Lie Suzanne (suzanneliephd.blogspot.com) Plejadit, Arcturus

[Magellan sky code]

TODELLISUUSKERROKSET



Arcturuslaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)

30.5.2014

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine



Todellisuus on taajuuskerroksia, jotka on upotettu 3D- ja 4D-maapallon hologrammiprojektioihin. Vaikeuksissanne näillä todellisuustasoilla ei ole ainoastaan kyse ihmisistä, jotka tunnetaan salaseurana tai pimeinä olentoina, vaan ne liittyvät siihen todellisuustaajuuteen, mihin kukin teistä on tottunut.



Jos katsotaan neljännen ulottuvuuden alempaa astraalitasoa ja kolmannen ulottuvuuden alempia selviytymistasoja, voidaan nähdä, että salaseura on edelleen kontrollissa noissa todellisuustaajuuskerroksissa. Itse asiassa monet niistä jotka haluavat valtaa toisiin, ovat muuttaneet näille alemmille todellisuustasoille, koska he eivät pysty sietämään niitä korkeampia taajuuksia, joita virtaa aina vain syvemmälle Gaian kolmannen ja neljännen ulottuvuuden todellisuuskerroksiin.



Samaan aikaan aina vain useammat teistä, mukaan luettuna itse Gaia, siirtyvät korkeampiin todellisuustaajuuksiin, joilla ulos lähetetty energia palaa nopeasti takaisin. Salaseura ja muut pelon ja vihan hallitsemat ovat hyvin kauhuissaan siitä, että lähetetty energia palaa nopeasti takaisin. He tuntevat maailmaan lähettämänsä energian eivätkä halua kokea sen palaavan takaisin itselleen.



He eivät halua kokea elämässään itsekkyyttä, toisilta ottamista, valtaa toisiin ja vihana ja hallintana elettyä pelkoa. Siksi he etsivät turvapaikkaa alemman taajuuden todellisuuskerroksista, joissa energia ei tule takaisin pitkään aikaan. Siellä he hallitsevat niitä, jotka elävät myös tuossa alimmassa todellisuustaajuudessa.



Elääksenne alempien todellisuustaajuuksien yläpuolella, teidän tarvitsee päästää irti kolmannen ulottuvuuden käsityksistä, mikä on tärkeää. Erittäin usein teidän täytyy päästää irti kiinnittymisestänne rahaan, koska rahasta on tullut negatiivinen voima fyysisellä maapallolla. Raha on ollut syynä murhiin, sotiin, hallintaan ja itsekkääseen valtaan toisista.



Raha ei ole ehdottomasti ylimmän neljännen ulottuvuuden tai viidennen ulottuvuuden todellisuuskerroksen komponentti. Itse asiassa raha on hädin tuskin edes neljännen ulottuvuuden komponentti, paitsi alemmassa astraalissa. Kun laajennatte tietoisuutenne korkeammalle ja korkeammalle, päästätte irti kolmannen ulottuvuuden käsityksestä "kovaa työtä rahan saamiseksi", jotta voitte saada riittävästi tai enemmän.



Jotain mielenkiintoista tapahtuu siinä, että usein ne jotka haluavat eniten rahaa, ovat alemmissa taajuuksissa, joita salaseura hallitsee. Salaseura ei halua toisten saada rahaa, koska se on uhka heille. Toisaalta kun tietoisuustaajuutenne nousee, voitte ymmärtää valheellisen rahanvallan, koska elätte aina vain enemmän ykseyden nyt-hetken virrassa. Näin ollen päästätte lisääntyvässä määrin irti tarpeestanne ja halustanne rahaan.



Tässä maapallon korkeampien taajuuskerrosten virrassa löydätte omat sisäiset luomisvoimanne. Kun muistatte, miten eletään tuossa virrassa, siirrytte pois kolmannen ulottuvuuden ajasta ja alatte elää nyt-hetkessä. Kun jatkatte tietoisuutenne laajentamista luonnostaan niihin todellisuuksiin, jotka värähtelevät rahan, hankkimisen tai vallan yläpuolella, luovuutenne laajenee ja kuten myös vapautenne.



Kun useammat ja useammat teistä tekevät tämän muutoksen, ne jotka edelleen kamppailevat ja tekevät kovasti töitä, alkavat miettiä, voisivatko hekin saada selville, miten virrataan elämän läpi rauhan ja yltäkylläisyyden tunteen kera. Tässä yltäkylläisyydessä ei ole kyse rahasta tai asioista, joita rahalla voi ostaa. Tämä yltäkylläisyys on mielentila, mikä muistuttaa teille omasta kyvystänne resonoida rauhaan, rakkauteen ja onnellisuuteen.



Kun useammat ihmiset jättävät yritystyöpaikkansa, muuttavat maalle, kasvattavat oman ruokansa ja tekevät vaihtokauppaa tarvikkeista, he huomaavat olevansa täysin onnellisia vähemmän tavaran kera. Tämäntyyppiset valinnat hajottavat salaseuraa yhtä nopeasti kuin se ehdoton rakkaus, mitä lähetetään heille korkeammista ulottuvuuksista.



Ja mitä tapahtuu, kun vaaka on kallistuu? Mitä tapahtuu, kun ihmisenemmistö ajattelee maapalloa, toisia ihmisiä ja luovuutta ja vähemmistö kartuttamista, menestystä ja valtaa? Silloin kun ihmiset eivät ole eksyneet kamppailuun ja unelmaan "saada jotain", he voivat helpommin siirtyä korkeampiin todellisuustaajuuksiin, jotka resonoivat "tarvitaan lisää" –harhan yläpuolella.



"Tarvitaan lisää" on vastakohta kiitollisuudelle. Silloin kun tarvitsette lisää, vahvistatte sitä, ettei ole riittävästi. Silloin moniulotteinen luova itsenne joka resonoi puuteharhan yläpuolella, kuulee: "Ajattelen, ettei ole riittävästi ja täytän tuon ajatuksen tunteella. Siksi tuokaa minulle lisää "ei riittävästi"."



Sitä vastoin kun ajattelette "kiitos käytössä olevasta materiaalista" ja täytätte tuon ajatuksen tunteella, luova itsenne kuulee: "Ajattelen, miten kiitollinen olen käytössä olevasta materiaalista", ja se tuo lisää sitä, mistä olette kiitollinen.



Monien teidän haasteena on, että 3D-pelin säännöt ovat muuttuneet eivätkä monet ole saaneet tuota muistiota. Kolmannen ulottuvuuden vanhassa versiossa teidän oli tehtävä kovasti työtä päästäksenne eteenpäin. Kuitenkin vanha kolmas ulottuvuus on omaksunut niin paljon korkeampaa valoa, että kovan työntekemisen sijasta ihmiset työskentelevät fiksusti löytääkseen (mikä merkitsee paljastamista) uutta (mikä merkitsee vanhaa ja kauan piilossa ollutta) teknologiaa, mikä tekee elämästä niin yksinkertaista, ettei teidän tarvitse tehdä työtä lainkaan.



Toisin sanoen, siirrytte uuden maapallon nyt-hetkeen! Välittömästi uuden 5D-maapallon kynnyksen takana odottaa jälleentapaamistanne Galaktinen liitto, mikä edustaa esi-isiänne ITSENNE korkeampia ilmaisuja. Tässä todellisuuskerroksessa rahaa ei enää ole, kun sitä ei tarvita.



Teillä kaikilla on replikaattoreita, jotka voivat välittömästi luoda kaikkea, mitä tarvitsette, ruuasta huonekaluihin, henkilökohtaisia "trikordereita"/bioskannereita, äänitunnistinkielenkääntäjiä, antigravitaatioautoja jne. Itse asiassa monia näistä laitteista löydetään tällä hetkellä nykyisessä siirtymätodellisuudessanne.



Kun jatkatte siirtymistä uuden maan korkeammille ja korkeammille taajuustasoille, näette enemmän ja enemmän tätä teknologiaa jokapäiväisessä elämässänne. Näin tapahtuu, koska salaseura ja pimeät sielut jotka ovat piilotelleet tätä teknologiaa, eivät enää pysty resonoimaan tuohon todellisuuskerrokseen. Siksi tuota teknologiaa välitetään vapaasti kaikille.



Kun siirrytte pidemmälle uudelle maapallolle, mitä teette enemmän ja enemmän joka päivä, galaktinen perheenne tulee alas taivaalta ja lemurialaiset ja atlantislaiset esi-isänne tulevat ylös uudelta maapallolta. He kulkevat väestönne joukossa auttaen, rakastaen ja tukien kaikkia niitä vasta heränneitä, jotka ovat päästäneet irti pelostaan ja kääntyneet rakkauden ja luovuuden uutta elintapaa kohti.



Ensin siirrytte edestakaisin tässä todellisuuskerroksessa, koska vaatii harjoittelua ja parempaa ajatusten ja tunteiden hallintaa pysyä jatkuvasti läsnä tässä uuden maapallon taajuudessa. Ajatuksenne, tunteenne ja kehoaistimuksenne muistuttavat teille, että olette palanneet uuden maan taajuuteen.



Pian muistatte, miten ylläpidetään se tietoisuustila, missä olette energiakenttänne mestari. Teidän ei tarvitse oppia tai yrittää tai odottaa. Laajentakaa vain tietoisuutenne siihen todellisuuskerrokseen, missä olette mestari nyt ja missä uusi maa on jo olemassa.



Opetellessanne kävelemään kaaduitte usein. Opetellessanne puhumaan sanoitte vääriä asioita. Teidän oli vain harjoiteltava, harjoiteltava, harjoiteltava ja kasvettava. Kasvatte kaikki nyt ja palaatte moniulotteiseen ITSEENNE. Olkaa yhtä kärsivällinen ja rakastava itsenne kanssa, kuin olisitte rakkaan lapsenne kanssa. Itse asiassa, te olette universumin rakas lapsi.



Kun korkeampaa valoa tihkuu aina vain enemmän todellisuuteenne, siirrytte helposti korkeampiin ja korkeampiin todellisuustaajuuksiin muistaaksenne todellisen ITSENNE ja sen mestarin, joka jo olette!



Tietäkää, että se on totta, mitä sanomme. Tuntekaa se korkeassa sydämessänne ja hyväksykää se moniulotteisella mielellänne. Tietäkää, että puhumme kaikille, jotka kuuntelevat!



Samalla kun ylivalaisemme paluutanne, pidämme takan lämpimänä ja valonne päällä.



Arcturuslaiset


-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

TAKAISIN LEMURIASTA, OSA 2

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
2.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

OPASTUKSEN PYYTÄMINEN

Sandy puhuu:

Kun Jason ja minä saimme tehtäväksi käydä Gaian muilla alueille oppiaksemme kommunikoimaan elementtien ja elementaalien kanssa, olimme hyvin innoissamme. Nauroimme ja suunnittelimme, kun teimme aamiaista yhdessä, mutta sitten kun istuimme syömään, elämämme todellisuus alkoi paljastua. Miten voisimme mitenkään matkustaa ympäri maata? Pystymme hädin tuskin selviytymään kahden työpaikkamme turvin.

Meillä ei olisi mitenkään mahdollisuutta lakata tekemästä töitä ja sitten löytää jotenkin rahaa ympäri maaseutua matkustamiseen. Tämä fakta alkoi tulla tietoisuuteemme, kun söimme ensimmäistä ateriaamme – kuka ties, miten pitkään aikaan. Olimme hyppineet edestakaisin ajassa niin pitkään, että pystyimme vain arvaamaan ajan, ellemme katsoneet kelloa.

Kun syvä pettymys alkoi tulla, tunsin alkavani itkeä, joten pyysin anteeksi ja menin keittämään kahvia. Olin juuri laittanut kahvia suodattimeen, kun Jason tuli keittiöön näyttäen yhtä masentuneelta kuin minä. Hän ilmoitti, ettei halunnut kahvia ja aikoi mennä ulos patikoimaan yksin. Yksin patikoiminen tarkoitti, että hänen tarvitsi ajatella itsekseen, mikä sopi hyvin minulle.

Minunkin täytyi selvittää tämä valtava pettymys tai löytää jotenkin ratkaisu. Hymyilin Jasonille vaisusti ja annoin pusun poskelle. "Kyllä, kulta, kävely tekisi hyvää sinulle nyt. Minä ryhdistäydyn ja tiskaan." Jason antoi minulle nopean suukon otsalle, meni makuuhuoneeseen pukemaan patikointivaatteet ja –kengät ja oli ulos ovesta alle 10 minuutissa.

Olin helpottunut. "Nyt voisin sääliä itseäni", sanoin, kun järjestin taloa, mikä oli enemmänkin yhden makuuhuoneen mökki, siivosin astiat pieneltä pöydältä, jolla söimme, teimme töitä ja rupattelimme ystäviemme kanssa, ja laitoin postipinon pöydälle.

Yritin olla itkemättä naisellisesti, joten täytin altaan kuumalla vedellä ja pesuaineella ja laitoin siihen tiskipöydältä likaiset astiat. Tiesin, että osan niistä täytyisi liota jonkin aikaa, koska ne olivat olleet tiskipöydällä päiväkausia. Miten monta päivää olimme olleet poissa? Jason ja minä emme olleet vielä iljenneet ottaa selvää.

Olimme ylittäneet rajan. Emme olleet tehneet töitämme ja meidät luultavasti erotettaisiin. Vaikka työskentelimmekin kotona ja tavallaan työllistimme itsemme, meillä oli velvollisuuksia, joita emme olleet hoitaneet. Nyt emme pystyisi maksamaan edes vuokraamme, joten en pystynyt kuvittelemaan, miten voisimme mitenkään matkustaa ympäri maaseutua yhdistymässä elementaalien kanssa.

Olin niin pakahtunut, että aloin itkeä. Jason oli poissa ja olin aivan yksin, joten keräsin rohkeutta huutaa apua korkeammilta ystäviltämme.

"Rakkaat korkeammat ystävät", sanoin. "Voisinko esittää henkilökohtaisen kysymyksen?"

Olin ällikällä lyöty, kun valtava sädehtivä valopilvi tuli keittiööni ja tiivistyi pienemmäksi, hämärästi humanoidimuodoksi, joka seisoi vieressäni. Se oli Arcturuslainen! "Voi hyvänen aika!" huudahdin tiedostamatta.

"Olemme täällä vastaamassa kysymykseesi", Arcturuslainen vastasi, kun se täytti aurani valolla.

Tämä Arcturuslaisen lämmin hehku sisälläni esitin kysymyksen, mitä en edes tiennyt itselläni olevan.

"Rakas Arcturuslainen, minulle on suuri kunnia, että olet tullut luokseni. Kuten voit nähdä, minulla on monia ristiriitaisia tunteita, jotka minun täytyy ymmärtää. Toisaalta olen erittäin onnellinen ja rauhallinen, mutta toisaalta pelkään niitä monia muutoksia, joita tapahtuu minussa, elämässäni ja myös planeetalla.

"Luulen, että suuri ja ratkaisematon tuntematon vaivaa minua. Tiedän, että minun täytyy hypätä tähän tuntemattomaan, mutta minulla on monia negatiivisia tunteita ja päästän irti (toivoakseni) kolmannen ulottuvuuden ajattelusta – en tiedä mistä. Kenties minulla on surullisia ajatuksia tietyistä asioista, joita pelkään, etten koe. Kyllä, luulen, että sitä se kenties on. Kun ajattelen sitä, oivallan, että olen valmis menemään elämäni seuraavaan vaiheeseen, mutta tarvitsematta jättää tätä vaihetta.

"Tiedän, että minut on valmisteltu päästämään irti siitä, mitä olin pitänyt tärkeänä elämässäni. Kyllä, monet näistä asioista olivat todella kolmatta ulottuvuutta. Mutta ne eivät olleet vain asioita, oli myös tiettyjä ihmisiä. Tähän mennessä jokainen asia tai ihminen josta minun oli päästettävä irti, on palannut parempana.

"Tiedän, että joskus egoni ääni on kovempi kuin todellisen ITSENI ääni. Haluan seurata tuota korkeampaa ääntä, en egoni ääntä. Kuitenkin egon ääni – tai mikä tahansa sisäinen ääni, joka on vaivannut minua – voi olla todella kova. Kenties egoni esittää tämän kysymyksen? Auta minua."

Kun lakkasin puhumasta, tunsin kyynelten virtaavan kasvojani pitkin. Ne eivät olleet kuitenkaan surun, vaan vapautumisen kyyneliä. Olin valmis päästämään taas irti, mutta tällä kertaa en tiennyt edes mistä.

Olin juuri alkanut kontrolloida kyyneliäni, kun Arcturuslainen siirtyi eteenpäin ja sulautui olemukseeni. Nyt nyyhkytin. Mutta en siksi, että olin surullinen. Nyyhkytin, koska olin niin täynnä ehdotonta rakkautta ja iloa, etten pystynyt sisältämään sitä päästämättä irti koko elämän aikaisista kyynelistä.

"Rakkaimpamme", kuulin Arcturuslaisen kusikaavan tietoisuuteeni. "Ymmärrämme, miten vaikeaa loittoryhmällämme voi olla tämän merkittävän siirtymän aikana. Yhteiskuntanne, maailmanne ja taajuutenne on erittäin vaikeassa kohdassa. Muutoksen ääni lisääntyy jatkuvasti, mikä voimistaa pelon ääntä.

"Myriadit elämäsi polarisoituneessa todellisuudessa ovat opettaneet sinulle, että ääripäät kutsuvat toisiaan. Siksi ollessasi kokemuksen huipulla, sinua muistutetaan jatkuvasti pelosta, että se menee jotenkin pieleen.

"Pienet asiat jotka ovat menneet pieleen, nousevat tiedostamattomasta mielestä, mikä yrittää valmistella sinua epäonnistumiseen. Silloin kun katsot elämääsi pelon silmin, näet monia asioita, jotka ovat menneet pieleen, ja unelmia jotka eivät ole toteutuneet. Kuitenkin katsoessasi elämääsi rakkauden silmin, voit nähdä pitkän tähtäyksen saavutuksia, joita olet täyttänyt.

"Sanomme "täyttänyt", kun nämä saavutukset eivät ole olleet egosi tulosta. Tiedät sitä tai et, niin olet seurannut sisäistä opastustasi koko elämäsi. Näin ollen olet laittanut itsesi jyrkänteelle, missä tunnet, että sinun on hypättävä, tai riudut vanhassa. On tunne hyppäämisen tarpeesta, koska olet seurannut sisäistä ääntäsi.

"Sisäinen äänesi on antanut sinulle tehtäviä, joita kolmannen ulottuvuuden ajattelusi on mahdotonta ymmärtää. Kun katsot taaksepäin siihen, kuka olit, ja sitten siihen, kuka sinusta on tullut, oivallat, että saavutuksesi ovat tapahtuneet korkeamman ITSESI opastuksessa, mikä on pääasiassa ollut me, Arcturuslaiset."

"Onko korkeampi ITSENI Arcturuslainen?", ajattelin.

"Haluamme sinun muistavan, rakas", Arcturuslainen sanoi vastaten ajatuksiini, " että olet meidän osamme. Olet myös arcturuslainen sekä plejadilainen ja monia muita galaktisia ilmaisujasi. Miten siitä äärimmäisen ujosta ja täysin epävarmasta lapsesta tuli se henkilö, joka olet tänään? Se johtuu siitä, että kuuntelit sisäistä ääntäsi.

"Juuri nyt, kuten elämäsi jokaisella transformaatiohetkellä, kuulet kaksi ääntä. Kuulet ITSESI sisäisen äänen ja kuulet pelästyneen egosi sisäisen äänen. Pelästynyt egosi sanoo: "Älä yritä sitä. Epäonnistut."

"Kun kuuntelet myös ITSESI sisäistä ääntä, kuulet: "Tiedät epäonnistuneesi useammin, kuin osaat laskea. Kuitenkin joka kerta pyyhit pois epäonnistumisen pölyt ja yritit uudestaan – ja uudestaan ja uudestaan – kunnes lopulta onnistut."

"Näetkö, miten rohkea olet, kun et lakkaa uskomasta ITSEEESI? Näetkö, miten epäonnistuminen on osa onnistumista? Joka kerta epäonnistuessasi opit jotain – siis opit jotain, jos kuuntelet ITSEÄSI!

"Epäonnistuminen ei ole luovuttamista. Epäonnistuminen on uuden tehtävän alku, mistä suoriutumiseen tunnet nyt olevasi riittävän voimakas.

"Se että yrität tehdä sellaista, mitä pelkäsit aiemmin, osoittaa, miten rohkea sinusta on tullut. Muista, että olet aina pyytänyt ITSELTÄSI apua. Vaikka kysyit meiltä yökehossasi etkä voinut muistaa sitä, niin olet aina etsinyt neuvojamme.

"Nyt-hetkessäsi tapahtuu niin, että muunnut korkeampaan todellisuustaajuuteen. Kolmannen ulottuvuuden aivosi pakahtuvat moniulotteisesta mielestäsi. Käsitykset jotka oli ennen piilossa epäilyssä, tulevat päivänvaloon tekemään siltoja näiden epäilysaarien yhdistämiseksi valon valtatiehen.

"Tämän valtatien valo on liian kirkasta havaittavaksi ihmisen havaintotavalla. Sinun on tunkeuduttava epäilysi läpi löytääksesi avaimen siihen totuuteen, minkä olet kätkenyt epäilyysi. Sinä ja Jason löydätte tämän sisäisen totuuden, kun kommunikoitte maa-, ilma-, tuli- ja vesielementtien ja –elementaalien kanssa.

"Kun kommunikoit maan, ilman, tulen ja veden kanssa ympärilläsi, sisäiset elementtisi ja elementaalisi synkronisoituvat ulkoisilta näyttävien elementtien ja elementaalien kanssa. Sinä ja kaikki elämä muodostutte fyysisistä atomeista, jotka ovat itse asiassa energiapyörteitä, joista kukin säteilee omaa ainutlaatuista tunnustaajuuttaan.

"Kvanttifyysikkonne ovat löytäneet, että fyysiset atomit on tehty energiapyörteistä, jotka pyörivät ja värähtelevät jatkuvasti omaa tunnustaajuuttaan. Jos atomia katsottaisiin mikroskoopilla, nähtäisiin pieni näkymätön tornadomainen pyörre, missä on monia äärettömän pieniä energiapyörteitä, joita kutsutaan kvarkeiksi ja fotoneiksi. Kaikki atomit on tehty tästä näkymättömästä energiasta, ei konkreettisesta aineesta.

"Nimittäin kaikki mitä ihmiskunta kutsuu todelliseksi, on tehty asioista, joita kolmannen ulottuvuuden tiede on pitänyt ei-todellisina. Fyysinen aine ei ole oikeasti lainkaan fyysistä. Itse asiassa fyysinen aine ja tietoisuus ovat punoutuneet yhteen. Silloin kun atomia tarkkaillaan pienimmällä tasolla, tuon atomin käyttäytyminen muuttuu.

"Korkeammista ulottuvuuksista katsottuna on ilmiselvää, että ei-fyysiset ominaisuudet hallitsevat universumia ja tietoisuus esittää elintärkeää roolia todellisuutenne fyysisessä rakenteessa. Näin ollen kun säteilet tietoisuutesi tunnustaajuutta, vaikutat kaikkien elementtien ja elementaalien tunnustaajuuteen ympärilläsi.

"Muista, että tietoisuustila määrittelee tunnustaajuutesi. Jos olet kiinni matalassa taajuudessa, pelokkaassa tietoisuustilassa, vedät tunnustaajuuteesi sekä havaintoihisi noita matalampia todellisuustaajuuksia.

"Koska kaikki aine muodostuu energiakentistä, joihin tietoisuus vaikuttaa helposti, omaan fyysiseen aineeseesi vaikuttaa niiden elementtien ja elementaalien tunnustaajuus, joita on sisälläsi ja ympärilläsi. Näin ollen aivan kuten kaunis kukka, ihana auringonlasku ja kirkas taivas saavat tietoisuutesi laajentumaan, tumma betoni, ihmisten roskat ja saastunut taivas alentavat tietoisuuttasi.

"Vaikutat toistuvasti fyysiseen todellisuuteesi ja fyysinen todellisuutesi vaikuttaa jatkuvasti sinuun. Tästä syystä monet ylösnousevat ihmiset lähtevät ruuhkaisista ja saastuneista betonikaupungeista maalle, missä voi kuulla luonnon äänen kaupungin melun yli.

"Koska tietoisuutesi vaihtelee eri tietoisuustilojen välillä, kaikki atomisi vaihtelevat jatkuvasti eri taajuuksien välillä energiapyörteidensä kautta, samalla kun sinä piipahtelet myriadeilla ulottuvuuksien välisillä matkoilla.

"Kolmannen ulottuvuuden aivosi eivät tiedosta näitä myriadeja matkoja, koska ne on sidottu aikaan. Silloin kun uskaltaudut ulos fyysisyydestä, siirryt ajan ulkopuolisiin todellisuuksiin. Koska 3D-aivosi eivät pysty ymmärtämään tätä käsitystä, ne vain sivuuttavat sen. Kuitenkin tietoisuutesi laajentuessa sisältämään moniulotteisen mielen, alat oivaltaa, että todella menet jonnekin.

"Et kuitenkaan mene johonkin paikkaan. Menet johonkin taajuuteen aikarajojen ulkopuolella. Kun yhdistyt ympäröivien viidennen ulottuvuuden elementaalien kanssa, jotka värähtelevät ajan ulkopuolella, 3D-aivosi alkavat tunnistaa lyhyitä hetkiä irrallaan ajasta. Tämän ne voivat vain muistaa, koska fyysiset aivosi voivat käsitellä vain kolmannen ulottuvuuden havaintoja ja kokemuksia.

"Sitten kun palaat, sekunnin tai pari ennen lähtöäsi tai sen jälkeen, viidennen ulottuvuuden elementaalit joiden kanssa olet muodostanut suhteen, muistuttavat viidennen ulottuvuuden elementaaleille kehossasi, että olet tehnyt ulottuvuuksien välisen matkan.

"Laajentaaksesi suhdetta viidennen ulottuvuuden elementaalien kanssa, yhdisty ensin kolmannen ulottuvuuden fyysiseen maa-, ilma-, tuli- ja vesielementtiin. Yhdistyäksesi lisää elementtien ja elementaalien kanssa, tutki näkymätöntä eetterielementtiä.

"Fyysistä maailmaanne ympäröivässä eetterissä on monia neljännen ulottuvuuden portaaleja keijumaailmaan, missä asuvat neljännen/viidennen ulottuvuuden maaelementin menninkäiset, ilmaelementin sylfit, tulielementin salamanterit ja vesielementin undiinit.

"Lapset pystyvät usein leikkimään keijujen, menninkäisten, sylfien, salamantereiden ja undiinien kanssa mielikuvituksessaan. Lapset jotka eivät ole unohtaneet mielikuvitustaan, voivat laajentaa tietoisuuttaan korkeampiin todellisuustaajuuksiin avaamalla portaalin kolmannen ulottuvuuden fyysisten aivojen ja moniulotteisen mielen välille valovaltatien kautta, mikä on heidän mielikuvituksensa.

"Sitten kun teistä tulee aikuisia, unohdatte sen, mitä olette aina tienneet, koska teidän on tehtävä kovasti työtä selviytyäksenne. Onneksi muodostaessasi intiimin suhteen elementaalien kanssa, ne opastavat moniulotteista mieltäsi viidennen ulottuvuuden elementaali-itsen todellisuuteen.

"Suhteellasi viidennen ulottuvuuden elementaalimaailmaan tiedät Gaian eläväksi olennoksi, jonka osa olet. Tämä kokemus on samanlainen, kuin varpaasi oivaltaa olevansa osa jalkaterää, mikä on osa säärtä, mikä on osa kehoa jne. jne.

"Suurin haitta henkilökohtaiselle/planetaariselle ylösnousemukselle on se harha, että olet erillään todellisuudestasi. Kaikki lemurialaisten jälkeläiset, kuten myös heidän jälkeläisensä, teidän alkuperäiskansanne, tietävät, että ihminen ja planeetta ovat yksi olento. He tietävät, että he voivat vaikuttaa todellisuuteensa ajatuksilla, ja heillä on intiimi suhde elementteihin ja elementaaleihin.

"Tästä syystä jokaisen Lemurialaisten juhlaan osallistuneen ihmisen, parin tai pienen ryhmän mukana on lemurialainen. Heidän lemurialainen ystävänsä auttaa heitä muistamaan sen, minkä he ovat aina tienneet. Kuten ehkä arvaat, Lantern on sinun ja Jasonin seurassa.

"Ole yhdessä/ykseydessä. Säilytä mahdollisimman korkea tietoisuustaajuus ja salli elämäsi paljastua. Olet oman todellisuutesi luoja, joten varmista, että sallit ITSESI korkeimman taajuuden olla elämäsi pilotti.

"Mitä korkeampi tietoisuustaajuutesi on, sitä korkeampi luomustesi taajuus on. Muista lisäksi aina siunata kaikkea pelkoa ehdottomalla rakkaudella, mikä pitää tietoisuutesi ja luomuksesi täynnä rakkautta ja yhdistyneenä ykseyteen!"

***

Näiden viimeisten sanojen myötä Arcturuslainen hävisi näköpiiristäni, mutta ei sydämestäni. Mietin, muistaisinko kaiken, jotta voisin jakaa sen Jasonin kanssa, kun vilkaisin keittiön ovelle.

Jason katseli minua sieltä sellaisella rakkaudella, että sydämeni melkein halkesi. Hän käveli nopeasti luokseni pienen keittiömme poikki, kietoi minut vahvoihin käsivarsiinsa ja kuiskasi: "Kuulin kaiken!"

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

TAKAISIN LEMURIASTA, OSA 3

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
5.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

UUSI ELÄMÄMME

Sandy puhuu:

Arcturuslaisen tapaamisen jälkeen Jason ohjasi minut pöydän ääreen ja keitti kahvia, jotta voisin maadoittua enemmän. Kun istuin siinä odottaen kahvia, aloin selailla postikasaa, minkä olin laittanut pöydälle. Käytyäni läpi tukun laskuja, joita emme pystyneet maksamaan, ja kasan roskapostia, eteeni tuli kirje lakimieheltä Jasonille.

Ilmeisesti kirje oli seurannut häntä useiden osoitemuutosten läpi ja löytänyt lopulta tiensä hänen nykyosoitteeseensa. Se näytti sellaiselta kirjekuorelta, missä oli shekki sisällä, joten kutsuin Jasonin avaamaan sen. Hän tuli kahvin kanssa ja istui avaamaan viralliselta näyttävän kirjeen.

"Ai jaa", hän sanoi. "Tämä on rikkaan setäni asianajaja."

"Et ole koskaan kertonut minulle rikkaasta sedästä", kiusoittelin, kun hän avasi kirjettä.

"Niin, hän ei ollut kovin mukava mies minua kohtaan, mutta hän loukkasi melkein kaikkia, keitä hän tunsi. Hän oli kuitenkin hyvin varakas, joten häntä seurasivat monet siipeilijät."

Sitten Jasonin silmistä tuli kuin teevadit ja hän veti syvään henkeä sanoessaan: "Hän jätti minulle rahaa."

"Makeeta", sanoi. "Nyt voimme ehkä maksaa näitä laskuja."

"Ei", hän sanoi. "Hän jätti minulle paljon rahaa. Hän jätti minulle riittävästi rahaa, että voimme ostaa tämän mökin, lopettaa niukat työmme ja riippuen siitä, miten hoidamme homman, olla tekemättä töitä vuosiin."

Olin varma, että hän kiusoitteli minua, joten nauroin sanoen: "Joo, ollaan rikkaita vetelehtijöitä."

"Ei", Jason huudahti antaessaan minulle kirjeen. "En minä kiusaa."

Lukiessani kirjettä melkein pyörryin. Pystyin sanomaan vain: "Vau, mitä aiot tehdä kaikilla näillä rahoilla?"

Jason otti kädestäni kiinni ja katsoi minua silmiin: "Ensin menen kanssasi naimisiin. Sitten pidämme vuoden kuherruskuukauden ja käymme elementtien ja elementaalien luona."

Kuulin oikeastaan vain "kanssasi naimisiin" –osan. "Menet kanssani naimisiin!" sanoin sellaisella ilolla ja rakkaudella, että hän nousi seisomaan, käveli pöydän ympäri, veti minut seisomaan ja katsoi silmiini sanoen: "Rakas Sandyni, saanko sen kunnian, että olet vaimoni?"

En osaa ilmaista sitä iloa ja rakkautta, mitä tunsin tuolla hetkellä. Pystyin vain nyökyttelemään, kun sanoin: "Kyllä, voi kyllä, kyllä, kyllä, kyllä." Halasimme toisiamme niin tiukasti, että meistä tuli yksi persoona. Jason nosti minut sitten syliinsä ja kantoi makuuhuoneeseen juhlimaan uuden elämämme alkua.

Paljon myöhemmin Jason nousi ylös, soitti asianajajalle ja teki kaikki järjestelyt rahojen saamiseksi. Meidän täytyisi matkustaa kaupunkiin, jotta hän voisi allekirjoittaa papereita ja siirtää rahat tililleen – itse asiassa pian meidän tilillemme. Näin ollen seuraava viikko oli toiminnan hyörinää.

Ensin menimme asianajajan luo varmistamaan, että tämä "maatuntuma" oli todellinen. Tiesimme kumpikin, että rahat olivat itse asiassa lahja "korkeammalta tukitiimiltämme", jotta voimme suorittaa tehtävämme. Kyse ei ollut siitä, että he olivat saaneet Jasonin sedän jotenkin kuolemaan, vaan paremminkin he siirsivät näkymättömästi meidät rinnakkaistodellisuuteen, missä tämä raha tuli elämäämme.

Itse asiassa rahat olivat yrittäneet tulla elämäämme jo puoli vuotta, koska se oli kirjeen päiväys. Olimme muuttuneet niin paljon sinä aikana, että oli hyvä asia, että saimme rahat vasta nyt. Kuka tietää, olisimmeko osanneet käsitellä niitä tarkoituksenmukaisesti silloin?

Nyt päämme olivat selkeät, joten konsultoimme korkeampaa opastustamme siitä, miten parhaiten käsitellään uusia rahojamme. Ensin menisimme asianajajan luo ja sitten etsisimme hyvän yrityksen rahojen hallitsemiseen. Oikein hallittuna tämä rahamäärä voisi huolehtia meistä monta vuotta – siis jos edes tarvitsimme sitä palattuamme Gaian ytimeen.

Koko elämämme uudelleenjärjestely vei noin kaksi kuukautta. Tuona aikana suunnittelimme myös yksinkertaiset häät, mitkä pitäisimme mökissämme naapuriystäviemme kanssa. Kyllä, ostimme mökin, mikä oli aina ollut unelmamme. Kerroimme kaikille, että menisimme vuoden kuherruskuukaudelle, mikä oli itse asiassa totta.

Yksi parhaista ystävistämme asuisi mökissä ja huolehtisi siitä puolestamme. Hän rakasti puutarhanhoitoa, joten hän säilyttäisi takapihapuutarhamme. Kaikki loksahti paikoilleen. Jason ja minä tiesimme, että kaikki tämä tapahtui ystäviemme vuoksi "korkeammissa paikoissa", kirjaimellisesti. Lisäsimme meditointia, koska tiesimme, että uuden elämämme houkutukset voisivat saada meidät unohtamaan tehtävämme.

Korkeampien ulottuvuuksien tiimimme oli kanssamme joka päivä meditoidessa. Mytre ja Mytria kommunikoivat kanssamme säännöllisesti, kuten myös Mytrian ja Arcturuslainen. Minulle oli selvää, että se päivä jolloin Arcturuslainen tuli keittiööni, oli uuden elämäni/elämämme alku. Seuraava uusi alku elämässämme oli avioliittomme, mistä nyt kerron.

Ystävämme panivat meidät häitä edeltäväksi yöksi läheiseen hotelliin. Kenelläkään heistä ei ollut paljon rahaa lahjoihin, joten he päättivät yhdessä koristella mökin häitämme varten. Yhdellä heistä oli paikallinen ystävä, joka voisi vihkiä meidät virallisesti, ja hän järjesti tämän tulon mökkiimme.

Päätimme olla täysin valmiita vuoden pituiseen kuherruskuukauteemme ennen häitä, joten kaikki oli suunniteltu uuden elämämme kahden kuukauden luomisjakson lopussa. Lopulta kaikki oli valmista ja olimme hotellissa ystäviemme koristellessa mökkiämme. He olivat kaikki hyvin luovia, joten tiesimme heidän tekevän mahtavaa työtä.

Nyt meillä olisi ollut varaa hienoon hotelliin kauempana vuorella, mutta rakastimme tänne luomaamme elämää emmekä halunneet muuttaa sitä. Olimme aloittaneet ekologiselta pohjalta useita säätiöitä eläimille, metsille, ilmalle, merille jne. Emme tienneet, mitä tapahtuisi Gaian ytimessä, paitsi että Jason ja minä olisimme aina yhdessä.

Teimme myös testamentin, missä jätimme rahat ystävillemme. Kummallakaan meistä ei ollut perhettä, joten jaoimme rahat tasapuolisesti ystäviemme kesken. Jason laittoi vielä rahat meidän nimiimme, ennen kuin menimme naimisiin. Hän sanoi minulle: "Olemme yksi persoona. Kaiken on oltava meidän nimissämme." Olin niin onnellinen, että minun täytyi nipistää itseäni nähdäkseni, oliko kaikki unta.

"Koko fyysinen elämä on unta", Arcturuslainen muistutti yhdessä meditaatiossamme. Jason ja minä muistutimme toisiamme tästä viestistä, kun käperryimme sänkyyn häitä edeltävässä motellihuoneessamme. Olimme syöneet häitä edeltävän päivällisemme paikallisessa tavernassa, kävelleet takaisin huoneeseemme ja kaatuneet sänkyyn nauraen vähän liiasta oluesta.

"Voimmeko täydellistää avioliittomme, ennen kuin meidät vihitään?" Jason sanoi pilkettä silmissään. Vastasin hänelle pitkällä suudelmalla.

Seuraavana aamuna heräsimme hyvin varhain. Kävelimme motellin ohi kulkevalla polulla, söimme aamiaisen samassa tavernassa ja menimme huoneeseemme valmistautumaan häihimme. Tiesimme, että morsiamen ja sulhasen pitäisi olla erillään ennen häitä, mutta emme halunneet olla koskaan erossa. Meillä oli häävaateet mukanamme, joten sovittuun aikaan ajoimme mökillemme valmiina tulemaan mieheksi ja vaimoksi.

Olin niin onnellinen, että tunsin voivani haljeta. Onneksi näin, että Jason oli aivan yhtä innostunut. Kun kiersimme viimeisen mutkan mökillemme, näimme ystävämme jonossa oven edessä. He olivat kaikki "pyhävaatteissaan" leveä hymy kasvoillaan.

He muodostivat kaksi jonoa, joiden välistä meidät opastettiin kulkemaan. Kun pääsimme etuovelle, bestman avasi sen ja kaaso opasti meidät upeasti koristelun talon läpi ja ulos takaovesta. He olivat suunnitelleet vihkimisen täsmälleen samaan paikkaan, missä meidät oli otettu ensimmäisen kerran avaruusalukseen.

Kun näimme sen, purskahdimme Jasonin kanssa kyyneliin. Miten voisimme jättää nämä upeat ystävät? Mitä jos emme enää koskaan näkisi heitä?

"Eläkää nyt-hetkessä!" kuulimme kumpikin Arcturuslaisen tietoisuudessamme.

Koska meillä oli upein nyt-hetki, mitä voisimme kuvitella, hymyilimme kumpikin, kun meidät ohjattiin sen ihanan naisen luo, joka vihkisi meidät. Olimme luottaneet täysin ystäviimme ja he olivat aikaansaaneet mahdollisimman täydelliset häät.

Seremonia oli kaunis, ruoka oli herkullista, keskustelut olivat täynnä iloa ja naurua ja halattiin runsaasti. Lopulta oli aika hiippailla makuuhuoneeseen ja laittaa matkavaateet päälle. Olimme jo pakanneet pakettiauton, minkä olimme ostaneet matkaa varten, kun jättäisimme automme mökissä asuvalle ystävällemme.

Meillä oli nyt rahaa saadaksemme koristeelliset ja kalliit häät, mutta nämä olivat täydellisimmät häät, mitä voisimme kuvitella, ja ne olivat ilmaiset. Kaikki oli osa lahjaa ystäviltämme. He olivat tehneet ruuan, koristelleet mökin ja jakaneet tärkeimmän lahjansa – rakkauden ja naurun.

Kun tulimme ulos huoneestamme pukeutuneena matkavaatteisiin, halasimme heitä kaikkia. Naurumme muuttui kyyneliksi. Kaikki itkivät, myös meidät vihkinyt nainen itki, josta tuli välittömästi ystävämme. Kun Jason oli ajanut pois heidän näkyvistään, hän pysäytti auton, jotta voisimme halata ja itkeä onnesta ja vähän surusta. Sitten ajoimme vuorta alas tuntemattomaan.

Emme tienneet, näkisimmekö enää ystäviämme, mutta tiesimme, että kantaisimme heitä ja tätä päivää sydämessämme ikuisesti. Kun ajoimme vuorta alas, tiesimme, että vanha elämämme oli loppunut ja olimme aloittamassa uuden elämän.

Huomautus Suelta:

En nähnyt tämän olevan tulossa. Rakastan näiden tarinoiden kirjoittamista, kun luen tarinan ensimmäistä kertaa kirjoittaessani sitä. Joskus saan ajatuksia juonen kulusta, mutta se ei aina kulje siihen suuntaan kirjoittaessani sitä. Tämä prosessi on kuin jokapäiväinen elämämme, kun elämme nyt-hetkessä ja antaudumme polulle, minkä löydämme edestämme. Olemme kaikki suurella seikkailulla, mikä paljastuu meille, silloin kun kiinnitämme huomiota sisäiseen elämäämme ja kuuntelemme ITSEÄMME.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[Magellan sky code]

LOPUN ALKUA



Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)

12.6.2014

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine



KOMMUNIKOINTI EETTERIN JA MAAN KANSSA



Jason jatkaa:



No, luulimme, että Lantern olisi täällä auttamassa, mutta näytimme saavan itsemme melkoiseen sotkuun. Ensin emme tienneet, että olimme törmänneet Lanterniin – ja tarkoitan, että Sandy ja minä törmäsimme oikeasti häneen yhdessä. Olimme pökerryksissä Arcturuslaisen viestistä tai kenties olimme vain osittain fyysisiä, kun juoksimme päin pitkää ja hoikkaa miestä, joka seisoi suoraan telttamme edessä.



Vasta kun Lantern puhui kanssamme telepaattisesti, oivalsimme, kuka se oli. Tunnistimme jotenkin hänen telepaattisen äänensä, mutta kenties hänen puumerkkitaajuutensa oli tuttu. Joka tapauksessa meitä kunnioitettiin sillä iloisella ja rakastavalla naurulla, minkä Lantern päästää Gaian planeettaan. Muistan, miten hänen naurunsa pystyi kuulemaan valtavan väkijoukon yli Lemuralaisten juhlassa.



"Ihmettelimme, missä piileskelit", Sandy kiusoitteli.



"Minusta vaikuttaa siltä, että sinä ja Jason olette piileskelleet. Oliko teltassa liian ahdasta Arcturuslaisen kanssa?" Lantern nauroi. "Kasvonne ovat valkoiset. Ette tiedosta kovaa kuumuutta teltassa, mikä johtui valokehonne "puhkeamisesta" Arcturuslaisen puhuessa. Minun oli laitettava holokuva telttanne ympärille, jotteivät toiset leirissä olisi järkyttyneet."



"Valokehomme puhkesivat?" sanoimme yhtenä persoonana.



Lantern vain nauroi ja sanoi: "Laittakaa yllenne patikointivarusteet", kun hän ilmensi kaksi reppua eteemme. "Menemme patikoimaan!"



"Mutta nukuimme vain muutaman tunnin ja meidän täytyy syödä", Sandy valitti.



"Ai jaa, voimme tehdä kaiken sen polulla", Lantern sanoi työntäessään meidät takaisin telttaan ja pakatessaan reppuja pakettiautossa.



"Olen maksanut tästä paikasta viikolta. Jätämme pakettiauton metsänvartijan asemalle polkumme alussa. Pitäkää nyt kiirettä, meidän täytyy olla vuorella vähän ennen pimenemistä."



Sandy ja minä järkytyimme Lanternin asenteesta. Hän oli edelleen joviaali itsensä, mutta emme olleet tienneet hänen olevan niin käskevä.



"On se nyt-hetki!" hän vastasi ajatuksiimme.



Tuo lause sai huomiomme enemmän kuin mikään muu. Vaihdoimme nopeasti vaatteet, otimme vähän reppuun ruokaa polkua varten ja nousimme pakettiautoomme. Lantern kertoi minulle, minne se pysäköidään, ja meni maksamaan metsänvartijan asemalle.



"Miten hän sai rahaa leiripaikkaan ja pysäköintiin?" Sandy kysyi Lanternin kävellessä asemaa kohti.



Hymyilin vastauksena ja kerroin kysyväni.



"Kysyvän mitä?" Lantern sanoi pilkettä silmäkulmassaan.



"Tota, mistä sait rahasi?"



"Ai, otin samasta paikasta, mistä otin reppunne. Ilmensin ne", hän sanoi johdattaessaan meidät polun päähän.



Mitään muuta ei sanottu tuntikausiin. Sandyn ja minun valokehoni oli varmaan aktivoitu, koska emme väsyneet eikä meidän ollut nälkä, ainakaan ennen iltaa. Kuitenkin auringon alkaessa laskea, meistä kummastakin tuli hyvin nälkäisiä ja väsyneitä. Sandy puhui ensimmäisenä.



"Lantern, luuletko meidän olevan lähellä leiripaikkaamme?" hän kysyi yrittäen pitää väsymyksen poissa äänestään.



"Haluaisitko levätä?"



"Ei, ei, kaikki on ok. Mietin vain, miten paljon pidemmälle meidän täytyy vielä mennä."



""Pidemmälle" on kolmannen ulottuvuuden käsite", Lantern vastasi.



"Tiedän, että olen enemmän valokeho kuin aiemmin, mutta koteloni on edelleen hyvin fyysinen", Sandy sanoi.



"Niinkö uskot?"



"Vau!" huudahdimme kumpikin. Olin antanut Sandyn vaikuttaa ainoalta, joka oli väsynyt, mutta kaatuisin kohta itsekin. "Tekeekö uskomuksemme meistä väsyneen?" sanoin yrittäen olla kuulostamalta karkealta.



"Kyllä, tietysti. Valokehonne ei ole lainkaan väsynyt, koska se ei ole edes liikkunut."



Olimme todella yllättyneitä tuosta toteamuksesta, kunnes valo syttyi Sandyn päässä ja hän huudahti: "Valokehomme on viidettä ulottuvuutta, joten se resonoi ajan ulkopuolella!!"



"Mutta vain jos uskomme sen", jatkoin.



Lantern ei sanonut mitään muuta, vaan kääntyi ja jatkoi ylös erittäin jyrkkää polkua.



"Nyt pimenee. Meidän täytyy nähdä polku, kun on näin jyrkkää", valitimme yhdessä.



"Pyydätte Suurta Äitiä opastamaan teitä", Lantern projisoi sydämeemme.



"Tunsitko tuon?" Sandy kysyi minulta. "Hän tuntui puhuvan suoraan sydämeemme."



"Puhuin, koska teidän täytyy avata sydämenne seurataksenne Äitiä, silloin kun ette näe."



Kun aurinko laski horisontin taakse, polusta tuli pimeä ja sillä oli monia varjoja ja harhakuvia.



"Hmm", Lantern sanoi. "Tämä näyttää kuin alemmalta astraalitasolta. Teidän on parasta olla varovaisia."



"Yritätkö pelotella meitä?" kysyin.



"Voi en. Yritän varottaa teitä. Muistakaa, että Arcturuslainen aktivoi valokehonne. Siksi olette täysin hereillä alemman astraalitason pimeälle eetterille. Vaikuttaa siltä, että Gaia pyytää meitä kommunikoimaan planeettansa haavoittuneen eetterin kanssa."



"Kyllä, olemme tosiaan alemmalla astraalitasolla", Sandy kuiskasi. "Luuletko näin olevan tarkoituksella, meidän saamiseksi käyttämään valokehoamme tiemme navigoimiseen?"



"Kyllä, tietysti", sanoin. "Unohdan jatkuvasti, että monet lemurialaiset ovat intiaanikansan jäseniä. He opettavat kokemuksilla, mikä sallii jokaisen ihmisen oppia omalla tavallaan."



Keskustelumme oli loputtava, koska meidän oli keskityttävä suunnistaaksemme jyrkillä ja pimeillä poluilla, samalla kun kohtasimme synkkiä kuvia, joita lenteli eetterissä. Lopulta pääsimme jyrkän mäen ylös ja näimme demoneilta vaikuttavien syöksyvän meitä kohti.



"Mitä meidän pitäisi tehdä?" kysyimme Lanternilta pelkoa äänessämme.



"Olette täällä kommunikoimassa eetteriolentojen kanssa", oli kaikki, mitä hän sanoi. Tämä kuitenkin riitti, koska se muistutti Sandyä ja minua pysymään tiukkana ja lähettämään ehdotonta rakkautta synkille harhakuville.



"Hyvä", Lantern opasti. "Huomio voimistaa sitä, mihin kiinnitätte sen. Silloin kun olette ei-vastaanottava synkille kuville, heikennätte niitä vetämällä pois huomionne. Sitten kun olette valmiita, muistakaa, että ne voidaan parantaa ehdottomalla rakkaudellanne."



Tiesimme, etteivät nämä kuvat voisi vahingoittaa meitä. Itse asiassa katsoessamme niitä ehdottoman rakkautemme kautta, näimme niiden haluavan apua. Päästimme irti kaikesta ajattelusta ja tunsimme sitä ehdotonta rakkautta, mitä Arcturuslainen oli juuri jakanut kanssamme. Kun tunsimme tuota ehdotonta rakkautta sisällämme, pystyimme jakamaan sitä neljännen ulottuvuuden eetterin kanssa.



Kun pysyimme tiukasti keskittyneenä ehdottomaan rakkauteen, tunsimme valokehomme laajentuvan ulospäin selkärangasta. Tarkkailimme, kun sisäinen valomme kietoutui yhteen ehdottoman rakkautemme kanssa, muuntamaan pelottavat kuvat valokipinöiksi. Tämä valo virtasi rakkaudeksi, kun eetteri ympärillämme selkeni enemmän ja enemmän. Kuun nousemiseen mennessä kaikki ympärillämme sädehti ja kimalsi.



Myös ne pilvet jotka olivat peittäneet taivaan koko päivän, selkenivät paljastaen sädehtivän universumin yläpuolellamme. Lantern seisoi rinnallamme ja osoitti monia tähtiä ja niiden planeettoja, joilla olimme käyneet korkeammissa Mytre- ja Mytria-ilmaisuissamme.



"Muistatteko, miten Mytre ja Mytria yhdistyivät Plejadien planeetan Äitiin?" Lantern kysyi.



"Kyllä, muistamme", Sandy sanoi puhuen meidän kummankin puolesta.



"Kommunikoidaksenne ja yhdistyäksenne elementtien ja elementaalien kanssa, teidän täytyy kuunnella tarkkaan muuntuvaa maakehoanne sekä korkeampia Mytre- ja Mytrian-ilmaisujanne. Olette hahmottaneet maa-astianne SINUKSI ja Mytrian ja Mytren erillisiksi ja itsenne ulkopuolisiksi.



"Saattaaksenne loppuun tehtävänne teidän täytyy tuntea ITSENNE korkeammat ilmaisut sisällänne, samalla kuin hahmotatte myös maa-astianne yhdeksi Gaian maan kanssa. Ylösnousemuspolku ei ole ulkopuolellanne, vaan kehossanne, mikä on Gaian kehon osa. Ymmärrättekö, mitä sanon?" Lantern sanoi lopuksi.



"Kyllä", sanoin. Katsoin Sandyä ja hän nyökytteli päätään. "Mutta luulen, että tämä havaintotapamuutos on vaikeampi, kuin luulemme."



Lantern pelkästään hymyili ja jatkoi taas polkua pitkin. Sandy ja minä kuitenkin eksyimme ajatuksiimme ja unohdimme kuunnella maaelementtiä. Sandy alkoi liukua ja minä kadotin tasapainon yrittäessäni saada hänet kiinni. Ennen kuin tiesimmekään, liu'uimme polkua pitkin jyrkkää kielekettä kohti. Lantern ei yrittänyt auttaa meitä, mikä teki minut vihaiseksi – niin vihaiseksi, että tietoisuuteni putosi ja aloin tuntea pelkoa.



Hämmennyin ja menetin suuntavaistoni, kun kuulin Sandyn huutavan nimeäni. Hän oli tarttunut kiinni puusta ja ojensi kättään minulle. Kurkotin ottamaan siitä kiinni, mutta se irtosi hänen otteestaan ja aloimme kumpikin pudota.



"Meidän on kutsuttava maaelementaaleja", Sandy huusi.



Kun huusimme kumpikin Gaian maaelementaaleja estämään putoamisemme, meistä tuli yhtäkkiä erittäin rauhallisia. Yhtäkkiä putoamisemme tapahtui hidastettuna. Siksi näimme kumpikin tilaisuuden ohjata itsemme suurempaa kiveä kohti. Kun maailmastamme tuli aina vain hidastetumpaa, oivalsimme, että lähdimme 3D-ajasta.



Emme keskittyneet putoamiseemme, vaan valtavaan kiveen ja tukevaan maaperään allamme. Ajattomuuden vilauksessa käperryimme kivelle, Gaian lämmin maa kehomme joka senttiä vasten. Pystyimme vain nauramaan ja sanomaan: "Kiitos, kiitos, Gaian elementaalit."



Huomautus Suelta:



Innokkaana puutarhurina minulla on suurta rakkautta maaelementaaleja kohtaan. Rakastan myös vuoria ja patikointia. Meidän kaikkien on tärkeää oivaltaa, että Gaia on elävä olento, mitä meidän täytyy rakastaa ja suojella. Jossain kohtaa viimeisten 2000 Kali Yuga –vuoden aikana kunnioitus Äitiä kohtaan katosi, paitsi alkuperäisheimojen keskuudesta. Nämä ihmiset jotka ovat suoraan alenevassa polvessa lemurialaisten jälkeläisiä, ovat pitäneet valoa Gaialle tämän pitkän yön ajan. Nyt meidän kaikkien on aika liittyä heidän rakkauteensa ja kunnioitukseensa Gaian kaikkia elementtejä, elementaaleja ja elämänmuotoja kohtaan.


-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

LOPUN ALKUA, OSA 2

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
15.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

KOMMUNIKOINTI SYLFIEN JA UNDIINIEN KANSSA

Lantern puhuu:

Jason ja Sandy olivat niin mustelmilla ja uupuneita putoamisestaan, että johdatin heidät tasaiselle alueelle lähellä ja autoin heitä pystyttämään pienen telttansa. Sen jälkeen he ryömivät sisään makuupussiensa kanssa, pujahtivat niihin likaisena ja nukahtivat välittömästi. Ainakin he luulivat vain nukkuvansa. Itse asiassa heidät sädetettiin alukselle palautumiskammioon, missä heidän vammansa parannettiin.

Kun he heräsivät heti auringonnousun jälkeen, he olivat edelleen lian peitossa, mutta parantuneena kaikista haavoistaan. He olivat shokissa kavutessaan telttaan, joten he eivät oivaltaneet, miten pahasti he olivat loukkaantuneet, mutta herätessään he olivat parantuneet.

Kun he ilmestyivät ulos teltasta, olin keittänyt kuumaa kahvia ja tehnyt lämmintä leiriruokaa. Sanottuamme hyvää huomenta, söimme hiljaisuudessa ja nautimme kuumasta kahvista. Sumu oli niin sakeaa, että tuskin näimme toisiamme, mutta pystyimme keskustelemaan. Jason ja Sandy alkoivat vertailla kirkkaita uniaan ja tajusivat menneensä alukselle.

"Pystyn kuitenkin muistamaan vain yhden huoneen", Sandy sanoi, "ja luulen nukkuneeni siellä. Ei! Minä parannuin."

"Kyllä", Jason vastasi. "Luulen, että olimme palautumishuoneessa. Ei mikään ihme, että meistä tuntuu paljon paremmalta kuin eilen illalla. Pelkäsin, että loukkaannuimme oikeasti, mutta menimme shokkiin emmekä oikeastaan tunteneet vammojamme. Menimmekö alukselle?"

"Kyllä", vastasin. "Emme halunneet tehtävänne keskeytyvän, ettekä olisi voineet jatkaa vuorelle ilman parantumistanne."

"Miten en muista paljoakaan?" Sandy kysyi.

"On tavallista, että ihmiset jotka ovat loukkaantuneet ja menevät palautumishuoneeseen, eivät muista. Koska valokehonne oli jo aktivoitu, se nopeutti myös kovasti parantumisprosessia. Itse asiassa, oma valokehonne teki suuren osan parantumisestanne."

"Voiko valokehomme parantaa meidät?" he kysyivät yhdessä.

"Enemmänkin on niin, ettei valokehonne koskaan loukkaantunut. Se on korkeampaa värähtelyä kuin fyysinen taso, joten mikään kolmannessa ulottuvuudessa ei voi vahingoittaa sitä. Mutta kuten Sandy sanoi aiemmin, maa-astia ympäröi edelleen valokehoanne ja fyysinen muotonne tarvitsi parantamista. Miltä teistä nyt tuntuu?"

"Hämmentyneeltä", Sandy sanoi ja Jason oli samaa mieltä.

"Miten ihmeessä meistä ei otettu likaa pois ollessamme palautumishuoneessa?" Jason kysyi.

"Saatatte yllättyä, mutta muodostitte niin syvän yhteyden maaelementtaalien kanssa, että ne halusivat pysyä kanssanne, kunnes olitte toipuneet täysin", vastasin.

"Kenties se selittää kummalliset unet, joita näin viime yönä", Sandy sanoi. "Näin jatkuvasti ympärilläni pieniä olentoja, jotka näyttivät tontuilta. Ne tekivät kiireisenä jonkinlaista työtä. Tunsin olevani pikkulapsi ja näin yhden monista unistani, joissa kävin keijumaassa."

"Minulla oli samanlaisia unia", Jason sanoi. "Näin itseni, kun olin pieni poika, ja rakastin savessa leikkimistä ja pienien kylien rakentamista. Joskus kylät kuivuivat auringossa ja kestivät päivän tai pari – siis jos pysytin pitämään koirani poissa. Muistan myös, että meillä oli tällaisia sumuisia aamuja, joita rakastin aina.

"Tein koirani kanssa pitkiä kävelylenkkejä sumussa ja koirani löysi aina tien takaisin kotiin. En ole ajatellut lapsuuttani vuosiin. Muistan nyt, että puhuin puille, eläimille, pilville ja kaikille "mielikuvitusolennoille", joiden uskoin olevan todellisia."

"On mielenkiintoista, miten puhumme lapsuudestamme. Luuletko sen johtuvan siitä, että olemme puhuneet maa- ja eetterielementaalien kanssa?", Sandy kysyi. "Kenties teimme sitä lapsena ja olemme unohtaneet. Muistan, että ollessani pieni puhuin myös linnuille, nukille, kasveille ja ötököille. Tiesin, että kaikki olivat eläviä. Kun minusta tuli vanhempi, pidin sitä naurettavana ajatuksena. Nyt tiedän, että lapseni oli oikeassa."

Nauroimme kaikki kolme ja jatkoimme rupattelua siivotessamme alueen. "Mäkeä vähän ylöspäin on ihana järvi. Voitte puhdistautua siellä. Teidän täytyy kuitenkin kommunikoida ilma- ja vesielementaalien kanssa nähdäksenne tämän sumun läpi", sanoin valmistellen heitä seuraavaan haasteeseen.

Sandy puhuu:

Kuulin Lanternin joviaalin viestin, kun hän valmisteli meitä seuraavaan haasteeseemme. Onneksi edessä oleva polku ei ollut kovin jyrkkä, kun emme nähneet kovin kauas eteemme. Huomasin, että Jason oli vähän huolissaan ja tuntui suojelevan kovasti minua. Ymmärsin Lanternin aiemmasta viestistä, että olimme loukkaantuneempia, kuin luulimme. Olimme hyvin siunattuja, että meillä oli galaktiset ystävämme.

Olin juuri valmistautumassa laittamaan repun selkääni, kun Jason tuli luokseni ja halasi minua pitkään. "Minusta tuntuu, että eilinen ilta oli minun vikani. Olen hyvin pahoillani. Olisimme voineet loukkaantua erittäin pahasti."

"Kenties loukkaannuimme", sanoin, "mutta olemme nyt parantuneet. Yritän virittyä enemmän valokehooni. Voin tuntea lämpimän tuntemuksen sisälläni, mikä on hyvin erilainen kuin mikään, mitä olen koskaan kokenut."

"Minulla on ollut sama tunne. Mietin, mitä tapahtuu", Jason pohdiskeli.

Kun Jason vasta laittoi reppua selkäänsä, suutelin häntä ja vakuutin, että putoamisemme ei ollut hänen syytään. "Olemme tässä yhdessä", sanoin, kun suutelin häntä vielä uudestaan. "No niin, mennäänpä tästä sumusta tuohon järveen."

***

Lyhyt patikointi järvelle ei ollut lainkaan helppo. "Helpolla" polulla oli toisessa sivussa jyrkkä pudotus, joten meidän täytyi todella kiinnittää huomiota siihen, mitä maaelementaalit kertoivat meille polusta. Olen onnellinen, että ne olivat kanssani, koska väsyin nopeasti ja putoamisemme sattui edelleen kehossani. Mietin, miten pahasti olimme oikeasti loukkaantuneet, kun muistikuva putoamisestamme tuli mieleeni. Olin niin yllättynyt, että aloin menettää tasapainoni.

Sitten tapahtui jotain, mitä en voinut ymmärtää. Ikään kuin näkymätön käsi veti minut takaisin tasapainoon. Sitten kun olin taas keskuksessani, kuulin Lanternin nauravan sanoessaan: "Muista, että sinä ulotut kauas fyysisen itsesi ulkopuolelle."

"Mistä hän puhui?", Jason sanoi pehmeästi.

"Kerron sinulle myöhemmin. Muistata minua, kun 3D-muistini on hyvin hajamielinen."

Tällä kertaa kuulin Jasonin nauravan sanoessaan: "Joo, niin minunkin", mikä sai myös minut nauramaan.

Ikään kuin naurumme olisi selvittänyt tiemme ja käännyttyämme seuraavasta jyrkästä mutkasta, näimme loivan mäen, joka johti upealle järvelle. Jason ja minä juoksimme mäen alas, pudotimme reppumme, riisuimme likaiset vaatteemme ja hyppäsimme järveen. Etäältä kuulimme Lanternin lohduttavaa naurua.

Kun tunsin järven kirkkaan veden hyväilevän kehoani, aloin tuntea jonkin, jota luulin kalaksi, hierovan lempeästi jalkojani vasten. Ensin se oli vähän kiusallista, mutta sitten antauduin tunteelle ja muistin, että olin niiden kotonaan.

Rakastin niin veden tunnetta, että sukelsin ja avasin silmäni ja näin, ettei ollut mitään kalaa. Ihmeellisiä, seitinohuita olentoja kuitenkin virtasi vedessä. "Hei rakas ihminen", kuulin tietoisuudessani. "Olemme undiineja. Olemme viidennen ulottuvuuden vesielementaaleja."

Hypnotisoiduin niin niiden läsnäolosta, että minulta meni täysin taju siitä, missä olin tai miten kauas olin uinut. Kun tulin takaisin pintaan, olin menettänyt suuntavaistoni enkä nähnyt Jasonia tai Lanternia missään. Olin hyvä uimari, joten en pelännyt, mutta tiesin, että minun oli mentävä takaisin sinne, missä olin hypännyt järveen.

"Seuraa meitä", kuulin taas äänten kuiskaavan. Menin veden alle nähdäkseni niiden viittovan minua seuraamaan. Voisinko luottaa niihin? Pystyin näkemään vain ne, kun olin veden alla, mutta silloin en voinut nähdä rantaviivaa. Päätin pyörähtää selälleni ja katsoa kirkasta taivasta, missä oli harsomaisia pilviä.

Ajattelin juuri, että pilvien virtaavuus ja harsomaisuus muistutti minua sylfeistä, kun kuulin: "Hei ihminen. Olemme sylfejä. Olemme viidennen ulottuvuuden ilmaelementaaleja. Haluamme sinun tietävän, että voit luottaa undiiniystäviimme. Erotamme myös pilvemme näyttämään sinulle teitä ihmisystäviesi luo."

Sitten tapahtui mitä taianomaisin asia. Pilvet näyttivät jakautuvan niin, että ne näyttivät tiettyyn paikkaan kaukaisella rannalla. Miten olin voinut uida näin pitkälle? En ollut varma, selviytyisinkö takaisin sinne, kun en ollut uinut pitkään aikaan.

"Älä huolestu", kuulin undiinien ja sylfien puhuvan sydämeeni. "Olemme kertoneet ystävillesi, missä olet."

Minulla ei ollut muuta ratkaisua, kuin luottaa niihin, joten seurasin sylfien pilvipolkua, kun pääni oli veden pinnalla, ja undiineja kun se oli veden alla. Näytti siltä, että elementaalit antoivat minulle energiaa vai oliko se rakkautta? Kenties energia ja rakkaus ovat sama asia?

Olin niin uppoutunut omiin ajatuksiini, etten kuullut tai nähnyt pientä venettä, joka tuli minua kohti, ennen kuin kuulin Jasonin huutavan nimeäni. Jasonin ääni veti minut takaisin haaveilustani. Kun näin veneen, olin niin innostunut, että nielaisin vettä ja tahtomattani menin pinnan alle. Undiiniystäväni ympäröivät minut välittömästi ja lyhyen matkan päässä näin toisen undiiniryhmän opastavan Jasonia.

En tiennyt, että Jason osasi uida niin nopeasti, mutta hän oli kanssani sekunneissa ja veti minut pintaan. Lantern kurkotti pienestä veneestään ja auttoi minut ylös ja Jason kiipesi toiselta puolelta. Kun asetuin, kysyin Lanternilta: "Mistä sait veneen?"

Kirkkaan hymyn ja ystävällisen naurun kera hän sanoi: "Ilmensin sen."

***

Kun myöhemmin tuona iltana istuimme lämpimällä leiritulella siemaillen kahvia, Jason sanoi: "Luulin, että me auttaisimme elementaaleja, mutta kävikin ilmi, että ne ovat auttaneet meitä."

Pidimme tosiamme tiukasti ja katsoimme upeita tähtiä, jotka heijastuivat tyynestä järvestä. Tuolla hetkellä tiesimme, että emme ole yksin ja olemme yhtä Gaian kanssa ikuisesti!

Huomautus Suelta:

Yksi upeimmista asioista minulle on ollut uida vuorijärvissä, erityisesti pitkän patikoinnin jälkeen. Onneksi minulla ei ole ollut samoja haasteita kuin Sandyllä ja Jasonilla, mutta olen nähnyt tähtien heijastuvan tyyneen järveen. En koskaan unohda tuota näkymää. Minulle luonto on elävä olento. Toivon, että sinulla on samoin.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

HYVÄÄ KESÄPÄIVÄNSEISAUSTA – MESTARIKSI TULEMINEN

Arcturuslaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
21.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Rakkaimmat ylösnousevat ihmisemme,

Me, Arcturuslaiset, haluamme ottaa kontaktin teihin tässä Gaian kesäpäiväseisaushetkessä 2014. Lähetämme tämän viestin jokaiselle teistä, jotta voitte jakaa sen toisten kanssa. Voitte helposti jakaa tämän viestin, koska ei ole todellisuudessa mitään erillisyyttä teidän ja sen välillä, mikä on tunnettu "toisina". "Toiset" on sana, mikä merkitsee, että ihmiset tai asiat ovat erillään teistä. Koska kaiken elämän ykseys on tulossa lisääntyvässä määrin selväksi nyt-hetkessänne, sana "toiset" kuolee sukupuuttoon.

Haluamme kertoa teille, että maadoittuneidemme eli ihmisten sisätasoilla tapahtuu monia muutoksia. Kun sallitte tietoisuutenne lisääntyvässä määrin laajentua aikaharhan yli, tunnette enemmän nämä muutokset päivittäin. Ne jotka ovat edelleen sidottuja aikaan, tuntevat luultavasti nämä muutokset ns. myöhemmin.

Ei tietenkään ole aikaa eikä "myöhemmin", paitsi kolmannen ulottuvuuden hologrammiprojektiossanne. Tämä hologrammiprojektio alkaa muuttaa muotoa, koska hyvin monet sen asukkaista laajentavat tietoisuutensa aikasidonnaisen hologrammin rajojen yli kokeakseen uuden todellisuuden, mikä perustuu totuuteen.

Tämä uusi todellisuus ei ole uusi. Tämä uusi todellisuus on ääretön, koska se värähtelee aika- ja paikkarajojen ulkopuolella. Olemme puhuneet paljon todellisesta maailmasta hologrammin ulkopuolella, mutta jotain emme ole kertoneet. Olemme vihjanneet monta kertaa siihen, minkä kohta jaamme, mutta ei ole ollut vielä nyt-hetki sen paljastamiseen. Tämän nyt-hetken merkitessä, että te ja ne joiden kanssa jaatte viestimme, ette vielä voineet kuvitella sitä, mitä kohta sanomme.

Älkää luulko, että tämä on järkyttävä uutinen. Itse asiassa olemme sanoneet tämän viestin monta kertaa. Erona on, että teidän nyt-hetkessänne useammat teistä pystyvät ymmärtämään viestimme ytimen, sen alempien kuvastusten sijasta.

Kuten olemme sanoneet myriadeissa tilanteissa, havaitsemanne todellisuus on se todellisuus, mitä elätte. Nyt-hetkessänne tapahtuu kaunis valosadonkorjuu. Jos voisitte nähdä maailmanne meidän perspektiivistämme, näkisitte ällistyttävän valoshow'n – hyvin samanlaisen kuin olette ehkä nähneet jossain konsertissa.

Hahmotamme Gaian eläväksi olennoksi, jossa on erilaisia valo- ja pimeyslaikkuja. Monta aionia Gaian keho oli ensisijaisesti pimeyttä, valoaikajanojen kera jotka levittäytyvä pimeys sammutti lopulta. Näemme nyt, että on enemmän ja enemmän laajentuvia valolaikkuja, jotka ovat täynnä ehdotonta rakkautta. Nämä moniulotteisen valon ja ehdottoman rakkauden keskukset vapauttavat eksponentiaalisesti asukkaitaan kolmannen ulottuvuuden harhasta. Mikä tärkeintä, nämä alueet laajentuvat.

Pimeät laikut joista tulee aina vain pienempiä, muunnetaan hitaasti tai nopeasti valoksi. Kuten heränneet ihmisemme tietävät, pelkopimeys voidaan muuntaa vain ehdottoman rakkauden valolla. Pimeyden voimat ovat jatkaneet pelkokampanjoitaan ja luovat mahdollisimman monia pelottavia selkkauksia, mutta kasvava ihmisenemmistö kieltäytyy osallistumasta tuohon todellisuusversioon.

Koska kolmannen ulottuvuuden maapallo on hologrammi, kaikki – mukaan luettuna eläimet ja kaikki Gaian olennot – voivat päättää osallistua tämän hologrammin muuttamiseen. Olette kaikki Gaian 3D-todellisuuden ohjelmoijia. Pitkän Kali Yugan aikana maapallo oli kauimpana multiversumin suoran valon kultaisesta ajasta. Näin ollen pimeys oli ohjelmoija.

Kuitenkin nyt Gaia on kultaisessa ajassaan, missä maapallo on suorassa linjassa multiversumin valon kanssa. Siksi teillä kaikilla – eli kaikilla olennoilla maan päällä – on pääsy tähän korkeampaan valoon, jos päätätte ottaa vastaan sen. Ennen kuin olitte kultaisessa ajassa, teidän täytyi etsiä valoa, minkä pimeys usein piilotti.

Nyt-hetkessänne vuonna 2014 ja sen yli, olette suorassa linjassa tämän äärettömän moniulotteisen valovirran kanssa, mikä on ehdottoman rakkauden läpitunkemaa. Rakkaat ihmiset ja ylösnousevat olennot, olette eläneet monta vuotta Kali Yugan pimeimmässä ajassa ja vain muutaman vuoden kultaisessa valoajassa. Kuitenkin tämä valo mitä virtaa multiversumin ykseydestä, muuntaa ensimmäisenä peräkkäisajan harhan.

Monet teistä roikkuvat kiinni aikaharhassa niin kauan kuin mahdollista, koska siitä on tullut tapa, minkä mukaan olette järjestäneet elämänne monta inkarnaatiota. Toisaalta havaitsemme, että jotkut teistä alkavat päästää irti tästä aikaharhasta ja antautua moniulotteisen ITSENNE korkeampien ulottuvuuksien ilmaisuille.

Näemme myös, miten vaarallista tämä voi olla maa-astiallenne. Jos leijutte ajan ulkopuolelle ajaessanne autoa, ylittäessänne katua tai tehdessänne ruokaa liedellä, voitte vahingoittaa maa-astiaanne. Siksi ehdotamme, että otatte päivänne aikana tiettyjä "aikoja", jolloin voitte asettaa maa-astianne turvallisesti tuoliin ja antaa ITSENNE käydä todellisessa Kodissanne.

Tämä aika on kuin lapselle leikkiajan antamista, jotta hän voi olla kärsivällinen kolmannen ulottuvuuden velvollisuuksien ja toimien aikana. Meidän perspektiivistämme vaikutatte kuin kilpahevosilta, jotka odottavat portilla kellon ääntä, jotta ne voivat juosta niin nopeasti kuin pystyvät.

Haluatte "juosta Kotiin", mutta Äiti Gaia tarvitsee kasvavaa valoanne, jotta sekin voi palata Kotiin. Tiedämme, että pyydämme teiltä paljon. Olette kuitenkin henkilökohtaisen ylösnousemuksen partaalla, koska hallitsette suuren osan fyysisestä elämästänne. Siksi ylösnousevat ihmiset ovat usein melko tyytyväisiä omaan elämäänsä.

Muistakaa rakkaat ihmisemme, ettei ylösnousemuksessa ole kyse pakenemisesta. Ylösnousemus on tehtävä, mihin ilmoittauduitte vapaaehtoiseksi ennen tätä inkarnaatiota. Kyllä, eivät kaikki ihmiset tulleet vapaaehtoiseksi tähän tehtävään, mutta jos luet tätä viestiä, olet luultavasti näiden vapaaehtoisten joukossa.

Ylösnousemusprosessinne elintärkeä komponentti on muistaa, että te olette oman todellisuutenne luoja. Siksi ennen tämän tehtävän hyväksymistä, ohjelmoitte kaiken, mitä on tapahtunut nykyelämänne hologrammiohjelmassa. Tunnemme yhteisvastarintanne viestimme tätä osaa kohtaan, mutta muistutamme teille, että ohjelmoitte myös myriadeja rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia todellisuuksia.

Siksi elämänne joka tapahtumalle on aina vaihtoehtoja. Lisäksi ihmisperspektiivistänne kuolema on tragedia, mikä aiheuttaa suurta surua ja menetystä. Kuitenkin moniulotteisen ITSENNE perspektiivistä kuolema on pelkästään poistumista hologrammista.

Tämä kuoleman suora kohtaaminen on syvällinen vihkimys, mikä pakottaa teidät katsomaan syvälle elämäänne ja päättämään, mikä on todella tärkeää ja mikä on vain kolmannen ulottuvuuden häiriötekijä tehtävällenne. Itse asiassa, monet teistä ovat ohjelmoineet tämän kuoleman kohtaamisen loppuvihkimyksen hologrammielämäänsä.

Vapautuminen pelottavasta kuolemanharhasta auttaa teitä kovasti "nollaamaan" elämänne laajentuneeseen tietoisuuteen henkilökohtaisesta ja planetaarisesta ylösnousemuksesta. Monia kuoleman lähikokemuksia on kerrottu internetissä paljastamaan, että kuolema on perimmiltään harhaa.

Kolmas ulottuvuus opettaa teille, että kuolema on vihollisenne ja teidän on oltava vahvin selviytyäksenne. Tuo viesti on pääasiassa kuitenkin pimeyslaikuissa. Sitten kun valtaosa jonkun alueen porukasta palaa korkeampaan tietoisuustaajuuteensa, he alkavat oivaltaa, että kolmannen ulottuvuuden elämä on harhaa ja se elämä mitä he haluavat kokea, on todellisuudessa korkeammissa ulottuvuuksissa.

Kun muistatte lisääntyvässä määrin, että teillä on kontrolli ajatuksiinne ja tunteisiinne, palaatte energiakenttänne mestariksi. Tämä mestaruus muistuttaa teille, että olette kolmannen ulottuvuuden elämänne luoja. Oivallatte myös, että olette olemassa myriadeissa taajuuksissa. Siksi päätätte pysyä jatkuvassa yhteydessä korkeampiin ilmaisuihinne.

Ne jotka tuntevat jääneensä pimeiden alueiden vangiksi, tuntevat erittäin vaikeaksi herätä ITSELLEEN. Näin ollen kehotamme kovasti niitä mestareita, jotka auttavat Gaiaa, selvittämään näitä pimeitä laikkuja. Kun teistä tulee oman energianne mestari, oivaltakaa myös, että kaikki elämä on yhtä tärkeää.

Kolmannen ulottuvuuden hologrammiprojektiossa on helppoa uskoa, että vain ihmiset ovat tärkeitä ja ne myriadit muut elämänmuodot, jotka jakavat planeettanne, ovat alapuolellanne. Totuus on, että maapallo voisi helposti selviytyä – ja itse asiassa menestyä paljon paremmin – jos ihmiskunta lähtisi. Kuitenkin ilman "merkityksettömiä" hyönteisiä Gaian koko ekosysteemi voisi romahtaa.

Ihmistemme on tärkeää muistaa, että he eivät ole millään tavalla parempia kuin Gaian valtavan ekosysteemin muut osat. Olemme varmoja, että tätä viestiä lukevat tietävät, että ihmiskunta on aiheuttanut suurta vahinkoa kotiplaneetalleen ja saattanut Gaian tuhoutumisen partaalle useammin, kuin rajoittunut historianne paljastaa. Siksi muistutamme teille ennen kaikkea, että kaikki elämä Gaian keholla on elintärkeää ja pyhää.

Suuren moniulotteisen ITSENNE rakkaat ihmisilmaisut, kulkekaa pehmeästi äitinne keholla. Lähettäkää hänelle ehdotonta rakkauttanne jokaisella hengenvedollanne. Muistakaa, että nykyinen fyysinen inkarnaationne mikä vaikuttaa tärkeältä teille, on pelkkä murto-osa ITSESTÄNNE ja vähemmän kuin millisekunti Gaian "ajasta".

Kun siirrytte aikaharharajojen ulkopuolelle, siirrytte myös yli harhakuvista, joita olette pitäneet totuutena myriadeja inkarnaatioita. Sitten kun teistä tulee tietoinen siitä totuudesta, mitä maan päällä on oikeasti tapahtunut, on suuri houkutus tuntea pelkoa, vihaa ja surua tai tuomita.

Nuo tunteet alentavat kuitenkin taajuutenne tietoisuustilaan, missä tuette itse asiassa omaa pelkopohjaista energiaenne siihen samaan pelkoon, vihaan, suruun ja tuomitsemiseen, mitä inhoatte toisissa. Muistakaa, että tietoisuustaajuutenne kalibroi havaintotaajuutenne ja elätte tietoisesti siinä todellisuudessa, minkä tietoisesti havaitsette.

Ylösnousemus tapahtuu tietoisuudessanne niin, että havaintonne voivat laajentua pitkälle maa-astianne kolmannen ulottuvuuden todellisuuden yli. Kun jatkatte ylösnousemusprosessianne, siirrytte pois linjasta maan kolmannen ulottuvuuden hologrammiprojektion kanssa ja linjaan Gaian todellisen planeetta-ITSEN kanssa viidennessä ulottuvuudessa ja sen yli.

Kaikilla teillä – myös niillä jotka ovat nyt eksyneet pimeyteen – on ollut muissa ylösnousemuselämissänne ylösnousemuskokemuksia. Ylösnousemus ei tee teistä pyhimystä. Ylösnousemus merkitsee pelkästään, että olette palauttaneet tietoisuutenne moniulotteisen ITSENNE taajuuksiin ja se värähtelee kolmannen/neljännen ulottuvuuden harhakuvien yläpuolella.

Se on hyvin erilaista nykyaikajanallanne, mihin olette kaikki valmistautunet monissa inkarnaatioissa, että maapallon kolmannen/neljännen ulottuvuuden hologrammiprojektio sulkeutuu. Gaia ja kaikki sen asukkaat palaavat todelliseen moniulotteiseen ITSEENSÄ. Niiden jotka haluavat ottaa fyysisen muodon opiskellakseen syyn ja seurauksen planeettakoulussa, täytyy "kirjautua" eri planeetalle.

Ne ihmiset jotka eivät tunne olevansa valmiita syyn ja seurauksen oppituntien osalta, vaihtavat vain Gaian hologrammiprojektiosta toisen planeetan hologrammiprojektioon saattaakseen loppuun koulutuksensa. Mikään ulkopuolinen lähde ei tuomitse näitä ihmisiä, koska "ulkoinen lähde" on kolmannen ulottuvuuden harhakäsite. Itse asiassa myös "tuomitseminen" on kolmannen ulottuvuuden harhaa.

Tuntiessaan olevansa edelleen kolmannen ulottuvuuden harhan vanki, yksilö ei pysty ymmärtämään sitä, minkä juuri jaoimme. Jos se "muna" joka sulkee sisäänsä heidän sikiöitsensä, rikkoutuu ja he ilmestyvät uuteen todellisuusversioon, he kysyvät kuitenkin, ovatko Arcturuslaiset ja/tai viestimme totta.

Tämä oman maailmansa kyseenlaistamisen aloittaminen avaa heidän mielessään ikkunan, mikä sallii jatkuvasti laajentuvan valon säteillä heidän tietoisuuteensa. Lopuksi muistutamme teitä vetämään kaiken huomionne pois siitä, mitä ette halua ilmentää, samalla kun tunnistatte ne jokapäiväiset ihmeet, jotka lisääntyvässä määrin siunaavat elämäänne, ja lähetätte niille kiitollisuutta.

Olkaa siunattuja, rakkaat ylösnousevat ihmisemme. Pidämme valot päällä odottaessamme paluutanne.

Arcturuslaiset

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

ELÄMÄN MUUTTAMINEN

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
20.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

VÄLITILASSA ELÄMINEN

Jason puhuu:

Seuraavana aamuna heräsimme upeaan päivään. Lantern oli johdattanut meidät uneen, koska hän tiesi, että tarvitsimme sitä. Sandy ja minä olimme luulleet, että olisimme vuoden mittaisella lomalla ja alkaisimme vähitellen tuntea elementaaleja, jotta voisimme auttaa niitä. Kävi kuitenkin ilmi, että me olimme törmäyskurssilla, missä olimme avun pyytäjiä.

Koko ajan olimme ajatelleet, että voisimme saada apua vain galaktisilta olennoilta korkeammista ulottuvuuksista. Olimme havainneet, että planeetta oli paras ystävämme. Monta sukupolvea meille oli opetettu, että planeetta oli ryöstämistä varten ja voisimme tehdä, mitä lystäsimme.

Meille opetettiin, että ihmiskunta oli maailmamme isäntä. Kuitenkaan edes pienin lintu ei pilaisi pesäänsä, kun taas ihmiskunta oli oletettavasti saattanut koko planeettansa olemassaolon partaalle. Gaian täytyi lähteä kolmannen ulottuvuuden taajuudesta, koska sille tuli aina vain vaikeammaksi pitää planeettansa asumiskelpoisena.

Onneksi Gaia oli saanut loppuun synkän Kali Yuga –aikakauden ja oli nyt harmoniassa Galaktisen keskuksen kanssa. Tämä harmonia galaktisen valon korkeampien taajuuksien kanssa laajentaa tietoisuuttamme ja näin havaintotapaamme. Tällä korkeammalla havaintotavalla pystymme havaitsemaan viidennen ulottuvuuden elementaalit.

Kohdattuamme eetteri-, maa-, ilma- ja vesielementaalit ja saatuamme apua niiltä, Sandy ja minä emme koskaan enää katsoisi maailmaamme samalla tavalla. Olen ikuisesti kiitollinen ilma- ja vesielementaaleille, sylfeille ja undiineille, koska ne johdattivat Sandyn luokseni.

Olen varma, että Lantern olisi voinut auttaa minua, koska hän ilmensi veneen Sandy pelastamiseksi. En kuitenkaan edes tiennyt Sandyn olevan vaikeuksissa. Luulin hänen paistattelevan jollain lämpimällä kivellä, mitä Mytria ja Mytre rakastivat.

Sitten juuri kun aloin huolestua, tunsin, että tietoisuuteeni tuleva viesti oli oma ajatukseni. Virityin Sandyn tunnustaajuuteen ja oivalsin, että hän alkoi pelätä jotain aina vain enemmän. Minulla oli se tunne, että minun pitäisi katsoa taivaalle, ja näin pilvien jakautuvan. Tiesin vaistomaisesti, että minun pitäisi seurata tuota polkua.

Ajattelin juuri, miten kaukana pilvipolun pää oli, kun kuulin Lanternin kutsuvan minua. Katselin, kun hän ilmensi pienen soutuveneen, ja juoksin sen luo ja hyppäsin kyytiin. "Seuraa polkua taivaalla", sanoin Lanternille. Sitten kun olimme vedessä, undiinit tekivät myös veteen polun, mitä seurata. Heti kun näin Sandyn, hyppäsin järveen hakemaan hänet.

Sitten kun pääsimme takaisin rantaan leiripaikallemme, Sandy ja minä halasimme toisiamme ja kiitimme elementaaleja – taas! Upean illan jälkeen rannalla menimme takaisin telttaamme ja nukahdimme välittömästi.

Seuraavana aamuna sain Arcturuslaisen viestin ollessani puolinukuksissa. Olin hereillä olemisen ja nukkumisen välisessä tietoisuustilassa, kun sain suoraa kommunikointia Arcturuslaiselta. Sitten kun melkein heräsin, kadotin yhteyden tuohon viestiin, joten antauduin takaisin suoraan kommunikointiin ja melkein nukahdin.

Sitten kun heräisin täysin, otin hiljaa muistikirjani ja kynän, joita aina kannan mukanani, ja lähdin teltasta yrittääkseni vastaanottaa viestin kirjoittamalla. Olen havainnut, että jos minä tai Sandy emme kirjoita viestiä vastaanottaessani sitä, unohdan suurimman osan. Suljin silmäni ja keskityin sisälleni palatakseni tuohon välitilaan. Kun tunsin olevani tuossa tietoisuustilassa, laitoin kynän paperille, jotta voin ottaa vastaan sanelua.

"Rakas ihmisemme", Arcturuslainen aloitti viestin. "Siitä tietoisuuden välitaajuudesta, mitä koet, on tulossa pääasiallinen värähtelytilasi. Sinulla on edelleen fyysinen keho, mutta yhteydestä moniulotteiseen ITSEESI ja moniulotteiseen tietoisuuteesi tulee aina vain varmempi. Olet onnistuneesti ylläpitänyt tuon taajuuden aina, kun olet kohdannut korkeampia ilmaisujasi.

"Me, Arcturuslaiset, opetamme sinua nyt olemaan kiinnittymättä ainoastaan viestiin, vaan kiinnity myös siihen tietoisuustaajuuteen, missä olet vastaanottaessasi tuon viestin. Toisin sanoen, olemme täällä auttamassa sinua nostamaan perustaajuuttasi siitä kolmannen ulottuvuuden taajuudesta, minkä olet tuntenut fyysisten inkarnaatioidesi aikana, ylösnousevan Gaian uuteen perustaajuuteen.

"Viestissä jonka lähetimme sinulle teltassa, oli kyse ensisijaisen huomiosi kalibroimisesta tähän uuteen perustaajuuteen. Resonoidessasi tähän uuteen perustietoisuuteen, voit helpommin kommunikoida kanssamme säännöllisesti. Nyt kuin olet palannut unen maailmoista, mutta ennen kuin olet kokenut mitään 3D-stressitekijöitä, pyydämme sinua palaamaan tuohon välitaajuuteen. Tässä tietoisuustilassa sinun on helpompaa "ottaa vastaan sanelua", kun toistamme aiemman viestisi. Ole hyvä ja muuta tietoisuutesi nyt."

Suljin silmäni sulkeakseni ympäröivän fyysisen maailman pois ja vedin pitkään henkeä. Huomasin liukuvani helposti tuohon välitilaan, koska kaikki muut olivat edelleen unessa. Aamuvarhainen oli ollut aina suosikkiajankohtani päivästä, koska voin olla kummassakin maailmassa, ainakin silmieni ollessa suljettuna.

Kuitenkin avatessani silmät, huomioni kääntyy ulospäin 3D-maailmaan eikä sisäänpäin korkeampiin maailmoihin. Tästä syystä kirjoitin Arcturuslaisen viestin silmät puolisuljettuna. Kuvittelin makaavani taas teltassa huijatakseni tietoisuuteni ajattelemaan, että olin tuossa samassa puolivalvetilassa.

Silloin muistin meditaation, mikä minulla oli ollut muutamaa päivää aiemmin ja missä näin/tunsin Arcturuslaisen kasvot suoraan kolmannen silmäni edessä. Ensin näin/tunsin vain sädehtivän valon muuttuvan hämärästi ihmiskasvoiksi, joissa oli pyörivä kolmas silmä. Minut temmattiin mukaan ja katsoin suoraan Arcturuslaisen kasvoihin, kunnes tunsin syvän yhteyden välillämme.

Ensi kertaa tämän tapahtuessa ja nyt uudestaan, tunsin suoran latauksen Arcturuslaisen kasvoista olemukseeni. Tämä tunne syöksyi koko kehoni läpi, mistä tuli hyvin kuuma ja kihelmöivä. Kihelmöinti tuntui melkein siltä, että kehoni atomit laajentuivat ja leijuin kehoni ulkopuolella, samalla kuin pysyin edelleen muotoni sisällä.

Sitten tuli hyvin selväksi, etten ollut enää rajoittunut ihmismuotoon. Pienen hetken tunsin Arcturuslaisen MINÄN ensisijaisena ITSENÄNI. Kun tunsin tietoisuuteni alkavan alentua, katsoin taas kasvoihin saadakseni uuden ryöpyn Arcturuslaisen energiaa.

Kun kirjoitin kokemusta, minkä olin unohtanut täysin, oivalsin, että minua treenattiin oivaltamaan, että olin siirtynyt uuteen tietoisuustaajuuteen. Muistin, että olin usein käynyt tässä taajuudessa meditoidessa, mutta nyt minua opastettiin elämään aina tässä uudessa värähtelyoktaavissa.

Haasteenani oli pysyä tuossa tietoisuustaajuudessa silmät avoimena. Kun silmäni avautuivat, näin kaikki "tapamerkit", mitkä saivat minut kiinnittymään vain fyysiseen maailmaan. Itse asiassa, myös kokemukseni kirjoittaminen käänsi huomioni ulospäin.

Vedin pitkään henkeä rentoutuakseni tietoisuustilaan, missä olin ollut juuri herätessäni ja alkaessani vastaanottaa Arcturuslaisen viestiä. Mutta minulla oli vaikeuksia muistaa, miltä tuo tietoisuustaajuus tuntui, ja avasin silmäni turhautuneena. Välittömästi tietoisuuteni aleni 3D-käyttöjärjestelmään. Suljin nopeasti silmäni uudestaan ja visualisoin Arcturuslaisen kasvot eteeni.

Minuun tuli uusi korkeampi energiavirtaus ja pystyin jatkamaan tällaista "sanelua". Sitten vastaanotin niitä ulottuvuuksien välisiä viestejä, joita minut oli treenattu vastaanottamaan ja dokumentoimaan säilyttäen samalla tämän korkeamman perustietoisuustaajuuden. Resonoidessani tähän välitaajuuteen, pystyin olemaan kummassakin maailmassa samanaikaisesti.

Siksi pystyin vastaanottamaan informaatiota, mikä ylitti kovasti fyysisten aivojeni ymmärryskapasiteetin. Vedin uudestaan pitkään henkeä kalibroituakseni tähän korkeampaan tietoisuustaajuuteen ja pystyin tuntemaan moniulotteisen mieleni lähettävän fyysisten aivojeni yläpuolella valojuovia yhdistyen kolmannen ulottuvuuden ajatteluuni.

Minun oli lopetettava kirjoittaminen hetkeksi kokeakseni tämän uuden asian, että sain tietoisesti informaatiota moniulotteiselta mieleltäni. Fyysisen pääni päällä tuntui ikään kuin olevan moniulotteinen kirjasto, mihin olin aina vain enemmän yhdistynyt. Oivalsin, että sitten kun tämä yhteys olisi valmis, kokisin useampaa todellisuusulottuvuutta.

Tämä tietoisuustila pääsi käsiksi mielen korkeampaan käyttöjärjestelmään, mikä oli liian vaikea fyysisten aivojeni muistettavaksi. Ollessani korkeamman itseni ja fyysisen tilani välissä, pystyin yhdistymään moniulotteiseen mieleeni. Yhdistyneenä moniulotteiseen mieleeni pystyin sallimaan informaation virtaamisen fyysisten aivojen kautta kehoon.

Vaikutti siltä, että maa-astiani oli kehittyneempi kuin ihmisaivoni, koska keho on eläin, mikä on vapaa egosta. Fyysiset aivoni ovat yhteydessä egoon, koska egon tehtävä on auttaa minua integroitumaan ihmisyyteen. Näin egoni kehotti minua sivuttamaan kaiken, mikä häiritsi 3D-työtäni.

Yhtäkkiä sain näyn itsestäni Venuksella, ennen kuin otin ensimmäisen fyysisen inkarnaationi Atlantiksen romahtamisen aikana. Nautin pitkän hetken rakkaan venuslaisen kotini tunnusta. Tunsin Sanat Kumaran koko ryhmämme ympärillä, kun hän opasti meille, miten parhaiten autetaan Gaiaa.

Venuksella ollessa Sanat Kumara kertoi meille, että olisi liian vaikeaa olla yhdistynyt moniulotteiseen mieleemme, koska jos maapallo selviytyisi, se astuisi Kali Yugan pitkään ja pimeään yöhön. Kun tietoisuutemme putosi vakaasti Gaian haavoittuneen maapallon matalampaan värähtelyyn, moniulotteinen mielemme jäi viidennen ulottuvuuden värähtelyymme. Luultavasti säilyttäisimme tuon kolmannen ulottuvuuden ihmistietoisuuden, kunnes pystyisimme yhdistymään moniulotteisen ITSEMME portaaliin.

Luiskahdin 3D-tietoisuuteeni, koska muisto Kali Yugasta alensi värähtelyäni. Näin ollen keskitin huomioni taas kerran Arcturuslaisen kasvoihin kolmannen silmäni edessä. En ole varma, mitä nämä kasvot yhdistivät minuun, mutta tuo tunne oli upea ja tietoisuuteni laajeni vakaasti.

Mietin, pystyisikö yhdistymään taas moniulotteiseen mieleeni, kun aloin tuntea kehoni – en aivojeni – yhdistyvän moniulotteiseen mieleen sekä moniulotteiseen ITSEEN.

Mielenkiintoista kyllä, keho mitä olin parjannut koko elämäni, johti minut takaisin laajentuneeseen yhteyteen ITSENI kanssa. Kun hengittelin syvään yhdistyäkseni taas korkeampaan perustaajuuteen, minulle kerrottiin, etten tuntisi euforiaa tällä kertaa, jotta voisin sallia tämän tunteen tulla normaaliksi.

Tunteeni ja tunnekehoni olivat olleet vuoristoradassa viime aikoina. Tässä uudessa, laajentuneessa tietoisuustilassa ymmärsin, että kun maailmani muuttui enemmän ja enemmän joka päivä, aloin tuntea uuden maailman paremmin sisälläni kuin ulkopuolellani. Tämä uusi maailma oli taajuus sisälläni, mikä minun oli tarkoitus projisoida päivittäiseen elämääni.

Minun oli tarkoitus projisoida tämä energia ulospäin päivittäiseen elämääni samalla tavalla, kuin Arcturuslainen oli projisoinut energiansa minuun. Mitä jos voisin tuntea tällä tavalla koko ajan? Mitä jos voisin elää elämääni tässä tietoisuustilassa? Silloin oivalsin, että jos yhdistyisin taas suoraan tähtimäisiin kasvoihin, tietoisuuteni harmonisoimiseksi tämän uuden energian kanssa, Arcturuslaisen kasvojen energia pystyisi vastaamaan näihin kysymyksiin. Sitten oivalsin, että olin käynyt tässä energiassa/tietoisuudessa aiemmin.

"Kyllä, mutta silloin kun ihmisilmaisusi kävi tässä taajuudessa aiemmin, se koki vuoristorataa", Arcturuslaisen kasvot sanoivat. "Silloin ihmistietoisuutesi yritti kalibroitua sisäiseen moniulotteiseen tietoisuuteesi. Kommunikoimme nyt suoraan moniulotteisen ITSESI kanssa, joka on sulautunut fyysiseen ilmaisuusi voidakseen auttaa Gaiaa.

"Minun ITSENI sinun korkeammat ilmaisusi ovat niiden joukossa, jotka sulautuivat vapaaehtoisesti kolmannen ulottuvuuden ilmaisuunsa ja laajensivat hitaasti sitä energiapakettiasteikkoa, minkä he jakoivat inkarnoituneen fyysisen ilmaisunsa kanssa. Muistatko, miten olet tuntenut meidät, korkeamman ilmaisusi, yläpuolellasi tai edessäsi koko elämäsi?"

Tarkastelin hetken elämääni ja oivalsin nopeasti, että olin aina tuntenut tämän energian yläpuolellani tai ympärilläni. En kuitenkaan koskaan ajatellut tämän upean tunteen olevan sisälläni.

"Et koskaan ajatellut meitä sisälläsi, koska maailmasi opetti, että se olisi itserakkautta tai rienaamista. Olemme tulleet luoksesi nyt auttamaan sinua sen muistamisessa, että olemme sisälläsi. Aivan kuten me, myös korkeampi ilmaisusi on sisälläsi sekä Gaian uuden maan korkeampi ilmaisu.

"Uusi maa ei ole paikka, vaan se on taajuus, minkä löydät oman maa-astiasi sisältä. Itse asiassa sisäinen yhteytesi omaan moniulotteiseen ITSEESI kuljettaa tietoisuutesi uudelle maapallolle, mikä on myös sisälläsi. Voit havaita valtavan sisäisen todellisuutesi vain, silloin kun SINÄ otat ohjakset egosta sen sijaan, että sallit egon ottaa ohjakset sinussa.

"Se on hyvin tuttua sinulle, mitä sanomme, koska viime aikoina olet vaihtanut egotaajuutesi moniulotteisen ITSESI jatkuvasti laajentuvaan tietoisuuteen monta kertaa päivässä. Eikö olekin totta?"

"Kyllä, kyllä", vastasin myöntyen.

"Silloin kun tunnet ITSESI, tyyni euforia täyttää sinut. Sitten yhtäkkiä jotain on tehtävä fyysisessä maailmassa ja tietoisuutesi romahtaa takaisin kolmanteen/neljänteen ulottuvuuteen."

"Kyllä", myönsin taas.

"Opastamme sinut meditaatioon kokeaksesi intiimisti viestimme:

"Arcturuslaiset kasvomme eivät ole todellisuudessa kasvot. Ne ovat portaali ITSESI korkeampaan taajuuteen …

* Sulje silmäsi nyt ja tunne kaksi maailmaasi, sisäinen ja ulkoinen, kun ne yhdistyvät.

* Kun kaksi maailmaasi yhdistyvät yhdeksi, salli ulkoisen fyysisen itsesi sulautua yhteen sisäisen moniulotteisen ITSESI kanssa.

* Miltä tuo yhteensulautuminen tuntuu?

* Vakiinnuta tuo tunne.

* Avaa silmäsi hitaasti nähdäksesi ulkoisen fyysisen todellisuutesi sisäisen, moniulotteisen ITSESI havaintotavalla.

"Arcturuslaiset kasvomme ovat myös sisäänkäynti Arcturuslaiseen käytäväämme. Ollessasi moniulotteisen ITSESI tietoisuudessa …

* Tunne kasvojemme/käytävämme energia edessäsi.

* Vedä syvään henkeä hengittääksesi käytävämme sinuun.

* Hengitä nyt ulos käytäväämme integroidaksesi itsesi käytäväämme.

* Hengitä sisään asuaksesi Arcturuslaiseen käytäväämme.

* Hengitä ulos tullaksesi Arcturuslaiseksi käytäväksemme.

"Käytävän sisällä, mikä on sinun sisälläsi, tunnet äärettömien muiden olentojen tietoisuuden. Ei ole mitään hierarkkista järjestystä. Näin ollen moskiitto on yhtä tärkeä kuin ihmiskuningas. Kaikki on puhdasta energiaa, mikä on valinnut tietyn fyysisen muodon ilmaista tietoisuuttaan kolmannen ulottuvuuden maapallolla.

"Käytävässä ymmärrät, että kolmannen ulottuvuuden maapallo on hologrammiprojektio, mikä on koettu todellisena niin monia aioneita, että elämä on jäänyt todellisuusharhan vangiksi. 3D-harhat ovat kuitenkin nyt romahtamassa paljastuen maaplaneetan valtavan elämänkirjon alimpana taajuutena.

"Maapallo ei ole planeetta, minne menet, vaan se on planeetta, joka olet.

"Kun päätämme tämän lähetyksen nyt-hetkessäsi, haluamme sinun keskittyvän kasvoihimme, Arcturuslaisen käytävämme tunnustaajuuteen ja muistavan, että elämäsi muuttuu, koska sinä muutut. Fyysisen todellisuutesi harhakuvat haalistuvat, koska tietoisuutesi sekä havaintotapasi tulee lisääntyvässä määrin moniulotteiseksi.

"Egoitsesi pelkää, koska ihmisaivot eivät pysty käsittelemään kaikkea, mitä koet. Toisin sanoen, olet muuttumassa takaisin moniulotteiseksi ITSEKSESI. Tuo ITSE on aina ollut henkilökohtaisen maa-astiasi sisällä, nukkuvan valokehon muodossa.

"Kun seisot Käytävän sisäänkäynnillä, olet Käytävä ja olet valokehosi, joka palaa Kotiin todelliseen, moniulotteiseen ITSEESI."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

ELÄMÄN MUUTTAMINEN, OSA 2

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
24.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

KUNDALIINI, SISÄINEN TULI

Jason jatkaa:

Haaveiluni Arcturuslaisessa käytävässä olemisesta keskeytyi, kun Lantern sanoi: "Olen valmistanut nopean aamiaisen, ennen kuin puramme leirin." Sandy ilmestyi silloin teltasta ja tuli antamaan minulla aamuhalauksen. Nousin seisomaan, halasin Sandyä ja kävelimme pienen matkan paikkaan, missä Lantern oli valmistanut pienen aamiaisemme.

"Ei sinun tarvitse kokata meille", sanoin.

"Sinulla oli tärkeä keskustelu Arcturuslaisen kanssa ja Sandy oli palaamassa juuri alukselta. En halunnut vaivata teitä, mutta meillä on pitkä patikointi tänään ja haluan päästä perille ennen yön tuloa."

"Palasin juuri alukselta?", Sandy kysyi hyvin innostunut ilme kasvoillaan. "Miksi en muista sitä?"

"Fyysisen kehosi tarvitsi nukkua. Ihmisitsesi oli myös liian aikaista muistaa saamasi informaatio", Lantern vastasi antaessaan meille ruokamme ja kuumaa teetä. Sandy yritti saada hänet sanomaan enemmän, mutta hän kieltäytyi ja meni purkamaan telttaansa. Sandy kohautti olkapäitään ja iski minulle silmää. "Luuletko olleesi kanssani?"

"Jos olin, puhuin Arcturuslaisen kanssa", sanoin. "Lähdin teltasta, jotta voisin kirjoittaa sen, mitä vastaanotin. Näytän sinulle sen myöhemmin."

Sandy näytti pettyneeltä, kun hän ei saanut nähdä sitä heti, mutta Lantern kiirehti meitä lähtemään. Hän oli oikeassa, että meillä oli melkoisesti käveltävää, ja se oli kaikki ylämäkeä. Kun aurinko oli alhaalla, kiersimme taas yhden jyrkännemutkan, minkä jälkeen paljastui kaunein vihreä niitty, minkä olimme koskaan nähneet. Sandy ja minä kirjaimellisesti juoksimme niitylle istumaan, makaamaan ja kierimään ruohikolla.

Sandy sanoi: "Tämä on kuin kotimme lähellä oleva niitty". Hymyilin, kun katsoin niityn poikki ja näin jotain, mikä näytti mökiltä. "Onko tuo mökki?" kysyin.

"Kyllä, se on meidän. Siellä on jopa purkkiruokaa ja sen vieressä on puro ja pieni lampi." Nyt olimme vielä innostuneempia. Voisimme asua oikeassa mökissä, missä oli katto ja sänky. Kävelimme nopeasti niityn poikki mökin ovelle.

"Antakaa mennä, avatkaa se", Lantern sanoi. "Täällä ei lukita mökkejä."

"Ilmensitkö tämän?" Sandy kiusoitteli. Lantern nauroi vastatessaan: "En, mutta vuokrasin sen kyllä. Tarvitsette mukavan paikan tätä tehtävänne seuraavaa osaa varten. Ette ole vielä olleet tekemisissä tulielementaalien kanssa ja tällä kertaa tuli on sisällänne – kundaliinitultanne."

Sandyllä ja minulla ei ollut aavistustakaan, miten tärkeä hänen toteamuksensa oli tai miten paljon se muuttaisi elämäämme ikuisesti. Itse asiassa, pystyimme ajattelemaan vain, että siellä oli pöytä ja kaksi sänkyä. Rakastimme luonnossa olemista, mutta olimme valmiita muutamiin elämän mukavuuksiin. Valitsimme sängyn mökin takanurkasta ja menimme makuulle rentoutuaksemme vain hetken. Heräsimme tunteja myöhemmin ja näimme tulen takassa ja kerosiinilampun pehmeän valon.

"Minun on nälkä", Sandy sanoi kävellessään kaapille katsomaan, mistä purkkiruuista voisimme valita. Kaapin viereisellä tasolla oli retkikeitin, minkä Lantern oli jo sytyttänyt keittääkseen meille kuumaa teetä.

"Olen iloinen, että heräsitte", hän sanoi laittaessaan teetä. "Kuu nousee pian ja haluan teidän näkevän jotain."

Sandy löysi purkinavaajaan ja avasi kaksi keittopurkkia meidän kaikkien syötäväksi. Kun Sandy kysyi Lanternilta, millaisesta keitosta hän piti, oivalsimme, ettei Lantern koskaan syönyt kanssamme. Koska hän teki suurimman osan kokkaamisesta, olimme aina olettaneet, että hän söi ennen meitä.

"Et taida syödä ruokaa?" Sandy ja minä kysyimme samanaikaisesti.

"En enää tarvitse ruokaa. Valovoimat ravitsevat minut", Lantern vastasi osoittaen sormella taivasta kohti.

"Vau", oli yhteinen vastauksemme. Lantern nauroi ja sanoi: "Pian teidänkään ei tarvitse syödä." Ennen kuin ehdimme esittää hänelle myriadeja kysymyksiä, hän sujahti ulos ovesta selittäen tarkistavansa kuun. Sandy ja minä istuuduimme hiljaisuudessa puisen retkipöydän ääreen syömään keittoa. Mitä Lantern nyt aikoo?

Juuri kun olimme lopettelemassa lämmitä ateriaamme, Lantern tuli takaisin mökkiin leveästi hymyillen ja sanoi: "On aika. Ottakaa takkinne ja tulkaa ulos."

Otimme innostuneena takkimme ja menimme ulos. "Seuratkaa minua", Lantern sanoi, ja sen teimme. Täysikuu oli niin kirkas, että saatoimme helposti nähdä, minne olimme menossa. Kävelimme lyhyen matkaa polkua pitkin, mikä johti meidät pienelle kukkulalle, ja löysimme toisen valtavan niityn. Kuu oli niin kirkas, että voimme nähdä jokaisen yksityiskohdan mystisessä kuunvalossa.

"On hyvin kaunista!" Sandy haukkoi henkeään.

"Sulkekaa nyt silmänne hetkeksi ja laajentakaa tietoisuutenne korkeampaan taajuuteen", Lantern ohjeisti.

Suljimme silmämme ja hengittelimme syvään tietoisuutemme laajentamiseksi. Tiesimme pitää silmämme suljettuna. "Tuntekaa kehollanne ympäristöä, säilyttäen tuon tietoisuustilan", Lantern opasti. "Kun teette sen, sallikaa muotonne fyysisten rajojen hämärtyä kaikkiin suuntiin.

Elementaalimeditaatio

"Virittykää nyt maahan, millä seisotte.
Tuntekaa, miten fyysisen muotonne aura sulautuu yhteen allanne olevan maan kanssa.
Haistakaa vesi ilmassa ja läheisessä järvessä.
Muistakaa veden tuntu kehollanne, kun uitte järvessä.
Sallikaa lempeän tuulenvireen ilmassa hyväillä kehoanne.

"Tuntekaa, miten maa jolla seisotte, on yhtä maa-astianne kanssa.
Virittykää kehonne kaikkiin nesteisiin, kun ne kiertävät muodossanne.
Kun hengitätte tätä pehmeää vuoristoilmaa, tuntekaa se sisällänne.
Tuntekaa, miten eetteri ympärillänne on täynnä pehmeää kuunvaloa.
Pitäkää nyt fyysiset silmänne suljettuna ja katsokaa kolmannella silmällä."

Tunsin, miten Sandy keskittyi kolmanteen silmäänsä, aivan kuten minä omaani. Vaistomaisesti kurkotin ottamaan häntä kädestä. Välittömästi tietoisuutemme laajeni valoräjähdyksessä ja kolmas silmämme välähti auki ja näki valtavan valon taivaalla. Kun rentouduimme valon lähteeseen, valtava tähtialusmuoto tuli kolmanteen silmäämme.

Tiesimme kumpikin, ettemme olisi voineet nähdä alusta fyysisellä näkökyvyllämme, mutta se oli täysin selkeä kolmannen silmän kautta. Keskittyessämme alukseen, tunsimme sen moniulotteista valoa ja ehdotonta rakkautta virtaavan korkeaan sydämeemme. Annoimme tuon rakkauden ja valon asettua sinne ja tarkkailimme tyynesti, kun valo kulki päälakemme kautta ylös pehmeään vuoristoilmakehään, sekä syvälle Gaian planeettaytimeen.

Vaistomaisesti seurasimme valoa tuttuun Gaian ytimeen. Sitten seurasimme valoa takaisin Gaian pintaan. Nyt kun olimme tiukasti maadoittuneet planeetan ytimeen, valo kulki ylös planeettaytimestä ja alkoi hitaasti nostaa taajuuttaan. Kun valo tunkeutui maan läpi ja tuli taas kehoomme jalkapohjista, tunsimme sen liikkuvan jalkoja pitkin selkärangan juureen.

Kun valo tuli selkärangan juureen, tunsimme suuren lämmön tulevan ytimeemme. Valo viipyili siellä, kunnes Lantern sanoi: "Oletteko valmiita antamaan tuon valon nousta selkärankaanne pitkin?" Tiesimme intuitiivisesti, että tämän valon nouseminen muuttaisi elämämme ikuisesti. Puristimme käsiä tiukemmin antaaksemme tosillemme tukea ja nyökkäsimme "kyllä".

Kuulimme Lanternin äänen ikään kuin sisältämme, kun hän sanoi:

"Tuntekaa kehonne maaelementaalien tukevan selkärankaa.
Kun hengitätte sisään, ajatelkaa ilmaelementaaleja keuhkoissanne ja kehonne jokaisessa solussa.
Kuvitelkaa vesielementaalien virtaavan verenne ja kehonesteidenne kautta.
Tuntekaa nyt Gaian ytimen tulen sytyttävän sisäisen kundaliinitulenne."

Sandy ja minä olimme tutkineet kundaliinia ja saaneet lyhyitä kokemuksia siitä meditoinnin ja joogan aikana. Nämä kokemukset kuitenkin vain vihjasivat siihen, mitä olimme kohta kokemassa. Onneksi muistimme keskittyä jalkojemme maadoittamiseen syvälle maahan. Haistoimme raikkaan ilman, kun se tuli sieraimiimme, ja kuvittelimme kehonesteidemme virtaavan rauhallisesti hengityksemme ja sydämenlyöntimme rytmissä.

Kundaliinin aktivointi

Meitä oli valmisteltu tähän hetkeen ja sallimme itsemme antautua, antautua ja antautua, kun keskitimme huomiomme ja hengityksemme selkärangan tyveen. Kun moniulotteinen valo tuli selkärangan tyveen ja aktivoi kundaliinin, kehomme reagoi täristen hallitsemattomasti. Vähitellen totuimme tähän korkeampaan taajuuteen, mikä salli heränneen kundaliinin sulautua täysin ytimeemme.

Ensimmäinen chakra

Sitten kun selkärangan tyvi oli uudelleenkalibroitu tähän laajempaan taajuuteen, kundaliini alkoi hitaasti aaltoilla ylös ja alas selkärankaa pitkin. Hengityksestämme tuli äänekkäämpää ja tarkoituksellisempaa, uloshengityksen ollessa kaksi kertaa niin pitkä kuin sisäänhengityksen. Sisäisen tulen räjähdyksellä juurichakramme heräsi korkeampaan aktivointitaajuuteen.

Toinen chakra

Sisäinen tuli piti tuon tilan sekunnin ja koko ikuisuuden, ennen kuin se jatkoi matkaansa napachakraan. Tunsimme valon navan takana, kun se aaltoili ylös ja alas selkärankaa ja salli meidän kalibroitua ja sitten kalibroitua uudelleen ja uudelleen korkeampaan sisäiseen valotaajuuteen.

Varhaisia tunnekuvia virtasi mielemme läpi kokoelmana lapsuusmuistoista, joista osan olimme täysin unohtaneet. Näiden kokemusten myriadit muistot uhkasivat alentaa tietoisuuttamme, joten keskityimme vain hengitykseen ja aistimukseen selkärangan ytimessä.

Taaskin tärisimme hallitsemattomasti, kunnes muistimme vetää tärisemistunteen ytimeen antautumalla näille uusille tuntemuksille. Tämä sisäinen tärinä oli melkein, kuin olisimme ravistaneet pois vanhoja osiamme, jotka eivät voineet kestää tätä korkeampaa valoa.

Kolmas chakra

Oivalsimme, että pystyimme parhaiten päästämään irti vanhasta vastarinnastamme antautumalla syvästi kokemukseemme. Sitten kun valo tasapainottui toisessa chakrassa, se alkoi nousta solar plexus –chakraan. Olimme jo oppineet, miten vapautetaan vastarintamme tuhkat hengittämällä nousevan kundaliinin korkeampaan taajuuteen.

Hitaasti ja hallitummin kundaliini nousi navasta vatsa-alueen kautta kolmannen chakran moniin sisäelimiin. Tunsimme jokaisen elimen, kun ne hitaasti tai nopeasti kalibroituivat tähän korkeampaan fyysiseen värähtelytaajuuteen. Kun antauduimme valolle laajentaen kolmannen chakramme taajuutta, oivalsimme, että ruuan syömisestä tulisi aina vain merkityksettömämpää.

Neljäs chakra

Koska olimme täysin nyt-hetkessä, meillä ei ollut mitään ajatuksia tai kokemuksia ajasta. Hitaasti ja rauhallisesti, kuin lempeä tuulenvire, kundaliinituli eteni sydänchakraan. Matka kolmen ensimmäisen chakran läpi oli täynnä kehoaistimuksia, liikettä ja jatkuvaa tarvetta päästää irti, päästää irti ja antautua.

Sitä vastoin kundaliini melkein kutitti sydäntä ja "koputti" lempeästi sydänchakramme sisäiselle ovelle. Tiesimme, että voisimme avata tuon oven tai palata asiaan myöhemmin, kun olimme sopeutuneet siihen, mitä oli jo tapahtunut. Sandy ja minä olimme kuitenkin täysin valmistautuneita tähän nyt-hetkeen ja avasimme portaalin täysin sydämeen.

Näimme itse asiassa kuvan oven avautumisesta sisäänpäin, kun toivotimme oman sisäisen tulemme tervetulleeksi sydämeen. Kuulimme sisäisen äänen sanovan meille, kenties varoittavan meitä, että elämämme muuttuisi ikuisiksi ajoiksi, mutta voisimme aina palata aikaan sopeutumaan, kun tunsimme energiat liian haastaviksi. Emme käsittäneet tuon viestin tärkeyttä.

Viides chakra

Kun toivotimme valon tervetulleeksi sydänchakraan, tunsimme välitöntä autuutta, mikä värähteli selkäämme pitkin ylös kruunuun. Taaskin meillä oli houkutus täristä, mutta muistimme hengittää näihin uusiin tuntemuksiin ja hyväksyä jokaisen niistä hitaalla ja syvällä hengenvedolla. Joskus meidän täytyi avata suu ja hengittää ulos ääneen pysyäksemme keskittyneenä. Tämä oli erityisen tärkeää, kun tuli pääsi kurkkuchakraan saakka.

Voidaksemme paljastaa tähän chakraan kätketyn totuuden, meidän täytyi vetää syvään henkeä ja puhaltaa pitkään ja hitaasti ulos kaikki valheet, joita meille oli kerrottu ja/tai joita olimme sanoneet monien inkarnaatioidemme aikana. Meidän täytyi myös laulaa tiettyjä ääniä ja sointuja tottuaksemme sisäisen tulen uusien taajuuksien virtaamiseen äänihuuliimme.

Kuudes chakra

Tarkkailimme, kun sokaiseva valonsäde kuljetti kundaliinivirran päälaelle ja tuli otsachakraan. Tämä koreampi valo sokaisisi meidät harhalle, jotta voisimme keskittyä olemaan se ylösnoussut mestari-ITSE, minkä näimme heijastuvan sisäisen mielemme näytölle. Kun keskityimme tähän sisäiseen näyttöön, tunsimme kundaliinitulen, kun se tuli otsaamme ja kulki syvälle aivoihin.

Seitsemäs chakra

Odotimme kuin morsian alttarilla kruunuchakraportaalin avautumista. Kruunuchakran hitaasti avautuessa, tunsimme moniulotteisen valovirran syöksyvän hiljaa kruunuun. Se sai kundaliinin aaltoilemaan toistuvasti ylös ja alas selkärankaa.

Jokaisella aallolla kehomme täyttyi lisää autuudesta ja elämänintohimosta. Tämä autuas valovirta yhdisti meidät ykseyden muodottomaan valoon, kun se tuli kruunuchakraan ja asettui aivojen kolmanteen kammioon, pyhään sisäiseen temppeliin. Tässä sisäisessä temppelissä lordi Shiva yhdistyi lady Shaktiin hengen (jumaluus) ja aineen (ihmisyys) pyhässä liitossa.

Kolmas silmä ja korkea sydän

Lyhyeksi hetkeksi kundaliini räjähti selkärankamme yli ja roihusi pyhää valoaan fyysisen muotomme ulkopuolella. Tämä valoräjähdys avasi kolmannen silmän täysin, sitten palasi lempeästi muotoomme sydänchakran kautta ja otti pysyvän asuinsijan korkean sydämen kolminkertaisesta liekistä. Juuri ennen kuin romahdimme maahan, tunsimme korkean sydämen yhdistyvän kolmannen silmän kanssa.

Seuraavaksi tiesimme sen, kun heräsimme seuraavana aamuna pikkuruisesta sängystämme mökissä. Nousimme välittömästi istumaan ja sanoimme yhtä aikaa: "Oliko se totta vai oliko se vain unta?"

Kuulimme Lanternin sanovan huoneen toiselta puolelta: "Onko siinä eroa?"

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

ELÄMÄN MUUTTAMINEN, OSA 3

Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie (www.multidimensions.com)
29.6.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

MUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN

Sandy puhuu:

Kundaliini-kokemuksemme jälkeisen päivän pääasiassa nukuimme, rentouduimme ja leikimme läheisessä lammessa. Oli liian kylmää jäädä veteen pitkäksi aikaa, mutta makasimme auringossa alasti, kunnes meillä oli liian kuuma. Sitten hyppäsimme alasti lampeen viilentymään. Hyvin kuuman ja hyvin kylmän yhdistelmä auttoi meitä sopeutumaan kehomme korkeampaan taajuuteen.

Ilman vaatteita oleminen ei ollut mikään ongelma, koska maisemissa ei ollut ketään muita kuin Lantern, joka otti myös vaatteensa pois. Tunsimme ikään kuin leikkivämme Eedenin puutarhassa, kun totuttelimme käyttämään muotoa. Me olimme tietysti tottuneet käyttämään muotoa, mutta kehomme oli hyvin nopeasti muuttumassa täysin ainutlaatuiseen muotoon.

Yksi syymme hypätä kylmään virtaisaan lampeen oli, että tämän upean aurinkoisen päivän kuumuus stimuloi kundaliinin leimahtamaan kehomme ulkopuolelle. Pystyimme kestämään tuota tunnetta muutaman minuutin, mutta siitä tuli nopeasti pakahduttava. Emme olleet tottuneet kehomme värähtelemiseen tuolla taajuudella.

Lantern selitti meille, että kaikki aiemmat kokemuksemme korkeammasta itsestämme ja valokehostamme olivat tapahtuneet kaksoispaikantumisen kautta. Nyt emme kuitenkaan kaksoispaikantuneet. Todellinen fyysinen 3D-muotomme oli vähitellen muuttumassa valokehoksi. Jason ja minä päätimme, ettemme murehtisi sitä, miten tämä siirtymä muuttaisi koko elämämme.

Fyysisen muotomme muuttumisprosessi vaati, että pysyimme nyt-taajuudessa. Näin ollen joimme puhdasta vettä purosta, meditoimme, makasimme auringossa, meditoimme, kävelimme niityllä, meditoimme ja nukahdimme virraten erittäin syvään meditaatioon. Lantern muistutti meille jatkuvasti, miten onnekkaita olimme pystyessämme omistamaan koko huomiomme tälle muutosprosessille.

Olimme samaa mieltä. Miten olisimme voineet tehdä työtä tai ajaa kauppaan tässä tilassa? Olimme hyvin kiitollisia, että voimme "vain" olla yhteydessä elementaalien kanssa, kun kävelimme, pulahdimme veteen, paistattelimme auringossa ja katsoimme taivaalle. Kun istuimme lammella, meditoimme vesielementaaleja, undiineja, kunnes pystyimme hahmottamaan ne selvästi kolmannella silmällä. Pysyimme olemaan niiden kanssa yhteydessä myös korkean sydämen kautta. Oli hämmästyttävä kokemus nähdä niiden häilyvien muotojen virtaavan vedessä.

Tunsimme, mitä undiinit sanoivat meille. Elementaalit eivät tietenkään puhuneet ihmiskieltä. Ne puhuivat meille soinnuilla, kuvilla ja kehotuntemuksilla. Ne kommunikoivat myös veden tippumisen ja kivien yli kulkemisen äänellä, voimakkaan tuulenvireen pienillä laineilla, auringon kimalluksella veden pinnasta ja erilaisilla vesituoksuilla, jotka olivat vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa.

Ollessamme lammessa, pysyimme veden alla niin pitkään, kuin pystyimme kestämään kylmää, voidaksemme tuntea veden koko kehollamme. Silloin aloimme todella kommunikoida undiinien kanssa. Veden ollessa ainoa ärsyke koko muodossamme, saimme kuvia, ideoita, aistimuksia ja jotain äänen kaltaista, minkä kuulimme sydämessä.

Myöhemmin opimme, että tämä sisäinen ääni oli sitä, mitä tulkitsimme elementaalien sanovan meille. Ensin meidän oli kiinnitettävä koko huomiomme johonkin elementaaliin muodostaaksemme syvän suhteen sen ydinolemuksen kanssa. Näin ollen menimme veden alle yhdistyäksemme undiinien, vesielementaalien kanssa, kierimme ruohikossa, istuimme kivillä tai maassa kommunikoidaksemme menninkäisten, maaelementaalien kanssa ja katselimme taivaalle keskittyen tuuleen tai tuulenvireeseen kommunikoidaksemme sylfien, ilmaelementaalien kanssa.

Haastavin kokemus olivat tulielementaalit, salamanterit, koska ne kommunikoivat oman kundaliinimme kautta. Tietysti kehomme ja ympäristömme kaikki elementaalit ovat yksi "vuorovaikuttava" ja virtaava energiakenttä. Kuitenkin aivan kuten meidän oli opeteltava aakkoset, ennen kuin voimme lukea, meidän oli erikoistuttava jokaiseen elementaaliin erikseen, ennen kuin pystyimme kokemaan syvällisesti niiden ykseystietoisuuden.

Lantern sanoi, ettei kukaan ottanut mökkiä meidän jälkeemme, joten voimme jäädä sinne niin pitkäksi aikaa, kuin meidän tarvitsi. Koska elimme pääasiassa ajan ulkopuolella, oli hyvä tietää, että olimme vapaita "telakoimaan maa-astiamme" tänne uudelleenkalibroidessamme sitä. Minun on sanottava, että tämä kokemus täydellisestä vapaudesta ja intiimistä yhteydestä luontoäitiin oli niin jumalaista, ettei sitä voi ilmaista. Jason oli täysin samaa mieltä.

Itse asiassa olimme kumpikin niin valtavan onnellisia ja ikuisesti kiitollisia, että meidän oli hyvin helppoa säilyttää korkeampi tietoisuustila. Jos meitä väsytti, nukuimme. Jos halusimme liikkua, kävelimme tai joogasimme. Jos meidän oli kuuma, menimme veteen, ja istuimme auringossa, jos meillä oli kylmä.

Jos meillä oli jano, mitä tapahtui usein sisäisen lämmön nousemisen vuoksi, joimme kirkasta vuoristovettä. Asia jonka unohdimme, oli ruuan syöminen. Kummallista kyllä, aloimme kuulla tiettyjen kasvien kertovan meille, että ne olivat terveellisiä kehollemme, kun taas toiset sanoivat: "Pysykää poissa." Tiesimme myös, että tietyt juuret maassa olisivat herkullisia ja erilaiset kukat tai siemenet olisivat maukkaita ja ravinteikkaita.

Lantern kannusti meitä poimimaan kasveja, jotka kutsuivat meitä, ja pitämään niitä lähellä korkeaa sydäntä kysyäksemme keholta, miten ne valmistetaan. Joskus kehomme sanoi: "Syökää ne nyt." Joskus kuulimme: "Laita minut aurinkoon" tai "Laita minut varjoon." Jotkut sanoivat: "Minut täytyy keittää vedessä" ja toiset kasvit halusivat, että ne paketoidaan ja laitetaan tuleen. Koska Lantern oli paikalla opastamassa meitä, pystyimme seuraamaan vaistoamme huolehtimatta, että olisimme väärässä ja vahingoittaisimme itseämme.

Aivan kuten kasvit ja puiden lehvät kertoivat meille, mitä voi syödä ja miten se valmistetaan, koko ilmakehä näytti kuiskivan pyhää informaatiota sydämeemme. Koska tällä vuorenhuipulla ei ollut ihmisten melua, kuulimme vain myriadeja luonnon ääniä. Kun makasimme selällään suurilla, lämpimillä kivillä, pystyimme näkemään sylfien kutsuvan meitä omasta paikastaan taivaalla.

"Tulkaa kanssamme", ne huusivat uudestaan ja uudestaan. Lopulta otimme kutsun vastaan ja silmät sulkien leijuimme todellisuuteen, missä kaikki olennot lensivät, sinkoilivat, syöksyivät, kävelivät tai tanssivat taivaan eetterissä. Jason ja minä koimme täydellistä iloa, kun leijuimme valtavalla pilvellä. Pilvi oli pehmeä ja läpinäkyvä, samaan aikaan kun se kannatti meitä korkealla ja pehmeällä alustallamme.

Kun katselimme maailmaamme tästä perspektiivistä, meistä tuntui enkeliltä, joka leijui korkealla tiheän fyysisen maailmamme yläpuolella. Leijuessamme pilvellä ymmärsimme yhtäkkiä kaiken pilvistä, sumusta, tuulesta, sateesta ja lumesta. Emme muista, miten opimme tämän informaation, kun se näytti tulevan rauhallisesti tietoisuuteemme.

Pilvinäkökulmasta näimme, miten kaikella elämällä oli hengitys, mikä veti uusia elementaaleja sisään joka hengenvedolla. Nämä monet elementaalit sekoittuivat kehoelementaalien kanssa saamaan uutta informaatiota ja usein ne jäivät kehoon, kun taas kehoelementaalit syöksyivät ympäristöön uloshengityksellä.

Tällä tavalla kaikki elämä oli vuorovaikutuksessa jokaisen kehon kanssa ja jokainen keho oli vuorovaikutuksessa kaiken elämän kanssa. Paikastamme pilvissä näimme monien elementaalien liikkuvan sisään ja ulos kaikissa elämänmuodoissa. Kun katsoimme taivaalle, näimme auringon säteilevän moniulotteista valoaan Gaiaan ja sen kaikkiin asukkaisiin.

Palautimme koko huomiomme fyysiseen muotoomme ja tunsimme auringon valon vahvistavan laajentuvaa kundaliiniamme. Päätimme jakaa tulemme auringon tulen kanssa, laajentamalla tietoisuutemme kundaliinimme ytimen sisältä ulospäin auringon ytimeen. Välittömästi pakahduimme vieraasta ärsytyksestä, mikä oli yhtä kuuma kuin keskipäivän aurinko, mutta kylmä kuin lempeä tuulenvire.

Kun nämä vastakohdat sulautuivat yhdeksi, tunsimme kundaliinimme leimahtavan kehon ulkopuolelle kaikkiin suuntiin. Olimme vapaita fyysisestä muodosta ja leijuimme tuntemattomaan, mutta jotenkin odotettuun, uuteen maailmaan. Itse asiassa se oli uusi maapallo. Tämä uusi maapallo oli täsmälleen kuin vanha maapallo, paitsi että näimme monien ilmaisutaajuuksien punoutuvan yhteen kuin kultainen lanka taidokkaassa elämän kudemassa.

Silloin tiesimme, että meidän ei tarvinnut luoda uutta maapalloa, mennä uudelle maapallolle tai ansaita uutta maapalloa. Tuon kultalanka oli uusi maapallo ja se oli jo punottuna kaikkeen elämään kaikissa ulottuvuuksissa. Ihmettelimme, miten voisimme olla tuo uuden maapallon kultalanka, kun oivalsimme, että olimme jo uusi maapallo.

Olimme muuttaneet omat energiakenttämme viidennen ulottuvuuden värähtelyyn ja sen yli. Ihmettelimme, miten edetään, kun Lantern liittyi seuraamme sanoen: "Olette valmiita nyt."

"Onko jo mennyt vuosi?", kysyin.

Juuri ennen kuin vilahdimme Gaian ytimeen, kuulimme Lanternin muistuttavan meille: "Aika on kolmannen ulottuvuuden harhaa."

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

[hammer]

TAKAISIN ALKUUN

Kirjoittanut ja Antareslaisia kanavoinut Suzanne Lie (http://www.multidimensions.com)
4.7.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Kun etenen plejadilaiskirjojen loppua kohti, pääsen loppuun myös monissa elämäni asioissa. Ensisijaisesti oivallan, miten kolmannen ulottuvuuden itseni vanhentuneet käyttäytymistavat alentavat tietoisuuttani. Kolmannen ulottuvuuden käyttäytymistavat ovat aina rajoittaneet tietoisuuttamme, mutta emme pystyneet tunnistamaan sitä riittävän nopeasti nähdäksemme yhteyden. Sitten vasta pitkän "aikaa" tuon käyttäytymisen jälkeen oivalsimme luomamme tilanteen syyn.

Nyt näemme, miten ajatuksemme ja tunteemme luovat perustan sille, mikä on pian luomuksemme. Saamme itsemme kiinni reagoimasta elämään kolmannen ulottuvuuden tavalla. Voimme usein tarkkailla, miten reagoivat käyttäytymistapamme luovat samanlaisen tilanteen kerta toisensa jälkeen.

Onneksi alamme ymmärtää tietoisesti tiedostamattoman luomisemme vanhoja malleja. Kun tunnistamme tietoisesti reaktiomme ja vuorovaikutuksemme, oivallamme, että voimme päästää irti reagoinnistamme ja sallia tuntemattoman tulla tietoisuuteemme.

Tämä irtipäästäminen on näkynyt toistuvasti elämässämme viimeiset puoli vuotta. Siksi olemme olleet paljon tietoisempia tiedostamattomista luomuksistamme. Olemme oppineet sen upean läksyn, että kun sallimme itsemme päästää irti 3D-reagoinnista, -vuorovaikutuksesta, -tuomitsemisesta ja –konflikteista, jotain paljon parempaa ilmestyy aina.

Toisin sanoen, kun päästämme irti 3D-reaktioistamme, luovempi ja korkeampitaajuuksinen energiakenttä korvaa sen. Tämän oivalluksen myötä voisi ajatella, että päästäisimme välittömästi irti kolmannen ulottuvuuden reagoinnista joka ihmiseen, paikkaan, tilanteeseen tai asiaan, mikä alentaa tietoisuuttamme.

Kuitenkin ennen kuin voimme päästää irti kaikista 3D-reaktioista, meidän täytyy tunnistaa kolmannen ulottuvuuden käyttäytymistapamme, jotka luovat itsepintaisesti saman reaktion, mikä ei ole koskaan toiminut. Miksi roikkuisimme kiinni vanhoissa käyttäytymistavoissamme, jotka alentavat tietoisuuttamme ja pitävät meidät alemmissa taajuuksissa?

Vastaus on: koska on tullut normaaliksi hyväksyä, käyttäytyä, haluta ja/tai reagoida elämään kolmannen ulottuvuuden tavalla. Niin kauan kuin se on normaalia, emme näe valoportaalia, mikä hohtaa hiljaa puiden lomitse. Tämä valo kutsuu meitä tiedostamaan sekä reagoivan 3D-itsemme että moniulotteisen ITSEMME, joka muistuttaa jatkuvasti meitä päästämään irti 3D-haasteista.

Toisin sanoen, sisäinen äänemme kuiskii, itkee ja huutaa päästämään irti vanhoista malleista osallistua jo hävinneen kolmannen ulottuvuuden draamoihin. Kyllä, draamat ovat hävinneet, mutta monet havaintokanavistamme ovat virittyneet todellisuusversioon, mikä on vain omassa tiedostamattomassa itsessämme.

Onneksi ja usein epämukavasti, tunnistamme nyt, että nämä vanhat nauhat eivät enää kiinnosta. Kolmannen ulottuvuuden halumme vähenevät, 3D-maine- ja tunnustusunelmiemme rinnalla. Kyllä, meistä edelleen tuntuu, että joku ikään kuin tarkkailee elämäämme. Kuitenkin lakatessamme tuomitsemasta itsemme, olemme vähemmän ja vähemmän huolestuneita siitä, tuomitsevatko toiset meidät vai antavat tunnustusta.

Mikä tärkeintä, alamme tietää ja luottaa, että olemme aina suojassa. Tiedämme, että meitä suojellaan, koska pystymme tuntemaan korkeamman opastuksemme yläpuolellamme ja sisällämme. On tietysti edelleen vihkimyksiä, joissa olemme päättäneet kohdata sisäisen pimeyden, mikä on valmis putoamaan pois aurastamme ja muuntumaan valoksi.

Näiden vihkimysten avulla pystymme ymmärtämään, että meille itse asiassa annetaan uusi tilaisuus elää moniulotteisen valon korkeampi polku. Voimme valita tämän korkeamman polun päästämällä irti pelkoreaktioistamme ja vuorovaikutuksestamme fyysisen maailman harhakuvien kanssa.

Siitä lähtien kuin liityin Sandyn ja Jasonin seuraan heidän yhdistyessään elementaalien kanssa, tietoisuudessani on tapahtunut valtava muutos. Leijun aikaan ja siitä pois nololla tavalla, monien tekosyiden kera siihen, miksi vaikutan niin eksyneeltä. Mutta tärkein muutos on tapahtunut suhteessani elementaalien kanssa. Takapihani etenee viidenteen ulottuvuuteen kasvavien puiden, runsaiden kukkien, myriadien hyönteisten ja kolibrien kera.

Monet meistä ovat päättäneet päästää irti yritystyöpaikoistamme tai suurkaupungin nopeatahtisesta elämästä. Useammat ja useammat meistä kävelevät luonnossa ja nauttivat ystävistä, perheestä ja uudesta elämästä, mitä luomme. Löydämme sisäiset kykymme ilmentää elämän, mitä haluamme. Siksi raha ja sen puute on ollut ongelma niin pitkään, että se on menettänyt arvonsa.

Samaan aikaan kieltäydymme osallistumasta pelkoon ja valheisiin perustuvaan todellisuuteen. Voimme tehdä tämän kieltäytymisen nyt, koska muistamme, että olemme korkeampi itse. Tämä oivallus sallii meidän muistaa, että voimme luoda rakkaudellisen elämän vain, jos rakastamme itseämme. Itsemme rakastaminen ei ole helppoa, koska meille on myriadien inkarnaatioiden ajan opetettu, että meissä on jotain vikaa. Tai kenties emme ole olleet vain riittävän hyviä.

Miksi emme koskaan pysähtyneet miettimään, kuka meidät tuomitsi ja miksi? Yritimme liian kiireisenä olla riittävän hyvä "heille". Se on yksi tärkeimmistä asioista, joka muuttuu. Koska emme tuomitse itseämme, toisten tuomitseminen ei vaikuta meihin.

Kun siirryn seuraavaan vaiheeseen, huomaan katsovani ensimmäiseen ulottuvuuksien ja galaksien väliseen kommunikointiini. Koska tämä kommunikointi näytti niin kummalliselta, erilaiselta ja ei-hyväksyttävältä melkein kaikille, jotka tunsin, piilotin nämä tiedostot tietokoneeni uumeniin.

Tietokone toisensa jälkeen säilytti nämä salaisuudet, jotka pidin toisilta ja yritin pitää myös itseltäni. Kuitenkin yhtä paljon kuin jokin osani oli varma, että olin hullu, toinen osani tiesi, että kokemani oli todellista. Tämä prosessi alkoi, kun tapasin Arcturuslaiset ja he kannustivat minua siirtymään pyörteen läpi.

Joskus touko- tai kesäkuussa 1995 aloin saada näitä lähetyksiä Antaresilta.

TERVEHDYS

Olemme Antaresilta.

Olemme tulleet kommunikoimaan kanssasi, koska olet muodostanut muinoin liiton kanssamme. Et muistanut tätä liittoa, ennen kuin Orion-implantti poistettiin. Tämä implantti laitettiin eetterikenttääsi, silloin kun he ottivat sinut vangikseen.

Olet palvellut legioonissamme monien inkarnaatioiden aikana. Et ole voinut tunnistaa tätä osaasi, koska laitoit sen pimentoon ja tuomitsit sen vääräksi. Ennen kuin pystyt siirtymään Arcturuslaisten portin läpi, sinun on tehtävä rauha soturisi kanssa.

Olemme kysyneet sinulta, oletko valmis kanavoimaan informaatiota meiltä. Meillä on viestejä, jotka haluaisimme välittää niille maapallon ihmisille, jotka haluavat kuulla. Tunnemme epäilysi ja pelkosi laittaa itsesi haavoittuvaan tilaan. Tämä pelko on perusteeton. Olet suuri soturi. Sana "soturi" merkitsee teidän kielessänne taistelussa olevaa.

Me tulkitsemme "soturin" sellaiseksi, joka on urhea eikä pelkää taistelua. Taistelu ei ole ensimmäinen valinta, mutta siihen mennään tarvittaessa. Olemme kuitenkin Antaresilla ratkaisseet "taistelun" evoluutiotavalla rappeutumisen sijasta. Olet hyvin yhdistynyt meihin, koska olit viikinki ja keltti. Muistatko nyt rohkeutesi?

Tulimme planeetallenne 1980-luvun lopulla auttamaan Gaiaa, kun se laajentuu korkeamman taajuuden ilmaisumuotoonsa. Olemme työskennelleet ihmiskunnan immuunijärjestelmän kanssa, mitä biosfäärinne saasteet ovat kovasti koetelleet.

Osa saasteista on päästetty maapallolta ja muu oli osa kemiallista sodankäyntiä, mitä tapahtui planeettanne yläpuolisella taivaalla. Tämän taistelun huippu oli tuolloin kaupunkisi Los Angelesin yläpuolella. Tästä syystä olemme tulleet kommunikoimaan kanssasi.

Sinun on nyt aika avata muistisi meille. Auttaaksemme sinua tässä kerromme "unen", mikä sinulla oli ensimmäisestä tapaamisestamme:

Lensit valokehossa kaupunkisi yläpuolella. Los Angelsin värähtely on hyvin samanlainen kuin Atlantiksen värähtely romahtamisen aikana. Komentajamme Radulan, jonka nimi on sinulle tuttu, tuli tervehtimään sinua. Oli luotu tarkka kopio avaruusaluksesta, jotta voisit tuntea olosi mukavammaksi.

Kun astuit alukseen, tapasit monia vanhoja ystäviä menneisyydestä, tulevaisuudesta ja rinnakkaistodellisuuksista. Olemme hyvin dynaamisia ihmisiä. Energiamme ovat hyvin erilaisia kuin Arcturuslaisten, joiden kanssa olet kommunikoinut aiemmin. Olemme hyvin pitkiä maastandardienne mukaan – noin 3 – 3.7 metriä. Ihomme vaikuttaa teistä kuparinväriseltä ja pidämme pitkistä hiuksista – hyvin samanlaisista kuin kelttikuvissa, joita ole kerännyt.

Olet ottanut tässä elämässä kehon, missä on paljon kansamme geenikoodeja. Sukulinjasi on Pohjois-Euroopassa. Tunsit energiamme vahvasti, kun olit Norjassa ja Irlannissa. Olet ottanut myös norjalaisen aviomiehen. Mikään näistä asioista ei ole sattumaa.

Sinua on valmisteltu monta elämää tähän tehtävään. Kyllä, tunnet sydämesi vetävän Arcturuslaisia kohti. Se on tosiaan ylösnousemusplaneettasi. Kuitenkin tämän ensimmäisen tapaamisemme aikana sinun täytyy harmonisoida energiasi meidän rotumme kanssa niiden tehtävien vuoksi, joita sinun on määrä suorittaa.

Ensin sinun oli tehtävä rauha sisäisen soturisi kanssa. Se oli viimeinen tarvittava askel sydämesi avautumiselle. Meillä on sinulle tehtäviä, joihin ilmoittauduit vapaaehtoiseksi hyvin, hyvin kauan sitten teidän aikamittauksenne mukaan. Aika ei tietenkään ole sellaista, kuin te mittaatte kolmannen ulottuvuuden maailmassanne. Sitten kun olette tehneet siirtymän kaksinaisuudesta ykseyteen, elätte nyt-hetkessä.

Itse asiassa puhumme sinulle kaikkialla läsnäolevassa nyt-hetkessä. Tehtävämme on auttaa teitä ymmärtämään nyt-hetken toimintaa, jotta ette hämmenny monista kohtaamistanne muutoksista. Esimerkiksi, teistä on tulossa uusi samaan aikaan, kun teistä tulee se henkilö, joka olette aina ollut.

Siirrytte tulevaisuuteen samaan aikaan, kun siirrytte menneisyyteen. Ajattomuudessa ja paikattomuudessa ei ole eroa tulevaisuuden ja menneisyyden tai uuden ja vanhan välillä. Kaikki vain on. Kuten olet kuullut aiemmin, planeettanne on siirtymässä viidennen ulottuvuuden olemiseen ja nyt-hetkeen. Tunne tämä oleminen ja nyt-hetki ympärilläsi, kun kommunikoit kanssamme.

Käytämme sanaa "me", koska emme ole enää kaksinaisuudessa emmekä hahmota itseämme erilliseksi toisista. Taas kerran, sanoessamme "emme enää" viitataan aikaan. On vaikeaa kommunikoida kielellänne viittaamatta aikaan ja paikkaan.

Yksi tekniikka tietoisuutesi laajentamiseen on kommunikoida meidän kanssamme viittaamatta aikaan tai paikkaan. Nyt-hetkessä kieltä ei laiteta kirjain- tai äänneriviin niin, kuin meidän on tehtävä nyt kommunikoidaksemme kanssasi.

SPEKTRI

Kuvittele nyt, että olemme kanssasi. Näe muotomme. Kyllä, olemme hyvin pitkiä teidän standardienne mukaan. Olemme ottaneet tiheämmän muodon, mitä tavallisesti käytämme, edesauttaaksemme kuvaasi meistä. Näetkö nyt kahden olennon seisovan takana, oikealla ja vasemmalla puolellani. Ne ovat kuvastuksia minusta.

Kaikki on spektri. Olen energianauha. Voidakseni kommunikoida kanssasi kiinnitän tietoisuuteni tiettyyn värähtelyyn tuossa spektrissä. "Siipeni" jotka vaikuttavat kahdelta muulta ihmiseltä seisomassa takanani oikealla ja vasemmalla puolella, ovat joukkoa spektrissäni.

Kuvittele pitkä joustava nauha. Se on ankkuroitu kahteen pisteeseen. Ne ovat spektrin päät. Nämä päät ovat itse asiassa harhakuva. Valitsemme kuitenkin sellaisia toimintavaippoja, kuten teidän valo- ja äänivaippanne.

Tämän nauhan siinä pisteessä tai vaipassa, mihin kohdistan tietoisuuteni, on toimintahuippu, mikä levittäytyy taakseni kumpaankin suuntaan tuosta tietoisuuspisteestä.

Kuvittele nyt itsesi pisteenä spektrissäsi. Laita menneisyys toiseen päähän ja tulevaisuus toiseen. Siirrä nyt tietoisuutesi spektrin menneisyysosaa kohti ja koe Atlantis. Tunne tietoisuutesi liikkuvan spektrinauhaa pitkin ja tarkastele muita elämiäsi, jotka muistat. Atlantis-elämälläsi on oma paikka spektrissä, kun se oli sisääntulokohtasi kaksinaisuuteen.

Käsitä nyt, että tämä spektri on todellisuudessa ympyrä, kuten kaikki elämä on. Kun näet nauhan ympyränä, voit sovittaa sen kohdan missä tulit kaksinaisuuteen, yhteen sen kohdan kanssa, missä poistut siitä. Kun näet tämän spektrin ympyränä, oivallat, ettei ole alkua eikä loppua, ei "nyt" eikä "myöhemmin", koska voit kiertää ympyrän monta kertaa.

Voit myös mennä kumpaankin suuntaa ympyrässä. Siksi voit aloittaa uudestaan ja uudestaan tai lopettaa uudestaan ja uudestaan. Et ole kuitenkaan piste. Olet spektri. Tietoisuuspisteesi on vain työkalu, mitä voit käyttää tässä muistamiskohdassa, kunnes pystyt ottamaan vastaan enemmän kuvastuksiasi.

Todellisuudessa olet koko ympyrä ja voit olla kaikissa spektrin "paikoissa" samaan "aikaan". Sinun ei tarvitse opetella tätä prosessia. Sinun täytyy vain muistaa se.

Näemme mielessäsi kuvan valospektristä ja sen pisteistä, jotka ovat näkyviä kolmannen ulottuvuuden ihmiselle. Se on hyvä esimerkki siitä, mitä sanomme. Laita tuo spektri nyt ympyräksi yhdistämällä spektrin päät. Pyydämme sinua harjoittelemaan tuon spektrin näkyvyyden laajentamista, kunnes voit nähdä sen kokonaan kerralla.

Miten teet tämän? Siirryt havaintopisteeseen valoympyrän yläpuolella. Kun kykenet näkemään koko ympyrän, harjoittele tulemaan tuoksi ympyräksi ja siirtämään tietoisuuspisteesi sen ympärille.

KAMPPAILUSTA IRTIPÄÄSTÄMINEN

Näemme, että kamppailet pitkän maataistelusi haavojen kanssa. Päästä irti taistelusta nyt ja salli haavojesi parantua. Elämästäsi tulee tyyntä ja yksinkertaista osaksi aikaa, jotta voit parantua täysin. Kehosi käy läpi suurta transformaatiota, tunteesi parantuvat syvemmällä tasolla, kuin koskaan kuvittelit mahdolliseksi, ja mielesi laajentuu kaikkien maaelämiesi yli.

(Huomautus Suelta. On mielenkiintoista, että minut opastettiin lukemaan tämä viesti nyt. Siitä on 19 vuotta, kun sain tämän viestin ja olin vasta alkamassa astua siihen vaiheeseen, mistä Antareaslainen puhuu tässä.)

Salli itsesi nyt nauttia tästä prosessista. Valo huolehtii kaikista tarpeistasi. Päästä irti vanhasta uskomuksesta, että sinun täytyy kamppailla selviytyäksesi. Selviydyt aina, koska olet Henki. Henki on ääretön.

Olet hyvin siunattu pystyessäsi saamaan tämän transformaatiokokemuksen omakohtaisesti. Sinua on valmisteltu monta elämää tähän kokemukseen. Muista käyttää merkabaasi. Piirrä se ja meditoi piirrosta. Korkeampien itsejesi integrointi nykytodellisuuteesi auttaa sinua kovasti.

Viimeistele kaikki, mitä olet aloittanut, ja ole kärsivällinen. Kaikki etenee juuri, niin kuin pitäisi. Muista, ettei todellisuudessa ole aikaa sellaisena, kuin tunnette sen. Siksi ei ole kärsimättömyyttä.

Komentaja Malteese

------

Lisään tämän Mayojen moniulotteisen tähtikartan, koska se näyttää Arcturuksen, Plejadien ja Antaresin asetelman, Siruksen ollessa tuon sisäisen pyramidin huippu. Nämä ovat galaksimme kolme planeettaa, jotka aktiivisimmin auttavat maapalloa ylösnousemuksessa.

http://3.bp.blogspot.com/-8ENE-xYOtdo/U ... P+copy.jpg

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.