Elonaalto

Kirjoittaja **hammer** » 03.12.2014 16:39

JOULUKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
1.12.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Osamme esittäminen planeetan hyväksi

Vuoden viimeistä kuukautta hallitsee toiseksi viimeinen tarkka Uranuksen ja Pluton neliö kuun puolivälissä (14./15.12.). Sen myötä astumme grade finaleen tässä voimakkaassa asetelmassa, mikä on ollut kanssamme vuodesta 2012 saakka ja mikä alkaa lopultakin häipyä ensi vuonna huhtikuun saapuessa. Tämän ajan nopeutuva voima ei ole jättänyt koskettamatta ketään. Monien ihmisten elämä muistuttaa enää vähän sitä, miltä se näytti, ennen kuin nämä kaksi raskaansarjan planeettaa aloitti alkemisen tanssinsa. Mikään ja kukaan ei ole ollut suojassa siltä tuhoavan luovalta armolta, minkä kosmos on loihtinut muutaman viime vuoden ajaksi. Hyvin monilla on ollut haasteena päästää irti, luottaa ja ottaa avosylin vastaan syntyneet muutokset riippumatta siitä, miten järkyttäviltä ne ovat tuntuneet. Katsoa pimeyteen – itsen, toisten ja elämän – ja tunnistaa, että siinä lepäävät syvin viisaus ja kestävimmät totuudet.

Kuluneessa vuodessa on ollut kyse henkilökohtaisen ja kollektiivisen varjon tunnustamisesta, jotta voidaan käsittää, ettei se ole jokin kamala maailma pelättäväksi, torjuttavaksi ja kiellettäväksi, vaan pelkästään toinen osamme vastaanotettavaksi, hyväksyttäväksi ja näin tuotavaksi siihen ehjään kokonaisuuteen, mikä olemme. Tämä vuosi on vaatinut syvintä aitoutta, mihin pystyimme, ja sitten vielä vähän! Se on ollut yhtä lailla julma ja kaunis, tuhoava ja luova samanaikaisesti. Siteeratakseni Joni Eareckson-Tadaa hänen viitatessaan pyörätuoliin, mikä symboloi hänen neliraajahalvaantumistaan 17-vuotiaana, "tämä vuosi on ollut siunaava ruhje ja kamala armo". Ja tämä tuleva kuukausi mikä saattaa sen päätökseen, muistuttaa meille, että vaikkei matka ei-mihinkään lopu koskaan, jotkin haastavimmista ajoista ovat nyt takanamme

Tietysti – kuten hyvin monissa asioissa – asenne on viimeinen tuomari siinä, mistä löydämme itsemme tässä kohtaa. Mitä avoimempi olemme onnistuneet olemaan viimeisten kahden ja puolen vuoden järkytyksille, yllätyksille, mullistuksille ja uudelleenlinjauksille, sitä enemmän voimme alkaa tuntea paineen helpottuvan vähitellen ja energian kevenevän, kun vuosi tulee loppuun. Jos kuitenkin olemme jatkaneet elämämme kosmisen uudelleenjärjestämisen vastustamista ja vastaan taistelemista, huomaamme ehkä olevamme lopen uupunut ja loppuun kulunut ja ihmettelemme, mihin ihmeeseen menemme tästä.

Ei ole kuitenkaan ihme, että valitsemme vastarinnan, silloin kun elämämme kudelma hajoaa kaikkialla ympärillämme. Se näyttää loogiselta. Meidän on taisteltava sen puolesta, millä on merkitystä, ja olla antautumatta voimille, mitkä näyttävät aikovan kuolemaamme. Mutta niin loogiselta kuin se saattaa tuntua ja niin negatiiviselta kuin se ehkä näyttää, meillä on vielä aikaa ottaa avosylin vastaan muutos ja olla taistelematta sitä vastaan, ottaa oma osamme siinä ja olla painimatta lakkaamatta saadaksemme sen loppumaan. Jos voimme tehdä tämän, voimme edelleen vetää voimakkaita transformaatiovoimia elämäämme ja kokea suoraan, että se mikä tuntui kuolemalta, on itse asiassa orastava alku uudelle eloisammalle ja yhdistyneemmälle elämälle, kuin meillä on koskaan ollut.

Tämä kuukausi alkaa tilaisuudella pitää huolta toisistamme ja tunnistaa yhteisen ihmisyytemme haavoittuvuus. Meillä kaikilla on ollut omat henkilökohtaiset taistelumme – omat pelkomme, ahdistuksemme, häpeämme ja surumme. Kukaan ei ole immuuni näille perustavanlaatuisille ihmismaailman haasteille, vaikka joillekin voi olla aivan liian helppoa olettaa, että oma osa on kovempi kuin jonkun toisen. Koko joulukuun ensimmäisen viikon meitä kannustetaan siirtämään sivuun tällaiset näkemykset ja tekemään voitavamme auttaaksemme toisia selviytymään omista vaikeuksistaan ja unohtamaan omat vaikeutemme joksikin aikaa. Mitä enemmän on ihmisiä, jotka voivat sitoutua tekemään tämän, sitä enemmän meidän kaikkien käytettävissä on välittämistä ja myötätuntoa.

Vaikka voi olla suhteellisen helppoa hoitaa toisen tunnehaavoja, kun hän on huolestunut ja etsii tukea, se voi olla paljon vaikeampaa, kun nuo haavat ilmaistaan vihana, aggressiivisuutena tai puolustautumisena. Kun joulukuu pääsee vauhtiin, kannattaa muistaa, että voimme kohdata juuri sellaista käyttäytymistä. Sen tunnistaminen tuskan, pelon, itsearvostuksen puutteen tai halvauttavan epäilyn ilmaisemiseksi, voi auttaa meitä reagoimaan tavoilla, jotka pahentamisen sijasta rauhoittavat konstikasta tilannetta. Ihmispsyyke on uskomattoman monimutkainen ja olemme harvoin niin hiljainen, mitä näytämme olevan! Tämän pitäminen mielessä nyt auttaa meitä pitämään sydämen ja mielen avoimena kohdatessamme jonkun, joka voisi muuten saada meidät sulkemaan ne ja menemään eteenpäin nopeasti.

Mars siirtyy Kauriista Vesimieheen 4.12., mikä elävöittää tympääntynyttä mieltämme ja kannustaa meitä ajattelemaan uusia ajatuksia niiden samojen vanhojen ja väsyneiden ajatusten vatvomisen sijasta, jotka ovat aiemmin merkinneet tiensä harmaiden aivosolujemme läpi. Kyky ajatella eri tavalla on nyt valtava bonus, erityisesti Kaksosten täydenkuun 6.12. korostaessa mielen vanhoja tapoja, joista täytyy päästää irti. On houkuttelevaa ajatella tapoja käyttäytymisenä, mutta suurin osa käyttäytymisestä syntyy jonkinlaisesta ajatusprosessista ja siellä meidän täytyy toteuttaa muutos, ennen kuin voimme todella päästää irti meitä pidättelevistä käyttäytymistavoista.

Tämä täysikuu mikä muodostaa T-ristin Kheironin kanssa – sekä haavoittuneisuuden että parantumisen planeetta – yllyttää meitä arvioimaan rehellisesti, miten tuemme omaa kärsimystämme sallimalla mielen karata kanssamme vanhoja ja tuttuja polkuja pitkin, jotka eivät palvele meitä pitkällä tähtäyksellä. Se voi olla mitä tahansa, menneisyyden vatvomisesta tulevaisuuden levottomaan odotukseen ja negatiiviseen itsekseen puhumiseen. Mitä tahansa mielemme hyödyttömät tavat ovat, tämä on upeaa aikaa nähdä ne sinä, mitä ne ovat, ja päättää antaa niiden hävitä pois, herättämättä niitä jatkuvasti uudelleen. Tämän tekeminen vaatii kurinalaisuutta ja sitoutumista, mutta kun teemme sen, olemme hyvin iloinen ponnistuksestamme. Vapaus valita oma mielentilamme on tämän ponnistuksen palkkio ja jos voimme kehittää tällaisen uuden tavan valmistautuessamme vuoteen 2015, emme pety lopputulokseen!

Jupiter aloittaa 8.12. neljän kuukauden perääntymismatkansa Leijonassa, mikä yhdessä sen kanssa, että Saturnus siirtyy 23.12. Jousimieheen (Jupiterin hallitsema merkki), merkitsee kehitysvaiheen alkua, erityisesti niille joilla on planeettoja Jousimiehessä. Sitä luonnollista elämäniloisuutta mikä tulee Jousimiehen värähtelystä, voivat hillitä tässä tarve kehittää syvällistä havaintotapaa leveän kokemisen rinnalla ja valmius viivyttää tyydytystä kestävämpien palkkioiden hyväksi, sitten kun tietyt ominaisuudet on kehitetty.

Jupiterin perääntyminen Leijonassa tuo meidät kasvotusten egomme ja sen kanssa, mitä teemme sillä. Se esittää kysymyksiä siitä, miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa, halukkuudestamme kyseenalaistaa itsemme, motiivimme, käyttäytymisemme ja sen, käytämmekö persoonallisuuttamme edistämään omia intressejämme vai edistämään parempaa elämänlaatua kaikille, itsemme mukaan luettuna.

Saturnus Jousimiehen merkissä vaatii, että elämme nyt sen totuuden, mitä olemme hiki päässä kaivaneet kuluneet kaksi vuotta sen kulkiessa Skorpionissa. Mitä tahansa löysimmekin tuona aikana itsestämme, toisista ihmisistä ja sitä, miten elämä oikeasti toimii – vastakohtana sille, miten luulemme sen pitävän toimia – tehtävämme seuraavat kolme vuotta on elää tuota totuutta päivittäin. Sallia sen juurtua tietoisuuteen ja seistä sen rinnalla vaikka mikä olisi. Ja kyllä, jos nuo totuudet alkavat muuttaa muotoaan joksikin muuksi, myös muuttaa muotoa niiden kanssa jatkuvassa vilpittömän aitouden tavoittelussa.

Uranuksen ja Pluton neliö joka on tarkka 15.12., nostaa esiin henkisen harhan ja ne verukkeet, joihin se saattaa jatkuvasti kompastuttaa meidät vieläkin. Evoluutio vaatii aikaa – on se sitten fyysistä, mentaalista, tunne- tai henkistä kehitystä. Haluamme sen olevan valmis, mutta kosmoksella on muita ajatuksia. Vaikka jotkut yksilölliset muutokset tapahtuvat silmänräpäyksessä ja tekevät menneisyydestä sellaista, mihin emme voi koskaan palata, niin noiden muutosten täysi maadoittaminen ja kokeminen vaatii aikaa, sitoutumista ja halukkuutta nähdä kaikki puolet siitä, mitä ne paljastavat. Emme tiedä muutoksen todellista luonnetta sen tapahtumahetkestä, vaan sen juurtumisen seuraamuksista elämäämme. Vaikka uusi löytämämme tie voi näyttää kauniilta, emme tiedä sitä varmasti, ennen kuin olemme kulkeneet sen ja nähneet itse. Emme voi myöskään väittää tuntevamme sitä paremmin kuin toiset. Sen tuomitseminen muutaman ensimmäisen metrin perusteella ei kerro mitään siitä, mitä on ensimmäisen kulman takana.

Jos olemme liian nopeasti syleilleet transformaatiota ja julistautuneet uudistuneeksi, elämättä tuota muutosta täysin ennen sitä, tämä asetelma muistuttaa meille, ettei universumi ole täällä toimittamassa meille, mitä satumme haluamaan, silloin kun vaadimme sitä. Sen sijaan olemme osa kollektiiviorganismia, mikä liikkuu ikuisesti eheyteen ja kehittyy joka hetki. Näin emme saavu perille transformoituneena, vaan kuljemme sen läpi uudestaan ja uudestaan, kun elämä jalostaa meitä ja paljastaa meidät syvemmin. Tämä asetelma pitää meidät nöyränä ja varoittaa meitä vahtimaan egoamme. Emme kilpaile pääsystä loppuun eikä kenenkään – paitsi meidän kaikkien – tarvitse voittaa.

Kun aurinko vaihtaa Kauriiseen 21.12., minkä jälkeen seuraa Kauriin uusikuu 22.12., Uranus saa loppuun viiden kuukauden perääntymisensä Oinaassa. On aika päästä asiaan ja siirtyä sanoista tekoihin! Ennen vanhaan sellaisia ulkoplaneettoja kuin Uranus ja Pluto pidettiin puhtaasti sukupolvelle kuuluvina eivätkä ne olleet käytettävissämme yksilöinä, mutta kaikki tämä on nyt muuttumassa. Uranus voi olla niin henkilökohtainen, kuin teemme siitä juuri nyt. Tämä merkitsee, että meistä voi tulla innovatiivinen muutosvoima ja voimme kääntää nurin kaiken, mitä olemme omaksuneet, jonkin täysin uuden ja tuoreen vapauttamisen hyväksi. Voimme tehdä vuodesta 2015 ennenkuulumattoman ja tämä Uranuksen käännös kannustaa meitä siihen. Jos olemme sanoneet, että meidän täytyy tehdä muutos elämässämme, nyt on aika sitoutua ja alkaa toteuttaa sitä. Uranus on puolellamme.

Sisäinen löytämisprosessi on tällä erää ohi. Ulkoisen maailman on aika ottaa kiinni ja meidän täytyy saada se tapahtumaan – odottamatta jonkin ihmeen toimittavan meitä sinne, missä haluamme olla, vaan päättää olla tuo ihme itsellemme ja toisillemme ja päästää maailmaan ennenkuulumaton muutos ja transformaatio, mitä radikaalimpi sen parempi! Kuten aiemmin mainittiin, Saturnus siirtyy Jousimieheen 23.12., mikä merkitsee "pidä kiinni totuudestasi vaikka mikä olisi" –jakson alkua, ja se viimeistelee kosmisen viestin nousta ylös takapuoleltaan ja alkaa tehdä sitä, mitä olemme sanoneet tekevämme!

Pohjoissolmu, Uranus, Kheiron ja Pluto liittävät 26.12. voimat yhteen asetelmassa, mikä jatkuu tammikuun puoliväliin saakka. Näin ollen ne muodostavat sillan vanhasta vuodesta uuteen ja voimme valita, mitä kannamme sen yli ja mitä heitämme "ei enää tarvita matkalla" –kuiluun. Mutta tässä on paikallaan varoitus. Tällä saattaa olla taipumusta lisätä stressiä pelkästään meidän motivoimiseksi ilmaisemaan kantamme, julistamaan "jo riittää" ja päättämään, että elämämme eri tavalla 2015. Hyvä on – jos se tarvitaan meidän saamiseksi muuttumaan, niin olkoon. Mutta voisimme päättää olla tekemättä henkilökohtaista draamaa asioista ja oivaltaa, että tämä planeetta ja kaikki sen asukkaat ovat tällä hetkellä syvällisessä ja voimakkaassa uudistumisprosessissa.

On paljon irtipäästettävää – vanhat tavat ja elintavat jotka haavoittavat Äiti Maata ja sen pinnalla eläviä, kuluneet uskomukset jotka asettavat meidät toisiamme ja luontoa vastaan ja elämäntyylit jotka laittavat henkilökohtaisen tyydytyksen kollektiivisen hyvinvoinnin edelle. Kaikkialla on paljon todisteita merkittävästä muutostarpeesta – yhteiskunnallisesti, poliittisesti, ympäristönhoidollisesti ja henkisesti. Meidän ei tarvitse turvautua siihen, että henkilökohtainen draama herättää meidät. Tämän kollektiivimatkan pitäisi riittää saada meidät saada sitoutumaan, että olemme se transformaatio, mitä vaaditaan elääksemme rauhallisemmin ja vaatien vähemmän maapallolta ja sen asukkailta.

Kun kuukausi loppuu ja vuosi 2014 sen myötä, meillä on tilaisuus katsoa taaksepäin vuotta, missä on ollut ilmiömäisiä muutoksia monille ja äärimmäisen stressaavia ja haastavia aikoja sen tuloksena. Mutta se on myös näyttänyt meille, mitä tarvitsemme kukoistaaksemme tässä kehittyvässä maailmassa ja miten harmonisoimme omat toiveemme kollektiivin toiveiden kanssa, jotta "kaikki voittavat" –tilanne vallitsee. Kuten Pluto ja Uranus ovat muistuttaneet meille tässä kuussa, ei ole määränpäätä, ainoastaan jatkuva muutosprosessi. Kyse on tuon muutoksen suunnasta ja syvyydestä ja siitä, suuntaako se meidät kohti heräämistä vai syvempää unta, kun planeetta jatkaa uuden ajan synnytystuskissa. Tämä vuosi on tarjonnut meille paljon tilaisuuksia harmonisoitua aidon itsemme kanssa ja löytää, kuka olemme egon ja identiteetin ulkoisten merkkien ulkopuolella. Tulevana vuonna voimme soveltaa jokapäiväiseen elämään sen, mitä tämä prosessi on opettanut meille, ja ottaa pois kaikki pidäkkeet ja siirtää kollektiivin tietoisuuskehitystä eheyden sekä syvällisen ja virkistävän uudistumisen suuntaan.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **Magellan sky code** » 01.01.2015 19:39

VUODEN 2015 ASTROENERGIARAPORTTI
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)

23.12.2014

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Näy, myönnä ja astu esiin!

Vuodelle 2015 on luonteenomaista energia, mikä on selvästi erilaista kuin kuluneiden kolmen vuoden "normaali". Uranuksen ja Pluton neliö mikä alkoi 2012, päättyy 2015. Monet meistä ovat tunteneet herpaantumatta sen läsnäolon. Elämät ovat kääntyneet ylösalaisin, perspektiivit muuttuneet iäksi ja olosuhteet muotoutuneet tunnistamattomaksi. Olemme menettäneet asioita, ihmisiä ja paikkoja, joita ilman emme uskoneet voivamme elää, ja löytäneet uusia tapoja olla, joita emme pitäneet koskaan mahdollisina. Joitain ihmisiä on kosketettu syvemmin kuin toisia. Joitain todella positiivisella tavalla. Toiset ovat kohdanneet jotain, mikä on näyttänyt ja tuntunut tuholta. Silloin kun nämä kaksi toimivat yhdessä, järkytykset ja yllätykset ovat taattuja, kuten myös uudestisyntymä hävityksen raunioista ja uuden elämän mahdollisuus, jos nousemme haasteen tasalle ja rohkaistumme ratsastamaan aalloilla ja näemme, missä lopulta saamme levätä.

Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana monet löytävät, missä ovat nyt taisteltuaan monta kuukautta yrittäen pitää päänsä vedenpinnan yläpuolella. Taas kerran on kuivaa maata ja päivänvaloa alueen näkemiseksi! On houkuttelevaa katsoa taaksepäin kaikkea, mitä on tapahtunut, ja pohdiskella niitä mutkia ja käänteitä, jotka ovat tuoneet meidät tähän paikkaan. Pohdiskelu on ok, mutta on parasta välttää sortumista nostalgiaan tai melankoliaan, sillä nyt on liian paljon tehtävää. Se mikä on mennyttä, on mennyttä, ja vaikka olemme vielä syvällä sopeutumis-, suremis- tai saatujen haavojen parantumisprosessissa, on tärkeää, että pysymme tietoisena siitä, mitä teemme huomiollamme, minne annamme sen kiinnittyä ja miksi. Todellisuus odottaa ja nykyhetki on täynnä mahdollisuuksia. Liian suuren energian kuluttaminen menneisyyteen tavoilla, jotka eivät edistä kehittymistämme eheyteen, on energianhaaskausta aikana, jolloin meillä on huonosti varaa tällaiseen ylellisyyteen. Tuleva vuosi haastaa meidät käyttämään jokaisen energiahippumme kollektiiviheräämisen edistämiseen – ei itsemme tuudittamiseen takaisin tiedostamattomuuden tilaan pelkästään siksi, että se on helpompaa.

Helmikuun 18. päivä (GMT) nähdään tärkeä uusi kuu täsmälleen Vesimiehen ja Kalojen välisellä rajalla. Se on sekä musta kuu (toinen uusikuu kuukauden aikana) että superkuu (vaikka ei vuoden voimakkain superkuu – sitä meidän on odotettava syyskuuhun saakka!) Asetuttuamme muutaman viikon uudelle alueelle, meillä on nyt tilaisuus päättää, mitä haluamme tehdä tällä vuodella. Tänä erinomaisena uusiin alkuihin sitoutumisaikana, meidän täytyy varmistaa, että ne ovat riittävän uusia ollakseen tämän erityisen voimakkaan energian arvoisia. Katso taaksepäin superkuuta 10.8.2014 löytääksesi tämän ajankohdan siemenet. Ne muutokset ja säädöt joita silloin tarvittiin, alkavat kantaa hedelmää tästä eteenpäin siinä määrin, miten olemme sitoutuneet ilmentämään ne elävänä ja hengittävänä osana sitä, kuka olemme – ei ainoastaan lisäyksenä sitä varten, kun tunnemme riittävää motivaatiota olla erilainen jonkin aikaa! Näin ollen näiden ajankohtaisten uusien alkujen tarvitsee olla riittävän uusia, ei pelkästään niiden sitoumusten toistamista, joita on tehty menneisyydessä, mutta joita ei ole koskaan toteutettu. Kosmos vaatii syvällisen luovaa innovaatiota tässä kohtaa. Jos haluamme todella tehdä oman osamme tämän planeetan evoluutiossa, Vesimiehen ajan synnyttämisessä, niin tässä on tilaisuutemme näkyä, myöntää ja astua esiin, ilman rajoituksia!

Maaliskuun puolivälissä nähdään viimeinen tarkka Uranuksen ja Pluton neliö, ennen kuin tämä asetelma alkaa hävitä vuoden edetessä. Monet ovat kirjoittaneet niin paljon tästä aspektista muutaman vuoden aikana, että on vähän sellaista, mitä ei ole sanottu! Kuitenkin Jupiter lisää pennosensa tähän sekoitukseen tällä kertaa ja muistuttaa meille, että itsen ja hengen toteuttaminen vaatii sekä fyysisen että ei-fyysisen maailman täydellistä hyväksymistä. Meidän on syleiltävä kaikkea tullaksemme kokonaiseksi. Ei ole tarvetta torjua tai irrottautua toisesta kokemustasosta toisen eduksi. Kaikki uskomuksemme siitä, että "henkinen" on yhtä kuin erityislaatuinen, harvoille tarkoitettu, superherkkä ja psyykkinen, haastetaan tässä viimeisessä Uranuksen ja Pluton neliössä, sillä ne vaativat meitä tunnistamaan henkisen tietoisuudeksi kokonaisuudesta – fyysinen, mentaali, tunne ja henkinen.

Henkisyys on kokonaisena olemista – helppoa ja yksinkertaista. Kun heräämme tähän totuuteen itsestämme, olemme, mitä olemme: luonnonvoima, tiedostamispiste, universumi joka herää omaan olemukseensa. Silloin kun voimme ruumiillistaa hengen aineelliseen muotoomme, maadoittaa moniulotteiset totuudet jokapäiväiseen elämäämme, tunnistaa sen yhtenäisen energiakentän, mikä yhdistää meidät kaikkeen, ja sitoudumme tuntemaan joka hetki nämä totuudet vielä syvällisemmin, olemme henkinen. Eikä meillä ole mitään tarvetta nimikkeeseen, identiteettiin, tunnustukseen tai ylistykseen tämän vuoksi, koska itse elämän mikä on kaikki, mitä olemme, ei tarvitse muuta kuin seurata omaa luontoaan. Auringonpimennys eläinradan viimeisessä asteessa pari päivää Uranuksen ja Pluton neliön jälkeen tekee selväksi – jos meiltä on sattunut asian ydin menemään ohi – että jokin on nyt loppunut. Jos roikumme edelleen kiinni sen jäänteissä, kuka olimme ennen - vanhassa identiteetissä jonka luulimme olevamme ikuisesti, entisissä rakkauksissa tai elämäntyyleissä – on aika päästää lopultakin irti ja jatkaa eteenpäin.

Kuunpimennys Vaa'assa 4.4. nostaa esiin suhteet ja niiden roolin peilinä sisäiselle itsellemme. Miten käsittelemme omaa yksilöllisyyttämme ja itsenäisyyttämme, miten tyydytämme turvallisuus- ja varmuustarpeemme, miten hahmotamme subjektiivisesti toiset – kaikki tämä korostuu nyt ja valmius tunnistaa avainsuhteidemme terveys heijastukseksi omasta sisäisestä hyvinvoinnistamme palkitaan oivalluksilla ja paljastuksilla.

Toukokuun puolivälissä asteroidi Juno on yhtymässä Jupiterin kanssa, mikä symbolisoi jumalaisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden pyhää liittoa, vastakohtien välistä liittoa, minkä kautta syntyy kolmas taso itsenäisenä niistä. Tässä kohtaa voimme saada suoran kokemuksen siitä, mitä merkitsee olla täysin omistautunut itselle sekä täysin yhtä mieltä toisen kanssa. Voimme antaa kaikkemme suhteille ja samalla säilyttää itsemme. Tällaiset paradoksit eivät selkeydy "joko/tai"- ja "erillään tai yhdessä" –asenteella, vaan valmiudella nähdä niiden yli olotilaan, missä voimme luopua (pienestä) itsestämme omistaessamme (jumalaisen) Itsemme ja tietää, ettei mikään voi heikentää viimeksi mainittua.

Venus pysähtyy Neitsyen ensimmäisessä asteessa 25.7. (GMT) ja perääntyy Leijonassa 6.9. saakka, palaten lopulta Neitsyeen lokakuussa. Tämä on "melkein perillä muttei aivan" –jakso. Rakkauden jumalatar muistuttaa meille, että itsensä rakastaminen on sekä jumalaisesti määrätty että egon temppu. Näiden kahden erottaminen on oleellista ja Venuksen perääntyminen Leijonassa antaa meille tilaisuuden tehdä juuri sen, ennen kuin asetumme Neitsyeen ja muistamme: "Hän rakasti ensin meitä" – siteeratakseni Johanneksen ensimmäistä kirjettä uudessa testamentissa. Venus Neitsyessä muistuttaa meille, että rakkaus on luontainen tilamme, henki mikä elävöittää kaikki asiat ja kaikki kamppailu mitä meillä ehkä on tämän hyväksymiseksi tai ymmärtämiseksi, korostaa väärinkäsitystä sen todellisesta luonteesta. Väärinkäsitystä minkä on määrä selvitä vuoden edetessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä voimme hyvinkin tietää syvällisemmin kuin koskaan ennen, että rakkaus on kaukana niistä sydämistä, kukista, suloisuudesta ja valosta, millaiseksi olemme hahmottaneet sen, ja se on sen sijaan mahtava voima, mikä voi palauttaa pirstoutuneimmat ja rikkoutuneimmat asiat ehjiksi, vaikka se vaatisi mitä.

Syyskuussa Saturnus jättää viimeiset hyvästit Skorpionille, kun se asettuu Jousimieheen pariksi seuraavaksi vuodeksi. On aika elää ne totuudet, jotka ovat tulleet pintaan kaikesta siitä, mitä sieluetsintä vaati matkallaan Skorpionin läpi edellisten kolmen vuoden aikana! Kuten Jupiter, Jousimiehen hallitsija, teki selväksi Uranuksen ja Pluton viimeisessä neliössä maaliskuussa, totuus on tarpeeton, jos sitä ei ilmennetä ja kunnioiteta jokapäiväisen elämämme pikkuseikoissa. Saturnus Jousimiehessä muistuttaa meille, että arkielämästä etääntynyt henkisyys mikä vaatii erityisolosuhteita ollakseen olemassa, on harhautusta näinä päivinä. Meidän täytyy pystyä elämään henkinen totuus arkipäivän keskellä, odottamatta päiväkausia sitä hetkeä, jolloin voimme mennä taas jonnekin olemaan henkinen. Saturnus haastaa toistuvasti kaikki "henkinen on yhtä kuin erityislaatuinen" –näkemykset parin tulevan vuoden ajan.

Tehtävämme on tunnistaa, että "henkinen" ei ole nimike, mikä erottaa meidät tai elämämme massasta, vaan fakta ihmiselämästä, missä jokainen voi päättää tunnistaa sen koska tahansa. Olemme kaikki henkeä yhtä paljon kuin lihaa, arkisia yhtä paljon kuin erityislaatuisia. Egomieli leikkii näillä asioilla ja tekee henkisestä jonkin saavutuksen tai ylemmyysnimikkeen, mutta se ei ole kumpaakaan tästä. Se vain on ja me olemme se – hengestä tehty liha, ihminen ja jumaluus joka päivän joka hetki.

Saturnus saapuu Jousimieheen Neitsyen auringonpimennyksen 13.9. (GMT) ja Oinaan superkuun ja kuunpimennyksen 28.9. (GMT) välissä, mikä merkitsee, että syyskuu on hyvin vaikuttava kuukausi. Auringonpimennys korostaa niitä alkukantaisia energioita, jotka virtaavat lävitsemme, ja tarvetta niiden kesyttämiseen – ei tukahduttamalla tai välttämällä niitä, vaan valjastamalla ne ja käyttämällä viisaasti ja läsnäolevasti. Jos sallimme niiden hallita täysin viisautta käyttämättä, voimme luoda olosuhteita, jotka estävät elämäämme, tukkivat etenemisemme tai tuhoavat ne asiat, joita arvostamme. Näiden energioiden tunnistaminen ja läheinen suhde niiden kanssa – tunnistaen, että voimme olla tulisen myötätuntoinen ja sokaisevan itsekäs, rauhaa rakastava ja raivostunut, toiveikas ja epätoivoinen – voimaannuttaa meidät hyväksymään, kuka olemme, ja olemaan niin aito ja rehellinen kuin mahdollista. Tämä vaatii viisautta ja rohkeutta, halukkuutta olla haavoittuva ja voimakas, itsevarma ja hyvin tietoinen omasta merkityksettömyydestämme tässä valtavassa universumissa, mitä kutsumme kodiksi.

Tämän kuukauden energiat haastavat meidät olemaan niin hereillä, kuin voimme, jotta kuunpimennyksen tullessa voimme vahvistaa, mitä tämä merkitsee jokapäiväisessä elämässämme, ja tunnistaa sen jatkuvasti lisääntyvän tarpeen, että useammat ja useammat ihmiset ovat halukkaita tekemään, mitä vaaditaan, ja kulkemaan lisäkilometrin synnyttämään sen nopeasti kehittyvän Vesimiehen ajan, jonka partaalla nyt riudumme.

Vuoden viimeisessä neljänneksessä nähdään seuraavan merkittävän asetelman tulevan siihen aukkoon, minkä Uranuksen ja Pluton neliön hajoaminen jätti aiemmin tänä vuonna. Tällä kertaa Saturnus on neliössä Neptunuksen kanssa, mikä merkitsee sen 36 vuoden jakson viime vaihetta, mikä alkoi 1989. Tämä aspekti jatkuu koko vuoden 2016, mutta se tekee ensimmäisen tarkan kuvion marraskuun lopussa. Tässä kohtaamme totuuden ja opinkappaleiden, todellisuuden ja harhan, sitoutumisen ja vastuuttomuuden, eristäytymisen ja yhtenäisyyden välisen jännitteen. Uskomukset joutuvat paineen alle. Kestävätkö ne tarkastelua? Pitävätkö ne kokemusten edessä? Ovatko ne totta vai pelkästään lohduttavia? Tämän asetelman aikana meidän kaikkien on kohdattava, missä kohtaa elämäämme olemme ahdasmielisin, ja hyväksyttävä, että se missä haluaisimme olla selkeä ja varma, kiistämätön ja todenperäinen, on kaikkea muuta. Tässä kohtaa vuodesta lähdemme kaikki itsemme löytämisen matkalle. Voidaan nähdä ikonien kaatuvan ja sankarit syöstävän vallasta, mutta perimmiltään tämä voi palauttaa meidät itseemme ja sydämen hiljaiseen tilaan, mikä tietää totuuden niin syvällisesti, ettei mitään opinkappaleita tai argumentointia tarvita.

Pohjoissolmu auttaa meitä perimmäisen totuuden etsinnässä, kun marraskuussa nähdään sen siirtyvän Neitsyeen seuraavaksi puoleksitoista vuodeksi. Näin se asettaa teeman vuodelle 2016, kun tämä vuosi lähenee loppuaan: totuus kaikissa muodoissaan, täydellisyyden luonne ja se, miten täydellinen joka hetki oikeasti on riippumatta siitä, mitä ajattelemme tai tunnemme siitä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **Magellan sky code** » 05.01.2015 09:37

TAMMIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)

30.12.2014

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Älä reagoi, vaan pohdi!

Energiaa rakentuu Vesimieheen tammikuun edetessä, mikä tarjoaa paljon kaivattua mielen kevätsiivousta. Samanaikaisesti Uranuksen ja eteläsolmun liitto muistuttaa meille, että joskus tutuimpia asioita täytyy heittää pois, on kyse sitten sisäisestä tai ulkoisesta siivoamisesta. Ei kannata keskittyä vain niihin asioihin, jotka erottuvat kuin kipeä peukalo ja joille emme ole koskaan löytäneet oikeaa paikkaa. Tässä kuussa meidän täytyy katsoa uusin silmin niitä elämämme puolia, jotka tunnemme parhaiten – ovat ne sitten fyysistä omaisuutta, ajatuksia, tunteita tai kiinnikkeitä – ja jotka eivät ole enää hyödyllisiä ja ovat olemassa puhtaasti siksi, että olemme tottuneet niiden läsnäoloon ja meistä tuntuisi epämiellyttävältä niiden jättämä tila.

Tosiasia on, että tarvitsemme tuota tilaa riippumatta siitä, miten epämukavalta se saattaa ensin tuntua. Uranus eteläsolmulla muistuttaa meille, että meillä kullakin on oma luontainen ainutlaatuisuutemme, millä ruokkia elämäämme, mutta sen sallimisesta säteillä tulee lisääntyvässä määrin vaikeaa, jos ympärillemme jää ulkoisia merkkejä jostain ohimenneestä ja jokin identiteetti, joka oli vain välivaihe, eikä sitä tarkoitettu koskaan lopulliseksi määränpääksi. Tuleva kuukausi tarjoaa tilaisuuden lajitella roskia, joilla olemme ympäröineet itsemme, ja päättää, minkä täytyy jäädä ja minkä mennä.

On kaksi tärkeää kysymystä harkittavana tehdessämme tämän. Jokaisen tavaran, ajatuksen, tavan tai tunteen osalta meidän on kysyttävä: rajoittaako se vai vapauttaa, lisääkö se energiaamme vai vähentää? Ainoastaan tällä on merkitystä ja oppiminen tekemään päätöksiä näiden kahden kysymyksen perusteella, parantaa kovasti kykyämme luoda itsemme ja elämämme uudelleen tämän vuoden edetessä. Joistain asioista on helpompaa päästää irti kuin toisista. Euforia hyvästä siivouksesta mikä raikastaa tilaa ympärillämme, voi olla lyhytaikainen, jos jatkamme roikkumista kiinni elämämme paremmin naamioiduista piirteissä – niissä jotka sekoittuvat kuvaan niin hyvin, että tuskin huomaamme niitä ja niiden viemää tilaa.

Todennäköisimmin ne ovat ajatuksia ja tunteita, jotka ovat olleet maisemissa niin kauan ja tulleet niin luontaiseksi osaksi meitä, että ne ovat vain taivaan kaltainen näkymä – aina paikalla, joten kuljemme usein eteenpäin katsomatta ylös ja huomaamatta sitä. Sanomme itsellemme: "Sellainen minä vain olen", jos elämä tuo sen huomiomme piiriin. "Mikään ei muuta sitä osaa minusta. Ota tai jätä." Tai kenties samaistumme siihen niin voimakkaasti, että ajatus irtipäästämisestä tuntuu kuin käden katkaisemiselta – miksi ihmeessä haluaisimme tehdä sen?! Siis siihen saakka, kun pohdimme noita kysymyksiä – rajoittaako se vai vapauttaa, lisääkö se energiaamme vai vähentää? Avoimet vastaukset voivat paljastaa tarkkaan, miten paljon nämä arvokkaat ajatukset, tunteet ja tavarat ovat pitäneet meitä kahleissa.

Kulkiessamme Vesimiehen alueella ajatustemme on vietävä meidät niin kauas laatikon ulkopuolelle, että siitä tulee pelkästään piste horisontissa. Samaan aikaan mielemme luonne heijastuu meille elämämme joka osassa, vähän kuin prisma joka taittaa ja heijastaa valoa kaikissa taajuuksissa kerralla. Siitä mitä ajattelemme, tulee maailmamme – sen ihmiset, valitsemamme omaisuus, asuinpaikkamme, tekemämme työ, henkilö joka olemme. Kaikkea muokkaa mieli ja suhteemme siihen. Kun energia rakentuu tässä ilmamerkissä, meillä on tilaisuus uudistaa ja raikastaa mielemme maailmaa, mikä vuorostaan raikastaa kaikkea sisällämme ja ympärillämme.

Ottaen huomioon Pluton, Uranuksen ja pohjoissolmun muodostavan jatkuvan t-ristin tässä kuussa, vaikutus itsemme ja elämämme kyseenalaistamisesta tällä tavalla tuntuu syvällisesti, kun alamme tunnistaa, miten syvästi olemme uskoneet mielen valheisiin – leikkien pientä ahdistuksen ja pelon hallitsemiseksi tai roikkuen kiinni hiipuvissa totuuksissa, jotka eivät enää pidä, pelkästään siksi, että ajatus elämisestä niiden poissaolon epävarmuudessa tuntuu liian nihilistiseltä kestettäväksi. Mutta voimme kestää sen ja meidän täytyy, jos meidän on tarkoitus luoda tila, missä uuden siemenet voivat itää vuoden edetessä.

Täysikuu Ravussa 4./5.1. tukee tätä ja antaa tilaisuuden löytää ne voimakkaan luovat energiat, jotka voidaan vapauttaa tällaisella itsensä kyseenalaistamisella. Se valaisee taipumustamme samaistua tiettyihin aspekteihimme ja katsoa mukavasti niiden yli, jotka ovat epäharmoniassa halutun omakuvamme kanssa. Samaan aikaan se kutsuu meitä laajentamaan tuota omakuvaa tavoilla, jotka ovat aiemmin saattaneet tuntua olevan ulottumattomissamme. Se vaatii joitain riskejä, mutta palkitsee ne lisääntyneellä ymmärryksellä siitä, mistä tuo itse muodostuu ja mikä voima meillä on sen muotoon ja luonteeseen.

Uusi kuu Vesimiehessä 20.1. antaa tilaisuuden hyödyntää tämän ymmärryksen ja mahdollistaa näinä "asioihin puuttumispäivinä" saatujen oivallusten konkretisoitumisen muutoksiksi ja uusiksi aluiksi. Voimme alkaa kokea – pelkän uskomisen sijasta – että sen uudelleenmäärittelystä, kuka olemme, voi tulla muutoksen perusta elämässämme ja meidän täytyy valmistautua luopumaan siitä, minkä tiedämme pidättelevän meitä, mutta myös siitä, mistä roikumme kiinni turvallisuuden vuoksi tuntemattoman ja ennustamattoman muutoksen kohdatessa. Jos haluamme asioiden olevan eri tavalla tästä eteenpäin, jos haluamme 2015 olevan vuosi, jolloin ilmennämme kasvu- ja laajentumissitoutumisemme hedelmiä, meidän täytyy olla valmis luopumaan myös niistä asioista, joiden uskoimme varmasti olevan osa tulevaisuuttamme, perusitsemme ydinaspekti.

Tämä kutsu laittaa kaikki alttarille ja katsoa, mitä tapahtuu, on yksi syvällisimmistä haasteista tänä evoluutioaikana, sillä se vie meidät sen "henkisen mukavuusalueemme" ulkopuolelle, missä laajennumme vain niin kauas, kuin turvallisuus ja varmuus antavat myöten. Se korostaa taipumustamme verrata itseämme toisiin, oman potentiaaliemme sijasta. Se korostaa niiden löytämistä, joiden kanssa haluamme harmonisoitua ja joiden kanssa emme ja sitten itsemme muokkaamista sitä vastaavasti, onnistumatta ottamaan huomioon omaa ainutlaatuista polkuamme ja tarvetta olla se, kuka olemme, matkimatta toisten polkua. Hyvin keskeiset totuudet jonkun elämässä voivat olla tarpeettomia omassamme ja meidän täytyy löytää nyt, onko se totta. Todellakin omat totuutemme – hyvin kallisarvoiset tähän saakka – voivat myös osoittautua tyhjiksi käsityksiksi ja merkityksettömiksi sanoiksi niiden nopeasti kehittyvien mahdollisuuksien edessä, jotka odottavat meitä irtipäästämisen jälkeen.

Tässä kuussa sisäiset stressitekijät tarvitsevat paremminkin huomiomme kuin ulkoiset haasteet. Laukaisijasta riippumatta – ulkoinen tai ei – nyt on oleellista seurata, miten reagoimme, jos haluamme siirtyä eteenpäin positiivisessa ja merkityksellisessä suunnassa. Meistä on pudonnut pois paljon viime vuosina, myös vanhoja uskomuksia ja vanhanaikaisia elämistapoja. Nyt meillä on jäljellä sekoitus uusia mahdollisuuksia ja vanhoja tapoja, jotka ovat juurtuneet niin syvälle, että ne tuntuvat yhtä paljon omalta osaltamme kuin sydämenlyönti. Ensimainittujen kukoistamiseksi meidän on otettava jälkimmäiset käsittelyyn.

Teemme tämän hiomalla fokustamme siitä, miten tulkitsemme elämämme tapahtumia, ympärillämme olevien käyttäytymistä ja sitä mutkikkuutta, mitä tulee esiin joka päivä pelkästään olemalla ihminen. Toisten ja ulkoisen maailman ymmärtäminen on hyödyllistä omalla paikallaan, mutta mikään ei voita arvokasta itsetuntemusta, läheisyyttä oman psyyken kanssa, maltillisuutta ja täysivaltaisuutta kaikessa, mitä teemme. Nämä ovat tässä kuussa mietittäviä ominaisuuksia, kun navigoimme tietämme Vesimiehen maailmassa ja raikastamme mieltämme universaalin tiedon vedellä. Riippumatta siitä, miten näkemyksellinen olemme toisista, itsemme tuntemisella on nyt korkein kurssi. Unohda sormella osoittelu, idealisointi, kritiikki tai syyttely. Millään näistä välttämistaktiikoilla ei ole roolia tässä kuussa. Ne vain harhauttavat meidät siitä, millä on merkitystä, keskittämällä huomiomme "tuonne ulospäin", ei "tänne sisäänpäin".

Merkurius pysähtyy alkaakseen perääntyä Vesimiehessä 21.1., mikä tukee viisauden ja oivallusten etsintäämme. Jos olemme kamppailleet sisäänpäin katsomisen kanssa reagoinnin sijasta, tämä kääntyminen ympäri auttaa meitä vaihtamaan fokuksemme sisäänpäin, pohtimaan ennen reagointia. Voimme käyttää parhaiten tämän Merkuriuksen perääntymisen tarkastellaksemme niitä uskomuksia, jotka muokkaavat kokemustamme maailmasta, ja tutkiaksemme, miltä elämä näyttäisi, jos päästäisimme niistä irti. Vaikka tällaisten pohdiskelujen toteuttaminen voi osoittautua mutkikkaammaksi kuin pelkästään eri ajatuksen ajatteleminen, leikittely sillä, mitä voisimme uskoa maailmasta, voi olla juuri se motivaatio, mitä tarvitsemme tunnistaaksemme sen merkittävän potentiaalin, mikä uusilla ajatuksilla on muuttaa maailmaa. Erityisesti jos niitä energisoi sitoutumisemme nähdä uudella tavalla ja vastustaa viettelevää halua livahtaa takaisin vanhoihin mielen uriin, mitkä tuntuvat hyvin tutuilta, samalla kun ryöstävät meitä tulevaisuuden potentiaalin.

Tammikuun viimeisten päivien tullessa kohtaamme ensimaistiaisen seuraavasta merkittävästä asetelmasta, mikä "ryhdistäytyy" tämän vuoden lopussa – Saturnuksen ja Neptunuksen neliö. Mitä tahansa pidämme totena ja miten pyhäksi tahansa hahmotamme tuon totuuden, meidän on valmistauduttava päästämään siitä irti tarvittaessa, sillä perimmiltään kaikki usko on pelkästään mielen asia, mikä häiritsee meitä elämän kokemisessa suoraan koko sen paradoksaalisessa ja hämmentävässä loistossa. Tämän kuukauden painotus mielen ja sen toimintatavan tuntemisen kehittää viisaan pohdiskelun perustaa, mille voimme rakentaa tulevina kuukausina. Kyky irrottautua mielen toiminnasta ja tarkkailla sitä sen sijaan, että antaa sen kalvaa, on suureksi hyödyksi meille tänä vuonna. Tammikuu 2015 antaa runsaasti tilaisuuksia kokea hedelmiä sen tekemisestä.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **hammer** » 24.01.2015 21:54

MERKURIUS PERÄÄNTYY VESIMIEHESSÄ 21.1 – 11.2.2015

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
19.1.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Mitä alla on?

Merkurius pysähtyi perääntymään 21.1. klo 3.48 GMT Vesimiehen 18 asteessa, yksi päivä Vesimiehen uuden kuun jälkeen. Tämän asteen saabinen symboli puhuu naamion riisumisesta todellisen motiivin ja aikomuksen paljastamiseksi. Mihinkään ei voi piiloutua, kun Merkurius perääntyy tulevilla viikoilla. Itsepetos – suuri ja pieni – paljastuu, pidät siitä tai et. Ei tuhoamaan niitä, jotka jatkavat sitä (mitä teemme jokainen jossain määrin), vaan antamaan herätyksen, mikä korjaa kurssia ja harmonisoi meidät totuuden ja aitouden kanssa. Meillä kaikilla on tilaisuus katsoa itsemme silmiin ja nähdä, kuka oikeasti katsoo meitä takaisin, ennen kuin maalaamme ne kasvot, jotka mieluummin näytämme maailmalle.

Tämän Merkuriuksen perääntymisen voimaa ei voi yliarvioida. Yhtymässä kuun kanssa ja oppositiossa Leijonan mustan kuun Lillithin ja Jupiterin kanssa, se päättää olla juonimatta ja ottamatta vankeja. Emmekä haluasikaan tulla vangituksi, sillä tämän ajan lupaus on vapaus rajoista, joita omat itsepetoksemme ja maanittelumme jatkavat. Emme puhu tässä monimutkaisista huijauksista, vaan jokapäiväisistä kiemuroista, joita teemme välttääksemme tulemisen kasvokkain sen kanssa, kuka ja mitä oikeasti olemme. On aika valaista sisäinen maailmamme ja katsoa ympärille silmät täysin avoimena kaikelle, mitä näemme – ja tunnustaa, että ne osamme joita mieluummin välttäisimme, ovat yhtä paljon meitä, kuin ne osat jotka helposti hyväksymme, mutta saatamme olla niin hyvä pelaamaan teeskentelypeliä, ettemme edes oivalla pelaavamme sitä!

Tässä on ongelmana identiteetti: tunnepanostus siihen ihmiseen, miksi hahmotamme itsemme. On aika katsoa niitä nimikkeitä, joita valitsemme itsellemme, ja sitä miksi ne merkitsevät meille niin paljon. Ovat ne henkisiä, poliittisia, uskonnollisia tai muita, omaksumme niitä ja ne voivat olla hyödyllisiä määrittelemään kuuliaisuutemme monimutkaisessa maailmassa, mutta aivan liian usein näistä nimikkeistä tulee identiteetti, mihin panostetaan lisää merkitystä ajan kuluessa. Miltä tuntuu luopua niistä, olla nimikkeetön ja pelkästään itsemme jonkin aikaa? Miltä tuntuu hävitä taustaan, ollen samaistumatta mihinkään tai kehenkään? Miltä tuntuu jättää myös oma nimi ja tulla ei-keneksikään – nimettömäksi, identiteetittömäksi tai substantittomaksi, ilman merkitystä?

Tällaista kokemusta nimikkeet ja identiteetit pyrkivät välttämään. Harvat asiat ovat järkyttävämpiä kuin tunne täydellisestä turhuudesta ja merkityksettömyydestä kenellekään tai millekään. Vähäpätöinen. Kaikki etsivät tarkoitusta elämälle ja merkitystä sen ylä- ja alamäille. On ihmisluonnetta tehdä niin. Mutta juuri nyt kosmos pyrkii puhaltamaan kaiken pois, jotta voimme kokea sen, mitä sen alla on, että "olen tätä, tuota tai muuta", ja kokea sen "minä olen" –olemuksen, mikä ylläpitää kaiken ilman hössötystä ja fanfaareja. Syleilläksemme niin täysin valitsemaamme identiteettiä meidän on välttämättä jätettävä huomiotta itsessämme se, mikä ei sovi kuvaan. Siinä on perustavanlaatuisin itsepetos.

Itse asiassa olemme kaikkia asioita. Kukaan ei ole täysin johdonmukainen sisällä ja ulkona. Paradoksin jännite ja ihmiselämän absurdius työntävät meitä usein eteenpäin elämässä, etsimään vastauksia, merkitystä ja viisautta riittävästi mukautuaksemme kaikkeen, mitä olemme. Matkalla tyydymme vähempään kuin aitous ja totuus, kun yritämme sopia joukkoon, olla hyväksyttävä itsellemme tai toisille ja kerätä merkityksen- ja tarkoituksentuntua. Meistä tulee vaihtoehtoversioita itsestämme eri kohdissa matkallamme eheyteen, mutta perimmäinen rauha lepää siinä kohtaa, missä voimme olla kaikkea ja ei-mitään, olla pelkästään elossa ja resonoida sen energian kanssa, mikä aaltoilee kaikkien asioiden läpi. Määrittely vaatii erillisyyttä: "minä täällä olen tätä ja sinä siellä olet erilainen". Identiteetistä luopuminen sallii todellisen yhteyden niiden valheellisten esteiden yli, joita rakennamme itsemme ja toisten välille.

Tämä Merkuriuksen perääntyminen vaatii valmiutta olla ei-mitään voidaksemme olla kaikkea, mitä olemme. Se patistaa meitä päästämään irti vaalituimmasta identiteetistämme, edes joksikin aikaa, kokeaksemme, mitä sen alla on. Mitä enemmän panostamme tunteita näkemyksiin siitä, että "olen tällainen ihminen, joka elää tällaista elämää", sitä todennäköisemmin kompastumme omaan identiteettiimme tulevina viikkoina – ei siksi, että tahallaan valehtelemme siitä, kuka olemme, vaan koska olemme vääjäämättä paljon enemmän, kuin mikään nimike sallii meidän olla. Säteilevää universaalia sydäntä identifiointi ei suurenna tai pienennä. Sitä ei vain voi määritellä termein, mitkä tyydyttävät ihmismieltä, joten se pysyy tietoisuutemme ulkopuolella niin kauan, kuin tahattomasti omaksumme identiteetin, joka tekee sen.

Tulevina viikkoina voimme astua tarpeesta olla joku, pyhään kenttään mikä yhdistää meidät kaikkiin asioihin ja tekee poistaa erillisyyden. Sitten kun elämä myöhemmin vaatii meitä ottamaan taas identiteetin – kuten vääjäämättä tapahtuu – voimme tehdä sen vähemmällä tunnepanostuksella, vähemmällä energeettisellä pyrkimyksellä ja turvassa siinä tietämyksessä, että mikä tahansa havainto itsestä on vain kalpea heijastus siitä jumalaisesta laajuudesta, mikä muodostaa ydinolemuksemme.

Nauti tästä Merkuriuksen perääntymisajasta. Anna itsen pudota pois. Olet paljon elävämpi tehtyäsi sen.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **hammer** » 04.02.2015 21:16

HELMIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
2.2.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Taulun pyyhkiminen puhtaaksi

Helmikuu näyttää yhdeltä vuoden voimakkaimmista kuukausista, jolloin maistamme ensiaromeja Saturnuksen ja Neptunuksen neliöstä, mikä hallitsee vuotta 2016. Jos haluamme olla pelin kärjessä tuolloin, voimme käyttää tätä kuukautta sen havaitsemiseen, missä kohtaa uskomukset pitävät meitä jumissa, tarve takuuseen ennen toimintaa estää etenemisen tai halu ylittää syyt saa meidät väistämään juuri niitä asioita, jotka voivat katalysoida muutoksen pitkässä juoksussa. Nämä kosmiset kumppanukset muistuttavat meille, ettemme voi päästää irti sitä, minkä kieltäydymme hyväksymästä, emmekä voi voittaa haastetta välttämällä sitä, vaan ainoastaan sitoutumalla matkaan ja transformoitumiseen prosessin aikana. Yksin tämä tausta antaa meille kaiken tarvitsemamme polttoaineen matkaamme tässä kuussa, mutta se muodostaa ainoastaan pienen osan siitä, mitä kosmoksella on varastossa!

Kuukausi alkaa Marsin (maskuliinisuus) ollessa yhtymässä Kheironin ja Venuksen (feminiininen) ollessa yhtymässä Neptunuksen kanssa, kaikki eläinradan viimeisessä merkissä, Kaloissa. Tämä vastakohtien kerääntyminen merkkiin mikä pyrkii palamaan yhteen pyhään Lähteeseen, merkitsee alkemia-aikaa. Saatamme löytää itsemme muuttuvalta maaperältä, jopa upottavasta hiekasta. Kuitenkin sen levottomuutta aiheuttavan tunteen alla, että jokin vakaaksi oletettu sulaakin allamme, on se syvempi tietäminen, että kaikki on jumalaisessa järjestyksessä ja vain se mikä on valheellista, voidaan menettää. Aito ei koskaan kuole. Marsin yhtymä Kheironin kanssa puhuu haavoittuneesta ja heikentyneestä maskuliinisuudesta, joka on pullistunut kontrolloimaan ja tyrkyttämään siitä pelosta, ettei pelkkä olemus riitä saamaan kunnioitusta. Tässä kohtaamme patriarkaalisuuden koko komeudessaan: raakana mutta kauhuissaan, kontrolloivana ja kuitenkin heikentyneenä. Vaikka todisteet vihjaavat, että patriarkaalisessa vallassa on sukupuolivoittajia ja –häviäjiä, todellisuudessa meitä kaikkia vahingoittaa siinä sellaisten prioriteettien ja arvojen tyrkyttäminen, mitkä luonteensa mukaisesti erottavat meidät todellisesta koko itsestämme. Olkoon käskynä, että miehet luopuvat herkkyydestään tai naiset antautuvat heidän soturiraivolleen, niin meidät kaikki on tehty vähäisemmiksi niillä uskomuksilla, jotka määrittelevät valheellisesti, kuka ja mitä olemme.

Vaikka Neptunuksen ja Venuksen yhtymä korostaa myötätunnon tärkeyttä matkalla pirstovasta patriarkaalisuudesta alkemiseen uudelleenintegroitumiseen, neliö Saturnukseen muistuttaa meille, että kestävimmällä myötätunnolla on teräksinen selkäranka. Se vastustaa riistoa ja haastaa sen näkemyksen, että valta voidaan voittaa tai menettää. Sen sijaan todellinen voima on syntymäoikeutena meidän jokaisen sisällä ja sitä täytyy kunnioittaa sellaisena. Ei valta kontrolloida toisia, vaan voima määritellä itsemme ja elää valitsemaamme elämää. Kun tämä kuukausi alkaa, kosmos valaisee haavat patriarkaalisuuden sydämessä sekä ne mahdollisuudet, mitä jokaisen meidän sisällä on parantaa ne. Sen tekeminen vaatii hurjaa myötätuntoa – itseämme ja toisia kohtaan – usein tuskallista puhdistusta ja valmiutta kohdata uhri, hyökkääjä ja selviytyjä meidän kaikkien sisällä. Kun parannamme itsemme, parannamme kokonaisuutta, jatkamatta enää sitä jakautumista henkilökohtaisessa ja kollektiivisessa psyykessämme, mitä hyvin usein ilmaistaan valtana.

Tämä tietysti tuo meidät suhteisiin – hedelmällisimpään kasvu- ja transformaatiomaaperään, eikä vähiten siksi, että niissä kohtaamme usein haavamme. Tässä kuussa meidän täytyy kiinnittää tarkkaa ja myötätuntoista huomiota siihen, miten reagoimme, toimimme, luomme ja tuhoamme vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Aika on kypsä niiden dynamiikkojen ja esteiden tunnustamiseen, joita jatkuvasti kohtaamme. Tehdessämme sen rehellisesti, voimme tunnistaa parantamista tarvitsevat perushaavat. Haavat joista kärsittiin jo kauan ennen nyt elämässämme olevia ihmisiä, mutta jotka nykyinen läheisyytemme silti herättää taas.

Täysikuu Leijonassa 3./4.2. kutsuu meitä näkemään maailmamme ja sen ihmiset yhteisenä seikkailuna, ei taisteluna henkensä edestä! Jos voimme korvata syyttelyn (itsemme tai toisten) sen tunnustamisella, että elämä syntyy seuraamuksista, yksi toisensa jälkeen, tämä kuu voi auttaa meitä tunnistamaan yhteydet hairahtumatta uhriuteen ja ne ratkaisut, mitkä edistävät ymmärrystä ristiriidan sijasta. Tässä kuussa on suurta toivoa ja valtava mahdollisuus, jos katsomme parhaaksi vaatia sen siunaukset itsellemme. Voimme kuitenkin pysyä jääräpäisesti sokeana sen viisaudelle ja näin leventää ihmissuhdekuilua. Varoitettakoon kuitenkin: sellainen jääräpäisyys saattaa luoda voimallisesti karmakaikuja, jotka palaavat meille, silloin kun vähiten odotamme niitä ja haluaisimme eniten välttää! Näin voimallisena aikana mikään tekomme ei ole merkityksetön, joten päätösten ja käyttäytymistapojen viisas pohdiskelu on nyt tärkeää.

Merkurius alkaa kulkea eteenpäin 11.2. kolmen viikon perääntymisen jälkeen. Muutamana viime viikkona vältellyt asiat voidaan tuntea kiistatta tässä kohtaa, erityisesti jos ne vain kuluttavat energiaamme ja estävät toimintaamme. Valheellinen rauha ei ole rauhaa ollenkaan eivätkä puhumattomat sanat pysy hiljaa, vaan roikkuvat ilmassa luomassa ilmapiiriä ja epäharmoniaa, vaikka vastustetaan niiden ilmaisemista. Meillä ei ole yksinkertaisesti enää varaa elää näin. Hinta on liian suuri ja aikamme liian kallista haaskattavaksi keskeneräisten asioiden ja epäaitouden harmaaseen puolielämään. Taatusti voi olla rankkaa puhua totta, varsinkin silloin kun se vaatii niin syvällistä muutosta, että pelkäämme, ettemme ehkä koskaan pääse siitä läpi. Mutta kun Merkurius valmistautuu liikkumaan eteenpäin taas kerran, meidän on ajateltava syvällisemmin kuin koskaan sen todellista hintaa itsellemme, toisille ja ympäröivälle maailmalle, kun elämme kieltäen sen ja peläten sitä, minkä tiedämme syvällä olevan kiistatta totta.

Helmikuun 14. päivä nähdään Pluton, Kheironin ja Jupterin jodi, mikä pysyy loppukuun ajan. Tämä on voimakas asetelma, mikä osoittaa siihen laajentuneeseen tietoisuuteen ja syvempään näkemykseen, mikä syntyy valmiudestamme päästää irti haavoittuneisuudestamme ja tehdä itsestämme uusi. Tämä vaatii rohkeutta, sillä vaikka haluamme jokainen parantua, sen tapahtumisen mahdollisuus voi laukaista kaikenlaisia pelkoja siitä, mitä se todellisuudessa merkitsee ja mitä polkua meidän on kuljettava sen jälkeen. Saatamme hyvinkin haluta parantua, mutta väistämme ikuisesti juuri niitä tunteita, kokemuksia ja muistoja, jotka meidän on kohdattava tehdäksemme sen. Eheyteen ei ole ohitustietä. Meidän on kuljettava olemuksemme keskuksen läpi, surumme, häpeämme, raivomme ja epätoivomme ytimen läpi, voidaksemme tuntea kaiken sisältä käsin ja putkahtaa uudistuneena elämään, missä nuo asiat eivät enää määrää tahtia varjoista. Halukkuuttamme tehdä tämän – astua syvimmän ja vapauttavimman parantumisen tielle – tukee niin suuri kosmos, että vaikka meidän pitäisi kohdata miten suuria tunteita, se jää vain pienenpieneksi täpläksi pyörivien galaksien keskelle. Vaikka pelkäämme kohdata sisäisen maailmamme intensiivisyyden, universumi antaa valtavan tilan kaikelle sille, mitä olemme, kutistumatta mistään. Tämä jodi kutsuu meitä ottamaan avosylin vastaan sisäisen myrskyn, astumaan siihen, matkustamaan sen hiljaisessa keskuksessa ja tunnistamaan, että vasta sitten kun olemme tunteneet hiljaisuutta hävityksen keskellä, voimme tulla toiselle puolelle eheyteen. Tämä on soturin matka, kun se ratsastaa taisteluun kohdaten valheellisen itsen varman kuoleman, voidakseen vaatia takaisin oman elämänsä pelon otteesta.

Mustakuu (toinen uusikuu samassa kuussa) 18./19.2 auttaa meitä tällä matkalla. Vaikka kaikki uudet kuut merkitsevät hiljaista aikaa kunnioittaen uuden syntymän heräämistä, tämä kuu Vesimiehen ja Kalojen rajalla vaatii, että uusi on oikeasti uutta, ei vain aiempien yritysten toistamista paremman lopputuloksen varmistamiseksi vähemmän perustavanlaatuisessa muutoksessa. Tämä ei ole "ok, yritän sitä uudestaan" –kuu, vaan "aika poistaa kaikki esteet ja todella näyttää sitoutumiseni muutokseen" –kuu. Tämä on vuoden ensimmäinen suuri tilaisuus kollektiivisesti muuttaa pysähtynyt energia, mikä pitää meidät jumissa entisissä malleissa ja steriileissä olosuhteissa. Mitä enemmän ihmisiä jotka voivat tehdä sen nyt, sen parempi, sillä tämän kuun potentiaali ei voi ilmentyä ilman syvää "kyllä" sille, mitä vaaditaan meidän herättämiseen. Se voi tuntua menetykseltä tai kompromissilta, mutta jos toteutamme sen, huomaamme sen olevan pelkästään vapaus siteistä, jotka sitovat, ja kiinnikkeistä jotka rajoittavat mahdollisuuttamme ruumiillistaa totuus.

Venuksen ja Marsin yhtymä hallitsee helmikuun kahta viime viikkoa. Se muistuttaa meille, että maskuliinisuuden ja feminiinisyyden – vastakohtien jotka luovat kokonaisuuden – liitto ei ole pelkästään tasapainon vertauskuva, vaan elävä ja hengittävä prosessi mikä on kudottu elämämme kankaaseen. Vaikka kohtaamme niiden arkkityyppisen olemuksen suorimmin sukupuolina, emme saa antaa selvien vastakohtien jakaa meitä, sillä ytimessä emme ole miespuolinen tai naispuolinen, jumala tai jumalatar, vaan kummankin alkeminen fuusio ja enemmän: voimakas luova ja tuhoava voima, joista kumpikaan ei ole oikein tai väärin, vaan osa universaalia järjestystä. Siirryttyään juuri Oinaaseen, Mars ja Venus ylittävät 21./22.2. taivaallisen päiväntasaajan pohjoiselle pallonpuoliskolle ja tuovat energiansa päättäväisemmin tietoisuuteemme läsnä olevasta hetkestä, vapauttaen sen menneisyyden siteistä ja koukuista. On aika ajatella uudelleen sukupuolta, purkaa siihen patriarkaalisessa historiassa liitetty merkitys ja miettiä sen roolia, kun astumme Vesimiehen aikaan. Tässä ei anneta vastauksia, ei mitään kovia ja pysyviä sääntöjä, vaan esitetään ainoastaan kysymyksiä ja herätetään epäilyksiä kaatamaan luontainen samaistumisemme perustavanlaatuisimpaan kaksinaisuuteen. Kaikki tämä sen kosmisen muistutuksen rinnalla, ettemme ole sitä, mitä luulemme olevamme, eikä ole kukaan mukaan!

Avoimen mielen säilyttäminen vääjäämättömältä näyttävän edessä on elintärkeää näinä päivinä. Vallitsevan tilan hyväksyminen ja vain niiden muutosten etsiminen, jotka säilyttävät sen, on osa vanhaa maailmaa, mikä on nyt hajoamassa. Nopeasti kehittyvän Vesimiehen ajan vaatima muutos on täysin uusi järjestys. Se räjäyttää ennakkokäsitykset ja ennakkoluulot, haastaa pitkään ylläpidetyt näkemykset oikeasta ja väärästä ja pitää Totuutta isolla T:llä niin kodikkaiden ja tuttujen puolitotuuksien, petosten ja valheiden edessä, että tuskin tiedämme niitä olevan. Ja räjähdys alkaa meistä, meissä, kun sallimme kovettuneen "näin maailma toimii" –kuoren rikkoutua ja paljastaa vastaamattomat kysymykset ja oivaltamattomat totuudet. Kun helmikuu päättyy, meidän täytyy valmistautua tietämään "ei mitään", sillä tästä jumalaisesta tietämättömyydestä löydämme tyhjyyden siunaukset ja kollektiivisen pöydän puhtaaksi pyyhkimisen rikkaan mahdollisuuden.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **hammer** » 03.03.2015 22:25

MAALISKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
2.3.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Menneet ajat ja tulevat todellisuudet

Kosmoksen energiaa tulee meille aaltoina. Se aaltoilee kuin vuorovesi – korkealla yhtenä hetkenä, matalalla seuraavana, tulee sisään, virtaa pois, pelottavan myrskyisää ja sitten kauniin tyyntä. Samat voimat jotka työntävät planeettoja kiertoradoillaan, säteilevät ympärillämme, muuttaen ja järjestäen uudelleen joka tasolla. Toisinaan nämä energiat työntävät meitä eteenpäin uuteen ja antavat tuoreita perspektiivejä ja uusia kokemuksia. Toisinaan ne tulevat kaikuina ja herättävät taas menneisyyden, valmiiksi saattamista varten. Ensin mainittu oli luonteenomaista viime kuukaudelle ja jälkimmäinen tälle kuukaudelle.

Pitkin maaliskuuta menneisyyden jäänteitä nousee taas kerran huomiomme piiriin. Tämä kuukausi on loppuunsaattamista, pitkällisten prosessien viimeistelyä ja tähänastisen etenemisemme tarkastelua. Näin universumi toimii. Meidät vihitään uuteen, vaikka sitten kohtaammekin taas kerran vanhan. Tämä on kosmista tanssia, mikä muokkaa meidän elämäämme ja tämän kauniin planeetan elämää, mitä kutsumme kodiksi. Pyhä Lähde elää meidän kauttamme ja ympärillämme, kunnioittaen omia syntymän ja kuoleman, luomisen ja tuhoamisen, valon ja pimeyden, tutun ja tuntemattoman kiertojaan. Synnymme näistä kierroista ja koko tämän vuoden jatkuu laantumatta oppiaikamme siinä, miten elämme ne täysillä ja rajoittamatta.

Maaliskuun ensimmäiset kaksi ja puoli viikkoa antaa tilaisuuksia pohdiskella henkilökohtaista menneisyyttään – ei ainoastaan ollakseen kiitollinen siitä, miten pitkälle olemme kulkeneet suhteellisen lyhyessä ajassa, vaan tunnistaaksemme mielessämme ja sydämessämme ne paikat, joiden tarvitsee vielä parantua ja joissa jatkamme roikkumista kiinni uskomuksissa, mitkä rajoittavat meitä, käyttäytymistavoissa mitkä laittavat esteitä polullemme, ja tunteissa jotka haavoittavat meitä uudestaan ja uudestaan. Ihmispsyyke on äärettömän monimutkainen ja parantuminen vaatii aikaa, kun selvitämme kerros kerrokselta sitä mentaalista, psyykkistä ja tunne-energiaa, mikä on kalkkiintunut muodoksi, mikä täytyy palauttaa nestemäiseen tilaansa, jotta se voi liikkua ja lähteä kehostamme, mielestämme ja sydämestämme. Voimme visualisoida tämän energian kiveksi ja nähdä sen vähitellen hajoavan pehmeäksi hiekaksi, tai kylmäksi ja kovaksi jääksi mikä sulaa vedeksi tai paksuksi saveksi mikä hajoaa pehmeäksi maaksi, missä elämä voi kasvaa. Tällaisten kuvien pohdiskelu kuukauden aikana auttaa siinä prosessissa, kun kohtaamme psyykemme järkähtämättömämpiä alueita ja niiden (tai meidän) joustamattomuuden seuraamuksia.

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla Merkurius katsoo viimeisen kerran tammikuun puoliväliin, jolloin se alkoi perääntyä, ennen jatkamistaan uudelle alueelle. Jos meidän täytyy vielä tarttua tämän vuoden alun kysymyksiin, tällä kertaa voimme tehdä lopun niistä kerta kaikkiaan. Pitkäaikaisemmissa asioissa meillä on tässä kohtaa luultavasti enemmän älyllinen lähestymistapa kuin tunteellinen. Ehkä pyrimme ymmärtämään tilannetta, kun kohtaamme vanhoja malleja, kokemuksia ja tunteita, joiden luulimme lähteneen jo kauan sitten. Haluamme ehkä tietää "miksi?!" ja odotamme loogista vastausta. Mikään muu ei riitä. Paitsi, ettei ole mitään loogisia vastauksia! Emme ole järjestelmällisen merkityksen ja johdonmukaisen seurauksen maailmassa. Tässä tapahtuu jotain alkukantaisempaa: syvempää parantamista tarvitsevien vanhojen energiamallien elävöityminen. Ne tulevat oman viisautensa kera, mikä saattaa haastaa ymmärryksen. Se minkä kohtaamme tässä kuussa, saattaa hyvinkin puhaltaa kaikki jäljellä olevat teoriat ja uskomukset itsestämme ulos ikkunasta, todistaen viimeisenkin niistä vääräksi. Se miten valmis olemme avaamaan tuon ikkunan ja antamaan niiden mennä, on vielä näkemättä, mutta jos emme ole vähään aikaan avanneet täysin psyyken ikkunoita, maaliskuun muutama ensimmäinen päivä on hyvää aikaa tarkistaa ja öljytä saranat!

5./6.3. nähdään täysikuu Neitsyessä, kun Venus ylittää kuunpimennyksen 8.10.2014 asteluvun. Se on ensimmäinen kolmesta planeetasta, mikä tekee sen tässä kuussa ja herättää menneisyyden tässä säteilevässä nykyhetkessä. Sen miten säteilevä nykyhetkemme on, sanelee laajasti se, mitä olemme tehneet sen jälkeen tehdäksemme siitä sellaisen. Meillä oli valintatilanne tuossa pimennyksessä – käyttää sitä katalyyttinä aidon itsemme ilmestymiselle tai nähdä se hankaluutena, kamppailuna ja varautumisena vaikeuksiin mahdollisimman pian säilyttääksemme vallitsevan tilan. Kun on täysikuu ja Venus herättää taas menneisyyden tarkasteltavaksemme, meillä on tilaisuus katsoa yksityiskohtaisesti askelia, joita on otettu sieltä tänne – tehtyjä ja tekemättömiä valintoja, sitoutumisen ja haluamisen sekä huijausten ja paljastusten käänteitä, joista jokainen määrittelee seuraavan askeleemme ja päämäärämme laatua, valmiina matkan seuraavaan vaiheeseen.

Tällainen pohdiskelu jatkuu, kun Mars ylittää saman pimennysasteen 11.3. ja Uranus 14./15.3. Saatamme yllättyä siitä, mitä nämä planeetat tuovat oivalluksina, sillä menneisyyttä ei elävöitetä uudestaan ainoastaan meidän nälvimiseksi, vaan herättämään meidät sen valtaan nykyhetkestämme ja tulevaisuudestamme. Siitä minkä peitti sakea tunnesumu, voi yhtäkkiä tulla selkeää, ja niiden impulssien perustella mitkä meidän olisi pitänyt tunnistaa silloin, täytyy toimia viivyttelemättä. Tämä on viimeinen tilaisuus hyödyntää lokakuun pimennyksen energia, ennen kuin se häipyy pois ja tekee tilaa seuraavalle pimennykselle – auringonpimennykselle 19./20.3.

Ennen sitä on kuitenkin töitä tehtävänä! Jupiter, Uranus ja Pluto käyttävät tämän kuukauden 18 ensimmäistä päivää kannustaakseen meitä tavoittelemaan vapautta, mutta tuo kannustus tulee varoituksen kera: todellinen vapaus kunnioittaa kokonaisuuden koskemattomuutta, se ei tuputa toisen oikeuksia toisen yli. Emme voi yksinkertaisesti olla vapaa tekemään, mitä haluamme, silloin kun haluamme. Vapaushuutoa täytyy hillitä tunnistamalla vapauden tuoma vastuu ja tarpeella kääntää avoin sydän ja kyseenalaistava mieli vapauden tavoitteluumme. "Minkä vapaus?" meidän on kysyttävä. "Ja miksi?" Sillä egon vapauttaminen riehumaan itsensä ilmaisemisen valepuvussa, on sama kuin vapauttaisi raivotautisen eläimen vapauden nimissä. Tuo eläin tarvitsee myötätuntoista hillitsemistä ja ympärillä olevat suojelua sen raivokkuudelta. Tällä tavalla kaikki voivat olla turvassa. Vapautuminen on varmasti upea ajatus, mutta meidän täytyy olla mieleltämme, tunteiltamme ja henkisesti riittävän kypsä ottamaan vastaan sen mukana tuleva haaste, ennen kuin odotamme sitä oikeudeksemme.

Taivas korostaa tätä kypsyyttä maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla ja tarjoaa tilaisuuksia tarkkailla vapaushaluamme herätetyn menneisyyden taustaa vasten, mikä voi paljastaa tarkkaan, miksi vapautuminen on edelleen ulottumattomissamme. Meidän on saatettava loppuun asiat ja parannettava nuo pirstoutuneet osamme, mitkä käyttäisivät vapautta egon pullisteluun, muokkaamatta sitä harkituksi ja tehokkaaksi voimaksi kohti hyvää. Etsimämme vapautuminen tulee prosessin lopussa, ei sen ensimmäisenä liikkeenä. Meidän on ehkä tarvinnut kestää vaikeuksia ja taistelua matkan varrella – ei siksi, että meidän täytyy ansaita palkkio, vaan koska vapaus vaatii sitoutumista sen esittämiin vaatimuksiin ja meidän on noustava sen esittelemien haasteiden tasalle voidaksemme vapauttaa itsemme. Kukaan ja mikään, mikään energiamuutos, mikään aikajakso, mikään taika ei voi työntää meitä sidotusta vapaaksi, jos emme ole valmistautunut tuntemaan itseämme sinä, kuka oikeasti olemme – karvoineen päivineen – sitten kun pääsemme perille.

14.3. Saturnus pysähtyy aloittaakseen perääntymisen Jousimiehessä, lähtien kohti viimeistä vierailuaan Skorpionissa. Meillä on liittolainen tässä. Tämä vankkumaton planeetta joka lataa meidät voimalla kestää ja kyvyllä korjata kypsää viisautta elämän haasteista, tukee meitä nyt kahdeksan viime kuukauden pohdiskelussa, mikä tiivistää menneet kokemukset nykyhetken viisaudeksi. Tämä prosessi vaatii selkärankaa, sillä saatamme vastustaa selviä viestejä suosien enemmän jotain, mihin haluaisimme uskoa. Saturnus ei kuitenkaan käsittele kosmeettisia näkemyksiä, vaan syvää viisautta ja se toimii pidättelemättä paljastaessaan meille, missä jahtaamme kimaltavan pinnan väreitä, sukeltamatta totuuden sameisiin syvyyksiin.

Uranus ja Pluto muodostavat 16./17.3 viimeisen tarkan neliönsä aloitettuaan liittonsa 2012. Tämä tuhoutumis- ja uudestisyntymäprosessin huipentuma hyvin monilla ihmisillä ja edelleen jatkuva prosessi lukemattomilla muilla, tiivistää viisauden tästä pitkäkestoisesta ja haastavasta muutosprosessista. Tässä meille tarjotaan selkeyttä, jos päätämme hyväksyä sen – tilaisuutta nähdä uusin silmin kuin lapsi, joka katsoo elämää ilman myöhempien vuosien kyllästynyttä ja olettavaa asennetta. Tämä viimeinen neliö paljastaa sen, mistä siinä kaikessa on ollut kyse, ja saattaa hyvinkin olla, ettei se ole, mitä luulimme! Se tuo oivallusvälähdyksiä, mutta kuitenkin lisää väsyneen itsen ja vanhanaikaisen elämän tarpeettomia rakennelmia murskataan maahan. Anna niiden kaatua riippumatta siitä melusta tai tomupilvestä, mikä nousee näistä raunioista. Tämä alas lyöty torni on vain kalkkeutunut ego, mikä vapautetaan elämään uudella tavalla, kun Uranuksen ja Pluton murskauspallo on hajottanut sen. Tässä viimeisessä voimannäytössä ne sanovat toisilleen jäähyväiset ja valmistautuvat siirtymään eteenpäin eri teitä.

Kosmisessa armoshow'ssa Neptunus ja pohjoissolmu muodostavat liiton 18.3., mikä jatkuu kesäkuun alkuun saakka. Tässä on voidetta murskaushaavoihimme, jos välitämme saada sen parantavan kosketuksen. Neptunus, suunnaton ja myötätuntoinen sydän, paljastaa polun eheyteen ja tulevaisuuteen, mikä lupaa olla jotain muuta kuin tuskallisen menneisyyden toistamista. Riippumatta siitä, mitä Uranus ja Pluto ovat vaatineet meiltä viime vuosina, Neptunus kurkottaa nyt opastamaan meidät takaisin kotiin eheyteen, muistuttaen meille, että elämän vastustaminen on oman itsemme vastustamista, sillä me ja elämä olemme yksi ja sama asia. Se ei tapahdu meille, vaan meidän kauttamme. Me olemme se ja elämä on hengittämäämme ilmaa. Neptunus hajottaa kaiken, mikä erottaa, ja tämä sisältää jokaisen näkemyksen, että olemme jotain muuta kuin täydellinen juuri sellaisena, kuin olemme. Se pyytää meitä lepäämään sen tietämisen turvassa, että riippumatta siitä, miten elämä ilmentyy, olemme ehjä ytimessämme, elävä ja elinvoimainen osa Kaikkea olevaista, aivan kuten Kaikki olevainen asuu täydellisenä sisällämme. Mitä syvemmin pystymme ottamaan vastaan tämän viestin sitä parempi, sillä se havainto, että olemme erillään jumaluudesta, sen oikkujen ja mielialojen kohde, on vanhanaikainen uskomus, mistä täytyy päästää irti nyt. Tuleva Vesimiehen aika vaatii meitä olemaan selkeä tässä, sillä sen työtä ei voi tehdä ilman, että selkeys todellisesta luonteestamme säteilee läpi.

20.3. tuo auringonpimennyksen eläinradan viimeisessä asteessa, Kalojen 30. asteessa. Aina kun näemme tämän asteen aktivoituvan, meitä varoitetaan loppumisesta. Silloin kun auringonpimennys osuu tähän, loppuminen polttaa sillat eikä ole paluuta takaisin. Tämä on maksimiloppuunsaattaminen! Joillekin meistä tämä pimennys ja sitä seuraavat viikot voivat tuoda oivalluksen, että ne tilaisuudet joita kerran oli ulottuvilla, mutta joita ei käytetty, on nyt menetetty. Kosmos ei voi odottaa ikuisesti ja on aikoja, jolloin se sulkee ne ovet ikuisiksi ajoiksi, jotka olemme kieltäytyneet avaamasta riittävästi mennäksemme sisään. Vaikka tämä oivallus voi tulla surun ja katumuksen kera, tämän mahdollisuusjakson yksiselitteinen loppuminen selvittää tietä uuden alkamiselle aikanaan.

Tehtävämme on oppia menneisyydestä, ottaaksemme täysin vastaan tunteemme nykyhetkessä ja siirtyäksemme eteenpäin silmät avoimempana elämän viesteille, jotka näyttävät aina meille tietä ja kukoistamisemme ajankohdan. On aina vain elintärkeämpää, että opimme kuuntelemaan syvällisesti sitä viisautta, mitä on luonnostaan kudottuna joka hetkeen. Mitä enemmän ja enemmän tunnistamme, että emme ole täällä luomassa, vaan luotavana ja roolimme on harmonisoitua luomisen kanssa, kehitymme voidaksemme elää sitä täysillä tinkimättömästi ja rajattoman ilon kera, mikä ei synny tyydytetyistä haluista, vaan suuremmasta tarkoituksesta, mikä täytetään kauttamme. Suuremmasta mitä voisimme koskaan kuvitella tai ilmentää jätettynä oman onnemme nojaan.

Kuukauden kymmenen viimeistä päivää sulattelemme kolmea valaisevaa viikkoa. Uudelleenherätetty menneisyys ja tiettyjen jaksojen yksiselitteinen päättyminen voi aiheuttaa levottomuutta, kun prosessoimme niiden vaikutusta. Kärsivällisyyttä tarvitaan, jotta sydämemme ja mielemme annetaan asettua ja tottua "uuteen normaaliin". Mutta muista, että Neptunus ja pohjoissolmu ovat meidän puolellamme ja paljastavat viisauden, mikä syntyy myötätunnosta itseä ja toisia kohtaan, ja jatkuvasti syvenevän tilaisuuden tunnistaa tuon hiljaisen mutta mahtavan läsnäolon, mikä asuu ytimessämme. Meidän on palattava tähän läsnäoloon ja kuunneltava sitä aina vain tarkemmin tästä eteenpäin. Se sisältää kaiken, mitä meidän täytyy tietää.

Merkurius saattaa maaliskuun loppuun ylittämällä auringonpimennyksen 20.3. asteluvun ja korostamalla lisää käytettävissä olevaa informaatiota, jos kiinnitämme huomiota oikealla tavalla. Tässä ei ole kyse tiemme ajattelemisesta asioiden läpi, suunnittelemisesta asioiden tekemiseksi oikein, vaan huomiomme kääntämisestä sisäänpäin kuuntelemaan sydäntä, mikä ei puhu niinkään sanoin, vaan tuntemuksin ja aistimuksin – on se sitten hienovaraista tietämistä tai pakottavaa sen tiedostamista, mitä tarvitaan hetkessä. Tämä viisaus puhuu nyt selkeästi niille, joilla on kuulevat korvat, ja kun maaliskuu tulee loppuun, se minkä olemme menettäneet, alkaa muotoutua joksikin täysin uudeksi. Sen muodon paljastuminen vie jonkin aikaa ja kärsivällisyyttä vaaditaan sitä odotellessa, mutta riippumatta siitä, miten vakuuttavasti mielemme saattaa joskus kertoa, että kaikki on menetetty, sydän vastaa, ettei tilanne voi koskaan olla näin, sillä kaikki asiat lepäävät universaalissa sydämessä, mikä ei hylkää ketään ja mitään.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **hammer** » 19.03.2015 21:45

AURINGONPIMENNYS KALOISSA 20.3.2015

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
17.3.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Sydämen synkronointi

Tämä täydellinen auringonpimennys tapahtuu 20.3. klo 9.47 GMT eläinradan viimeisessä asteessa. Pimennys puhuu tässä laajamittaisesta loppuunsaattamisesta. Ulottuvilla olevat asiat joihin emme onnistuneet tarttumaan, häviävät, tilaisuudet joita lykättiin parempaan aikaan, häviävät, ja haalitut rikkaudet menettävät arvonsa. Tämä eläinradan aste saattaa loppuun suuria aika- ja muutossyklejä, merkittäviä elämän teemoja ja malleja. Pimennys tässä muistuttaa meille, että kosmoksella on oma aikataulunsa, mikä punoo kuvionsa elämäämme, luvallamme tai ilman sitä. Kohtaamme valintatilanteen, missä synkronoidaan sydänkellomme taivaan kellon kanssa tai eletään omalla aikavyöhykkeellämme – joskus tahdissa, joskus kaukana siitä, yrittäen tuputtaa omaa aikatauluamme pyhän luomisen kehittymiseen. Nyt kohtaamamme loppumiset – ovat ne sitten menetyksiä, pettymyksiä tai vapauttavia päätöksiä – muistuttavat meille tarpeesta syvään ja pysyvään harmoniaan jumalavoiman kanssa tästä eteenpäin, kun se pujottelee elämässämme.

Nyt päättyvät syklit tarjosivat tiettyjä haasteita, tilaisuuksia ja kasvavaa viisautta. Ne vaativat valintoja kaukaisista lopputuloksista, joita nyt kohtaamme. Ne jotka tehtiin harmoniassa pakollisen heräämiskehityksen kanssa, paljastavat voimallisia uusia alkuja lähihorisontissa ja ns. kristallisoituvat. Menneisyyden rohkeus korjaa nyt vapauden ja syvän rauhan satoa. Päätökset jotka tehtiin pelosta ja puolustautuvasta sydämestä, paljastavat nyt hämärtyvän tulevan itsen, kun katsomme sitä – menetetyt tilaisuudet, ohitetun toiminta-ajan. Saatamme tuntea häpeän, katumuksen, surun tai murheen taakan. Mutta riippumatta siitä tuskasta, mitä tämä hetki voi pitää sisällään, käsillä on lohtua ja toivoa.

Tämä pimennys yhdistää meidät vuoteen 1997 ja saattaa loppuun silloin alkaneen syklin. Mitä tahansa elämä pyysikin meiltä silloin, kosmos kaikuu nyt sitä vastausta, minkä annoimme. Kun lähestyimme uuden vuosituhannen sarastusta, monet puhuivat katastrofista, toiset vapautumisesta. Elämä sai kiireentunnun ja ne energiat jotka ovat testanneet luonteenlujuuttamme äärimmilleen viime vuosina, alkoivat alustavasti tuntua. Pimennys 9.3.1997 vapautti kollektiivitietoisuuteen vision loppuunsaattamisesta, valaistumisesta. Ihmispsyykessä syttyi liekki, kirkkaampi kuin ennen ja se kutsui meitä lähemmäs ja muistamaan alkuperäiset kasvomme, jotka juuri ja juuri näkyvät varjojen tanssissa. Syvempi tietäminen heräsi monissa ja sen siemen kylvettiin moniin muihin. Olimme muuttuneet tuosta hetkestä, vaikkemme olisi tietäneetkään sitä. Siitä lähtien tehtävämme on ollut tietää se ja elää intiimisti jumaluuden, universumin ja jumalavoiman kanssa – löytää, miten syvällisesti meitä opastavat ja johtavat voimat, joiden vaikutuspiiri ulottuu paljon yli kaiken sen, mitä olimme aiemmin tienneet. Vuonna 1997 meidät hedelmöitettiin totuudessa, tässä pimennyksessä synnymme siitä – koruton ja kiistämätön, kaunis ja ravitseva, totuus kaikissa naamioissaan ja koko loistossaan, kova ja lempeä, pimeydessä ja valossa.

Älä katso poispäin. Mitä tahansa näetkin tänä aikana, himmennetyn auringon symbolisessa pimeydessä, älä katso poispäin. Riippumatta siitä, mitä se on, se ei voi heikentää sisäistä aitoa itseä. Tällä todellisella Itsellä on voimaa, sillä on painoarvoa. Se haastaa elämän perustan sellaisena, kuin tunnemme sen. Se kieltäytyy noudattamasta mielettömiä käsityksiä oikeasta ja väärästä, mitkä sanelevat arvon, joka ei kunnioita sisäistä rikkautta. Se näkee temppuilun läpi, nauraa päin naamaa häpeälle ja kieltää kaiken muun, paitsi rohkean ja kauniin totuuden.

Maailma ei ole valmis todelliselle Itselle ja kuitenkin se tulee esiin sinussa ja minussa ja kollektiivipsyykessä, mikä kiemurtelee mukautuakseen syvempään tietoon siitä, ettei mikään ole sitä, miltä näyttää. Todellinen Itse paljastuu joka kerta, kun pysähdymme odottamaan ja aistimme tuon hetken rehellisyyttä, yhdistyneen sydämen, kollektiiviheräämisemme ajanpitäjän syvää sykettä. Sen voima ja rohkeus lisääntyy joka kerta, kun kunnioitamme sen viisautta yli ulkoisen maailman odotusten ja vaatimusten, kun se kieltää kaiken paitsi sen, mitä voidaan laskea, verrata ja kaupata. Todellinen Itse tietää, että omat ajatukset ovat ainoa tie vapauteen, samalla kun maailma vaatii ajattelematonta yhdenmukaisuutta ja valheellinen itse suostuu siihen.

Tämän auringonpimennyksen voima poistaa ruusunpunaiset silmälasit ja totuuden kätkevät verhot. Emme voi pysäyttää sitä emmekä voi lykätä omaa heräämistämme. Tämä – juuri tässä, juuri nyt – on kieltämisen loppu, temppuilun loppu ja välttämisen loppu. Tämä on elämä kaikessa kamalassa loistossaan ja kauhistuttavassa kauneudessaan. Sillä tätä varten synnyimme – tunnetason vääjäämätön ja kiistämätön kohtaaminen kaiken olevaisen sydämen kanssa. Voimme tervehtiä tätä pimennystä surren tai hurmiossa, vapaudessa tai kahleissa, mutta mistä tahansa löydämmekin itsemme, elämme elämää, minkä ovat muokanneet tehdyt valinnat, kunnioitetut sitoumukset, rikotut lupaukset ja tehdyt petokset, koska kollektiivihenki ravisteltiin hereille eikä se enää koskaan nukahda. Jokainen hetki siitä lähtien on ollut askelia polulla heräämiseen. Se ei vaikuta noiden askelten voimaan, ovatko ne vieneet meitä syvemmälle totuuteen vai varjoihin. Jokainen askel on muokannut sitä, kuka olemme, ja sitä suhdetta mikä meillä nyt on aidon ja pyhän sisäisen itsen kanssa. Olemme täsmälleen se, minkä olemme aiheuttaneet itsemme olevan. Se missä laajuudessa olemme kieltäneet totuuden tai uhranneet sen tavoittelun turvallisuuden hyväksi, paljastaa nyt, miten paljon meidän täytyy muuttua ja kasvaa jatkuvasti elintärkeämmillä ja transformatiivisemmilla tavoilla.

Mennyt on poissa. Tämä toteamus ei ole koskaan ollut todempi, sillä toiset – kolmannet ja neljännet – tilaisuudet ovat kaikki menneet. Ohitetut tilaisuudet eivät koskaan ehkä palaa. Meillä oli tilaisuutemme ja teimme sen kanssa, minkä näimme sopivaksi. Tässä nyt seisomme kosmisen syklin suuressa päätöksessä ja tarkastelemme sen muotoa elämässämme, kosmoksen kutsumana syvään pohdiskeluun siitä, miten parhaiten siirrymme tästä eteenpäin. Anna sen mennä – katumuksen, surun tai häpeän menneistä tilaisuuksista. Ne eivät olleet sinua tai minua varten täällä kierroksella. Uudet odottavat meitä pimennetyn auringon tuolla puolen. Ne sisältävät lupauksen viisaudesta ja toivon vapautumisesta siitä kaikesta, mikä on pidätellyt meitä aiemmin. Kosminen kello jatkaa tikittämistään heräämisessämme, kun sydämemme synkronisoituu vastaamaan tällä kertaa epäröimättä jumalan kutsuun priorisoida totuus kaikessa.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **hammer** » 02.04.2015 23:00

HUHTIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
1.4.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Pysy aitona

Tämän kuukauden astrologia tuntuu kuin yliopiston fuksiviikolta, jolloin uudet opiskelijat orientoidaan uuteen elämäänsä. Valintoja on runsaasti ja ilma on täynnä mahdollisuuksia ja potentiaalia. Kiihtymystä on kaikkialla ja sille antaa polttoainetta juuri löydetty vapaus, rinnallaan ahdistusta, koti-ikävää ja joskus mojova annos pelkoa. Me olemme noita opiskelijoita ja elämä on yliopisto.

Viime kuun auringonpimennys 20.3. muotoili uudestaan tulevaisuutemme sulkemalla valitsemattomat polut ja toteuttamattoman potentiaalin – ei rangaistuksena siitä, ettemme tarttuneet härkää sarvista, vaan koska elämän täytyy kulkea kehittymisen, täyttymyksen ja tuhoutumisen kiertoina riippumatta siitä, liitymmekö mukaan vai emme. Entisestä vaihtoehdosta tulee saavuttamaton, täyttymättömät toiveet alkavat haalistua ja energiaa sykkineestä mahdollisuudesta tulee tympeä. Viime kuussa nähtiin vuonna 1997 alkaneen syklin yksiselitteinen päättyminen. Tämä kuukausi laittaa uuden matkaan. Mihin se vie meidät? Kuka meistä tulee? Mitä meiltä pyydetään ja mitä meille tarjotaan? Huhtikuu on kysymysten kuukausi ja oppiminen elämään niiden kanssa on avain siihen, miten se kehittyy kullakin meistä.

Pluto ja Uranus tuovat vaikutuksensa rasittamaan aurinkoa, kun kuukausi alkaa. Ne muistuttavat meille, että se mistä löydämme itsemme nyt, kantaa sen tunnusleimaa, kuka olemme, riippumatta siitä, mitä ajattelemme nykyolosuhteistamme. Astrologia opettaa, että ympärillämme aaltoileva elämä on tunnusomaista sille elämällä, mikä on sisällämme. Meillä kaikilla on oma ainutlaatuinen energiapuumerkkimme, mikä antaa elämälle ja saa siltä. Mitä paremmin tunnemme tuon nimenomaisen "sävellajin", missä elämämme musiikkia soitetaan, sitä paremmin pystymme muotoilemaan kokemuksemme aidoksi täyttymykseksi. Meidän täytyy tietää jokainen nuotti ja jokainen sävelaskel ollaksemme harmoniassa pyhän kentän kanssa, kun se kuljettaa kättään kielillämme ja synnyttää melodiansa. Oman ainutlaatuisen sävellajimme harmonian löytäminen ja ottaminen omaksemme on ihmisinkarnaation keskeinen tehtävä. Tuomalla tietoisuuteen jokaisen hienovaraisen harmonianyanssin ja jokaisen riitasointuisen yhteentörmäyksen, ankkuroidumme vielä syvemmälle elämämme erityismelodiaan ja soitamme sitä näkemyksellisen aikomuksen kera, ei piiritetyn egon epätoivoisena tarpeena.

Huhtikuun ensimmäinen viikko on hyvää aikaa tarkastella elämämme maisemaa – aineelliset olosuhteet, suhteet, aktiviteetit ja kaikki, mikä vie tilaa jokapäiväisessä elämässämme. Tehtyämme tämän voimme kysyä itseltämme: "Mikä minusta heijastuu tähän?" Enää ei riitä, että osoittaa sormella jonnekin – toiset ihmiset, kohtalo tai vanha kunnon huono tuuri – ja luopuu oman elämänsä edustuksesta. Se mitä näemme katsoessamme ulos, heijastaa sen aspekteja, mitä näemme katsoessamme sisään. Mitä valmiimpi olemme tarkkailemaan tällä tavalla, sitä suurempi oivallus saadaan siitä, mitä tämä uusi sykli pyytää meiltä tulevina vuosina. Emme kohtaa elämässä mitään, millä ei ole kapasiteettia herättää meitä sille, kuka olemme, ja paljastaa sekä valheellisen että aidon itsemme aspekteja. Sitä minkä kohtaamme – tervetullutta tai ei – voidaan käyttää pelinä osoittamaan meille jotain siitä, kuka olemme ja miten voimme hivuttautua vielä syvemmälle siihen pyhään kenttään, missä todellinen voima asuu. Voima luopua kaikesta, mikä pidättelee meitä ilmaisemasta aitoa itseämme ja sallimasta muiden tehdä saman.

Kuunpimennys Vaa'assa 4.4. pyytää meitä pohtimaan reagoinnin sijasta. Se korostaa vaistonvaraisen käyttäytymisen, joka syntyy vanhoista tavoistamme ja entisistä kokemuksistamme. Epämukavuus siitä, ettei oikein tiedä, minne olemme menossa tällä hetkellä, tyhjä mahdollisuuspöytä tai levottomuuden tunne mikä vaatii reagoimaan, voivat kaikki vietellä meidät nyt toimintaan, mitä kadutaan myöhemmin. Kohtuutta tarvitaan, kärsivällisyyttä ja valmiutta sallia elämälle oma aikataulunsa. Tämä on syvällisen kuuntelemisen, ei hätiköityjen päätösten aikaa. Aikaa istua hiljaisuudessa ja sallia sisäisen viisauden kuplia pintaan, sillä se tietää kaiken, mitä tarvitsemme, ja se on elämämme myötätuntoisin sovittelija. Tämä uusi sykli, niin tuore lapsenkengissään, vaatii syvää ja pysyvää suhdetta sisäiseen viisaaseemme ja tämä pimennys on ensimmäinen tilaisuutemme osoittaa, miten sitoutunut olemme omaan osaamme sopimuksesta!

Jupiter pysähtyy Leijonassa 8.4. alkaakseen kulkea eteenpäin neljän kuukauden perääntymisen jälkeen. Tämä aika on antanut runsaasti tilaisuuksia tarkkailla itseämme sekä egona että jumalana, hyväksyä kummankin olemassaolo ja löytää todellinen identiteettimme fuusiona – ego jumalaisen olemuksen läpitunkemana, pyhä olemus suodatettuna itsen kautta sen koko ainutlaatuisessa persoonallisuus- ja identiteettirikkaudessa. Kun Jupiter valmistautuu liikkumaan eteenpäin taas kerran, voimme vahvemmin sitoa egoitsemme pyhään palveluun. Tavoitteena tässä ei ole egon poistaminen, vaan sen puhdistaminen ja sen tuominen harmoniaan syvemmän viisauslähteen kanssa, mikä muokkaa sen ilmaisua ja toimintaa suuremman ja transformatiivisemman tarkoituksen hyväksi. Tämä tietoisen evoluution erottamaton aspekti on jatkuvasti kirkkaammassa valokeilassa tässä uudessa luomissyklissä. Liian kauan ego jo joko hallinnut omilla tarkoitusperillään tai se on takonut itsensä alistumaan! Evoluutiopakko on nyt tarjota egoa pyhään palveluun, mikä sallii sen säteillä valoa edessä olevalle polulle ja mahdollistaa meidän kaikkien kulkea sitä yhdessä.

Saatamme kohdata sisäistä muutosvastarintaa tässä kuussa, sisäisen muutospakon rinnalla! Tämä paradoksaali tila paljastaa, miten mielemme toimii, silloin kun emme ole oikein varma, minne olemme menossa! Joko haluamme asioiden pysyvän samoina, mikä antaa tunnettuun liittyvän mukavan tuttuuden, tai haluamme olla muutosprosessin lopputuloksessa, täysin kypsänä uuteen elämäämme. Emme kuitenkaan ole aivan yhtä innostunut prosessista sillä välillä! Se hämmentää meitä. Tunnemme eksyneemme, erityisesti alussa kun vanhat tavat eivät ole enää mahdollisia, mutta uusi polku ei ole vielä täysin paljastunut. Meille on epämukavaa olla keskeneräisiä, ennen kuin tiedämme, miltä kaikki lopulta näyttää. Ongelmana on, ettemme tällä hetkellä yksinkertaisesti voi tietää sitä. On aivan liian aikaista kuvitella, mihin olemme matkalla tästä. Meidän täytyy siis sietää hämmennystä ja tietämättömyyttä, olla siinä luottavaisena ja sallia epävarmuudesta syntyvien kysymysten, ahdistusten ja pelkojen nousta ja puhua, ennen kuin vaipuvat taas kerran hiljaisuuteen.

Jod jonka muodostavat Neptunus, Mars, pohjoissolmu ja mustakuu 12.-15.4., valpastaa meidät sille voimalle, mikä on käytössä, kun ankkuroimme syvällisen totuuden jokapäiväiseen tietoisuuteemme. Neptunus ja Mars kehottavat yhdessä meitä sitoutumaan tietoisen evoluution pitkään matkaan, ollen etsimättä oikopolkua paetaksemme haasteiden ja muutosten tohinaa. Syleilemällä juuri sitä, mistä löydämme itsemme nyt – minkä tahansa muodon nykyisyytemme ottaakin – annamme kosmokselle merkin halukkuudestamme tehdä sen, mikä on tarpeellista edistääksemme maailmanlaajuisen yhteisön intressejä kokonaisuutena, kunnioittaaksemme Äiti Maata ja sen kaikkia olentoja ja kulkeaksemme tätä polkua yhdessä itsemme ja toistemme hyväksi.

Voima on nyt sen tunnistamisessa, ettemme voi tehdä tätä yksin, että meidän täytyy jokaisen tehdä oma osamme, pyhän itsen heräämisen jatkumiseksi arjessa. Ei ole tarpeellista paeta minnekään oman jumaluutemme oivaltamiseksi. Voimme tuntea sen täysin tässä ja nyt, fyysisessä muodossa tässä aineellisessa maailmassa. Tämän paradoksaalisen maailman kaksinaisuus lietsoo heräämisen tulta, ei siitä pakeneminen. Sen rosoiset reunat ja terävät kulmat muistuttavat meille, missä työtä on edelleen tehtävä, totuus paljastettava, viisaus elettävä ja hengitettävä, niin kuin happea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme. Kun Pluto aloittaa viiden kuukauden perääntymisjakson Kauriissa 16.4., meille ei jää epäilystäkään siitä, että eskapismitaipumukset eivät vie meitä minnekään ja käyminen käsiksi maailmaan, missä elämme – sen ympäristöhaasteisiin, ihmistenvälisiin taisteluihin ja käytännön paradokseihin – on nyt tärkeintä.

Uusikuu Oinaassa 18./19.4. kertaa, miten tärkeää on tietää se sävellaji, millä elämämme laulua soitetaan, ja kyky tunnistaa, milloin jokin tai joku on vireessä sen kanssa. Voimme tietää tämän vain sellaisella syvällä kuuntelemisella, mitä vaadittiin kuunpimennyksessä. Tämän sisäisen tietämisen huolellisen kuuntelun täytyy jatkua jokapäiväisessä elämässämme, jos meidän on tarkoitus luovia tulevia kuukausia sellaisen erottelukyvyn kera, mitä tarvitaan aidon itsen vapauttamiseksi lisää. Tämä uusi kehityssykli vaatii syvää ankkuroitumista maatasoon, vaikka laajennammekin tietoamme elämän moniulotteisuudesta. Kyky tietää, kuka ja mikä auttaa meitä tässä prosessissa, on elintärkeä. Niiden paikkojen, olosuhteiden ja ihmisten tunnistaminen, jotka tukevat meitä pysymään aitona, henkisen valheen elämisen sijasta, ei ole ollut koskaan tärkeämpää kuin nyt.

Huhtikuun kymmenen viimeistä päivää antavat runsaasti tilaisuuksia palata takaisin maan pinnalle, jos tarvitsemme sitä edelleen! Auringon, Merkuriuksen ja Marsin ollessa Härässä on aika tuntea jalkamme maassa ja kunnioittaa sitä syvällistä ja pysyvää tukea, mitä planeettaäitimme antaa meille joka päivä. Perimmiltään teemme tämän hänen vuokseen. Kokonaan. Sillä jos emme voi elää Äiti Maata kunnioittavalla ja tukevalla tavalla, emme voi elää – siinä kaikki – ja entinen riistäminen ja epäkunnioitus tulevat vainoamaan meitä nyt. Niinpä vaikka emme ehkä aivan tiedä henkilökohtaisella tasolla, minne olemme menossa, planeettatasolla voimme olla hyvin selkeitä: olemme menossa lisäkriisiin, jos emme omista omaa osaamme kauniin kotimme suojelemisessa tai tuhoamisessa. Jos emme keskity mihinkään muuhun tänä aikana, voimme keskittyä tähän: Äitimme rakastamiseen, sen kiittämiseen ja kunnioittamiseen ja hänen upean voimansa ja kauneutensa tunnistamiseen. Kun teemme tämän, tuomme itsemme takaisin kotiin, vapautuneena tulevaisuuden fantasioista ja itsepetoksesta, elämää sykkivään maasuhteeseen elämämme olosuhteiden ja kaikkien sen olentojen kanssa. Vasta kun olemme tehneet tämän, tiedämme todella, missä seuraava askel pitää ottaa, sillä läsnä olevassa hetkessä ja maadoittuneena saamme nyt syvintä opastusta sisäiseltä jumalalta.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **hammer** » 02.04.2015 23:01

TÄYDELLINEN KUUNPIMENNYS VAA'ASSA 4.4.2015

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
1.4.2015
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Älä tee muuta kuin kuuntele

Täydellinen pimentyminen tapahtuu juuri puolenpäivän jälkeen (GMT) Vaa'an 15 asteessa. Sen auringonpimennyksen kumppanina joka antoi 20.3. valomerkin valitsemattomille poluille, tämä kuunpimennys pyytää ilmaisemaan sitoutumisen tavoitteisiimme tässä uudessa luomissyklissä. Tämän sitoutumisen rinnalla se pyytää myös omaperäisyyttä ja tuoreita perspektiivejä, sillä vain tällaisia pyrkimyksiä siunataan tulevina vuosina. Tämä ei ole aikaa vahvistaa vanhoja toiveita ja täyttymättömiä haaveita, vaan kiteyttää uusia ja energisempiä, mitkä heijastavat sitä, kuka meistä on tulossa, ei sitä, kuka kerran olimme.

Menneisyyden vetovoima voi olla vahva kuunpimennyksessä eikä tämä ole tietenkään poikkeus. Huomaamme ehkä parhaiden aikomustemme menevän savuna ilmaan, kun syleilemme vanhoja tapoja rajattoman hillittömästi, kaikenlaisten järkeviltä vaikuttavien oikeutusten kera! Mutta varo tuota sisäistä ääntä, joka kannustaa nyt palaamaan vanhoihin tapoihin. Se on sabotoija, jota on käsiteltävä hyvin harkiten. Kärsimättömyys ja tämän ajan levottomuus ei ole tekosyy helpon ulospääsyn valitsemiseen. Sen sijaan se antaa järkevän syyn olla tiukkana ja päättää, että tällä kertaa toimimme eri tavalla ja kuljemme uutta ja luovaa polkua eteenpäin.

Osa ongelmaa on se vallitseva tunne, ettei oikein tiedä, mitä tapahtuu tai minne olemme menossa – yhdessä paradoksaalisen tarpeen kanssa päästä sinne mahdollisimman nopeasti!! Tämä yhdistelmä ei edesauta selkeyttä! Meillä on papukaija kummallakin olkapäällä ja toinen yllyttää: "Anna palaa!" ja toinen huutaa: "Pysähdy ja odota!" Huomaamme, ettei meillä ole aavistustakaan, mitä tehdä seuraavaksi, koska emme vielä tiedä, mihin suuntaan mennä, mutta pakko tehdä jotain saa meidät herättämään henkiin vanhat tavoitteet ja pyrkimykset sen sijaan, että odotamme kärsivällisesti uusien muodostumista. Mutta kärsivällisyys on tärkeintä riippumatta siitä, mitä tuo ääni sanoo. Jotain on muodostumassa, hitaasti mutta varmasti ja meidän täytyy odottaa nähdäksemme, mitä se on, ennen sitoutumistamme edessä olevaan polkuun.

Jupiter antaa tukevan neuvon: vain kuuntele. Siinä kaikki. Istu hiljaa ja kuuntele. "Mitä?" kysymme vääjäämättä. "Vain kuuntele", tulee vastaus. Kun kuuntelemme, tulee hyvin selväksi, mitä kuuntelemme – sisäistä viisuttamme, aidon itsen nousemista sydämessämme kuiskaten totuuksiaan ja muuttaen perspektiiviämme, kun se katsoo silmiemme läpi. Tällä sisäisellä tietämisellä, pyhällä läsnäololla joka aina elää sydämemme hiljaisuudessa, on paljon sanottavaa tänä aikana. Se voi tulla sanoina tai ajatuksina, tunteina, aistimuksina tai kuvina. Pimennetyn kuun pimeydessä voimme vastaanottaa kaiken, mitä tarvitsemme tehdäksemme parhaita valintoja ja tarjoutuaksemme tietoisimmalle polulle eteenpäin. Mutta se vaatii sitoutumista: olla hiljaa, sallia pyhä ilmaisu, kiinnittää huomiota ja olla kärsivällinen. Emme ole ohjaksissa tässä ja määrää tahtia ja sanele seuraavaa liikettä. Olemme voimattomia, kun sallimme pyhyyden ottaa ohjakset elämässämme ja opastaa meitä omalla transformatiivisella tavallaan. Näin voimattomuudessamme saamme paradoksaalisesti kaikkein suurimman voiman.

Suhteet ovat erityisesti valokeilassa tänä aikana. Niiden terveys tai muu paljastaa paljon suhteesta itseen. Tämä sisäisen peilaaminen ulkoisella ja toisinpäin, antaa näkemyksen itse elämän luonteesta. Kun tunnistamme lisääntyvässä määrin sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen, vastustaen välitöntä tarvetta toimia ja sen sijaan katsellen ja odottaen, alamme tuntea itsemme jonain paljon voimakkaampana, miltä ensin vaikuttaa. Sitten kun saamme selkeyttä, sisäisen maastomme muuttaminen muuttaa ulkoista ja aiemmin kohdatut esteet transformoituvat.

Syvällistä viisautta on nyt käytettävissä sydämemme hiljaisuudessa, mutta vallitseva pakko "TEE JOTAIN!" saa tahtonsa läpi, jos sallimme sen. Toiminta tällaisina aikoina pelkästään peittää polkua, ei edistä sitä. Se syntyy turhautumisesta tai hämmennyksestä, haluttomuudesta kestää sitä epämukavuutta, kun ei tiedä, mitä tulee seuraavaksi. Meidän täytyy ottaa avosylin vastaan tämä hämmennystila, jotta nousee syvempää viisautta tästä uudesta syklistä. Vain tämän tekemällä voimme todella erottaa edessä olevan polun.

Tämä kuunpimennys tuo tullessaan viiden kuukauden jakson, minkä aikana tulemme kasvotusten syvän totuuden kanssa vaistomaisella ja välittömällä tavalla. Emme ehkä tiedä, minne olemme menossa, mutta tiedämme aivan varmasti, miten sinne päästään, jos vain odotamme kärsivällisesti, kuuntelemme tarkasti ja toimimme sen opastuksen mukaan, mitä vastaanotetaan paikallaan olevan, mutta heräävän sydämemme hiljaisuudessa.

Sarah Varcas

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Kirjoittaja **Magellan sky code** » 21.04.2015 10:36

ELÄMÄ URANUKSEN JA PLUTON NELIÖN JÄLKEEN

Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)

20.4.2015

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jyrkänteenreunan valitseminen

Uranus ja Pluto ovat saaneet paljon "lähetysaikaa" vuodesta 2012 alkaen, kun ne alkoivat muodostaa pitkähkön neliönsä, mikä on parhaillaan häviämässä historiaan. Tämän neliön vaikutus mikä on ravistellut lukemattomien ihmisten elämää, on ollut mahdoton sivuuttaa. Monien katsoessa taaksepäin elämää ennen vuotta 2012, se on kuin eri ihminen, hädin tuskin tunnistettavissa joissain tapauksissa. Niin paljon on muuttunut sisällä ja ulkopuolella, että täydellinen uudestisyntymä ei ole liian dramaattinen kuvaus viime vuosien tapahtumista. Tämä neliö on ravistellut monet ihmiset hereille ja pakottanut kohtaamaan itsensä ja elämänsä, aiemmin tehtyjen valintojen seuraamukset ja sen vaikutuksen, että on elänyt puolittain, mahdollisuuksien varjossa hyvin pitkään. On ollut trauman ja hurmion, haasteen ja vapautumisen aikaa. Harvat ovat jääneet koskemattomiksi. Vesimiehen ajan vihkimys on todella kunnolla alkanut.

Kaikkien vihkimysten tapaan se on kuitenkin vasta alku – ei koko tarina – ja todellinen vahvuus syntyy sen tietämisestä, miten toimitaan, sitten kun intensiivisyys on mennyt ohi ja seuraava vaihe on alkanut. Tästä löydämme itsemme nyt. Kuluneiden kolmen vuoden energiateemat ovat muuttumassa joksikin kokonaan muuksi. Uranuksen ja Pluton tiet erovavat ja ne irrottavat otteen toisistaan. Tämä merkitsee myös meissä eroamista – niin ylhäällä kuin alhaalla. Muutos tulee uusissa valepuvuissa ja meidän täytyy tunnistaa, kun se tulee ovellemme.

Uranus ja Pluto ovat valtavan voimakkaita raskaansarjan planeettoja. Yhdessä ne ennustavat globaalien syklien syntymää ja massiivista yhteiskunnallista muutosta. Silloin kun kaksi planeetta muodostaa neliön, meidät pakotetaan ryhtymään toimeen tai kestämään lisääntyvä intensiivisyys ja turhautuminen. Ympäristömme estää ja rakentaa meitä jatkuvasti, sulkee meidät nurkkaan ja työntää meidät pois sieltä, missä meidän tarvitsee olla, kunnes otamme vastuun omasta elämästämme ja teemme tarvittavia muutoksia todellista etenemistä ja syvällistä transformoitumista varten. Pluto hallitsee varjoa, niitä osiamme joita välttelemme, jotka kiellämme ja projisoimme toisiin. Sen neliössä Uranuksen kanssa meidät on laitettu kasvotusten sellaisen toiminnan seuraamusten kanssa, koska varjomme on toistuvasti noussut kohtaamaan meidät ulkoapäin – ja haastanut meidät sen seuraamuksilla, että olemme yrittäneet olla joku, joka emme ole, kieltäytyneet vaatimasta täysivaltaisuutemme ja eläneet pienesti ja turvallisesti, silloin kun meidän täytyi murtautua ulos ja ottaa vapauden riski. Uranus, suuri herättäjä, aiheuttaa radikaaleja häiriöitä. Se vaatii vain totuuden, vaikka kuinka järkyttävän. Se hahmottaa tulevaisuuden, missä ei ole valheita, pelkoja ja rajoituksia. Tämä näkymä voi näyttää vaaralliselta nykymaailmassamme, mutta Uranus ei ole tästä maailmasta eikä se hylkää tavoitettaan sopeutuakseen maasidonnaisiin pyrkimyksiimme.

Tämä on totuus toimimisesta kosmisten voimien kanssa. Ne vaativat meiltä avokätisyyttä ja suuruutta, ei egon ylistystä ja narsismia, vaan olemista riittävän suuri, riittävän viisas ja riittävän voimakas näkemään egomielen rajojen yli, johonkin kuvitelmiemme tuolle puolen. Ne vaativat, että elämme kielekkeenreunalla, mahdollisuuden rajalla missä meidät haastetaan ikuisesti menemään eteenpäin. Ne vaativat suurta tinkimättömyyttä, ankaraa rehellisyyttä ja halukkuutta muuttua tavoilla, jotka saattavat näyttää mahdottomilta siitä katsottuna, missä tällä hetkellä olemme. Silloin kun sellaiset jättiläiset kuin Uranus ja Pluto tekevät neliön toistensa kanssa, pystymme jotenkin reagoimaan, niiden toiminnan uskomattomasta intensiivisyydestä huolimatta. Meillä ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa. Löydämme sisältä, mitä tarvitaan sen tekemiseen, mitä ne vaativat – silloinkin ja erityisesti silloin, kun emme usko löytävämme.

Kaiken niiden toiminnan aiheuttamasta stressistä ja tuskasta huolimatta myös lopputulos ylittää hurjimmat kuvitelmamme, kun löydämme vahvuutta, mitä emme tienneet itsellämme olevan, vaihtoehtoja joita emme koskaan kuvitelleet itsellemme ja meitä odottavan elämän, mikä elävöittää taas ne sisäiset osat, jotka jätettiin aiemmin kuihtumaan ja kuolemaan. Se on varmasti rankkaa, mutta ne muutokset joita käymme läpi tarjoutuessamme näille syvällisille ja sitkeille transformaatioprosesseille, ovat sen arvoisia. Tehdyt uhraukset maksetaan takaisin moninkertaisena viisauden, vapauden ja aidon olemuksen valuuttana mystisen elämämme keskellä. Siitä mikä alkoi tragediana ja traumana, tulee uudestisyntymä ja uusi elämä. Kaiken todennäköisyyden vastaisesti nousemme liekeistä elämään uutta päivää.

Tämä on ollut hyvin monien tarina kuluneina kolmena vuotena. Tässä kuussa tuo tarina alkaa muuttua, kun Uranuksen ja Pluton neliö hajoaa. Kun näiden komentavien planeettojen tiet eroavat, niiden vaikutus muuttuu, ja kohtaamme ne eri valepuvussa edessä olevalla polulla. Enää ei ole niin, että kohdatessamme toisen kohtaamme toisenkin. Ne eivät ole enää tiimi. Kyllä, Uranus haluaa meidän edelleen heittävän kaiken ilmaan ja Pluto paljastaa edelleen pimeimmät syvyydet säteilläkseen kirkkainta valoa niihin. Mutta ne tekevät asioita omalla tavallaan nyt ja se merkitsee, että meidän täytyy sopeutua vastaavasti. Elämä ei pakota meitä aivan samalla tavalla kuin ennen. Ei ole enää yhtä paljon "En kestä enää hetkeäkään, minun on vain muututtava, vaikka mikä olisi" –tilanne. Meidän täytyy tehdä tietoisia ja riskialttiita valintoja, jotka eivät synny täydestä pakosta (muutu tai kuole!), vaan siitä syvästä sisäisestä tietämisestä, että jos tarkoituksemme on esittää täyttä osaa tämän planeetan evoluutiossa, meidän täytyy tehdä se, mitä tarvitsee tehdä, piste. Se on sekä syntymäoikeutemme että velvollisuutemme tämän ajan ja paikan vartijoina.

Tästä eteenpäin saattaa tulla vähitellen helpommaksi välttää muutosta, löytää tekosyitä olla tekemättä jotain ja vajota takaisin vanhoihin tapoihin monien oikeutusten kera. Valinta on nyt meidän enemmän kuin aiemmin, koska ei ole yhtä vaikeaa pysyä jumissa. Se riippuu todella meistä. Pluto tulee edelleen hämmentämään esiin pimeyttä ja Uranus lyö edelleen meitä päähän huutaen: "Herää, ennen kuin on liian myöhäistä!!", mutta ne on jotenkin helpompi sivuuttaa. Puolustusmekanismimme on vahvempi ja kieltämisemme ja/tai itsepetoksemme tehokkaampaa. Jos haluamme vain "helppoa elämää", saamme todennäköisemmin sellaisen nyt. Mutta "helppo" ei ole välttämättä parempi. Ja päätettyämme muutaman kerran pysyä turvassa, poistua kehästä ja pysyä jumissa muuttumisen sijasta, saatamme alkaa katsella ympärille ja oivaltaa, että meidät on jätetty taakse, kumppanit ovat polulla menneet edelle, potentiaali hukataan ja lähellä olleet mahdollisuudet ovat nyt ulottumattomissa.

Kiireellisyys häviää samalla, kun Uranuksen ja Pluton neliö häviää. Tämä ei merkitse, ettei muutosta tarvita – meillä on vain enemmän vaihtoehtoja roolissamme sen agenttina. Voimme astua taaksepäin jyrkänteenreunalta, jos valitsemme niin – astua pois tohinasta, varautua sisäisiin vaikeuksiin ja iskeä jalkamme saveen kieltäytyen liikkumasta enää. "Nuo kolme viime vuotta olivat hemmetinmoista kyytiä, joten olen tehnyt oman osani, kiitos vaan! Jonkun muun vuoro!!" Mutta sinä olet tuo "joku muu" ja niin olen minäkin. Niin on jokainen. Olemme kaikki tuo joku muu, jolle annetaan nyt viestikapula kilpailun seuraavaa osuutta varten. Jos huomaamme, ettei painetta ole ja elämä tarjoaa ulospääsyklausuulin, silloin kun menosta tulee rankkaa, se ei merkitse, että tuo klausuuli on paras vaihtoehto – tuo haaste kohdataan nyt vain valinnoissamme, ei kyvyssämme kestää, kun muutosta ei voi paeta.

Meidän tehtävämme on päättää, miten etenemme tästä eteenpäin – tyydymmekö siihen, mitä meillä on, vai syleilemme rooliamme pitkän matkan evoluutioagenttina. Meillä on aina vaihtoehto ja on aina erilaisia voimia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen. Uranus ja Pluto ovat ajaneet meitä liekkien läpi, mutta nyt ne käyttävät eri taktiikkaa. Edelleen voimakkaina, transformoivina ja vapauttavina ne tulevat yksilöinä ja kutsuvat meitä astumaan varjotanssiinsa ja pelottavaan vapauskyytiinsä. Mutta ne ovat vähemmän itsepintaisia, vähemmän vaativia. Niiden intensiivisyys lisääntyy ja vähenee, kuten aina, mutta se pakko lähtee, mikä tuntui kuin "muutu tai kuole!!" –tilanteelta. Olemme astumassa nyt seuraavaan vaiheeseen, missä valitsemme radikaalin muutoksen siksi, että tiedämme, että se on ainoa tie evoluutiopotentiaalimme toteuttamiseen – ei siksi, että uskomme, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Meillä on vaihtoehto, aina. Eikä koskaan ole ollut tärkeämpää, että teemme viisaimman valinnan.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Elonaalto

Varcas Sarah (astro-awakenings.co.uk)

1.12.2014 JOULUKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

23.12.2014 - VUODEN 2015 ASTROENERGIARAPORTTI

30.12.2014 TAMMIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

19.1.2015 MERKURIUS PERÄÄNTYY VESIMIEHESSÄ 21.1 – 11.2.2015

2.2.2015 HELMIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

2.3.2015 MAALISKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

17.3.2015 AURINGONPIMENNYS KALOISSA 20.3.2015

1.4.2015 HUHTIKUUN ASTROENERGIARAPORTTI

1.4.2015 TÄYDELLINEN KUUNPIMENNYS VAA'ASSA 4.4.2015

20.4.2015 ELÄMÄ URANUKSEN JA PLUTON NELIÖN JÄLKEEN

Paikallaolijat