimysaspektiin.
Se ei kuulu tälle planeetalle enää. Se ei kuulu. Minä olen kyllästynyt siihen, ja tiedän, että te olette kyllästyneet siihen. Enkä tiedä, miksi ihmiset ottavat sen itsestäänselvyytenä, miksi ihmiset ajattelevat, että se on osa elämää. Se ei ole.
Elämän pitäisi olla iloista ja yltäkylläistä.
(Tauko)
Tämä kärsimysaspekti on viivytellyt jonkin aikaa. Olette puhdistaneet hyvin monia muita asioita, mutta on edelleen kaikkia näitä jäänteitä.
On aika pitää se menneisyydessä.
Tuolla kärsimyksellä ei ole paikkaa tulevaisuudessanne. Piste.
(Tauko)
Ja kyllä, näette edelleen toisten ihmisten kärsimystä ympärillänne, ja se on vaikea paikka. Mutta tällä hetkellä puhumme kärsimyksestä itsessänne.
(Tauko)
Pidetään kärsimys menneisyydessä, jonne se kuuluu.
(Pidempi tauko)
Ei ole mitään syytä, miksi yhdenkään ihmisen pitäisi kärsiä – ei mitään syytä. Mutta jotenkin siitä on tullut suuri osa ihmistilaa.
Kenties se työ jota teette itsenne kanssa, Oivaltamisenne kanssa, voi muuttaa sen, ainakin joillakin ihmisillä.
(Tauko)
Vetäkää kunnolla syvään henkeä nyt, ja antakaa tuon mestarin ja mestarin viisauden olla täysin läsnä – täysin läsnä – aivan siinä tämän kärsimysaspektin kanssa.
(Tauko)
Tämä aspekti voisi huutaa ja potkia tai valittaa tai mitä tahansa, mutta mestari pitää pintansa, pitää viisautensa, pitää valoaan, kunnes tämä aspekti oivaltaa, että peli on pelattu. Peli on pelattu.
(Tauko)
Ja sitten kenties muutamana seuraavana päivänä, muutamana viikkona, mitä tahansa, jokin vain poksahtaa, ja tuo aspekti saatetaan lopultakin viisaudeksi.
Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.
(Tauko)
Tästä seuraavaan kokoontumiseemme tuntekaa myös, millaista on, kun alatte oikeasti luopua ryhmistä.
Olette itsenäinen olento. Teidän ei tarvitse olla osa ryhmää ollaksenne se, kuka olette. Se ei merkitse, että te ette tule toimeen tai ole toisten ihmisten kanssa, mutta te ette ole riippuvainen heistä.
Se tuntuu ensin oudolta. Aina Atlantiksen ajoista saakka kyse on aina ollut yhteisöllisyydestä, ja nyt teistä tulee itsenäinen.
Mutta muistakaa, että kun tunnette sitä ja teistä tuntuu vähän kummalliselta tai siltä, että te ette enää kuulu mihinkään … Nimittäin ihmisillä on valtava tarve kuulua johonkin. Mutta kun alatte oivaltaa, että teidän ei tarvitse kuulua mihinkään, niin todellinen taikakohta on siinä, että voitte olla yhdessä toisten itsenäisten olentojen kanssa ja taikaa tapahtuu. Energianne tanssivat yhdessä, ja taikaa tapahtuu.
(Tauko)
Vedetään syvään henkeä, ja saamme kunnioitusta niiltä, jotka ovat täydentäneet minua tässä – Tobias, Kuthumi, Metatron ja Jeshua.
Vedetään syvään henkeä teidän kukkaan puhkeamiseenne ja teidän avautumiseenne.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
Kiitos.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
SHOUD 3
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
2.11.2019
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.
Aah! Vedän muutaman kerran kunnolla syvään henkeä ja haistelen ilman kauneutta. Mm. Rikkautta, luontoa, kahvia, mm.
Nimittäin elämässäni Mark Twain -hahmona tulin tälle saarelle. Silloin kaikkia saaria kutsuttiin Voileipäsaariksi. Siinä ei ole paljon tolkkua, koska saarelta ei nykyään löydä hyvää voileipää, mutta niitä kutsuttiin Voileipäsaariksi, ja hän rakasti tätä paikkaa. Itse asiassa – ja tämä on täysin tosi tarina – hän kulki juuri tätä tietä, suoraan sen edestä mikä on nyt Villa Ahmyo, tietä jota kutsutaan nyt Mamalahoa-valtatieksi. Silloin sitä kutsuttiin yksinkertaisesti Kahvitieksi – Kahvitieksi – koska maanviljelijät ja työntekijät käyttivät tietä kerätessään kahvia ja tuodessaan sen kuivatusprosessiin. Sitä käytettiin enimmäkseen siihen.
Siis hän käveli suoraan tämän paikan edestä. Ja täällä olemme nyt pienen tovin jälkeen ja nautimme sen kauneudesta, mitä tänne on luotu. Kauneudesta. Ja tämä liittyy siihen, mistä puhumme tänään, mutta todellisuudessa ainoastaan täysivaltainen olento voi luoda tällaisen tai luoda elokuvan (Rude Awakening) tai luoda sellaisia asioita, joita te teette. Täysivaltainen olento voi luoda tällaista.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tämän paikan kauneuteen.
Vieraat
Muutama päivä sitten Cauldre ja Linda istuivat illalla lanailla – jota kutsutaan myös verannaksi – ja nauttivat lasillisen viiniä, kaunis musiikki soi taustalla ja Belle makasi aivan heidän vieressään. Ja yhtäkkiä Belle sai melkoisen reaktion. Se oli nukkunut, ja yhtäkkiä se heräsi ja sai melkoisen reaktion. Linda, voitko esittää, miltä se näytti?
LINDA: Ei, en näytä! (Naurua)
ADAMUS: Siis Belle nukkui sikeästi – minä teen sen mielelläni – ja yhtäkkiä se … (Adamus liikuttaa päätään nopeasti ympäri, katsellen ikään kuin yllättyneenä asioita ilmassa). Ja se kiinnitti Caudren ja Lindan huomion, ja he ihmettelivät: "Mikä sillä on hätänä? Onko sillä kenties jokin kohtaus? Onko jokin pielessä?" koska se tuijotti ja sitten … (Adamus tuijottaa silmät pyöreänä eri suuntiin) se vain tuijotti tavallaan ilmaan ja sitten katsoi yhtäkkiä eri suuntiin.
LINDA: (taputtaen) Hyvää työtä. Se oli todella hyvä esitys.
ADAMUS: Se on helppoa.
LINDA: Tiedän sen.
ADAMUS: Se on helppoa. Helppoa.
LINDA: Annoit esimerkin, kiitos.
ADAMUS: Ja he ihmettelivät, mitä tapahtui. Ensin he luulivat, että kenties Belle seurasi jotain ötökkää tai kärpästä tai jotain sellaista. Mutta sitten he oivalsivat nopeasti, ettei niin voinut olla sen vuoksi, miten se katsoi, miten se fokusoitui lähelle ja kauas. Mutta kerron teille nyt tarinan lopun. Sisään tuli olentoja, jotka Belle pystyi havaitsemaan ja itse asiassa näkemään.
Tuona iltana Metatron tuli tänne, Kuthumi, tietysti minä, Tobias, ja myös Jeshua tavallaan täydentämään sen. Tulimme sisään, koska kaikki oli todella hienosti tehty. Oli vähän siivoustyötä jäljellä, mutta oli sen aika, joten toimme energiamme tähän kauniiseen paikkaan. Ja Jeshua ei tavallisesti ilmesty shaumbra-tilaisuuksiin, mutta se oli tärkeää Jeshualle, koska hyvin paljon teidän historiastanne, alkuperästänne ja myös kärsimyksestänne liittyy Jeshuan aikaan.
Niinpä Jeshua oli täällä meidän muiden kanssa todella merkkinä uudesta ajasta, "ei kärsimystä" -ajasta. Energiamme on nyt syvälle "valettuna" Villa Ahmyoon ja Shaumbra-paviljonkiin. He miettivät, miten tätä paviljonkia kutsuttaisiin, ja yhdessä kohtaa Cauldre halusi kutsua sitä Adamus-paviljongiksi – tavallaan pidin siitä, olin imarreltu. Mutta sanoin "ei", koska siinä ei ole kyse minusta. Siinä on kyse jokaisesta teistä, kaikista teistä jotka katselette tätä. Tässä on kyse shaumbroista. Siinä ei ole kyse jostain olennosta. Ei pitäisi koskaan olla jonkin olennon ihannointia. Olin tietysti hyvin imarreltu, mutta tämä on todella Shaumbra-paviljonki.
Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, minun täytyy ensin kohdistaa kameramme tuonne taakse. Meillä on täällä takana varsinaisia hahmoja (vähän naureskelua). Nousisitteko seisomaan, rakkaat hahmot (Rude Awakening -tiimi on pukeutunut koristeellisiin asuihin). Rakastan sitä, kun tulette esiintymisasuissa, kun pukeudutte tilaisuuteen. Onkomitään kommentteja, mitään teemaa? Kenties mikrofoni (Lindalle).
LINDA: Okei.
ADAMUS: Vai pelkästään siksi.
JONATHAN: Pelkästään siksi.
JORGE: Vähän kaikkea. Etkö sanoisi, että sinulla on?
JONATHAN: Se on omaelämänkerrallinen, niinkö?
JORGE: Kyllä.
SANDRA: No, ensinnäkin sinä kehotat meitä aina pukeutumaan.
ADAMUS: Ehdottomasti. Kaikki on esitystä/näytöstä. Voisitte yhtä hyvin pukeutua.
SANDRA: Siis se on sinun vikasi, numero yksi.
ADAMUS: Kyllä.
SANDRA: Ja numero kaksi, tavallaan tunnustelimme, mikä olisi hauska asu, ja sitten teimme oivalluksen jo valittuamme nämä asut ja luettuamme näiden kaikkien hahmojen arkkityypeistä (naureskellen) … Oli todella mielenkiintoista nähdä, että ne sopivat täydellisesti yhteen kaikkien niiden aspektien kanssa, joita on viime aikoina transformoitu …
ADAMUS: Ehdottomasti.
SANDRA: … tai vapautettu tai miten sitä haluaakin kutsua. Minusta se oli todella, todella mielenkiintoista.
ADAMUS: Kyllä, ja se näyttää niin mukavalta kaikessa tässä kuumuudessa (Adamus naureskelee).
SANDRA: Niin tekee! Niin tekee! (Hän naureskelee)
ADAMUS: Hyvä. Ja kiitos pukeutumisesta. Se on todella upeaa, ja se on myös … Elämä on vain suurta esitystä/näytöstä. Lakatkaa olemasta niin vakavissanne kaikesta ja pitäkää hauskaa sen kanssa. Pitäkää hauskaa eri roolien kanssa. Alatte nähdä, että vanha ihmistoiminta oli vain suurta esitystä, sitä ei tarkoitus ottaa kovin vakavasti.
Tämän päivän kysymys
Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle – Linda mikrofonin kanssa – kysyn nopeasti, mitä tunsitte alussa, kun tulitte tähän Shaumbra-paviljonkiin. Mitä tunsitte ja aistitte tullessanne tänne?
SHAUMBRA 1 (nainen). Iloa.
ADAMUS: Sano uudestaan.
SHAUMBRA 1: Iloa.
ADAMUS: Iloa.
LINDA: Pidä mikkiä lähempänä.
ADAMUS: Hyvä. Joo, iloa. Eikä … Mitä, emme ole vielä valmiita (Linda ottaa mikrofonin pois) (vähän naureskelua). Iloa. Et voi antaa vain yhden sanan vastausta. Anna hänelle mikrofoni takaisin, joo.
LINDA: Hänelle?
ADAMUS: Joo, kyllä. Kyllä, iloa. Iloa. Ja mistä sinä tulet?
SHAUMBRA 1: Saksasta.
ADAMUS: Saksasta, okei. Ja millaista siellä oli lähtiessäsi? (Nainen pitää tauon, ja Linda kikattaa) Kylmää? Harmaata?
SHAUMBRA 1: Kaksikymmentä astetta.
ADAMUS: Se ei ole kovin paha. Joo, joo.
SHAUMBRA 1: Mm hmm. Erittäin lämmintä tähän …
ADAMUS: Erittäin lämmitä tähän aikaan, joo.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Joo. Ja kun siis tulit tänne tänä aamuna, onko tämä ensimmäinen kertasi Villa Ahmyossa?
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Kyllä. Ja …
SHAUMBRA 1: Ensimmäinen pitkä …
ADAMUS: Ensimmäinen pitkä.
SHAUMBRA 1: … matka.
ADAMUS: Maailman toiselle puolelle, kyllä.
SHAUMBRA 1: Kyllä …
ADAMUS: Miltä sinusta tuntuu?
SHAUMBRA 1: … tulla tänne.
ADAMUS: Joo. Miltä kehosi tuntuu kaikesta tästä?
SHAUMBRA 1: Erittäin hyvältä.
ADAMUS: Ai jaa. Milloin saavuit?
SHAUMBRA 1: Maanantaina.
ADAMUS: Maanantaina. Sinulla on ollut siis vähän aikaa toipua.
SHAUMBRA 1: Olin Denverissä.
ADAMUS: Ahaa!
SHAUMBRA 1: Lunta! (Hän nauraa)
ADAMUS: Lunta Denverissä, kyllä. Ei ollut kovin paljon iloa Denverissä lumen kanssa. Joo, joo.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Hyvä. Siis tulit tänään ja tunsit iloa. Mitään muuta? Mitään muuta?
SHAUMBRA 1: Vapautta.
ADAMUS: Vapautta. Okei, hyväksyn sen. Hyvä. Kiitos. Ilo saada sinut tänne.
SHAUMBRA 1: Kiitos.
ADAMUS: Joo. Ja lento oli pitkä, mutta kotimatka on todella pitkä (vähän naureskelua).
SHAUMBRA 1: Sunnuntaina olin Washingtonissa.
ADAMUS: Washingtonissa, joo.
SHAUMBRA 1: Katsomassa Valkoista taloa ja Kongressitaloa.
ADAMUS: Ai, se Washington.
SHAUMBRA 1: Kyllä.
ADAMUS: Ai, luulin sinun tarkoittaneen kivaa Washingtonia (Adamus naureskelee).
SHAUMBRA 1: Herra T. oli siellä (hän naureskelee).
ADAMUS: Tunsitko iloa Valkoisessa talossa? (Nainen huokaisee) Et juurikaan.
SHAUMBRA 1: Oli sateista.
ADAMUS: Joo (nainen naureskelee). Joo, tavallaan erilaista energiaa. Vietin ennen aikaa Washingtonissa, ja yritän nyt välttää sitä hinnalla millä hyvänsä, joo. Hyvä, kiitos. Pari vielä. Mitä tunsit tullessasi tänne tänään?
SHAUMBRA 1 (nainen): Olin vähän jännittynyt ja hyvin kiitollinen, että olin täällä ja näin kaikki upeat shaumbrat jälleen tai ensimmäistä kertaa. Siis rakastan sitä.
ADAMUS: Jotain muuta? Tavallaan taustaenergiaa?
SHAUMBRA 1: Kaikki tavallaan tasoittuu nyt. On tasoittunut pari viikkoa.
ADAMUS: Joo, tasoittuu.
SHAUMBRA 2: Joo.
ADAMUS: Okei, hyvä. Hyvä. Pari vielä. Mitä tunsit tullessasi tänne tänään osallistuaksesi tähän ensimmäiseen shoudiin Shaumbra-paviljongilla? Ole hyvä.
SHAUMBRA 3 (nainen): On kuin palaisi kotiin.
ADAMUS: Kuin palaisi kotiin, joo.
SHAUMBRA 3: Ja se on kuin taivas, ja jos voisin, niin jäisin tänne iäksi.
ADAMUS: Ai, vau.
LINDA: Niin minäkin!
ADAMUS: Miksi et?
LINDA: Niin minäkin!
SHAUMBRA 3: Me kaikki! Me kaikki!
ADAMUS: Mikset voisi jäädä tänne iäksi?
SHAUMBRA 3: Kyse on kahdesta lapsestani.
ADAMUS: Ai jaa?
SHAUMBRA 3: Hevosista.
ADAMUS: Hevosistasi.
SHAUMBRA 3: En voi ottaa niitä (hän naureskelee).
ADAMUS: Voit laittaa ne isoon lentokoneeseen ja saada ne tulemaan tänne. Täällä on nimittäin hevosia, joo.
SHAUMBRA 3: Tämä on ainoa syy.
ADAMUS: Ainoa syy, okei. Siis jos hevosesi lähtisivät, sinäkin lähtisit?
SHAUMBRA 3: Mm hmm.
ADAMUS: Okei. Se on rehellistä.
SHAUMBRA 3: Ja tulisin tänne.
ADAMUS: Joo, joo. Ja rakastan sitä, kun ihmiset rakastavat lemmikkejään, joo. Minkä nimisiä hevosesi ovat?
SHAUMBRA 3: Tamma on Noblesse ja ruuna on Leo.
ADAMUS: Ai. Se on hyvä.
SHAUMBRA 3: Tarvitsin tuon ruunan, koska hevoset eivät halua olla yksin.
ADAMUS: Kyllä.
SHAUMBRA 3: Ja siksi tarvitsin toisen hevosen.
ADAMUS: Se on täysin totta.
SHAUMBRA 3: Ja tämä on …
ADAMUS: Hevoset ja ihmiset ovat tavallaan samanlaisia.
SHAUMBRA 3: En halunnut ottaa toista, koska jokin … Niistä huolehtiminen on raskasta työtä minulle.
ADAMUS: Se on, joo. Rakastan hevosia. Minulla oli monta.
SHAUMBRA 3: Mutta tamma, se on sydämeni. Ja tiedät sen. Tanskassa sanoin sinulle, että jos saisin puhelinsoiton ja sillä olisi jotain ongelmia, niin minun täytyisi lähteä.
ADAMUS: Joo.
SHAUMBRA 3: Mutta nyt tämä on …
ADAMUS: Nyt se on paremmassa kunnossa.
SHAUMBRA 3: Joo! Se on ok (hän naureskelee).
ADAMUS: Hyvä, hyvä.
SHAUMBRA 3: Kiitos.
ADAMUS: Okei. Sinulle on hyvin selvää, mikä on sinun ja täällä olemisen välissä.
SHAUMBRA 3: Vain tämä, enkä voisi myydä niitä. En voisi myydä niitä. En voisi erota tästä toisesta hevosesta.
ADAMUS: Aivan, aivan. Ei, ei. Minä ymmärrän.
SHAUMBRA 3: Olemme olleet yhdessä 15 vuotta ja olemme hyvin läheisiä, enkä voisi tehdä sitä.
ADAMUS: Joo, hyvä.
SHAUMBRA 3: Kiitos.
ADAMUS: Kiitos paljon jakamisesta.
LINDA: Kiitos.
ADAMUS: Vielä yksi. Mitä tunsit tullessasi tänne tänään? Mitä sinä tunsit?
SHAUMBRA 4 (nainen): Innostusta.
ADAMUS: Innostusta.
SHAUMBRA 4: Jännitystä.
ADAMUS: Jännitystä.
SHAUMBRA 4: Ja fokusoitunutta, jäsentynyttä energiaa.
ADAMUS: Ai. Mitä tarkoitat sillä? Fokusoitunutta, jäsentynyttä energiaa.
SHAUMBRA 4: En tiedä. Se on … Minä vain …
ADAMUS: En aio lähettää sinua vessaan, koska se on kaaaukana tuolla!
SHAUMBRA 4: Jatkan vain puhumista nyt! Jatkan vain puhumista.
ADAMUS: Joo, joo, joo!
SHAUMBRA 4: Fokusoitunutta jäsentynyttä … Kun olin täällä viime vuonna, se oli enemmän kuin aalto (pyörittäen käsiä ilmassa) ja nyt se on "ssssviiiii" (osoittaen yhteen suuntaan).
ADAMUS: Avointa, tuotu yhteen. Joo, joo.
SHAUMBRA 4: Se on tuotu yhteen. Kiitos.
ADAMUS: Joo, hyvä, hyvä. Mahtavaa. Kiitos.
SHAUMBRA 4: Okei.
Adamuksen vastaus
ADAMUS: Kun tulimme – nuo olennot ja minä – tänne muutama päivä sitten, tunsimme … Pari sanaa kuvaamaan sitä. Toinen on puhkeaminen kukkaan. Avautuminen, puhkeaminen kukkaan. Tunsin välittömästi, että jokin oli avautumassa, enkä puhu vain fyysisistä rakenteista. Puhun siitä, että jokin on avautumassa shaumbroilla. Shaumbroilla. Se on puhkeamista kukkaan.
Nimittäin kauan, kauan sitten kylvettiin siemenet sille, että jumaluutenne ja ihmisyytenne tulevat yhteen, noin kaksi tuhatta vuotta sitten erityisesti. Jälleen yksi syy, miksi Jeshua oli seurassamme. Vei pitkään, että nuo siemenet itivät, tulivat valmiiksi. Paljon valmistelua, paljon haasteita ja vaikeuksia. Nyt ne puhkeavat kukkaan. Se kaikki on avautumassa.
2020 on valtava vuosi teille kaikille, teille kaikille (kameralle). Sanoisin, että luultavasti valtaosalle shaumbroista 2020 on elämänne merkittävin vuosi, mitä tulee tapahtuviin muutoksiin, loppupuhdistuksiin ja oivaltamisiin elämässänne. Ei siksi, että on vuosi 2020, vaikka nuo numerot ovat mielenkiintoisia. Sattuu vain olemaan niin, että se oli tavallaan laskeutumiskohtamme. Nimittäin olemme aikataulussa. Vuosi 2020 oli tavallaan tuo laskeutumiskohta.
Hyvin monet teistä tulivat toisen maailmansodan jälkeen – eivät kaikki, mutta monet teistä tulivat – ja tiesitte, että olisitte täällä tänä teknologia-aikana ja että vuodesta 2020 tulisi erittäin tärkeä käännekohta. Teidän ei tarvitse tehdä mitään saadaksenne sen tapahtumaan. Nimittäin mitä tahansa tapahtuukin 2020, teidän ei tarvitse tehdä muuta, kuin antaa itsenne kokea se. Teidän ei tarvitse tehdä kovasti työtä siihen. Teidän ei tarvitse – voitte kirjoittaa lauluja siitä, jos haluatte, mutta teidän tarvitse tehdä työtä siihen tai ponnistella siihen. Se vain tapahtuu. Se on luonnollista itämistä, joka johtaa kukkaan puhkeamiseen – kaiken sen puhkeamiseen kukkaan, kuka oikeasti olette, teidän vapautenne puhkeamiseen kukkaan. Ja siitä kaikessa tässä on oikeasti perimmiltään kyse, tuosta vapaudesta.
Sanoisin, että tämä paikka tässä paviljongilla on myös tavallaan keskipiste, polttopiste, energiayhteyspiste hyvin monille shaumbroille, jotka ovat menossa Oivaltamiseensa. Teidän ei tarvitse olla täällä. Voitte tietysti olla, ja tämä paikka on kaunis ja miellyttävä, mutta teidän ei tarvitse olla täällä. Voitte vain yhdistyä näihin energioihin kirjaimellisesti juuri tässä – lattiassa jolla te tänään täällä istutte. Ja kaikesta sen ympärillä tulee tavallaan polttopiste Oivaltamisen tapahtumiselle – jotkut teistä ehkä kutsuisivat sitä nollapisteeksi.
Se tulee tapahtumaan. Se on hauska osa, mukava osa. Tästä tulee polttopiste, johon voitte virittyä, johon voitte yhdistyä. Ja taas kerran, sillä ei ole merkitystä, tuletteko koskaan tänne vai ette, vaan tämä on paikka, johon voidaan sanoa kaikkien täysivaltaisten energioiden kerääntyvän. Ja ihmeitä tapahtuu riippumatta siitä, oletteko täällä tai ette.
Siis te jotka olette täällä ensimmäisessä tapahtumassamme – teillä on kunnia olla ensimmäisiä todella maadoittamassa se – vetäkää syvään henkeä ja kunnioittakaa itseänne täällä olemisesta. Te jotka katselette, tuotte oman energianne, lisäätte oman energianne. On kukkaan puhkeamisen vuosi, pääsemistä oikeasti ohi monista, monista vanhoista jutuista, joita olette kantaneet ja jotka ovat olleet varsinaisia, no, vanhoja haamuja.
Hämmästyttävä asia on, no, että me olemme tässä, te olette tässä. Monia on pudonnut pois matkan varrella, jotkut ovat siirtyneet rajan taakse. Mutta te olette tässä.
Tilanneraportti
Vain hyvin nopea tavallaan tilanneraportti siitä, missä olemme.
Olemme käyneet läpi paljon näiden kymmenen yhteisen vuoden aikana. Yksi tärkeimmistä asioista jonka alatte tajuta, ymmärtää, ruumiillistaa, on, että Oivaltaminen tulee tapahtumaan. Tämä on hyvin avainkohta. Toistan sitä uudestaan ja uudestaan: Oivaltaminen tulee tapahtumaan. Tiedän tuon päivämäärän, eikä teidän tarvitse olla huolissanne siitä tai tehdä kovasti työtä siihen. Se on hyvin tärkeä kohta, koska teillä on edelleen taipumusta aina silloin tällöin ajatella, että teidän täytyy tehdä työtä siihen, että teette jotain väärin tai etten minä puhu juuri sinulle. Mutta puhun kaikille teille. Oivaltaminen tapahtuu. Eikä sillä ole merkitystä, tapahtuuko se ensi vuonna, sitä seuraavana vuonna. Sillä ei ole oikeasti merkitystä, koska tämä hetki on pelkästään sen läpikäymisen kokemista, niiden vanhojen juttujen karistamista, jotka eivät ole oikeasti teidän, ja uskomattoman uuden ymmärryksen saamista.
No niin, toisaalta, Oivaltaminen ei ole, mitä useimmat ihmiset luulevat sen olevan. Kyse ei ole siitä, että pystytte yhtäkkiä kävelemään veden pinnalla – Jeshua kertoo minulle, ettei hän oikeasti koskaan tehnyt sitä. Siinä oli todellisuudessa hyvin matalaa (naurua), ja kaikki vain luulivat, että hän kävelee veden piinalla. Mutta siinä oli vain hyvin, hyvin matalaa, missä hän käveli (lisää naureskelua). Se mahdollisti kuitenkin raamattuun mahtavan tarinan, joka teki vaikutuksen kaikkiin.
Oivaltaminen ei ole tuollainen asia. Jos siitä voitaisiin sanoa mitään, niin luultavasti se on vain tulemista sisäiseen rauhaan. Tulemista rauhaan, jossa ei ole noita taisteluja, ei ole tuota syyllisyyttä tai tuota häpeää tai noita ongelmia. Lopultakin on kyky nauttia itsestänne – ihmisitse, jumalainen itse, "minä olen" -olemus, mestari – kaikesta tuosta yhdessä. Ei vain ole enää noita sisäisiä konflikteja tai taisteluja.
Se on tavallaan taianomaista, koska kun tämä tapahtuu, kun elämässänne ei ole kaikkea tuota hankausta ja jännitettä ja syyllisyyttä ja häpeää ja kaikkea muuta, se tekee uskomattoman asian siinä tavassa, miten energia palvelee teitä ja asettuu riviin teitä varten. Kun olette kärsimisen paikassa, energia edesauttaa kärsimistä.
Kun olette nyt paikassa, jossa olette täysin rauhassa itsenne kanssa, kun ei ole sisäisiä ristiriitoja, kun luovuutenne tulee esiin, kun se puhkeaa kukkaan, niin kaikki energia muuttuu mukautumaan siihen, edesauttamaan sitä. Siinä on iso ero. Siinä tapahtuu taikaa, ja monet ihmiset tavoittelevat taikuutta, mutta he unohtavat tuon toisen osan, että kyse on Itsen, kaiken täydellisestä sallimisesta.
Siis Oivaltaminen on selviö. Nyt voitte rentoutua ja vain nauttia. Ja tiedän, että jotkut teistä ovat edelleen vähän hermostuneita siitä, edelleen kuin: "No, minulla on vielä vähän läpikäytävää." Ei, teillä ei ole, oikeasti. Pääskää vain yli siitä. Juuri nyt, antakaa sen vain mennä. Lopettakaa. Jotkut teistä ovat niin ohjelmoituja ja ehdollistuneita taisteluun sisällä ja ulkopuolella, että te ette voi melkein kuvitella, millaista se on, joten pidätte kiinni joistain taisteluista. Päästäkää siitä irti nyt, koska Oivaltaminen tapahtuu.
Ja tulette luokseni parin vuoden päästä ja sanotte: "Jessus! Miksi et käskenyt minua vain sallimaan, vain lopettamaan nuo taistelut, vain nauttimaan, koska stressasin sitä oikeasti, eikä kaikki tuo stressi ja ahdistus ollut tuon ajan arvoista. Se oli todella arvokkaan elämän haaskaamista tällä planeetalla."
Siis numero yksi, Oivaltaminen – se vain tapahtuu. Se on vain siinä. Olette suunnitelleet sen kauan sitten. Suostuitte siihen kauan sitten, ja nyt se on tässä.
Toiseksi, energia on teidän ystävänne. Olen puhunut siitä paljon. Nimittäin vaatii noin viisi vuotta, että asiat menevät perille. Siis jos koskaan ihmettelette, miksi jatkuvasti toistan asioita, niin siksi, että vie noin viisi vuotta, että teillä tapahtuu "niin tietysti!" Mutta energia on teidän ystävänne. Se ei ole vastustava voima. Se ei ole täällä satuttamassa teitä, ja nyt te ette voi satuttaa itseänne.
Muistatteko, kun viime kuussa puhuimme siitä, kohtelevatko ihmiset kaltoin itseään vai toisia, ja enimmäkseen se itsensä kaltoinkohtelua. Siis on edelleen tavallaan pelko: "Teenkö jotain vahingoittamaan itseäni tai toisia?" Te ette vahingoita. Ette melkein voi. Voitteko vain sallia sen, ettekä taistele sitä vastaan, yritä tulla älylliseksi siinä? Voitteko vain sallia sen? Ette voi oikeasti satuttaa itsenne, eikä energia satuta teitä. Voitko sallia sen, Luc? Kamppailet edelleen sen kanssa, eikö vain?
LUC: Vähän.
ADAMUS: Vähän. Paljon! (Luc nauraa) Nimittäin tajuat sen vielä, ja tulet sitten … (häiriöitä, eikä ääni kuulu muutamaan hetkeen) … (Adamus naureskelee)
LUC: Luulin, että oli hyvä, kun tekee sen oikein.
ADAMUS: Ei. Se on hyvä. Se on hyvä. Kiitos. Ei, vaan olet edelleen tuossa "satutanko itseäni?" -kohdassa. (Lisää häiriöitä, ja joku sanoo "käyttäisitkö käsimikkiä") Minäkö? Se olisi epätavallista (vähän naureskelua). Eikö tämä toimi? Ei. Voinko vaihtaa Lindan kanssa?
LINDA: Et!
ADAMUS: En, okei. Okei.
LINDA: Sinun kannattaa pysähtyä hetkeksi. Jatka puhumista. (Linda yrittää korjata Adamuksen mikrofonin lähetintä)
ADAMUS: Okei. Siis olet tavallaan edelleen tuossa ajattelutavassa: "Satutanko itseäni tai vielä pahempaa, satutanko toisia?" Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä enää. Se on iso asia. Se on iso asia. Joo, koska se on edelleen osa sinua, ja haluat edelleen kulkea sen reunalla ja tulet melkein siihen pisteeseen, että satutat itseäsi, mutta sinä et tee sitä enää.
Siis vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa. Sinä et vain satuta itseäsi enää.
Energia on teidän ystävänne. Energia on palvelemassa teitä. Kaksi isoa asiaa: Oivaltaminen vain tapahtuu ja … (Naurua, kun Linda korjailee mikkilaitetta, joka on kiinni Adamuksen housujen vyötäröllä takana) energia on palvelemassa teitä (Adamus naureskelee, ja joku huutaa "vuhuuu!"). Se on kuin … Tämä on hauskaa itse asiassa. (Joku mies huutaa "aiheutat itse sen kaiken!") Ei, ei, ei, ei, ei. Ei, vaan Linda etsi vähän jännitystä tässä (lisää naureskelua). Minä seison paikoillani. Minä seison paikoillani. Siis, tämä on todella kummallista (lisää naurua, kun Linda jatkaa laitteen säätämistä).
Siis on kaksi hyvin, hyvin isoa asiaa. Olen puhunut paljon energiasta, koska se on, no, se on … Pidä tätä mikrofonia, kiitos (Lindalle). Anna minun pelata omien housujeni kanssa (naurua).
LINDA: Luulen, että sain sen jo.
ADAMUS: Voisimme vaihtaa kuvan mereen, kun tämä kaikki tapahtuu täällä. Tämä on yksi kummallisimmista shoudeista ikinä (lisää naurua).
Kolmas asia, erittäin iso asia. Tällä hetkellä työskentelemme keahakereiden kanssa vapaan energiakehon, valokehon kanssa. Lopulta tuomme sen kaikille shaumbroille, mutta tällä hetkellä se on hyvin fokusoitunut ja suhteellisen selkeä ryhmä.
Kiitos. Voinko mennä nyt? Okei. Kiitos. Okei.
Vapaa energiakeho, tarvitsette sitä pysyäksenne täällä ruumiillistuneena mestarina, koska vanhaan fyysiseen kehoon sattuu, kuten tiedätte. Se tekee kummallisia asioita. Se on kivulias. Samaistutte siihen. Mutta yksi noista puoliällöttävistä asioista ihmisenä olemisessa on se, että on fyysinen keho.
Siis työstämme vapaata energiakehoa, ja kuten ole korostanut, meidän ei kannata tehdä sitä ensin. Nimittäin hyvin monet henkiset, new age -tyypit sanovat: "Lähdetään työstämään vapaata energiakehoa", ja he kantavat edelleen kaikkia näitä haavoja ja tasapainottomuuksia ja kaikkea muuta. Etsitte oikeasti merkittävää yhteentörmäystä, kun teette sen. Yritätte tuoda sisään jotain – te ette edes tiedä, mikä se on, mitä kutsutaan valokehoksi – yritätte pakottaa sen sisään, koska ette oikeasti pidä fyysisestä kehostanne. Tunnette syyllisyyttä fyysisestä kehostanne, joten yritätte tehdä valokehon ja yritätte pakottaa sen sisään. Se on katastrofin resepti. Ja menen vielä pidemmälle: se on syövän resepti, kun ihmiset tekevät niin, joo.
Haluatteko mennä treffeille tai jotain (Lindalle ja jollekin toiselle, jotka viittoilevat keskenään; Adamus naureskelee).
LINDA: Meillä on teknisiä ongelmia.
ADAMUS: Heillä on teknisiä ongelmia. Siis teille jotka katselette netissä, meillä on paljon hauskaa täällä (muutama naurahdus).
Oli erittäin tärkeää … (häiriöitä mikissä) Oli erittäin tärkeää (lisää häiriöitä) … kaikki nämä häiriöt. Oli erittäin tärkeää tehdä asioita, kuten päästää irti esi-isistä. Nimittäin samaan aikaan kun toiset ryhmät kunnioittavat ja palvovat ja yrittävät matkia esi-isiään, meillä se on kuin ei, että hankkiudutaan eroon heistä, koska he haluavat teidän tekevän sen ja se vain jatkaa tuota vanhan fyysisen kehon ja hyvin rajoittuneiden kärsimysajatusten perinnettä.
Siis olemme nyt vapaan energiakehon kohdassa. Se ei tapahdu yhdessä yössä. Ette halua sen tapahtuvan yhdessä yössä. Se on asia, joka kehittyy, ja tapahtuu jonkin aikaa tavallaan tanssia vanhan biologian ja vapaan energiabiologianne välillä. Ei välttämättä tuskallista, mutta toisinaan se on vain vähän kummallista ja vähän epämukavaa.
Siis tässä kohtaa tavallaan olemme. Olemme tässä kukkaan puhkeamisen kohdassa, jossa Oivaltaminen alkaa todella vaikuttaa, mennä perille, ja siitä alkaa tulla te. Eikä se ole enää vain ohikulkeva ajatus aina silloin tällöin tai ohikiitävä kokemus, vaan siitä tulee osa jokapäiväistä elämäänne. Nyt olemme … Alatte tuntea nyt valokehon biologiassanne, tai itse asiassa biologianne integroituu valokehoon.
Siis tämä tässä on sen kukkaan puhkeamisen paikka, joka tapahtuu tällä hetkellä.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Kukkaan puhkeamisen paikka riippumatta siitä, tuletteko tänne koskaan henkilökohtaisesti vai ette.
(Tauko)
Vapaus vs. kärsimys
Viime kuussa puhuimme siitä, etteivät vapaus ja kärsimys voi todellisuudessa olla rinnakkain, ja se sai aikaan paljon mielenkiintoisia ja hyviä kommentteja shaumbrojen keskuudessa. Vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain, ja kun sanon näin, puhun ensin teidän omasta olemuksestanne, psyykestänne, kehostanne. Ne eivät voi. Tarkoitan, että tuntekaa vain tuota dynamiikkaa hetki.
Osa teissä on tulossa vapaaksi, ettekä ole enää riippuvainen mistään tai kestään muusta energiassanne, luomuksissanne tai missään. Olette vapaa olento. Ette ole enää yhdistynyt esi-isäbiologiaan tai -mieleen tai -DNA:han. Teistä on kirjaimellisesti tulossa vapaa olento, vaikka olette fyysisessä todellisuudessa. Siinä on uskomatonta fysiikkaa, koska olette edelleen fyysisessä todellisuudessa. Nimittäin sanottaisiin, että on melkein mahdotonta olla vapaa aineessa, tässä fyysisessä todellisuudessa. Se ei ole itse asiassa totta. Te voitte olla, koska tuo energia, myös aineen energia, alkaa työskennellä teidän hyväksenne.
Nyt meillä on tämä dynamiikka, että osa teissä on tulossa täysin vapaaksi, mutta on edelleen vanhaa kärsimysenergiaa ja -tietoisuutta. Ja nämä kaksi ei voi olla rinnakkain. Siis mitä tapahtuu? Mitä tapahtuu? Teillä tulee sisään tuo vapaa osa, mutta teillä on edelleen kärsimysosa. Se tietää olevansa menossa ulos, mutta se vastustaa. Se uskoo edelleen, että täytyy olla jonkun verran kärsimystä.
Siis tuntekaa, millaista tuo dynamiikka on, mitä se tekee kehossanne ja myös mielessänne - perimmiltään ne eivät voi olla rinnakkain. Ja olin hyvin huolellinen sanoittaessani sen viime kuussa, koska teillä on taipumusta sanoa: "No, kenties ne voisivat olla rinnakkain. Olen suhteellisen vapaa, mutta kannan vielä vähän kärsimystä mukanani vain muistuttamaan, etten mokaa". Tai "Kannan edelleen vähän kärsimystä, koska muu maailma kärsii. Luultavasti minullakin pitäisi olla vähän, jotta voin olla edelleen empaattinen." Nämä kaksi ei oikeasti voi olla rinnakkain.
Teillä voi olla suurta taistelua olemuksessanne – fyysisessä tai mentaaliolemuksessa – teillä voi olla suurta taistelua nähdäksenne, kumpi voittaa. Tavallaan tuota vanhaa taistelua valon ja pimeyden välillä, mutta nyt se on vapaus vastaan kärsimys. Vapaus voittaa. Vapaus voittaa. Olette tulleet liian pitkälle. Olette saaneet maistiaisia siitä. Se oli osa – no, voitaisiin sanoa – kohtaloanne tässä elämässä, haluanne tässä elämässä, joten vapaus hallitsee ja jossain matkan varrella kärsimyksen täytyy loppua. On lakattava sallimasta kärsimys elämässänne. Miten tuo tarina esitetään?
Tuntekaa tuota kärsimystä, jota vielä kannatte, on se sitten jokin fyysinen vaiva tai vain psyykkistä. Kärsimyksen täytyy muuttua. Nämä kaksi ei voi olla rinnakkain. Ja haluan olla hyvin selkeä tässä, koska tiedän, että hyvin monet teistä yrittävät saada ne olemaan rinnakkain: "Olen enimmäkseen vapaa, pienen kärsimyksen kera", eikä se vain toimi. Se on kaikki tai ei mitään. Kaikki tai ei mitään.
Siis mitä tapahtuu tuolle kärsimysosallenne? Tuntekaa sitä hetki. Tuntekaa … Itse asiassa, viitsisitkö (Gerhardille)? Tämä ei ole merabh, ainoastaan pientä tunne-omaa-kärsimystäsi -tyyppistä musiikkia (naurua). Nimittäin sanat riittävät vain tiettyyn pisteeseen, ja sitten meidän täytyy jatkaa siitä musiikilla.
LUC: Vähän AC/DC:tä (hän nauraa).
ADAMUS: Joo, joo. Joo (Adamus naureskelee).
(Musiikki alkaa)
Siis se oli hyvin tärkeä pointti, jonka toimme esiin viime shoudissa. Vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain. Voi, teissä on tuo osa … Kutsukaa sitä, miten haluatte – tuska, kärsimys, syyllisyys, katumus, itsearvostuksen puute – se kaikki on sama asia. Se kaikki on kärsimystä. Mitä tapahtuu tuolle kärsimykselle? Mihin se menee? Milloin se loppuu? Miten se loppuu?
Miten tuo taistelu loppuu? Tai täytyykö sen olla taistelua?
(Tauko)
Jokainen teistä kantaa edelleen jossain määrin tuota kärsimystä sisällään.
(Tauko)
Miten se toteutuu? Jos vapaus ja kärsimys eivät voi olla yhdessä, mitä tapahtuu?
(Tauko)
Jos ette ole varma, missä kärsimyksenne on, niin ajatelkaa vain sitä, kun kello on kaksi aamulla ja heräätte ja teillä on tuota ahdistusta tai huolta tai pelkoa.
Mitä tapahtuu tuolle kärsimykselle?
(Tauko)
Kärsimys on hyvin mielenkiintoinen, mutta kummallinen osa ihmistilaa. Sitä ei koskaan ohjelmoitu. Ei ollut sellaista, että kun ihmisolentoa kehitettiin, niin joku sanoi: "Täytyy olla kärsimyskomponentti." Se vain kehittyi. Se tuli olemaan.
Kärsimys – planeetta on todella "kiinnostunut" siitä. Se vain hyväksytään, mikä minusta on epähyväksyttävää. Hyväksytään vain, että kärsimys on osa elämää, eikä sen pitäisi olla.
Sanon jopa, että yksi suuri asia jonka teette tämän planeetan hyväksi, on laittaa kärsimys pois elämästänne, ja lopulta tämä saattaa laittaa kärsimyksen pois ihmistietoisuudesta. Se on komponentti, jota ei tarvitse olla, mutta kuitenkin se on. Se on läpitunkevaa. Paljon siitä liittyy siihen, mitä kutsumme seksuaalienergiavirukseksi (lisäinfoa täältä englanniksi (https://www.crimsoncircle.com/Events/Ad ... l-Energies). Tarkoitan, voisitteko edes kuvitella omaa elämäänne ilman kärsimystä.
Kärsimys – ja käytän tuota termiä laajasti – tarkoittaa monia asioita: pelko, syyllisyys, häpeä, tietysti. Se merkitsee monia eri asioita. Vaikeudet, kamppailu.
Voisitteko kuvitella, ettei sitä ole elämässänne? Ja voitteko kuvitella olevanne … Ja muuten, te olette todella hyviä kärsijöitä. Te kaikki olette hyviä kärsijöitä. Olette tehneet erittäin hyvää työtä sen osalta. Jotkut teistä ovat vieneet sen äärimmäisyyksiin, mutta se oli osa peliä. Ja voitteko sitten kuvitella luopuvanne siitä ja olevanne niiden ensimmäisten joukossa – tarkoitan, että oikeasti ensimmäisten joukossa tällä planeetalla – jotka eivät kärsi?
Puhuin standardeista monta vuotta sitten, jo ennen kuin otin tämän homman haltuun Tobiakselta. Puhuin standardeista, esimerkeistä toisille. Voitteko kuvitella olevanne esimerkkejä niistä, jotka eivät enää kärsi? Se on valtava asia. Voisitte muuttaa hyvin monia asioita tällä planeetalla. Mutta tehkää se itsenne vuoksi, älkää toisten, koska he saattavat edelleen haluta pysyä tuossa kärsimystilassa, ainakin jonkin aikaa.
Siis mitä tuolle kärsimykselle tapahtuu? No – ja yleistän tässä, näin ei ole tarkoitus tapahtua kaikille – se yrittää pistää pystyyn näytöksensä viimeisen kerran, taistella viimeisen kerran. Se vaatii, että teidän täytyy pitää vähän sitä, joten se nousee esiin sisällänne, joissain kokemuksissa elämässänne. Ja tuo kärsimys yrittää kertoa teille – kutsutaan sitä "kärsimysaspektiksi" – että teillä täytyy olla sitä, että te ette ole arvokas ilman yhtään kärsimystä, ja jotkut teistä uskovat sen. Aspektit ovat todella hyviä huijaamaan teitä, koska, no, ne ovat te. Ne tuntevat kaikki teidän haavoittuvuutenne, heikot kohtanne ja kaiken muun.
Siis kärsimys yrittää sinnitellä, ja kun se oivaltaa, että paljastatte sen pelin ja tunnistatte, että se on vain aspekti, niin se yrittää vedota teihin, anella teitä. Se tekee tuon juttunsa: "Voi minua raukkaa. Olen vain tämä pieni kärsivä aspekti, ja katso, sinä yrität heittää minut ulos."
Se yrittää vedota sympatiaanne ja tunteisiinne. Se yrittää saada teidät tuntemaan syyllisyyttä, ja se todella tietää, miten teidät saadaan tuntemaan syyllisyyttä. Tämä kuulostaa tavallaan kummalliselta – miksi edes haluaisitte kärsiä – mutta se löytää jonkin tavan, jolla se saa teidät olemaan pahoillaan siitä ja itsestänne.
Ja mitä sitten tapahtuu, kun tämä ei toimi? Kun kerrotte tuolle aspektille, että te ette aio enää olla samaa mieltä sen kanssa, mitä sille tapahtuu?
No – ja yleistän tässä – mukaan tulee mestari. Mestari on katsellut tätä kaikkea, miten tuo kärsimysaspekti on soittanut teitä kuin viulua. Ensin uhkaillut, sitten anellut, soittaen teitä kuin viulua. Ja mestari tulee mukaan. Mestarilla ei ole rakkautta, arvostusta, mitään sellaista kärsimystä kohtaan. Ja mestari vain tulee ja asettautuu suoraan olemuksenne keskelle, juuri siihen missä kärsimys yrittää toimia, ja sanomatta sanaakaan, tekemättä mitään, se on vain hyvin läsnä horjumatta, hätkähtämättä. Niin läsnä mestarin valossa, mestarin viisaudessa, että no, se on kuin valtava räjähdys, kun viimeinen hitunen kärsimystä saatetaan viisaudeksi.
Se ei mene helposti. Se ei ole mikään lempeä ja pehmoinen pikku transformaatio. Se on suuri pamaus, räjähdys, kun kärsimys saatetaan viisaudeksi.
Tunnette sen. Itse asiassa se on erittäin hyvä tunne. Se saattaa todella järkyttää kehoanne, ja se järkyttää ehdottomasti jokaista muuta osaanne, mutta se on suuri helpotus, kun tuo kärsimys saatetaan lopultakin viisaudeksi. Ja se on siinä. Tämä on sen loppu.
Tämä on sen loppu.
Muistatte, millaista oli kärsiä, mutta se on menneisyyden asia, koska sinne se kuuluu. Ja sitten ei enää vain ole kärsimystä.
Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa.
(Tauko)
On suuri merkki tulemisestanne Oivaltamiseen, kun tämä tapahtuu, eikä se ole mikään lempeä ja mieto asia. Se on iso, salamaniskun-iso, räjähdyksen-iso. Ei räjähdys, joka satuttaa teitä, mutta se on iso.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Kiitos, mestari G.
(Musiikki loppuu)
Siis voitte odottaa sitä innolla, ja tarkoitan tätä kirjaimellisesti. Voitte odottaa sitä innolla. On aika lopettaa kärsimys olemuksessanne. Tämä on ensimmäinen puolikas siitä.
Kun sitten sanon, että vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain, no, teidän on täytynyt huolehtia siitä itsessänne, eikä teillä ole enää tuota komponenttia, ja silloin vapaus on läpitunkevaa. Teillä on tuo vapaus.
Vapaus kärsivässä maailmassa
Entä sitten muu maailma? Olette päättäneet jäädä tänne ruumiillistuneina mestareina. Pysytte maisemissa, mutta olette kärsimyksen maailmassa. Se edelleen uskoo siihen, se edelleen nielee sen. Siitä hetkestä kun ihmiset nousevat ylös aamulla, siihen hetkeen kun he menevät nukkumaan, on raskas kärsimyskomponentti. Miten olette rinnakkain sen kanssa? Miten olette vapaa olento kärsivässä maailmassa?
Se on haastavaa. Se on erittäin haastavaa, koska tavallaan muistatte edelleen, millaista oli kärsiä, ettekä halua kenenkään muun kärsivän. Haluatte poistaa sen heidän olemuksestaan. Teillä on houkutusta yrittää tehdä pieniä taikatemppuja helpottamaan heidän kärsimystään. Älkää. Älkää tehkö sitä. Muistakaa, että he ovat omalla matkallaan. He valitsevat omat kokemuksensa. Älkää tehkö sitä. Se kostautuu teille.
Se on vaikeaa, koska haluatte toisinaan huutaa ihmisille, että lopettavat tuon kärsimisen, mutta heidän korvansa eivät kuule sitä. He eivät ole valmiita siihen.
Se on vaikeaa, koska toisinaan kärsimysenergiat ja -tietoisuus ovat hyvin raskaita ja te olette niin kevyt, että on melkein sietämätöntä jäädä. Se on kenties yksi suurimmista asioista. Teillä on tämä vapaa energiakeho, joten teillä ei ole kaikkia kehon kipuja ja särkyjä, omaa esi-isäkehoanne enää. Mutta olette kärsimyksen keskellä, ja se on vaikeaa. Se on todella vaikeaa toisinaan, joten mitä teette?
No, pari asiaa. Kuten sanoin viime kokoontumisessamme, teidän toimistonne on puistonpenkki ja kahvila. Te vain olette. Säteilette olemustanne yrittämättä saada aikaan muutosta. Avaatte mahdollisuuksia, joita he eivät ehkä näe. Mutta ei ole teidän asianne, näkevätkö he vai eivät, valitsevatko he niitä vai eivät. Se ei ole teidän asianne.
Siis mitä teette? No, tarvitsette paljon aikaa yksin päästäksenne pois kaikesta tuosta kärsimyksestä. Ja huomaatte – kuten jotkut muut ylösnousseet mestarit tekivät – että lähdette aina silloin tällöin pois siitä kaikesta, haluatte olla erossa muusta maailmasta ja itkeä heidän vuokseen.
Nimittäin Jeshua itki paljon ihmisten vuoksi. Jeshua oli yhdistelmäolento – ei sieluolento, vaan tehty monista muista sieluolennoista – ja hänen oli toisinaan hyvin vaikeaa olla tuossa valaistuneessa tilassa ja kuitenkin nähdä kaikki se vahinko, jota ihmiset tekevät, kaikki se kärsimys jota ihmiset käyvät läpi, ja tietää, ettei voi juosta ympäri käännyttämässä. Ette voi yrittää saada heitä muuttumaan. Kun he ovat valmiita, he löytävät tien teidän tai jonkun kaltaisenne luokse. Mutta sitä odotellessa, he valitsevat käydä sen läpi.
Siis se on vaikea asia. Silloin on tärkeää viettää aikaa yksin, ladata paristojanne ja tunnistaa, että he käyvät läpi kokemusta, jonka tekin kävitte läpi, ja on muita asioita – toisinaan kokoontua yhteen muiden shaumbrojen kanssa, mitä monet teistä tekevät täällä, ja alkaa koota omaa tarinaanne. Koota omaa tarinaanne, teette sen sitten kirjallisessa muodossa tai miten tahansa. Oman tarinanne ymmärtäminen – tarkoitan matkaanne monessa, monessa, monessa, monessa elämässä – antaa teille syvempää empatiaa ja ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan, mutta myös sitä kohtaan, mitä te olette käyneet läpi. Oman tarinanne kokoaminen on myös jotain, minkä voitte jättää lopulta taaksenne. Se auttaa teitä pääsemään syvemmälle omaan totuuteenne.
Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa.
Vapaus ja kärsimys eivät voi olla rinnakkain teissä, mutta te valitsette tässä jäädä tälle planeetalle, kärsivälle planeetalle, oivaltaneena olentona. Se on todellinen haaste. Se on todellinen haaste.
Vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä.
Käytännön taikuutta modernille Merlinille
Seuraavana listalla. Tehdäänpä tämän kuukauden … (häiriöitä) … tämän kuukauden … (lisää häiriöitä) … Minun kai pitäisi vain istua ja olla liikkumatta.
Tehdäänpä tämän kuukauden "Käytännön taikuutta modernille Merlinille". Tämä kuukausi on mielenkiintoinen tässä, ja se johtaa pieneen ristiriitaan joillakin teistä, mutta minä pidän siitä.
Käytännön taikuutta on, että "taikaa tapahtuu, kun täysivaltaiset olennot sallivat energiansa tanssia toistensa kanssa". Taikaa tapahtuu, kun täysivaltaiset olennot tulevat yhteen ja sallivat energiansa tanssia.
Tämä on erittäin tärkeää, ja selitän kolikon toisen puolen aivan hetken kuluttua. Mutta se on erittäin tärkeää, koska alatte tehdä sitä ja nähdä sitä. Nimittäin jos on kaksi täysivaltaista olentoa, jotka eivät tarvitse energiaa tai mitään muuta keneltäkään toiselta, ja heidät laitetaan yhteen, heidän luovuutensa, heidän täysivaltainen energiansa joka ei yritä varastaa keneltäkään muulta, niin ihmeitä, uskomattomia asioita tapahtuu.
Alamme nähdä vähän sitä shaumbroilla ympäri maailmaa, joillakin teistä. Joitain esimerkkejä joista puhuitte tänään: tämä paviljonki, täysivaltaisia olentoja, mutta eivät kaikki prosessiin osallistuneet. Toisin sanoen, oli paljon työntekijöitä, jotka eivät olleet, ja se on turhauttavaa, jos te olette täysivaltainen olento ja joku muu ei ole.
Elokuva jota kasaatte: Rude Awakening (= julma herääminen), täysivaltaisia olentoja työstämässä sitä. Teillä on edelleen jokapäiväisiä asioita, joiden kanssa teidän täytyy tapella, mutta te jotka työstätte tuota elokuvaa, olette alkaneet kokea sitä. Kun on pari täysivaltaista olentoa, jotka eivät pelaa pelejä ja varasta energiaa, ja heidät tuodaan yhteen, tapahtuu ilmiömäisiä asioita, joita ette olisi voineet koskaan kuvitella.
Kyllä, teidän täytyy edelleen kamppailla tavallisten ihmisten kanssa saadaksenne joitain muita osia tehtyä, ja se on vaikea osuus. Tämän paviljongin rakentaminen – täysivaltaiset olennot toivat kaiken yhteen, ajatuksen, suunnittelun, mutta teillä oli edelleen joitain työntekijöitä, jotka eivät olleet kovin täysivaltaisia. Mutta kun pari täysivaltaista olentoa tulee yhteen, uskomattomia asioita tapahtuu.
No niin, käytän näitä sanoja huolellisesti. Taas kerran sanon, että kun täysivaltaisia olentoja tulee yhteen ja he antavat energioidensa tanssia yhdessä, uskomattomia asioita tapahtuu. Toisin sanoen, te ette yhdistä energioitanne. Te ette voi. Te ette voi yhdistää energioita, mutta voitte antaa energioiden leikkiä ja tanssia yhdessä.
Ihmiset eivät ole enimmäkseen täysivaltaisia. He eivät ymmärrä energiaa, ja he ajattelevat, että jos jotain energiaa on, se on heidän ulkopuolellaan. He haluavat olla palapelin pieniä paloja. Siis toisin sanoen, he eivät näe itseään kokonaisena ja täysivaltaisena – he näkevät itsensä pienenä palana ja haluavat yhdistyä palapelin muihin paloihin.
Useimmat ihmiset ovat energiariippuvaisia muista ihmisistä, ja sen vuoksi kun he työskentelevät yhdessä, he tappelevat usein ja on ongelmia – kaikkea vallasta mustasukkaisuuteen ja muihin asioihin – ja useimmiten upeita asioita ei saada aikaan, koska he eivät ole täysivaltaisia eivätkä he ymmärrä energiaa. Niinpä vie pitkän aikaa tehdä asioita, selvittää jokin tilanne. Paljon kokemuksia saadaan matkan varrella, mutta periaatteessa on todella vaikeaa luoda ja ilmentää mitään.
Otetaan pari täysivaltaista olentoa, eikä ole tuota ongelmaa. Asiat lentävät. Asiat tapahtuvat. Asiat laajentuvat tuolle puolen. Eikä kyse ole siitä, että yritän laittaa omaa energiaani teidän energiaanne. Annamme vain omien energioidemme tanssia yhdessä.
Tuntekaa tätä hetki. Laitetaan yhteen kaksi täysivaltaista olentoa, jotka omistavat oman energiansa, ja nyt voidaan todella tanssia. Laitetaan yhteen pari ihmistä, jotka pelkäävät energiaa ja varastavat energiaa, ja useimmiten se on katastrofaalista, toisilla kerroilla se on vain hidasta ja työlästä.
Energia ja havainto
Se tuo esiin pari asiaa. Ensinnäkin olette kuulleet minun sanovan, että kaikki mitä havaitsette, on teidän energiaanne. Sen meneminen todella perille vie pari vuotta, mutta kaikki mitä havaitsette, on teidän energiaanne. Tietysti ensimmäinen kysymys jonka te ja muut esitätte, on: "No, näemme kaikki meren merenä. Teemme kaikki asioita yhdessä. Mitä tarkoitat, kaikki nämä ihmiset ovat minun energiaani?" Ei, se on teidän havaintonne. Kaikki energia on teidän havaintonne. Tuo energia tai se mitä havaitsette, ei kuulu kenellekään muulle. Se kaikki on teidän.
Se on kaikki teidän energiaanne, mutta erona on, että te ette havaitse ainoastaan omaa tietoisuuttanne. Voitte havaita toisen olennon tietoisuuden, mutta se on kuin energiakenttänne toisella puolella. Kaikki energia on teidän, mutta voitte olla myös tietoinen siitä, että on muita tietoisuuksia. Ne eivät voi ottaa teiltä. Ne eivät koskaan ole osa teidän tietoisuuttanne. En välitä, oletteko kaksi intohimoista rakastavaista ja sielunkumppaneita ja kaikkea muuta, tietoisuus ei voi koskaan olla yhdessä, mutta voitte havaita sen, ja siksi sillä voi olla vaikutusta siihen, miten havaitsette oman energianne.
Tämä on toinen tärkeä asia. Vie vähän aikaa todella ymmärtää se. Kun alatte oivaltaa, että kaikki on teidän energiaanne – se on teidän havaintonne, teidän energiaanne – olette tietoinen myös siitä, että on muita tietoisuuksia, ja se voi vaikuttaa – tai sillä voi olla vaikutusta – siihen, miten te havaitsette oman energianne.
Tuntekaa vain sitä hetki. Tunnen joidenkin teistä tavallaan sanovan: "Mistä helvetistä hän oikein puhuu?" (Muutama naurahdus)
(Tauko)
Ryhmätön ja itsenäinen/täysivaltainen
Okei, nyt seuraava. Ihmiset uskovat tavallaan ryhmäenergiaan. He uskovat ryhmäenergiaan. He todella uskovat siihen. Kaikessa on kyse ryhmästä. Se on tavallaan vanha atlantislainen jäänne, mutta ihmiset edelleen uskovat siihen, että olette jollain tavalla osa ryhmää, yhteisöä, kommuunia. Energia ja siksi elämä on yhteistä.
Mestari ei näe sitä niin. Mestari ei ole osa mitään ryhmää, yhteisöä, kommuunia. Mestari on täysivaltainen itsessään.
Siis tulemme tähän kohtaan siinä, mitä teemme yhdessä, ja oivallatte, että tämä ei ole ryhmätoimintaa. Huomaatte, että shaumbroina voimme kokoontua yhteen, voimme puhua, voimme pitää hauskaa, mutta elää yhdessä? (Joku sanoo "yäk!") Joo, yäk! Yäk! (Adamus naureskelee) Yhteinen kommuuni ei toimisi koskaan.
Tavallaan ette ole osa ryhmää. Olette itsenäisiä olentoja. Tulette yhteen aina silloin tällöin tanssimaan, mutta te ette ole riippuvainen tuosta ryhmästä tai nojaa tuohon ryhmään, enkä minä tai kukaan muista ylösnousseista mestareista haluaisi teidän olevan.
Tulette tähän kohtaan ja oivallatte, ettei ole mitään ryhmäenergiaa. Se kaikki on teidän.
Se on vähän hämmentävää ensin, koska ihmiset nojaavat ryhmädynamiikkaan ja ovat riippuvaisia siitä – perhe, ystävät, pelkästään toisen ihmisen läsnäolo aina silloin tällöin. He pitävät hengenheimolaisryhmistä. He haluavat kuulua eri asioihin. Crimson Circlessä ei ole mitään kuulumista. Ei ole jäsenyyttä. Ei ole mitään maksuja. Ei ole mitään sellaista. Olette itsenäisiä olentoja. Tulemme yhteen tanssimaan aina silloin tällöin, mutta te ette kuulu tähän ryhmään.
Sama pätee todellisuudessa kaikkeen ryhmätietoisuuteen. Ja joillakin teistä on vaikeuksia tämän kanssa, koska tunnette, että on oikein olla osa yhteisöä. Jotkut teistä tuntevat, että ryhmäenergia on tärkeää, mutta alatte oivaltaa mestarina, että menette sen yli.
Se on vähän pelottavaa, koska voitaisiin sanoa, että jotkut ihmiset eivät halua olla niin yksin. Mutta täysivaltaisena olentona te ette ole oikeasti koskaan yksin. Teillä on Itsenne ja sitten kenties muutamia muita täysivaltaisia olentoja.
Mutta tulemme tähän kohtaan, ja on aika luopua ryhmistä, ja olette luultavasti tunteneet sen kuluneiden kolmen tai neljän viikon aikana. Ensin alatte tuntea kuulumattomuutta enää mihinkään. Ihmettelette myös: "Kuulunko Crimson Circleen?" Ette. Ette ole koskaan kuuluneet. Alatte oivaltaa, että tunnette yhteydettömyyttä ryhmiin, asioihin. Se on luonnollinen tunne, jonka jokainen mestaruutensa tuleva kokee.
Se on vähän pelottavaa, vähän kammottavaa ensin, koska yhteiskunta sanoo: "Ei, vaan sinun pitäisi olla osa asioita." Ei. Olet itsenäinen olento.
Itsenäiset olennot voivat tanssia muiden itsenäisten olentojen kanssa, ottamatta koskaan toisensa energiaa, vahingoittamatta koskaan toisiaan, antamatta koskaan kenellekään toiselle tai millekään energiaa. Se on vapaustanssia.
Mutta ihmiset yrittävät edelleen syödä teidän energiaanne. Luulen, että meillä on nyt seksuaalienergiakurssin myötä tavallaan ymmärrys olla sallimatta, olla antamatta heidän tehdä sitä. Mutta he jatkavat yrittämistä. He jatkavat yritystä "ryhmäytyä" teidän kanssanne.
Nyt tulette tässä uskomattomassa työssä, jota teemme, siihen kohtaan, jossa oivallatte, ettei kyse ole enää ryhmäenergiasta.
Analogiaa käyttääkseni, teillä on tavallaan nyyttikestit ja sinä tuot jälkiruuan ja sinä tuot herneitä ja sinä tuot leipää ja sinä tuot kalaa ja sinä tuot salaattia ja sinä tuot juustoa (osoittaen eri ihmisiin). Tällaisia ihmiset ovat. Kyse on suurista nyyttikesteistä. Kaikki tuovat vähän jotain pöytään, ja sitten meillä on koko ateria.
Mitä te tuotte nyyttikesteihin, jos olette itsenäinen olento? (Nainen sanoo "viiniä") Viiniä! (Paljon naurua) Se on totta. Tuotte pullon viiniä ja syötte kaikkien muiden ruuat (Adamus naureskelee). Kyllä, kiitos.
Kaikki on siinä. Kaikki on siinä. Ei ole nyyttikestejä. Ei ole mitään ryhmäjuttua. Te olette siinä ja kaikki on siinä teidän kanssanne, ja se riippuu siitä, mitä haluatte, mutta kaikki on vain siinä. Te tuotte koko hemmetin jutun, eikä jokaisen yksilön tarvitse tuoda jotain.
Mutta haluan teidän todella tuntevan tätä hetken, koska tulemme tähän kohtaan ja siinä on kyse ryhmistä luopumisesta, ja se tuntuu kiusalliselta, ja jotkut teistä menevät sosiaaliseen mediaan huutamaan siitä minulle. Mutta minä olen tottunut siihen. Älkää kiusatko enää Lindaa.
Tullaan kohtaan, jossa luovumme ryhmistä, jotta olette todella itsenäinen. Ja kaunista on, että kun olette muiden itsenäisten olentojen kanssa, te tanssitte koko yön ettekä ota koskaan jonkun toisen energiaa tai anna heidän ottaa omaanne. Silloin tapahtuu ihmeitä. Sitä shaumbra-projektit ovat tulevaisuudessa riippumatta siitä, teettekö niitä yksin tai liityttekö yhteen muiden täysivaltaisten olentojen kanssa, ja todellisia ihmeitä tapahtuu.
Tuntekaa tätä hetki.
(Tauko)
Itsenäisyyttä, ryhmättömyyttä.
En sano, että yhteisöt tai järjestöt tai mikään sellainen on huono asia. Ne ovat hyviä ihmisille, monille ihmisille tuohon aikaan, tuossa kohdassa heidän elämässään. Mutta nyt teidän on aika mennä sen yli.
(Tauko)
Se on tavallaan samanlaista kuin esi-isistä vapautuminen (Ancestral Freedom (https://store.crimsoncircle.com/ancestral-freedom.html). Oli aika päästää irti esi-isistä. Tämä on aikaa päästää irti ihmisen ryhmämentaliteetista. Ihmisten täytyy tavallaan tuntea, että he ovat osa sitä. Ei koskaan kokonaan, mutta heidän täytyy tuntea, että heillä on pieni osa siitä, ja me menemme sen yli.
(Tauko)
Muutaman seuraavan viikon kuluessa tämä saa teidät vähän ajattelemaan ja tuntemaan ja ihmettelemään, kuulitteko oikein. Mutta sitten palatkaa siihen, miten avasin tämän osion "Käytännön taikuutta moderneille Merlineille" sanoen, että kun täysivaltaiset/itsenäiset olennot tulevat yhteen, tanssi on uskomatonta. Silloin tapahtuu taikaa, ja näette sitä nyt joissain shaumbra-projekteissa. Silloin tapahtuu taikaa.
Kärsimyksen yli -merabh
Hyvä. Nyt on merabhin aika – aah! – mestari G:n soittaessa vähän musiikkia.
Olen puhunut viime aikoina melkoisesti kärsimyksestä, koska menemme sen yli, ja aion tehdä tämän merabhin edesauttamaan sitä todella … (häiriöitä, ja Linda alkaa korjailla taas Adamuksen laitetta, jotkut sanat eivät kuulu)
(Musiikki alkaa)
… kaunis Shaumbra-paviljonki. Tavallaan on mielenkiintoista pitää ulkoilma-shoud.
Se on todellakin paikka, jossa energiat alkavat puhjeta kukkaan. Oivaltaminen alkaa todella puhjeta kukkaan juuri tässä.
Olen puhunut viime aikoina kärsimyksestä, koska se on yksi seuraavista asioista, joiden yli menemme. Olette oivaltanut mestari, ja kärsimystä ei ole elämässänne.
Kärsimys on menneisyyden asia. Laitetaan se menneisyyteen. Se on entisten kokemusten komponentti, ja laitetaan se sinne, minne se kuuluu.
(Tauko)
Eikä anneta sen tihkua tulevaisuuteen. Pidetään se menneisyydessä, ja annetaan mestarin saattaa se viisaudeksi.
Annetaan tuon mestarin olemuksen olla niin läsnä ja niin selkeä ja niin vakaa, että kärsimystä kyetään katsomaan suoraan silmiin, suoraan sen olemukseen.
Yrittämättä taistella sitä vastaan, yrittämättä tuhota sitä, ja olla vain niin läsnä ja niin horjumaton, että tuo kärsimys vain sulaa sen edessä.
(Tauko)
Käytetäänpä tätä hetkeä, tätä shoudia, myös tätä uuden paviljongin aikaa siihen, että vedämme tuon rajan ja kerromme kärsimykselle: "Ei enää. Ei pääsyä tulevaisuuteen, ei huomiseemme, siihen mitä tulee seuraavaksi."
Siis antakaa mestarin sisällänne olla aina läsnä, antamatta tämän kärsimysaspektin pettää tai huijata.
Mestarin ei tarvitse sanoa sanaakaan tai tehdä mitään. Kyse on vain läsnäolemisesta ja sitten sen tuntemisesta, mitä alkaa tapahtua tälle kärsimysaspektille.
(Tauko)
Monta kertaa menneisyydessä olette ehkä alkaneet osallistua johonkin mentaalitoimintaan, ja ajatella, että teidän täytyi kiinnittää huomiota tähän kärsimysaspektiin, puhua sille tai huutaa sille tai tehdä jotain. Haluan teidän tuntevan, millaista on olla vain läsnä.
Vaikka tuo aspekti yrittäisi pilkata teitä tai taistella teitä vastaan, niin tuntekaa, millaista on olla vain läsnä.
(Tauko)
Tällä kärsimysaspektilla on iso kassillinen temppuja – rahan puute, yltäkylläisyyden puute, jatkuva piinaaminen, vähättely, teeskentely, ettei se tiedä vastauksia. Se on myös kehon särkyjä, sairauksia, tasapainottomuutta – kaikki se on tavallaan pakattuna tähän kärsimysaspektiin.
Se ei kuulu tälle planeetalle enää. Se ei kuulu. Minä olen kyllästynyt siihen, ja tiedän, että te olette kyllästyneet siihen. Enkä tiedä, miksi ihmiset ottavat sen itsestäänselvyytenä, miksi ihmiset ajattelevat, että se on osa elämää. Se ei ole.
Elämän pitäisi olla iloista ja yltäkylläistä.
(Tauko)
Tämä kärsimysaspekti on viivytellyt jonkin aikaa. Olette puhdistaneet hyvin monia muita asioita, mutta on edelleen kaikkia näitä jäänteitä.
On aika pitää se menneisyydessä.
Tuolla kärsimyksellä ei ole paikkaa tulevaisuudessanne. Piste.
(Tauko)
Ja kyllä, näette edelleen toisten ihmisten kärsimystä ympärillänne, ja se on vaikea paikka. Mutta tällä hetkellä puhumme kärsimyksestä itsessänne.
(Tauko)
Pidetään kärsimys menneisyydessä, jonne se kuuluu.
(Pidempi tauko)
Ei ole mitään syytä, miksi yhdenkään ihmisen pitäisi kärsiä – ei mitään syytä. Mutta jotenkin siitä on tullut suuri osa ihmistilaa.
Kenties se työ jota teette itsenne kanssa, Oivaltamisenne kanssa, voi muuttaa sen, ainakin joillakin ihmisillä.
(Tauko)
Vetäkää kunnolla syvään henkeä nyt, ja antakaa tuon mestarin ja mestarin viisauden olla täysin läsnä – täysin läsnä – aivan siinä tämän kärsimysaspektin kanssa.
(Tauko)
Tämä aspekti voisi huutaa ja potkia tai valittaa tai mitä tahansa, mutta mestari pitää pintansa, pitää viisautensa, pitää valoaan, kunnes tämä aspekti oivaltaa, että peli on pelattu. Peli on pelattu.
(Tauko)
Ja sitten kenties muutamana seuraavana päivänä, muutamana viikkona, mitä tahansa, jokin vain poksahtaa, ja tuo aspekti saatetaan lopultakin viisaudeksi.
Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.
(Tauko)
Tästä seuraavaan kokoontumiseemme tuntekaa myös, millaista on, kun alatte oikeasti luopua ryhmistä.
Olette itsenäinen olento. Teidän ei tarvitse olla osa ryhmää ollaksenne se, kuka olette. Se ei merkitse, että te ette tule toimeen tai ole toisten ihmisten kanssa, mutta te ette ole riippuvainen heistä.
Se tuntuu ensin oudolta. Aina Atlantiksen ajoista saakka kyse on aina ollut yhteisöllisyydestä, ja nyt teistä tulee itsenäinen.
Mutta muistakaa, että kun tunnette sitä ja teistä tuntuu vähän kummalliselta tai siltä, että te ette enää kuulu mihinkään … Nimittäin ihmisillä on valtava tarve kuulua johonkin. Mutta kun alatte oivaltaa, että teidän ei tarvitse kuulua mihinkään, niin todellinen taikakohta on siinä, että voitte olla yhdessä toisten itsenäisten olentojen kanssa ja taikaa tapahtuu. Energianne tanssivat yhdessä, ja taikaa tapahtuu.
(Tauko)
Vedetään syvään henkeä, ja saamme kunnioitusta niiltä, jotka ovat täydentäneet minua tässä – Tobias, Kuthumi, Metatron ja Jeshua.
Vedetään syvään henkeä teidän kukkaan puhkeamiseenne ja teidän avautumiseenne.
Tämän myötä, rakkaat ystäväni, muistakaa, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
Kiitos.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Joulukuu 2019 PARADOKSAALINEN ELÄMÄNI
Kirjoittaja hammer » 05.12.2019 22:57
PARADOKSAALINEN ELÄMÄNI
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Joulukuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
En ole koskaan tuntenut olevani lähempänä Oivaltamista, enkä koskaan niin kaukana siitä. Tämä on paradoksi matkani lopussa, joka on vienyt minut heräämisestä mestaruuteen ja lopulta takaisin vapaaseen itseeni.
Olen alkanut oivaltaa, että paradoksit ovat tällä hetkellä elämäntapa. Paradoksi näyttää absurdilta tai ristiriitaiselta väittämältä, joka tutkittaessa tai selitettäessä saattaa osoittautua perustelluksi tai todenperäiseksi. Se on toteamus, joka on ristiriidassa itsensä kanssa, tai tilanne joka näyttää uhmaavan logiikkaa.
Nopea Google-etsintä antoi minulle tämän esimerkin paradoksista:
Bob huomasi, että etäisyyden ottaminen työhönsä on lisännyt palkkioita, joita hän saa siitä.
Klassinen valehtelijan paradoksi menee näin:
Kreetalainen purjehtii Kreikkaan ja sanoo joillekin kreikkalaisille miehille, joita seisoo rannalla: "Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita." Puhuiko hän totta vai valehteli? Jos joku sanoo: "Valehtelen aina", puhuuko hän totta? Vai valehtelee?
Rakastan tätä paradoksia:
Korttiin on kirjoitettu takapuolelle: lause tämän kortin toisella puolella on totta, ja etupuolelle: lause tämän kortin toisella puolella on valetta. Hitto! Kääntäisin tuota korttia uudestaan ja uudestaan tuntikausia, jos en tietäisi, että se oli vain paradoksaalinen peli. Saan päänsärkyä tuollaisilla hetkillä.
Ja muutama muu paradoksaalinen lause:
Kukaan ei käy tuossa ravintolassa, se on liian täynnä.
Älä mene lähelle vettä, ennen kuin olet oppinut uimaan.
Mies joka kirjoitti tuon typerän lauseen, ei osaa kirjoittaa lainkaan.
Elän paradoksikaleidoskoopissa tällä hetkellä. Kaikki tuntuu menevän nurin todellisuustunnelissani, josta tiedän, ettei se ole lainkaan totta. Minulla on pakahduttavaa täyttymyksentunnetta, kuitenkaan minusta ei ole koskaan tuntunut näin tyhjältä. Oivaltamiseen tulemiseen liittyy kaiken sen tyhjentämisen ja kaikesta siitä irtipäästäisen, mitä luulin olevani, voidakseni olla kaikkea, mitä olen. Minusta tuntuu kamalan tyhjältä, koska olen päästänyt irti monista rajoituksistani ja vanhasta identiteetistäni, kuitenkin tyhjentyessäni alan aistia, etten ole lainkaan tyhjä. Tulen tietoiseksi tiedostamisestani ja sen rinnalla määrittelemättömästä täyttymyksen tunteesta.
Ehdottomasti missään ei ole tolkkua nykyään, kuitenkin minulla on uskomatonta selkeyttä. Mikä paradoksi! Kun mieleni yrittää selvittää kaikkea, on kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta maailmastani, kerrassaan missään ei ole tolkkua. Mieleni tuntuu antiikkiselta tehtaalta, joka on likainen ja vanha ja suoltaa savua ilmaan ja myrkkyjä veteen. Kuitenkin lakkaan yrittämästä selvittää kaikkea ja vain sallin, hämmästyn, miten selkeää ja yksinkertaista kaikki on. Tällaisina aikoina pystyn näkemään energiat ja sen, miten täydellisesti ne toimivat.
Mikään ei näytä todelta, mutta kuitenkin tunnen olevani jumissa omassa todellisuudessani. Tässä Oivaltamiseen tulemisen käännekohdassa koko maailmani tuntuu surrealistiselta, jos ei epämääräiseltä, kuitenkin tunnen jumittavani sen sisällä. En ole koskaan tuntenut olevani näin maadoittumaton ja irrallaan, kuitenkin minulla on pakahduttavaa jumissa olemisen tunnetta. Luulen, että tämä tapahtuu, koska mitä lähemmäs pääsen henkilökohtaista vapauttani, sitä enemmän tiedostan ne asiat, joiden orja edelleen olen.
Rakastan inhota itseäni. Haa! Jostain syystä minulle on edelleen arvokasta itseni sättiminen, huomattavimmin pienissä asioissa kuin isoissa. Rakastan todella sitä, että voin olla hyperkriittinen itseäni kohtaan. Otin sen ennen vakavasti, mutta nyt oivallan, että se on vain peliä.
Kaikki tämä tuo mieleeni yhden Adamuksen klassisen lauseen, joka saa shaumbrat kavahtamaan ja valittamaan: "Jos elämässäsi on jotain, mistä et pidä, näin on, koska edelleen nautit siitä." Argghhh! Kukaan ei halua kuulla sitä, mutta luulen meidän kaikkien tietävän, mitä hän tarkoittaa. Esimerkiksi, on edelleen shaumbroja, joilla on yltäkylläisyysongelmia. He voisivat muuttaa sen koska tahansa pelkästään sallimalla energian palvella itseään, mutta on edelleen sitä viettelevää marttyyriuden tunnetta ja/tai uhritietoisuutta, johon liittyy yltäkylläisyyden puutetta. He syyttävät edelleen tyytyväisenä vanhempiaan, yhteiskuntaa, hallitusta, suuryrityksiä tai ketä tahansa sen sijaan, että ottavat henkilökohtaisen energiavastuun.
Yksi kaikkein suurimmista paradokseista menee jotenkin näin: Etsintäni loppui, kun oivalsin, että olin ollut Oivaltanut koko ajan. Ei ollut mitään etsittävää, koska se oli siinä kaiken aikaa. Minun täytyi vain sallia. Jäämme kiinni etsintään, ja meistä tulee jopa riippuvainen siitä. Meille tulee pakkomielteeksi vastausten löytäminen itsemme ulkopuolelta, mukaan luettuna ns. korkeampi itsemme. Tämä etsintä voi aiheuttaa riippuvuutta ja ulottua elämästä toiseen, kunnes opimme lopulta elämään sen tosiasian kanssa, että kaikki oli sisällä koko ajan.
Adamuksen mukaan kaikki energia on minun, kuitenkin paradoksi on, että minulla ei ole yhtään energiaa. Kehoni on väsynyt ja aivoni ovat naatit. Otan torkkuja iltapäivisin, mitä en ole koskaan tehnyt, ennen kuin kaikki tämä valaistumisjuttu tuli kuvaan mukaan. Kun olen hyvin väsynyt, oivallan, että näin on, koska kehoni käy läpi massiivista integroitumista vapaaseen energiakehooni (valokeho) ja olen menossa aivojen ja mielen rajoitusten yli gnostiin. Siis ei ole yllättävää, että olen väsynyt, vaikka kaikki energia onkin minun.
Yksi suosikkiparadoksini tulee Albert Einsteinilta: "Todellisuus on pelkkä illuusio, vaikkakin hyvin itsepintainen." Ponnistelen täysillä tehdäkseni siitä vähemmän itsepintaisen, koska olen paradoksi.
Kun pääsen siihen oivallukseen, että olen jo Oivaltanut, elämästä tulee sarja paradokseja. Luulen, että tämä on osa sitä ja-tilannetta, josta Adamus puhuu. Emme ole vain yksi asia, olemme monia asioita. Paradoksit voivat olla järkyttäviä, mutta minulle antaa myös lohtua tietää, että olen juuri siinä, missä minun pitäisi olla. Olisin huolissani, jos elämäni olisi juuri sellaista, kuin ihmitseni haluaisi sen olevan. Ihmisitseni haluaisi, että olisin 33-vuotias, minulla olisi erottuva kultainen hehku ja levitoisin ilmassa taikamatolla, koiranpentujen leikkiessä lattialla alapuolellani ja sateenkaaren värejä aikaansaavan ja rauhoittavan musiikin soidessa taustalla. Oivaltamisessa ei ole kyse siitä, mitä luulet haluavasi – siinä on kyse siitä, mitä ansaitset.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Joulukuun 2019 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
En ole koskaan tuntenut olevani lähempänä Oivaltamista, enkä koskaan niin kaukana siitä. Tämä on paradoksi matkani lopussa, joka on vienyt minut heräämisestä mestaruuteen ja lopulta takaisin vapaaseen itseeni.
Olen alkanut oivaltaa, että paradoksit ovat tällä hetkellä elämäntapa. Paradoksi näyttää absurdilta tai ristiriitaiselta väittämältä, joka tutkittaessa tai selitettäessä saattaa osoittautua perustelluksi tai todenperäiseksi. Se on toteamus, joka on ristiriidassa itsensä kanssa, tai tilanne joka näyttää uhmaavan logiikkaa.
Nopea Google-etsintä antoi minulle tämän esimerkin paradoksista:
Bob huomasi, että etäisyyden ottaminen työhönsä on lisännyt palkkioita, joita hän saa siitä.
Klassinen valehtelijan paradoksi menee näin:
Kreetalainen purjehtii Kreikkaan ja sanoo joillekin kreikkalaisille miehille, joita seisoo rannalla: "Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita." Puhuiko hän totta vai valehteli? Jos joku sanoo: "Valehtelen aina", puhuuko hän totta? Vai valehtelee?
Rakastan tätä paradoksia:
Korttiin on kirjoitettu takapuolelle: lause tämän kortin toisella puolella on totta, ja etupuolelle: lause tämän kortin toisella puolella on valetta. Hitto! Kääntäisin tuota korttia uudestaan ja uudestaan tuntikausia, jos en tietäisi, että se oli vain paradoksaalinen peli. Saan päänsärkyä tuollaisilla hetkillä.
Ja muutama muu paradoksaalinen lause:
Kukaan ei käy tuossa ravintolassa, se on liian täynnä.
Älä mene lähelle vettä, ennen kuin olet oppinut uimaan.
Mies joka kirjoitti tuon typerän lauseen, ei osaa kirjoittaa lainkaan.
Elän paradoksikaleidoskoopissa tällä hetkellä. Kaikki tuntuu menevän nurin todellisuustunnelissani, josta tiedän, ettei se ole lainkaan totta. Minulla on pakahduttavaa täyttymyksentunnetta, kuitenkaan minusta ei ole koskaan tuntunut näin tyhjältä. Oivaltamiseen tulemiseen liittyy kaiken sen tyhjentämisen ja kaikesta siitä irtipäästäisen, mitä luulin olevani, voidakseni olla kaikkea, mitä olen. Minusta tuntuu kamalan tyhjältä, koska olen päästänyt irti monista rajoituksistani ja vanhasta identiteetistäni, kuitenkin tyhjentyessäni alan aistia, etten ole lainkaan tyhjä. Tulen tietoiseksi tiedostamisestani ja sen rinnalla määrittelemättömästä täyttymyksen tunteesta.
Ehdottomasti missään ei ole tolkkua nykyään, kuitenkin minulla on uskomatonta selkeyttä. Mikä paradoksi! Kun mieleni yrittää selvittää kaikkea, on kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta maailmastani, kerrassaan missään ei ole tolkkua. Mieleni tuntuu antiikkiselta tehtaalta, joka on likainen ja vanha ja suoltaa savua ilmaan ja myrkkyjä veteen. Kuitenkin lakkaan yrittämästä selvittää kaikkea ja vain sallin, hämmästyn, miten selkeää ja yksinkertaista kaikki on. Tällaisina aikoina pystyn näkemään energiat ja sen, miten täydellisesti ne toimivat.
Mikään ei näytä todelta, mutta kuitenkin tunnen olevani jumissa omassa todellisuudessani. Tässä Oivaltamiseen tulemisen käännekohdassa koko maailmani tuntuu surrealistiselta, jos ei epämääräiseltä, kuitenkin tunnen jumittavani sen sisällä. En ole koskaan tuntenut olevani näin maadoittumaton ja irrallaan, kuitenkin minulla on pakahduttavaa jumissa olemisen tunnetta. Luulen, että tämä tapahtuu, koska mitä lähemmäs pääsen henkilökohtaista vapauttani, sitä enemmän tiedostan ne asiat, joiden orja edelleen olen.
Rakastan inhota itseäni. Haa! Jostain syystä minulle on edelleen arvokasta itseni sättiminen, huomattavimmin pienissä asioissa kuin isoissa. Rakastan todella sitä, että voin olla hyperkriittinen itseäni kohtaan. Otin sen ennen vakavasti, mutta nyt oivallan, että se on vain peliä.
Kaikki tämä tuo mieleeni yhden Adamuksen klassisen lauseen, joka saa shaumbrat kavahtamaan ja valittamaan: "Jos elämässäsi on jotain, mistä et pidä, näin on, koska edelleen nautit siitä." Argghhh! Kukaan ei halua kuulla sitä, mutta luulen meidän kaikkien tietävän, mitä hän tarkoittaa. Esimerkiksi, on edelleen shaumbroja, joilla on yltäkylläisyysongelmia. He voisivat muuttaa sen koska tahansa pelkästään sallimalla energian palvella itseään, mutta on edelleen sitä viettelevää marttyyriuden tunnetta ja/tai uhritietoisuutta, johon liittyy yltäkylläisyyden puutetta. He syyttävät edelleen tyytyväisenä vanhempiaan, yhteiskuntaa, hallitusta, suuryrityksiä tai ketä tahansa sen sijaan, että ottavat henkilökohtaisen energiavastuun.
Yksi kaikkein suurimmista paradokseista menee jotenkin näin: Etsintäni loppui, kun oivalsin, että olin ollut Oivaltanut koko ajan. Ei ollut mitään etsittävää, koska se oli siinä kaiken aikaa. Minun täytyi vain sallia. Jäämme kiinni etsintään, ja meistä tulee jopa riippuvainen siitä. Meille tulee pakkomielteeksi vastausten löytäminen itsemme ulkopuolelta, mukaan luettuna ns. korkeampi itsemme. Tämä etsintä voi aiheuttaa riippuvuutta ja ulottua elämästä toiseen, kunnes opimme lopulta elämään sen tosiasian kanssa, että kaikki oli sisällä koko ajan.
Adamuksen mukaan kaikki energia on minun, kuitenkin paradoksi on, että minulla ei ole yhtään energiaa. Kehoni on väsynyt ja aivoni ovat naatit. Otan torkkuja iltapäivisin, mitä en ole koskaan tehnyt, ennen kuin kaikki tämä valaistumisjuttu tuli kuvaan mukaan. Kun olen hyvin väsynyt, oivallan, että näin on, koska kehoni käy läpi massiivista integroitumista vapaaseen energiakehooni (valokeho) ja olen menossa aivojen ja mielen rajoitusten yli gnostiin. Siis ei ole yllättävää, että olen väsynyt, vaikka kaikki energia onkin minun.
Yksi suosikkiparadoksini tulee Albert Einsteinilta: "Todellisuus on pelkkä illuusio, vaikkakin hyvin itsepintainen." Ponnistelen täysillä tehdäkseni siitä vähemmän itsepintaisen, koska olen paradoksi.
Kun pääsen siihen oivallukseen, että olen jo Oivaltanut, elämästä tulee sarja paradokseja. Luulen, että tämä on osa sitä ja-tilannetta, josta Adamus puhuu. Emme ole vain yksi asia, olemme monia asioita. Paradoksit voivat olla järkyttäviä, mutta minulle antaa myös lohtua tietää, että olen juuri siinä, missä minun pitäisi olla. Olisin huolissani, jos elämäni olisi juuri sellaista, kuin ihmitseni haluaisi sen olevan. Ihmisitseni haluaisi, että olisin 33-vuotias, minulla olisi erottuva kultainen hehku ja levitoisin ilmassa taikamatolla, koiranpentujen leikkiessä lattialla alapuolellani ja sateenkaaren värejä aikaansaavan ja rauhoittavan musiikin soidessa taustalla. Oivaltamisessa ei ole kyse siitä, mitä luulet haluavasi – siinä on kyse siitä, mitä ansaitset.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
- hammer
- Ylläpitäjä
- Viestit: 5843
- Liittynyt: 03.11.2013 22:02
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 53 vierailijaa