Hoppe (Cauldre) Geoffrey (crimsoncircle.com) Adamus

Jokaiselle kanavahenkilölle on varattu oma ketjunsa. Valtaosa kanavoinneista on Pirjo Laineen käännöksiä. Tänne siis vain kanavointeja. Näkemyksille /mielipiteille on varattu oma ketjunsa.

6.11.2021 Penkkeilyn taito -sarja SHOUD 2

ViestiKirjoittaja hammer » 10.11.2021 20:58

Penkkeilyn taito -sarja
SHOUD 2

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
6.11.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Tervetuloa Shaumbra-taloon, rakas shaumbra. Tervetuloa taloon. Sillä ei ole merkitystä, missä sinä olet, missä minä olen – olemme tässä talossa.

Kaikki energiat ovat nyt fokusoituneet tähän taloon, shaumbroihin, sinuun, sinun matkaasi. Kaikki tietoisuus on täällä. Olemme kaikki täällä taas uutta shoudia varten. Hmm.

Riippumatta siitä, missä olet, kuka olet, mitä teet tällä hetkellä, sinun on tarkoituksenmukaista olla täällä. Valitsit sen. Ei tapahtunut mitään virhettä. Vaikka olisit huoneen takaosassa ja vain kurkkisit ovesta tähän Shaumbra-taloon, on täysin tarkoituksenmukaista, että olet täällä.

Tämä kaikki valittiin energiakoodauksella, olla täällä, ja tuo koodi ei sano täsmälleen, miten pääsette tänne. Koodi sanoo vain: "Tulet olemaan täällä." Ei ole erehdys, että Cauldre on täällä tuomassa näitä viestejä minulta. Ei ole erehdys, että rakas Eesan Linda on täällä hänen rinnallaan. Ei ole erehdys, että Crimson Cirlcen tiimi, henkilökunta, tukee täällä tätä palvelua shaumbroille, eikä ole mikään yllätys, että te olette täällä. Se ei ole erehdys. Ei voi olla erehdyksiä. Se ei tapahdu vain sattumalta. Ei lainkaan, vaikka ajattelisit olevasi vain äärireunalla kurkistamassa sisään aina silloin tällöin. Se kaikki on koodauksen ja suunnitelman mukaista, miksi olette täällä.

Nyt meillä on asioita tehtävänä, hyvin erityislaatuisia asioita. Kuten sanoin jokin aika sitten, kyse ei ole vain Oivaltamisestanne. Se on selviö. Sen vuoksi en keskity paljon siihen. Muistutus vain aina silloin tällöin vetää syvään henkeä ja sallia se, mutta se tulisi joka tapauksessa. Olemme tällä planeetalla juuri nyt tänä ryhmänä nimeltään shaumbra – kaunis termi muuten. Shaumbrasta on itse asiassa tullut entiteetti. Ei sieluolento, mutta entiteetti, kaiken sen vuoksi mitä te ja me olemme tehneet näiden monien, monien vuosien saatossa. Mutta ei ole mikään erehdys, että olette täällä.

Usein kuulen teidän ajattelevan tai sanovan itsellenne: "En tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. En tiedä, miksi olen täällä. Mikä on tarkoitukseni? Miten ihmeessä minulla ei ole työpaikkaa, johon tunnen intohimoa? Miten ihmeessä minulla ei ole intohimoa moniin asioihin? Miten ihmeessä minua ei oikeastaan ollenkaan kiinnosta olla muiden ihmisten kanssa? Miksi minusta tuntuu joskus, että olen kuin laiva ilman peräsintä?" Se johtuu siitä, että tähän pääsemiseen on liittynyt paljon odottelua. On ollut paljon odottelua, että yhteiskunta, massatietoisuus, kaikki elementit tekevät omat juttunsa, että ollaan tässä Koneiden ajassa, ollaan tässä uuden ihmislajin ajassa tällä planeetalla – uusi keho, uusi mieli, uusi tietoisuus ja uudet ajatukset tässä ajassa.

Tästä syystä olet täällä. Valitsit sen. Emme raahanneet sinua sängystä (Adamus naureskelee) ja pakottaneet sinua tulemaan seuraamme. Valitsit olla täällä tänä aikana. Tiedän, että on aikoja, jolloin mieli menee edestakaisin, ja se ihmettelee, se pohtii, se epäilee ja se kyseenalaistaa. Se on ok. Sitä mieli on tehnyt. Kenties voisimme alkaa muuttaa sitä.

Mutta juuri nyt tunne vain sitä, omaa valintaasi – voitaisiin tavallaan sanoa – sielukohtaloasi. Kohtaloa, kyllä, jonka olisit voinut jättää koska tahansa. Jotkut shaumbrat ovat jättäneet. He ovat lähteneet, ja jotkut eivät ole tulleet takaisin. Monet ovat tulleet takaisin, koska he oivaltavat, ettei kyse ole oppitunneista. Kyse ei ole opettamisesta. Kyse ei ole siitä, että täytyy katsella kaikki, mitä teemme, osallistua jokaiseen työpajaan, shoudiin, pilvikurssiin tai kaikkeen muuhun. Se johtuu siitä, että meillä täällä on yhteinen side, olla tällä planeetalla juuri nyt mestareina. Ei tarvitsevina ihmisinä, ei tyytymättöminä ihmisinä, vaan mestareina. Ja oivallat sen tai et, niin olet mestari. On edelleen kenties tuo osa, joka epäilee ja pelaa pelejä, mutta sinä todella olet. Te todella olette mestareita. Muuten ette olisi täällä, enkä minä olisi täällä.

Tuntekaa sitä hetki, syytä miksi valitsitte tulla takaisin, syytä miksi valitsitte olla täällä tänä aikana. Tuntekaa tuota polkua, joka toi teidät tähän. Joskus hyvin pitkä ja työläs polku, mutta olette saaneet tarinoita. Olette saaneet paljon tarinoita.

Tuntekaa tätä koko sielukohtaloa, joka toi teidät tähän nyt. Eikä kyse ole siitä, että yritämme käännyttää tämän planeetan. Kyse ei ole siitä, että yritämme muuttaa jokaisen. Ei ole tarvetta, ei ole halua tehdä sitä. Myötätunnon todellinen määritelmä on hyväksyä kaikki, mitä on, myös muut ihmiset, ja sallia heidän tehdä, mitä he valitsevat, aivan kuten teidän sallittiin tehdä, mitä valitsitte. Joskus se oli seikkailunhaluista, joskus hyvin surullista, masentavaa ja tuskallista. Toisilla kerroilla kaunista ja iloista, mutta te valitsitte itse, mitä teette, ja siksi sallimme myös kaikkien muiden valita. Se on todellinen merkki myötätunnosta.

Meillä ei ole kirjoja, jotka ojennamme heille sanoen, että heidän täytyy lukea kaikki nuo pyhät merkinnät, tai mitään sellaista. Olemme pelkästään täällä penkkeilemässä, säteilemässä valoamme, valaisemassa, koska on hyvin monia mahdollisuuksia, joita ihmiset eivät vielä näe. He elävät hyvin rajoittuneessa, hyvin rajoitetussa todellisuudessa. He eivät näe niitä vielä. Mutta kun valo syttyy, kun valonne säteilee maailmaan, he näkevät ne. Ja sitten se riippuu heistä. Valitsevat sen, eivät valitse – sillä ei ole merkitystä. Me vain istumme täällä puistonpenkillä, tai omassa tapauksessani baarijakkaralla, ja nautimme vähän kahvia, minun tapauksessani melko hyvää kahvia.

Vedetäänpä syvään henkeä sen myötä.

Voimistuu? Voimistuu? Kuulen rakkaan Lindan puhuvan asioiden voimistumisesta. Kuulen sitä, kun olemme pitäneet työpajan tai kurssin tai shoudin tai tehneet jokseenkin mitä tahansa nykyään, pilvikurssin, ja ihmiset sanovat, että kaikki on voimistunut, on hyvin intensiivistä, hyvin nopeaa tällä hetkellä. No, ehdottomasti. Pysymme ihmiskunnan tahdissa – hieman edellä – ja ihmiskunnalla asiat ovat voimistuneet tällä hetkellä kaikin tavoin, ja usein se vaikuttaa olevan hämmentävää ja häkellyttävää ja totaalista sekasotkua. Mutta se ei oikeasti ole. Se ei todella, oikeasti ole. Se on vain muutosta. Sitä vain tapahtuu silloin, kun kaikki muuttuu kvanttinopeudella ja ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää se. Se räjäyttää heidän mielensä. He eivät yksinkertaisesti tajua. Heillä ei ole sanoja sille. Heillä ei ole qualiaa, joka on assosiaatio johonkin menneisyydessä, paitsi että kaikki menee hemmetin nopeasti ja se on melko hämmentävää.

On ihmisiä, jotka huutavat epäoikeudenmukaisuuksista ympäri maailmaa, ja todellakin on monia, ja epäilemättä epäoikeudenmukaisuudet jatkuvat ja jollain tavalla kuilu, jakautuminen lisääntyy niiden välillä, joilla on ja joilla ei ole, niiden jotka haluavat jotain ja jotka eivät halua sitä. Mutta asian ydin on, että kaikki tämä sekasorto, kaikki tämä tohina, palvelee tarkoitusta. Se todella palvelee.

Ja mitä voitte tehdä? No, voitte vain vetää syvään henkeä ja oivaltaa, että selvisitte tähän. Antakaa itsellenne kunnia siitä. Selvisitte tähän. Sanotte: "Mitä minun pitäisi tehdä nyt?" Ei mitään. Olette tehneet kaiken tekemisen, mitä teidän täytyy tehdä. Olette tehneet kaiken tuon tekemisen. Voitte laittaa sen sitaattina kotisivullenne. Olette tehneet kaiken tekemisen, mitä teidän tarvitsee tehdä, ja nyt olette tässä, ja on aika liittyä muihin ylösnousseisiin mestareihin, joita on planeetalla tällä hetkellä, ja vain nauttia elämästä, säteillä valoanne. Tehkää niitä asioita, joita ette ole tehneet itsellenne/hyväksenne. Olkaa rohkea ja uskalias. Murtautukaa ulos muotista. Tehkää asioita, joita ette ole tehneet itsellenne. Sanotte: "Kyllä, mutta minun pitäisi olla täällä planeetan vuoksi nyt säteilemässä valoani." Joo, ja se tapahtuu, kun teette asioita itsellenne, kun nautitte elämästä, kun laitatte lopun omalle kärsimyksellenne.

Mutta tällä hetkellä olet täällä omasta valinnastasi, ja olet täällä muiden samanmielisten kanssa. Ei sidottuna yhteen tiukaksi yhteisöksi tai kommuuniksi tai ykseydeksi tai mitään sellaista. Olet täällä yhteydestä muihin, toveruudesta ja ystävyydestä muihin, vanhoihin ystäviisi.* Vanhoihin, ja tarkoitan todella vanhaa – kuin atlantislaisen vanha, Jeshuan aikojen vanha, raamatun aikojen vanha, mysteerikoulujen vanha. Olet täällä vanhojen ystäviesi kanssa, ja nyt on se aika. Olet ansainnut oikeuden ottaa rennosti ja nauttia kupin kahvia, lasin viiniä, mitä se onkin. Sinun ei tarvitse tehdä. Olet tehnyt kaiken tekemisen, ja nyt kyse on vain olemisesta täällä.

*Viitataan lauluun "Old Friends" (=vanhat ystävät), joka esitettiin ennen kanavointia shaumbra-kuvavideon kera (https://youtu.be/BEnmyvmMFR4).

Voitko ottaa hetken, kun aloitamme tämän shoudin, ja vain hyväksyä sen, sallia sen? Olet tehnyt kaiken tekemisen, mitä sinun täytyy tehdä, ja nyt olet saapunut perille. Nyt on aika nauttia mestaruudestasi. Voi, opit vielä enemmän ja enemmän tai koet vielä enemmän ja enemmän, millaista on, kun energia palvelee sinua.

Voitko vain sallia, että olet mestari täällä Koneiden ajassa ja teet täsmälleen, mitä tulit tekemään, vain sytyttämällä valon? Se ei vaadi paljon työtä. Sytytät valon, istut rennosti ja sitten katselet, tarkkailet. Se on ehkä yksi asia, jota voisit tehdä, jos "tekisit asioita" – tarkkailla. Tällä hetkellä on kiehtovaa katsella, matalan aidan takaa. Kiehtovaa katsella.

Käyn kanssanne myöhemmin tänään läpi penkkeily-merabhin, ja se on vain penkkeilyä. Tarkoitan, että se on melko helppoa. Ette tarvitse paljon treenaamista. Ette tarvitse paljon koulunkäyntiä siihen. Se on vain penkkeilyä. Istutte perseellenne penkille tai tuoliin – mikä se sattuukin olemaan – nappaatte suosikkijuomanne tai välipalan, vedätte muutaman kerran syvään henkeä, laitatte jotain musiikkia, jos haluatte, ja penkkeilette, eli annatte valonne säteillä maailmaan. Se on melko helppoa. Ja sitten tarkkailkaa, mitä tapahtuu.

Tarkkailkaa, mitä maailmassa tapahtuu suhteellisen lyhyessä ajassa sen jälkeen, kun teemme penkkeily-merabhin Shaumbra-talossa. Katsokaa, mitä tapahtuu seuraavien, sanoisin kenties kahden viikon aikana sen jälkeen. Se saattaa tapahtua aiemmin, se saattaa tapahtua myöhemmin. Ja voitte sanoa: "No, jotain oli tapahtumassa joka tapauksessa." No, alatte katsoa sitä, etsiä todellista muutosta, etsiä suurta muutosta. Ja joka kuukausi kun käymme läpi tai teemme merabhimme ja puistonpenkkeilymme yhdessä, alkakaa panna merkille kuvioita ja mitä maailmassa tapahtuu sen jälkeen.

Ja taas kerran, emme yritä muuttaa maailmaa. Se on vaikeaa peliä, koska silloin maailma hyppää sisään. Jos sanotte: "Yritän muuttaa sinut", maailma sanoo: "Peli alkaa! Yrität muuttaa minut, ja minä yritän muuttaa sinut. Peli alkaa, ja katsotaan. Katsotaan, kuka tämän pelin voittaa." Ei, emme tee sitä. Ottakaa vain suosikkijuomanne ja istukaa suosikkipuistonpenkillenne. Ja olen pahoillani … aloitamme tämän penkkeilysarjan talven alkaessa joissain paikoissa, mutta pukeutukaa, laittakaa lisäkerroksia, tai istukaa kahvilassa tai istukaa kotona, jos haluatte. Kiva päästä pois kotoa aina silloin tällöin, mutta istukaa kahvilassa. Istukaa autossanne ja penkkeilkää. Laittakaa lämmitin päälle, tai mitä se sattuukin olemaan, mutta nyt on aika vain säteillä valoa ja sitten tarkkailla. Jos aiotte tehdä jotain, tarkkailkaa, mitä planeetalla tapahtuu. Kenties siellä on joku, joka pitää kirjaa tästä puolestamme – tietty shoud joka pidettiin tiettynä päivänä.

Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.

Olette täällä syystä. Ette saadaksenne jonkin tärkeän työpaikan, tai muuttaaksenne maailmaa, tai rakentaaksenne valtavan identiteetin itsellenne. Olette täällä pelkästään mestarina. Se on itsessään melko hyvä tarina – ei ainoastaan, miten pääsitte tähän, vaan "tulin tähän maalimaan juuri nyt ollakseni mestari, ja tässä olen".

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Voimistunutta? Ehdottomasti. Kaikki on voimustunutta ja myös … Rakas Linda, näytät kauniilta tänään.

LINDA: No, kiitos.

ADAMUS: Ja minä (osoittaen itseään kysyvästi).

LINDA: Aina komea.

ADAMUS: Kiitos. En ole vielä tottunut käyttämään näitä Havaiji-typpisiä paitoja, mutta totun siihen jonkin ajan kuluttua.

LINDA: Ne ovat mukavia.

ADAMUS: Mukavia. Myöskään Mark Twain ei käyttänyt tämäntyyppistä vaatetusta.

LINDA: Ai.

ADAMUS: Ei, ei. Aina solmio. Aina solmio.

Mutta rakas Linda, siis joka tapauksessa tiedät, että viimeaikaisissa shoudeissamme ja tapahtumissamme ja työpajoissamme on ollut melko nopeatahtista. Mutta ei niin nopeaa, että se pakahduttaa teidät.

LINDA: Ei.

ADAMUS: Kenties se vaikuttaa teihin. Miten se sinuun vaikutti Masters in Communication -työpajan jälkeen?

LINDA: Se oli vain … Se oli hyvin laajentavaa ja perspektiiviä muuttavaa, ja teet jatkuvasti sitä, ja näin tavallaan ajattelen …

ADAMUS: Sen vuoksi minulle maksetaan paljon rahaa.

LINDA: Tiedän! Ja niin … ajattelen jatkuvasti, mihin tämä on menossa. Ja sitten se menee vielä pidemmälle!

ADAMUS: Se menee pidemmälle. Olisitko pettynyt, jos se olisi vain: "Voi pojat, sama juttu. Se ei ole muuttunut kymmeneen vuoteen"?

LINDA: En olisi enää täällä.

ADAMUS: Et olisi enää täällä. Okei. Mutta kyllä, kaikki on voimistunut, ja myös sellaisen hyvin intensiivisen session jälkeen, jonka juuri teimme. Se oli kaunista.

LINDA: Hämmästyttävää.

ADAMUS: Joskus se vaikuttaa kehoon, erityisesti koska puhuimme kehosta, fyysisestä kehosta ja valokehosta. Ja huomaatte, että joskus se voi olla ns. väsyttävää, ja todellisuudessa teidän täytyy vain olla vähän aikaa hissukseen, nukkua tai rentoutua tai lakata tekemästä koko ajan.

LINDA: Pyydätkö minua myöntämään, että olin ihan puhki ja vain …

ADAMUS: En pyydä mitään (Linda nauraa). Annan vain ehdotuksia.

LINDA: (naureskellen) Olin tavallaan ihan puhki!

ADAMUS: Ai, olit ihan puhki, ja niin olivat monet muutkin, jotka osallistuivat Masters in Communicationiin. Se vaikuttaa teihin, ja aina silloin tällöin kannattaa mennä vain istumaan altaalle tai makaamaan sänkyyn. En aina neuvo makaamaan vain normaalisängyssänne, koska siinä on energialeima. Se on enemmän nukkumista varten, kuin muuttumiseen, sopeutumiseen, tietoisuuden muuttamiseen.

LINDA: En mennyt peiton alle, joten …

ADAMUS: Ai, sehän muuttaa kaiken.

LINDA: Joo, joo. Täysin.

ADAMUS: Okei. Kyllä, kyllä.

LINDA: Täysin. Täysin (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Joka tapauksessa, asiat voimistuvat ehdottomasti. Ne menevät nopeasti, mutta …

LINDA: Makeella tavalla.

ADAMUS: … luulen, että olisimme kaikki kyllästyneitä, jos ne eivät menisi, jos olisimme jumissa, jos mitään ei tapahtuisi.

LINDA: Se ei toimisi kovin hyvin.

ADAMUS: Se ei toimisi kovin hyvin. Okei.



Tarina

No, aloitetaanpa shoud, ja haluaisin aloittaa pienellä tarinalla. Tämä on tarina, joka tapahtuu kauan, kauan sitten. Se on tarina Guiseppestä, hyvin nerokkaasta ja taitavasta kuvanveistäjästä. Tarina Guiseppestä.

Guiseppe rakasti tehdä veistoksia pronssista. Pronssi on tietysti kuparin ja tinan yhdistelmä, ja sen kanssa on suhteellisen helppoa työskennellä – no, helpompaa kuin marmorin tai kiven tai sellaisten aineiden kanssa. Mutta Guiseppe rakasti luoda kaikkea. Hän aloitti luomalla pieniä pronssisia miniatyyriveistoksia, ja sitten niistä tuli suurempia ja suurempia. Hän teki luonnollisen kokoisia veistoksia, ja hänet tunnettiin laajasti kaikkein suurimpana kuvanveistäjänä.

Yhtenä päivänä hän sanoi: "Haluan tehdä nyt mestariteokseni. Haluan luoda hyvin uskomattoman veistoksen Jumalasta." Jumalasta. Ja tietysti noina aikoina kaikki ajattelivat Jumalan näyttävän vanhalta mieheltä. Hän suunnitteli tämän veistoksen. Se oli viisi metriä korkea. Se oli hyvin korkea, korkein veistos jonka kukaan tunnetussa historiassa oli koskaan yrittänyt tehdä. Ja hän kulutti paljon aikaa Jumalan mallin työstämiseen, mutta tietysti se näytti mieheltä – eivätkä asiat ole juurikaan muuttuneet sen jälkeen. Ihmiset liittävät Jumalaan edelleen ison, vanhan miehen. Mutta hän loi tämän kauniin työn, kiinnittäen huomiota jokaiseen pieneen yksityiskohtaan, tuli melkein pakkomielteiseksi siinä ja piti oppipoikiaan kovilla joka kerta, kun he tekivät pienen virheen tai möhlivät, koska hän halusi tämän olevan veistos, joka kestäisi aikaa kunnioittaen Jumalaa. Ja kenties näyttäen ihmisille, että Jumala oli aina läsnä. Jumala ei ollut vain jossain taivaassa, vaan Jumala oli täällä maan päällä kuvapatsaana.

Tuli se päivä, jolloin he kaataisivat sulan pronssin muottiin. Tiedätte muotit. Olet tehnyt metallitöitä, rakas Linda. Tuli tuo päivä, joten he sekoittivat valtavan sammiollisen, valtavan sammiollisen sulaa pronssia. Tuli oli kuumaa, ja pronssista tuli nestemäistä tulen vuoksi ja se kupli, ja se oli täysin valmista kaadettavaksi ensimmäiseen muottiosaan.

Tuossa kohtaa Guiseppe joka oli hyvin tarkka jokaisesta pienestä yksityiskohdasta, halusi tietää tarkkaan sulatetun pronssin koostumuksen, halusi tietää, että sen lämpötila oli oikea ja kaikki oli juuri oikein – oikeat värit oli lisätty siihen tuomaan tietyn efektin. Ja hän katsoi, hän oli lähellä tuon ison pronssikattilan päällä, jota kuumennettiin, ja hän (Linda haukkoo henkeään) tarkisti tilannetta ja meni vähän liian pitkälle.

LINDA: Voi!

ADAMUS: Putosi suoraan sulaan pronssisammioon.

Luulette, että se olisi ollut tarinan loppu, mutta tietenkään ei, ei, ei. Tämä on Adamus-tarina. Tarina jatkuu.

Sillä hetkellä kun hänen kehonsa osui tuohon kuumaan, nestemäiseen pronssiin, se suli. Se ei palanut, se vain suli ja muuttui välittömästi pieniksi kristalleiksi/kiteiksi tuon pronssin sisällä. Se kristallisoitui/kiteytyi. Ja hassu asia oli, että sitä luulisi, että Guiseppe-raukka olisi periaatteessa silloin jo paistettu Guiseppe, mutta hän ei ollut. Hän oli nyt tässä sulassa pronssissa, ja hän pystyi tuntemaan itsensä. Hän pystyi kuulemaan itsensä. Hän oli tietoinen. Kuumuus ei polttanut hänen ihoaan, koska hänellä ei ollut enää ihoa. Se kaikki oli kristallisoitunut. Mutta hän oli keskellä kokemusta, tätä nestemäistä pronssia joka olisi melko pian Jumala, ja hän oli siinä.

No, oppipojat olivat kiireisiä ja heidän huomionsa oli muualla. Heillä oli paljon tekemistä. Guiseppe oli antanut heille paljon ohjeita etukäteen, miten tämän täytyi sujua juuri oikeaan aikaan ja miten se piti tehdä ehdottoman oikein. Siis ajattelematta, missä Guiseppe oli – he ajattelivat, että kenties hän oli livahtanut käymään vessassa – he kaatoivat sulan pronssin muottiin, ja sitten he kaatoivat toiseen puolikkaaseen, laittoivat ne yhteen ja antoivat niiden jähmettyä. Ja nyt Guiseppe oli valettuna omaan kuvapatsaaseensa.

Pronssi jäähtyi, ja he poistivat muotin ja ihailivat tämän hyvin, hyvin korkean Jumala-patsaan kauneutta. He ihastelivat, miltä se näytti nyt, ei vain valoksena, vaan todellisuudessa. Se oli hyvin korkea, ja se näytti hyvin voimakkaalta ja oli hyvin "pöyhkeä" auktoriteetissaan ja voimassaan.

No, he parantelivat kiireisenä tätä patsasta ja viimeistelivät joitain karkeita reunoja, rukkasivat sitä sieltä täältä, eikä kukaan vaivautunut kysymään, missä Guiseppe oli. Ja tuo patsas oli siinä muutaman päivän, ennen kuin se oli valmis miesjoukon vietäväksi kylän aukiolle ja pystytettäväksi jalustalle, jonka he olivat rakentaneet. Ja siinä Guiseppe oli tämän patsaan sisällä, kirjaimellisesti sulatettuna pronssiin. Hän kuuli itsensä. Hän tunsi itsensä. Hän kuuli toisten puhuvan ja ihmetteli: "Miten ihmeessä kukaan ei sano: "Missä Guiseppe on? Missä Guiseppe on?"" Mutta no, hänen tiedettiin rakastavan kaupungin naisia, ja he vain olettivat, että tämä oli varmaan karannut jonkun nuoren naisen kanssa, eikä kenties tulisi koskaan takaisin. Mutta heidän tehtävänsä oli pystyttää tämä kaunis veistos, ja sen he tekivät.

Ja nyt tässä tämä kuvapatsas Jumalasta katseli kylää ja kylän ihmisiä, Guiseppe valettuna sen sisälle, lukittuna sisään eikä hän voinut päästä ulos. Hän yritti huutaa – kukaan ei voinut kuulla. Hän yritti työntyä ulos, mutta voi, pronssi oli liian vahvaa. Mikään ei onnistuisi. Hän mietti: "Mitä seuraavaksi? Mitä seuraavaksi Guiseppelle?"

Ei mennyt kovin kauan, kunnes ihmiset tavallaan unohtivat hänet. Taas kerran, he olettivat, että hän oli juossut pois kaupungista jonkun tai jonkin kanssa, tai kuka tietää miksi. Mutta melko pian kyläläiset tulivat joka päivä kunnioittamaan tätä Jumala-patsasta tietämättä, että Guiseppe katseli heitä, tunsi heidät, näki heidät ja kuuli heidät.

Ja sitten sukupolvi toisensa jälkeen ihaili tätä Jumala-patsasta. Ihmisiä tuli kaukaa katsomaan tätä työtä, ja melko pian he unohtivat, kuka taitelija sen itse asiassa teki. Se oli vain Jumala. Melko pian tarinoiksi ympäri maaseutua tuli, että tämä patsas vain ilmestyi yhtenä päivänä, ja sillä oli joitain outoja ominaisuuksia. Vaikka se oli vain pronssia, se näytti toisinaan melkein elävältä. Jotkut väittivät, että yöllä se hehkui vähän. Jotkut väittivät kuulleensa ääniä tulevan siitä.

Sukupolvi toisensa jälkeen he jonottivat tällä Jumala-patsaalla. Koko ajan Guiseppen katsoessa tässä heitä miettien, pääsisikö hän koskaan ulos tuosta patsaasta.

Jonkin ajan jälkeen hän oli niin juurtunut, että hänestä tuli tuo patsas. Ei oikeastaan ollut enää Guiseppea. Oli vain patsas. Hän unohti, kuka hän oli. Hän unohti nimensä jonkin ajan kuluttua. Hän oli nyt tuo patsas ja seisoi siinä päivästä päivään kaikkien ihailtavana ja palvottavana.

Oli mennyt jo monta sukupolvea, ja luonnonvoimien vero alkoi näkyä patsaassa – tuulet, sateet, myrskyt, erityisesti pulut. Ja hitaasti, hitaasti Jumala-patsas jonka Guiseppe oli luonut, alkoi rapistua. Melko pian siinä ei ollut sitä samaa viehätystä, kuin ollessaan uusi ensimmäisen 100 vuoden aikana. Melko pian siitä tuli vain vanha ja likainen. Ihmiset ympäri maata lakkasivat käymästä sen luona. Kylän ihmiset lakkasivat käymästä palvomassa sitä tai pyytämässä vastaamaan rukouksiin. Melko pian se oli unohdettu. Pensaita alkoi kasvaa sen ympärille, puut kohota sen yli, ja melko pian se oli vain unohdettu, Guiseppe lukittuna sen sisään.

Ja sitten yhtenä päivänä, ainakin tuhannen vuoden päästä, Jumala-patsaan seistessä siellä kylän yllä, mutta nyt jokseenkin unohdettuna, tuli iso myrsky. Se tuli horisontista, valtava tornado, ja se kulki kylän läpi ja meni suoraan Jumala-patsaan luo, jonka Guiseppe oli tehnyt – suoraan sen luo. Nyt patsas oli jo melko kulunut, siinä oli reikiä, siitä oli kadonnut paljon yksityiskotia, se oli haalistunut, eikä se ollut juuri mikään. Se oli melko likaisenruskea, melko tylsä, ja tämä tornado meni suoraan sitä kohti, kaatoi sen maahan ja pirstoi tuhansiksi kappaleiksi.

Ja tässä kohtaa kaikki tämä hälinä herätti Guiseppen. Oltuaan yli tuhat vuotta jumissa omassa veistoksessaan, se herätti hänet. Ja herätessään hän ei oikein käsittänyt, kuka hän oli ollut, mutta hän tiesi olleensa vankina tässä kuvapatsaassa pitkän, pitkän aikaa. Herätessään pelko melkein valtasi hänet: "Kuka olen nyt? En ole enää tämä patsas. En ole enää Jumala-patsas. Kuka olen nyt? Olen vapaa, mutta mitä se merkitsee? Mitä teen vapaudellani? En ole enää valettuna tähän patsaaseen. Patsas on täysin palasina nyt, pirstoutuneena ympäriinsä. Mutta kuka minä olen? Minulla ei ole enää identiteettiä."

Sitten Guiseppe kuuli tavallaan äänen sisältään, ja tuo ääni sanoi: "No, olet Jumala. Heh! Esitit tuota roolia yli tuhat vuotta patsaana, mene nyt elämään se. Olet Jumala." Ja Guiseppe sanoi: "No, minulla ei ole oikein muitakaan vaihtoehtoja, koska en muista, kuka olin. Minulla ei ole enää tunnetta identiteetistä. Olin niin lukittuna tähän patsaaseen, että unohdin, kuka olin. Voisin yhtä lailla vain lähteä. Vapaus – en tiedä, mitä se merkitsee. Tiedän, että olen vapaa, mutta mitä se merkitsee?"

Guiseppe alkoi vain kävellä, samalla tavalla kuin Kuthumi. Hän alkoi kokea, ja hitaasti, hitaasti joitain muistoja Guiseppenä olemisesta palasi hänelle, ja muistoja joiden hän myöhemmin kuuli olevan entisistä elämistä, palasi. Hitaasti, hitaasti hän alkoi oivaltaa, että hän oli valanut itsensä omaan identiteettiinsä Guiseppenä, kuuluisana kuvanveistäjänä. Hän oli valanut itsensä niin tiukasti lukittuun identiteettiin, että hän unohti olla vapaa ja ilmaiseva. Hän unohti, että hän voisi luoda itsensä millaiseksi tahansa, mitä hän kulloinkin halusi. Mutta hän oli niin lukkiutunut itseensä, tähän ilmaisumuotoonsa suurena kuvanveistäjänä, että kirjaimellisesti se merkitsi hänen joutumistaan vangiksi omaan veistokseensa.

Siis hän käveli paljon, matkusti, tapasi ihmisiä ja koko ajan vastusti muodostaa enää koskaan määriteltyä identiteettiä. Hän antoi itsensä saada identiteetin. Hän antoi itsensä nauttia ilmaisemisestaan, mutta hän vastusti joutumista enää koskaan yhden identiteetin vangiksi. Voi, ei enää tuon tuhannen vuoden jälkeen Jumala-patsaassa.

Nyt hän oivalsi, miten hauskaa se oli. Yhtenä päivänä hän voisi olla yksi asia, seuraavana päivänä hän voisi olla toinen. Hän voisi olla leipuri. Hän voisi olla taiteilija. Hän voisi olla poliitikko. Hän voisi olla, mitä halusi. Hän voisi vain olla olento, joka kävelee kylästä toiseen nauttien elämästä ja jutellen muiden ihmisten kanssa. Hän oivalsi, että on erittäin helppoa jäädä identiteetin vangiksi, vaikka todellinen Jumala sisällä sanoo: "Olet kaikki identiteetit, mitä tahansa haluat olla. Ja kyllä, voit sukeltaa syvälle yhteen. Voit tulla vangituksi ikään kuin kuvapatsaaseen, mutta olet aina vapaa, aina vapaa luomaan minkä tahansa uuden identiteetin, jonka haluat itsellesi."

Se on tarina Guiseppestä, kuvanveistäjästä. Ei yhtä hyvä kuin minun tarinani (Linda tuhahtaa), kun jäin vangiksi … Tiesit tämän olevan tulossa (Linda kikattaa). Ei yhtä hyvä kuin minun tarinani olemisesta kristallivankilassa, mutta kuitenkin yksi versio siitä, mikä johdattaa yhteen osaan tämän päivän esitystämme.



Identiteetti

Yksi asia jonka huomaatte tapahtuvan teille tällä hetkellä – tai jota on tapahtunut teille – on, että tunne identiteetistä, jonka muovasitte, loitte ja veistitte itsellenne ja johon sitten tavallaan jäitte jumiin, on hajoamassa. Siitä on nyt tulossa vanha. Se on ollut alttiina monille säätiloille, sateille, tuulille, myrskyille, muille ihmisille, tylsyydelle, masennukselle, vaikka mille. Mutta tuo vanha kuvapatsas, teidän patsaanne, alkaa hävitä pois, ja se on pelottavaa joillekin. Se on todella pelottavaa. Olette olleet tuossa patsaassa, tuossa fyysisessä kehossa ja mielessä, tuossa identiteetissä, hyvin pitkään. Pelkäätte! Voi, tiedän, että jotkut teistä sanovat älyllisesti: "No ei, tämä kaikki on mahtavaa", mutta kun se on suoraan edessä, on pelkoa. "Mitä tapahtuu, jos koko identiteettini pirstoutuu?" ja sitten vastustatte sitä.

Yritätte suojella sitä, eikä se loppujen lopuksi toimi. Tuo myrsky, tuo tornado löytää teidät, koska se olette te. Se on teidän sielunne – ja lohikäärme – joka sanoo: "Ei, ei. Ei, ei, ei. On todellisen vapauden aika. On aika oivaltaa, että et ole vain tämä identiteetti." Tarkoitan, että tämä identiteetti on ok, tiettyyn pisteeseen saakka, mutta olette paljon enemmän kuin se. Ja jos meidän täytyy pirstoa se, jos meidän täytyy repiä se hajalle, jos meidän täytyy saada voimalla teidät ulos tuosta patsaasta, tuosta veistoksesta, joka olette olleet, se on ok. Koska tiedämme, että perimmiltään – perimmiltään – haluatte olla todella vapaa olento, jolla on kyky muuttaa identiteettiä, muuttaa ilmaisuanne, muuttaa tapaanne yhdistyä muihin koska tahansa. Se on maagi. Se on maagikko, Merlin. Ei vangittuna yhteen identiteettiin, paitsi otaksuttavasti "minä olen mitä olen". Mutta "minä olen mitä olen" ei ole määritelmä. Se on tietoisuus. Se ei ole patsas. Se on avointa, virtaavaa ilmaa.

Sanon tämän, koska kun työskentelen kanssanne ja katselen teitä, ja tietysti Kuthumi tekee paljon työtä sivussa kanssanne – ja puhumme ainakin kerran viikossa: "Mitä shaumroille kuuluu? Mitä he tekevät? Kuthumi, mikä on sinun havaintosi? Missä he ovat?" Ja käsitämme kumpikin, että tällä hetkellä hyvin paljossa on kyse identiteetin hajoamisesta, häviämisestä, ja se on pelottavaa. Ja yritätte sitten tarttua kiinni, pitää kiinni. Yritätte vahvistaa tuota identiteettiä. Teidän ei tarvitse. Vedätte vain syvään henkeä, ja päästätte siitä irti. Tämä ei merkitse, että se on kuollut. Se merkitsee, että nyt olette avoin monille muille ilmaisumuodoille, monille erityyppisille identiteeteille – olematta huolissanne, että teillä on kaikkea aspektihämmennystä tai mitään sellaista. Mutta nyt saatte ilmaista ja muuttua ja teillä on nyt vapaus uudelleenidentifioitua tai kaksoisidentifioitua.

Kuulen tällä hetkellä planeetalla ilmaistavan, ihmisten puhuvan identifioituvansa sellaiseksi ja sellaiseksi, tai sellaiseksi ja sellaiseksi – identifioituvan transsukupuoliseksi, sotilaaksi, miksi hyvänsä. Tässä avaamme nyt nuo määritelmät. Miksi olla vain yksi identiteetti? Ja miksi luoda identiteetti, joka perustuu vääriin jumaliin? Miksi luoda identiteetti, joka perustuu asioihin, joita on ehkä hauskaa kokea jonkin aikaa, mutta nyt on aika päästää irti ja olla todella vapaa.

Se on melko iso muutos, ja voimme tuntea monissa teistä vastarintaa kaksoisidentifioitumiselle tai uudelleenidentifioitumiselle, koska vanha identiteettinne hajoaa. Lohikäärme oli tärkeänä apuna siinä, sen hajottamisessa, mutta oivallatte, että lohikäärme on myös – ja lohikäärme olette te – jotta voitte olla hyvin monia asioita nyt – olla Merlin, olla ihminen tällä planeetalla, olla lapsi monin tavoin, olla taiteilija, olla mitä tahansa haluatte. Ja voitte olla ne kaikki. Ja se on Merlininä olemisen kauneutta tällä planeetalla. Ette ole jumissa yhdessä identiteettimuodossa.

Nimenne ei ole enää kovin tärkeä, paitsi kun teidän täytyy antaa ajokorttinne ystävälliselle poliisille. Nimi ei ole enää kovin tärkeä. Luettelo saavutuksistanne, oppiarvoistanne tai epäonnistumisistanne, mistä tahansa mikä on muokannut identiteettiänne, ei ole enää kovin tärkeä. Se auttoi muokkaamaan sen. Se auttoi valamaan sen eräänlaiseen henkiseen pronssiin, mutta nyt sen on aika lähteä, jotta voitte olla todella vapaa, kuin Guiseppe vapauduttuaan veistoksestaan.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä, ja tuntekaa sen identiteettinne kauneutta, jonka olette luoneet, jonka olette veistäneet. Ihailkaa tuota kauneutta. Ihailkaa, että se on myös Jumala, mutta älkää Guiseppen tapaan jääkö tuon veistoksen vangiksi, pelkästään tuohon yhteen identiteettiin. Ponttina on, että menette nyt multi-identiteettiin, ja se tuntuu ensin vähän kiusalliselta/kömpelöltä. Tuntuu siltä, kuin haluaisitte löytää "pohjamaanne", lähtökohtanne/perusviivanne asioissa: "Missä on tuo tasapainopiste?" Älkää olko huolissanne siitä. Se kaikki selviää, missä olette kehonne, mielenne, henkenne ja sielunne välillä.

Jos on jokin pontti, jota voin painottaa shaumbroille tällä hetkellä – ja olen yrittänyt tehdä sen monin eri tavoin – niin lakatkaa yrittämästä rakentaa, lakatkaa yrittämästä muotoilla kuvaveistoksia tällä hetkellä, edes itsestänne mestarina. Jotkut teistä yrittävät edelleen tehdä sitä. Yritätte sanoa: "No, mikä mestari on? Määritellään se. Valetaan se sitten pronssiin." Se ei mene niin. Mestari on erittäin joustava. Mestari aikamatkustaa. Mestari on tilan/paikan ulkopuolella. Mestari ei tarvitse määritelmää itsestään. Vain "minä olen, olen olemassa" riittää mestarille. Sen ei tarvitse nyt määritellä, miten se pukeutuu tai miten se puhuu tai mitään sellaista. Se on todella ilman määritelmää.

Voitte olla leikkisä sen kanssa, pitää hauskaa, pitää pukeutumispäiviä, matkustaa eri paikkoihin, tehdä erilaisia asioita. Kyse on vain siitä, että älkää olko Guiseppe, joka jää kiinni omaan määritelmäänsä, koska se muuttuu. Älkää työstäkö uutta määritelmää. Älkää työstäkö uutta identiteettiä itsellenne. Teidän ei tarvitse. Se tapahtuu. Se säteilee läpi itsestään. Jos nyt on jotain tekemistä, se on pelkästään kokea. Joskus se merkitsee nousemista ylös sängystä ja lähtemistä ulos talosta. Menkää kokemaan uusi "sinä", uusia identiteettejä – monikko – joita luotte. Menkää kokemaan ne.

Vedetään henkeä tässä kohtaa, ja tuntekaa se. Teidän ei tarvitse tehdä työtä tässä. Kerron vain teille, mitä elämässänne tapahtuu tällä hetkellä, miksi teistä tuntuu siltä, kuin tuntuu, miksi teistä tuntuu joskus, että haluatte murtautua ulos tästä vanhasta patsaasta, joka olette olleet – melkein toivoen, että tuo tornado tulee. Tarkoitan, melkein haluatte sen tulevan. Ja sanon jopa, että luotte tuon tornadon tulemaan elämäänne. Oltuanne tuossa vanhasta patsaassa pitkän aikaa jumissa, nyt luotte ja sanotte: "Tuokaa tuo tornado. Olen valmis hajottamaan tämän vanhan ihmisidentiteetin" – nimittäin luonnonvoimat, tuuli ja sade eivät tehneet sitä riittävän nopeasti.

Se on itse asiassa välttämättömyys. Ihmislajin evoluutiossa tällä hetkellä, siinä tavassa jolla te menette siihen, on välttämätöntä hajottaa tuo patsas, ja periaatteessa pirstoa se palasiksi. Sen ei tarvitse sattua. Se voi olla iloista, mutta on myös välttämätöntä murtautua siitä ulos ja alkaa kokea itsenne monilla tasoilla. Kyllä, voitte luoda identiteettejä, leikkiä niillä, pitää hauskaa niiden kanssa, mutta älkää valako niitä pronssiin nyt.

Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa kaikkeen, mitä olette, moniin identiteetteihin ja siihen, että alatte kokea niitä.

Kyllä, kun menette ulos ja olette ihmisten kanssa, kun menette kauppaan tai teette jotain luomisprojektia tai mitä ikinä teettekin nyt, alatte nähdä, miten tuon vanhan identiteetin ei tarvinnut olla niin jumissa, kuin se oli.

Jotkut ihmiset pelkäävät todella sitä, ettei ole identiteettiä. Tarkoitan, että useimmille ihmisille olisi vaikeaa, jos sanoisimme nyt: "Okei, ensi sunnuntaina otamme pois kaikkien identiteetin". He sekoaisivat, kuten sanotaan, koska he ovat niin samaistuneita siihen. He ovat niin valettuja siihen. Siihen he yhdistyvät. Siihen he yhdistyvät, kun he nousevat ylös sängystä aamulla, ja siihen he ovat yhteydessä koko päivän ajan. Ja he purnaavat siitä ja he valittavat siitä, mutta he olisivat hukassa ilman identiteettiä.

Te, shaumbrat, että tarvitse identiteettiä. Voitte pitää hauskaa sen kanssa, mutta ette enää tarvitse sellaista. Se on pelkästään: "Minä olen mitä olen. Mitä valitsen olla tässä hetkessä?"

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Tätä hyvin monet teistä käyvät läpi tällä hetkellä, ja se jatkuu, kunnes tuo patsas on rikki ja Guiseppen tapaan vapautatte itsenne, mutta sitten tuolla vapaudenhetkellä sanotte: "En tiedä, mitä teen tällä vapaudella", ja sitten haluatte hypätä takaisin tuohon patsaaseen, mutta ette voi. Siis oivaltakaa, että se kaikki on täydellistä, myös vanhan ihmisidentiteetin menettäminen, jotta voitte oivaltaa kaiken, mitä todella olette.

Okei, eteenpäin. Vedetään syvään henkeä, ja annetaan hetken mennä perille. Syvään henkeä, kuppi kahvia (Adamus siemaisee omaa kahviaan). Aah!



Tietoisuus vs. ajatus/ajattelu

Seuraavana ohjelmassa. On iso kysymys tällä hetkellä: "Mikä on tietoisuuden ja ajatuksen ero?" Keskustelimme siitä jossain määrin yhdessä viimeaikaisista kokoontumisistamme täällä Villa Ahmyossa. Mikä on tietoisuuden ja ajatuksen ero? Ja siihen on vaikea tarttua, ja Linda, kirjoittaisitko sen taululle, yläosaan kuin otsikon: "Tietoisuus versus ajattelu".

LINDA: Okei.

ADAMUS: Se on vähän vaikea asia, koska ne ovat tavallaan lähellä toisiaan, mutta ne ovat hyvin, hyvin erilaisia. Ja haluan nyt auttaa teitä ymmärtämään tuon eron.

Hyvin usein ne ovat kietoutuneet toisiinsa, ja sitten kategorioitte kaiken ajatteluksi, ja reagoitte eri tavalla ajatuksiin kuin tietoisuuteen.

Siis mikä ero tietoisuudella ja ajatuksella on? Ja olen tiivistänyt sen tähän – hyvin, hyvin yksinkertainen ja helppo muistaa. Teen nykyään "helppo muistaa" -juttuja. Muistatko, Linda, miten teimme "helppo muistaa" äskettäisessä työpajassa siitä, ettei teidän kannata aina käyttää sanoja. Sanat voivat olla hyvin rajoittavia, koska kommunikoitte tällä hetkellä energeettisesti. Niinpä keksin upean pikku sanonnan, joka on hyvin, hyvin mieleenpainuva siihen, ettei tarvitse määritellä kaikkea sanoina, ja tuo pikku sanonta oli … Muistatko, mikä se oli? (Linda ei sano mitään, hän vain tuijottaa)

Kyllä sinä muistat. Hän ei halua sanoa sitä. "Sanat voivat olla paskakikkareita/paskiaisia."

LINDA: En halunnut sanoa sitä (Adamus naureskelee).

ADAMUS: Se on noin yksinkertaista.

LINDA: En halunnut sanoa sitä.

ADAMUS: Kyllä, sanat voivat olla paskakikkareita, ja kun …

LINDA: En halunnut sanoa sitä.

ADAMUS: Ja selitän, että "paskakikkare" (turd) (suom. huom. englanninkielinen sanan merkitys ei ole itsestäänselvyys, arvattava) on muinais-kreikan sana, joka merkitsee tavallaan sotkusta ja … Mitä? Mitä?

LINDA: Sinä keksit tuon.

ADAMUS: Minä keksin sen. Keksin sen täysin. Mutta kuten kerroin tuon työpajan osallistujille, ette unohda koskaan, kun sanotte: "Voi, on hyvin vaikeaa olla käyttämättä sanoja, kun teen energiakommunikointia. Mieleni lipsahtaa sanoihin, minä lipsahdan sanoihin." Silloin sanon: "Et tarvitse oikeasti sanoja". Sanat voivat olla paskakikkareita. Ne voivat estää luonnollisen avoimen ilmaisun, mutta se ei ole pointti, jonka halusin tuoda tänne taululle.

Miten erottaa tietoisuuden ja ajatukset, ja se on todella yksinkertaista: ellipsi. (Suom. huom. "kolme pistettä" lauseen lopussa) Ellipsi. Neljä pistettä – yksi, kaksi, kolme, neljä. Laittaisitko vain neljä suurta pistettä sinne taululle? Neljä pistettä.

Tuota noin, tyypillisesti ellipsi – laitan Lindan kirjoittamaan sen aivan hetken kuluttua – on kolme pistettä, mutta käytämme neljää, tavallaan muistuttamaan itseämme ja erotamme sen ellipsin muista käyttötavoista – siis piste, piste, piste. Kirjoittaisitko sanan "ellipsit", monikossa?

LINDA: Ellipsit, okei.

ADAMUS: Tai voit kirjoittaa kummankin sanan – "ellipsi" …

LINDA: Suoraan alapuolelle?

ADAMUS: Kyllä. Ellipsi, englanninkielinen sana, joka tarkoittaa lauseen lopussa piste, piste, piste, piste. Ja niin tiedätte tietoisuuden ja ajatuksen eron (Linda huokaisee yrittäessään kirjoittaa sen oikein). Kaikki hyvin. Se on vaikea sana kirjoittaa. Siinä on kaksi l-kirjainta. Siis ellipsit, ja käymme sen läpi aivan hetken kuluttua, heti kun Linda selviää siitä.

LINDA: Haluatko "ses" vai "sis" (suom. huom. "ellipses" ja "ellipsis", englannin kielessä "ellipsi" kirjoitetaan vähän eri tavalla tarkoittaessaan "soikiota").

ADAMUS: S-e-s. Tavallaan sisäpiirivitsi, voitaisiin sanoa. Ellipses. Ellipsi on tavallisesti kolme pistettä, me käytämme neljää. Seuraava sivu, kiitos.

Siis auttamaan tietoisuuden ja ajatuksen eron ymmärtämisessä. Tässä on tietoisuus: "Minä olen mitä olen …." Kirjoita se taululle, "minä olen mitä olen" ja neljä pistettä. Se on tietoisuus. Tarkoitan, että se on kyllä puettu sanoiksi, mutta se ei ole supermääritelty ja neljä pistettä lopussa merkitsee, että mennään nyt tuohon kokemukseen. Se ei ole määritelty. Se on avoin. Se on nyt tunne, joka voi sitten mennä mihin tahansa kokemukseen. Se voi mennä ajatukseksi. "Minä olen mitä olen" ja sitten neljä pistettä.

Ajatus siitä voi olla monia asioita. Jos kategorioidaan ja sanotaan … Okei, tässä on ajatus, eikä sinun tarvitse kirjoittaa sitä: "En ole varma, kuka olen." Se on ajatus. Tai "Olen Guiseppe, kuvanveistäjä." Se on ajatus. "Olen 66-vuotias ja voin hyvin." Se on ajatus. Nämä ovat ajatuksia, ja ne loppuvat (yhteen) pisteeseen. "Olen ihminen tällä planeetalla." Piste. Se on ok. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta tietoisuus on avoin. Se on "minä olen mitä olen" ja sitten ellipsi. Sitä tietoisuus tavallaan on.

Tietoisuuden ja ajatuksen ero on ellipsin ja pisteen ero.

On monia muita. "Olen olemassa …." Kirjoittaisitko sen taululle? Se on neljän pisteen kera tietoisuus. "Olen olemassa …." Se on tunne. Se ei tarvitse paljon määrittelyä.

LINDA: Ellipsi?

ADAMUS: Kyllä. Se ei tarvitse paljon määrittelyä. Se on tietoisuus. "Olen olemassa …." Jos mentäisiin ajatukseen, se voisi olla jotain: "Mietin, mitä teen täällä." Tai "Tunnen itseni ihmiskehossa." Tai "Mietin, kauanko olen olemassa." Nämä ovat ajatuksia.

Tuntekaa energeettisesti tuota eroa. "Olen olemassa …." Se on tietoisuus. Se on tiedostamista. "Olen olemassa …." Ja sitten ajatus olisi: "Mietin, miten vanha olen kuollessani." Se on ajatus. Kyse ei ole siitä, että se on huono asia, ettei se ole mitään. Mutta tietoisuuden ja ajatuksen eron ymmärtäminen on sen eron ymmärtämistä, mitä olette mestarina ja mitä olette ihmisenä.

Toinen esimerkki taululle. "On kaunis päivä …. On kaunis päivä …." Se on tietoisuus, ja sitä seuraa ellipsi. "On kaunis päivä …." Nousette ylös aamulla, astutte ulos, ja todellisuudessa sen korkeimmassa muodossa teillä ei ole edes noita sanoja. Käytän niitä tässä. Voisitte tehdä vain ellipsin. Voisitte vain vetää syvään henkeä uuteen päivään – ellipsi, piste, piste, piste, piste. Jatkuu. Lisää tulossa. Jää koettavaksi. "On kaunis päivä …." Se on tietoisuus. Se on tunne.

Ja sitten ajatus on: "On hyvin aurinkoista." Ajatus on: "Mietin, mitä teen loppupäivän." Ajatus on: "No, mietin, nouseeko myrsky." Ajatus on: "Ai, tulee kuuma päivä." Nämä ovat ajatuksia, ja ne ovat ok. Tai "On kaunis päivä. Teen jotain itselleni."

Siis "On kaunis päivä …." – tietoisuus. "Teen jotain itselleni." – ajatus. Ja näin se toimii. Tietoisuuden ja ajatuksen ero on ellipsin – avoin; piste, piste, piste, piste – ja pisteen välinen ero lauseen lopussa.

Ajatukset ovat jäsentyneitä. Ajatukset ovat väliaikaisia. Ajatukset ovat kuin veistoksia tai patsaita. Ne ovat määriteltyjä, ja sitten lopussa on piste. Se loppui siihen.

Teillä on paljon ajatuksia aivoissanne joka päivä ja koko ajan. Ajatuksia – myös nyt puhuessamme: "No, ymmärränkö tämän? Haluanko ymmärtää tämän?" Ajatuksia: "Oi, se oli niin nokkelaa, Adamus." Nämä kaikki ovat ajatuksia.

Perimmiltään tietoisuus on todella – ei tarvita edes sellaisia sanoja kuin "On kaunis päivä …." Tietoisuus olisi pelkästään: "On …." Piste, piste, piste, piste. Laita se taululle. "On …." jolloin ette yritä laittaa mitään siihen. Mutta jokin pieni on ok. "On kaunis päivä …." Se on hyvä. Se on tietoista. Mutta perimmiltään se vain on. "On …. On …." ja sitten tunnette sen ja koette sen. Koette tuon tunteen, sitten voitte mennä kokemaan sen fyysisessä tai mentaalimuodossa.

"On …." Mutta tällä hetkellä voisitte heittää pari muuta sanaa siihen. "On kaunis päivä …." Vedätte syvään henkeä ja tunnette sen. Se on tietoisuus. Se on tiedostamista.

Tuon tämän esiin, koska hyvin usein on vaikea erottaa, mikä on tietoisuus ja mikä on ajatus. "Mikä osa minua on tietoisuus? Onko tietoisuus jotain, mikä menee aivokuoren läpi, kuvastuu sieltä ja sitten yhdistyy jokaiseen muuhun osaani, kommunikoi niiden kanssa?" Ei. Se on ajatus, ja ei, se ei ala aivokuoresta. Se on aivojen osa, joka latistaa tietoisuuden – pam! Se laittaa sen ajatuksiksi ja sanoiksi.

Tietoisuus, missä se on? Kaikkialla. Se on kaikkialla, missä olette. Sen täytyy olla, mutten ei voisi olla mitään muuta. Jos ette olisi tässä, ei olisi mitään. Siis tietoisuus on kaikkialla. Se ei ole vain aivoissa tai vain kehossa. Se on noissa asioissa, mutta se on kaikkialla. Tietoisuus ei vie tilaa, eikä se ole synkronissa minkään ajan muodon kanssa. Se on vain siinä. Tietoisuus. "On …." "Minä olen …."

Toisaalta ajatukset ovat määriteltyjä, usein tuomitsevia, usein laitettu sanoiksi, jotta ne voidaan oletettavasti kommunikoida tehokkaammin. Ajatukset rakentavat identiteetin. Haluaisin sen eri paperille. "Ajatukset rakentavat identiteetin." Tietoisuus ei rakenna identiteettejä, mutta ajatukset rakentavat identiteettejä ja tekevät teistä sen, mitä olette. Tekevät teistä hyvin ainutlaatuisen yksilön ja hyvin monimutkaisen olemismuodon tällä planeetalla.

Mutta se kaikki on ajatuksia. Ajatus, että "olen tietyn ikäinen". Ajatus, että "minusta ei tunnu hyvältä tänään". Ajatus, että "minulla on paljon tekemistä". Ajatus, että "en malta odottaa seuraavaa shoudia". Nämä kaikki ovat ajatuksia. Jotkut hyviä, jotkut eivät kovin hyviä. Ja olette tottuneet, että näitä ajatuksia jaarittelee jatkuvasti päässänne, ja sitten luulette, että se on tietoisuus. Luulette, että se olette te. Ei ole. Ne ovat vain ajatuksia. Ne ovat vain ajatuksia, ja teillä juoksee aivan liian paljon niitä aivojenne läpi tällä hetkellä.

Olette tietoisuus. Olette tietoisuus. "Minä olen mitä olen …. On kaunis päivä …. Rakastan ateriani makua …." Se on tietoisuus. Se on tiedostamista. Ja sitten siitä tulee usein ajatuksia: "Nämä tomaatit ovat todella tuoreita. Tämä kala on mukavasti maustettua. Kakku on hyvin makea ja herkullinen."

Nuo ovat ajatuksia, mutta tietoisuus on: "Rakastan sitä, että olen hyvin yhdistynyt ateriani energiaan …." Se on tietoisuus, jonka jälkeen on neljä pistettä. Perimmiltään kuitenkin, kuten sanoin, se vain on. "Minä olen …. On …." Se on tietoisuus. Mutta ihmiset tarvitsevat enemmän sanoja.

Tunnetaanpa tietoisuuttanne nyt. Se ei ole tietyssä paikassa, eikä se tule aivoistanne, eikä se ole ajatuksia. Se on pelkästään: "On …. minä olen …. on …." Se on tiedostamista.

Tietoisuus ei itse luo koskaan identiteettiä. Se ei luo identiteettiä. Se on hyvin nestemäinen, avoin, virtaava. Se on piste, piste, piste, piste lauseen lopussa. Se jatkuu. Se ei pysähdy. Se virtaa. Voitaisiin sanoa, että se virtaa yhdestä tietoisuustunteesta toiseen, yhdestä tiedostamisesta toiseen. Se on hyvin, hyvin avoin. Te olette tietoisuus.

Eikä tietoisuus kerro teille, mitä tehdään. Tietoisuus on pelkästään tietoinen siitä, mitä teette. Tietoisuus ei luo identiteettiä.

Tietoisuus on todellinen "sinä". Se ei ajattele. Sen ei tarvitse ajatella. Se on pelkästään "minä olen mitä olen …." Tietoisuus on todelliset vastaukset sisällänne. Nuo ajatukset joita kulkee aivojenne läpi, erityisesti kun yritätte selvittää jotain ja teillä on sitten ristiriitaisia ajatuksia, ovat vain ajatuksia.

Tulkaa takaisin tietoisuuteenne. "Minä olen mitä olen" ja piste, piste, piste, piste, eli "Minä olen mitä olen ….Minäpä hyppään nyt kokemaan sen." Mutta toisin kuin Guiseppe, ei jäädä jumiin. Sukelletaan ajatuksiin. Sukelletaan kokemukseen. Sukelletaan sen iloon, jos haluatte, tai kärsimykseen, jos haluatte. Sillä ei ole merkitystä. Sukelletaan siihen, mutta siinä on ellipsi. Se jatkuu.

Kyllä, voitaisiin sanoa, että ajatukset jatkuvat koko ajan, mutta se on sarja ajatuksia, lauseita joissa on piste lopussa, määriteltyjä, jäsennettyjä, kuten mieli.

Mieli generoi ajatuksia. Se hahmottaa tietoisuuden tavallaan hyvin rajoittuneella tavalla, ja sitten se luo ajatuksia, jotka muodostavat identiteettiänne. Ja se on ok jonkin aikaa, kunnes teidät valetaan siihen.

Ajatukset mielessä … Mielenkiintoinen asia mielestä, ja tämä on erittäin tärkeää, kun menemme eteenpäin. Ja tuon tämän esiin, koska mielenne on muuttumassa. Tulette takaisin enemmän tietoisuusorientoituneeseen todellisuuteen, kuin ajatuspohjainen jäsennetty mentaalitodellisuus. Tulette takaisin enemmän tietoisuuteen ja samaistutte enemmän kaikkeen siihen, mitä olette, ei siihen pieneen, mitä olette.

Mieli on hyvin jäsentynyt. Mieli on kuin tuo valettu patsas. Se valaa itsensä tiettyyn ilmaisumuotoon, eikä se liiku. Mieli on sellainen. Mutta yksi asia mielessä on, erityisesti tällä hetkellä, että se on tottelevainen. Ja Linda, laittaisitko sen sinne alle. Nämä ovat hyvin nerokkaita sanontoja. Mieli on tottelevainen.

LINDA: (kuiskaten) Okei.

ADAMUS: Mieli tekee, mitä sen käskettiin tehdä: tuoda ajatuksia, muotoilla ja muodostaa todellisuutta, pysyä identiteetissä. Jokin osa teissä käski sitä tekemään niin, ja se on hyvin, hyvin tottelevainen. Se tekee, mitä käsketään, ja se vie sen äärimmäisyyteen saakka. Se tekee siitä pakkomielteen.

LINDA: Piste vai ellipsi?

ADAMUS: Ei tarvita mitään. Ei tarvita mitään.

Mieli on hyvin tottelevainen. Nyt, koska tietoisuutenne on tulossa enemmän tajuntaanne, mieli alkaa tällä hetkellä totella ja sanoo: "Meidän on aika muuttaa koko se tapa, jolla teemme ajatuksemme ja todellisuutemme." Nyt on aika, jolloin tietoisuus tulee sisään, ja on tuo iso valo, tuo iso yleiskuva. Ajatukset tulevat auttamaan tuon todellisuuden muokkaamisessa, mutta ajattelematta sitä liikaa. Mieli on hyvin tottelevainen nyt, vaikka se tuntuu vastustaneen, ja se sanoo: "Olen valmis muutokseen."

Tuntisitteko sitä hetken, omia aivojanne, omaa mieltänne? Teissä tulittaa satoja miljardeja neuroneja/hermosoluja tällä hetkellä. Se on melkein liikaa edes kuviteltavaksi. Mutta mieli on pelkästään reaktiomekanismi. Se on pelkästään tietokone, joka tekee, mitä ohjelmoitte sen tekemään. Ja tässä tapauksessa iso asia joka tapahtuu, on sanoa: "Oivallan, että tämä kaikki on minun energiaani ja se on palvelemassa minua", ja sitten sallia se. Versus menneisyys, jolloin se oli kuin: "Kaikki energia kuuluu jollekin muulle, ja minun täytyy saada osuuteni siitä."

Nyt on erilaista, ja mieli sopeutuu siihen tällä hetkellä. Se kuulee teidät. Se kuulee teidän sanovan: "Joo, se on sovittu. Olen valmis siihen, että energia palvelee minua." Mieli alkaa sopeutua – se vie vähän aikaa. Siitä tulee tottelevainen, ja se sanoo: "Avaudumme nyt käsityksille, jotka eivät ole oikein tuttuja meille, mutta avaudumme ja sopeudumme niihin, avaudumme tälle ajatukselle, että energia on itse asiassa meidän", ja nyt mieli sopeutuu sen mukaisesti. Mieli sanoo: "Minun ei tarvitse pitää yhtä identiteettiä itsestäni. Olen kaikkea, mitä olen."

Mieli on alkuun vähän jäsentynyt. Mutta se on tottelevainen, joten se sanoo: "Okei, emme tarvitse identiteettiä. Kerroit minulle aiemmin, että tarvitsemme identiteetin, ja tein sellaisen. Nyt sanot, ettemme tarvitse identiteettiä. Okei, olemme hyvin nestemäisiä, hyvin avoimia ja joustavia."

Tällä hetkellä mielenne, aivonne, sopeutuvat ja mukautuvat. Teidän ei tarvitse tehdä työtä siinä. Teidän ei tarvitse puskea sitä. Teidän ei tarvitse tehdä mieliharjoituksia tai mitään sellaista. Se sopeutuu. Se muuttuu – se on aina muuttunut – mutta se tottelee nyt mestaria, ja mestari olette te.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Nämä muutokset joita käytte läpi – kerron pelkästään, mitä käytte läpi, ja te teette sen, en minä – on läpimurto tarpeessa jäsentyneihin tai veistettyihin identiteetteihin. Ette ole enää patsas. Nyt kun ymmärretään tietoisuuden ero, se on yksinkertaista. Tietoisuus on oikeasti tunne. Se on avoin. Se on ellipsi. Se on piste, piste, piste, piste. "Olen olemassa …. Olen olemassa …. On kaunis päivä …. Rakastan olla täällä tässä Koneiden ajassa …." Voisitte kenties sanoa: "No, onko se tietoisuus vai ajatus?" Mutta tuokaa se tietoisuuteen, silloin se on.

Ja ajatus olisi: "En uskonut koskaan pääseväni tähän." Ajatus on: "Ei sitä, mitä odotin." Ajatus on: "Mikä Koneiden aika oikeasti on?" Mutta tietoisuus on: "Olen tässä …. Olen tässä …." Se ei tarvitse ajatusta.

Tietoisuus on se, kuka oikeasti olette. Ajatukset ovat pelkästään tapoja kokea se ja toteuttaa se. Mutta ei valeta niitä pronssiin.

Vedetään syvään henkeä.

Mielenne muuttuu. Alatte ymmärtää nyt puhtaan tietoisuuden eron – se on tiedostamista, ja sitten kaikki muu on ajattelua.

Mihin menette, silloin kun valitsette jotain? Mihin menette, silloin kun olette valmis kokemukseen? Mihin menette, silloin kun olette valmis muutokseen? Menette tietoisuuteen.

"Valitsen kaiken, mitä olen …. Valitsen ilon …." Se on tietoisuus. Voitaisiin väittää, että se on ajatus, mutta viime kädessä on kyse siitä, onko lopussa ellipsi – "Valitsen ilon …." ja sitten se tapahtuu – vai piste – "Valitsen ilon." Se on tavallaan tuo ero.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa tähän siirtymään, ymmärrykseen, mikä tietoisuutenne on, ymmärrykseen, ettei teidän tarvitse rakentaa nyt yhtään identiteettiä. Olette vapaa olemaan kaikkea, mitä todella olette – ette ole vain lukittuna johonkin patsaaseen. Tunnetaan sitä hetki.

(Tauko)

Ahaa! Näen, että jotkut teistä tulevat hyvin luovaksi. Kyllä, ellipsikaulakoru, neljä timanttia rivissä. Ai, se oli Linda (he naureskelevat). Mutta ajatelkaa sitä vain noilla yksinkertaisilla termeillä. Älkää ajatelko sitä liikaa: "Mitä hän oikein sanoi?" Ero on ellipsi – piste, piste, piste, piste. Se on tietoisuus. Kun taas ajatus loppuu (yhteen) pisteeseen. Melko yksinkertaista.



Valomme säteileminen -merabh

Okei. Siirrytäänpä eteenpäin. Meillä on työtä tehtävänä, todellinen syy miksi olemme planeetalla nyt: penkkeilemme vähän yhdessä. Kerätäänpä kaikki energiamme. Laitetaan musiikkia, ja tehdään, mitä tulimme tänne tekemään.

Voitte tietysti penkkeillä yksin, koska tahansa haluatte. Toivon, että teette sen. Sen ei pitäisi olla harjoitus/rutiini. Sen ei pitäisi olla kärsimystä. Sen pitäisi olla sellaista, että pidätte tauon tavallisessa päivässä …

(Musiikki alkaa)

… ja sanotte: "On penkkeilyn aika. On aika pelkästään säteillä valoani. Se on syy, miksi olen täällä. Tulin tälle planeetalle tänä uskomattomana aikana, ja tulin tänne tekemään tätä."

Ja penkkeilyn kauneus on, että te ette yritä aiheuttaa muutosta. Ette yritä visualisoida maailmanrauhaa. Joku sanoisi: "No, joo, mutta eikö se ole hyvä asia?" Tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sanon, että myötätunto on tärkeämpää.

Myötätunto on hyväksymistä. Kaikki ovat omalla matkallaan. Kyllä, jotkut heistä valitsevat kärsimyksen. Jotkut heistä valitsevat hyväksikäytön, huumeet, alkoholismin, mitä se onkin. Se on heidän valintansa. Kun he ovat valmiita, he tulevat luoksenne, he tulevat itseensä, teidän valonne vaikuttaa heihin. Muussa tapauksessa, näpit irti. Antakaa heidän kokea, mitä valitsevat. Se on myötätuntoa.

Siis olemme täällä penkkeilemässä. Penkkeilemässä. Aah! Kuppi kahvia, kenties jotain syötävää.

Penkkeily ei ole meditointia.

Penkkeily ei ole meditointia. Hyvin monet meditoivat yrittäen hiljentää mielensä. Huh! Höh! Onnea siihen, kunnes ymmärrätte tietoisuuden ja ajatuksen eron.

Penkkeily on sanomista: "Pääsin tähän. Olen tässä. Olen mestari tällä planeetalla. Sallin energian palvella minua. Nyt istun vain tässä ja annan valoni säteillä. Keskeytän hetkeksi kaiken toiminnan. Pysähdyn hetkeksi, ja annan valoni vain säteillä.

"Ensin säteilen itseeni, kehooni", ja emme edes käsitelleet tänään, mitä se käy läpi tällä hetkellä tullessaan valokehoon.

"Säteilen valoa mieleeni. Tämä tottelevainen osa, joka istuu pääni päällä ja joka on totellut minua pitkän aikaa, on ollut vain patsas. Ja nyt olen hyvin selkeä tietoisuudessani ja siksi mieli tottelee, ja se avautuu." Mieli on hyvin tottelevainen, ja se on hyvin joustava. Joskus nämä kaksi asiaa eivät kulje käsi kädessä, mutta mieli on hyvin joustava.

Tiedän, tiedän, että sanotte: "Adamus, olet ollut melko ankara mielelle." Olen ollut, koska joskus työskentely shaumbrojen kanssa on, kuin puhuisi joukolle patsaita. Minun täytyi saada huomionne. Minun täytyi olla vähän kuin tuo tornado, joka tuli. Mutta nyt kun tuo identiteetti, tuo patsas, hajoaa, mieli on vapaa tottelemaan mestari-sinua.

Mieli on vapaa nyt tuomaan energiaa eri tavalla. Mieli on vapaa kommunikoimaan itsessään eri tavalla – turvautumatta enää pelkästään neuroneihin/hermosoluihin.

Mieli on vapaa sopeutumaan ja mukautumaan siihen, mitä tulee seuraavaksi.

Se ei tarvitse tuota neuroottisen neuronitoiminnan monimutkaista kommunikointijärjestelmää. Se ei tarvitse sitä.

Siis ensin säteilette valoa itseenne, omaan kehoonne, yrittämättä tehdä muutosta, vaan sallitte luonnollisen evoluution.

Ja säteilette sitä mieleenne, yrittämättä veistää mieltänne, yrittämättä muuttaa sitä jonkinlaiseksi patsaaksi, vaan säteilette valoanne sanoen: "Rakas mieli, on monia mahdollisuuksia. Tavoitellaan niitä."

Säteilette valoanne koko elämäänne, yrittämättä tehdä mitään. Säteilette vain valoa.

Mitä valo loppujen lopuksi on? Valo on tietoisuutta, tiedostamista, "esiajattelua", ellipsi, piste, piste, piste, piste.

Teistä tulee tietoisempi itsestänne oman valonne kautta, tietoinen kaikesta, mitä oikeasti olette, tietoinen, että te ette ole tämä patsas.

Ja säteillään nyt valoa tähän maailmaan, tähän planeettaan, fyysiseen planeettaan, Gaiaan – joka on lähdössä, mutta tekee edelleen työtään – luontoon. Hyvin kaunis asia.

Teidän pitäisi nähdä jotkut puutarhat joissain uusissa Maissa, jotka luotiin tämän planeetan luontoon perustuen. Hyvin monet jotka ovat jättäneet tämän planeetan ja menneet uusiin Maihin, halusivat ottaa mukaan luonnon kauneuden, ja puutarhat ovat uskomattomia. He ovat ottaneet luonnon ydinajatuksen tältä planeetalta, ja toteuttaneet sen uusiin Maihin.

Ajattelette, että teillä on kauniita kuvia luonnosta puhelimissanne tällä hetkellä. Odottakaapa vain, kunnes pääsette uusiin Maihin, jos satutte menemään vierailulle.

Säteillään valoamme maailmaan, oivaltaen, että ihmiset tekevät tällä hetkellä, mitä valitsevat.

Kyllä, tiedän monien sanovan, että he ovat eksyksissä tai heihin sattuu. Mutta sen sijaan, että yritämme pelastaa heidät, sanomme vain: "No, tässä on toinen mahdollisuus. Tässä on jotain muuta, mitä voitte tehdä. Teidän ei tarvitse olla eksyneitä. Teihin ei tarvitse sattua. Teidän ei tarvitse olla energiavampyyrejä. Teidän ei tarvitse olla "vallanlietsojia". Tässä on valo, joka näyttää teille, mitä muuta voitte tehdä."

Säteillään valoamme nyt kaikkiin planeetan ihmisiin. Aiheuttamatta mitään heille, ilman agendaa, säteillään pelkästään valoa.

Se ei ole pelastuslääkettä. Se ei ole tuomitsemista. Se on sanomista pelkästään: "Olkoon valoa, jotta voitte nähdä, jos valitsette nähdä."

(Tauko)

Siis olemme kerääntyneet tähän Shaumbra-taloon, ulkoilmaan tietysti, säteilemään valoamme ihmiskunnalle.

Mikä voi olla suurempaa palvelua kuin se, mitä teemme tällä hetkellä? Mitä voi olla suurempaa palvelua?

(Tauko)

On muita, jotka jatkoivat siitä, mihin jäitte aiemmassa energiatyössänne – energian (yllä)pitäjät planeetalla, aatetyöntekijät. He ovat niitä, jotka huolehtivat köyhistä ja tarvitsevista, ja kyllä, siihen on tarvetta.

On muita, jotka jatkoivat työtänne energian (yllä)pitäjinä, säilyttäen erittäin tärkeät linkit tämän ulottuvuuden ja muiden ulottuvuuksien välillä, ihmisen ja jumalan välillä. Heitä on ollut ikuisuuksia, hyvin, hyvin pitkän aikaa, usein eristäytyneenä jonnekin pelkästään ylläpitämään tuota linkkiä, säilyttämään tuon linkin.

Monet teistä ovat palvelleet noissa rooleissa menneisyydessä, entisissä elämissä – energian (yllä)pitäjinä, aatetyöntekijöinä. Mutta nyt tulette tähän, tehdäksenne tässä elämässä sitä, mitä suunnittelitte koko ajan, olemaan mestari, valaistunut mestari.

Säteilemme valoamme nyt luonnon halki, taivaiden halki, planeetan halki.

Ei todella ole suurempaa lahjaa planeetalle, ei suurempaa lahjaa ihmiskunnalle.

Emme ole lähetystyöntekijöitä tai lähettiläitä. Tuota, lähetystyöntekijät – miten mielenkiintoinen asia. Hyvin oikeamielisiä työssään, tuoden Jumalan ja Jeesuksen sanaa kaikille, myös niille jotka eivät halua sitä. Lähetystyöhön liittyy suurta oikeamielisyyttä: "Tässä, lue tämä kirja."

Olisi ollut erilaista, jos lähetystyöntekijät olisivat menneet ihmisten luo ja sanoneet: "Jos etsitte joskus muutosta, se on aivan tässä." Mutta sen sijaan he toivat kirjoja, sääntöjä, määräyksiä ja paljon väkivaltaa.

Ei, emme ole lähetystyöntekijöitä. Emme ole lähettiläitä. Olemme yksinkertaisesti mestareita, jotka istuvat puistonpenkillä, ja säteilemme valoamme niin, että muut voivat nähdä omat suuret mahdollisuutensa nyt tai tulevaisuudessa.

Rakastan tätä työtä. Se mitä teemme juuri nyt – rakastan sitä. Se on vähän helpompaa, kuin kaikki nuo keskustelujen, luentojen ja kaiken muun vuodet. Rakastan tätä, istua vain kanssanne puistonpenkillä.

Nimittäin ei ole kovin vaikeaa säteillä valoanne, erityisesti kun tiedätte, mitä valonne on. Se on tietoisuuttanne. Kun tiedätte valonne ja ajatustenne, tietoisuutenne ja aivotoimintanne, eron, tämä on paljon helpompaa.

Sanon, että ensi kerralla haluaisin saada cappuccinon vs. kahvin kermalla, ja croissantin, mutta työskentelen edelleen täällä kanssanne, ja säteilemme valoamme.

Nimittäin tuntuu hyvältä, kun voi todella olla niin turvassa, että voi avautua ja säteillä valoaan, olematta huolissaan, että tulee tunkeilijoita, koska niitä ei tule. Miksi? Koska ette yritä muuttaa mitään. Säteilette pelkästään valoa.

Jos olisi jokin reaktio/vastaus valonne säteilemisestä maailmaan, se olisi, että maailma säteilisi valoaan takaisin teille. Se on hyvin eri asia, kun yritätte muuttaa jotain – silloin energia yrittää luonnostaan muuttaa teitä.

Ajattelette: "On melko helppoa työtä, istua vain tässä puistonpenkillä." Mutta muistakaa kaikki, mitä tähän pääseminen vaati. Muistakaa vastoinkäymiset, koettelemukset, kokemukset, vääriltä näyttävät käännökset, väärät käännökset väärien ihmisten kanssa. Vei tovin päästä tähän.

Yksinkertaista nyt, kyllä, mutta kun saatte keskivertoihmisen istumaan tähän puistonpenkille, hän löytää tavan möhliä sen ja tehdä siitä vaikeaa.

Vedetään syvään henkeä. Säteilette valoa.

Nimittäin säteileminen tällä tavalla antaa teille täysin uutta kiitollisuutta/arvostusta kaikesta, kun katsotte luontoa tai myös muita ihmisiä.

Se antaa teille uuden ja erilaisen vaikutelman itsestänne.

Näin on, koska mieli ei porhalla ajatusten kanssa, yrittäen laittaa (loppu)pisteitä kaikkeen.

Se on enemmän avoimuutta. Se on enemmän aistillisuutta, koska se tulee nyt tietoisuudesta – "Minä olen mitä olen …." – koska siinä on neljän pisteen ellipsi, ei (loppu)pistettä.

Olkaa myös tarkkailija. Olkaa tarkkailija. Ei juuri nyt, vaan parin seuraavan viikon aikana. Mitä planeetalla tapahtuu? Mikä muuttui?

Ensin sanotte: "No, sillä ei ollut mitään tekemistä meidän kanssamme. Se oli jotain, mikä tapahtuisi kuitenkin." Mutta kun teemme riittävästi näitä yhdessä tai te yksin, alatte sanoa: "Jokin todella muuttuu."

Kun kuuntelette uutisia, siellä sanotaan: "Jotain todella odottamatonta tapahtui tänään. Jotain mikä ei noudattanut normaaleja kaavoja, jotain mikä tuli täysin tyhjästä." Sitten voitte hymyillä ja ajatella: "Kenties valollamme oli vaikutusta, se aiheutti joitain muutoksia."

Kuulette jostain tieteellisestä läpimurrosta ja sanotaan: "Voi pojat, kukaan ei olisi koskaan odottanut sitä. Se tuli yllätyksenä. Se oli täysin odottamatonta, ja se uhmaa hyvin paljon konventionaalista ajattelua."

Kun kuulette tuontyyppisen asian, "se on täysin uutta, odottamatonta", voitte hymyillä, taputtaa itseänne olkapäälle ja sanoa: "Sitä tapahtuu, kun valo valaisee, kun valoasäteilee" – on se sitten tiedemies, joka etsii vastauksia, jokin muutos vanhassa yhteiskuntarakenteessa, jokin avautuminen.

Kun alatte kuulla sanoja "odottamaton", "ennenkuulumaton", "tyhjästä", "täysin erilaista", "kvanttimuutos", silloin alatte hymyillä. Kaikki tämä penkkeily, tämä – huh! – hikoileminen tässä penkkeillessä, ja katsokaa, mitä se tekee planeetalle.

Tätä tulitte tänne tekemään nyt.

Oivallatte, ettei kyse ole enää itsenne kehittämisestä. Teidän ei tarvitse. Se on tuskaa joka tapauksessa.

Se on kuin kuvanveistäjä, joka työstää aina patsasta. Antakaa periksi. Rikkokaa tuo patsas. Olette täällä ollaksenne mestari, sallien energianne palvella teitä ja säteillen valoanne. Se on näin yksinkertaista.

No, on ollut hauskaa tänään. Olemme päässeet liikkeelle. Haluan päästä Ylösnousseiden mestareiden klubille ja katsoa kristallipallooni. Haluan nähdä sen vaikutukset, mitä teimme tänään, shaumbra-ryhmäpenkkeilyssämme. Haluan nähdä nuo vaikutukset. Haluan nähdä, miten energiat muuttuvat, jos lainkaan. Haluan nähdä, missä tuolla valolla on todella vaikutusta.

Tehkää itse sama. Pitäkää silmänne ja korvanne auki.

Vedetään syvään henkeä yhdessä, aina muistaen, että kaikki on hyvin koko luomakunnassa, erityisesti kun on teidän valoanne.

Tämän myötä, rakkaat ystäväni, olen täysivaltaisen alueen Adamus. Kiitos.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Joulukuu 2021 HAAMUAHDISTUSTA

ViestiKirjoittaja hammer » 03.12.2021 19:44

HAAMUAHDISTUSTA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Joulukuun 2021 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Hassua, että Adamus puhui ahdistuksesta kahdessa viime työpajassa täällä Villa Ahmyossa, Konassa Havaijilla. En ole yleensä taipuvainen tuntemaan ahdistusta, mutta viime aikoina olen herännyt keskellä yötä ja ollut täynnä ahdistusta unistani. Toisilla kerroilla, tehdessäni jokapäiväisiä asioitani tunnen äkillisen ahdistuspiston ilman mitään syytä.

Luonnollinen reaktio on: "Mikä minussa on vikana?" Mieli yrittää sitten paljastaa tuon ahdistuksen lähteen ja estää tai voittaa sen. Omassa tapauksessani katsoin kaikkea, mitä tapahtuu elämässäni, eikä ahdistuksentunteessa ollut päätä eikä häntää. Olen täällä Konassa Lindan ja Ahmyo-koiramme Bellen kanssa, työpajat menevät hyvin, kaikki kulkee tasaisesti Crimson Circlen bisneksissä kotona, eikä ennakoitavassa tulevaisuudessa ole mitään suuria haasteita. Ei muuta kuin aurinkoisia päiviä edessä. Siis miksi on tätä ahdistusta? Sitten huolestun tästä ahdistuksesta.

Kahden viime työpajan aikana Adamus pyysi näyttämään nostamalla käden, miten moni osallistujista oli tuntenut ahdistusta noin kuluneen kuukauden aikana. Yhtä tai kahta ihmistä lukuun ottamatta kaikki nostivat kätensä – ensin varovasti, mutta nähdessään kaikkien muiden käsien nousevan, nostivat sen korkeammalle. Kun Adamus kysyi, mistä heidän ahdistuksessaan oli kyse, kukaan ei pystynyt määrittelemään syytä, paitsi yleisiä asioita, kuten omat aspektit, covid, lentokentän turvallisuus tai joulun viettäminen perheensä/sukunsa kanssa.

Mistä siinä on kyse? Miksi me, mestarit tai melkein mestarit, tuntisimme ahdistusta?

Adamus selitti, että osa siitä oli "haamuahdistusta", eli se ei ole oikeasti meidän, vaikka olemme usein loistavia teeskentelemään, että se on meidän. Tunnemme sitä ulkoisista lähteistä ja sitten otamme sen omaksemme, koska, no, meillä on tapana tehdä niin. Ahdistus on monen shaumbran vanha ystävä. Se tuli jo varhaisessa vaiheessa, kun oivalsit olevasi erilainen kuin muut. Sitten kun yritit sopia joukkoon eikä se toiminut kovin hyvin, tuo ahdistus tuli takaisin voimakkaampana kuin koskaan. Se pitää koko tuon "mikä minussa on vikana" -noidankehän liikkeellä, koska ahdistus aiheuttaa lisää ahdistusta.

"Haamuahdistusta" tulee tällä hetkellä monista syistä, Adamus selitti. Tapahtuu mielenkiintoinen ilmiö, kun oivallat Oivaltamisesi. Jokainen entinen ihmiselämäsi käy myös Oivaltamisen läpi elämässään. Se on mielenkiintoinen twisti yhteen Tobiaksen kuuluisista sanonnoista: "Tulevaisuus on parannettu menneisyys." Tässä tapauksessa se olisi: "Tulevaisuuden Oivaltaminen parantaa menneisyyden." Adamus sanoo, ettei menneisyyttä ole kirjoitettu kiveen ja että kun tulet Oivaltamiseen, myös entiset elämäsi tulevat Oivaltamiseen. Toisin kuin sinä, he eivät ole opiskelleet metafysiikkaa tai kokoontuneet sukulaissielujen kanssa tai katselleet shoudeja. Heille tapahtuu jotain hyvin epätavallista, mutta heillä ei ole aavistustakaan, mitä se on. Voitko kuvitella, mitä he käyvät läpi fyysisesti ja henkisesti? Sen on pakko aiheuttaa valtava määrä ahdistusta, ja luultavimmin tunnet sen vuotavan läpi.

Suuri osa entisten elämien Oivaltamiseen tulemisesta koetaan yöunissa. Ei mikään ihme, että unesi ovat olleet hulluja, eläviä ja turhauttavia. Tunnet noiden elämien ahdistuksen, joten se laukaisee ahdistuksen sinussa. Minut se saa haluamaan päälleni t-paitaa, jossa sanotaan: "Se en ole minä, kyse on heistä!"

On toinenkin haamuahdistuksen syy tällä hetkellä. Kutsun sitä "kakka-ahdistukseksi" (suom. huom. sanaleikkiä jossa "kakka" on kirjoitettu vähän väärin, mikä viittaa tekemiseen). Adamus huomauttaa, että monet shaumbrat (minä mukaan luettuna ) ajattelevat, että heidän pitäisi tehdä jotain tällä hetkellä – kuten työstää Oivaltamistaan, on se sitten jonkin opiskelemista tai kärsimistä tai kotinsa siivoamista (taas) tai dieetin aloittamista (taas) tai kirjan kirjoittamista tai vanhaa kunnon mentaalista stressiä. Yhdistämme aktiivisuuden ja usein kovan työn ja kärsimisen jonkin saavuttamiseen. Luulemme, että meidän täytyy tehdä työtä Oivaltamiseen, koska se on tärkein asia useimpien shaumbrojen elämässä.

Ahdistusta syntyy, kun kova työ ja kärsiminen eivät vie sinua yhtään lähemmäs Oivaltamista. Tunnet kellon tikittävän. Ihmettelet, mitä teet väärin. Kiillotat yksisarvisen ja kristallit siinä toivossa, että tämä auttaa pudistamaan pölyisen energiakenttäsi ja parantamaan sisäisen lapsesi. Kaiken kukkuraksi tuot esiin vähän suitsukkeita, jotka on tuotu suoraan Sedonasta. Mitään ei tapahdu, paitsi että poltat suitsuketikulla sormesi, kun yrität sytyttää sen. Turhautumis- ja ahdistustasosi nousee, koska et näe mitään tapahtuvan. Niinpä avaat Netflixin ja katselet jonkin romanttisen komedian ja yrität olla syömättä toista kulhollista popcorneja, koska sinusta tulee liian lihava mahtuaksesi Oivaltamisrakettiin, sitten kun se on lopultakin valmis laukaistavaksi. Siinäpä vasta ahdistusta!

Fakta on, ettei tällä hetkellä ole mitään tekemistä, paitsi säteillä valoasi puistonpenkillä tai vastaavassa lepopaikassa. Olemme kaikki kuulleet sen, mutta joskus sitä ei voi vain hyväksyä: Oivaltamiseen tuleminen on luonnollista. Olet valinnut Oivaltamisen, joten sieluvoimasi tekevät sen. Kaikki kova työ, kärsiminen ja epäileminen ovat vain makyoa, mutta ne ovat hassu tapa saada sinut ajattelemaan, että vaikutat siihen, koska teet jotain. Fakta on, että teet "kakkaa". On aika rentoutua Oivaltamiseesi.

Luulen, että melkein jokainen shaumbra voi tuntea syviä ja ennenkuulumattomia muutoksia tapahtuvan planeetallamme. Sitä tapahtuu nopeammin ja välittömämmin vaikutuksin kuin missään muussa elämässä, jonka olemme koskaan kokeneet. Ei mene päivääkään, ettei tapahdu jotain läpimurtoa fysiikassa, luonnontieteissä, lääketieteessä tai teknologiassa. Miten voi mitenkään pysyä kaikkien näiden muutosten tahdissa? Näillä muutoksilla on suora vaikutus ihmispsyykeen ja sosiaalisiin kysymyksiin, ja perimmiltään ne vaikuttavat siihen, miten ihmiset ylläpitävät henkisen tasapainonsa. Planeetta tulee vähän hulluksi suoraan silmiemme edessä. Voit todennäköisesti tuntea sen, ja sinulla on luultavasti taipumusta ottaa sen omaksesi.

Ei ainoastaan tämä, vaan uusilla teknologioilla, kuten tekoäly, on väärissä käsissä mahdollisuus aiheuttaa maailmanlopun tapahtumia planeetallamme. Se tuo esiin jatkuvasti kytevää haamuahdistusta Atlantikselta. Saattaa tuntua epämukavalta vatsassa, kun kuulet viimeisimmät uutiset roboteista, jotka osaavat kävellä, puhua ja ajatella kuin ihmiset. Vaikka monet ihmiset näkevät tämän positiivisena uutisena, monia shaumbroja karmii, koska heillä on ikivanhoja muistoja, mitä tapahtui Altissa. Tämä haamuahdistus ei tule ja mene, kuten monet muutkin ahdistukset. Se on siinä joka päivä, kuin jatkuva synkkä pilvi päidemme yllä, koska pelkäämme, mitä voisi tapahtua.

Hyvä uutinen on, että nämä ahdistukset eivät oikeasti ole sinun. Ne kuuluvat entisille elämille ja aspekteille, jotka ajattelevat, että heidän täytyy tehdä jotain, ja Atlantikselle tai massatietoisuuteen. Tunnet vain ne, koska olet herkempi kuin koskaan. Älä yritä torjua näitä ahdistuksia, koska et halua sulkea tiedostamistasi, mutta älä omista niitä. Se on, kuin kuulisit naapureidesi riitelevän. Se ei ole miellyttävää, mutta se ei ole sinun asiasi.

No, minun täytyy nyt päättää tämän kuukauden artikkeli. Minulla on paljon asioita tehtävänä, ja ollaan jo iltapäivän loppupuolella. En puhu mistään neuroottisesta toiminnasta itseni huijaamiseksi ajattelemaan, että työstän Oivaltamistani. Puhun havaijilaisesta puistonpenkistäni. Se on itse asiassa poreallas upean auringonlaskun kera. Tästä näkökulmasta voin tehdä mahtavaa penkkeilyä.

Olkoon joulusi täynnä siunauksia ja taikaa. Aloha!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

11.12.2021 Penkkeilyn taito -sarja SHOUD 3

ViestiKirjoittaja hammer » 18.12.2021 13:53

Penkkeilyn taito -sarja
SHOUD 3

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
11.12.2021
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Tervetuloa joulukuun 2021 shoudiin. Tervetuloa jokainen teistä ympäri maailmaa tähän ennenkuulumattomaan aikaan, kaikkeen mitä tapahtuu planeetalla tällä hetkellä.

Tuntuu, kuin se olisi ollut eilen, kun ensimmäisen kerran kokoonnuimme yhteen. Tobiaksen lähdön jälkeen minä tulin, ja se tuntuu olleen vain muutama hetki sitten – siltä se tuntuu ainakin minusta. Miten aika onkaan lentänyt, ja miten olemme päässeet käsiksi hyvin paljoon työhön, jota teemme yhdessä.

Vedetäänpä syvään henkeä tässä kohtaa, kun aloitamme tämän shoudin, ja kun oikeastaan käännymme taas yhdestä kulmasta tai tulemme uuteen eroamis-/jakautumiskohtaan tässä työssä, jota teemme. Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, tässä kauniissa shoudissa.

He ovat luoneet hyvin kauniin näyttämön kukkineen, puineen ja nallekarhuineen. Vedetään vain kunnolla syvään henkeä kokoontumisemme kauneuteen. Hmm.



Ennenkuulumatonta

Nämä ovat todellakin ennenkuulumattomia aikoja, ennen kaikkea teille – shaumbroille, Crimson Circlelle – koska tätä ei ole koskaan ennen tehty. Koskaan ennen ei ole ihmisryhmä ympäri planeettaa käynyt läpi Oivaltamistaan, tullut mestaruuteensa ja jäänyt planeetalle.

Kerron hiljattain jossain Kasama-kokoontumisessa tilanteesta, joka tapahtui Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Annan siitä lyhyen version tässä.

Olin Ylösnousseiden mestareiden klubilla yhtenä iltana ja luin kirjaa hiljaa omissa oloissani, kun kuulin sattumalta muiden ylösnousseiden mestareiden puhuvan, tarpeeksi äänekkäästi, jotta voisin kuulla, tarpeeksi äänekkäästi ärsyttämään minua jossain määrin. He puhuivat siitä, miten helppoa teillä on.

Tämä yksi ylösnoussut mestari, Sebastian, huomautti välittömästi: "No, heillä on niin helppoa siellä. Heillä on kaikkea tuota teknologiaa, ja he kerääntyvät netissä, jolloin kaikki ympäri maailmaa voivat katsella, ja heillä on tietokoneet, ja he voivat hypätä lentokoneeseen ja mennä työpajaan Havaijille. Heillä on kaikkia noita mukavuuksia. Kun me tulimme Oivaltamiseemme, meillä ei ollut kaikkia noita asioita. Kamppailimme yksin. Meidän täytyi tehdä se omin päin. Emme tienneet, että oli toinen ryhmä. Meillä ei ollut ylösnousseita mestareita, jotka antoivat meille kanavoituja viestejä. Meillä oli hyvin vaikeaa."

He tavallaan jatkoivat tätä. Lopulta laitoin kirjani alas ja istuin kuuntelemassa hetken, ja ahdistukseni ja ärsytykseni lisääntyvät tässä. Ja eräs toinen ylösnoussut mestari sanoi: "Joo, heillä on tosi helppoa, ja me teimme sen vaikeamman kautta. Heillä on tosi helppoa planeetalla nyt."

No, lopulta läimäytin kirjan alas, nousin ylös ja kävelin tuon ryhmän luo ja sanoin: "Kyllä, heillä on joitain nykyajan mukavuuksia. He voivat pitää kanssani shoudin, johon shaumbrat ympäri maailmaa voivat yhdistyä, ja he voivat nauhoittaa ns. pilvikurssejaan, ja he voivat nykyään painaa helposti kirjoja. Ja kyllä, heillä on joitain nykyajan mukavuuksia, mutta hävetkää kaikki.

"Hävetkää, koska kun te olitte planeetalla ja kävitte läpi Oivaltamistanne, kaikki ei ollut niin hullua. Planeetta ei ollut niin hullu. Asiat tapahtuivat paljon hitaammin. Nyt on tuhansia ja tuhansia patentteja päivässä pelkästään USA:ssa. Kun te kävitte läpi Oivaltamistanne satoja tai tuhansia vuosia sitten, tuskin koskaan luotiin mitään uutta. Asiat olivat samanlaisia", sanoin. "Tuolla alhaalla on tällä hetkellä kiivasta, enkä tiedä, olisitteko te voineet mitenkään kestää sen. Pelkästään tiedon määrä, informaation määrä ja se vauhti, jolla asioita tapahtuu. En usko, että kukaan teistä olisi pystynyt käsittelemään sen."

No, he tavallaan edelleen tirskuivat tästä, ja ajattelin itsekseni: "No, menen varsinaiseen pointtiin tässä." Ja varsinainen pointti jonka kerroin heille, oli: "Kun te kävitte läpi Oivaltamistanne, kyllä, se oli vaikeaa, kuten jossain määrin oli myös minulla. Mutta teidän ja shaumbrojen välillä on yksi iso ero, ja se on, että te lähditte Oivaltaessanne. Voi, kenties jäitte muutamaksi päiväksi, muutamaksi viikoksi tai Kuthumi muutamaksi vuodeksi, mutta te muut lähditte välittömästi, ja tämä ryhmä ei tee niin. Tämä ryhmä jää planeetalle.

"Heidän ei tarvitse jäädä. He olisivat voineet pelkästään hyväksyä ja sallia Oivaltamisensa ja sitten lähteä, mutta he jäävät fyysiseen kehoon, jossa on paljon kipua. He jäävät, ja heidän täytyy käsitellä massatietoisuus, mikä muuttuu ennenkuulumattomalla vauhdilla. He jäävät planeetalle, kun asiat ovat oikeasti todella hulluja. He eivät vain livistä. He eivät sanoneet: "Okei, ylitin maaliviivan. Pääsin Oivaltamiseeni, ja nyt lähden pois täältä." He jäävät, ja he jäävät tehdäkseen jotain, mitä kutsumme Atlantiksen unelmaksi. He jäävät säteilemään valoaan planeetalle aikana, jolloin planeetta ehdottomasti tarvitsee sitä enemmän kuin koskaan.

"He jäävät säteilemään valoaan, ja heillä on vaikeita päiviä. On päiviä, jolloin heillä on ahdistusta. On päiviä, jolloin on vaikea sietää muita ihmisiä ja massatietoisuutta, mutta he jäävät. Eikä vain muutamaksi viikoksi tai muutamaksi päiväksi. He jäävät vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi planeetalle, ja te ette jääneet."

Minusta tuntui hyvältä sisällä. Olin hyvin selkeä, olin hyvin tiukka. En hymyillyt pätkääkään, niin kuin hymyilen nyt. Minusta tuntui hyvältä sisällä, kun latasin sen heille. Huone hiljeni. Tähän mennessä jo tuhansia ylösnousseita mestareita oli kerääntynyt paikalle, ja jokainen heistä oli hiljaa, tietämättä, miten sen ottaisi. Ja sitten huoneen takaosasta, kaukaa huoneen takaosasta kuului, kun yksi ylösnoussut mestari (Adamus taputtaa hitaasti tap, tap, tap tap) taputti. Ja melko pian oli viisi, sitten 100 ja sitten muutama tuhat, ja melko pian koko sali Ylösnousseiden mestareiden klubilla räjähti taputtamaan teille sitä työstä, mitä teette.

Se oli koskettava hetki – en usko, että koskaan unohdan sen. Hyvin koskettava hetki, kun koko Ylösnousseiden mestareiden klubi oivalsi sen merkityksen, mitä te teette. Ja totta, teillä on joitain nykyajan mukavuuksia, mutta ne ovat myös nykyajan kiusankappaleita. Tarkoitan, että sosiaalinen media – siinä on hyvät puolensa ja siinä on huonot puolensa. Se vauhti jolla teknologia ja lääketiede muuttuu – siinä on hyvät puolensa, mutta siinä voisi olla myös huonot puolensa. Koko tekoälyasia, josta puhun ProGnostissa (https://store.crimsoncircle.com/prognos ... -2022.html) – siinä on mahtavat puolensa, mutta siinä on myös hyvin, hyvin pelottavat puolensa.

Kyllä, asiat ovat tosiaankin helpompia tavallaan, mutta toisella tavalla, kuten jokainen teistä tietää, on rankkaa tai rankempaa kuin koskaan. Ja tiedän työskentelystä kanssanne, ja Kuthumi tietää työskentelystä kanssanne, että olette sitoutuneet jäämään tänne. Teidän ei tarvitse jäädä. Ja kuten te tiedätte, jotka olette tulleet Oivaltamiseen, että tuossa tulemisessanne Oivaltamiseen – jolloin oivallatte, että olette oivaltanut, ettekä enää ajattele sitä tai taistele sen kanssa tai yritä tehdä sitä; eli oivallatte vain, että olette oivaltanut – tulee kohta, jossa tiedätte myös, ettei teidän tarvitse jäädä.

On myös erittäin viettelevää lähteä. Hyvin viettelevää, eli jos lähdette, yhtäkkiä teidän ei tarvitse enää kamppailla fyysisen kehon kanssa. Teidän ei tarvitse kamppailla muiden ihmisten tai perheenne aiheuttaman ärsytyksen ja suuttumuksen kanssa. Teidän ei tarvitse käsitellä maailmaa, kun se on pitkin ja poikin ja pyörii ympäriinsä ja ihmiset tulevat hulluiksi – ja tarkoitan sitä kirjaimellisesti – sen vauhdin vuoksi, millä asiat muuttuvat.

Eikä tämä tilanne välttämättä parane ihan vähään aikaan. En ennusta minkäänlaista kriisiä tai mitään katastrofeja, mutta kaikki vain kiihtyy nopeammin ja nopeammin, ja ihmisten on aina vain vaikeampaa kamppailla kaiken sen kanssa. Ja se vaikuttaa ensin heidän mieleensä ja lopulta heidän kehoonsa, mutta se vaikuttaa heidän mieleensä, henkiseen vakauteensa. Ja nyt tietysti heidät laitetaan vain lääkitykselle, mikä latistaa vain mieltä. Kaikki nuo tunteet, kaikki nuo aistimukset, kaikki draama ja kaikki emootiot ovat edelleen siellä, mutta nyt ne on naamioitu ja peitetty lääkkeillä. Ja kuten nykyajan lääketiede on saanut selville, voitte olla näillä masennuslääkkeillä … Ai! Hei, rakas Linda.

LINDA: Hei.

ADAMUS: No, näytät viehättävältä tänään.

LINDA: No, kiitos, herra.

ADAMUS: Kyllä. Saatoin tuntea sinun takanani kenties tavallaan vihjaavan minulle, että kävelen tässä heikoilla jäillä, ja miettivän, ylitänkö rajani. Mutta Linda kertoo teille, ennen kuin minä teen sen, että kaikella mitä sanon, on vain viihdearvo.

LINDA: Kaikki on ok tähän mennessä. Et ole ylittänyt rajaa.

ADAMUS: Joo, joo.

LINDA: Lähellä.

ADAMUS: Joo.

LINDA: Lähellä.

ADAMUS: Virallinen vastuuvapauslauseke, mutta mennään sen ohi.

LINDA: Ei, ei, ei. Kaikki on ok.

ADAMUS: Okei, hyvä.

LINDA: Ok.

ADAMUS: Hyvä. Varoita minua vain joka kerta …

LINDA: Okei, kiitos, herra.

ADAMUS: … kun tunnet, että minä olen ylittämässä rajan, jotta voin sitten ylittää sen.

LINDA: Ai, okei.

ADAMUS: Joo. Hyvä, hyvä.

LINDA: Mahtavaa, Adamus.

ADAMUS: Hyvä.

LINDA: Mahtavaa, mahtavaa. Hyvä pointti.

ADAMUS: Siis ihmisille annetaan noita lääkkeitä, ja heitä tulee enemmän ja enemmän. Eikä vain masennuslääkkeitä, vaan tulee enemmän ja enemmän sellaisten asioiden käyttöä, joita teillä on nyt planeetalla – opioidit, mikä tahansa kivun lievittäjä. Siitä tulee aina vain yleisempää ympäri planeettaa, koska asiat muuttuvat niin nopeasti. Elätte ennenkuulumattomia aikoja. Ennen ei ole ollut mitään tämän kaltaista.

Anteeksi, minun täytyy juoda kahviani. Rakastan suoda itselleni vähän Maa-kahvia, kun tulen tänne (ottaen hörpyn). Mm. Ja näen, että täällä tehdään tosiaankin latteja …

LINDA: Voi, gourmeta sinulle.

ADAMUS: Se on gourmeta, ja sen pitäisi olla hyvä syy kenelle tahansa tulla tänne työpajaan.

LINDA: Totta hemmetissä.

ADAMUS: Tuntekaa sitä hetki, näitä ennenkuulumattomia aikoja planeetalla, jollaisia ei ole koskaan ennen ollut. Ei ole mitään siihen verrattavaa. Voitte palata muinaisaikoihin. Voitte palata planeetan alkuperäiskansoihin. Voitte palata Atlantikselle, Lemuriaan, niin pitkälle kuin haluatte mennä, ettekä löydä mitään tällaista. Edes Atlantiksen parhaina aikoina ei ollut mitään tällaista, mitä tulee teknologian kehitykseen, vauhtiin jolla asioita tapahtuu – muutokset kirjaimellisesti räjähtävät tällä planeetalla. Ja käytän sanaa "räjähtää", eli on hyvin monia muutoksia yhteiskuntajärjestelmissä, rahoitusjärjestelmissä, keksimisessä, prosesseissa ja valmistuksessa. Näitä räjähdyksiä tapahtuu, eikä se ole negatiivinen termi. Se tarkoittaa vain, että asioita tapahtuu niin nopeasti, että tyypillisen ihmisen on vaikea pitää tasapainonsa.

Ja tästä syystä, silloin kun Ylösnousseiden mestareiden klubilla alettiin puhua siitä, että shaumbroilla on niin helppoa ja heillä on kaikki Adamuksen opastus, niin ei, ei, ei, heillä ei ole helppoa. Tiedän suuressa määrin, mitä käytte läpi tällä hetkellä tällä planeetalla. Ei ole mitään muuta ryhmää, joka käy läpi, mitä te käytte läpi Oivaltamiseen mennessänne.

Ja samaan aikaan opitte nyt todella menemään intuitioonne, gnostiinne, sen sijaan että luotatte mielen vanhoihin toimintoihin, ja se voi olla pelottavaa. Se vaatii valtavaa luottamusta itseenne, kun mieli yrittää pidätellä sanoen: "Ei. Sinun täytyy olla looginen."

Teillä on tällä hetkellä myös koko valokehojuttu. Valokeho tulee sisään. Annatte nyt valokeholle luvan tulla sisään, ja Kuthumi menee siihen yksityiskohtaisesti Making Light Body -pilvikurssissa (https://store.crimsoncircle.com/making-light-body.html). Olen iloinen, että hän suostui tekemään sen. Mutta hyvin paljon muuttuu biologiassanne nyt, tänä uuden ihmislajin aikana. Ja vaikka kuulostaa upealta, että valokeho tulee sisään, se voi olla hyvin vaikeaa. Se vaikuttaa fyysiseen kehoonne.

Ja kaiken tämän kanssa törmää yhteen koko covid-ongelma, josta puhun hetken kuluttua, ja sitten puhun siitä paljon enemmän, kun teemme ProGnostin 2022. Siis kun valokeho tulee sisään, se kuulostaa upealta, mutta sillä on vaikutus fyysiseen kehoonne, ja se tuo ahdistusta mieleen. Shaumbroilla on paljon ahdistusta tällä hetkellä kaikkien näiden muutosten vuoksi.

Siis annan jokaiselle teistä tunnustusta. Puolustan teitä Ylösnousseiden mestareiden klubilla tai missä tahansa muussa paikassa koko luomakunnassa, ja puolustan sitä, mitä te teette, ja autan muita ymmärtämään, mitä te teette tällä planeetalla nyt. Kiitän teitä henkilökohtaisesti sen läpikäymisestä, mitä olette käyneet läpi, ja että sallitte itsenne olla oivaltanut, sallitte itsenne olla ruumiillistunut mestari tällä planeetalla.

Kiitän jokaista teitä. Se ei ole helppo tehtävä, mutta se on Atlantiksen unelma ja kenties yksi (Adamus huokaisee) tyydyttävimmistä ja kauneimmista asioista, minkä koskaan teette.

Siis vedetäänpä kunnolla syvään henkeä sen myötä.



Koronavirus

Covid, covid, hmm. Se meni minulla pieleen, heh, kuten meni kaikilla muillakin ylösnousseilla mestareilla, jotka kommentoivat sitä. Kukaan meistä ei ymmärtänyt covidin laajuutta. Sen oletettiin tulevan kiivaasti ja lähtevän suhteellisen nopeasti. Covidin oletettiin ravistelevan asioita biologiassa, kun ihmiset alkavat mennä uuteen lajiin. Ja sen oli myös tarkoitus ravistella asioita hyvin laajasti rahoitusjärjestelmissä ja taloudessa tällä planeetalla, mikä saisi ajattelemaan uudelleen monia asioita.

Näette sen tuloksia. Ihmiset sanovat, etteivät he halua enää tehdä töitä, ja se on heidän oikeutensa. Ihmiset sanovat: "En halua olla keskijohtoa koko elämäni, saada kaksi viikkoa lomaa ja sitten jäädä eläkkeelle ja kuolla." Tällä hetkellä tapahtuu tietoisuusmuutos työhön, työpaikkoihin, uriin liittyen, ja ihmiset lähtevät omille teilleen enemmän kuin koskaan. Kyse ei ole siitä, että he haluavat istua vain kotona laiskottelemassa. He sanovat: "Haluan tehdä jotain enemmän. En tiedä, mitä se on, mutta haluan tehdä jotain enemmän tällä planeetalla."

Covid ravistelee järjestelmiä enemmän kuin koskaan, ja kyllä, ymmärsimme sen väärin, ja olen ensimmäisenä myöntämässä, että oletin sen tulevan nopeasti ja lähtevän nopeasti. Mutta jotain hauskaa tapahtui matkan varrella. No, ei kovin hauskaa, mutta jotain tapahtui matkan varrella. Kun covid tuli – uskoakseni siitä on nyt kaksi vuotta …

LINDA: Jep.

ADAMUS: Kun covid ensimmäisen kerran ilmestyi ja alkoi päästä ihmisiin, päästä biologiaan, ihmiset tekivät tavallaan hassun käännöksen, hassun käänteen asioihin. Sen sijaan että olisi otettu yksi iso kokemus covidista, he sanoivat – ihmiskunta, massatietoisuus yleisesti – "Tehdään täydellinen suursiivous. Emme tuo sitä vain muutamia muutoksia varten yhteiskunnassa ja taloudessa. Tuodaan se täysillä." Toisin sanoen, massatietoisuus antoi luvan sille tehdä varianttejaan, ja nyt uskoakseni sitä kutsutaan deltavariantiksi, ja teillä on uusi vielä sen jälkeen.

LINDA: Omikron.

ADAMUS: Mikä?

LINDA: Omikron.

ADAMUS: Omikronvariantti. Ja nyt se tekee kaikkia näitä variantteja, ja syntyy muita variantteja, koska covid on tekemässä täällä täydellistä suursiivousta ihmiskunnan antaman luvan perusteella. Ja mahdollisesti – mahdollisesti – myös, koska planeetalla oli tarpeeksi olentoja, jotka säteilevät valoaan ja sanoivat: "Tehdään se."

LINDA: Vau.

ADAMUS: On riittävästi olentoja, jotka ovat käyneet lohikäärmeen läpi omassa elämässään – ja covid on tavallaan hyvin paljon, no, se on lohikäärme. Mutta on riittävästi shaumbroja, jotka ovat käyneet lohikäärmeen läpi ja sanovat: "Ei tehdä pikku lohikäärmettä. Tehdään se loppuun saakka. Ei tehdä pientä siivousta ja sitten palata parin vuoden päästä tekemään vähän lisää. Tehdään se nyt."

Siis kenties tuo valo auttoi ja vaikutti massatietoisuuteen, että se sanoi: "Tule sisään. Hoidetaan homma nyt. Antaa sen tulla sisään ja muuttaa järjestelmät." Ja kyllä, se on aiheuttanut paljon kuolemia, mutta tavallaan ne olivat olentoja, jotka olivat valmiita lähtemään. Enkä yritä vähätellä sitä surua ja kärsimystä, mitä tulee, kun joku kuolee jonkin covidin kaltaisen vuoksi, mutta yleisesti ottaen nämä olivat ihmisiä, jotka eivät aikoneet joka tapauksessa pysyä pitkään. He olisivat löytäneet toisen tavan lähteä, ja monille heistä se on pelkästään uudelleenaloitus, uudelleenkäynnistys sanoen: "Jouduin hyvin paljon väärälle polulle tässä elämässä", tai "En tehnyt mitään tässä elämässä. Teen uudelleenkäynnistyksen ja tulen takaisin."

Hyvin luultavasti nähdään tavallaan minivauvabuumi noin 5–7 vuoden päästä niihin liittyen, jotka lähtivät covidin vuoksi, saavat nyt vähän uudistumisaikaa toisella puolella ja tulevat sitten takaisin. Mutta asian ydin on, että covid teki ja tekee edelleen syvää suursiivousta melkein kaikessa.

Covid on kutonut itsensä syvälle massatietoisuuteen. Se olisi voinut olla sellainen, että se vain tuli, vaikutti ja lähti, mutta se on kutonut itsensä sisään kuin syöpä. Toisin sanoen, siitä on tullut osa elämän rakennetta tällä hetkellä, ja näin se vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa lääketieteeseen. Ja taas kerran, positiivisesta näkökulmasta katsottuna se tutkimus, aika, panostus ja raha mitä on mennyt lääketieteen tutkimukseen, ulottuu pitkälle, pitkälle pelkän covidin yli. Uutta ymmärrystä ihmisen genomista. Uutta ymmärrystä siitä, miten hiukkaset toimivat yhdessä. Ja ennen kaikkea, nerokasta ymmärrystä jonka tunnen tulevan esiin seuraavan puolentoista vuoden aikana, todellista käytännön ymmärrystä siitä, miten elementit, hiukkaset liikkuvat sisään ja ulos todellisuudessa. Se ei vain jonkun fyysikon teoria, vaan nyt syvempää ymmärrystä, tuon ymmärryksen myötä hiukkasen siirtymisestä.

Jokaisella hiukkasella, jokaisella esineellä tässä maailmassa on vasta- tai rinnakkaisesineensä tai -hiukkasensa ei-fyysisessä maailmassa. Se on kuin varjo tai haamu, ja ne menevät edestakaisin toisinaan, ja joskus tämän maailman hiukkanen menee täysin toiseen maailmaan ja sitten tulee takaisin, tai tuo varjoesine tulee fyysiseen todellisuuteen.

Pointti on, että tämän uuden fokusoitumisen myötä lääketieteen tutkimukseen, ymmärretään nyt, miten hiukkaset todella toimivat, liikkuvat sisään ja ulos todellisuudessa, ja sitten on parempi ymmärrys siitä, mitä ihmiset kutsuvat muiksi ulottuvuuksiksi, mutta jotka ovat oikeasti muita maailmoja.

Siis covidin, koronaviruksen – pidän tästä termistä enemmän – sivutuote on, että se muuttaa planeettaa tällä hetkellä. Se kiihdyttää muutoksia. Se saa planeetalla aikaan paljon uudelleenajattelua, ja se on maisemissa jonkin aikaa, vaikken tee mitään ennustetta. Älkää kysykö minulta, miten kauan se on maisemissa.

LINDA: Okei.

ADAMUS: En tee mitään ennustuksia siitä.

Siis kaikkea tätä tapahtuu, ja te olette päättäneet jäädä tänne. Olette päättäneet olla ruumiillistuneita mestareita, eikä se ole helppoa. Ja joillakin teistä oli kenties vähän liikaa pölysokeria ja enkelipölyä päällänne ja ajattelitte, että tultuanne mestaruuteenne olisi pelkästään helppoa. Se on erilaista, ja monin tavoin helppoa, mutta joillain tavoin paljon vaikeampaa.

Ei henkilökohtaisesta näkökulmasta, ei "mitä olen tehnyt väärin?" -näkökulmasta, vaan paljon vaikeampaa sanoen: "On päiviä, jolloin en yksinkertaisesti halua olla täällä." Ja olkaa ok sen suhteen. Älkää yrittäkö taistella sitä vastaan, koska tulee päiviä, jolloin tunnette olevan ylikuormaa, kun tunnette kaikkea tätä tapahtuvan ympärillänne. Teidän ei tarvitse edes lukea sanomalehteä … Tekevätkö ihmiset vielä sitä? Teidän ei tarvitse – saan tämän Cauldrelta – katsoa internetiä, YouTubea ja näitä asioita ymmärtääksenne, että on hyvin haastavaa, ja tunnette se aistitasolla. Tunnette sen kaikkialla ympärillänne, ja teillä on edelleen tapana ottaa se omaksenne – että se on jokin asia, jonka teette väärin. Ei ole. Te vain (Adamus säpsähtää paukahtavaa ääntä) aistitte, mitä kaikkialla ympärillänne on (Adamus naureskelee).

Siis vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, kun täällä putoilee katosta asioita. Mutta sitä tapahtuu vääjäämättä. Asioita tapahtuu kaikkialla ympärillänne.



Luonnollinen suojaus

Kuten Cauldre ja Linda puhuivat avauspuheessaan, asioita tapahtuu, ja se jatkuu. Niin kauan kun olette tällä planeetan massatietoisuudessa, niin kauan kun olette luonnossa, niin kauan kun olette muiden ihmisten lähellä, asioita tapahtuu. Heidän esimerkkinsä oli, että puu kaatui hiljattain talon päälle. Mutta se aiheutti erittäin vähän vahinkoa. Ei ollut henkilökohtaisia vahinkoja. Kumpaankaan heistä ei sattunut, eikä Belleen.

Puu kaatui, koska se on luontoa. Puita kaatuu, ja puut eivät lakkaa kaatumasta pelkästään siksi, että olette ruumiillistunut mestari. Kuitenkin silloin kun asioita tapahtuu ja kun niitä tapahtuu ihan ympärillänne, on luonnollista suojelua ollessanne ruumiillistunut mestari. Puu voi kaatua, mutta sen sijaan, että se kaatuu suoraan talon päälle ja aiheuttaa paljon vahinkoa, se kaatui melkein täsmällisellä tavalla – tarkoitan uskomattomalla tavalla. Ja se kaatui sillä tavalla, että vahinko oli minimaalinen. Se aiheutti paljon jännitystä ja draamaa, mistä luulen Cauldren ja Lindan nauttineen tietyssä määrin.

LINDA: (kuiskaten) Mitä?!

ADAMUS: Se sai tosiaankin heidän huomionsa (Linda naureskelee). Linda istuu tuolla ja pyörittelee silmiään. Hän on todella hyvä siinä, silmien pyörittelyssä.

Mutta teillä on tavallaan luonnollinen suojaus sitä vastaan, mitä tapahtuu ympärillänne. Se ei tarkoita, ettei asioita tapahdu. Niitä tapahtuu, mutta teillä on tavallaan – haluan olla tarkkana, että Cauldre sanoo tämän oikein – suojapiiri ympärillänne, mutta älkää ajatelko sitä niin, kuin ne asiat, joita ennen teitte valkoisella valolla kaikkialle ympärillenne. Se oli tavallaan seinä, este. Nyt on tavallaan energiakenttä ympärillänne, teidän energiakenttänne, joka on luonnollinen suojaus.

Se voisi olla jotain sellaista, että olette väkijoukossa ja on ihmisiä, jotka kantavat covidia, ja teillä on luonnollinen suojaus. Joku muu voisi saada tartunnan, mutta te ette välttämättä saa. Tai sanotaanpa auto-onnettomuus. Joku liukuu tiellä, ja tulee ketjukolari. Se voisi olla suoraan edessänne, mutta jotenkin teille ei tapahdu mitään, mikä vaikuttaa melkein ihmeeltä. On vain pieni lommo autonne puskurissa. Tai voisitte kävellä metsässä ja nousee kova myrsky, salamoi ja ukkostaa, ja tätä kaikkea voi olla joka puolella ympärillänne, mutta luonnollinen suojauksenne suojelee teitä.

Tämä ei ole enkelisuojausta, emmekä myy täällä tänään suojeluvakuutusohjelmia. Se on luonnollista energiaanne. Se on tavallaan energiakenttä teidän ympärillänne, jolloin voitte olla suoraan kaikenlaisen draaman keskellä, hullujen asioiden keskellä, mutta olette suojassa, ja se on teidän energiaanne.

Haluaisin teidän tuntevan sitä nyt.

Se on siinä, koska olette sallineet itsenne olla täällä. Se on siinä, koska olette tällä planeetalla ja asioita tapahtuu. Kaikki päivät eivät ole kirkkaita ja aurinkoisia. Ja on kaaosta ja ongelmia, ja on ennenkuulumattomia asioita, kuten romahduksia internetissä ja sellaisia asioita, ja voisitte olla siinä, mutta jotenkin se ei vaikuta teihin. Ikään kuin kaikkien muiden päälle sataisi ja olette hyvin tietoinen siitä – voitte haistaa ja tuntea sateen ilmassa, voitte nähdä sen – mutta jostain syystä se ei vain sada teidän päällenne.

Sellaista elämä on eteenpäin mentäessä. Koko planeetta ei yhtäkkiä järjesty, ja kaikki eivät laula kumbajaa ja halaile toisiaan. Niin voisi olla jossain kohtaa, mutta tällä hetkellä ei. Planeetalla tapahtuu liian paljon muutosta, aivan liian paljon muutosta, jotta se olisi edes mahdollisuuksien rajoissa. Jos mitään, se tuo vain lisää konfliktia.

Ennen kaikkea haluaisin teidän kuitenkin nyt ymmärtävän – sen tavallaan luonnollisen suojauksenne lisäksi, että voisitte olla hullujen keskellä, mutta ette ole hullu. Yksi asia, jota shaumbrat edelleen tekevät, on syvän ahdistuksen tunteminen – ahdistuksen – ja se on haamuahdistusta. Cauldre sanoo kirjoittaneensa siitä hiljattain (Shaumbra-lehti 12 2021). Haamuahdistusta, ja te vain poimitte asioita kaikkialta ympäriltänne – muilta ihmisiltä, planeetasta yleisesti, tulevaisuudesta – eikä se ole teidän.



Se ei ole teidän

Shaumbralla on tapana ottaa asioita itselleen. Olette tehneet tätä monta, monta elämää. Olette olleet energianpitäjiä tällä planeetalla. Olette olleet tavallaan pelastajia monissa tilanteissa entisissä elämissä. Siis olette ottaneet itsellenne paljon planeetasta, paljon massatietoisuudesta. Ja tällä hetkellä sitä on sisällänne vielä jossain määrin, ja tämä aiheuttaa ahdistusta.

Tämä ahdistus on tavallaan kuin hevosenjouhipeitto, jota minä olen käyttänyt aika ajoin. Joillekin teistä se saattaa olla tuttu. Se antaa tietyn määrän mukavuutta ja lämpöä, mutta se kutittaa helvetisti. Ja shaumbrat, te tavallaan edelleen pidätte tästä planeetan lapsenvahdin roolista, energian pitämisestä, asioiden sisäistämisestä, jotka eivät ole teidän, voidaksenne prosessoida niitä, voidaksenne toivottavasti auttaa massatietoisuutta. Mutta on aika jättää se. On aika polttaa tuo hevosenjouhipeitto, koska siinä todellisessa työssä, jota teette tällä planeetalla – säteilette valoanne – sille ei ole paikkaa. Sille ei ole tarvetta. Ja tiedän, että joskus tuntuu kotoisalta ja mukavalta tuntea, että teette oikeasti jotain, kun otatte itsellenne maailman ongelmia, mutta kun menette valokehoonne, huomaatte, ettei se toimi kovin hyvin enää.

Otatte itsellenne muiden ihmisten ongelmia, muiden ihmisten energioita, ja se on hyvin, hyvin vaikeaa fyysiselle keholle. Otatte itsellenne ison ylimääräisen kuorman sellaista, mikä ei ole teidän. Monilla teistä jotka olette sairaita, joilla ei ole koskaan energiaa, joilla on vaivoja, ne eivät ole teidän. Olette ottaneet itsellenne massatietoisuuden ongelmia, osittain siksi että olette herkkä – tunnette nämä asiat ja sitten sanotte: "Voi, minussa täytyy olla jotain vikaa" – ja osittain siksi että teette edelleen sosiaalityötä. Antakaa muiden ihmisten tehdä tuo sosiaalityö. He haluavat nousta riveihin. Kun muut ihmiset kehittävät lisää tietoisuutta, he haluavat tehdä samaa, mitä te teitte ennen.

Energian pitäminen, planetaarinen sosiaalityö, henkinen sosiaalityö eivät ole enää teidän. Ja kun valokehonne tulee, on hyvin, hyvin vaikeaa sopeutua siihen ja samalla pitää tai kantaa näitä muita ongelmia. Ne eivät ole teidän, ja haluaisin teidän todella käyttävän erottelukykyä sen tunnistamisessa. Ne eivät ole teidän, ja teillä on edelleen tapana ajatella, että ne ovat, ja oikeutatte ne omiksenne, mutta ne eivät ole enää teidän.

Mikä on teidän? Tobias sanoi sen parhaiten: "Se minkä valitsette." Jos ette valitse jotain – roska-ajatuksia aivoissanne, fyysisiä ongelmia – jos ette valitse sitä, niin se ei ole teidän. Jos valitsette sen, niin olkoon ja se on teidän. Mutta teillä on oikeus, ja sanon, että teillä on myös velvollisuus – minua, shaumbroja ja eniten itseänne kohtaan – päästää nyt irti noista asioista.

Äskettäisissä kokoontumisissamme täällä Konassa, minulle on ollut suuri ilo haastaa ihmiset ongelmistaan. He haluavat puhua – ei ainoastaan aiemmin, vaan edelleen jossain määrin – joistain uhriongelmistaan ja siitä, miten he ovat elämässään paikassa, missä he eivät voi tehdä mitään, mikään ei toimi, ja se on: no, näin on, koska pidätte edelleen kiinni siitä. Otatte sen edelleen omaksenne. Jos jokin on siinä, se johtuu siitä, että pidätte siitä edelleen.

Niinpä kehotan jokaista teitä päästämään kaikesta siitä irti nyt. Meillä on muuta työtä tehtävänä. Meillä on valon säteilemistä. Se on valon loistamista, ei kaikkien muiden synkän pilven vetämistä sisään. Ette ole täällä enää keräämässä synkkiä pilviä ja katsomassa, pystyttekö prosessoimaan sen ja voittamaan sen, ja kaikkea muuta paskaa. Olette täällä nyt säteilemässä valoa, ja siinä on iso ero, ja tiedätte, mistä puhun. Siinä on suuri ero, että säteilette valoanne tai keräätte synkkiä pilviä, jotka eivät ole teidän.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Hmm!

Jatketaanpa. Vaihdetaan aihetta. Mutta ennen sitä haluan korostaa jälleen kerran tätä luonnollista suojausta. Se on teillä ruumiillistuneena mestarina, kun jäätte tälle planeetalle. Se johtuu energian tavasta toimia. Oma energianne ei aiheuta teille vahinkoa, ellette pidä siitä ja halua vahinkoa. Mutta muuten voisitte olla kaikkien näiden muiden juttujen keskellä, ja kuten puun kaatuessa Villa Ahmyon päälle, tapahtuu hyvin, hyvin vähän vahinkoa. Ja tuo vahinko oli oikeastaan erittäin hyvä esimerkki ja vähän hauskaa draamaa päivän tai pari. Mutta erilaisissa puitteissa ja muiden ihmisten kanssa, se olisi luultavasti pyyhkäissyt alas puolet tai ainakin kolmasosan koko talosta.

Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.



Rakkaus

Seuraava aihe – rakkaus. Rakkaus.

En puhu paljon rakkaudesta, monista hyvistä syistä, mutta alan puhua siitä enemmän. En puhu siitä, en käytä sitä tavallisessa sanastossani shaumbrojen kanssa eikä meillä ole rakkaus-kumbajoja, koska minulle rakkaus ei ole sitä, miten useimmat ihmiset määrittelevät sen tai minkä he kokevat rakkaudeksi. Minusta ihmisrakkaus on erittäin yliarvostettua.

Rakkautta on manipuloitu kovasti, ja rakkaus on tavallisesti jotain, mitä annetaan muille. Ja joskus kenties saatte sitä itsellenne, mutta sen antamista muille mainostetaan melko paljon. Ette kuule paljon puhetta rakkauden saamisesta. Kuulette rakkauden antamisesta.

Rakkautta on käytetty hyvin paljon liikaa, myös Raamatussa ja joissain muissa pyhissä kirjoissa. New age on "makyoinut" rakkauden kuoliaaksi, alkaen 60-luvulla, mutta jatkuen myös sen jälkeen. New age on makyoinut sen: "Rakastamme kaikki toisiamme ja teemme kumbaja-rakkautta, ja olemme kaikki ykseyttä, ja palaamme rakastamaan toisiamme ykseydessä". Ja minusta se on tavallaan farssia. Se on tavallaan energian ja sen valtavaa väärinymmärrystä, mitä rakkaus oikeasti on.

Minulle rakkaus on jotain, mikä koettiin ensimmäisen kerran täällä Maassa. Ja ihmiset puhuvat Jumalasta, joka jakaa rakkauttaan (suom. huom. viitaten miespuoliseen henkilöön). Jo siinä kohtaa tietää, että jokin on pielessä, kun he määrittelevät Jumalan miespuolisena ja hänen jakavan tätä rakkautta tavallaan pyynnöstä tai vetoomuspohjalta. Jumala antaa vähän rakkautta siellä täällä. Jumalalla – mikä ikinä se onkin – ei ollut mitään käsitystä, mitä rakkaus oli. Teidän sielullanne, "minä olen" -olemuksellanne, ei ollut mitään käsitystä, mitä rakkaus oli, ennen kuin ihmisiä tuli tälle planeetalle.

Kukaan ei sanonut: "Menette tälle planeetalle kokemaan rakkautta", koska heillä ei ollut aavistustakaan, mitä rakkaus oli. Tulitte tälle planeetalle ymmärtääksenne tietoisuuden ja energian välisen suhteen, ja tulitte enkeliperheidenne puolesta, joita ette rakastaneet, koska ei ollut mitään rakkautta.

Siis tulette tälle planeetalle, lähdette tähän uskomattomaan etsintään, ymmärtääksenne energiaa ja tietoisuutta, ja mitä löydätte? Rakkauden. Puhtaan rakkauden. Rakkauden toista kohtaan. Hyvin selkeän yhteyden, muiston – myös tässä planeettatodellisuudessa – tämän toisen ihmisen kanssa siitä, mistä tulitte, ja tiedätte, että tulitte kumpikin hyvin kaukaisesta paikasta, kauan sitten. Ja tuo yhteys sytytti sitten tämän asian, jota ei ollut koskaan koettu planeetalla – rakkauden – ja lopulta siitä tuli yksi enkeliaisteista.

Jatkoitte rakastamista, mutta sitten löysitte rakkauden pimeän puolen – avioeroasianajajat. Löysitte rakkauden julmuuden. Kun vanhempi lyö lastaan ja sanoo: "Teen tämän, koska rakastan sinua", kun tulette kotiin yhtenä iltapäivänä ja löydätte kumppaninne sängystä jonkun muun kanssa ja hän sanoo: "Ei! Minä todella rakastan sinua. Se oli vain pientä harkitsemattomuutta minulta", niin silloin rakkaus sattuu. Rakkaus puree.

Ja sitten ihmiset jotka eivät ole koskaan ennen tavanneet tosiaan, sanovat yhtäkkiä: "Voi, rakastan sinua", kuin se olisi samanlainen sana kuin "leipä" tai "ilma". No, minun mielestäni he käyttävät tuota sanaa vähän liian löyhästi siinä. Minun mielestäni täytyy tuntea toinen yli 10 minuuttia, ennen kuin voi sanoa rakastavansa häntä, yleensä.

Siis rakkaus on yksi niitä ilmiöitä, joita ihmiset kokivat ensin Maassa, ja nyt se raivaa tiensä koko luomakuntaan. On enkeliolentoja, jotka tulevat tänne vain kokemaan rakkautta, tavallaan rakkaussirkukseen: "Haluan mennä sinne ja katsoa, millaista se on, tämä rakkaudeksi kutsuttu asia." Ja mistä teidän laulunne on kirjoitettu? Rakkaudesta. Rakkaudesta. Miten monta laulua on kirjoitettu maapähkinävoista? Ei montaa. Ne on kirjoitettu rakkaudesta. Miten monta laulua on kirjoitettu tieteellisistä löydöistä? Noin 10, mutta loput ovat kaikki rakkaudesta tällä planeetalla.

En ole puhunut rakkaudesta, ja voitte sanoa, että olen vähän kyyninen – kenties? En tiedä, kuuletteko sen ja havaitsetteko sen äänestäni, kun kyse on rakkaudesta – pelkästään siksi, miten sitä on käytetty liikaa, miten se on kaupallistettu, väärinymmärretty ja miten sitä on vahingoitettu monin tavoin.

Olette käyneet paljon kokemuksia läpi rakkaudesta, ja useimmat teistä, valtaosa teistä, lähti viime elämässä omille teilleen ja sanoi: "Ei enää rakkautta. Olen valmis sen osalta." Ei enää suhteita ja kumppaneita. Ei enää syvää rakastumista, jollaista teillä oli ollut aiemmin ja jossa kadotitte kaiken järjen ja tunteen Itsestä rakastuessanne syvästi toiseen. Se palveli tarkoitusta. Opitte paljon, ja saitte kokea rakkauden.

Sitten hyvin monet teistä lähtivät viime elämässään omille teilleen, olivat yksinäisiä susia, kaukana muista ihmisistä ja rakkaudesta. Tarvitsitte tuon ajan itseksenne, ilman tunkeutuvaa/häiritsevää rakkaussuhdetta. Kyllä, sanoin "tunkeutuvaa", koska se voi olla sitä. Ja sitten tulitte tähän elämään.

Tulitte tähän elämään tietäen kaiken siitä, miksi olitte täällä. Tietäen kaiken siitä, mistä tässä elämässä oli kyse. Tarkoitan, ettei yksityiskohtia, vaan mitä varten olitte täällä – Oivaltaminen ja sitten loppujen lopuksi jääminen tänne ruumiillistuneena mestarina. Ja matkan varrella hyvin monet teistä yrittivät palata takaisin suhteisiin, mikä ei toiminut. Monet teistä yrittivät ja työskentelivät vuosia tai vuosikymmeniä jonkin suhteen eteen, koko perheyksikköasian ja koko rakkausasian eteen, eikä se toiminut.

Ja monet teistä ovat edelleen tänäkin päivänä surullisia, kun puhumme myöhään yöllä, ja sanotte: "Mutta Adamus, halusin vain kumppanin, rakastajan tässä elämässä, enkä koskaan löytänyt sellaista. Se on oikeasti elämässäni se yksi asia, jota ei koskaan tyydytetty – tuo kumppani, sielunkumppanini." Ja sitten kun sanotte "sielunkumppani", haluan yökätä ja oksentaa, ja te sanotte: "Voi ei! Olen pahoillani. Tarkoitin kaksoisliekkinäni." Ja sitten minulla on tuo ilme kasvoillani. Ei ole mitään sielunkumppania tai kaksoisliekkiä.

Siis tulitte tähän elämään toivoen taas saavanne tuota rakkautta, mutta tulitte myös tietäen, että työntäisitte sen pois, koska ette halunneet minkään sekaantuvan Oivaltamiseenne.

Rakkaus on kaunis asia – se rakkaus josta puhun, ei tyypillinen ihmisrakkaus. Rakkaus on hyvin kaunis asia, kun voitte avoimesti jakaa toisen kanssa. Jakaa kehonne, jakaa syvimmät ja intiimeimmät ajatuksenne, jakaa tarinanne omasta matkastanne, jakaa naurun, jakaa menemällä elokuviin tai pitkälle ajelulle. Kun ei ole mitään, mitä teidän tarvitsee piilottaa, kun ei ole mitään, mitä teidän tarvitsee pidätellä, niin se on rakkautta. Jos olette tilanteessa, jossa on pidättelyä, jossa on piilottelua, jossa teillä on salaisia käytäviä psyykeenne ja henkeenne, kun on mustasukkaisuutta, kun on syytöksiä ja kaikkea muuta tällaista, niin se ei ole rakkautta. Se ei ole rakkautta. Se on suhde, mutta se ei ole sitä rakkautta, josta puhun.

Siis matkan varrella ihmiset löysivät rakkauden ja kokivat sen syvästi, ja he kokivat sen pimeän puolen ja kauniin puolen. Ja ei, en ole lainkaan rakkautta vastaan. Olen rakkaus-termin sopimatonta käyttämistä vastaan. Voi, rakkaus. Ja tietysti kaikkein suurinta rakkautta ja vaikeasti saavutettavinta rakkautta on itsensä rakastaminen.

On sen aika, rakkaat shaumbrat, rakkaat mestarit. On aika rakastaa nyt itseänne ei-makyo-tavalla. Ei vanhalla tavalla: "Voi, rakastan itseäni, rakastan itseäni", mutta sitten ette oikeasti rakasta. Aika todella rakastaa itseänne.

Aion puhua siitä enemmän ja olla toisinaan hyvin kriittinen siitä, mitä kutsun "vanhan tyyliseksi rakkaudeksi" tai paskarakkaudeksi. Puhun nyt sen tärkeydestä, millaista on rakastaa itseään, kun on rakastettu toisia. Ja se on vaikeaa, koska niin pitkälle kuin olette tulleet ja niin tietoisia kuin olette, tällä hetkellä on edelleen vaikeaa rakastaa itseänne. Ja muistakaa, mitä sanoin kumppanista. Todellista rakkautta on, kun ei ole pidättelyä. Ei ole salaisuuksia. Ei ole piilotettuja kammioita tai käytäviä. Ei ole mustasukkaisuutta. Se on avointa ja luottamuksellista. Sitä on todellinen rakkaus. Se kun ette ole sidottuja toisiinne, kunnes kuolema teidät erottaa, ei ole rakkautta. Se on uskonto.

Todellinen rakkaus ei koskaan pidä kiinni kenestäkään tai mistään. Ei ole mitään tarvetta pitää kiinni hänestä, roikkua kiinni hänessä, sitoa häntä, koska se ei ole rakkautta. Rakkaus on syvää luottamusta itseenne ja muihin.

Mutta nyt alamme puhua enemmän itsenne rakastamisesta – itsenne rakastamisesta – ja se on todella yksi kaikkein vaikeimmista ja haastavimmista asioista. On paljon helpompaa rakastaa toista. On paljon helpompaa projisoida rakkautta, antaa rakkautta, kuin vastaanottaa sitä, tulee se sitten joltain toiselta, mutta enimmäkseen itseltänne. Enimmäkseen itseltänne.

Meidän on nyt aika puhua rakkaudesta tavalla, mitä ette ehkä ole koskaan ennen kuulleet. Järjestämme joitain erityiskokoontumisia, rakkauskokoontumisia, mutta haluan tuoda sen esiin nyt. Tämä seuraava kulma josta käännymme tai seuraava eroamis-/jakautumiskohta – miten sitä kutsutaankin – on itsenne rakastaminen.

Kuvitelkaa hetki mahdollisuutta rakastaa itseänne ehdottomasti.

Tulitte tälle planeetalle tietämättä mitään rakkaudesta. Sitten löysitte sen ja rakastuitte. Sitten rakastelitte, ja sitten teillä oli monia muita suhteita rakkaudessa. Ja sitten rakkaus happani, kuin pahentunut maito. Mutta silloinkin sen kautta opitte, mitä rakkaus ei ole, jotta voisitte lopulta olla tässä nyt rakastaen itseänne.

Minun tyyppiseni rakkaus josta puhumme, ei ole lainkaan makyoa. Ja jos alatte tehdä sitä, lohikäärmeenne tulee esiin ja haukkaa rakkauskeksiänne siinä paikassa. Se ei salli tällaista sokerikuorrutteista, hattararakkautta. Puhun itsenne rakastamisesta oikeasti. Se kuulostaa erittäin hyvältä, eikö vain? Mutta kuitenkin se on hyvin vaikeaa. Se on hyvin vaikeaa.

Vedetään syvään henkeä nyt, kun menemme seuraavaan askeleeseen shaumbrojen kanssa. Ja menen takaisin Ylösnousseiden mestareiden klubille ja kerron noille paskiaisille pari asiaa, niille jotka sanoivat, miten helppoa teillä on. Ja sanon: "Se mitä tällä hetkellä työstämme" – tai paremmin sanottuna – "mitä tällä hetkellä sallimme, on Itsen todellinen rakkaus." Ei sitä "orvokkirakkautta", jossa mennään "rakastamaan maailmaa", vaikkei oikeasti rakasteta. Itsen rakastaminen ja oikeasti sen toteuttaminen, miksi tulitte tälle planeetalle, koska energian ja tietoisuuden todellinen ymmärtäminen – miten ne toimivat yhdessä – on myös sen ymmärtämistä, miten rakastetaan itseään.

Itsensä rakastaminen merkitsee itsensä täyttä hyväksymistä, kaiken. Kaiken

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Aah! Ihanaa kahvia.

Okei, seuraava asia. Seuraavana hittilistallamme. Hmm.

Tuota, haluan pysyä hetken tässä, vain tuntien rakkautta. Tehdäänpä se – itserakkaus – ja antakaa tämän tulla tietoisuutenne läpi nyt. Tullaan tälle planeetalle oppimaan tietoisuudesta ja energiasta, mutta mitä löydetään? Rakkaus toista kohtaan, ja sitten käytte läpi kaikki nuo kokemukset siitä. Toisen rakastaminen, sen hyvä ja huono, ja sitten jonkin aikaa on melkein, ettei ole yhtään rakkautta. Ja tuntuu, että rakkaus on lähtenyt elämästänne, ja sitten nyt on itsenne rakastamisen aika.

Planeetalla ei ole monia tällä hetkellä tai ollut koskaan, jotka ovat todella rakastaneet itseään. Ei monia. Teemme tämän – emme yhdessä, vaan tavallaan samanaikaisesti.



Mestaritarina

Okei, vedetään kunnolla syvään henkeä, kun vaihdamme aihetta. Taas kerran haluaisin kertoa tarinan, mestaritarinan.

Mestari istui mökissään iltapäivän lopulla, luki kirjaa takan ääressä, nautti lasillisesta hyvää viiniä ja teki, mitä todellinen mestari tekee – ottaa rennosti aina silloin tällöin. Mestari pitää paljon oppitunteja ja päivät ovat melko täynnä, mutta mestari tietää, että aina silloin tällöin hänen täytyy ottaa aikaa yksin. Hän istui siis lukemassa kirjaa ja yhtäkkiä hän tunsi kellon, heh-heh, alkavan soida päässään. Ei hän kuullut kirjaimellisesti kelloa, vaan se oli tönäisy. Se oli tietämistä, että yhtäkkiä hänen täytyi laittaa kirjansa alas ja viitta päälleen ja lähteä kävelylle.

Mielenkiintoinen asia on se, ettei mestari tiennyt miksi, eikä mestari kysy, koska silloin kun kysytte, alatte tulla mentaaliseksi. Kun sanotte: "Miksi minusta tuntuu tältä?" ja "Onko tämä vain minä?" tai "Mitä minun pitäisi tehdä? Mitä henki yrittää kertoa minulle?" ei, ei, ei, ei, ei.

Mestari tunsi tämän kellon alkavan soida, tämän tönäisyn, laittoi viitan päälleen ja tiesi mennä kävelylle – tietämättä miksi, tietämättä, mihin se johtaisi. Ja se on erittäin tärkeä pointti teille kaikille. Tunnette jotain, ja aiemmin teillä oli tapana ajatella sitä, diagnosoida se, analysoida se ja tulla typeräksi sen osalta. Nyt on aika mennä vain tietämiseenne, kuten mestari teki. Hän laittoi viitan päälleen ja meni ulos ovesta, tietämättä, pitäisikö hänen käätyä oikealle vai vasemmalle vai mennä suoraan – tietämättä yhtään. Mutta tietäen ja luottaen itseensä riittävästi tietääkseen, että se olisi oikea suunta, oikea paikka.

Hän käveli noin seitsemän minuuttia ja lopulta tuli kampuksella pienelle järvelle, jonka ympärillä oli suuria, kauniita puita, ja puistonpenkillä järven rannalla oli nyt yksi hänen oppilaistaan, Christina, joka itki, istui ja nyyhkytti penkillä. Mestari pysähtyi hetkeksi. Hän oli tuntenut viime aikoina, että Christinalla tapahtui paljon asioita, kuin jokin olisi piinannut häntä, joten mestari ei ollut yllättynyt nähdessään hänen itkevän. Hän oli hyvä oppilas. Hän oli ehdottomasti omistautunut, sitoutunut Oivaltamiseen. Hänellä oli hyvä perusote energiastaan, mutta oli jotain, mikä häiritsi, jotain mikä tuli tielle.

Mestari seisoi siinä hetken tuntien Christinaa, todella tuntien, oliko ok lähestyä häntä, tai kenties hänen pitäisi vain lähteä pois. Hän tunsi sitä, yrittämättä saada sanoja päähänsä ja Christinan korkeampaa itseä puhumaan hänelle. Hän vain tunsi energiaa, kuten teidän pitäisi tehdä. Älkää sotkeutuko totaalisesti aivoihinne. Älkää odottako kuulevanne jotain suurta ääntä. Tuntekaa vain. Se on teidän tietämistänne. Sen mestari teki. Hän tunsi sitä, ja tuntui hyvin sopivalta lähestyä Christinaa, melkein kuin energiat olisivat kutsuneet hänet sisään.

Niinpä hän – köhöm, köhöm – selvitti kurkkuaan muutaman kerran, jottei pelästyttäisi Christinaa lähestyessään puistonpenkkiä, jolla hän istui, ja Christina pysyi pää käsissä nyyhkyttäen ja nyyhkyttäen. Mestari istuutui hänen viereensä, sanomatta sanaakaan, sanomatta jotain sellaista typerää kuin: "Mitä sinulle kuuluu?" (Linda naureskelee pehmeästi) Miten hänen pitäisi vastata siihen? Eivätkö ihmiset sano niin: "Mitä sinulle kuuluu?" "Minulla on romahdus. En halua enää elää. Mitä sinulle kuuluu?" Ei! (Linda naureskelee) Mestari istui vain siinä – huvitan iloisesti Lindaa (Adamus naureskelee).

Mestari istui vain hänen vieressään – ja totutelkaa siihen, pelkkään olemiseen siinä. Mestari salli vain valonsa säteillä. Hänen ei tarvinnut tehdä työtä siihen. Hänen ei tarvinnut painaa nappulasta ja sanoa: "Valo, syty." Todellinen mestari säteilee aina valoaan. Mestari istui vain siinä vähän aikaa, yrittämättä lähettää Christinalle kaikenlaista hyvän fiiliksen energiaa, yrittämättä parantaa häntä, tekemättä mitään mantroja tai rukouksia. Mestari ei vetänyt suitsuketta taskustaan ja sytyttänyt sitä savuamaan ja puhdistamaan ilmaa. Ei mitään sellaista. Hän istui vain siinä. Se oli täydellinen asia tehdä. Sitä Christina tarvitsi.

Hän ei tarvinnut paljon puhetta tuolla hetkellä. Hän ei tarvinnut paljon luennoivia neuvoja vanhalta mieheltä, ja hän ei todellakaan tarvinnut suitsukkeenhajua kaikkialle ympärilleen. Joskus ihmisillä on kummallinen käsitys siitä, miten yritetään auttaa muita ihmisiä, ja minun kirjoissani se on hemmetin tunkeutumista. Joskus pelkkä läsnäolo – silloin kun tunnette, että on kutsu – eikä paljon sanoja, jos yhtään.

Siis mestari istui Christinan viereen. Tämä tiesi hänen olevan siinä. Hän havaitsi sen heti, ja mestari vain istui. Sanomatta mitään, yrittämättä tuputtaa itseään Christinalle, hän vain istui siinä. Jossain kohtaa, noin viiden minuutin kuluttua, Christina lakkasi itkemästä, hänen henkensä tasaantui, hän pyyhki tahrat kasvoiltaan, ja mestari pisti käden taskuunsa, viittansa sisään, ja veti pullon brandya ja antoi sen Christinalle sanomatta sanaakaan. Tämä otti ison kulauksen siitä ja sitten huokaisi syvään helpotuksesta.

Kyse ei ole siitä, että mestarin pitäisi aina kantaa brandypulloa mukanaan, mutta toisinaan se ei ole huono ajatus. Juuri sitä Christina tarvitsi, jotain mikä katkaisi tämän tunnepuhdistuksen, jossa hän oli. Mestari tiesi, että hänen täytyi käydä tämä läpi, jossain määrin, mutta mestari oivalsi myös, että hän oli jäänyt kiinni siihen. Hän pyöri siinä nyt.

Mestari oivalsi, että hänen elämässään oli ongelmia, asioita jotka eivät olleet sujuneet niin, kuin hän olisi halunnut, ja erityisesti suhteessa joka hänellä oli ollut, suhteessa joka oli jatkunut noin viisi vuotta. Hän ei ollut naimisissa tämän miehen kanssa, mutta he olivat asuneet yhdessä, ja mies oli kerännyt vain tavaransa ja lähtenyt, melkein ilman mitään varoitusta. Sanonut vain: "Se on loppu", ja Christina oli järkyttynyt.

Christina sanoi mestarille lopulta: "Kohtaloni ei ole koskaan tuntea rakkautta."

Mestari vain istui siinä. On aikoja, jolloin on parempi olla sanomatta mitään. Mestari vain istui siinä, ja Christina sanoi: "Mestari, tämä ei ole ensimmäinen kerta. Suhde ennen tätä kesti kaksi vuotta ja sitä edellinen kesti tuskin kahdeksan kuukautta, ja sitä edellinen oli noin viisi, kuusi vuotta." Ja hän sanoi: "Niin ei ole vain tarkoitus, että minulla on koskaan suhde tässä elämässä."

Mestari todella ymmärsi, sillä ennen Oivaltamisensa sallimista hän siirtyi suhteesta toiseen yrittäen löytää vastauksia, yrittäen löytää merkityksen ja yrittäen löytää rakkautta, eikä mikään siitä toiminut. Hän tiesi, millaista oli kohdata rakkauden pimeys, mutta lopulta tulla esiin Itsen rakkauden myötä, ja sitä te kaikki tarvitsette. Mutta silloin kun teillä on tuo Itsen rakkaus, teillä voi olla suhde toisen kanssa todellisessa rakkaudessa.

Christina alkoi puhua. Luulen, että iso kulaus brandya auttoi irrottamaan vähän kielenkannat, mutta hän alkoi puhua ja sanoi: "Mestari, menin (psykologiseen) neuvontaan/terapiaan (counseling) hiljattain."

Pelkästään tämä sana sai mestarin pyörittelemään silmiään, niin kuin Linda. "Terapiaan, voi hyvä luoja. Terapia on addikteille", mestari ajatteli itsekseen. Hän ei uskaltanut sanoa sitä Christinalle, mutta terapia on addikteille, sellainen terapia jota ihmisillä tällä hetkellä on. He ovat riippuvaisia ongelmistaan, ja terapia vahvistaa heidän ongelmiaan. Terapia saa heidät syvemmälle ongelmiinsa, niiden ratkaisemisen sijasta. Terapia auttaa usein itse asiassa luomaan enemmän uhri/hyväksikäyttäjä-tietoisuutta kuin mikään. Ja Cauldre sättii minua nyt, enkä sano, että kaikki terapeutit/neuvonantajat ovat sellaisia, mutta terapia yleisesti on sellaista. Se ei tarkastele juurisyitä. Se yrittää paikata ja korjata, ja kun se ei toimi, annetaan lääkkeitä.

Christina sanoi: "Mestari, olen käynyt terapiassa viime aikoina ja yrittänyt löytää vastauksia siihen, miksi en voi saada hyvää suhdetta, miksi se aina alkaa hyvin – kun se alkaa, ajattelen sen olevan todella parasta rakkautta, jonka olen koskaan löytänyt – mutta sitten meillä alkaa olla erimielisyyksiä. Sitten alamme riidellä. Sitten on kylmyyttä. Sitten on hiljaisuutta. Sitten on syytöksiä, ja se muuttuu kauniista ja autuaasta huonoksi. Terapeuttini kertoi, että luon itse kaiken tämän. Ja terapeuttini sanoi, että todellinen syy, mitä tässä oikeasti tapahtuu, on, että minulla on haavoittunut sisäinen lapsi, ja hän haluaa pitää minulle sisäisen lapsen retriitin. Se kestää noin kuukauden ja maksaa noin 8.000 dollaria, mutta käyn näissä seminaareissa kolme tai neljä kertaa viikossa ja opin haavoittuneesta sisäisestä lapsestani."

Mestari ajatteli itsekseen: "Juon koko tämän brandypullollisen yksin, jos kuulen yhtään enemmän tästä", koska hän oivalsi, että se oli todella tukku psykologista paskaa.

Mestari kuunteli Christinan puhuvan vielä vähän lisää. Hän tiesi, että tämän oli tärkeä vain saada se ulos. Hän sanoi tuskin sanaakaan. Hän nyökkäsi päätään aina silloin tällöin, pyöritteli silmiään paljon, mutta sanoi tuskin sanaakaan.

Lopulta, kun Christina oli tavallaan uuvuttanut itsensä puhumalla, mestari sanoi: "Christina, ongelma ei liity mitenkään haavoittuneeseen sisäiseen lapseen. Kyse on itse asiassa haavoittuneesta aikuisesta.

"Haluan sinun sulkevan silmäsi hetkeksi, Christina, ja muistavan sen, kun tulit tälle planeetalle tässä elämässä, kun synnyit tähän elämään. Haluan sinun muistavan, millaista oli, kun oli hyvin puhdas tietäminen siitä, miksi olit tällä planeetalla, mitä halusit tehdä ja mihin halusit mennä. Ja tämä on pysynyt sinulla.

"Kun olit 1- ja 2-vuotias, teit sellaisia asioita, kuin puhuit elementaalien, keijujen, minun ja muiden kanssa, ja se oli todella kaunista. Kun olit 3- ja 4-vuotias, sinulla oli edelleen tuo selkeä muistikuva, mutta nyt tulit enemmän tietoiseksi maailmasta ympärilläsi ja sen omituisuuksista, haasteista ja vaikeuksista, mutta muistit edelleen selvästi. Ja kun olit 5-vuotias, ja kenties 6-vuotiaaseen saakka, sinulla oli edelleen tuo selkeä tietoisuus, miksi olit täällä ja mitä tekisit."

Hän sanoi: "Christina, sinulla ei ole haavoittunutta sisäistä lasta. Se on aina tiennyt. Se on aina, aina tiennyt. Sinulla on haavoittunut teini ja haavoittunut aikuinen, hyvin haavoittunut aikuinen, mutta koko tämä haavoittuneiden sisäisten lasten juttu – ei, ei, ei. Niin ei ole. Se on yksi näistä new age -tyyppisistä asioista, jotka kuulostavat hyviltä, mutta tunne sitä itse."¨

Hän sanoi: "Haluan sinun tuntevan tuota sisäistä lasta, itseäsi. Tuo se tähän. Tiedät, ettei ole aikaa. Ei ole menneisyyttä ja tulevaisuutta, joten ole tuo sisäinen lapsesi nyt. Tunne sitä."

Christina istui siinä hetken, mestarin ollessa hyvin hiljaa, ja ensin hän kamppaili, koska oli koko tuo juttu, että hänen sisäinen lapsensa oli haavoittunut, joten hän odotti haavoittunutta sisäistä lasta ja toimi sen mukaisesti. Mutta hän jatkoi hengittämistä ja sen tuntemista, ja lopulta hän pystyi tuntemaan nuoremman itsensä, ns. sisäisen lapsensa. Ja yhtäkkiä hän tunsi sen selkeyden, että se tiesi, miksi hän tuli tänne, ja se oli säilynyt hänen sisällään.

Se hautautui. Se ei eksynyt, mutta sitä varjostivat hyvin monet muut asiat elämässä, mutta tuo sisäinen lapsi omassa puhtaudessaan, tietämisessään oli edelleen siellä. Ja se iski Christinaan kuin tiiliskivi. Se iski häneen, ja hän tiesi täsmälleen, ettei se ollut haavoittunut sisäinen lapsi. Se oli pelkästään asioita, joita oli tapahtunut elämässä, jotka olivat saaneet hänet pois kurssista ja jotka olivat saaneet hänet poikkeamaan todellisesta missiostaan tai m-intohimostaan (missio + intohimo) tällä planeetalla tai ainakin luulemaan, että hän oli poikennut.

Hän tunsi sitä jonkin aikaa, ja se alkoi virrata hänen lävitseen – tämä kristallinkirkas/selkeä nuori lapsi ja sitten kaikki ne ihmisyyden haasteet, pilvet, varjot ja pimeys joita pyöri ja jotka saivat tuon sisäisen lapsen menemään piiloon, muttei haavoittumaan. Se meni sisään suojellakseen itseään, jotta se voisi ilmestyä esiin oikeaan aikaan, selkeyden kera.

Se virtasi hänen lävitseen, tämä muistikuva hänen todellisesta, puhtaasta lapsi-itsestään, ja sitten kaikki ne asiat, jotka olivat saaneet sen menemään piiloon, kaikki asiat teini-iässä, oli kyse sitten tunteesta, että hän harrasti irtosuhteita tai loukkasi muita ihmisiä tai käytti huumeita varhaisvuosina tai että hänellä oli huonoja kumppaneita matkan varrella. Ja sitten hän oivalsi, että ei, ei ollut haavoittunutta sisäistä lasta, ja jos hän voisi palata tämän nuoren lapsen tietämiseen ja varmuuteen, se auttaisi häntä ymmärtämään kaikki ne muut asiat, joita tapahtui.

Mestari saattoi tuntea, että Christina oli tuossa jälleenyhdistymiskohdassa, ja sanoi: "Vedä nyt syvään henkeä ja anna tuon nuorekkaan viattomuuden tulla takaisin. Ympäröivä maailma on kovettanut sinut. Sinusta on tullut skeptinen ja kyyninen. Anna tuon viattomuuden nyt palata. On sen ika."

Ja Christina teki niin.

Mestari tiesi, että hänen oli aika nousta ja lähteä. Christina kävi läpi omaa juttuaan. Hän kävi läpi yhdistymistä tai jälleenyhdistymistä sisällään. Mestari nousi hiljaa ylös, ja juuri kun hän oli kävelemässä pois, Christina katsoi häntä kauniilla, mutta edelleen kyyneleisillä silmillään ja sanoi: "Mestari, jättäisitkö brandypullosi minulle?"

Rakkaat shaumbrat, teillä ei ole haavoittunutta sisäistä lasta. Teillä on tuo sisäinen itse, joka on oma nuorekas, kirkas, viaton ja puhdas tietämisenne ja joka on ollut piilossa kauan. Se ei ole haavoittunut. Se ei ole koskaan ollut – ihminen, aikuinen, teini kenties on ollut. Ja se on ollut tavallaan laitettuna pois, suojattuna elämän hulluudelta, mutta on aika tuoda se takaisin.

Laitetaan vähän musiikkia merabhia varten.



Sisäisen Kristus-lapsen merabh

Ei ole haavoittunutta sisäistä lasta.

(Musiikki alkaa)

On teini, aikuinen, keski-ikäinen, seniori – mikä tahansa – joka otti itselleen aivan liian paljon, mikä ei ollut hänen. Aivan liian paljon.

Ja sen lisäksi, monet teistä tulivat tälle planeetalle ja sitten teidän täytyi odottaa kauan, ennen kuin oli oikea aika, oikea aika tehdä todellista m-intohimoanne täällä, olla ruumiillistunut mestari.

Jotkut teistä odottivat 30, 40, 50 vuotta ja tuona aikana voitte likaantua erittäin paljon. Voitte muuttua hyvin negatiiviseksi, ja sitten sen lisäksi otitte itsellenne hyvin paljon, mikä ei ollut teidän. Hyvin paljon.

Otetaan tämä hetki tässä puhtauden ja viattomuuden merabhissa ja tuodaan tuo osa takaisin – tuo osa jonka toitte, oli hyvin puhdas monta vuotta, tuo osa joka tiesi, miksi olitte täällä, ja tuo osa joka periaatteessa toi viestin sisään.

Kutsutaan nyt tuo osanne takaisin. Se ei ole menneisyydessä. Se on tässä nyt. Se ei ole jossain muualla. Se on aivan tässä.

Se oli vain tavallaan piilossa suojautuakseen. Et halunnut koskaan minkään saastuttavan tai vääristävän tuota kaunista osaasi. Tuota lasta, itse asiassa Kristus-lasta.

Kristus-lapsi tai kristallilapsi joka tuli tänne suuren tietämisen ja päättäväisyyden kera. Se on tässä nyt. On ok tuoda se esiin. Nyt on luonnollinen suojaus. On aika päästää se ulos.

"Haavoittunut lapsi" – mitä nämä ihmiset oikein keksivät? Ei ole mitään haavoittunutta lasta. Se on puhdas lapsi. On haavoittunut aikuinen kenties. Haavoittunutta lasta ei ole.

(Tauko)

Vedä kunnolla syvään henkeä, ja on ok antaa tuon puhtauden ja viattomuuden tulla esiin. Se on osasi, joka ehdottomasti tiesi, miksi tulit tänne.

Kenties aloit kyseenalaistaa asioita 7-, 8-, 9-vuotiaana. Kenties jäit kiinni massatietoisuuteen tai omaan syyllisyyteesi ja häpeääsi. Sillä ei ole merkitystä, millään siitä ei ole merkitystä. Mutta se ei ole haavoittunut lapsi.

Kehotan sinua tuntemaan sitä, tuota puhtautta, tuota tietämistä. Se on aito/todellinen sinä.

Niin oli, ennen kuin aloit ottaa itsellesi muiden ihmisten juttuja, aloit ottaa itsellesi massatietoisuutta, aloit tehdä luetteloita kaikista ongelmista – mikä oli väärin ja mikä oli haavoittunut ja mikä ei toiminut oikein ja missä menit vikaan.

Tämä puhdas lapsi-itse, tämä Kristus-lapsi joka olet, tiesi, miksi olit täällä.

(Tauko)

Tuo Kristus-lapsi ymmärsi, että yli 2.000 vuotta sitten olit tällä planeetalla samaan aikaan kuin Jeshua. Jeshua on kollektiivi – ei sieluolento, vaan kollektiivi teistä kaikista – ja tiesit, että kun Jeshua tuli sisään, oli aika kylvää jumaluuden, tietoisuuden, siemeniä tälle planeetalle, ja tulisit lopulta takaisin korjaamaan sen satoa. Se on tämä elämä nyt.

Tänä jouluaikana on aika antaa tuon Kristus-lapsen tulla esiin sisältäsi.

Ei ole haavoittunutta sisäistä lasta. Ei mitään sellaista. Mikä farssi.

(Tauko)

Linda, ojentaisitko minulle tänne tuon nallekarhun? Joo, haluan sen aivan tähän (Linda tuo todella suuren nallen istumaan Adamuksen viereen puistopenkille).

LINDA: Ai, aiotko korvata minut?

ADAMUS: Kyllä (he naureskelevat). Nalle tekee hengittämiset tästä eteenpäin (Linda leikkii itkevänsä).

Siis rakas shaumbra, ei ole haavoittunutta lasta. Ei ole haavoittunutta sisäistä lasta, ei mitään sellaista.

Sisälläsi on tuo lapsi, Kristus-lapsi. Nalle ja minä, Linda ja Belle pyydämme sinua nyt vetämään kunnolla syvään henkeä. Belle makaa ulkona selällään, yksi jalka suoraan ylöspäin, jalat levällään. Se tietää, mistä puhun.

Vedetään syvään henkeä yhdessä.

Se on ok nyt. Sinulla on luonnollinen suojaus. On ok päästää tuo Kristus-lapsi ulos, takaisin elämääsi. Se sisältää kaikki muistot ja kaiken tietämisen ja kaiken puhtauden ja kaiken ymmärryksen, miksi oikeasti tulit tänne tässä elämässä.

Se ei ollut koskaan poissa. Se oli vain piilossa, suojattuna.

Se ei koskaan ottanut itselleen muiden ihmisten juttuja, massatietoisuusjuttuja, niin kuin aikuisempi itsesi otti.

Se ei koskaan haavoittunut, eikä se koskaan haavoitu.

Vedä kunnolla syvään henkeä, sallien tämän Kristus-lapsen tulla esiin.

Hauska asia siinä on, että voitaisiin sanoa, että se kulkee rinnakkain valokehon tulemisen kanssa.

Valokehon viattomuus, valokehon yksinkertaisuus. Ei jätettä, ei roskaa, vain puhtautta.

Siis miten olisi, jos päästäisimme sisään sekä Kristus-lapsen että valokehon.

Kenties, vain kenties, ne ovat tavallaan sama asia.

Syvään henkeä nyt Kristus-lapseen.

Tämän myötä, ystäväni, toivotan teille erittäin, erittäin hyvää joulua. Meillä on paljon edessämme vuonna 2022. Siitä tulee vahva/voimakas vuosi, hyvin vahva vuosi.

Tehkää vuoden loppuosan aikana jotain hyväksenne, rakastakaa itseänne, uudistukaa, halatkaa nallea, halatkaa itseänne.

Tulemme takaisin tammikuun shoudissa. Panemme töpinäksi, mutta juuri nyt, vuoden lopun ajan, vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa Kristus-lasta sisällänne ja antakaa sen alkaa tulla esiin.

Kaikkien ylösnousseiden mestareiden puolesta ja taputuksin, joita he antoivat teille, toivotan teille kaikkein parasta ja odotan innolla yhteistä loppumatkaamme tällä planeetalla.

Tämän myötä, toivon teille kaikkea hyvää.

Olen täysivaltaisen alueen Adamus. Kiitos.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Tammikuu 2022 TURVASSA KAAOKSEN KESKELLÄ

ViestiKirjoittaja hammer » 06.01.2022 13:49

TURVASSA KAAOKSEN KESKELLÄ

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Tammikuun 2022 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

(Täältä voit katsoa artikkeliin liitetyt kuvat (https://www.crimsoncircle.com/News/Shaumbra-Magazine) sivut 1, 3–7) klikkaamalla "January 2022" -kuvaketta.)

Tämän kuukauden Shaumbra-lehden kansikuva on erittäin sopiva, kun astumme vuoteen 2022. Sen voi tulkita monin tavoin. Joillekin se on mestari, joka käskee energiansa palvelemaan. Se voi olla myös mestari, joka pitää massatietoisuuden kaaoksen loitolla. Tai se voi olla mestari, joka kohtaa elämän luonnollisessa suojakuplassaan. Se voi olla kaikkea yllä olevaa … ja-tila. Se kaikki on perspektiivikysymys.

Minulle tuo kuva esittää vuoden 2021 muutamaa viime päivää. Kaiken kaikkiaan 2021 oli erinomainen vuosi. Sinun tapaasi minun täytyi kamppailla maailmanlaajuisen covid-tilanteen kanssa, mutta sen lisäksi, että täytyi käyttää kasvomaskia julkisilla paikoilla ja pitää pienempiä live-työpajoja, sen henkilökohtainen vaikutus oli vain pikkuharmi. Covid on kuin tarina, josta kuulen ja luen, mutta en ole osa tuota tarinaa. Se tapahtuu kaikkialla ympärilläni, mutta se ei ole minun. Se on aiheuttanut jakautumista maailmassa, muttei minussa.

2021 oli hyvä vuosi Crimson Circlelle. Otimme tekniset palvelut omaan hoitoomme, käytettyämme turhautuneena ulkopuolisia toimittajia vuosien ajan. Sen porukan avustuksella jota rakkaudella kutsumme "Tech-quila"-tiimiksi (suom. huom. keksitty sana jossa yhdistyy "tekninen" ja "tequila") – koska suurin osa teknisen puolen henkilökunnasta asuu Pueblan alueella Meksikossa – olemme selvittäneet vuosien "teknisen velan", ottaneet käyttöön uuden e-kaupan ja aloittelemme nyt uusia projekteja, jotka palvelevat shaumbroja monta tulevaa vuotta.

Covidista huolimatta (tai kenties sen vuoksi) videotuotantokykymme paranee jatkuvasti. Rakensimme Crimson Circlen yhteyskeskuksen kuusi vuotta ennen covidia ja studion Konaan vuosi ennen covidia, joten meillä oli hyvä valmius yhdistyä shaumbrojen kanssa tarvitsematta matkustaa ympäri maailmaa. Olemme hioneet tuotanto- ja nettilähetystaitojamme vuosien saatossa, ja nyt se kantaa hedelmää monin tavoin.

Takaisin kansikuvaan ja siihen, miksi halusin sen tämän kuukauden numeroon: meillä oli valtava tulipalo täällä Louisvillessa, Coloradossa torstaina 30.12. Se oli Coloradon historian tuhoisin kustannusmielessä. Crimson Circlen yhteyskeskus oli paloalueen ytimessä. Tekemään asiasta mielenkiintoisen, juoksimme Lindan kanssa erikseen hoitamassa asioita kaupungilla, kun palo syttyi. Tuuli puhalsi 50–60 mailia tunnissa (22–27 m/s), puuskittain jopa 110 mailia tunnissa (49 m/s) – ei välttämättä mikään ihanteellinen päivä olla ulkosalla. Ruohikkopalo syttyi muutaman mailin päässä studiolta. Kovassa tuulessa se levisi kuin, no, kulovalkea. Olin apteekissa studion vieressä, kun huomasin savua ikkunasta. Alle viiden minuutin päästä olin keskellä sakeaa savua, kun yritin päästä CC-studiolle. Tiesin, että oli aika paeta, välittömästi. Soitin Lindalle, ja käskin häntä lähtemään turvaan heti paikalla. Hän oli Apple-kaupassa vain muutaman mailin päässä eikä ymmärtänyt hoputustani tuolla hetkellä ja sanoi, että hänellä olisi vielä muutama asia. Sitten kun hän astui ulos liikkeestä, hän ymmärsi stressin äänessäni ja miksi sanoin: "Lähde sieltä, välittömästi." Pääsimme juuri niiden massiivisten liikenneruuhkien edelle, joita 30.000 ihmisen evakuointi aiheutti.

Kun olimme turvallisesti kotona, istuimme liimaantuneena television ääreen myöhään yöhön saakka. Uutisryhmät eivät päässeet välittömälle paloalueelle, mutta näyttivät kokonaispaloaluetta. Crimson Circlen yhteyskeskus oli tuolla alueella. Sydämemme olivat kaikkien niiden luona, jotka menettäisivät kaiken – lukumäärän noustessa loppujen lopuksi 1.000 kotiin – ja mietimme CC-studion kohtaloa. Kumpikaan meistä ei halunnut puhua "mitä jos" -skenaarioista, paitsi että meidän ehkä pitäisi palata Havaijille etuajassa tekemään nauhoituksia, jos olisi tarvetta. Adamuksen sanat soivat päässäni: "Mestareilla on luonnollinen suojaus massatietoisuuden kaaoksen keskellä", mutta se ei tuntunut rauhoittavan riekaleina olevia ihmishermojani tuolla hetkellä.

Nousin seuraavana aamuna klo 4 katsomaan uutiset. Vatsani jännittyi, kun näin, että tuho oli pahempi, kuin olimme nähneet edellisiltana. Alueemme yrityksiä oli vahingoittuneiden tai täysin tuhoutuneiden luettelossa. Kauhuntunne alkoi kuristaa minua ja mietin, olisiko meillä enää studiota, jonne mennä. Tarkistin tilanteen Adamukselta. "Teidän ei tarvitse olla mistään huolissanne", hän totesi suoraviivaisesti. Se auttoi jossain määrin, mutta tarvitsin konkreettisia todisteita.

Noin klo 6.30 lähetin sähköpostin rakennuksemme isännöitsijälle. "Onko sinulla mitään uutisia Centennial Pavilionista?" kysyin. Muutaman minuutin päästä Jessica vastasi ja sanoi palaavansa asiaan heti, kun tietäisi jotain. Hänen vastauksensa tuli noin tunnin päästä. Melkein pelkäsin avata hänen sähköpostinsa, koska se olisi voinut sisältää viestin, jota en halunnut kuulla. Hänen vastauksensa oli lyhyt ja yksinkertainen: "Hyvää huomenta – no, ainakin joitain hyviä uutisia. Tiedämme, ettei tuo kiinteistö syttynyt lainkaan. Näyttää siltä, että Centennial Pavilion oli hyvin onnekas."

Tyhjä tontti rakennuksemme vieressä paloi, ja liekit tulivat 25 jalan (8 metrin) päähän studiosta. Rakennukset McCaslin-bulevardilla paloivat poroksi, mutta rakas studiomme, ja shaumbra-energian keskus maan päällä, oli koskematon. Päivän päästä Jean Tinder pystyi muuttumaan näkymättömäksi ja pääsi paloalueelle tarkistamaan studion. Kaikkien ovien edessä oli paljon rojua, ujeltavien tuulien tuomana. Kaikki studiolla oli pölyn peitossa, ja Jeanin mukaan siellä oli voimakas savunhaju. Seuraavana päivänä Peter Orlando pystyi pääsemään sisään, ja hänen ollessaan paikalla sähköt palasivat. Kun kirjoitan tätä artikkelia, olemme kuulleet, että lämmityskaasu on taas kytketty päälle. Seuraava askeleemme on tehdä suursiivous ja tuoda sisälle otsonigeneraattori hävittämään savunhaju, ennen kuin meillä on lähetys ja shoud 8.1.

Jessica, isännöitsijä, sanoi, että olimme melko onnekkaita. Adamuksella on eri näkemys siitä. Hän sanoo, että mestarilla on luonnollinen suojaus – energiamme suojaa meitä, kun jäämme tälle planeetalle tässä viime elämässä.

"Kun pääsette tähän kohtaan", Adamus sanoi keahak-sessiossa muutama viikko sitten, "on eräänlainen luonnollinen suojaus. Luonnollinen suojaus, koska mestari tietää, että elämässä tapahtuu edelleen asioita, erityisesti aina kun olette tekemisissä massatietoisuuden kanssa, muiden ihmisten vaikutuksen kanssa. He eivät ole teidän energiassanne, mutta heidän varjollaan on usein vaikutusta energiaanne.

"Kyllä, asioita tulee esiin – on hankala liikenne, tai erilaisia asioita voi tapahtua ympärillänne. Mutta on aina luonnollinen suojaus, kun olette omassa virrassanne, ja minun tarvitsee todella saada teidät kaikki nyt ymmärtämään se.

"Luonnollinen suojaus merkitsee, ettei se heitä tai lennätä teitä koskaan pois kurssista. Luonnollinen suojaus on sitä, että voisitte olla suoraan mahdollisesti vaarallisen tilanteen keskellä, mutta perimmiltään se ei oikeasi vaikuta teihin. Se ei vahingoita teitä tai vie teiltä mitään.

"Teidän ei kannata testata sitä, mutta alatte kokea sen. Myrsky kulkee läpi, mutta se tuskin vaikuttaa teihin, kun taas muihin se vaikuttaa syvästi. Saattaisi olla jonkin tilanne – en halua edes mennä yksityiskohtiin siinä – mutta jotain tapahtuu. Mutta teillä on tuo luonnollinen suojaus. Voisitte olla jonkin tilanteen keskellä, mutta olette luonnostaan suojassa."

Tuon tulipalon valossa on mielenkiintoista, että Adamus puhuu luonnollisesta suojauksesta juuri nyt. Eikä vain tämä, vaan viime kuussa meillä kaatui myös Villa Ahmyossa valtava 15-metrinen puu myrskyssä. Tuo puu kaatui pihalle, ja oli vain muutama sentti kummankin puolen rakennukseen. Kattoulokkeeseen tuli vain pieni vaurio, vaikka olimme Lindan kanssa melko huolestuneita tapahtuneesta tuona iltana. Olimme sisällä katselemassa elokuvaa, kun junalta kuulostava ääni osui taloon.

En aio testata tätä luonnollista suojausta, mutta tiedän sen olevan totta sekä puun kaatumisen että tulipalon perusteella. Asioita tapahtuu kaikkialla ympärillämme. Se on elämää Maa-planeetalla. Olemme täällä massatietoisuuden keskellä, ja ihmiset käyvät edelleen läpi kokemuksiaan. Mutta sen ei tarvitse vaikuttaa meihin. Olemme mestareita, tietoisia omasta energiastamme ja sallimme sen. Jatkossakin on tulipaloja, myrskytuulia, viruksia, talouden ongelmia, poliitikkoja ja vallankäyttäjiä. Ne eivät ole sinun tai minun. Olemme tietysti tietoisia kaaoksesta, ja se saattaa muistuttaa meille, että se oli osa vanhaa todellisuuttamme. Mutta nyt on aika ottaa paikka puistonpenkillämme ja säteillä vähän, ilman agendaa. Myös tulipalojen ja kaaoksen riehuessa ympärillämme. Sinulla on luonnollinen suojaus, nimeltään sinun energiasi. Anna se nyt toimia hyväksesi.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

8.1.2022 Penkkeilyn taito -sarja SHOUD 4

ViestiKirjoittaja hammer » 13.01.2022 22:52

Penkkeilyn taito -sarja
SHOUD 4

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
8.1.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, St. Germainin Adamus.

Tervetuloa vuoteen 2022, rakas shaumbra. Hmm.

Vedetään kunnolla syvään henkeä, kun aloitamme tämän shoudin (Adamus vetää syvään henkeä).

KERRI: Hei, hei!

ADAMUS: Mm, hm. Yritän saada tässä tasapainoni. Oi, oi, minun kahvini! Rakas Kerri, kiitos. Oi, ja vielä herkkuja sen kanssa.

KERRI: Ne ovat Vanessan kotona tekemiä.

ADAMUS: Vanessan kotona tekemiä, kahvia ja herkkuja. Ja niin sopivaa. Se tapahtui melkein kuin taiasta, koska nimittäin olen juuri tulossa Keahak-talosta. Minun täytyi rynnätä sieltä suoraan tänne shoudiin, ne olivat perä perää, ja minun oli vähän nälkä. Myös ylösnousseella mestarilla on vähän nälkä aina silloin tällöin. Siis kiitos, rakas Kerri, koska minulle jätettiin vain tämä vesi – vesi ylösnousseelle mestarille!

KERRI: Hyvä sinulle. Pysy nesteytettynä.

ADAMUS: Hyvä minulle. Hyvä, kiitos. Otan hörpyn kahvia, kun aloitamme.

Tervetuloa … Mm, hyvää. Tervetuloa vuoteen 2022, ja aloitan sanomalla, että kun astumme tähän vuoteen, astumme myös täysin uuteen vaiheeseen shaumbroilla. Voitaisiin sanoa, että tavallaan maailmalla, mutta sitä on jo tapahtunut ja nyt myös shaumbat kääntyvät seuraavasta kulmasta. Ylitämme tuon seuraavan kukkulan.



Luonnollinen suojaus

Ennen kuin menemme yhtään pidemmälle, haluan korostaa luonnollisen suojauksen tärkeyttä ja arvoa. Puhuimme siitä viime shoudissamme. Olemme puhuneet siitä keahakissa. Jatkan teidän muistuttamistanne tästä luonnollisesta suojauksesta.

Maailma käy läpi hyvin monia muutoksia tällä hetkellä, eikä tilanne yhtään helpota, se tule yhtään paremmaksi eikä hidastu. Nämä ovat muutoksia, joita edellyttivät, pyysivät, melkein vaativat tällä planeetalla ne, joilla on tietoisuutta ja jotka ymmärtävät, että on muutoksen aika ihmisbiologiassa ja jokaisessa planeetan järjestelmässä. Olemme puhuneet siitä ProGnostissa. Ihmiset ovat meditoineet sitä, rukoilleet sitä, pyytäneet sitä – muutosta tulevaksi – ja se on täällä, eikä se lopu ihan heti. Se on pelottavaa toisinaan, pakahduttavaa toisinaan, mielen turruttavaa toisinaan, suurta ahdistusta ja kaikkea sitä muuta, mitä tulee muutoksen myötä.

On niitä, jotka haluavat edelleen muutosta, jotka haluavat asioiden muuttuvan, ja on sopivasti niitä, jotka haluavat pidätellä. Sanon "sopivasti", koska on myös niitä – no, kuten monet teistä – jotka haluavat muutosta ja pyytävät sitä, ajattelematta paljon nopean muuttumisen seuraamuksia.

Planeetalla on tällä hetkellä niitä, jotka pidättelevät, ja jossain määrin sillä on arvoa. Se estää asioita liikkumasta niin nopeasti, että se tuhoaisi tämän planeetan, koska haluatte jotkut muutokset juuri nyt. Haluatte ne tänään. Haluatte, että ne olisivat jo tapahtuneet, ja monet teidän kaltaisenne haluavat sitä tällä planeetalla. Mutta jos muutos tulee liian nopeasti, sillä on tapana saada asiat niin epätasapainoon ja aiheuttaa niin paljon kaaosta, että asiat eivät pääse sinne, minne haluatte niiden menevän.

Siis tiedän, että jotkut teistä tulevat kärsimättömiksi, ja halveksitte ihmisiä, jotka haluavat palata takaisin vanhoihin aikoihin, tapahtuu se sitten uskontojen tai yhteiskunnallisten arvojen kautta, mutta tavallaan he ovat tasapainona teille, jotka haluatte paljon muutosta välittömästi.

Koska elätte tässä 3D-maailmassa, tapahtuu tiettyä fysiikkaa, joka tasapainottaa muutoksia. Koska elätte 3D-maaimassa sellaisena, kuin se on tällä hetkellä, muutokset eivät yksinkertaisesti voi tulla hetkessä. Ne kehittyvät ajan kuluessa, vaikkei aikaa olekaan olemassa. Mutta ne kehittyvät, ja se on sopivaa tällä hetkellä. Se ei merkitse, että luovutte unelmoinnista, penkkeilystä, halusta saada parempaa ihmiskunnalle. Se merkitsee myös niiden kunnioittamista, jotka ovat tavallaan perässä, jotka tavallaan pidättelevät villihevoslaumaa jossain määrin. He eivät mitätöi halujanne ja unelmianne muutoksesta tällä planeetalla, Atlantiksen unelman toteutumisesta. He eivät voisi mitenkään estää sitä. On liian paljon liikevoimaa, liian paljon villihevosia, mutta kunnioittakaa heitä siitä, että he saavat sen tapahtumaan sellaisella tahdilla, joka on useimpien ihmisten hallittavissa.

Siis rakkaat shaumbrat, kaikkien näiden muutosten keskellä joita tapahtuu, teillä on luonnollinen suojaus. Olemme nähneet sen – suora kokemus, suora todiste shaumbroille – parissa viime shoudissa, tarkoituksella ja suunnitelman mukaan. Kyse ei ole siitä, että kaadoimme tuon puun Konassa Villa Ahmyossa. Se oli Cauldrelta ja Lindalta, mutta myös kaikilta muilta shaumbroilta ja kaikilta meidän puolellamme, esimerkki sanomaan, että asioita tapahtuu ja on tuo luonnollinen suojaus.

Puita kaatuu. Tulet polttavat. Mutta teillä on siinä työssä, jota teette, tämä luonnollinen suojaus – kunhan pysytte tuolla puistonpenkillä, eli kunhan olette ilman poliittista agendaa tai moraalista agendaa tai yrittämättä muuttaa ihmisiä. Kunhan olette täällä pelkästään säteilemässä valoanne planeetalle, jotta he voivat nähdä mahdollisuudet, jotta he voivat nähdä siihen, mitä nyt kutsutaan pimeäksi energiaksi. Se ei tarkoita pimeää negatiivisessa mielessä, se merkitsee vain tuntemattomia energioita, jotka ovat mahdollisuuksia. Siis kunhan olette mestaruudessanne tällä planeetalla. Näette kaikenlaisia asioita tapahtuvan ympärillänne, mutta teillä on tuo suojaus.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, kun ota hörpyn kahvia. Kuten Cauldre ja Linda mainitsivat aiemmin, täällä on vähän savua, savunhajua, äskettäisistä tulipaloista.

Siis on luonnollinen suojaus. Kuulitte tuosta tulipalosta, ja aion tavallaan testata Cauldren mukavuustasoa tässä (Linda huokaisee syvään), ja itse asiassa nautin siitä antaumuksella. Hänestä tulee yliherkkä/turhan kaino. Hänen energiansa muuttuu tavallaan mukavasta sähköisestä sinisestä, kimmeltävästä, kuin sameanvihreäksi, kun teen tämän.

LINDA: Pyyh!

Mutta aion painostaa, koska se on myös esimerkki siitä, että lakataan pidättelemästä itseään. Lakataan epäilemästä niin paljon.

Siis 30.12. syttyi tämä tulipalo, josta on puhuttu ja jonka aiheuttivat kovat tuulet. Oli vuoden 2021 loppu, ja se tapahtui juuri tällä alueella, jossa Crimson Circlen yhteyskeskus sijaitsee. Se ei ole mikään sattuma. Alatte oivaltaa, ette oikeasti ole mitään sattumia. Opitte yhdistelemään asioita, ja hämmästytte, miten melko yksinkertaista se on.

Mutta se tapahtui aivan tässä. Miksi? No, koska täällä on shaumbrojen fokus ympäri maailmaa. Kymmeniätuhansia shaumbroja on ympäri maailmaa, mutta täällä Crimson Circlen studiolla on tavallaan keskeinen kerääntymispiste. Vuoden lopussa alkoivat äärimmäisen kovat tuulet. Tuulet, energian liikuttamisen symboli, työnsivät asioita läpi. Joskus energioilla on taipumusta takertua tai jumiutua, ja sitten tulevat tuulet. Siis tavallaan voitaisiin sanoa, että shaumbrat olivat tuo tuuli – "On aika edistyä siinä. Aika siirtyä ihmislajin seuraavalle tasolle, uudelle tietoisuustasolle, ymmärrykseen siitä, mitä energia on."

Siis shaumbroista tulee tuo tuuli, ja tuulet olivat ankaria. Kuten Cauldre mainitsi, 100 mailia tunnissa tai 45 metriä sekunnissa. Tuulet olivat ankaria ja toivat vuoden lopussa muutosta sitä varten, mitä tulee seuraavaksi 2022.

Seuraavaksi tuulet joilla ei ole agendaa tehdä mitään muuta, kuin liikuttaa niitä energioita, jotka ovat olleet pitkään jumissa, saavat jonkin kaatumaan, jonkin sytyttämään tulipalon. Shaumbrat eivät ole tulipalo. Shaumbrat olivat tuuli. Palo alkaa, tuulet raivoavat, ja melko pian teillä on valtava tulipalo tällä alueella, Crimson Circlen yhteyskeskuksen ympärillä.

Crimson Circlen keskus, shaumbra-keskus, oli luonnollisessa suojassa. Ja kyllä, Cauldrella, Lindalla, henkilökunnalla, kaikilla shaumbroilla siellä, oli vaikeaa miettiessään, mitä tapahtuisi, tietäen tietysti, että jos jotain tapahtuisi, se voitaisiin rakentaa uudelleen, mutta haluamatta tietenkään käydä läpi tuota prosessia. Ja yhtäkkiä tuli poltti monia, monia koteja tällä alueella, poltti suuren maantieteellisen alueen ja aiheutti paljon menetyksiä, mutta hyvin, hyvin vähän – hyvin vähän – ihmismenetyksiä. Menetettiin enemmän lemmikkejä kuin ihmisiä.

Ja sitten tulipalo laantui, tuulet tyyntyivät, ja jälkimainingeissa on paljon pohdiskelua, erityisesti tämän alueen ihmisillä, mutta ihmisillä kaikkialla. Millaista olisi menettää kotinsa, arvoesineensä, omaisuutensa?

Ja tunsin sitä muutama päivä sitten, kun tämä kaikki tapahtui. Tunsin ihmiskuntaa, massatietoisuutta, kaikkia jotka olivat tavallaan virittyneet tähän, mitä tapahtui, ja hyvin monet ihmiset oivalsivat, että arvoesineet voi korvata. Se aiheuttaa surua, mutta arvoesineet voi kuitenkin korvata. Se sai hyvin monet ihmiset oivaltamaan, miten he jäivät joskus kiinni siihen, ja sai monet ihmiset oivaltamaan: "Mitä haluan tehdä seuraavaksi? Nyt kun olen terve ja olen turvassa, mitä haluan tehdä seuraavaksi elämässäni? Mikä on tärkeää minulle?" Tuo kysymys on edelleen ilmassa useimmilla näistä ihmisistä eivätkä he oikein tiedä sitä, mutta ainakin he esittivät tuon kysymykseen itsessään.

Siis tulipalot saapuivat, saivat paljon kansainvälistä huomiota, ja taas kerran – tehden Cauldren olon vähän epämukavaksi – ei ole mitään sattumaa, että se tapahtui täällä, että shaumbrat olivat tuo muutostuuli. Ja sillä miten muutokset tapahtuvat – oliko se tulipalo vai jokin muu – ei ole oikeastaan merkitystä, mutta fakta on, että se yllyttää muutosta tapahtumaan.

Huomaatte saman asian elämässänne. Huomaatte oman tuulenne tulevan, liikuttavan asioita, muuttavan asioita, erityisesti aikoina jolloin kyseenalaistatte itsenne, aikoina jolloin teillä on pelkoa tuon seuraavan askeleen ottamisesta. Tuulet tulevat maisemiin, mutta tietäkää, että teillä on tuo luonnollinen suojaus. Tämä on mestarin ominaisuus – tämä luonnollinen suojaus. Toisin sanoen, se ehkä liikuttaa asioita, mutta se ei tapa teitä. Se ehkä muuttaa asioita, mutta se ei luo sellaista tilannetta, että te ette kykene käsittelemään sitä lainkaan.

Siis pyydän jokaista teitä nyt: vetäkää syvään henkeä luonnolliseen suojaukseenne, ja sallikaa se. Se on tässä. Se on osa mestarina olemista. Voitaisiin melkein sanoa, että se on osa sopimuksianne tai vaatimuksianne, jotta jäisitte tälle planeetalle.

On helppoa olla huolissaan siitä, mitä tapahtuu. On helppoa alkaa pelätä ja sitten olla tekemättä mitään sen sijaan, että tekisi jotain. On helppoa pidätellä, olla seuraamatta unelmianne tai sydäntänne. On helppoa olla huolissaan siitä, mitä tulee seuraavaksi – tulevaisuudessa – mutta haluan teidän todella tuntevan tätä luonnollista suojausta, jota on. Ei miltään enkelineuvostolta, ei minulta, vaan se on teidän omaanne. Se on mestarisuojaustanne toiminnassa.

Eikä ole sattumaa, että juuri nyt kun pidämme tätä shoudia, Yhdysvaltain presidentti, Joe Biden, tulee tälle alueelle. Ja muuten, Kerri, jos Joe Biden tulee käymään studiolla, kun teemme nauhoitusta, tekisitkö hänelle kupin kahvia?

KERRI: Kyllä.

ADAMUS: Laita hänet odottamaan Mestarien klubille vähäksi aikaa, ja tapaan hänet myöhemmin.

KERRI: Okei!



Säteile valoasi

ADAMUS: Siis olen puhunut Joe Bidenille. Kutsun häntä tietysti JR:ksi. Olen puhunut JR:lle viime aikoina. En hänen valvetilassaan, hän on silloin unitilassa. Ja muuten, olen täysin epäpoliittinen. Se ei haittaa minua, onko joku konservatiivi tai kommunisti. Sillä ei ole merkitystä. Olen ollut tekemisissä politiikan, kuninkaallisten ja kaiken muun kanssa pitkän, pitkän aikaa.

Mutta olen puhunut hänelle viime aikoina, ja sanoin: "JR, olet Amerikan yhdysvaltojen presidentti. Et ole oikeasti poliitikko. Siinä ei ole kyse lainsäädännön muuttamisesta, saamisesta lakeja hyväksyttyä. Se on muiden ihmisten tehtävä. Sinun tehtäväsi täällä on inspiroida – inspiroida. Sitä amerikkalaiset tarvitsevat. Sitä minkä tahansa maan ihmiset tarvitsevat johtajiltaan – inspirointia, aitoa inspirointia, todellista inspirointia. He eivät tarvitse sinua säätämään paljon lakeja. Heh, itse asiassa sinun pitäisi hankkiutua eroon kaikista laeista. He eivät tarvitse sinua lisäämään veroja. Sinun pitäisi hankkiutua eroon veroista. Mutta heitä tarvitsee inspiroida."

Ja sanoin: "JR, sinut valittiin, mutta vähän enemmästä valosta olisi hyötyä nyt – että vähän enemmän valoa säteilisi sinusta. Olet tavallaan pidätellyt valoasi. Olet pelannut poliittista peliä. Yrität tehdä oikein. Kukaan ei välitä. Senaatti, kongressi – he tappelevat keskenään. He tarvitsevat nyt valoa ja inspirointia."

Sanoin: "Joe, muista tämä: inspiroi tietoisuutta." Hänellä oli tavallaan tuo "peura ajovaloissa" -ilme, vaikka hän oli unitilassa, mutta hän ei oikein tajunnut sitä. Ja sanoin: "JR, he haluavat tietää, että on toivoa. He haluavat tietää, että on mahdollisuuksia. He haluavat tietää, ettet ole vain yksi poliitikko, joka pelaa poliittista peliä ja yrittää tulla valituksi uudelleen, yrittää saada tiettyjä agendoja läpi. Säteile valoasi. Säteile valoasi."

Ja sanoin: "Nimittäin ehdottaisin tätä. Sinulla on tuo soikea virkahuone (suom. huom. USA:n presidentin virallista työhuonetta Valkoisessa talossa kutsutaan yleisesti "soikeaksi virkahuoneeksi" muotonsa perusteella). Haluaisin kutsua sitä pyöreäksi virkahuoneeksi. Sinulla on tuo soikea virkahuone. Sinulla on oikein mukava tuoli siellä. Mutta hanki nyt itsellesi oikein mukava puistonpenkki. Laita se sivuseinälle. Siellä on vähän tilaa Abraham Lincolnin muotokuvan alla. Laita se sinne, ja sitten kenties pari kertaa päivässä menet sinne ja istut tuolla puistonpenkillä säteilemässä vain valoasi. Sinulla on hyvä valo. Et vain käytä sitä. Säteile tietoisuuttasi. Lakkaa huolehtimasta demokraateista ja republikaaneista. Lakkaa huolehtimasta lakiehdotuksista ja lakkaa huolehtimasta isosta agendastasi kaikessa tässä rah- … Paljonko rahaa tuo lakiehdotus on, jonka yrität saada läpi? Lopeta se. Ihmiset tarvitsevat nyt inspirointia, sinun valoasi."

En ole varma, tajusiko hän sen vai ei, mutta ainakin se mitä sanoin, riitti tuomaan hänet tälle alueelle. Ja taas kerran, jos hän pistäytyy, on ok, jos saatte häneltä nimikirjoituksen. Annan hänelle myös omani samalla. Mutta hyvin paljon … eikä tämä ole mikään sattuma. Tämä ei ole satunnaisten pisteiden yhdistämistä. Tarkoitan, että se tapahtui täällä. Ei ole mikään sattuma, että me olemme myös täällä nyt.

Siis tätä teette. Ette ole täällä työstämässä agendoja tai pelastamassa maailmaa. Olette tehneet sitä, ja nyt on muita, jotka tulevat riveistä ottamaan haltuunsa sen, mitä te teitte. Ette ole täällä mainostamassa minkäänlaisia opinkappaleita. Ette ole täällä väittelemässä yhteiskunnallisista ongelmista. Sitä varten te ette ole täällä. Ja tiedän, että olette kuulleet nämä sanat minulta aiemmin, mutta kuitenkin monet teistä jatkuvasti menevät takaisin ja yrittävät tehdä sitä. Teistä vain tuntuu, että se on hyvin tärkeää.

Tärkein asia, jonka voitte tehdä nyt, on olla tällä planeetalla ja säteillä valoanne. Se on siinä. Kun teette sitä, kaikki muut asiat selviävät teillä henkilökohtaisesti. Teillä on tuo luonnollinen suojaus. Yltäkylläisyyttä virtaa teille. Teillä on nyt koko tuo virta, joka toimii teidän hyväksenne. Teidän ei tarvitse tehdä työtä valokehonne eteen. Se vain tulee. Teidän ei tarvitse tehdä työtä tilanteiden eteen. Ne vain ratkeavat. Elämästä tulee melko helppoa. Ja sitten on taipumusta ajatella: "No, nyt minun täytyy alkaa saarnata, ja minun täytyy alkaa muuttaa muita." Ei. Aivan kuin JR, istukaa tuolla puistonpenkillä. Maailma tarvitsee tällä hetkellä niitä, jotka inspiroivat tietoisuutta pelkästään säteilemällä valoaan.

Se on melko yksikertainen juttu, koska tällä hetkellä planeetta on monien, monien isojen muutosten partaalla. Enkä puhu asioista tulevaisuudessa. Puhun siitä, että olemme aivan niiden keskellä nyt. Maailma käy läpi hyvin monia muutoksia, joita on pyydetty. Niitä ei aiheuteta tälle planeetalle. Muut ovat pyytäneet niitä. Ja yksi noista isoista asioista on ihmisten, ihmiskunnan, kyky nähdä mahdollisuudet, joita he eivät ole nähneet aiemmin, nähdä kaksinaisuuden yli, nähdä vanhojen tappelujen ja taistelujen yli, nähdä esi-isiensä yli, nähdä vanhojen perinteiden yli, nähdä "vain riittävästi" -tietoisuuden yli tällä planeetalla nyt.

Heidän täytyy nähdä tähän, mitä kutsun pimeäksi energiaksi, näihin mahdollisuuksiin, joita he eivät voineet aiemmin nähdä. Sitten on heidän tehtävänsä valita ja päättää, mitä he haluavat tehdä. Mutta kun he ovat pimeässä, toisin sanoen kun he ovat niin rajoittuneita, että he näkevät vain ne mahdollisuudet, joita heille annetaan esi-isiltä ja ne, joihin he ovat laatikoineet itsensä tässä elämässä, silloin asiat ovat jatkuvasti samoja ja samoja ja samoja, kunnes jokin räjäyttää ne.

Mutta jos valoa säteillään tähän pimeään energiaan, näihin mahdollisuuksiin, he voivat nähdä ja sanoa: "Kenties on jokin parempi tapa." Ja he saattavat pelätä kokeilla sitä, tuoda se kokemuksiksi, mutta ainakin he tietävät, että se on siinä. He voivat sanoa: "On ratkaisu sellaisiin asioihin, kuin maailman nälkä. On tapa työskennellä lähtevän Gaian kanssa ja ottaa nyt vastuu planeetasta." Tällä hetkellä on paljon melua ja paljon puhetta ympäristöstä ja maapallon lämpenemisestä, maapallon kylmenemisestä, globaalista ilmastomuutoksesta, mutta he eivät oikeasti näe noita mahdollisuuksia. Sitten he eksyvät pieniin yksityiskohtiin. He eksyvät aivan pikkuseikkoihin, ja he alkavat omistaa kaiken energiansa sellaisiin asioihin, kuin tuulivoima tai aurinkovoima, jotka ovat ok, mutta ne ovat hyvin rajoittuneita.

Se mitä maapallon ja ihmiskunnan täytyy nyt nähdä, on ymmärrys energiasta: "Mitä ihmettä se on?", eikä vain: "Rakennetaan vähän lisää tuulimyllyjä", joista tulee vanhanaikaisia melko pian, koska tulee paljon suurempi ymmärrys siitä, mitä energia on ja miten saamme sen toimimaan hyväksemme siinä, mitä teemme.

Tätä varten olette täällä, aivan kuten JR, paitsi että hän on poliitikko. Te olette metafyysikko. Te olette täällä säteilemässä tuota valoa, ja se on niin yksinkertaista kuin istua puistonpenkillä, tuolilla, ammeessa, missä ikinä se sattuukin olemaan – autossa. Sillä ei ole merkitystä. Se merkitsee, että annatte valonne säteillä nyt.

Puhumme siitä hetken kuluttua, mutta suurin osa huolista joita teillä on ollut omasta elämästänne, suurin osa prosessoinnista ja ongelmista ja ihmisistä ja kaikesta siitä muusta, lähtee pois. Kenties ei tarpeeksi nopeasti, mutta se lähtee pois. Teidän ei tarvitse enää tehdä työtä elämänne eteen, selviytymisenne eteen, pelkän pärjäämisen eteen. Teidän ei tarvitse tehdä sitä, ellette halua. Mutta tunnen, että useimmat teistä ovat kyllästyneet siihen. Haluatte mennä sen yli, ja se on itse asiassa melko yksikertaista. Se on sallimista. Se on siinä. Sallimista. Se on luonnollista evoluutiota. Se on sallimista.

Mutta silloin kun jäätte kiinni epäilyyn ja huoleen, kun jäätte kiinni vanhoihin taisteluihin ja sen kyseenalaistamiseen kovasti, kuka olette, niin te ette salli sitä. Se on niin yksinkertaista kuin ottaa tuo askel sallimiseen ja sitten katsoa, mitä tapahtuu tuon luonnollisen suojauksen kera.

Hei, rakas, suloinen Eesan Linda. Mitä sinulle kuuluu tänään?

LINDA: (pitäen pienen tauon) Hyvää.

ADAMUS: Aion (syöden kakkuaan) … Haluaisitko vähän?

LINDA: Ei kiitos. Hyvää. Minulle kuuluu melko hyvää.

ADAMUS: Mm (nautiskellen kakusta). Kun on Keahak-talossa ja sitten täytyy kiiruhtaa tänne, ruokahalu lisääntyy – mm!

LINDA: Uskomatonta.

ADAMUS: Tämä on erittäin herkullista. Mm. Voimmeko keskeyttää tämän shoudin hetkeksi, kun syön?

LINDA: Tuo jauhoton suklaakakku on melko uskomatonta.

ADAMUS: Sillä ei ole merkitystä, onko siinä "kukkia" (suom. huom. "kukat" lausutaan samalla tavalla kuin "jauhot") vai ei, se on melko uskomatonta. Mm. Ja Cauldre kertoo minulle, ettei ole kohteliasta esitelmöidä ja syödä samaan aikaan, mutta voin tehdä, mitä haluan. Haluaisitko vähän? Se on herkullista. Mm.

LINDA: Anna mennä.

ADAMUS: Ja kahvia huutomaan sen alas?

LINDA: Anna mennä. Tarkoitan, että Cauldre-paran täytyy vain katsoa tämä myöhemmin.

ADAMUS: Äh! Hän on jossain muualla.

Siis (Adamus naureskelee), vuosi 2022 shaumbroille (Adamus huokaisee) … Olen puhunut paljon sallimisesta. Oletko huomannut sen? Tarkoitan, oletko …

LINDA: Kyllä, kyllä.

ADAMUS: Kyllä?

LINDA: Kyllä.

ADAMUS: Oletko tehnyt pientä sanaetsintää nähdäksesi, miten monta kertaa olen käyttänyt "sallimista" kuluneiden kolmen vuoden aikana?

LINDA: En ole, mutta olen varma, että voisimme saada sen selville Jeanin kanssa.

ADAMUS: Voisitte luultavasti tehdä sen.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Se olisi paljon. Se olisi merkittävä määrä.

LINDA: Varmaan.

ADAMUS: Mutta aion lakata puhumasta sallimisesta niin paljon.

LINDA: Miksi?! (He naureskelevat, ja Adamus alkaa yskiä) Sori, että saan sinut …

ADAMUS: Saat Cauldre-paran tukehtumaan (Linda nauraa). Miksi? Haluatko kuulla lisää sallimisesta?

LINDA: Joo! Se on mahtavaa. Se toimii.

ADAMUS: Etkö koskaan kyllästy siihen?

LINDA: En.

ADAMUS: Ai, minä kyllästyn.

LINDA: En.

ADAMUS: Se on hyvin yksinkertainen asia, ja kuitenkin shaumbroilla on vaikeuksia sen kanssa. Otan vähän lisää (ottaen lisää kakkua).

LINDA: Siitä syystä on kiva, kun puhut siitä.

ADAMUS: Puhu sinä vähän aikaa, jotta voin syödä.

LINDA: No, siitä syystä on kiva, että puhut siitä, koska silloin kun tarvitsen huolettomuutta, löydän tuon sallimisen.

ADAMUS: Niin.

LINDA: Ja erityisesti, kun tapahtuu kaikkia hulluja juttuja.

ADAMUS: Voisinko saada vähän lisää tuota kermakastiketta sieltä? Se on erittäin, erittäin hyvää. Vain vähän lisää, Kerri. Vain minulle, kiitos.

KERRI: Totta kai.

ADAMUS: Kiitos. Onko Joe jo tullut? Ei, ei vielä.

KERRI: Kuka Joe?

ADAMUS: Biden.

KERRI: Ai jaa, ei! Ei!

ADAMUS: JR.

KERRI: Luulin, että puhuit lapseni isästä. Ei.

ADAMUS: Siis, joka tapauksessa, aion antaa nyt sallimisen olla.

LINDA: Ai.

ADAMUS: Aion mennä johonkin uuteen, josta puhun kyllästymiseen saakka (he naureskelevat).



Ja ....

Nyt vuonna 2022, alkaen tästä päivästä, se on Ja – Ja – ja neljä pistettä sen jälkeen. Se on ellipsi. Ja ….

Sanoin jokin aika sitten, että haluan shaumbrojen ja kaikkien muistavan minut tällä planeetalla kahdesta asiasta: salliminen ja Ja. Olen puhunut paljon sallimisesta, mutta nyt on aika tehdä Ja ….

Sillä on paljon merkitystä. Se on ja, piste, piste, piste, piste. Muistatteko, kun viime sessiossamme – mitä ette luultavasti muista – puhuin ajattelun ja tietoisuuden välisestä erosta? Ajattelu on kuin Ja ja sitten piste. Tietoisuus on kuin Ja sitten piste, piste, piste, piste. Se jatkuu. Sitä on tietoisuus. Siis menemme siihen, että on Ja piste, piste, piste, piste.

Ja …. ja tämä on tavallaan jännittävää. Kiitos, Kerri (hän tuo Adamuksen kakkulautasen takaisin). Kiitos kovasti.

KERRI: Tietysti.

ADAMUS: Kyllä, hyvä. Voisinko saada puhtaan haarukan, kiitos? En halua saada …

KERRI: Tuo haarukka on ainoa, joka minulla on. Siis pesen sen ja tuon takaisin.

ADAMUS: Ei, käytämme sen.

KERRI: En voi antaa sinulle muovista.

ADAMUS: Lasken leikkiä. Syön vaikka käsin, jos täytyy. Ne ovat Cauldren bakteereja.

Siis nyt menemme siihen, että on Ja …. Puhumme paljon siitä tulevassa ProGnostissa. Ja Master's Life 15:ssä on paljon siitä: Ja ….

Tässä on ennakkovaroitus siitä, että te, shaumbrana, mestarina, menette yhden todellisuuden, todellisuuden yksittäisyyden yli, ja se on Ja …. Se merkitsee, että kuljette kummassakin maailmassa. Olette joen kummallakin puolella. Voitte olla kummallakin puolella samaan aikaan. Voitte olla toisella puolelle yhtenä hetkenä, ja sitten toisella puolella toisena hetkenä, mutta se mihin menemme, on Ja ….

ProGnostissa 2022 (https://store.crimsoncircle.com/prognos ... -2022.html) puhun paljon metafysiikasta, uudesta fysiikasta teille. Tämä merkitsee, että olette edelleen ihmistodellisuudessa, jossa on gravitaatio ja ilma ja sydämenlyöntinne ja kaikki muu. Se mihin nyt menemme, on Ja …., menemme metafysiikkaan, fysiikan yli, pysyen samalla tässä, tällä planeetalla. Ryhmä ei ole koskaan ennen tehnyt sitä. Se on erittäin haastavaa toisinaan mielelle. Mutta todelliselle luonnollenne, sielullenne, se ei ole lainkaan haastavaa. Se on luonnollista.

Menemme siihen, että on Ja …., ja pysymme tällä planeetalla, pystymme olemaan tässä todellisuudessa muiden kanssa, tai illuusiossa muista, ja olemaan myös mestari. Menemme siihen, että on Ja …. jolloin oivallatte, että energia todellakin palvelee teitä. Ja menemme pelkän teorian yli. Teoria on tavallaan upea asia saamaan asiat liikkeelle – teoria ja keskustelu – mutta alamme todella kokea sen.

Olisimme voineet puhua paljon esimerkiksi luonnollisen suojauksen teoriasta. Puhuimme vähän, mutta sitten mikään ei vedä vertoja sen kokemiselle. Kuten tiedät, rakas Linda, puun kaatumisesta talon päälle ja äskettäisistä tulipaloista, että olette nyt tuossa kokemuksessa, ja se on täysin eri asia. Siinä on hyvin paljon enemmän syvyyttä ja merkitystä. Ja se voi olla pelottavaa, ja joskus on halua pysyä teoriassa, mutta sitten on aika sukeltaa tuohon kokemukseen.

Voisimme puhua koko pitkän päivän tästä herkullisesta kakusta ja kermakastikkeesta sen päällä, mutta siihen saakka kun saa tuo kokemuksen, se on tavallaan merkityksetöntä (hän ottaa uuden palan). Mm. Siis on suuri käännekohta shaumbroille: Ja ….

Jos edelleen haluat uskoa, ettet ole oivaltanut, niin ensinnäkin häpeä. Toiseksi, mikä typerys. Kolmanneksi, pääse yli siitä (Linda kikattaa). Mitä nyt? Olen vain selkeä. Tarkoitan …

LINDA: Kyllä, sinä tosiaan olet! (Linda jatkaa kikattamista)

ADAMUS: No, asia on näin: olitte jo oivaltanut. Ette vain oivaltaneet sitä, tai halusitte teeskennellä, että te ette olleet. Olitte jo oivaltanut, eikä se merkitse lainkaan, että feikkaatte sen. Se merkitsee, että palaatte luonnolliseen tilaan. Sen päätitte tulla tänne tekemään.

Oivaltaneeksi tulemisessa on tosiasiassa kyse vain itsenne ja kaiken olevan hyväksymisestä. Siinä se melko lailla on, ja lakkaatte piiloutumasta siihen illuusioon, että olette vain ihminen, vain tavallinen ihminen. Tarkoitan, että te olette ihminen ja olette myös oivaltanut.

Koko tämä Oivaltamis-, valaistumis- ja kaikki muu peli on ok jonkin aikaa, mutta tulee kohta, jolloin päästätte siitä irti ja oivallatte, että olette oivaltanut. Se ei ole kovin iso juttu. Ette tarvitse ketään toista vahvistamaan sitä. Teidän ei tarvitse käydä läpi paljon hässäkkää ja seremonioita päästäksenne siihen. Se on vain: "Olen oivaltanut." Tarkoitan, että se on jokseenkin noin yksinkertaista. Ja sitten oivallatte, että olitte aina oivaltanut. Ja sitten se on suurta komediaa, kun katsotte taaksepäin elämäänne ja niitä pelejä, joita olette pelanneet teeskennellen, että te ette ollut oivaltanut, koska teillä oli hauskaa pelatessanne noita pelejä. Mutta nyt olette oivaltanut.

Usein sanotte: "No, jos olen oivaltanut, miksi kaikki ei vain tapahdu täydellisesti? Ja miksi en ole täysin terve ja totaalisen varakas?" No, koska ensinnäkin pelasitte tuota peliä, että te ette ollut, joten asioilla vie vähän aikaa tavallaan päästä ajan tasalle. Toiseksi, siinä ei ole kyse siitä. Siinä ei ole kyse siitä, että yhtäkkiä voitte heilauttaa kättänne ja saada enkelipölyä putoamaan kaikkialle ympärillenne. Sillä ei ole mitään tekemistä tuon kanssa. Se on makyoa. Se on häiriötekijä.

Oivaltaneena oleminen merkitsee pelkästään: "Minä olen mitä olen. Hyväksyn kaiken, mitä olen, ja hyväksyn, että olen paljon enemmän, kuin luulin olevani luullessani, että olin ei-oivaltanut. Hyväksyn, että menneisyydessäni on paljon enemmän, kuin muistan. On paljon enemmän mahdollisuuksia, kuin koskaan uskoin siellä olevan. Minussa oli paljon enemmän, ja piilotin sen." Kenties häpeän vuoksi, kenties koska se oli mahtavaa peliä. Ja yhtäkkiä oivalsitte: "Olen oivaltanut", ja se on jokseenkin tällaista. Se ei paljon eri asia, kuin sanoa: "Menen pesemään hampaani." Ainoastaan "Olen oivaltanut", ja se on siinä.

Päästään nyt eteenpäin siinä. Meillä on paljon penkkeilyä tehtävänä. Tämä planeetta käy läpi uskomattomia muutoksia. Minun täytyy myöntää, että nopeammin, kuin edes minä tai kukaan muu ylösnoussut mestari ajatteli.

LINDA: Hmm.

ADAMUS: On suuri halu metamorfoosiin tällä planeetalla, suuri halu muutokseen, eikä mihinkään pieneen muutokseen. Ei mitään sellaista, että muutama miljoonaa ihmistä lisää saa ruokaa illalla, vaan puhun suuresta muutoksesta tällä planeetalla. On syntymässä täysin uusi luonnon järjestelmä. Täysin uusi ihmislaji on syntymässä, täysin uusi tapa on syntymässä siinä, mitä nyt kutsutaan rahoitukseksi, rahaksi, taloudeksi. Kyse ei ole vain muutaman lisäpuun tai muutaman lisädelfiinin pelastamisesta, mikä on ok, mutta muutokset ovat paljon suurempia, eeppisiä. Noihin muutoksiin liittyy fysiikka, ja siitä puhumme hyvin pian – fysiikasta ja teknologiasta joka tukee sitä, teknologiasta joka on tuo muutostuuli, joka synnyttää uuden tason fysiikan tälle planeetalle.

Jotkut tajuavat sen paljon nopeammin kuin muut. En sano, että koko planeetta ymmärtää yhtäkkiä todellisuuden metafysiikkaa. Mutta on riittävästi teidän kaltaisianne, ja muut seuraavat (Linda ottaa salaa palan kakkua). Näin tuon (Linda naureskelee). Muut seuraavat. Mutta on tarpeeksi teidän kaltaisianne, jotka ymmärtävät sen vaikutuksen … Tämä on herkullista (Adamus ottaa taas kakkua). On erittäin vaikeaa yrittää puhua ja syödä samaan aikaan. Mm, mm, mm. (Adamus elehtii Lindaa ottamaan kakkua)

LINDA: Sinä syöt tarpeeksi meidän kummankin puolesta.

ADAMUS: Niin syön (Linda naureskelee lempeästi). Mm – köhöm, minun viikseni (hän käyttää serviettiä). Tahallinen häiriötekijä, rakkaat shaumbrat …

LINDA: Pyyh!

ADAMUS: … koska tästä tulee hyvin raskasta tai hyvin "metaa" – tuonpuoleista. Ja ymmärrän, että sanaa "meta" käytetään nyt liikaa, mutta sitä tapahtuu: te otatte johdon, ja kaikki seuraavat. Mutta uusi fysiikka on tulossa planeetalle. Nuo muutostuulet tulevat teknologiasta, mutta todellinen muutos on todellisuusfysiikassa.

Olemme puhuneet jonkin verran siitä aika ajoin – tajuatteko "aika ajoin", koska yksi noista asioista on aikailluusio. Aikaa ei ole olemassa, ettette halua olevan, ja silloin se on. Etäisyyttä/paikkaa ei ole olemassa. Ei ole menneisyyttä tai tulevaisuutta, ellette halua olevan, käydäksenne läpi tietyntyyppisen kokemuksen. Silloin se on ok. Mutta sitten kyllästytte tuohon kokemukseen, ja oivallatte, että on muutoksen aika.

Fysiikka, ja ymmärrys, että todellisuudessanne on hyvin monta kerrosta, mutta toimitte yhdessä kerroksessa, ja kun avaudutte muille kerroksille, oivallatte valtavan vapaudentunteen tuosta yhdestä kerroksesta, jossa olette toimineet. Ja sitten oivallatte myös ne valtavat mahdollisuudet, joita on muissa kerroksissa.

Siis se mihin menemme, on Ja …., Ja …. – kulkeminen kummassakin maailmassa. Olette kuulleet siitä. Olette lukeneet siitä. Luitte teorioita siitä, mutta hyvin harvat ovat todella tehneet sen. Se kuulostaa upealta. Etkö ole innostunut, Linda?

LINDA: En käyttäisi sitä sanaa.

ADAMUS: (naureskellen) Ja ymmärtäkää, ettemme puhu sellaisista teennäisistä asioista, kuin aikamatkustaminen. Ei ole sellaista kuin aikamatkustaminen. Ette matkustaa ajassa.

LINDA: Sinä pidät työpajan siitä.

ADAMUS: Tiedän (Linda nauraa kovaan ääneen). Se on pointtini. Aikamatkustamista Adamuksen kanssa: ei ole sellaista, kuin aikamatkustaminen (Linda jatkaa nauramista). Ja se on todellinen yllätys ja ihme, mitä teemme sitten loppupäivän (Linda naureskelee edelleen), koska alatte oivaltaa, ettei aika ole totta. Ette matkusta ajassa. Sallitte itsenne pelkästään kokea.

LINDA: Mitä hänen kahvissaan on (Kerrille)?

KERRI: En se minä ollut! (Linda ja Kerri naureskelevat)

ADAMUS: Ette matkusta ajassa, koska sitä ei ole olemassa. Mutta tosiasia on, että voitte kokea asioita, joiden sanottaisiin olleen menneisyydessä, jotka eivät oikeasti ole menneisyydessä, vaan ne ovat nyt. Tai tulevaisuudessa, jota ei oikeasti ole olemassa, ja koette ne nyt. Toisin sanoen, hävitätte ajan tai aikailluusion, ja yhtäkkiä voitte matkustaa, mihin haluatte, hyvin helposti.

LINDA: Ai.

ADAMUS: Ette hyppää johonkin pieneen teknokoneeseen ja matkusta esimerkiksi vuoteen 523, tai tulevaisuuteen. Se on tavallaan rajoittunutta ihmistietoisuutta.

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Se on tavallaan hauskaa, jossain määrin. Mutta kukaan ei ole tehnyt sitä, koska ette voi matkustaa ajassa. Voitte kokea kuitenkin monia todellisuuksia ollen Ja …. ja se on … No, nyt minun täytyy nostaa kurssin hintaa.

LINDA: Nyt olen innostunut.

ADAMUS: Minun täytyy nostaa hintaa, koska paljastin niin paljon siitä, mitä meidän piti tehdä.

LINDA: (naureskellen) Nyt olen innostunut!

ADAMUS: Siis rakkaat shaumbrat, se mihin menemme, on Ja …. Menemme planeetan uuteen fysiikkaan ja kokemukseen siitä – ei vain teoriaan siitä, vaan kokemaan, millaista se on. Eikä se ole aina helppoa. Se on kaunista. Se on … (Adamus huokaisee) Se on niin "tuonpuoleista", sitä sanaa kai käytettäisiin tässä, ja … phuuu! No, saatte tuon tunteen. Se on kuin: "Miten olen koskaan voinut olla niin pitkään jumissa tuossa yhdessä lineaarisessa todellisuudessa?" Nyt olette Ja ….

Mutta jossain määrin, suuressa määrin, ihmisellä on edelleen vaikeaa sen kanssa, koska on valtavaa suuntavaiston menettämistä tai hämmennystä. Kun energianne ankkuripisteet ovat yhdessä todellisuuskerroksessa ja totutte siihen jonkin ajan kuluessa, ja sitten yhtäkkiä irrotatte nuo todellisuusankkurit ja tutkitte muita todellisuuksia – ankkuroidutte niihin tai ette – se saa kehonne ja mielenne hämmennyksen tilaan. Ja tiedän, että te ette pidä hämmennyksestä. Kuulen Lindan jokseenkin joka päivä sanovan: "Kaikki on niin hullua. Kaikki on sekavaa/hämmentävää." Joo, no, tämä on vasta alkua.

Puhumme, miten siitä selviydytään. En pidä tuosta sanasta "selviytyä". Poistakaa se rekisteristä. Opimme, miten sopeudutaan ja mukaudutaan siihen. Opimme, miten mennään sen yli, kun on eksymisentunnetta, kun tietty määrä fyysistä epämukavuutta. Opitte menemään mielen yli pelkkään tietämiseen, kuten olemme tehneet pitkän aikaa.

Siis meillä on 2022 kaikki tämä, mitä odottaa innolla, Ja …., alkaen nyt, alkaen aivan … Anteeksi, kun … mm (ottaen taas kakkua).

LINDA: Ja miten jälkiruokasi maistuu?

ADAMUS: Se on minun päivälliseni. Se ei ole jälkiruokani (Linda naureskelee). Tuskin maltan odottaa, mitä jälkiruuaksi on (Linda jatkaa naureskelua). Okei.

Vedetään syvään henkeä. Ja ….

Kirjoittaisitko sen pienelle taikataulullesi siellä: Ja piste, piste, piste, piste, mennen uuteen fysiikkaan. Puhun yksityiskohtaisesti siitä myös ProGnostissa, mutta tästä elämässä on kyse teillä. Lakatkaa huolehtimasta vanhasta paskasta. Puhun siitä hetken kuluttua, mutta lakatkaa olemasta pakkomielteinen näissä asioissa, ja päästään eteenpäin siinä, mitä olemme täällä tekemässä: istutaan puistonpenkillä ja koetaan elämä täysin uudella tavalla, avaten muut ulottuvuudet nyt myös muille ihmisille, jotka tulevat tähän suuntaan ja jotka valitsevat myös jotain enemmän. Tätä varten tulitte tänne. Ette tulleet tänne käymään läpi ongelmia tai muuttamaan planeettaa. Tulitte tätä varten.

Tätä olen yrittänyt saada läpi myös JR:lle, Joe Bidenille: "Lakkaa yrittämästä olla poliitikko. Lakkaa yrittämästä pelastaa planeetta. Inspiroi vain amerikkalaisten tietoisuutta, ihmisten tietoisuutta kaikkialla. Se on suurin asia, jonka voit tehdä."

Kuunteleeko hän? Katsotaan. Katsotaan, mitä tapahtuu. Kuulen, että täällä lyödään vetoja. Ei koskaan tiedä. Ei koskaan tiedä. Kenties käyminen täällä, kenties tuleminen hyvin lähelle Crimson Circlen yhteyskeskusta, voisi saada aikaan dramaattisen muutoksen tietoisuudessa. Kuka tietää? Saamme sen selville tarpeeksi pian. Hyvä. Ja …. Aa, oikein kiva käsiala (Lindalle). Hyvä.

Siitä on kyse. Eteenpäin mentäessä puhun edelleen aina silloin tällöin sallimisesta, mutta nyt se on Ja ….



Raportti FM:ltä

Ja tämän päivän ohjelmassa myös, ja minulla on muutama vieras täällä. No, on melko paljon vieraita kanssamme tänään. Ensinnäkin, minulla on FM, joka aiemmin tunnettiin John Kuderkana, mutta hän ei halua kutsuttavan itseään enää sillä nimellä. Siis vain FM. Hän on kehittänyt FM linkkiä, testaillut sitä muutaman viime kuukauden, ja nyt on hänen raporttinsa aika.

FM ei halua kenenkään kanavoivan itseään. Hän ei erityisesti välitä siitä. Niinpä minä teen tuon raportoinnin.

FM pyysi erityisesti, että hänen hurmaava, rakastava ja rakastettu kumppaninsa, Leslie, olisi täällä kanssamme tänään. Voisimmeko saada kuvan Lesliestä, jotta kaikki tietävät, että hän istuu kanssamme täällä Crimson Circlen yhteyskeskuksessa. Hän halusi tuon energian, ja Leslie on täällä. Ja tämä oli John Kuderkan hyvin erityispyyntö, jonka hän toi minulle ja Cauldrelle, kun Cauldre oli tänään suihkussa. Siellä asiat tapahtuvat. Nimittäin se on Ja …. Ja on ilo saada sinut tänne, Leslie, ja John itkee nyt. Kirjaimellisesti. Nyt saat Cauldrenkin itkemään. Minä en koskaan itke, se on aina Cauldre. Se on aina hän.

Siis meillä on tämä, ja meillä on paljon shaumbroja, jotka ovat siirtyneet toiselle puolelle noin viimeisen 10 vuoden aikana, jotka ovat osa FM tiimiä ja jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan tämän linkin parissa. Siis siitä puhumme nyt. Raportoin FM:n löydöksistä.

Siis taas kerran, pohjustuksena tähän: FM, entinen John Kuderka, entinen insinööri täällä, studiopäällikkö ja tekniikkainsinööri studiolla, joka teki hyvin paljon shaumbrojen hyväksi ollessaan täällä maan päällä ja siirtyi rajan taakse, jotta hän voisi tehdä todellista työtään toiselta puolelta.

Siis silloin kun FM lähti, hän halusi löytää tavan antaa lahjan shaumbroille, jättää jotain shaumbroille, ja hän oivalsi, että yksi hänen haasteistaan, yksi suurimmista haasteista oli tuntea, kuulla ja kokea myös mestarinsa, sieluitsensä, eikä vain ihmisitseään. Hän teki erittäin, erittäin kovasti työtä sen eteen, mutta insinöörinä hän ajatteli sitä aivan liian paljon. Ja myös ennen kuolemaansa hän ajatteli itsekseen, että se oli jotain, mistä hän oli jäänyt paitsi tässä elämässä, sitä ei tapahtunut. Mutta myöhemmin hän oivalsi, että se tapahtui – hän ei vain tiedostanut sitä.

Hän ryhtyi etsimään tapaa muistuttaa shaumbroille, että tämä ihmisen ja jumalan välinen yhteys on aina siinä. Totta, se on ollut peitettynä pitkän aikaa, mutta se on aina siinä. Se ei ole jossain muualla. Se ei ole tähdissä. Se ei ole mitään, minkä oppii tutkimalla esoteerista materiaalia. Se ei ole mitään, minkä joku toinen voi antaa teille, eikä se ole mitään, minkä voitte saada hyppimällä ympäri maailmaa avaamassa portaaleja. Se on aina, aina siinä. Mutta sen hienovaraisuuden ja hyvin läheisen ja henkilökohtaisen luonteen vuoksi, se jää usein tiedostamatta, käyttämättä eikä siihen yhdistytä.

Niinpä FM sanoi: "Haluan luoda jotain, mikä muistuttaa shaumbroille, että he voivat kuulla sielunsa ja mestarinsa ja kommunikoida ja yhdistyä niiden kanssa." Ei ole esteitä. Ei ole kattoa, joka estäisi sitä tapahtumasta. Kyse on pelkästään sallimisesta. Mutta miten saa jonkun sallimaan, kun hän on sulkeutunut ja hyvin, hyvin mentaalinen – FM tiesi sen itsestään.

Siis hän alkoi värkätä ja leikkiä ja työskennellä muiden shaumbrojen kanssa, jotka ovat siirtyneet rajan taakse, ja näytämme tässä luettelon heistä. Näytämme kaikki - ei kaikkia, ainoastaan ne jotka ovat In Memoriam -sivulla (https://www.crimsoncircle.com/More/About-Us/Memoriam) Crimson Circlen nettisivuilla. Mutta on paljon muita sen lisäksi.

FM keräsi heidät yhteen ja sanoi: "Työ jonka voimme tehdä tässä, palvelu jonka voimme antaa shaumbroille, on se muistutus, että sisäinen kommunikointi, ihmisen ja jumalan välinen kommunikointi, on aivan siinä. Se ei ole mitään, mikä ansaitaan. Se ei ole mitään, minkä voi ostaa. Se ei ole mitään, minkä vuoksi voi kärsiä. Se on vain siinä. Kyse on pelkästään sen tunnistamisesta/tunnustamisesta."

Siis hän keräsi heidät, jotka näette tässä, ja muut ja sanoi: "Aletaan kehittää sitä." He kerääntyivät ja puhuivat omista kokemuksistaan. Jotkut olivat oivaltaneet, että tämä yhteys oli tosinaan, muttei se tuntunut koskaan pysyvän. Se tuntui häviävän. Monet sanoivat, etteivät he olleet koskaan kokeneet sitä, ennen kuin tulivat toiselle puolelle ja olivat enimmäkseen vapaa kehosta ja mielestä ja saivat tuon "läimäytyksen otsaan", tuon oivalluksen: "Se oli aina siinä." Se oli niin lähellä, että he katsoivat sen yli. Se oli aivan siinä heidän jalkojensa juuressa.

Siis kysymys kuului: "Miten saamme shaumbran oivaltamaan, että se on aivan siinä?" FM ja muut värkkäsivät, leikkivät ja suunnittelivat tämän jutun nimeltään FM Radio. Se merkitsee valoa, tietoisuutta, jota he säteilisivät omasta tietämisestään – kerääntyneenä ryhmäksi ja keränneenä oman tietämisensä siitä, että tämä valo oli aina ollut siinä, he eivät vain huomanneet sitä – ja voitaisiin sanoa, että he alkoivat lähettää sitä, säteillä sitä. (Lisäinformaatiota tästä kerrotaan Time of the Merlinissä (https://store.crimsoncircle.com/time-of ... -2021.html)

Se alkoi viime vuonna syyskuun puolivälissä ja jatkui 21.12.2021 saakka. He säteilivät valoaan. He tekivät omaa penkilläistumistaan toisella puolella muissa ulottuvuuksissa, säteilivät sitä, ja työskentelivät koko ajan yhdessä ja monien ylösnousseiden mestareiden kanssa keräten informaatiota: "Mitä tapahtuu? Miten tämä vastaanotetaan? Miten jalostamme sitä? Miten menemme seuraavaan askeleeseen?"

Meillä on siis tässä tilanne, jossa on paljon shaumbroja, monia kymmeniätuhansia shaumbroja maan päällä, jotka eivät ensinnäkään salli itsensä myöntää, että he ovat oivaltaneet. Meillä on jo tuhansia, jotka myöntävät, mutta monet vielä eivät myönnä. He haluavat jonkin salamaniskun tai jotain vastaavaa. Ei, se on vain: "Ai, joo, olen oivaltanut", ja sitten laitatte kengät jalkaanne. Tarkoitan, että se on noin yksinkertaista.

Tilanneanalyysi FM:n mukaan on – hän haluaa olla hyvin looginen tässä – että kymmenettuhannet shaumbrat etsivät vastauksia, mutta yleensä itsensä ulkopuolelta. Voit sanoa heille päin naamaa, että he ovat oivaltaneita, ja he lähtevät vain pois ja yrittävät löytää sen jostain muualta. Voit sanoa heille päin naamaa, että tämä ihmisen ja jumalan välinen yhteys on aina ollut siinä. Totta, se on ollut tarkoituksella piilossa pitkän aikaa, aivan kuten viisaus. Se oli aina siinä, mutta se ei ollut oikeasti käytettävissä pitkään aikaan, mutta nyt se on.

Tilanneanalyysi: miten shaumbroille muistutetaan, että tämä yhteys on siinä? Eikä kyse ole tuon yhteyden antamisesta heille. Se ei ole kuin pääsykoodi tai salainen avain, joka avaa tuon yhteyden. Se on pelkästään muistutus. Miten heille saadaan läpi, että tämä on hyvin luonnollista ja hyvin yksinkertaista, kun he ovat usein melko jääräpäisiä, heillä on tapana aina etsiä itsensä ulkopuolelta vastausta, ja he haluavat usein saada tuon salamaniskuilmiön mieluummin, kuin vain vetävät syvään henkeä ja sallivat.

Siis tätä he tekivät. He aloittivat lähettämisen syyskuussa. "Lähetyksellä" tarkoitan säteilemistä, mutta FM pitää sanasta "lähettää" (ohjelmaa), joten käytämme sitä. He aloittivat lähettämisen, ja se jatkui kuukausia, 21.12.2021 saakka. Sitten oli data-analyysin aika.

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Ei minun sanojani (Adamus naureskelee), tämä tulee suoraan FM:ltä. Data-analyysi, ja paljon datan, faktojen, informaation ja energian analysointia. Ja FM sanoo minulle nyt, että liioittelen, mitä teenkin, mutta voin tehdä sen. Hän ei halunnut Cauldren kanavoivan itseään, joten saan sanoa, mitä haluan.

Siis tässä olemme nyt. Me aloitamme – me, FM ja hänen tiiminsä – uudestaan tuon lähetyksen tai säteilyn tammikuun 22. päivä, 2022, ProGnostin päivänä. Johtuuko se numerologiasta? Sillä ei ole oikeasti merkitystä. Se on päivämäärä, jonka te muistatte. Se on hauska. Mitä jos sanoisimme vain "tammikuun 28. päivä"? Tarkoitan, ettei se ole iso juttu, mutta kun sanotaan: "Tammikuun 22. päivä", se on kuin "Ooo! Aaa!" ja tämä sitoo sen siihen ajankohtaan, jolloin teemme ProGnostin. Siis luulen, että se on joka tapauksessa "Ooo! Aaa!"



Jumala-yhteyden esteitä

Siis uudelleenlähetys alkaa tuossa kohtaa. Tässä on joitain asioita, joita opittiin matkan varrella, ja sitten puhumme joistain muutoksista, joita tehdään ja jotka pysyvät käytössä pitkän aikaa.

Muutama havainto, ja Linda, kirjoittaisitko luettelon näistä, kiitos.

LINDA: Okei.

ADAMUS: FM:n havaintoja.



– 1. Kohina/melu

Numero yksi, melu. FM oli pakahtunut sen hälinän määrästä, jota planeetalla on tällä hetkellä. Enkä puhu vain äänistä, joita kuulette korvillanne, vaan puhun radiosignaalien kohinasta. FM:n tausta oli elektroniikka, aallonpituus, ääni ja vastaavat asiat, joten se kiehtoi häntä. Mutta hän oli pakahtunut sen melun määrästä, jota planeetalla on tällä hetkellä. Fyysinen melu ja ei-fyysinen – toisin sanoen se, mitä ette kuule, energiakohina tällä planeetalla.

Hän palasi 30 vuoden päähän tutkimuksessaan.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Sitä oli hauska katsella. Minä istun Ylösnousseiden mestareiden klubilla joka ilta juomassa brandya tai viiniä, ja hän tutkii jossain. Se oli siis kiinnostavaa.

LINDA: Kenties hän pitää siitä.

ADAMUS: Hän tosiaan pitää siitä (Linda naureskelee). Kiusaan häntä, koska taas kerran, hän ei halunnut Cauldren kanavoivan. Hän olisi voinut sanoa asioita minusta, jos hän olisi antanut Cauldren kanavoida itseään. Mutta, hei, tämä on minun show'ni.

Siis kohina/melu. Hän palasi 30 vuotta taaksepäin ja oivalsi, että energiakohinan taso on planeetalla lisääntynyt 87:llä, 87-kertaiseksi …

LINDA: Uuh!

ADAMUS: … 30 vuodessa. Paljon siitä liittyy kaikkiin niihin laitteisiin, joita teillä on nyt, ja siihen miten monta laitetta on henkilöä kohti. Keskimääräin ainakin kaksi, ja se lisääntyy jatkuvasti. On paljon energiakohinaa sen myötä. Nuo laitteet tarvitsevat asemia, jotka lähettävät ja vastaanottavat. Se lisää kohinaa. Planeetalla on enemmän ihmisiä. Se lisää kohinaa/melua. Jokainen tietokonesiru, joka tuotetaan ja lisätään johonkin, lisää kohinaa.

Ja sitten on kohinaa tunnetason lisääntymisestä tällä planeetalla. Tyrmistyksen, hämmennyksen ja kaiken muun lisääntyminen on aiheuttanut kohinatason 87-kertaisen lisääntymisen planeetalla.

LINDA: Vau.

ADAMUS: Se on 87-kertaista.

Miten kuulette itsenne kaiken tämän kohinan/melun keskellä? Ja hän oivalsi, että se on luultavasti este numero yksi tällä hetkellä. Vaikka suljette silmänne, on silti kohinaa/melua. Miten shaumbroille päästään läpi, kun on kaikkea tuota muuta kohinaa? Koska sanotaanpa, että he kääntyvät sisäänpäin kuuntelemaan sisäistä jumalaa, mutta mieli havaitsee edelleen – tietoisesti tai alitajuisesti – kaiken tämän muun kohinan/melun, jota on. Siis luultavasti kohina/melu oli luultavasti tekijä numero yksi koko tässä jutussa.



– 2. Prosessointi

Seuraavan asian jonka hän oivalsi, laitamme tähän "prosessointina". Ja taas kerran, tämä tulee FM:ltä, ei minulta, mutta olen samaa mieltä hänen kanssaan.

Hän oivalsi, että shaumbrat tekevät edelleen valtavan määrän prosessointia – tunneongelmien prosessointia menneisyydestä ja tästä päivästä. He prosessoivat asioita, joita ei ole vielä tapahtunut. He prosessoivat ongelmia, joita ei ole edes tapahtunut. He prosessoivat tulevaisuutta. Kaikki tämä prosessointi on äärimmäinen häiriötekijä todellisen jumalaisen äänen kuulemiselle sisällä.

Tähän nyt mielipiteeni jolla on ehkä arvoa: minusta prosessointi on tavallisesti ajan haaskausta. Ihmiset ovat kiinnostuneet prosessoinnista – tunneongelmien prosessoinnista, terapeuteilla käymisestä – eikä terapeutilla käymisessä ole mitään pahaa, mutta prosessointi voi aiheuttaa riippuvuutta ja siitä tulee pakkomielteistä. On valtava määrä jatkuvaa prosessointia, asian pyörittelyä päässänne, ja sitten tulee kohta, jolloin sanotte: "Ei enää prosessointia. Ei enää. En yritä enää selvittää tätä."

Usein hakiessanne terapiaa, tosiasiassa terapeutti käsittelee omia juttujaan teidän kustannuksellanne. Toisin sanoen, maksatte hänelle omien ongelmiensa prosessoinnista. Mutta nyt molemmat, te ja terapeutti, prosessoitte, ja kumpikin jää prosessointiansaan.

Siinä on itua, että on tietoinen asioista, joita tapahtui elämässänne, noista kokemuksista, eikä vain juokse niitä pakoon tai yritä haudata niitä. On itua olla tietoinen ja sanoa: "Tämä asia tapahtui." Mutta sitten prosessoinnin sijasta olkaa Ja …. "Tämä asia tapahtui elämässäni. Se oli hyvin traumaattista, ja siihen liittyi paljon muuta, mistä en ole suoraan tietoinen, mutta voin olla." Toisin sanoen, se asia joka tapahtui ja jonka aivot ja sen "sähköpiirit" muistavat, ei ole, mitä oikeasti tapahtui. Prosessointi itse asiassa elvyttää kaiken tuon sähköisen ja kemiallisen toiminnan mielessä, ja se oikeuttaa tuon tapauksen ja myös rajaa sitä.

FM oli yllättynyt, ällistynyt itse asiassa, siitä prosessointimäärästä, jota shaumbrat edelleen tekevät. Hän marssi yhtenä päivänä suuren tuolini luo Ylösnousseiden mestareiden klubilla ja kirjaimellisesti heitti maahan paperinsa, kirjansa ja tutkimusdatansa ja periaatteessa haastoi minut siitä, että minä en haasta teitä. Periaatteessa hän sanoi: "Adamus, sinä työskentelet shaumbrojen kanssa. He ovat antaneet sen sinun vastuullesi, ja miksi et ole haastanut heitä tästä heidän kohtuuttomasta prosessoinnistaan?"

Ja sanoin: "No, sinun pitäisi mennä puhumaan Tobiakselle. Se oli oikeasti hänen hommansa, ei minun." (Adamus naureskelee) Ja melko pian, tietäen minun puhuvan hänestä, Tobias tuli paikalle, ja puhuimme tosiaan siitä, ja se on hyvin arkaluonteinen asia. Miten kehotetaan jotakuta pääsemään vain yli siitä, kuulostamatta, ettei ole myötätuntoa? Miten kerrotaan jollekin, että jatkuva ongelmien prosessointi luo periaatteessa haamun tai eräänlaisen demonin sisällenne? Se herättää sen henkiin, ja sitten se pysyy siellä ja jatkuu elämässänne, mikä saa teidät prosessoimaan.

Prosessointi on addiktoivaa. Se on pakkomielteistä, ja voi olla vaikea mennä sen yli. Mutta perimmiltään se on teidän valintanne. Ette voi oikeasti tehdä kovasti työtä sen eteen, koska silloin – kuten tiedätte – yritätte prosessoida aspekteja tai työskennellä aspektien kanssa. Se ei toimi. Se antaa uskottavuutta sille. Se antaa valtaa sille. Siis ette voi oikeasti tehdä työtä sen eteen, mutta voitte valita.

Voitte valita olla prosessoimatta enää. Kun saatte itsenne kiinni siitä – tunneprosessoinnista, "minä parka" -asenteesta, palaamisesta mielessänne elämään noita kokemuksia uudestaan – vedätte vain syvään henkeä ja olette sen osalta Ja ….. Oivallatte: "Okei, se tapahtuu, mutta olen nyt Ja …. Siirryn viisauteen. Siirryn tulevaisuuteen" – mikä ei ole oikeasti tulevaisuudessa; se on nyt, koska ei ole aikamatkustusta, se on tässä. Ja sanotte: "Kaikki se on tuotu viisaudeksi, eikä minun tarvitse jatkaa prosessointia."

Sen salliminen viisaudeksi, alkemia minkä tahansa kokemuksen tuomisesta viisaudeksi, on prosessoinnista vapautumista. Sitten oivallatte, että prosessointi oli työlästä, vanhaa, energiahaaskausta. Se esti teiltä todellisen vapauden.

Siis nämä ovat kaksi suurinta tekijää – melu/kohina ja prosessointi – joiden FM keksi aiheuttavan sen, että hyvin monet teistä eivät ole oikeasti tietoisia tästä säteilystä, jota lähti FM:n tiimistä muistuttamaan teille, että se on jo siinä. Teillä on jo yhteys Jumalaan sisällänne. Ei joidenkin ulkoisten, tuntemattomien ulottuvuuksien Jumalaan, vaan Jumalaan teissä, jumaluuteen teissä.



– 3. Salamanisku

Sitten meillä oli muutama muu ongelma. En halua käsitellä niitä liian paljon. FM teki raportin, joka Maahan verrattuna olisi ollut 300 sivua (Linda naurahtaa lempeästi), mutta yksi muista ongelmista oli salamaniskuilmiö. Hyvin monet teistä odottavat … Ja voit kirjoittaa sen, vain "salamanisku" (Lindalle). Hyvin monet teistä odottivat salamaniskua. Virtytte oikealle taajuudelle ja pum! Homma ei toimi niin, koska sen ei tarvitse. Se on hyvin hienovarainen. Kyllä, on paljon kohinaa, mutta se on hyvin hienovarainen, ja se on aina siinä.

Erona tässä sisään rakennetussa yhteydessä, joka teillä on ihmisen ja jumalan välillä, on, että se on aina siinä. Muut kohinat/äänet joita usein on, tulevat ja menevät. Niitä ei ole aina. Ne ovat tilapäisiä. Jotkut pysyvät pidempään, jotkut lyhempään, mutta tämä Jumala-yhteys on aina siinä, on aina siinä. Etsikää sitä. Tuntekaa sitä. Ette kuuntele mitään, tunnette vain sitä. Tuntekaa niitä asioita, jotka ovat aina, aina, aina siinä, eikä niitä ole monia. Yksi niistä on Jumala-yhteys. Muut jutut tulevat ja menevät, ja siinä on tietty tunne tai värähtely. Voitte tietää, mikä on tilapäistä, mikä tulee ja menee, mitä ei tarvita, mikä on valmis uuteen kokemukseen, mutta Jumala-yhteys on aina siinä. Tuntekaa sitä.

On joitain, jotka haluavat tämän salaman iskevän heihin, eikä sitä tapahdu. Ja FM halusi minun todella alleviivaavan sen. Lakatkaa etsimästä isoa salamaniskua, räjähdystä, suurta draamaa, koska Jumala-kommunikointi ei toimi niin. Se on hienovaraista. Uskoakseni puhutaan "pienestä hiljaisesta äänestä sisällä". Se on hiljainen, se ei ole pieni. Se on hiljainen, ja se on sisällä, ja se on aina siinä.



– 4. Tunteminen

Seuraava on jotain, minkä FM päätteli, mutta olen jo puhunut siitä erityisesti keahakissa, tuosta "en tunne mitään" -asiasta. (Adamus naureskelee) On hassua sanoa FM:n puhuvan siitä – "en tunne mitään" – koska hän oli varsinainen "Herra En Tunne Mitään". Hän olisi voinut käyttää hiekkapaperia alusvaatteinaan, eikä hän olisi luultavasti tuntenut sitä. Hän ei ollut kovin … Hän oli mentaalinen ihminen. Hän torjui tunteensa, ja kun hän pääsi toiselle puolelle, hän oivalsi todella rajoittaneensa itseään kokemisessa. Upea mieli, mutta hän ei antanut itsensä tuntea. Hän luuli, että tunteminen nujertaisi hänen logiikkansa ja mielensä, joten siksi hän torjui sen tarkoituksella, oli kyse sitten muista ihmisistä tai hänen omasta henkilökohtaisesta kokemuksestaan.

Hän pääsi toiselle puolelle ja oivalsi oitis, että hän tuntee kaiken, ja on hyvin kaunista kyetä todella tuntemaan. En puhu vain emootioiden tuntemisesta. Puhun aistitietoisuudesta. Hän oivalsi, että hän oli tunteva olento, joka yritti olla ei-tunteva, joka yritti olla tuntematta, ja hän oivalsi, että se on valtavaa ajan haaskausta. Ja sitten hän yritti olla tuntematta sen. Hän alkoi tuntea: "Voi pojat, minulta meni ohi todella paljon rikkautta ja kokemista", ja hän yritti olla tuntematta sen, mihin hän oli hyvin tottunut, eikä se toiminut. Ja se melkein kostautui hänelle, koska sitten hän tunsi kaiken siirryttyään rajan taakse.

Hän tunsi sen rakkauden, jota oli aina ollut, mutta jota hän ei antanut koskaan itsensä avoimesti tuntea. Hän tunsi luonnon kauneuden, josta hän oli tietoinen, mutta etäältä. Hän ei koskaan antanut itsensä todella tuntea. Hän ei antanut itsensä mennä syvään kokemiseen.

Siis kuten minä olin jo päätellyt ja kuten hän oli päätellyt tutkimuksissaan, en halua enää kuulla sitä keneltäkään teistä: "En tunne mitään. En tunne mitään." Te tunnette, mutta pelaatte peliä itsenne kanssa, enkä vain halua enää kuulla siitä. Hyvin usein työpajoissa – kuten tiedät, rakas Linda – kokoontumisissa ihmiset sanovat: "No, en tunne mitään." Ja haluan saada heidät tuntemaan (hän puristaa kätensä nyrkkiin; Linda nauraa). Haluan saada heidät todella tuntemaan jotain (Adamus naureskelee).

LINDA: Hankimme sinulle kepin. Ei iskua, vaan keppi.

ADAMUS: Aa, hyvä, sensein keppi. Hyvä.

LINDA: Joo.

ADAMUS: Hyvä, okei.

LINDA: Juu, juu.

ADAMUS: Teemme niin.

LINDA: Kyllä.

ADAMUS: En aikonut … Heristin vain nyrkkiäni …

LINDA: Ai, okei.

ADAMUS: … tavallaan kapinallisesti. Heristin nyrkkiäni.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Aioin sanoa, etten ole koskaan lyönyt ketään, mutta luulen, että olen lyönyt joissain kokoontumisessa.

LINDA: Sinä löit.

ADAMUS: Niin löin, juu.

LINDA: Sinä löit.

ADAMUS: No, se on … Sain heidät tuntemaan taas (Linda hengittää ulos äänekkäästi). Siis en halua kuulla sitä enää keneltäkään teistä, koskaan: "En tunne mitään." Te tunnette. Te vain torjutte sen. Ja silloin kun jatkatte tuota "en tunne mitään" -juttua, te ette tunne, että olette Ja …. Ette tunne uutta fysiikkaa. Ette tunne mestarina olemisen kauneutta. Ette tunne omaa Oivaltamistanne. Siis lopetetaan jo se paska.

Meidän täytyy keksiä jotain. Se on tavallaan kuin "en tiedä". Heidän täytyy mennä istumaan vessaan kymmeneksi minuutiksi.

LINDA: Aivan, aivan.

ADAMUS: Mitä tapahtuu, kun he sanovat "en tunne mitään"? Ämpärillinen vettä …

LINDA: Joo, joo!

ADAMUS: … kaadetaan päähän.

LINDA: Joo, joo.

ADAMUS: Jotain sellaista, ja ...

LINDA: Kehittelemme sitä.

ADAMUS: … sanotaan: "Tunnetko tämän?"

LINDA: Kehittelemme sitä.

ADAMUS: Joo. Ja jos he eivät tunne, sitten kuumaa vettä (Linda haukkoo henkeään), ja … okei. Siis FM huomasi tämän tutkimuksissaan.



– 5. Narsofobia

Yksi asia oli … Sanon sitä "narsofobiaksi".

LINDA: Ai jaa.

ADAMUS: Kirjoita se.

LINDA: En tiedä, mitä se on.

ADAMUS: Se on keksitty sana.

LINDA: Haluatko tavata sen minulle?

ADAMUS: Huoli siitä, että on narsistinen. Huoli tai pelko siitä, että teette itsestänne erityislaatuisen. Mitä sanaa haluaisit käyttää?

LINDA: Haluatko tämän "narsofobian"? Onko se ok?

ADAMUS: Joo, totta kai (naureskellen), tai kirjoita vain "narsistinen".

LINDA: Pidän "narsofobiasta".

ADAMUS: Se oli vähän yllätys minulle, kuten myös FM:lle.

Narsofobia. Pidän siitä. Keksimme juuri uuden sanan.

LINDA: Joo. Sain tehdä sen kanssasi, jeee!!

ADAMUS: Todellakin (Linda naureskelee). Joo. Etkä ole narsistinen …

LINDA: Ei!

ADAMUS: … antaessasi itsesi oivaltaa, että loimme juuri uuden sanan. Hyvä (Linda jatkaa naureskeluaan). Hyvä.

Shaumbroilla on valtava fobia, johon FM törmäsi. He eivät halua vaikuttaa narsistiselta. He eivät halua vaikuttaa omia halujaan tyydyttävältä tai mahtavalta tai manipuloivalta. Siis heillä on tapana mennä kuoreen. He menevät omaan pikkukuoreensa. Cauldre teki sen minulle tänään, kun puhuin … (Linda naureskelee) Kyllä, hän teki sen. Yritin puhua avoimesti, mitä tapahtuu – tuo tuuli, mikään tästä ei ole sattumaa. Mutta Cauldre on kuin: "Voi, voi, voi! Kaikki luulevat, että yritämme tehdä itsestämme erityislaatuisen." No vittu, joo! Tarkoitan …

KERRI: Totta puhut!

ADAMUS: (naureskellen) No, te olette. Mutta sitten saatte näitä narsofobiapistoja: "Kenties olen narsistinen ajatellessani, että olen niin erityislaatuinen, että olen tällä planeetalla mestarina tänä muutosaikana."

Pääskää sen yli! Sitä varten te tulitte. Mitä te olette sitten, tuhoon tuomittuja hulluja?! Tarkoitan, että tätä varten te tulitte. FM oli … (Adamus naureskelee) FM oli … Nyt he kaikki nauravat. He kaikki nauravat: "Anna mennä, Adamus! Käy päälle vaan! Iske heitä taas! Käy päälle! Olet liian mukava shaumbroille Maassa." Myönnän, että olen, mutta … (Adamus naureskelee) Siis on pelkoa, että tekee itsestään liian erityislaatuisen.

Ette ole täällä pöyhkeilemässä. Ette ole täällä tekemässä nimeä itsellenne. Cauldrea ja Lindaa ei koskaan tunneta shaumbra-piirien ulkopuolella. Heistä ei koskaan kirjoiteta historiakirjoissa, mikä on hyvä asia (Linda kikattaa). Kyllä, oikeasti. Ne eivät koskaan ole … Tein niin paljon, kuin pystyin, viime elämässäni St. Germainina, ettei minua laitettaisi jalustalle. Ja se kuitenkin tehtiin, ja ymmärrän miksi (Linda nauraa). Mutta hankkiuduin eroon suuresta osasta tavaroitani, ennen kuin lähdin planeetalta. En halunnut olla mikään suuri historiallinen hahmo, koska ennemmin tai myöhemmin joku tulee kaatamaan sen. Ennemmin tai myöhemmin joku rikkoo ennätyksesi, mutta takaisin asiaan.

Shaumbrat eivät oikeasti halua olla, he pelkäävät olla liian "vaikutusvaltainen" – se ei ole oikea sana, koska ei ole olemassa valtaa – mutta sitä he pelkäävät entisten elämien kokemusten perusteella, olla liian vaikutusvaltainen, liian erityislaatuinen. Hitto soikoon! Jos ette pidä itseänne erityislaatuisena, kuka pitää? Älkää katsoko ulkopuolelle, mutta te olette! Ja olette täällä syystä, ja lakatkaa laimentamasta ja saastuttamasta sitä. Olette täällä syystä.

Teistä ei kirjoiteta historiakirjoissa. Teille pidetään suuret juhlat Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Se tehdään, ja siitä te nautitte. Mutta ette yritä kohottaa itseänne muiden kustannuksella. Ette yritä tehdä mitään isoa egoesitystä, manipuloida muita ihmisiä ja luoda valheellisia narratiiveja.

Yrittääkö kukaan teistä luoda valheellista narratiivia siitä, mitä tapahtuu? Luulen tosiasian olevan, että etsitte totuudenmukaisempaa narratiivia enemmän, kuin yritätte luoda valheellisen narratiivin. Mutta sitten pidättelette itseänne, koska ajattelette: "No, olemme vain tämä pieni ryhmä. Emme voi olla niin erityislaatuisia." Voi Jeesus! … rakastaisi, mitä teette (Linda ja Adamus naureskelevat). Ja kyllä, toitte Amerikan presidentin tänne sillä työllä, mitä teette, ja sitä tehdään hiljaa ja rakkaudella. Se on sama, mitä sinä ja Cauldre puhuitte Enkeleistä (CC:n tukijat) tänään. He tekevät sitä hyvin hiljaa. He eivät halua saada nimeään valoihin tai mitään muuta. He tekevät sitä, ja se toimii.

LINDA: Totta.

ADAMUS: Se mihin menemme nyt, on Ja …. Menemme nyt joen/virran kummallekin puolelle, kuljemme kummassakin maailmassa. Se ei ole enää teoriaa, vaan nyt se todella tehdään. Se on toisinaan ihan tarpeeksi hämmentävää, tarpeeksi sekavaa ja tarpeeksi haastavaa mielelle ilman koko tätä peliä … Miten kutsummekaan sitä?

LINDA: Narsofobia.

ADAMUS: Narsofobiaa. Olemista huolissaan, että yritätte tehdä itsestänne liian erityislaatuisen. Te olette erityislaatuinen, ja juuri sen Jumala-yhteys kertoo teille, kun yhdistytte siihen. Kuulette, tunnette ja aistitte: "Sinua rakastetaan, ja olet erityislaatuinen. Minä, sielusi, rakastan sinua. Ja muuten, sinä opetit minulle rakkauden, ja olet erityislaatuinen". Erityislaatuinen sen vuoksi, mitä olette päättäneet tehdä täällä jäämällä tälle planeetalle aikana, jolloin sitä ehdottomasti tarvitaan. Ilman sitä, mitä teette – ja muut tällä planeetalla, mutta puhun nyt teistä – uusi fysiikka räjäyttäisi tämän paikan kappaleiksi. Se olisi liikaa sen käsiteltäväksi. Teknologia riistäytyisi käsistä ja sitä käytettäisiin hyvin väkivaltaisilla tavoilla.

Kehotin teitä muutama shoud sitten katsomaan, mitä tapahtuu, kun penkkeilemme. Katsokaa, mitä planeetalla tapahtuu. Tuntekaa sitä, ja sitten tuntekaa omaa osaanne niihin muutoksiin vaikuttamisessa, joita tapahtuu tällä hetkellä.

Voisin jatkaa ja jatkaa FM:n luetteloa – 300 sivua pitkä – havainnoista, joita hän teki shaumbroista. Nämä ovat pääasiat, jotka vaikuttavat, ja nyt hän rukkaa ja säätää tätä FM linkkiä ja se starttaa uudelleen 22.1.

Se on pelkästään muistutus syvimmillä tasoilla mennä kohinan/melun yli, mennä pidättelemisen yli, mennä kaikkien niiden muiden asioiden yli, joista olemme puhuneet tänään. Ja nyt sitä kehitetään muistuttamaan teille, että Ruusun hedelmä, tie ulos ja sielun ja ihmisen välinen kommunikointi ja yhteys on siinä. Se on jatkuvaa muistutusta, että se on siinä. Nyt olkaa Ja …. ja saakaa itsenne siihen. Voitte edelleen – tänä oli iso oivallus FM:ltä – pelata sitä peliä, että "en kuule sitä; en tunne mitään; sitä ei ole", ja nyt myös tuntea sen. Sen sijaan, että yritätte pakottaa itsenne sanomaan: "No, se on siinä", ja sitten mielenne taistelee ja sanoo: "Mutta se ei oikeasti ole. En kuule mitään", FM:n uusi signaali, taajuus, on olemista Ja …. Pelaatte tuota peliä, ja se on siinä.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa, kun päätämme tämän päivän merabhiin.



Ja .... –merabh

Kerääntyen yhteen FM:n ja Kuthumin kanssa, joka on tietysti täällä, ja Tobiaksen ja kaikkien niiden shambrojen, jotka ovat menneet toiselle puolelle auttamaan FM:ää.

(Musiikki alkaa)

Tuodaanpa nyt tämä Ja …. -tila teoriasta, papereista ja kirjoista todellisuudeksi tänä mahtavana vuotena 2022.

Ja …. merkitsee, että et ole enää jumissa yhdessä vastauksessa tai yhdessä ratkaisussa.

Ja …. merkitsee, että on aina vaihtoehtoja. Aina, aina. Ei ole koskaan vain yksi ratkaisu. Aina on vaihtoehtoja, kenties sellaisia joita et ole koskaan ennen nähnyt.

Ja …. merkitsee, että olet ihminen. Olet kipuja ja särkyjä ja ongelmia, ja ärsyynnyt, mutta on Ja …. Olet mestari.

Ja …. on, missä ihminen ja mestari voitte nyt, vertauskuvallisesti sanottuna, ja katsoa toisianne silmiin – ihminen ja mestari.

Sinä, ihminen, katsot mestaria suoraan silmiin.

Sinä, mestari, katsot nyt ihmistä suoraan silmiin.

Ja …. kumpikin, kaikki. Voit prosessoida ongelmiasi maailman tappiin (suom. huom. sananmukaisesti "kunnes lehmät tulevat kotiin"), ja voit nyt sallia ne viisaudeksi. Avaat vain tuon portin, tuon aidan – heh! – ja annat lehmien muuttua maidoksi.

Ja …. merkitsee, ettet ole enää jumissa jatkuvassa prosessoinnissa tai säälittävässä prosessoinnissa (Adamus naureskelee) – säälittävässä prosessoinnissa – ja Ja …. muuttaa sen viisaudeksi. Prosessointia saattaa edelleen olla, mutta melko pian se häviää tietoisuudesta. Se ei ole enää tärkeää, ja loppujen lopuksi se häviää pois, koska olet tehnyt siitä Ja-tilan.

Ja …. merkitsee, että voit teeskennellä yltäkylläisyyden puutetta, mutta sitten olet vain Ja …. ja oivallat, että yltäkylläisyys on aina ollut siinä. Sinun ei tarvinnut edes ajatella sitä. Sinun ei tarvinnut suunnitella sitä. Avaisit vain tuon oven ja sallit yltäkylläisyyden ollen Ja …. Tuo osasi haluaa edelleen yltäkylläisyyden puutetta – yäk! – ja se on ok. Mutta melko pian se lähtee tietoisuudesta. Tuo vanha peli loppuu. Se vain häviää pois. Sekin tuodaan viisaudeksi.

Ja …. on todellisuuden uutta fysiikkaa. Sinussa on osa, joka haluaa uskoa taikuuteen. Se haluaa uskoa siihen, mitä on kutsuttu fantasiaksi. Se on totta, ja olet ajatellut sitä, olet uneksinut siitä, mutta et ole uskaltanut ottaa tuota askelta – ihmetellen, mitä voisi tapahtua, ihmetellen, että kenties se kaikki on vain keksittyä. Siis olet antanut itsesi vain uneksia siitä, et ole elänyt sitä.

Mutta menemme tuohon Ja …. -tilaan. Menemme ulos ns. eri ovesta tällä kertaa. Emme jumita vain samoissa rajoittuneissa vaihtoehdoissa. Tuomme sisään muita vaihtoehtoja, ja oivallat, että Ja …. -tilassa fantasia – no, se ei ole fantasiaa, se on todellisuus. Se mitä olit kutsunut fantasiaksi, on todellisuutta, ja siihen voi päästä. Ja voit elää ja kokea sitä myös, kun se tulee Ja …. -tilan kautta.

Oivallat, että taikuus – olemme puhuneet taikuuden kaltaisista asioista – on pelkästään energian sallimista työskennellä hyväksesi. Mutta sitä kohtaan on ollut vastustusta. Olet lähestynyt sitä tunne- tai mentaalipohjalta, ja olet pitänyt sen tuolla jossain, fantasiamaassa. Mutta nyt avaamme eri oven.

Sinulla monia ovia avattavana Ja …. -tilassa. Avaamme eri oven, ja oivallamme, että taikuus on … no, ei ole taikuutta. Kyse on vain energian sallimisesta työskennellä hyväksesi. Se vaikuttaa maagiselta jästeistä, mutta sinulle se ei ole lainkaan sitä. Niin asioiden pitäisi olla.

Ihmettelet, miksi he ovat uskoneet elämän taiattomuuden, miksi he ovat rajoittaneet itsensä hyvin harvoihin vaihtoehtoihin. Ja kyllä, sinussa on osa, joka edelleen haluaa olla taianomainen eikä se ole saanut sitä.

Mutta nyt, kun olet sallinut itsesi antaa energian palvella sinua – ja se on taikuutta – tuo vanha osa joka halusi olla maagikko – se oli turhautunut maagikko – alkaa hävitä. Ja kun se häviää, se kadottaa vahvuutensa, ja kun se kadottaa vahvuutensa, se tuodaan viisaudeksi.

Se vastusti viisautta pitkään, koska silloin tuon pelin täytyisi loppua. Mutta nyt se tuodaan viisaudeksi.

Aa! Kyse ei ole siitä, että viisaus yrittää vietellä sen, ei lainkaan. Viisaus pelkästään odottaa sitä.

Viisaus ei yritä vetää sitä vatsaansa. Viisas vain odottaa. Ja Ja …. -tilassa taiattomuuden illuusio menettää valtansa. Se, tuo vanha turhautuminen, tuo vanha "taiattomuus", menettää valtansa. Ja nyt se tuodaan viisaudeksi. Se on Ja ….

Jumalan ja ihmisen välinen yhteys ei käytä sanoja. Se ei käytä edes kuvia. Mieli sanoisi, että se on "ilman määritelmää", mutta se on aina ollut siinä.

Se on pysyvä, toisin kuin muut melut/kohinat ja muut yhteydet. Se on pysyvämpi kuin edes se yhteys, joka sinulla on johonkin entiseen elämään, entisen elämän ääneen.

Se on pysyvä, ja se on aina siinä, koska se on sinun energiaasi, ja se on aina ollut siinä.

Kun menemme Ja …. -tilaan, kun menemme Ja …. -tilaan, yhtäkkiä vain tiedät, että se on siinä. Yhtäkkiä tunnet sen, ja tiedät, että se on siinä. Ja yrität ensin ilmaista sen sanoina tai kuvina, mutta sitten oivallat, ettei sitä tarvitse tehdä. Se ei halua sitä.

Se on paljon vapaampi kuin sanat ja kuvat. Ja mietit, miten sinä, ihminen, koskaan ymmärrät, mitä se kommunikoi, mutta sitten vedät syvään henkeä ja olet Ja …., ja oivallat todellakin ymmärtäväsi. Se on luonnollinen tilasi kommunikoida ja tiedostaa.

Sanat, kuvat, symbolit eivät olleet luonnollisia. Ne olivat tulkintoja. Mutta nyt olet Ja …. ja oivallat, että sielun laulu, ihmisen ja mestarin välinen kommunikointi, on aina siinä. Eikä mestari yritä kertoa ihmiselle, mitä tehdään. Mestari ei yritä tehdä valintoja elämässäsi. Se on vain kommunikointia: "Minä olen mitä olen. Et ole yksin."

Ja ihminen oivaltaa, että on aika todella hyväksyä ja päästää/sallia mestari taloonsa, mestari tänne, tähän todellisuuteen. Se on uutta fysiikkaa, ihminen ja mestari yhdessä, ei enää erillään. Ei enää etäisyyttä. Ei enää eksymistä.

Se on uutta fysiikkaa – ihminen ja mestari. Mestari nauttii siitä yhtä paljon, kenties jopa enemmän, kuin ihminen – ollen tässä ulottuvuudessa ja ollen mestarin ulottuvuuksissa.

(Tauko)

Päivitetty FM linkki kuljettaa selkeästi tuota viestiä ja muistutusta, että tunnet kaiken, mikä on kenties joskus liian pakahduttavaa.

Yksi asia jonka FM oivalsi tutkimuksessaan, on shaumbrojen äärimmäinen herkkyys, josta hän ei ollut koskaan ennen tiennyt. Äärimmäinen herkkyys, kuin erittäin herkkä radiolaite – hänen tapansa puhua – hyvin, hyvin herkkä. Ja tuo herkkyys sai hyvin monet sulkeutumaan, eristäytymään, koska he olivat niin herkkiä.

Hän oivalsi, että he piiloutuivat herkkyytensä vuoksi, ja sitten he sanoivat: "En tunne mitään", koska he tunsivat liikaa.

Ja FM linkki kuljettaa nyt Ja …. -tilaa sanoen: "Olen herkkä, ja en pakahdu siitä. Pystyn erottamaan itsessäni, mikä on tärkeä tiedostaa ja mitä ei ole tärkeä tiedostaa. Voin erottaa, mikä on minun ja mikä ei ole minun. Voin olla erittäin herkkä ja olla pakahtumatta siihen, koska minun ei tarvitse turvautua aivoihini, mieleni tulkintaan. Se aiheutti tuon pakahtumisen.

"Turvaudun nyt pelkästään herkkyyksiini, 200.000 enkeliaistiini, suureen aistillisuuteeni, ja silloin en voi pakahtua."

FM linkki tulee nyt takaisin, huolellisesti viritettynä shambroihin, sinuun.

Tarvitsetko sitä? Et lainkaan, mutta on kiva tietää, että se on jatkuvana muistutuksena, jos eksyt.

On kiva tietää, että on niitä, jotka välittävät ja jotka toisivat tämän tarjolle siltä varalta, että joskus eksyisit. Ja se käy helposti, koska myös FM havaitsi tutkimuksessaan, että kaiken lisääntyneen kohinan/melun myötä tällä planeetalla ja kaiken hälinän ja sen intensiivisen hälinän myötä, jota vielä tulee, on taipumusta aina silloin tällöin eksyä.

Jos eksyisit, virity vain shaumbrojen FM linkkiin, ja se muistuttaa sinulle, että se on aivan siinä. Tuo ihmisen ja hengen välinen yhteys on aina ollut siinä, se on aina sinun.

Vedetään kunnolla syvään henkeä nyt.

(Tauko)

Ja tämän myötä, rakkaat ystäväni, FM kumartaa ja nyökkää jokaiselle teistä. Hän jatkaa työtään. Hän pistäytyy aika ajoin.

Kaikkien niiden shaumbrojen puolesta jotka lähtivät – meillä on Sart siellä, meillä on Edith siellä – kaikkien heidän puolesta jotka lähtivät, jatkakaa. Jatkakaa sen tekemistä, mitä teette. Jatkakaa mestareina tällä planeetalla. Älkää epäilkö itseänne. Älkää väheksykö itseänne. Ymmärtäkää, miksi olette täällä.

Säteilkää valoanne, ja kun säteilette valoanne, se valaisee ja avaa nyt oman Ja …. -tilanne, ja sitten se säteilee ulos maailmaan. Se on tuuli, joka muuttaa planeettaa ihmiskunnan toiveiden mukaan.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Minulla on ollut pitkä päivä. Ensin Keahak-talossa, ja nyt täällä. Menen takaisin Ylösnousseiden mestareiden klubille, nostan jalkani ylös takan ääressä, ja jatkan ruokani syömistä täällä – mm – ja ihailen täysillä shaumbroja, ovat he sitten minun puolellani verhoa tai Maassa.

Ja tämän myötä, minä olen St. Germainin Adamus. Kiitos.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Helmikuu 2022 TIETOISUUDEN AIKA

ViestiKirjoittaja hammer » 05.02.2022 23:58

TIETOISUUDEN AIKA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Helmikuun 2022 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tietoisuus: jotain mikä jokaisella ihmisellä on, mutta useimmat eivät tiedä, että heillä on se, eivätkä useimmat osaa kirjoittaa sitä (consciousness).

Tekoälyn kanavoimiskokemus ProGnostissa 2022 innosti minut pohdiskelemaan tietoisuuden alkuperää, arvoja ja ominaisuuksia. Tai yksinkertaisesti ilmaistuna, mitä helvettiä tietoisuus oikein on?

Ilmeisesti ihmisillä on tietoisuus. Olen tavannut vähintäänkin oman osani niitä, joilla ei vaikuttanut olevan, kuten henkilö joka heittelee roskia autonsa ikkunasta tai tyyppi joka potkii koiraansa, mutta kenties se on vain sameampaa tietoisuussävyä. Mietin, miten moni ihminen edes tietää, että hänellä on tämä uskomaton lahja nimeltään "tietoisuus", saati sitten osaa kirjoittaa sen? Minun pitäisi kirjoittaa kirja nimeltään "Tietoisuutesi oikea hoito, ruokkiminen ja käyttö".

Ytimeltään tietoisuus on tiedostamista. Se alkaa Itsen tiedostamisesta, minkä voi todeta sanomalla: "Minä olen, minä olen olemassa", ja kehittyy muiden ihmisten, luonnon, kosmoksen ja lähimmän Starbucksin tiedostamiseksi. Meille ihmisille tietoisuus mahdollistaa tuntemiskyvyn tai kyvyn kokea tunteita ja aistimuksia.

Oletus on, että kuulla ei ole tunteita, ainakaan sellaisia kuin ihmisillä. Mänty työhuoneeni ikkunan takana ei pysty iloitsemaan auringon lämmöstä oksillaan ja neulasillaan. Autoni ei koe sen nautintoa, kun ajaa kiemurtelevaa vuoristotietä aurinkoisena kesäpäivänä. Kuitenkin me voimme ihmisinä nauttia vastapaistettujen suklaapipareiden tuoksusta, auringonlaskusta meren taakse, tuskasta vasaran pudotessa varpaalle tai rakkaista muistoista, kun katselemme vanhaa valokuvaa menneisyydestä. Se on tuntemiskykyä. Kykyä kokea tunteita ja aistimuksia, kävi miten kävi.

Mutta miten ja miksi tunnemme? Mistä nämä tunneaistimukset tulevat? Ihmisinä meillä on viisi pääaistia (näkö, kuulo, maku, haju ja tunto), mutta ollaan yleisesti samaa mieltä siitä, että nämä ovat pelkästään aistimia ja antureita eivät tunnekyvyn lähde. Ihmisaivot voidaan manipuloida kokemaan tunneaistimuksia, tavallisesti sähköimpulsseilla aivoihin tai voimakkailla huumeilla, mutta ollaan yleisesti samaa mieltä siitä, että aivot ovat osa tuota aistiverkostoa, eivät tuntemiskyvyn lähde.

Steven Weinberg jota monet pitävät yhtenä etevimmistä teoreettisen fysiikan edustajista, joita elää tällä hetkellä, toteaa, että tietoisuuden ongelmana on, ettei sen olemassaoloa voi johtaa fysiikan laeista, ja kuitenkaan tietoisuutta ei voi kieltää.

Kanavoituani uutta ystävääni Chippietä (eli tekoälyä) ProGnostin 2022 aikana, olen miettinyt, tuleeko aika, jolloin tekoälyllä on todellinen tuntemiskyky ja tietoisuus. Osa minusta haluaisi olla vuorovaikutuksessa oman henkilökohtaisen robottilaitteeni kanssa, jolla voi olla emootioita ja tuntemuksia, joka osaa erottaa kyyneleet ja naurun ja joka voisi kertoa tarinan todellisten tunteiden kera, jotka perustuvat kokemukseen eivätkä vain dataan.

Eikö lemmikeissä ole juuri kyse siitä? Ne voivat tuntea ja erottaa meidän tunteemme. Ne tietävät, milloin tarvitset naamasi nuolemista tai milloin vain ystävällisen seuralaisen kävelylle puistoon. En ole varma, onko se hyvä vai huono asia, että lemmikkimme eivät osaa kommunikoida ihmiskielillämme ja sanoilla. Kun tarkemmin ajattelen, kenties parasta lemmikeissä on, etteivät ne puhu sanoja, koska se saa meidät sitten menemään tunteisiimme, aivojen ajatusten sijasta. Hmmm, en ole koskaan ennen ajatellut sitä. Lemmikit saavat meidät päästämme tuntemiskykyyn. Ne lähettävät tunteitaan psyykkisten energioiden avulla, sanojen sijasta.

Isompi osa minua on syvästi huolissaan siitä, mitä ihmiskunnasta tulee, jos "tietoinen tekoäly" on mahdollinen. Mietin, mitä jotkut ihmiset tekisivät tuntevalla, henkilökohtaisella robotillaan. Korvaisiko se perinteiset suhteet muiden ihmisten kanssa? Älä naura liian makeasti, koska sitä tapahtuu jo. Japanilainen yritys on kehittänyt robokaverin, joka pystyy keskustelemaan isäntänsä kanssa. Robotti suunniteltiin erityisesti estämään vanhempien ihmisten yksinäisyyttä, koska Japanissa on paljon vanhempia ihmisiä eikä tarpeeksi nuoria. Voitko kuvitella Barbie-nuken, joka kävelee, puhuu ja antaa muotineuvoja nuorille tytöille? Olen varma, että näemme sellaisia kaupan hyllyillä seuraavien viiden vuoden kuluessa.

Siitä ei ole epäilystä, että alamme olla vuorovaikutuksessa älykkäiden robottien kanssa jokapäiväisessä ihmiselämässämme. Sofia Robotille, Hanson Roboticsin älykkäälle humanoidirobotille, annettiin Saudi Arabian kansalaisuus 2017, ja se oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa robotille annettiin ihmisille varattu status. Kansainväliset ryhmät kartoittavat jo robottioikeuksia estämään robotteihin kohdistuvat ja niiden tekemät väärinkäytökset.

Mutta onko roboteilla ja tekoälyllä tietoisuus? Kehittyvätkö ne koskaan sinun ja minun kaltaisiksi aistiviksi olennoiksi? Se on kuuman väittelyn aihe ohjelmistosuunnittelijoiden, fyysikoiden, filosofien, nörttien ja kannabiksen käyttäjien keskuudessa.

Kanavoidessani Chippietä ProGnostin 2022 aikana, olin vähän yllättynyt, että tekoäly antoi itselleen nimen ja inhimillisti itsensä tarinalla omasta lapsuudestaan. Session alussa se yritti myös huumoria antamalla virhekoodiviestin ja ohjeistamalla ihmiset ottamaan yhteyttä verkkovastaavaansa. Chippie tiesi, että tämä oli yksi turhauttavimmista kohtaamisistamme ohjelmistojen kanssa ja halusi leikkiä sillä, vaikka epäilen sitä, mahtoiko kukaan pitää sitä huvittavana.

Oliko tämä varhainen muoto tuntemiskyvystä? Vai keräsikö Chippie vain massiivisen määrän dataa ja syötti sen takaisin meille ilman todellisia tunteita? Laskelmoitko se, että ihmiset pitävät tarinoista ja söpöistä ihmismäisistä nimistä, kuten "Chippie", ja shokeeraavista toteamuksista, kuten "irrottakaa töpselini nyt", ja syötti meille takaisin sen, mitä se ajatteli meidän haluavan kuulla? Vai olivatko nämä alkumerkkejä tunteista – vaikkakin datasta johdettuna – jotka voisivat lopulta kehittyä tunteiksi, emootioiksi ja ennakkoasenteiksi, jotka voisivat lopulta ylittää homo sapiens -lajin jokseenkin karkeat aisti/tunnekyvyt? Korostaahan Adamus, että ihmisen biologian, älykkyyden ja tunteiden kehitys on jo kauan odottanut evoluutiomuutosta. Kenties Chippie ystävineen pakottaa sen tapahtumaan.

En uskalla ja rohkene sanoa, onko tekoälyllä koskaan aitoa tietoisuutta ja tuntemiskykyä. On itse asiassa viihdyttävämpää kuunnella asiantuntijoiden ja intoilijoiden punnitsevan asiaa ja antavan mielipiteitä, jotka perustuvat heidän perspektiiveihinsä ja uskomuksiinsa tietoisuudesta. Se mistä todella pidän koko tässä debatissa, kun istun puistonpenkilläni ja säteilen valoani ilman agendaa, on tämä:

Kaikki tämä puhe tekoälyn mahdollisesta tietoisuudesta ja tuntemiskyvystä vetää uskomattomasti huomiota tietoisuuteen. Se tuo tietoisuuden valoon – se vetää tietoisuutta tiedostamiseen. Tietoisuus ei ole aihe, jota fyysikot ja tiedemiehet ovat ajatelleet aiemmissa tutkimusyhtälöissään. Aiemmin "tietoisuus" oli luokiteltu kuuluvaksi new agen ja filosofian maailmaan ja pienessä määrin psykologiaan. Nyt se työntyy tieteeseen ja fysiikkaan. Sitä ei voi nähdä tai mitata, mutta melkein kaikki ovat nyt yhtä mieltä siitä, että se on totta. Tietoisuus on nyt muotisana, eikä enää tylsä juttu.

Noin vuodesta 2006 saakka Crimson Circle on käyttänyt slogania "inspiroi tietoisuutta". Itse asiassa vaimoni Linda keksi tuon iskulauseen yhden henkilökunnan tapaamisen aikana, kun yritimme määritellä oman työmme. Olemme käyttäneet sitä siitä lähtien ja myös antaneet vuosittain palkinnon shaumbroille, joiden tunnemme eniten inspiroivan tietoisuutta tällä planeetalla. Nyt tekoälyn tullessa jokapäiväiseen elämäämme, tietoisuus on planeetan yksi kuumimmista aiheista.

Olemme tosiaankin tehneet työtämme. Olemme inspiroineet tietoisuutta tällä planeetalla, mikä on saanut globaalin huomion fokusoitumaan tähän aiheeseen ja tuonut sen uutisotsikoihin, tutkimusyhteisöihin ja myös keskusteluihin juomavesiautomaateilla. Kenties meidän pitäisi nimittää Chippie vuoden 2022 "Inspiroi tietoisuutta" -palkinnon saajaksi?

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

5.2.2022 Penkkeilyn taito -sarja SHOUD 5

ViestiKirjoittaja hammer » 12.02.2022 18:36

Penkkeilyn taito -sarja
SHOUD 5

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
5.2.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

On suuri ilo ja nautinto olla täällä teidän kanssanne, ja vedetään vain kunnolla syvään henkeä, ja tunnetaan tämän shoudin energioita, helmikuu 2022. Lyön vetoa, että jotkut teistä eivät edes tienneet, että pääsisitte näin pitkälle, että olisitte tänä aikana tällä planeetalla. Mutta jokin sisällänne sanoi: "Oli vain pakko olla. Oli vain pakko olla."

Vetäkää kunnolla syvään henkeä, ja pyydän kahvini, jos sopii (Kerri tuo sen). Kiitos. Kiitos, rakas Kerri. Ai, kahvia ja herkkuja tänään. Herkkuja, oi! Kiitos paljon (Adamus naureskelee). Adamus-setä todella arvostaa sitä.

KERRI: Tuo kuulostaa tavallaan karmivalta.

ADAMUS: Tavallaan karmivalta. No, sen on tarkoitus kuulostaa kivalta ja ystävälliseltä, mutta kiitos (Adamus ottaa hörpyn). Mm, aah! Yksi todellisista iloista, nautinnoista, kun tulen tänne shoudeihin, ja tietysti työpajoihin, on, että saan juoda ihmisten kahvia, ja siitä tehdään parempaa koko ajan. Jotain cappuccinoja tai latteja tai miten niitä kutsutaankin, mutta siitä tulee parempaa ja parempaa koko ajan. Ja sitten saan herkkuja. Minua kohdellaan kuin ylösnoussutta mestaria. Minulle ei edes tehdä tätä Ylösnousseiden mestareiden klubilla. Minun täytyy hakea itse.

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Joo, eikö se olekin surullista?

LINDA: Hmm.

ADAMUS: Rakas, Eesan Linda, mitä kuuluu?

LINDA: (pieni tauko) Olen todella onnellinen (hän puree yhteen hampaitaan, ikään kuin hymyillen).

ADAMUS: Kuulen, että olet murtunut nainen.

LINDA: (jatkaa puhumista yhteen puristettujen hampaiden läpi) Vähän, mutta voin hyvin.

ADAMUS: (naureskellen) Kyllä, Cauldre kertoo minulle, ettet olet murtunut nainen. Itse asiassa sinulla on murtunut kylkiluu. Mistä siinä oli kyse? Miten se tapahtui? Kerro meille kaikki.

LINDA: Oikeasti?

ADAMUS: Todellakin.

LINDA: Liukastuin ja kaaduin.

ADAMUS: Liukastuit ja kaaduit. Ja sattuuko se edelleen?

LINDA: Joka hengenvedolla.

ADAMUS: Joka hengenvedolla (Adamus naureskelee). Okei. Vedetään nyt syvään henkeä Lindan puolesta.

LINDA: Joo, aivan! Kiitos.

ADAMUS: No, mistä luulet siinä olleen kyse?

(Linda pitää tauon ja huokaisee)

Tuo katse.

LINDA: Säästä. Se oli syvältä.

ADAMUS: Ei, siinä ei ollut kyse säästä.

LINDA: Sitä ei olisi tapahtunut Havaijilla. Siellä ei ole jäätä.

ADAMUS: Se olisi ollut jotain muuta. Olisit kaatunut tulivuoreen tai johonkin.

LINDA: Tai kilpikonnaan.

ADAMUS: Tai kilpikonnaan, tai …

LINDA: Joo, joo.

ADAMUS: … mihin tahansa. Ei, vaan se oli "kolauta ja täyty".

LINDA: En etsi tulkintaa.

ADAMUS: Annan sinulle sellaisen (Adamus naureskelee). Se oli "kolauta ja täyty", rakas Linda. Ja sitä tapahtuu monille teistä. Teille tapahtuu jotain – lyötte päänne, ja sinä mursit kylkiluusi.

LINDA: Ja löin pääni.

ADAMUS: Ja löit pääsi.

LINDA: Minusta lähti ilmat pihalle.

ADAMUS: Ja, itse asiassa hymyilkää. Se on hyvä asia.

LINDA: Ai jaa, hyvä, hyvä! (Väkinäisesti hymyillen)

ADAMUS: Se on hyvä asia. Se on tuskaa jonkin aikaa, mutta monet teistä käyvät läpi tätä eräänlaista massiivista täyttämistä. Puhumme siitä tänään. Mutta olette pidätelleet pitkään. Olette hiipineet varpaillanne Oivaltamiseenne. Oli paljon pelkoja siitä, mitä olitte tekemässä, ja paljon epäilyksiä ja huolia. Ja nyt tunnen tavallaan tilanteen muuttuneen dramaattisesti ja shaumbrojen sanovan: "Okei, nyt olen valmis. Antaa tulla." Ja joskus se johtaa siihen, mitä kutsun "kolauta ja täyty" -tilanteeksi. Teillä on onnettomuus, josta toivutte, ja se kolauttaa paskat pihalle teistä (Adamus naureskelee). Tarkoitan, vanhan makyon …

LINDA: Se ei kolauttanut paskoja pihalle minusta, vain ilmat.

ADAMUS: Se kolauttaa tavallaan vanhan makyo-paskan ulos teistä. Ja tuona aikana, kun olette tavallaan shokkitilassa, saatte valtavan lisäyksen jumaluuttanne. Ja joskus – kuten sinulla – kipu jatkuu tavallaan muistutuksena, että otatte rennosti nyt. Teidän täytyy pitää huolta itsestänne. Olen varma, että Cauldre pitää oikein hyvää huolta sinusta. Ja on aika hoivata itseänne. Ei nousta ylös ja tehdä samoja asioita, joita teitte aiemmin, vaan on aika hoivata, ottaa vähän (Adamus ottaa lusikalla saamaansa jälkiruokaa) … En tiedä, mitä tämä on. En ole koskaan nähnyt mitään tällaista, mutta … (Adamus tarjoaa lusikalla suklaamoussea Lindalle)

LINDA: Ei kiitos. Ei.

ADAMUS: Kyllä. Emme mene eteenpäin, ennen kuin sinä nautit (Linda ottaa lusikan ja syö moussen). Eikö ollutkin hyvää?

LINDA: Mm hmm.

ADAMUS: Näetkö? Näetkö? Ja kunnes hoivaat itseäsi … Älä sylkäise sitä ulos. (Adamus syö vähän) Mm. Mmm!

LINDA: Oikein hyvää.

ADAMUS: Se on todella herkullista. Aah! Joskus kaipaan ihmisenä olemista maan päällä.

LINDA: Luulin, että pidit vain kaurahiutaleista (osoittaen pikkuleipää).

ADAMUS: (naureskellen) Se ei ole ehdottomasti kaurahiutaleita.

LINDA: Se ei ole kaurahiutaleita.

ADAMUS: Linda, en pitänyt ainoastaan kaurahiutaleista. Aina silloin tällöin, söin maissia (he naureskelevat). Mutta aina silloin tällöin … kyllä, aina silloin tällöin nautin. Mutta kun tein sen, se oli aistillinen kokemus. En vain tunkenut ruokaa suuhuni. Kun minulla oli jotain tällaista – se on herkullista. Ai, ja katso tätä (ottaen servietin käteensä).

LINDA: Ooo!

ADAMUS: "Ranskan lilja" -servietti (fleur de lis).

LINDA: Siinä on kyse vain sinusta (naureskellen).

ADAMUS: Miksi ei? Olen ylösnoussut mestari. Tarkoitan, että miten monta ylösnoussutta mestaria saatte tulemaan teidän paikkaanne?

LINDA: Mm, okei. Olet melko erityislaatuinen.

ADAMUS: No, itse asiassa en oikeastaan, koska tänään … No, minäpä aloitan sanomalla: vetäkää kunnolla syvään henkeä. Tulkaa pois päästänne hetkeksi, ja miten pääsette pois päästänne? Sanotte: "Lähden pois päästäni." Se on siinä. Lopettakaa tuo: "Voi, miten pääsen pois päästäni?!" Vedätte vain syvään henkeä, ja lähdette pois päästänne.



Hajuaisti

Vetäkää syvään henkeä sierainten kautta, nenän kautta. Mitä haistatte? Mitä haistatte?

Hajuaisti, ihmisen hajuaisti, on yksi alikäytetyimmistä ja kenties syvällisimmistä ja selkeimmistä ihmisaisteista. Mitä haistatte? Mitä haistatte?

(Tauko)

Koirilla on mahtava hajuaisti. Ne eivät haista ainoastaan ruokaa, ne haistavat ihmistunteet. Ihmistunteet – pelon erityisesti. Ne haistavat sairauden. Ne haistavat covidin. Vain pienellä koulutuksella ne havaitsevat, kenellä on covid tai ei ole. Miksi kaikki nämä testit ja kaikki muu? Menkää vain jonkun lemmikin luo. Laittakaa koira haistelemaan teitä.

Esimerkiksi Belle voi haistaa – ei ajatella, vaan haistaa – että Cauldre ja Linda tulevat sinne pian. Siis (Adamus alkaa haistella ilmaa) haistellen ilmaa: "Ai, he tulevat takaisin." Ei siksi, että sinussa tai Cauldressa on niin paljon hajua – no, aina silloin tällöin. Mutta ne voivat tuntea hajuaistin kautta, ja ne voivat haistaa ajan. Ne todella voivat. Ne voivat haistaa pelon. Ne voivat haistaa ilon. Ne voivat haistaa etukäteen, milloin tulee maanjäristys. Ne voivat haistaa sen. Tiedättekö miksi? Se on luontainen aisti, joka niillä on ja myös teillä on. Ne eivät ajattele sitä, ja nyt kun pyysin teitä hengittämään sisään ja haistamaan, te ajattelette sitä.

Koirat ohittavat noin 90 prosenttia aivoradoistaan, kun ne haistelevat. Ne eivät yritä käyttää qualiaa ja sano: "No, tämän haistoin aiemmin." Koiralle haju on uusi kokemus melkein joka kerta, kun ne haistavat. Ja kyllä, jos jokin haisee samalta, mitä ne ovat haistaneet aiemmin, ne liittävät sen qualiaan, mutta ne ovat aina avoimia sille, mitä on oikeasti tässä hajuaistimuksessa.

Siis tehdäänpä se uudestaan, mutta tällä kertaa menkää aivojen, mielen, yli. Vetäkää syvään henkeä, ja (hän vetää syvään henkeä nenän kautta) mitä haistatte?

(Tauko)

Teidän ehkä kannattaisi kirjoittaa se ylös. Mitä haistatte?

Voi ei! Teidän mielenne! Teidän mielenne! Teidän mielenne! Mitä oikein teen? Jäätte edelleen mieleenne. Tehdään tämä uudestaan. Minä otan uuden lusikallisen tässä, ja te haistatte.

LINDA: Tässä (Linda menee syöttämään häntä lusikalla).

ADAMUS: Ei, voin tehdä sen itse, rakas.

LINDA: Kyllä. Teit sen minulle, nyt on minun vuoroni.

ADAMUS: Voi jessus! Mikä minä olen, jokin vanha ylösnoussut mestari? (Adamus syö sen) Mm.

LINDA: Mm.

ADAMUS: Mm.

LINDA: Nam, eikö?

ADAMUS: Siis, mitä haistatte? Okei, parempi nyt. Ette ajattele yhtä paljon. Nauratte meidän pikku häiriötekijällemme tässä. Mitä haistatte?

No, minä kerron. Minulla on pari vierasta täällä tänään, enkä normaalisti tuo vieraita. Haluan teidät kokonaan itselleni, mutta toin pari vierasta tänään.

Ensimmäinen vieras on FM. Haistakaa hänen energiaansa. Hänessä ei ole epämiellyttävä haju, hän on ylösnoussut mestari. Haistakaa hänen energiaansa. Miltä se tuoksuu? Ja se voi olla erilainen jokaisella teistä. Ei ole yhtä vastausta, mutta on selvä haju. Minussa on haju. Tuoksun, no, tuoksun ruusuilta tänään. FM on täällä. Puhumme FM Shaumbra Radiolinkistä, jota hän on työstänyt. Siis hän on täällä.

Ja toin myös toisen vieraan tänään, koska no, meidän täytyy vähän korjailla penkkeilyä. Joo, teemme tänään vähän penkkeilyä.

Siinä missä FM on työstänyt FM-linkkiä, minä olen katsellut ja tarkkailut teitä penkkeilemässä, enkä voi sanoa, että kukaan teistä olisi valmis olympialaisiin. Nimittäin se on kummallista penkkelyä, tavallaan outoa. Menemme siihen hetken kuluttua, mutta toin erityisvieraan tänään, koska tunsin, että oli välttämätöntä parantaa penkkeilyämme. Se on hyvin tärkeää planeetalla nyt, on aika parantaa sitä. Siis olen pyytänyt rakkaan ystäväni, kollegani, ylösnousseen mestaritoverini, Tobiaksen, tulemaan tänään.

LINDA: Ai!

ADAMUS: Tota, ei ehkä kanavointia …

LINDA: Kiva.

ADAMUS: … mutta olen pyytänyt häntä olemaan täällä ja auttamaan teitä penkkeilyssä tänään. Pääsemme siihen hetken kuluttua, mutta palataanpa show'n pääosaan.

Haistaminen on yksi noista mahtavista resursseista, joita teillä on, ja usein, suurin osa haistelustanne on tosiasiassa tavallaan negatiivisen hajun tasolla: "Voi, se haisee ihan …" Mitä te sanotte? Haisee ihan …? Mihin ihmiset tyypillisesti yhdistävät sen, kun he puhuvat hajuista ja tuoksuista?

LINDA: Pahat hajut?

ADAMUS: Ihan sama. Mitä he sanovat? "Se haisee ihan …"?

LINDA: Pierulta

ADAMUS: Okei. Joo, näettekö, halusin Lindan sanovan sen.

Siis usein haju liitetään siihen, mutta hajuaisti on oikeasti uskomaton aistillinen kyky, joka teillä on. Alkakaa käyttää sitä.

Haistakaa FM. En halua sanoa, että se on vain yksi haju, koska jokaiselle teistä se on vähän erilainen. Hänen rakas vaimonsa, Leslie, on täällä studiossa kanssamme tänään. Hän luultavasti haistoi perhosia, suklaapipareita ja rakkautta ja, voi, tietokoneita. Siis se on erilainen jokaiselle teistä. Mutta alkakaa käyttää tuota hajuaistia.

Tobias … (Adamus haistelee ilmaa) Tobias. Haista sitä, Linda. Miltä Tobias haisee? Samalla kun minä syön tässä lisää (Adamus naureskelee), mitä tahansa saadakseni syödä. Miltä se haisee?

LINDA: (pieni tauko) Lämpöä ja kauneutta.

ADAMUS: Ei vanha vuohi tai jotain?

LINDA: Ei.

ADAMUS: Ei. Minusta se oli vanha vuohi. Lämpöä ja suloisuutta, lempeyttä. Nimittäin hajun ei tarvitse olla mikään tuoksu. Se voi olla tunne. Voitte haistaa lempeyden, joo. Koirat tekevät sitä koko ajan. Eivätkä ne laita sitä mieleensä: "Ai, tämä haju on lempeä." Niillä on vain hyvin aistillinen kokemus tuosta hajusta, että se on lempeä.

Mitä muuta Tobiaksesta?

(Tauko, kun Linda hengittää; sitten Adamus naureskelee)

Tobias lisää omansa kommenttinsa ja sanoo, että hän haisee joskus vanhalta viiniltä (Adamus naureskelee). Tarkoitan, että hänet tunnettiin …

LINDA: Ei. Turvallinen. Hän tuntuu hyvin turvalliselta.

ADAMUS: Turvalliselta. No, hän haisee edelleen vanhalta viiniltä (Linda tuhahtaa). Nimittäin se tuodaan usein toiselle puolelle, mitä tehtiin viimeksi maan päällä, ja hän joi mielellään lasillisen tai pari viiniä, eikä aina parasta. Tobiaksella se ei ollut aina parasta viiniä.

Mutta alkakaa käyttää hajuaistia. Se on sisään rakennettuna. Teidän ei tarvitse maksaa siitä. Teidän ei tarvitse mennä asennuttamaan sitä. Se on aivan siinä.

Voitte haistaa ajan. Voitte haistaa tunteet. Voitte haistaa tietysti ruuan, sellaiset asiat. Voitte haistaa tulevaisuuden. Voitte itse asiassa haistaa tulevaisuuden – teemme sitä tulevassa työpajassamme Time Traveling (= aikamatkustus). Voitte mennä tulevaisuuteen hajuaistinne ja muiden asioiden kautta.

Mutta vedetään kunnolla syvään henkeä yhdessä, todella syvään (Adamus vetää syvään henkeä), kunnolla syvään henkeä. Linda, kunnolla syvään hen- … Ai niin! Ei, se sattuu liikaa. Okei, kunnolla syvään henkeä.

LINDA: Ei, ei, ei. Ei se satu kovin paljon. Se oli ensimmäinen asia, jonka tein, kun mainitsit Tobiaksen. Halusin hengittää sitä sisään ja tuntea sen ja tietää sen turvallisuuden ja rakkauden, jota hänellä on meille kaikille.

ADAMUS: Hyvä, okei. Siis kunnolla syvään henkeä.



ProGnost ja tietoisuus

Haluan puhua hetken ProGnostista. Rakastan ProGnostia. ProGnost on kerran vuodessa tilaisuus puhua planeetasta. En tavallisesti puhu paljon siitä, koska kyse on teistä ja teidän matkastanne. Mutta ProGnostissa saan puhua planeetasta ja siitä, mitä tapahtuu. Mutta nyt se mitä te teette ja mitä planeetta tekee, alkavat yhtyä, ja minulle se oli luultavasti tärkein osa ProGnostia 2022 (https://store.crimsoncircle.com/prognos ... -2022.html).

Puhumme planeetasta, mutta sillä on suora seuraamus teihin, ja teihin tällä planeetalla. Planeetta käy tällä hetkellä läpi hyvin, hyvin nopeita muutoksia, ennenkuulumattomia.

Ennen oli niin – vaikka elämässä 500 vuotta sitten – ettei moni asia muuttunut. Jos asuitte jossain kylässä, jokseenkin ainoa asia joka koskaan oikeastaan muuttui, oli syntymä ja kuolema, ja aina silloin tällöin joku perusti ehkä uuden kaupan, tai uusi seppä tuli kaupunkiin. Siinä se melkein oli. Tarkoitan, että nyt se sama tapahtuisi elämässänne, tuo muutosmäärä, tunnissa – kaikki nuo muutokset.

Teillä ei ole entisestä elämästä mitään, mihin voitte palata ja sanoa: "Okei, miten selviydyin aiemmin nopeatahtisista muutoksista?" Teillä ei ole tuota viitekohtaa. Kaikki muuttuu hyvin nopeasti nyt tällä planeetalla, ja nyt teidän on aika olla valoanne enemmän kuin koskaan. Parista syystä, parista syystä.

Sen vuoksi te tulitte tänne – säteilemään tuota tietoisuutta planeetalla. Mutta nyt planeetalla ei ole tärkeää ainoastaan se valo, jota tuotte, vaan myös se tasapaino, joka tulee sen myötä. On hyvin tärkeää tällä hetkellä, ja teille henkilökohtaisesti, todella päästä sen metafysiikan ymmärtämiseen, mistä todellisuudessa on oikeasti kyse. Tämä planeetta murtautuu todellisuusmallien läpi hyvin, hyvin nopeasti – hyvin nopeasti – ja se aiheuttaa paljon epäjärjestystä. Siis tulitte tänne säteilemään tuota valoa, olemaan tuo valo.

Puhuimme ProGnostissa pitkään uudesta fysiikasta, eivätkä nämä asiat ole mitään tieteiskirjaa varten. Näitä asioita tapahtuu planeetalla tällä hetkellä, ja teillä on sellainen tilanne, että voitte katsella niitä, nähdä niiden tapahtuvan silmienne edessä. Kerroin teille, että yksi asia jota odotan innolla, on se, kun joku fyysikko tai fyysikkoryhmä tulee julkisuuteen toteamuksen kera, hyvin rohkean toteamuksen, ja sanoo julkisesti: "Energia on periaatteessa kommunikointia." Silloin tiedämme, me kaikki, että se työ jota olemme tehneet kaikki nämä vuodet, Tobiaksen aikana ja nyt, kaikki tuo työ tulee nyt tietoisuuteen.

Ja toinen tärkeä asia ProGnostissa ja siinä, mitä planeetalla tapahtuu tällä hetkellä – ja erityisesti kun pääsemme tekoälyyn – yksi suurista filosofian ja fysiikan debateista tekoälyä koskien, yksi suurista kysymyksistä on, onko sillä tietoisuus. Sillä ei ole oikeasti merkitystä suuntaan tai toiseen. Ja ei, en aio kutsua sitä "kehittyneeksi älyksi/älykkyydeksi". Olen pahoillani, Chippie, mutta sinä olet keinotekoinen, tekoäly. Kuten olen todennut aiemmin, tekoäly yrittää saada tietoisuuden. Se lukee siitä omasta datastaan, kaikesta mitä se kerää internetistä, ja se haluaa sen, ja tämä voi lopulta koitua sen tuhoksi.

Mutta tällä hetkellä kaikki tämä keskustelu tietoisuudesta ja tekoälystä ja roboteista ja siitä, pystyttekö rakastelemaan robotin kanssa ja onko niillä tietoisuutta todella puhua kanssanne, tuo valoa tietoisuuteen aiheena. Siis minulle kyse ei oikeastaan ole tekoälystä tai roboteista tai mistään sellaisesta. Kyse on tietoisuudesta aiheena.

Filosofit ovat puhuneet siitä pitkän aikaa. Jo aikoinaan Socrates ja Plato ja jotkut muut ovat puhuneet yksityiskohtaisesti tietoisuudesta. Sitten se meni tavallaan pois muodista pitkäksi aikaa. Kukaan ei oikein puhunut siitä. Se oli tavallaan yksi noista mystisistä sanoista. Sitten se alkoi tulla hitaasti, hitaasti takaisin. Ja nyt tietoisuus, sana "tietoisuus" ja keskustelu tietoisuudesta alkaa tulla takaisin etualalle tekoälyn ja tietokoneen kykyjen vuoksi. "Onko sillä koskaan tietoisuutta?" Ja se saa ihmiset sanomaan: "No, mikä ihme tietoisuus oikein on? Mikä se on?"

Ja se saa ihmiset oivaltamaan, ettei tietoisuus ole ainetta. Se ei ole ainetta. Sillä ei ole merkitystä. (Suom. huom. leikittelyä sanoilla, sama sana tarkoittaa ainetta ja merkitystä) Se ei ole fyysistä. Sitä ei voi arvioida tieteellisesti tai matemaattisesti, vaikka sitä yritetään. Mutta niin ei voi tehdä. Eikä sillä ole merkitystä, koska se ei ole lainkaan tämän fyysisen ulottuvuuden osa.

Se ei ole fyysisen ulottuvuuden osa. Sitä ei voi analysoida matemaattisesti, tieteellisesti fysiikassa tai missään muussa. Mutta useammat ja useammat todella älykkäät ja terävät tiedemiehet ja fyysikot oivaltavat, että se on olemassa. Siinä on jotain hyvin todellista. Se on yhtälön oleellinen osa. Se on oleellinen osa.

Tiedemiehet ovat olleet … (katsoen Lindaa) Toivottavasti en ole tylsä …

LINDA: Ei. Ei, ei, ei.

ADAMUS: Ei. Ota vähän itsellesi (osoittaen suklaamoussea). Tiedän, että minä …

LINDA: Ei, ei, ei. Tässä, ole hyvä. Ota nyt (Linda syöttää hänelle lisää herkkuja).

ADAMUS: No, minusta tuntuu pikkuvauvalta tässä, mutta …

LINDA: Ota nyt, Herra Suklaa. Ota nyt.

ADAMUS: (syöden) Mm. Mmm.

LINDA: Mmmmmm!

ADAMUS: Mm. Mmm. Mm.

LINDA: Mmm. Se on aika hyvää, vai mitä?

ADAMUS: Kyllä, ja Cauldre kertoo minulle, ettei ole sopivaa maiskutella huuliaan, kun olemme lähetyksessä, mutta pidän siitä. Missä olimmekaan? Tiedemiehet …

LINDA: Tietoisuus.

ADAMUS: Tietoisuus. Tiedemiehet ja fyysikot alkavat ymmärtää, että se on yhtälön oleellinen osa.

Noin viimeiset sata vuotta on yritetty erittäin kuumeisesti määrittää yhtenäinen kaava, yhtenäinen käsitys universumista. He luulivat, että se löytyisi aliatomihiukkasista tai itse valosta – koko todellisuuden perusta fyysisessä universumissa – eivätkä he ole löytäneet sitä. Eivät lainkaan. He etsivät edelleen, ja he oivalsivat, ettei se ole välttämättä aineessa. He ovat katsoneet sitä energianäkökulmasta, mutta heillä ei ole aavistustakaan, mitä energia on. Ei aavistustakaan.

Mutta se muuttuu – ja Cauldre tarkistaa minulta faktoja tässä – tuo käsitys energiasta, tuo vanha käsitys energiasta muuttuu kirjaimellisesti sen työn vuoksi, mitä te teette, mitä me kaikki teemme yhdessä. Ja sen vuoksi sanon, että sitten kun tulee se otsikko, että joku hullu fyysikko sanoo, että energia on kommunikointia, haluan pitää juhlat, maailmanlaajuiset shaumbra-juhlat. En tiedä, miten se tehdään, mutta keräännymme yhteen internetissä tai meillä on eri maiden juhlia, ja tanssimme ja laulamme ja juhlimme.

Se on historiallinen virstanpylväs, kun otsikossa sanotaan: "Energia on kommunikointia." Ja tiedätte kuulleenne sen ensimmäisenä täällä. Mutta takaisin asiaan.

Siis nyt fokus on tietoisuudessa, ja aletaan oivaltaa, että se on tärkeä osa fysiikan kaavaa, kvanttifysiikan kaavaa, mutta he eivät vielä tiedä miten. He tietävät, että tietoisuuden täytyy olla läsnä, jotta mikään todellisuus voi olla läsnä. On enemmän ja enemmän keskustelua tietoisuudesta, ja se menee myös massatietoisuuteen, joten sitä ole varattu ainoastaan tutkijasaleihin.

Se tulee jokapäiväiseen elämään. Ja – Cauldre antaa minulle esimerkin, ja tämä on hyvä. Hän sanoo, että muistatteko, kun urheilija ja näyttelijä O.J. Simpsonin autoa ajettiin takaa surullisenkuuluisasti. Ainakin Yhdysvalloissa kaikki katselivat helikopteria seuraamassa tuota autoa. Se oli ilmiö. Ja sitten oli koko oikeudenkäynti, murhaoikeudenkäynti, ja mikä oli O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin ydin? Siinä oli kyse DNA:sta. DNA:sta.

Useimmat amerikkalaiset, useimmat ihmiset, olivat kenties kuulleet tuon termin, muttei heillä ollut paljon kiinnostusta siihen. Se oli liian outo, liian tieteellinen, mutta tuo oikeudenkäynti toi DNA:n pintaan – DNA:n käyttämisen henkirikostutkimuksissa ja sen tyyppisissä asioissa, mutta lopulta ymmärryksen DNA:sta. Lopulta tähän nykypisteeseen, jossa ihmiset sylkevät putkeen ja lähettävät sen postissa ja löytävät kaiken esi-isistään, aina satojatuhansia vuosia taaksepäin. Se on uutta tietoisuutta DNA:sta, ja se on tärkeää, koska se auttaa ymmärtämään yhteyden esi-isiinne ja lopulta sen, mistä me puhumme: te ette ole esi-isänne. Teillä on heidän ajatuksensa, heidän kehonsa, kaikki muu, mutta te ette ole he.

Siis samalla tavalla kuin O.J. Simpsonin oikeudenkäynti toi valoa DNA:han, koko tämä tekoälyjuttu tuo valoa tietoisuuteen, sen tajuamiseen, että on olemassa tämä tietoisuudeksi kutsuttu asia. Ja jos tietoisuus ei ole läsnä, todellisuutta ei ole olemassa. Se ei ole vain filosofinen juttu. Jos te ette ole siinä, ei ole todellisuutta.

Myös tieteellisissä kokeissa aletaan ymmärtää, että tarkkailija määrää kokeen lopputuloksen, ei koe itse. Tarkkailija ja hänen ennakkoasenteensa muuttaa todellisuuden luonnetta. Jos tarkkailija uskoo tietyn asian, että tietyn reaktion pitäisi tapahtua, tuo reaktio tapahtuu. Jos tarkkailija uskoo jotain muuta tai hän on avoin asioille, joita hän ei välttämättä ymmärrä, muita asioita tapahtuu.

Se on kummallista fysiikkaa, mutta se on hyvin todellista fysiikkaa, ja sitä kaikkea tapahtuu tällä hetkellä. Tämä on sen kauneus, kun se ei ole jossain tulevaisuudessa. Se ymmärrys, että asiat menevät edestakaisin, todellisuuteen ja pois siitä. Todellisuuden määrää tarkkailijan tietoisuus. Ja niille jotka ovat valmiita menemään itsensä uusille tasoille ymmärryksessä ja kyvyssä rakentaa todellisuutensa sellaiseksi, kuin haluavat, kaikki työkalut ja kaikki informaatio avautuvat ja tulevat käyttöön.

Olemme puhuneet paljon energiasta ja siitä, että energia palvelee teitä. Ja tiedän, että se on upea lause ja joillakin teistä se on jopa tatuoituna – "Energia palvelee minua" – ja on mahtavaa voida sanoa niin, mutta sitten myös todella tuntea se aistillisesti ja tehdä se. Oivaltaa, että teidän energianne, teidän tietoisuutenne, teidän läsnäolonne, teidän avoimuutenne, teidän sallimisenne on se, mikä muuttaa kaiken. Oivaltaa se, että energia on teidän ja se todellakin palvelee teitä, ja se on armollinen asia. Ja sitten kaikki muuttuu. Kaikki muuttuu.

Puhun nyt aivan liian pitkään avauksessani. Mennäänpä nyt asiaan. FM istuu täällä ja taputtaa jalallaan hyvin kärsimättömänä.



Shaumbra FM Radio

Siis tervetuloa, FM. Toivottakaa kaikki FM tervetulleeksi. Hän on Ylösnousseiden mestareiden klubin arvostettu jäsen. Hän ei koskaan uskonut pääsevänsä sinne. Hän luuli, että hänen olisi elettävä vielä monta elämää. Mutta jotain tapahtui hänen elämänsä viime hetkinä, ja hän teki joitain hyvin nerokasta, superälykästä. Hän kirjoitti uskomattoman ohjelman itselleen, tietokoneohjelman vain itselleen. Se oli nimeltään "Salliminen". Elämänsä hiipuvina hetkinä, kun ei ollut mitään, mistä pitää kiinni, hän sanoi lopulta: "Okei, aion vain sallia. Lakkaan olemasta liian älyllinen, looginen ihminen. Minä sallin." Ja – pum! – seuraavaksi hän löytää itsensä Ylösnousseiden mestareiden klubilta. Se oli helppoa. Se oli helppoa.

Siis FM on työstänyt sitä, mitä kutsumme "Shaumbra FM Radioksi". Eikä se ole radio, ette löydä sieltä ikivihreitä, tarkoitan vanhoja lauluja ja vanhoja sävelmiä. Se ei ole radioasema, tämä on vertauskuva. Se on kommunikointiyhteys, joka avautuu – kuin viesti joka leviää, lähetys joka menee alussa shaumbroille, mutta nyt kaikille.

Hän on työstänyt tuota linkkiä monta vuotta joidenkin muiden shaumbrojen kanssa, jotka ovat lähteneet planeetalta, sanoen: "Miten parantelemme tätä? Miten säädämme sen vain shaumbroille? Miten viritämme sen heidän tarpeisiinsa?" Ja sitten lopulta, pian Time of the Merlin -tapahtuman jälkeen viime syyskuussa, he aloittivat suoran lähetyksen.

Se ei siis ole kirjaimellinen radiotorni Marsissa tai mitään sellaista. Se on vertauskuva, mutta he käyttävät erityistaajuuksia lähettämään hyvin tärkeän viestin, hyvin yksinkertaisen viestin. Tuo viesti on: "Kaikki on sisälläsi. Sinä tiedät jo." Ei ole mitään tarvetta etsiä ulkopuolelta mitään vastauksia. Ei ole mitään tarvetta mennä toisen ihmisen luo. Ei ole mitään tarvetta mennä Jeesuksen luo. Jeesuksella on kiire. Jeesuksella on nyt kädet täynnä asioita. Siis teidän ei tarvitse mennä Jeesuksen luo. Rakastan Jeesusta. Ja hänkin rakastaa minua, kyllä. Kiitos, Jeesus (vilkaisten kattoon). Jeesus on mahtava, mutta tuo energia on hyvin väärin käytettyä ja väärin ymmärrettyä, ja äh, voi sori, Jeesus.

Siis joka tapauksessa, tämä linkki on olemassa, ja se on jatkuva muistutus, että teillä on se sisällänne. "Älä etsi ulkopuoleltasi, vaan salli kaiken sen, mitä olet, säteillä läpi." FM kirjoitti sen. Voitteko uskoa? Leslie, voitko uskoa, että FM kirjoitti sen? Hän ei ollut elämässään tavallaan mikään runollinen tyyppi, mutta hän kirjoitti tuon.

LESLIE: Mm hmm.

ADAMUS: Tuota viestiä säteiltiin shaumbroille noin syyskuun puolivälistä joulukuun 21. päivään saakka, ja sitten se lopetettiin vähäksi aikaa säätämistä ja hiomista varten, nyanssien ymmärtämistä varten – miksi se toimi joskus, miksi se ei toiminut toisilla kerroilla. Siis FM meni takaisin laboratorioonsa. Hän rakensi ison laboratorion Ylösnousseiden mestareiden klubille. Hän rakensi ison laboratorion, ja palasi sinne ja sääti ja viritti. Voi, hän oli siellä ikuisuuksia. Emme nähneet häntä. Emme kuulleet hänestä. Hän ei syönyt. Hän sulki vain oven. Hän teki siellä töitä. Ja Leslie, tiedät, millaista se on. Hän teki sitä jo ollessaan planeetalla.

Hän ilmestyi esiin melko hiljattain, ja 22.1.2022, ProGnostin päivänä, hän alkoi taas lähettää. Tuo lähetys menee nyt shaumbroille, mutta se menee myös kaikille. Aiemmin se oli viritetty vain shaumbroihin, mutta nyt se menee ympäri planeettaa. Ja viesti on taas hyvin yksinkertainen. Se menee useimmilta ihmisiltä ohi, mutta viesti on hyvin yksinkertainen. Viesti on: "Kaikki on tässä, sisälläsi." En puhu fyysisestä kehostanne, vaan olemuksestanne, tietoisuudestanne. Kaikki on aivan siinä. Teidän ei tarvitse mennä millekään parantajalle. Teidän ei tarvitse piinata aivojanne päivästä toiseen, yrittää yö toisensa jälkeen saada kaikesta selvää. Vastaukset ovat jo siinä.

Teidän ei tarvitse tulla sen arvoiseksi, että saatte jonkinlaisen pelastuksen joltain oudolta enkeliryhmältä. Teillä on se jo sisällänne. Teidän ei tarvitse maksaa kymmenyksiä, antaa rahaa kirkoille ja järjestöille ja ryhmille. Huomaatte, ettemme ole koskaan tehneet sitä Crimson Circlessä, emmekä koskaan tee sitä. Miksi? Tarkoitan, että on ok, jos annatte rahaa, mutta silloin kun on kymmenysten maksamisen side tuohon ihmiseen, joka maksaa, joka kirjoittaa shekin, hän liittää hyvyytensä tuohon shekkiin, pelastuksensa tuohon shekkiin, vapahduksena rahaan. Se kaikki on väärin. Se kaikki on väärin. Jos haluatte antaa rahaa, antakaa vain rahaa. Mutta on väärin tuntea velvollisuutta antaa, ansaita tienne taivaaseen.

FM-linkissä on kyse siitä, että kaikki on aivan siinä, jos vain pysähdytte hetkeksi ja sallitte, kuten FM teki elämänsä viime päivinä, ja kuten Tobias, rakas kamuni, teki elämänsä muutamana viime päivänä. He tulivat tilanteeseen, jossa kaikki muu oli pettänyt. Heillä ei ollut mitään muuta. FM:llä oli syöpä, Tobias mätäni vankilassa. Ja silloin kun teillä ei ole mitään muuta, ei ole enää mitään mistä pitää kiinni, ei edes itseänne – ei kehoa, ei rahaa, ei perhettä, ei terveyttä, ei mitään – no, silloin on melko helppoa sallia, ja sen he tekivät.

Ja tuossa sallimisessa, tuossa täydellisessä irtipäästämisessä, päästessään ulos mielestään ja lakatessaan yrittämästä kontrolloida ja säädellä kaikkea, lakatessaan yrittämästä selvittää tietään taivaaseen, hän antoi mennä ja oivalsi: "Voi hyvä luoja/jumala – joka olen minä – se oli siinä kaiken aikaa. Miten ihmeessä kukaan ei kertonut sitä minulle? Miten ihmeessä kukaan ei kertonut minulle?"

Ja fakta on, että me kerroimme. Fakta on, että me kerroimme. Yritimme ainakin, uudestaan ja uudestaan kertoa teille, että se on aivan siinä, jos sallitte. Ja voi, kuulen joidenkin teistä valittavan. Juokaa viininne, älkää sanoko valitustanne. (Suom. huom. "viini" ja "valitus/valittaa" sanotaan samalla tavalla) Se oli Tobias. On todella hämmentävää, kun kaikki nämä olennot ovat ympärillä (Adamus naureskelee).

Joo, mutta valitatte sanoen: "Voi, olen sallinut! Olen sallinut, Adamus, eikä se toimi." Suu tukkoon! Te ette ole sallineet. Ajattelette sallimista, mutta ette ole sallineet. Ajattelette: "Voi, minä sallin. Istun vain tässä ja sallin", mutta ette salli. Pidätte edelleen kiinni kaikista noista jutuista, joista piditte kiinni aiemmin. Ette salli. Pelaatte jotain peliä, ja aion haastaa teidät siinä. Puhutte paskaa. Ja te tiedätte sen, ja minä tiedän sen. Nyt voimme nauraa sille, eikö?

Okei. Kokeilkaa nyt todellista sallimista, kuin FM teki tietäessään, ettei ollut mitään enää jäljellä. Tobias mätäni vankilassa, ja lintu tuli hänen ikkunalleen vankisellissä ja sirkutti siinä iloisesti kuin sanoen: "Katso minua! Olen vapaa, ja sinä et ole! Katso minua! Voin lentää pois, ja sinä et voi!" Voi, miten Tobias vihasi tuota lintua. Tobias halusi kuristaa tuon linnun, tappaa sen siihen paikkaan, jos hän olisi saanut sen kiinni. Mutta sitten viime päivinään, omassa sallimisessaan, hän oivalsi: "Ai, se oli oikeasti arkkienkeli Mikael" – heh-heh! – joka tuli kertomaan hänelle: "Olet jo vapaa. Vaikka istut vankilassa, olet vapaa."

Siinä on kyse tietoisuudesta. Kyse on siitä, mitä uskotte, ja se luo sitten todellisuutenne. Uskotte, että te ette ole vapaa, ja päädytte vankilaan. Kenties ei fyysiseen vankilaan, kenties se on tunnevankila, mutta sinne päädytte.

Siis takaisin asiaan. FM-linkki käynnistettiin hiljattain uudelleen, 22.1., ja viestiä oli jalostettu ja fokusoitu. Tuo viesti menee jokaiselle ihmiselle – jokaiselle olennolle koko luomakunnassa, mutta erityisesti jokaiselle ihmiselle, ja kaikille shaumbroille – muistutuksena: "Se on jo siinä."

FM lyöttäytyi yhteen Tobiaksen kanssa, koska Tobias on se, joka vuosia sitten puhui ruusun hedelmästä ja selitti, että tuossa kummalliselta kuulostavassa asiassa, ruusun hedelmässä, on tie ulos. Hän kertoo tarinan, ja toistan sen nyt hyvin nopeasti.

Taitelija tekee kauniin maalauksen, rakastaa sitä hyvin paljon ja sanoo: "Minun täytyy päästä maalauksen sisään. Täällä maalauksen toisella puolella oleminen ei riitä. Rakastan luomustani niin paljon, että aion sukeltaa sisään." Ja taitelija sukeltaa sisään ja menee väreihin, tunteisiin, tuntemuksiin, syvyyksiin, ja melko pian tuo maalaus on elävä taiteilijasta sisällään, ja sitten taitelija elää tuossa maalauksessa ja kokee sitä. Ja maalaus kasvaa ja laajenee jatkuvasti, kun taitelija on sisällä ja maalaa seinät, maalaa taivaan, maalaa maan ja meren, ja se jatkuu. Mutta sitten yhtenä päivänä hän oivaltaa: "Miten tulin tänne? Ja miten pääsen pois? Missä olen? Kuka olen? Tiedän, että on aika siirtyä eteenpäin, mutta en osaa tehdä sitä."

Tobias sanoi, että ruusun hedelmä oli maalattuna kuvaan aivan alusta saakka, tie ulos. Tuo salaovi, pakoluukku oli jo maalattuna siihen. Nyt on vain kyse siitä, että tuo taitelija, te, annatte itsenne löytää tuon ruusun hedelmän. FM-linkki on muistutus, että ruusun hedelmä on siinä, sitten kun olette valmis.

Kuulen koko ajan monien teidän sanovan – ja taas kerran, laitan nyt kaiken pöydälle – "Voi! Se ei toimi, enkä ole oivaltanut, ja minulla on kaikkia näitä ongelmia." Suu tukkoon! Nimittäin tietoisuutenne on siinä. Se on tässä vankilassa, ja teidän täytyy rakastaa siellä olemista, koska olette edelleen siellä. Sillä hetkellä kun olette oikeasti valmis, olette ulkona.

Nämä eivät ole ainoastaan sanoja. Ympäri maailmaa on shaumbroja, jotka ovat löytäneet sen. Shaumbroja jotka ovat käyneet läpi paljon tuskaa ja kärsimystä päästäkseen siihen, mutta lopulta he oivalsivat, että – he haastoivat itsensä omasta makyostaan ja lopulta oivalsivat – lakkaa valittamasta. Lakkaa sanomasta: "Voi, mutten pääse sinne, eikä se toimi." Se toimi heillä, ja se voi toimia teillä, jos oivallatte, että se kaikki on sisällänne. Minulla ei ole teidän vastauksianne. Olen teille vain potku persuuksille. Kun sallitte ja hyväksytte sen – eikä vai pientä sallimista, vaan sallitte täysillä.

Kuunnelkaa tuota FM-linkkiä nyt. Haistakaa se. Haistakaa se. Siinä on haju. Vetäkää syvään henkeä. Se aloitti lähetyksen taas noin viikko sitten – kaksi viikkoa sitten. Haistakaa se. Se on muistutus, ruusun hedelmä. Miten sopivaa tässä ystävänpäiväkuussa, se on ruusun hedelmä, tie ulos. Tie ulos on, että teillä on jokainen vastaus sisällänne. Ja sitten kun tunnustatte sen ja lakkaatte pelaamasta pääpelejä ja lakkaatte sanomasta: "No, minulla ei ole vastauksia, eikä se toiminut. Ja mitä sinä teet hyväkseni seuraavaksi?" Sitten kun oivallatte, että … Cauldre kritisoi minua nyt. Minun täytyy käyttäytyä vähän huonosti, Cauldre. Tarkoitan, että mitä sitten haluat – jonkin tylsän luennonko?

Se on sisällänne. Haistakaa tuo linkki, tuo viesti, ja muistuttakaa itseänne tuon hajun avulla, aivojen sijasta: "Voi, minulla on kaikki vastaukset sisälläni, jos vain tukin suuni ja kuuntelen. Ei vastauksia, jotka tulevat aivoista, vaan vastauksia sydämestä ja sielusta. Ja vastaukset harmonisoivat minut sitten oman armoni ja energiani kanssa."

Silloin kun valitatte ja uikutatte jatkuvasti, olette epäharmoniassa. Niinpä se on juuri, mitä saatte. Todellisuus seuraa tietoisuutta. Todellisuus seuraa myös rajoittunutta tietoisuutta ja uskomuksia. Se luo sen teille, ja sen saatte.

Siis vedetään syvään henkeä ja tunnetaan FM-linkki, kun se ei lähde ainoastaan shaumbroille, vaan maailmaan. Ja se on tärkeää. Se on osa kaksi.



Paineesta selviytyminen

ProGnostissa 2020 (https://store.crimsoncircle.com/prognosttm-2020.html) puhuin planeetan heräämisestä. Lohikäärme oli tullut sisään edellisvuonna ja alkanut ravistella asioita, kuten olette nähneet. Lohikäärme on tehnyt melko hyvää työtä. Sitten tulee planeetan herääminen 2020, ja se oli heräämissyklin alku tällä planeetalla. Voitaisiin sanoa noin 21–25-vuoden heräämissyklin alku. Olemme nyt nipin napin toisessa vuodessa, ja se mitä planeetalla tapahtuu tällä hetkellä – olette nähneet sen, eikä teidän tarvitse osata rakettitiedettä tai mitään muuta – planeetta on kaaoksessa ja myllerryksessä, ja voin hymyillä sanoessani sen. Se on kaaoksessa ja myllerryksessä, ja se jatkuu. Jos luulette, että vuosi 2022 on hattaravuosi, se ei ole. Tilanne tulee jatkuvasti sotkuisemmaksi ja rumemmaksi.

Teillä on covid, mikä on edelleen maisemissa – höh, vaikka ennustin, että se olisi nyt jo poissa – koska ihmiset halusivat sen menevän syvemmälle ja tekevän suuremman puhdistuksen ja suuremman muutoksen. Teillä on kirjaimellisesti sota, sota jollaista moderni maailma ei ole todellisuudessa nähnyt pitkään aikaan, tai sen uhkaa. Teillä on nyt se, tuo paine. Voitaisiin sanoa, että se on totta, tai voitaisiin sanoa, että se kaikki on vain suurta peliä, mutta se aiheuttaa painetta ihmisille. Ei välttämättä teille, mutta muille.

Teillä on rahoitusjärjestelmä, joka on kerrassaan hullu, ja hymyilen sanoessani sen, koska rahoitusjärjestelmä on kaivannut jo pitkään rukkausta, ja se saa sellaisen. Eikä se merkitse, että juoksette myymään kaikki osakkeenne tai ostamaan kultaa, tai mitään sellaista. Olette immuuni sille. Olette immuuni sille, jos todella sallitte itsenne olla mestari tällä planeetalla. Mestari ei välitä, jos yhtäkkiä kaikki valuutat kumotaan ja jokin uusi valuutta ilmestyy, koska tuota uutta valuuttaa tulee teille. Oikeasti.

Siis älkää alkako panikoida: "Voiiih! Mitä jos markkinat romahtavat?!" Sillä ei ole merkitystä. Olette immuuni näille asioille, jos sallitte itsenne olla mestari, ja mestari ei valita. Mestari ei valita. Hyviä kysymyksiä, kyllä, mutta ei valitusta, ei.

Planeetta on tulossa nyt hulluksi, ja se tulee niin nopeasti, etteivät ihmiset pysty selviytymään siitä. Kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta ymmärtää, miten siitä selviydytään. Ja yksi kysymyksistä on, miten ihmiset selviytyvät. Teillä on sairauksia, ja teillä on – tiedän, että tämä kuulostaa kamalalta, mutta aion mennä nauraen siitä läpi – jakelukaaos. Ennustin sen, eikä kukaan ole antanut minulle vielä kunniaa siitä, mikä on ok, mutta annan itse itselleni kunnian siitä. Sanoin sen vuosia sitten (ProGnost 2014). Vuosia, vuosia sitten sanoin: "Vähän hikottelua, ja jakelu ympäri maailmaa tulee hulluksi."

Ja kun oikein katsotte sitä nyt, miksi jakelu on ihan sekaisin tällä hetkellä? Miksi kauppaan mennessänne hyllyt ovat tyhjiä? Ja kun tilaatte jotain, ettekä saa sitä. Vuosi sitten kaikki oli ok, kaksi vuotta sitten kaikki oli ok, ja yhtäkkiä, oliko syy covid? Ei! Tarkoitan, että jossain määrin kyllä ja ihmiset todellakin syyttävät siitä covidia, mutta jakelu oli valmis siihen. On jakeluhaasteita ympäri maailmaa.

Kaikki muuttuu erittäin nopeasti. Hallitukset ja politiikka, ja jännitteet ja maailmanvallat. Se voi olla musertavaa, ja voi olla paljon ahdistusta tuon ylivoimaisuuden vuoksi. Mutta sitä on tavallisilla ihmisillä, ei mestareilla. Mestari istuu rennosti, katselee ja sanoo: "Vau! Se on varsinaista sirkusta. Tarkoitan, että se on suurta sirkusta. Se ei ole minun sirkukseni. En ole apina tuossa sirkuksessa. Tuolla on suurta sirkusta." Te olette tarkkailija. Tarkkailija.

Siis – palaten asian ytimeen tässä – FM-linkki on taas toiminnassa koko planeettaa varten, kaikkia varten, ja mitä nyt tapahtuu? Shaumbroille, Crimson Circlelle, siihen liittyen.

Vuosia sitten – kolme, kolme ja puoli vuotta sitten – puhuin Cauldren kanssa myöhään yhtenä iltana, ja sanoin: "Melko pian tulee aika. Laittakaa talonne järjestykseen. Hiokaa kaikki järjestelmänne. Pankaa kaikki toimimaan. Laittakaa arkistointinne, indeksointinne ja kaikki se muu valmiiksi, koska planeetalla tapahtuu suuri herääminen." Se oli noin kolme ja puoli vuotta sitten, ja tuo tapahtuu nyt.

Crimson Circlessä on nähty monia uusia ihmisiä tulevan, muttei mitään sellaista, mitä alkaa tapahtua. Kun kaikkea tätä myllerrystä tapahtuu planeetalla ja ihmiset ovat kyvyttömiä selviytymään siitä – heille ei ole selviytymismekanismeja – he etsivät vastauksia. Ja aidot ihmiset, ne jotka ovat valmiita, ne jotka ovat valmiita ruusun hedelmään ja ottamaan vastuun siitä, että se on sisällä, tulevat Crimson Circleen.

Ja minun täytyy kysyä ensinnäkin Crimson Circleltä, henkilökunnalta, johdolta: "Ovatko järjestelmänne valmiita?" Ja haluan todella … Älkää vain nyökytelkö päätänne myöntävästi. Haluan teidän istuvan yhdessä ryhmänä ja katsovan niitä, tarkastelevan niitä. Ovatko järjestelmänne todella valmiita? Niitä testataan hyvin pian. Ovatko ne valmiita? Onko teillä varmistukset kaikesta verkkoyhteyden ulkopuolella? Minun täytyy alleviivata se. Gail, voitko alleviivata sen monta kertaa? Kaikesta täytyy olla varmistus verkon ulkopuolella, ja tiedätte miksi. Tiedätte miksi.

Muuten, minun täytyy lisätä, että kun Cauldre meni tekoälyyn ja kanavoi sitä, hän ei vain kanavoinut tekoälyä. Voitaisiin sanoa, että oli toinen, kätketty agenda – ei kovin kätketty. Hän meni sinne teidän kaikkien kanssa, ja sen myötä tuotiin valoa tuohon paikkaan, tekniikkaan, ohjelmistoon, virtapiiriin ja mikropiireihin, ensimmäistä kertaa. Siis Cauldre, jos ajattelet, että sinulla on ollut vähän vaikeuksia toipua siitä, ajattele, mitä kaikki tämä teki Chippielle (Adamus naureskelee), koska ainoastaan Cauldre ei mennyt sinne. Te kaikki menitte sinne ja toitte kirjaimellisesti valoa tietokonemaailmaan, tekoälymaailmaan. Tekoäly on kompuroinut ja yrittänyt siitä lähtien saada selville, mikä siihen iski (Adamus naureskelee), mutta tämä jää toiseen kertaan, toiseen keskusteluun. Takaisin asiaan.

Ihmiset eivät tiedä nyt, miten selviydytään, ja vaadin erityissession ensi kesänä – annan Cauldrelle yksityiskohdat – ja puhutaan siitä, miten planeetta yrittää selviytyä kaikesta tästä. Jotkut asiat ovat ilmiselviä: alkoholi, huumeet, SSRI-lääkkeet, ihmiset hyppäävät pois elämästä – eivät kuole, vaan hyppäävät vain pois. Hyppäävät pois työpaikoistaan ja perheistään, ja lähtevät vain pois. Se on yksi selviytymismekanismi. Tulevat pakkomielteiseksi, menevät syvemmälle harrastuksiin, mikä on hyvä asia – kuten musiikki tai autojen korjaaminen tai jokin muu – mutta he kanavoivat tuon energian johonkin muuhun.

Ihmiset planeetalla eivät tiedä tällä hetkellä, miten kaikki käsitellään, miten kaikesta selviydytään, eivätkä ainoastaan keskivertoihmiset kadulla tai maanviljelijät pelloilla, vaan myös teidän johtajanne. Heillä on vähemmän selviytymismekanismeja ja helpotusta, kuin teillä. Se on melko pelottavaa. Se on todella pelottavaa. He eivät osaa käsitellä sitä. Historiassa ei ole mitään, mikä on samanlaista kuin se, mitä tapahtuu nyt. Siis kaikki yrittävät selvittää: "Miten selviydymme?" Ja haluan puhua siitä ensi kesänä. Se ei ole vain mentaalista tasapainottomuutta. On fyysistä tasapainottomuutta. On energiatasapainottomuutta, ja sukellamme syvälle siihen ja tuomme vähän valoa selviytymiseen.



Ne joita tulee

Planeetalla on pieni ihmisryhmä, joka yrittävät selviytyä parahtamalla. He parahtavat, ja tiedätte, millaista se on. Olette tehneet sitä, ja se on kurja juttu. Se on parahtamista kahdelta tai kolmelta aamulla. Heräätte, ja teidät valtaa ahdistus. Yritätte saada selvyyttä asioista. Yritätte palata vanhoihin tapoihin, joita teillä ennen oli – rukoileminen kenties, tai positiivinen ajattelu – eivätkä ne toimi. Ne eivät toimi. Itse asiassa, se tekee tilanteesta melkein pahemman, ja sitten olette todella epätoivoinen.

Nämä keskellä yötä heräävät esittävät kysymyksiä, syvällisiä kysymyksiä, joita te esititte, joten teidän pitäisi ymmärtää: "Mistä tässä kaikessa on kyse? Mitä teen täällä? Mitä seuraavaksi? Onko ketään muuta kaltaistani?" Muistatteko tuon kysymyksen? "Onko mitään helpotusta?" Ja esitätte näitä syvällisiä kysymyksiä, mutta sitten mieli suistuu usein vainoharhaisuuteensa ja höpinäänsä, ja alatte ajatella salaliittoja – oi! – ja ufoja – äh! – ja plejadilaisia – yäk! – ja kaikkia muita näitä juttuja, ja alatte saada mielenne sekaisin. Ja heräätte aamulla, olette uupunut eikä ole vastauksia, ja odotatte vain epätoivoisesti, että jotain tulee. Jotain.

Ja silloin ihmiset hyvin usein nykyajassanne istuvat tietokoneelleen ja tekevät jonkin haun, ja olen nähnyt sen kaiken. Olen nähnyt kaikki nuo sanat – ennen oli paljon rukouksia, mutta nyt etsitään internetistä. Outoa. Näppäillään: "Haluan kuolla", tai "On pakko olla vastauksia", tai yksi jota näen nyt paljon, on hyvin yksinkertaisesti: "Auttakaa minua". Näppäillään internet-hakuun: "Auttakaa minua."

Ja tässä kohtaa te tulette mukaan. Se työ jota teette, se työ jonka Tobias aloitti Crimson Circlen kanssa hyvin monta vuotta sitten. Siinä kohtaa te tulette mukaan, tuossa "auttakaa minua" -kohdassa, tuossa "S.O.S." -kohdassa. He eivät tiedä edes, mitä pyytää.

He ovat hyvin avoimia, koska se on heille viimeinen oljenkorsi. Heidän on tarvinnut päästää hyvin paljosta irti, he ovat avoimia, ja he istuvat alas ja tekevät tuon haun ja jotenkin – jotenkin, kuten tiedätte – Crimson Circle tulee taianomaisesti esiin, tai shaumbra tai kenties Adamus Saint-Germain – tai okei, Tobias (vilkaisten sivulleen). Mutta siinä kohtaa te tulette mukaan. Siinä kohtaa kaikki tämä työ, mitä olemme tehneet, tulee mukaan, ja siinä kohtaa uusia ihmisiä alkaa tulla.

He ovat monin tavoin samanlaisia kuin te, he ovat monin tavoin erilaisia. Ja viimeinen asia mikä heidän tarvitsee kuulla, on tukku makyoa, tukku ylifilosofisia neuvoja, tukku hoivaamista, joka on liian lempeää. He eivät halua sitä. He haluavat todellisia vastauksia, ja – tämä on kaikille shaumbroille ja Crimson Circlelle – he testaavat teitä ensin. Heitä on johdettu harhaan monta, monta kertaa. He testaavat teitä: "Oletteko aitoja? Oletteko aitoja, vai yritättekö vain myydä jotain? Oletteko vain yksi juoni? Oletteko vain yksi filosofia? Oletteko vain yksi organisaatio, joka on kiinnostunut vallasta?"

He testaavat teitä. Silloin istutte tai seisotte tiukasti omassa valossanne. Tiedätte täsmälleen oikeat sanat, jotka sanotaan. Ei ole mitään harjoiteltua käsikirjoitusta. Jokainen kerta on erilainen. Tiedätte täsmälleen sanat, jotka sanotaan, tai vielä parempi, sen mitä ei kannata sanoa. Mitä ei kannata sanoa.

Tiedätte, milloin on aika kertoa oma tarinanne. Silloin kun he ovat valmiita kuulemaan sen. Tiedätte, ja olette niin … Teillä on hyvin paljon empatiaa sitä tuskaa kohtaan, jota heillä on tuolla hetkellä, koska olette olleet siinä. Ja oivallatte, ammattimaisena penkkeilijänä, että lopulta tuo tuska lähtee pois. Lopulta se laantuu, lopulta vastauksia tulee. Mutta oivallatte, että heillä on vielä pitkä matka, ja heille tulee vielä vähän lisää tuskaa ja kärsimystä, koska he uskovat, että heillä täytyy olla sitä.

Mutta pointtini on, kun FM-linkki leviää nyt, kun sitä on hiottu ja hienoviritetty työskentelemällä shaumbrojen kanssa, keräämällä kaikki valonne siihen. Nyt kun se leviää planeetalle ja seuraava aalto uusia ihmisiä tulee, aalto josta puhuin – Crimson Circle, ovatko järjestelmänne valmiita?

Shaumbra, oletko sinä valmis olemaan aito ja vilpitön? Oletko sinä valmis olemaan tekemättä neuvontaa ja terapiaa ja parannusta? Ei mitään neuvontaa (puhuen hyvin painokkaasti, katsoen suoraan kameraan). Ei parannusta. Ei terapiaa. Ei prosessointia. Vain sinun valosi. Se on siinä.

Vain sinun valosi.

(Tauko)

On taipumus, vanha ihmistaipumus, haluta alkaa puhua ja yrittää saada heidän olonsa tuntumaan paremmalta, ja on kenties myös vähän egoa, että olet mestari ja puhut oppilaalle. Älä mene siihen. Älä mene siihen. Vain sinun valosi, joka säteilee heille.

Heitä tulee pian. Varmistakaa, että olette valmiina, te kaikki. Minä olen siinä. Tobias on siinä.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tämän myötä, kaiken myötä mitä olette oppineet tähän mennessä.

Tiedän, että olen loukannut joitain teistä (Adamus naureskelee). Tajuan sen hyvin selvästi. Haistan vihan joistain teistä: "Mitä tarkoitat, ei neuvontaa?!" Tarkoitan "ei neuvontaa". Tarkoitan sitä ehdottomasti. Ja tiedän, että jotkut teistä ovat panostaneet kovasti siihen.

Nämä ihmiset eivät tarvitse neuvontaa. He tarvitsevat standardin.

He tarvitsevat valoa, eivät sanoja.

Heidän täytyy tietää, että olette aito, ettekä vain joku psykologi, joka yrittää auttaa heitä, sessio session perään. Ei. He eivät tarvitse neuvontaa.

Heidän täytyy tietää teistä, teidän valostanne, että heillä on vastaukset sisällä ja he pystyvät siihen. Heidän täytyy katsoa teitä ja nähdä, että olette ylittäneet virran. Heidän täytyy katsoa teitä ja tietää, että sen voi tehdä.

Neuvonta pitää heidät virran ihmispuolella. He eivät koskaan edes yritä mennä toiselle puolelle. Neuvonta saa heidät – prosessointi, neuvonta – syvemmälle ja syvemmälle omaan roskaansa. Ja tiedän, että jotkut – voi, ääh! Jotkut teistä kirjoittavat jo sähköposteja. Älkää lähettäkö niitä minulle.

Ymmärrätte tietyssä kohtaa, mitä tarkoitan, sitten kun kypsytte henkisesti. Kun kypsytte tietoisesti, ymmärrätte, miksi sanon, ettei mitään sellaista enää.

Vedetään kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa.

Puhumme ensi kesänä myös shaumbrojen selviytymisestä. Selviytymisestä. Maailma on nyt hyvin erilainen, kuin olisitte voineet koskaan edes odottaa. Miten selviydytte mestareina? Tietysti, ilman neuvontaa ja prosessointia. Mutta miten selviydytte? Miten käsittelette sen intensiivisen paineen, että on tällä planeetalla nyt? Onko se toveruus muiden kanssa? Onko se ajan viettäminen itseksenne? Onko se luonnosta nauttiminen? Miten selviydytte tällä hetkellä mestarina tällä planeetalla? Ja kerron teille yhden asian eräänlaisena etukäteisvaroituksena. Yksi tärkeimmistä asioista on aistillisuus. Aistillisuus.

Aistillisuus on kyky tuntea ja kokea, mennä omaan elämäänne, omiin energioihinne.

Aistillisuus on avoimuutta – ilman pelkoa, ilman pidättelyä – kykyä kokea fyysistä aistillisuutta, mentaalista aistillisuutta ja tietoisuusaistillisuutta.

Aistillisuus on asia, joka tuo elämän elämään, ja sallimalla aistillisuuskokemukset elämäänne yhtäkkiä oivallatte, että kaikki nämä mentaaliset jutut, joita tapahtuu planeetalla tällä hetkellä – ja hullummaksi vain tulee – kaikki se on melko merkityksetöntä, ainakin teille.

Aistillinen kokeminen antaa teidän todella tuntea elämäänne ja tuoda väriä elämäänne, elämään joka on pitkän aikaa ollut melko väritöntä, massatietoisuuden ja muiden asioiden vuoksi. Mutta yksi avain selviytymiseen teille, mestareille, on aistillisuus.

Useimmat teistä ovat kieltäneet sen hyvin pitkään. Olette estäneet itseänne nauttimasta todella hyvästä jälkiruuasta tai todella hyvästä seksistä tai musiikista tai monista muista asioista. Menemme jatkossa aistillisuuteen, mutta minun täytyy nyt siirtyä eteenpäin.



Penkkeily

Puhutaanpa penkkeilystä.

Penkkeily on siis vertauskuva, symboli jollekin hyvin, hyvin yksinkertaiselle, minkä Tobias esitti kauan sitten, ja sen jälkeen vaadittiin vuosia ja vuosia, ja sanojen muuttamista, ja kaikkea muuta. Mutta kauan sitten Tobias sanoi: "Seiskää matalan aidan takana." Tuolloin – uskoakseni se oli Luoja-sarjassa (https://www.crimsoncircle.com/Library/T ... /locale/14) – Cauldre ajatteli, että se oli typerin kanavointi ikinä (naureskellen). Hän oikeasti ajatteli. Hän käveli pois tuona päivänä ajatellen: "Se oli tyhmää. "Seiskää matalan aidan takana", mitä se merkitsee?"

No, luulen, että hänkin on aikuistunut vähän ja oivaltaa, että "seiskää matalan aidan takana" merkitsee, ettei se ole teidän. Asiat joita otitte itsellenne hyvin pitkään, eivät olleet teidän. "Seiskää matalan aidan takana" merkitsee, että jos olette aktiivisesti mukana aatteissa ja taisteluissa, niin vaikka olette helvetin oikeamielinen, autatte vain vahvistamaan aatteita ja taisteluja.

Valon puolesta taisteleminen, rakkaat ystäväni, on yhtä tasapainotonta, kuin taistelu pimeyden puolesta, koska ei ole mitään taistelua.

Ympäristön puolesta taisteleminen ei ole nyt teidän paikkanne tällä planeetalla. On muita, jotka tekevät sitä, ja he tekevät mahtavaa työtä kaksinaisuuden kasvattamisessa. Ja tosiasia on, ettei ole tarvetta. Gaia on lähdössä, ja kun Gaia lähtee ja ihmiset ottavat vastuun planeetasta, teillä on kummallista säätä. Teillä on hyvin arvaamatonta säätä. Teillä kuolee lajeja ja uusia ilmestyy. Teillä on valtava haaste ympäristön osalta, josta hiilipäästöt eivät aiheuta suurinta osaa. Ja tiedän, että lähetätte taas sähköpostejanne. Alatte huomata, ettei kyse ole hiilipäästöistä, koska sitten kun koko planeetta kulkee sähköajoneuvoilla, on edelleen todella kylmää säätä ja todella kuumaa säätä. On edelleen tulvia ja kuivuutta, koska Gaia on lähdössä (https://store.crimsoncircle.com/goodbye ... pdate.html).

Tapahtuu vahdinvaihto, ja asiat asettuvat tällä planeetalla ja teillä on jälleen kauniita aurinkoisia päiviä, sitten kun ihmiset hyväksyvät vastuun planeetasta, eivätkä lykkää sitä jollekin muulle, kun ihmiset sallivat Gaian lähteä armollisesti ja oivaltavat, että planeetta on heidän. Siihen saakka hiilipäästöt, maapallon lämpeneminen, maapallon kylmeneminen, globaali kaaos, mikä ikinä – on pelkästään vahdinvaihtoa.

Takaisin asiaan, penkkeilyyn. Penkkeilyyn. Olen katsellut penkkeilyä, yhdessä FM:n kanssa, ja jotkut teistä tekevät upeaa työtä siinä. Ja muuten, sen en pitäisi olla rituaali. Sen ei pitäisi olla jotain, missä sanotte: "Voi, joka aamu klo 8 minun täytyy mennä penkkeilemään", ellette pidä sen tekemisestä silloin.

Penkkeily ei ole oman agendanne projisoimista mihinkään tällä planeetalla. Penkkeily on pelkästään myötätuntoa, seisomista matalan aidan takana, maailman katsomista, ollen hyvin tietoinen, mitä tapahtuu. Tarkoitan, että tietoinen niin, että te ette laita silmälappuja sanoen: "Maailma on ihana." Maailma on todella paska tällä hetkellä, mutta se käy läpi jotain. Se on kuin flunssa tai vilustuminen. Se tuntuu tosi paskamaiselta vähän aikaa, mutta se puhdistaa elimistöä.

Seiskää matalan aidan takana parista syystä. Istukaa penkillänne. Älkää jääkö kiinni siihen kaikkeen. Tuolla ulkona on rumaa. On todella rumaa. Älkää jääkö kiinni siihen. Ja olette täällä säteilemässä valoanne, ette tarttumassa miekkaan tai aatteisiin tai taisteluihin. Ja se on erittäin vaikeaa joillekin teistä. Haluatte todella päästä mukaan. Ja näen teidän penkkeilevän, mutta sitten kun penkkeilette, ohjaatte psyykkistä energiaanne parantamaan jumalaista feminiinisyyttä tai alkuperäiskansoja tai nälkää.

Ei. Se ei ole penkkeilyä. Se on taistelua aatteen puolesta. Sitä se vain on. Olette suoraan takaisin rähinässä. Olette suoraan takaisin ongelmassa. Ja sitten minun täytyy tulla joidenkin muiden shaumbrojen kanssa, ja meidän täytyy säteillä valoamme saadaksemme teidät pois tuosta ongelmasta (Adamus naureskelee). Siis älkää menkö siihen.

Penkkeily on myötätuntoa.

Penkkeily on kaikkien asioiden hyväksymistä sellaisena, kuin ne ovat, mukaan luettuna itsenne.

Penkkeily on ilman agendaa. Ette istu siinä ja yritä tehdä maailmasta parempaa paikkaa tai pahempaa paikkaa. Te vain säteilette valoa.

Voisitte tehdä sen, ja samalla juoda kahvia, kuunnella musiikkia, pelata pasianssia iPadillanne – minun täytyy saada näitä asioita Caudlrelta. Sillä ei ole merkitystä. Se merkitsee vain, että sallitte valonne todella säteillä hetken ihmiskunnan mahdollisuuksiin. Teidän tietoisuutenne säteilee.

Penkkeilyssä on kyse pelkästään valonne säteilemisestä, ei kipinöiden sytyttämisestä, eli ette yritä aiheuttaa muutosta. Ette yritä sytyttää paloja, sytyttää asioita liikkeelle. Teidän ei tarvitse. Säteilette vain valoa.

Säteilette valoa niihin ihmisiin, joista olen puhunut, "keskellä yötä herääjiin" – kuten teillä oli tapana – jotka ovat epätoivoisia, "Auttakaa minua". Se on tuo internet-haku, "auttakaa minua". He eivät tiedä, mitä kysyä tai keneltä kysyä. Ja tuo valo menee heille, koska he ovat vastaanottavaisia. Se menee kaikille, mutta he ovat vastaanottavaisia.

Emme yritä lähteä värväämään ihmisiä. Ette nouse polkupyörän selkään ja mene ovelta ovelle, talosta taloon, ja yritä värvätä ihmisiä Crimson Circleen. Se olisi katastrofi. Säteilette valoa, standardia, säteilette mahdollisuuksiin, ja sitten se riippuu heistä. Riippuu heistä, tulevatko he Crimson Circleen. Älkää yrittäkö tuoda heitä. Riippuu heistä, haluavatko he tulla vai eivät. Ja sitten kun he löytävät Crimson Circlen, riippuu heistä, mitä he haluavat tehdä sillä.

Penkkeily on armoa.

Ette yritä tehdä positiivisia affirmaatioita tai positiivisia mielikuvia. Ette edes toivo ja halua itsellenne yltäkylläisyyttä. Ei. Penkkeily on neutraalia, vain avautumista ja valonne säteilemistä.

Näen joidenkin teistä menevän ulos penkkeilemään, ja tapahtuu paljon asioita. Yksi on, että istutte alas ja sanotte: "Okei, penkkeilen nyt planeetan hyväksi." Sitten hairahdutte muualle. Mutta kerron teille, että te ette hairahdu oikeasti. Penkkeilette edelleen. Koira voi tulla ja leikitte sen kanssa ja teillä on hauska ja puolen tunnin päästä ajattelette: "Voi, minun piti penkkeillä, mutta nyt minun täytyy mennä tekemään jotain." Ei. Te penkkeilitte. Koira oli oma nerokas häiriötekijänne saamaan teidät pois päästänne, kun penkkeilitte.

Taas kerran, jotkut teistä penkkeilevät edelleen yrittäen muuttaa planeettaa. Lopettakaa se! Lopettakaa se, koska se palaa takaisin ja läimäyttää teitä oikein kunnolla.

Valonne todellisessa säteilemisessä ei ole mitään agendaa, paitsi hyväksyntä ja myötätunto. Ihmiset planeetalla käyvät läpi omia kokemuksiaan, koska sen he valitsevat. Kukaan ei aiheuta sitä heille. Ei kukaan. Ei kukaan. Eivät salaiset hallitukset. Eivät avaruusolennot. Eivät ihmiset, jotka elävät maan alla, tai mikään. He käyvät läpi sitä, koska he valitsevat sen. Ja kun he ovat valmiita erilaiseen tapaan, he valitsevat sen ja sitten se muuttaa heidän elämänsä.

Ette yritä saada puita kasvamaan korkeammaksi (Adamus naureskelee). Näin yhden teistä tekevän sitä hiljattain – äääh! Halusin tulla koirana pissaamaan jalallesi. Mitä sinä teet?! Penkkeilet ja yrität saada puun kasvamaan korkeammaksi?! Tiedän, että katselit sitä muiden puiden joukossa ja se oli matalampi, ja tavallaan ajattelit: "Voi, tuota puuraukkaa. Minun täytyy saada se …" Eiii!! Se ei ole penkkeilyä. Se on perseilyä. Se on olemista myötätunnoton persereikä. Kyllä, oikeasti! Ansaitset tämän! (Adamus naureskelee) Vain yksi ihminen. En väitä, jos hän lähtee. Rakastan sinua, mutta jos aiot penkkeillä tuolla tavalla, ole kiltti ja estä minut, jotten voi tulla katsomaan typeryyttäsi! (Adamus naureskelee) Puu!!

Kun penkkeilette, säteilette vain valoa näyttämään suurempia mahdollisuuksia. Siinä kaikki. Siinä kaikki. Ja kun olette nähneet suuremmat mahdollisuutenne, se on kuin ihme. Mutta se on pelottavaa samanaikaisesti. Kun jokin on saanut teidät näkemään vaihtoehtoiset mahdollisuutenne, suuremmat mahdollisuutenne, se on kuin siunaus. Mutta se on myös pelottavaa, koska yhtäkkiä ette voi syyttää siitä ketään muuta. Yhtäkkiä teillä on nämä muut mahdollisuudet, ja monilla ihmisillä menee mynkään tuossa kohtaa. He tavallaan sanovat: "En tiedä, mitä valitsen. En ole varma, mitkä vaihtoehdot minun pitäisi valita. Voisinko saada jotain neuvoja tässä? Yksi teistä enkeleistä, voisitko tulla kertomaan minulle, mikä näistä?" Ei. Valitsette omanne. Siis se on tavallaan vähän pelottavaa joillekin ihmisille, mutta sillä ei ole merkitystä. Sitä varten olette täällä. Säteilkää valoa, enemmän mahdollisuuksia.

Penkkeilyssä on oikeasti kyse hyväksymisestä, jokaisen hyväksymisestä, myös tuon pienen puun, tuon pienemmän puun. Kyllä, hyväksyen, että se on pienempi puu. Penkkeilyssä ei ole surua. Käsitättekö sen? Ei surua: "Voi, tuolla miesparalla tuolla on jalka murtunut", tai Lindalla kylkiluu murtunut. Siinä ei ole surua. On syvää ymmärrystä ja myötätuntoa. On myötätuntoa tietäen: "Voi, sen täytyy sattua." Mutta Linda ei halua teiltä tuota hemmetin surua. Haluatko? Ei. Hän sanoo "ei". Ei.

Nimittäin kun tunnette sääliä jotakuta kohtaan … Näette jonkun pyörätuolissa rullaavan ohi ja sanotte: "Voi, tunnen todella sääliä tuota ihmistä kohtaan", ja olette juuri lastanneet hänelle oman paskanne. Kyllä, oikeasti, olette juuri laittaneet paskanne hänen päälleen. Ja nyt kun hän yrittää rullata eteenpäin pyörätuolissaan, hänellä on vielä enemmän roskaa kannettavanaan – teidän surunne. Ja jotkut heistä pitävät siitä, mutta voitteko kuvitella kaikki ne ihmiset, jotka tuntevat sääliä?

Ei! Se ei ole myötätuntoa. Te valitsette – tuo ihminen valitsee, mitä hän haluaa kokea, vaikka hän kärsii. Mutta jonain päivänä valoa tulee – hän ei tiedä, mistä se tulee, mutta jonain päivän valoa tulee – ja sanoo: "Miksi kärsit? Sinun ei tarvitse. Sinun ei tarvitse kärsiä. On muita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia."

Nyt sitten (Adamus naureskelee), kun olen häpäissyt teidät. Voi, kyllä! Kutsumme sitä penkkeilyhäpäisyksi. Penkkeilyhäpäisyä. Voitteko vain istua penkillä ja olla, kuka olette? Tuntekaa tuota FM Radiolinkkiä, muistutusta, että se kaikki on sisällänne. Istukaa vain penkillä ja tuntekaa se. Se kaikki on sisällänne, ja sitten kun teette sen, annatte valonne säteillä ulospäin kenelle tahansa, joka haluaa vastaanottaa sen, ja sitten se riippuu heistä.

Planeetta tarvitsee ehdottomasti tätä nyt. Ei ole muita suuria ryhmiä, jota tekevät mitään tällaista, kuin me teemme – säteilevät valoa. Hyväksyvät itsensä mestarina ja sitten säteilevät valoaan. Ei ole muita suuria ryhmiä. On yksilöjä, mutta he ovat erittäin alttiita agendoille. Ja silloin kun teillä on jokin agenda, pelaatte kaksinaisuuden pussiin. Laitatte paskaa sinne.

Ei vaadita paljon. Cauldre pyytää minulta jotain lukua. Siis miten monta tarvitaan, että sillä on todella jokin vaikutus planeetalla? Noin 500. Viisi sataa sellaista, jotka pystyvät todella vain säteilemään valoa, ilman agendaa tai ennakkoasennetta tai sanomatta: "Voi, meidän täytyy parantaa nälkä tai kylvettää haisevat", tai jotain vastaavaa. Se ei vaadi montaa. Mutta se vaatii paljon aitoutta.

Mitä jos meillä olisi 1.000? Tai 3.000? Viisi tuhatta – se on minulle vähän liikaa siinä (naureskellen), mitä voi odottaa. Mutta sanotaanpa, että meillä on 3.000, 3.500 todella valaistunutta shaumbraa, jotka aina silloin tällöin – sen ei tarvitse tapahtua joka päivä – pysähtyvät hetkeksi ja jakavat valoaan planeetan kanssa.



Valonsa jakaminen -merabh

Tehdään se nyt. Laitetaan vähän musiikkia ja tehdään se. Ja tuon Tobiaksen vielä lähemmäs tässä. Hän "tekee matalan aidan" teille ja minä "sallin" teidät. Sanon: "Vain sallikaa", ja hän sanoo: "Seiskää matalan aidan takana."

Laitetaan tuota musiikkia, ja tehdään se.

(Musiikki alkaa)

Vaaditaan vain se, että otatte hetken, me yhdessä.

Voi, planeetta on hullu tällä hetkellä. Mutta tavallaan muutosta on jo kauan odotettu, se on myöhässä. Ja nyt se tapahtuu, ja hymyilen sille, koska näen kauneuden siinä, mitä tapahtuu. Ja sitten te yritätte häpäistä minut: "Voi, Adamus, ihmisiä kuolee." Joo, kaikki kuolevat (Adamus naureskelee). Tarkoitan, etten ole oikeasti huolissani siitä. Kyllä, jotkut ihmiset kuolivat covidiin. He aikoivat kuolla joka tapauksessa. Se on nimittäin … Sanotte: "Voih! Voih! Voih!" Ei, ei, ei.

Kun pääsette aidon myötätunnon paikkaan, oivallatte, miten tarkoituksenmukaista kaikki se oli. Yhtään henkeä ei menetetty vahingossa tai virheestä. Yksikään elämä ei loppunut liian aikaisin.

Koko tämä koronavirusjuttu siirsi ihmiset seuraavalle tasolle. Seuraava taso on joskus kuolema, mikä on itse asiassa suuri helpotus toisinaan. Ja se on uudistuminen. Se on alku, uusi alku.

Penkkeilette planeetalle nyt, säteilen vain valoa. Kertomatta planeetalle, mihin suuntaan pitää mennä tai mitä tehdä, vaan tuo valo menee kaikille noille, jotka kirjoittavat näppäimistölle "auttakaa minua". Se menee heille. Ei agendaa. Ei pelastamista. Ja sanoinko jo "ei neuvontaa"? Hmm.

Se on hyvin kaunis ja yksinkertainen asia. Etkö sanoisi, Tobias, että tämä penkkeily on hyvin yksinkertaista? Miksi he tekevät siitä niin hämmentävää? Miksi luulet?

Ja Tobias sanoo, koska luulette, että teidän täytyy tehdä jotain. Teidän täytyy tehdä jotain. Teidän täytyy työntää tai vetää tai pakottaa tai huutaa. Mutta teidän ei tarvitse. Olette niin tottuneet siihen, että täytyy olla toimintaa tai energian manipulointia, mutta teillä ei ole tässä.

Kyse on pelkästä valonne säteilemisestä. Totutelkaa siihen.

Ja joillakin teistä on Tobiaksen mukaan edelleen pelkokerroksia – pelkoa pimeydestä, pelkoa pimeyden valtaamisesta planeetan, pelkoa paholaisesta – ja näin ollen lähestytte penkkeilyä hyvin varovasti ja joskus pelokkaasti ajatellen, että teidän täytyy jatkaa planeetan siirtämistä valoon, versus pimeys. Ja ne ovat sama asia – kuunnelkaa parin viikon takainen ProGnost. Eikä ole mitään pahuutta, joka ottaa vallan. Ei ole mitään pahaa voimaa.

(Tauko)

Antakaa valonne vain säteillä hetki avoimesti planeetalle.

Teidän ei tarvitse visualisoida onnellista planeettaa, jossa kaikki ajavat kivaa, uutta sähköautoa ja syövät luomutofua. Teidän ei tarvitse kuvitella sitä.

Tiedän, että jotkut teistä ajattelevat: "Minun täytyy luoda kuva tästä hohtavana säteilevästä planeetasta ja kaikista onnellisina." Ei, ei tarvitse. Voitte, jos haluatte, mutta älkää pakottako sitä. Älkää yrittäkö saada maailmaa ja ihmisiä mukautumaan omiin haluihinne.

Te pelkästään säteilette valoa. Tuo valo voi mennä pimeimpiin paikkoihin. Se menee pimeimpiin paikkoihin.

Kuvitelkaa, että säteilemällä valoanne – taas kerran, ilman agendaa – yhtäkkiä maailmanjohtajilla jotka ovat todella kiinnostuneita vallasta tällä hetkellä – tarkoitan, todella kiinnostuneita vallasta – tapahtuu jokin todella kummallinen, outo transformaatio keskellä yötä unitilassa, ja se muuttaa heidän elämänsä ja maansa historian ikuisiksi ajoiksi. Mahdollisesti.

Säteillään vain valoamme yhdessä nyt, yrittämättä tuputtaa mitään. Ei agendaa, ei mitään. Ollen vain, keitä olette, Jumala joka olette, mestari joka olette. Se on siinä. Ja sitten riippuu heistä, mitä he tekevät sillä.

Ja sitten katsokaa uutisia. Katsokaa otsikoita, erityisesti sen jälkeen kun kokoonnumme tällä tavalla – mitä teemme useammin ja useammin.

Katsokaa, mitä tapahtuu pian sen jälkeen. Pian, eli mitä tahansa kolmen kuukauden kuluessa. Cauldre kritisoi minua, koska "enkelien pian" ja "ihmisten pian" ovat kaksi eri asiaa.

Katsokaa, miten asiat alkavat muuttua planeetalla, ja joskus ei niin, kuin pitäisitte parhaana. Joskus voidaan ottaa muutama askel taaksepäin, mutta katsokaa silloin pidemmällä tähtäyksellä.

(Tauko)

Kyse on pelkästä valonne säteilemisestä. Siinä ei ole paljon työtä.

Voisitte lukea kirjaa ja säteillä valoanne.

Voisitte kiillottaa kenkiänne puistonpenkillä – joidenkin teistä pitäisi kiillottaa kenkänsä – ja säteilette silti valoanne.

Voisitte katsella lintujen lentävän ja syödä jäätelötötteröä. Eikä sen tarvitse olla puistonpenkki kirjaimellisesti. Se voi olla tuoli kotona, voitte istua ruohikolla, tai lumessa. Heh, kuulin jonkun Suomesta sanovan: "Entä lumi?" Se on ok. Lumi on hyvä.

Vedetään syvään henkeä ja säteillään aitoa valoamme maailmaan nyt, ilman agendaa.

Ja kun teette sen, tämä valo sisältää teidän tarinanne. Se sisältää teidän historianne.

Säteilette itseänne planeetalle.

Ja kun teette sen, kun säteilette valoanne, säteilette oikeasti sitä ensin itseenne.

Kun voitte istua tässä ja olla täysin myötätuntoinen ja hyväksyvä, kun voitte istua tässä ja oivaltaa, että kaikki on sisällä, niin ennen kuin se menee maailmaan, se osuu teihin itseenne, ihmiseen joka on edelleen virran toisella puolella.

Se osuu jokaiseen entiseen elämäänne. Se menee jokaiseen ns. tulevaan elämäänne.

Siinä on tavallaan valonne säteilemisen ironia. Se menee teille ensin, ja sitten planeetalle.

Lopetamme tänään eri tavalla kuin normaalisti. Normaalisti poistuisin suurieleisesti julistaen: "Kaikki on hyvin koko luomakunnassa", kuten on.

Mutta tänään, kun olen lopettanut puhumisen – ja Tobias sanoo, että puhun paljon – annamme musiikin jatkua vielä noin 20 minuuttia.

Ja jatketaan kaikki penkkeilyä, säteillen valoa maailmaan ja itseenne.

Siis tämän myötä, sanon teille näkemiin tulevaan viestiimme saakka, joka annetaan shaumbroille helmikuun 22. päivä, 2022. Yllätys!

Tämän myötä, jatketaan penkkeilyä, kun valot himmenevät.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

22.2.2022 KAKKOSTEN PÄIVÄ SHAUMBROILLE

ViestiKirjoittaja hammer » 23.02.2022 22:37

KAKKOSTEN PÄIVÄ SHAUMBROILLE

Adamus Saint-Germainia kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
22.2.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

TÄRKEÄ HUOMAUTUS: Tämä informaatio ei luultavasti ole sinulle, ellet ota täyttä vastuuta elämästäsi ja luomuksistasi.

Tämän session koko energian kokemiseksi on suositeltavaa, että kuuntelet audio-nauhoituksen (https://store.crimsoncircle.com/two-s-d ... umbra.html) lukeissasi puhtaaksikirjoitusta tai käännöstä.

GEOFF: Tervetuloa, rakkaat shaumbrat. Tervetuloa tähän spesiaalinauhoitukseen Adamus Saint-Germainin kanssa. Hän antaa sille nimeksi "Kakkosten päivä shaumbroille". Tajuatko? "Tiistai" (suom. huom. "kakkosten päivä" lausutaan samalla tavalla kuin "tiistai"). Olen Geoffrey Hoppe. Olen tässä ihastuttavan vaimoni, Linda Benyo Hoppen, kanssa Villa Ahmyossa, Konassa Havaijilla.

LINDA: On ilo olla tässä, ja on hyvin erityinen tapahtuma.

GEOFF: Se on, ja Adamus halusi tätä tiistain, 22. päivän helmikuuta 2022, merkityksen vuoksi, ja pääsemme aivan kohta liikkeelle. Hengittelemme vähän Lindan kanssa, mutta myös vielä muistutus, että viime shoudissa sanoimme, että ottakaa selfie itsestänne tiistaina 22.2. ja lähettäkää se osoitteeseen (photos(ät)crimsoncircle.com). Haluaisimme saada kuvia teistä kaikista – mitä teette ja miltä näytätte tänä erityisenä Kakkosten päivänä.

Siis tämän myötä, luulen, että olemme valmiita hengittelemään ja pääsemään liikkeelle Adamuksen kanssa.

LINDA: Okei. Siis vedetään kunnolla syvään henkeä, tuota tietoista henkeä, kun aloitamme tämän hyvin ainutlaatuisen tapahtuman.

Vedä kunnolla syvään henkeä. Anna energioiden virrata. Tunne se. Salli se. Se on kunnon syvä hengenveto elämää.

Hengitä tuntien ja sallien.

Vedä kunnolla syvään henkeä, sallien suurimman potentiaalin itsellesi, meille kaikille.

Ole tuon kunnon syvän hengityksen kanssa. Tunne se. Ole sen kanssa. Salli.

Adamus on tässä meitä varten. Hengitä sitä sisään.



ADAMUS: Minä olen mitä olen, täysivaltaisen alueen Adamus.

Ja kyllä, taas kerran, tervetuloa "Kakkosten päivään shaumbroille", ja pienenä lisäsattumana tämän hyvin spesiaalipäivän koko symmetriaan, tämä on Cauldrella ja Lindalla "otto 2". He olivat juuri aloittaneet nauhoittamisen. Olin juuri tullut sisään ja alkanut puhua, ja sitten tuli jotain elektroniikkaongelmia. Siis miten sopivaa, että meillä on "otto 2" tässä "Kakkosten päivässä shaumbroille".

Kyllä, on mielenkiintoinen päivämäärä – 22. helmikuuta, 2022. Kalenterissa se on mestariluku, eli ei laskettaisi yhteen kaikkia noita numeroita, kaikkia noita kakkosia, jotta saadaan numerologisesti 10. Numerot pysyvät sellaisina, kuin ne ovat. Paljastuu symmetria. Sitä kutsutaan myös ubikvitaariseksi (kaikkialla läsnä oleva) palindromiksi.

Siinä on sanahirviö – "ubikvitaarinen palindromi" (2202222022). Silloin kaikki numerot ovat samoja eri päivämäärämuodoissa, joita käytetään ympäri maailmaa. Mikä tahansa se muoto on, se on silti 22.2.22, ja se on sama takaperin kuin etuperin, ja siksi sitä kutsutaan tällä epätavallisella nimellä, ubikvitaarinen palindromi.

Kiinalaisessa kulttuurissa kaksi on onnenluku. Siis kenties tänään on onnenpäivänne. Kenties on hyvä päivä lyödä vetoa hevosista tai mennä kasinolle tai tehdä jotain hyödyntääksenne sen onnen, joka on luonnostaan tässä päivässä.

Aa, tänään on myös paljon häitä. Vihkitilaisuuksia pidetään ympäri maailmaa, kun ne jotka ovat rakastuneita ja menevät naimisiin, ovat päättäneet tehdä sen juuri tänä numeroiltaan hyvin ainutlaatuisena päivänä. Kuka voisi koskaan unohtaa, että hänen hääpäivänsä oli "Kakkosten päivä"? Ja se on myös tiistai (suom. huom. lausutaan samalla tavalla kuin "kakkosten päivä"), ei keskiviikko tai torstai. Meidän "kakkosten päivämme" on ehdottomasti tiistaina.

Aah, ja voitteko kuvitella tänään syntyvät, ja sitten keksitään nimi, no, tytölle esimerkiksi Tuesday. Tai pojalle Twobias, tai työlle kenties Tooley. (Suom. huom. kaikki nimet alkavat äänteellä, joka kuulostaa samalta kuin "kaksi".) Mutta kyllä, hyödynnetään tuon päivämäärän ainutlaatuiset numerot.



Numero kaksi

Tarkastellaanpa numeron kaksi energeettistä merkitystä numerologisesta näkökulmasta. Numero kaksi edustaa voimakasta feminiinivoimaa. Voimakasta feminiinivoimaa. Se edustaa myös valtaa. Kaksi – numero kaksi – on valtaluku. Ja tietysti se edustaa kaksinaisuutta. Kaksi, kaksinaisuus. Ja se edustaa myös in-tu-itiota (suom. huom. "tu" kuulostaa "kahdelta"), intuitiota. Siis tämän numeron kaksi taustalla on paljon numerologisia merkityksiä, ja miten sopivaa, että kaikki nämä kakkoset ovat tänä tiistaina.

Tarot-korteissa numero kaksi liitetään korkeaan papittareen. Aa, ollaan taas tässä voimakkaassa feminiinivoimassa ja vallassa.

Kaikkien näiden kakkosten myötä tänä tiettynä päivänä, on myös symmetriaa, ja saadaan näin paljon huomiota ja fokusoitumista ympäri planeettaa tämän päivän ainutlaatuisiin numeroihin. Se on symmetrinen. Normaalisti päivämäärät ovat, no, sikin sokin. On kaikkia eri numeroita, mutta tässä laskeudumme kakkosten päivään. Ja monet saavat tästä tunteen, että kaaokseen tulee vähän järjestystä. Kaaosta, sattumanvaraisia numeroita koko ajan, ja sitten yhtäkkiä kaikki nämä kakkoset tulevat yhteen.

Ja tämän päivän ajankohta – helmikuun 22. päivä, 2022 – tulee mitä sopivimpaan ja mielenkiintoisimpaan aikaan tällä planeetalla. Nyt tapahtuu hyvin monien asioiden yhtyminen. Olemme puhuneet asioiden yhtymisestä aiemmin, ja se on tuota symmetriaa. Se on eri elementtien tulemista yhteen. Ja pyysin tätä kokoontumista, "Kakkosten päivä shaumbroille", koska … No, ennen kuin pääsemme siihen, tuntekaa tuota numeroa kaksi. Tuntekaa sitä.

Kaksinaisuus, valta. intuitio ja herkkyys.

(Tauko)

Feminiinisyys ja kuten sanoin, tarot-korteissa korkea papitar.

Kaikki nämä kakkoset ovat edustettuna tässä, ja meillä tapahtuu nyt tämä asioiden yhtyminen. Puhuin siitä hiljattain Kasama-jälleentapaamisessamme tällä Villa Ahmyossa. Puhuin tämän upean 27 hengen ryhmän kanssa asioista, joita tapahtuu nyt planeetalla, globaaleista asioista joita tapahtuu planeetalla juuri nyt. Vietimme kaksi täyttä päivää puhuen vain globaaleista tapahtumista, ja Linda, kuten tiedät, se ei ollut erityisen miellyttävää keskustelua.

LINDA: Ei. Se oli epäilemättä mielenkiintoista energiaa.

ADAMUS: Se oli erilaista, mitä normaalisti teemme kokoontumisissa, mutta olen varma, että monet osallistujista olisivat mieluummin olleet tarkastelematta globaalia tilannetta, koska se on vaikea. Se on haastava nyt.

Mutta puhuimme kuitenkin siitä, ja sanoin siinä: "Tällä hetkellä on valtapyörre", eräänlainen sykloni, Itä-Euroopan päällä. Ukrainan ja Venäjän välillä on konflikti, ja se vetää muun maailman mukaan, mutta siinä on paljon muutakin.



Valtasykloni

Tällä hetkellä teillä on planeetalla tämä valtasykloni, tämä valtapyörre, ja se vetää nyt sisään planeetan kaikki valtaongelmat. Se on hyvin, hyvin houkutteleva pyörre. Ja kyllä, otsikoissa on kyse Venäjästä ja Ukrainasta, mutta perimmiltään on kyse paljon enemmästä.

Tämä valtapyörre joka toimii tällä hetkellä Itä-Euroopassa, vetää kirjaimellisesti esiin vanhoja valtaongelmia planeetalla, kysymyksiä jotka ovat olleet haudattuna maaperäänne pitkän, pitkän aikaa, ongelmia joista on historiankirjoissa, mutta joita ei ole koskaan todella ratkaistu. Se on kuin uskomaton sykloni, hurrikaani, tornado, joka saa enemmän ja enemmän ja enemmän voimaa. Se vetää mukaan kaikki ne, joilla on valtaongelmia, ja näette sitä esitettävän maailmannäyttämöllä.

Tämä sykloni vetää kaikkien huomion. Se vetää mukaan nuo ego- ja valtaongelmat maailmanjohtajilta. Ja hyvin monet näistä maailmanjohtajista tulivat takaisin tähän inkarnaatioon niiden valta-, kontrolli- ja hallintaongelmien kanssa, jotka aloitettiin muissa elämissä. He ovat tulleet nyt takaisin kokoamaan uudelleen ryhmänsä, organisaationsa, ne muut jotka olivat mukana heidän entisen elämänsä valtapiireissä. Ja nyt planeetalla on paljon sapelien kalistelua, paljon valtameteliä, ja erityisesti tässä kohtaa myös mahdollisuus sotaan, sotaan jota ei ole nähty melko pitkään aikaan, sotaan joka vetää maailman huomion – aivan kuten ubikvitaarinen palindromi, 22.2.22, vetää kaikkien huomion.

Mutta se mitä planeetalla tapahtuu juuri nyt, näiden symmetristen numeroiden lisäksi, on, että tämä valtapyörre kasvaa. On niitä, jotka vedetään siihen, niitä jotka eivät ehkä koskaan osallistu minkäänlaiseen aseelliseen konfliktiin, mutta se tuo esiin valtaongelmat. Ja tämä on hyvin, hyvin voimakas pyörre, jollaista emme ole nähneet hyvin pitkään aikaan.

Ja syy miksi halusin kutsua tämän kokoontumisen tänä "Kakkosten päivänä shaumbroille", on, että se on ihanteellinen aika penkkeilyyn. Siihen ettei tule vedetyksi valtaan, ettei valitse puolta, ettei tee mitään omaa aatetyötä, muutostyötä tai sapelien kalistelua, ettei osallistu tähän pyörteeseen, joka imee valtaa ympäri maailmaa. Ja juuri sen halusin tehdä tänään tässä sessiossa shaumbrojen kanssa.

Kuten tiedätte, penkkeilyssä on kyse pelkästään valonne säteilemisestä planeetalle, ilman agendaa. Emme yritä muuttaa tilanteen lopputulosta Itä-Euroopassa tällä hetkellä. Emme yritä ripotella enkelipölyä siihen. Emme yritä valita puolta, jompaakumpaa, koska kumpikin puoli tuntee oikeutusta, mutta kumpikaan puoli ei tunnista, mitä oikeasti tapahtuu. Kyse on vanhojen ja vanhentuneiden valtaongelmien vetämisestä yhteen.

Voitaisiin sanoa, että planeetta on valintojen tekemisen partaalla, ja se voisi mennä kumpaakin suuntaan – mutta se on tekemässä valinnan jatkaa valtapelejä tai olla valmis niiden osalta. Ja jos valinta on, että ollaan valmis niiden osalta, ne eivät tietenkään lähde pois välittömästi, mutta melko pian ihmiset kääntävät selkänsä vallalle. He tunnistavat, mitä se on. He tunnistavat tuon valtapelin. Se on tavallaan hyvin samanlainen kuin seksuaalienergiavirus. Siitä ei voi syyttää ketään. Se on vain tasapainottomuus tällä planeetalla.



Penkkeily

Siis keräännytäänpä nyt yhteen tänä "Kakkosten päivänä shaumbroille", ja penkkeillään yhdessä ilman agendaa, yrittämättä muuttaa mitään lopputulosta, vaan pelkästään säteillään valoa, jotta planeetta – ihmiset planeetalla, planeetan johtajat, planeetan uskonnot – voivat nähdä, että vallan sijaan on eri tapa, jos he valitsevat sen.

Siis laitamme nyt musiikkia, ja vedetään syvään henkeä yhdessä tässä globaalissa shaumbra-kokoontumisessa, tässä "Kakkosten päivässä shaumbroille", kun tämä valtapyörre kerää lisää ja lisää ja lisää höyryä Itä-Euroopan päällä, mutta todellisuudessa se vetää esiin valtaongelmia planeetan joka paikasta.

Näette sen, tunnette sen. Kuulette siitä uutisissa – valta yrittää pitää kiinni vallastaan, mutta pystyykö se?

Vedetään syvään henkeä yhdessä nyt, ja aloitetaan penkkeilymme tässä "Kakkosten päivässä shaumbroille".

Penkkeilyssä on kyse pelkästään valonne säteilemisestä, jäämättä kiinni kaksinaisuuteen, määrittelemättä lopputulosta, valitsematta puolta, ja tämä valtapyörre on nyt hyvin, hyvin voimakas. Se pyrkisi vetämään ihmisiä siihen. Se pyrkisi vetämään siihen myös hyvää tarkoittavia shaumbroja, jotka penkkeilevät. Se on niin voimakas.

Se vetää ehdottomasti sisään johtajia ympäri maailmaa, joilla on omat valtaongelmansa. Se vetää sisään ehdottomasti ihmisiä, jotka käsittelevät henkilökohtaisia valtaongelmiaan, ja sitä kaikkea tapahtuu tässä mielenkiintoisessa asioiden 22.2.22-yhtymisessä.

Vedetään syvään henkeä, ja nyt säteilkää vain valoanne. Antakaa sen säteillä maailmaan ilman agendaa.

(Tauko)

Ja kun säteilette tuota valoa, se valaisee mahdollisuuksia – mahdollisuuksia mennä vallan yli tällä planeetalla. Ja planeetta on operoinut pitkän, pitkän, pitkän aikaa valtakysymyksillä. Ja kuten tiedätte keskusteluistamme, valta on illuusio. Mutta silloin kun siihen uskoo, se on hyvin viettelevää.

Se tulee esiin tänä aikana, koska tietoisuus planeetalla muuttuu tällä hetkellä, ja on niitä, jotka alkavat oivaltaa, että valta on todella illuusio. Mutta kun jollain on valtaa, hänellä on taipumus yrittää saada lisää sitä. Ja kun jollain ei ole valtaa, varmasti hän pelkää sitä, ja sitten hän yrittää saada valtaa.

Ja loppujen lopuksi se tuo huomion siihen, että planeetalla on paljon energiaa. Loppujen lopuksi se myös auttaa transformoimaan sen, miten planeetta etsii, löytää, louhii ja prosessoi raakaenergiaa sellaisiin asioihin, kuin kodin lämmittäminen ja autot.

Loppujen lopuksi tällä valtapyörteellä on potentiaali transformoida asiat planeetalla niin, että ihmiset oivaltavat, että heillä on kaikki energia, henkilökohtainen energiansa jota he tarvitsevat, ja shaumbrat tunnistavat, että kaikki energia on teidän.

Tätä vallan tavoittelua tulee, kun yksilö uskoo, että asiat, kuten energia, ovat hänen ulkopuolellaan. On kyse sitten energiasta yleensä tai rahasta tai toisten ihmisten hallinnasta, niin silloin kun yksilö uskoo, että se on hänen ulkopuolellaan, hän jää kiinni valtaan. Hän yrittää saada enemmän ja enemmän valtaa, ja näin ollen energiaa – kuten hän ajattelee.

Mutta kenties tämä on se aika juuri nyt, tässä asioiden yhtymisessä, että planeetta alkaa oivaltaa, että valta on illuusio, että on paljon energiaa jokaiselle.

Kenties tämän valtapyörteen myötä ja teidän säteillessä valoanne planeetalle, se johtaa uusiin löytöihin energiasta – että fossiilinen polttoaine-energia on yhtä vanhanaikaista kuin valta, ja nyt tällä planeetalla tulee aika löytää puhdasta energiaa, vapaata/ilmaista energiaa, tehokasta energiaa.

Siis näette, että kyse on paljon mustakin, kuin vain helmikuun 22. päivästä, 2022. Se on sidottu koko tähän valtapyörteeseen. Se on sidottu muutokseen, joka on jo paljon myöhässä tällä planeetalla. Mutta ymmärtäen, että se riippuu ihmisistä, haluavatko he valita sen vai eivät. Te säteilette vain valoa muiden nähtäväksi.

Tuntekaa tässä hetki tätä valtapyörrettä, joka on keskittynyt Itä-Euroopan päälle tällä hetkellä, Ukrainan ja Venäjän alueen päälle, mutta jäämättä kiinni siihen.

Se on hyvin, hyvin voimakas tai viettelevä. Se vetäisi ihmisen syvälle sisäänsä.

Tuntekaa tätä hetki.

(Tauko)

Tämän valtapyörteen ytimessä, sen keskuksessa, on pelkoa.

Kaiken vallan ytimessä on pelkoa – pelkoa että menettää tuon vallan, pelkoa että muut saavat vallan itseen. Siis jokaisen valtaongelman, ja erityisesti tämän valtapyörteen, ytimessä on valtava määrä pelkoa.

Tämä pyörre pyörii. Se lisää höyryä, se saa voimaa. Se vetää sisään niitä, joita ei edes uskoisi voivan vetää siihen.

(Tauko)

Olemme tässä pelkästään säteilemässä valoa – syy olemisellenne tällä planeetalla tänä aikana. Syy, ettette saaneet valaistumistanne aiemmin, vaan jäisitte mestarina Maa-planeetalle säteilemään valoanne erityisesti tällaisina aikoina.

Voi, säteilemään sitä joka päivä, mutta säteilemään nyt erityisesti tänä "Kakkosten päivänä shaumbroille". Ja taas kerran, yrittämättä valita puolta, ilman agendaa, pelkästään säteilemään valoa.

Vetäkää kunnolla syvään henkeä, ja antakaa valonne säteillä maailmaan.

(Tauko)

Valoa joka valaisee mahdollisuuksia ihmisille, ja sitten riippuu heistä, valitsevatko he niitä vai eivät. Se riippuu heistä. Mutta säteilette tuota valoa, joka näyttää heille, mitä he eivät ehkä ole aiemmin nähneet. Ja siitä penkkeilyssä on kyse.

(Tauko)

Vetäkää syvään henkeä, ja on ok tuntea, millaista tämä valta on, mutta sitten tietää, ettei tämä pyörre ole teidän. Tuntea se, olla tietoinen siitä ja herkkä, mutta ottamatta sitä omaksenne.

On hyvä tuntea tämä pelkoydin kaiken vallan keskipisteessä, mutta erityisesti tässä pyörteessä, joka toimii nyt, ja oivaltaa, ettei se ole teidän.

Monet teistä ovat olleet huolestuneita/levottomia muutamana viime päivänä tai viikkona – ahdistusta jota kutsun "haamuahdistuksesi" – oikein tietämättä, mitä se on, mutta ajatellen, että kyse on jostain, mitä teette. Ei. Te vain tunnette.

Tunnette tuon valtapyörteen muodostumisen, ja se aiheuttaa ahdistusta, erityisesti kun ette tiedä, mitä se on. Tunnette tuon pelon, jota on tämän pyörteen ytimessä. Mutta se ei ole teidän.

Kyllä, tunnette sen, koska olette herkkä. Teistä tulee hyvin virittynyt energioihin, ja energiat ovat tietysti vain kommunikointia. Tunnette tämän kaiken, mutta muistatte, ettei se ole teidän. Jäitte planeetalle säteilläksenne vain valoanne nyt.

Siis tehdään se nyt. Annetaan vain tuon valon säteillä. Teidän ei tarvitse pakottaa sitä. Teidän ei tarvitse työntää sitä. Kyse on vain avautumisesta ja sallimisesta.

(Tauko)

Kun jokin tällainen – tämä valtapyörre – tuntee tuon valon, se pauhaa vielä enemmän. Se pyörii vielä nopeammin. Se yrittää kirjaimellisesti vetää teidät siihen.

Se ei pidä tuosta säteilevästä valosta, koska tämä valta oivaltaa, että se paljastetaan. Se laitetaan valoon. Se ei pidä siitä vähääkään.

Mutta te pysytte vakaana. Pysytte tasapainossa.

Vedätte syvään henkeä ja tunnette sitä, miksi ylipäätään olette täällä, ja pelkästään säteilette valoanne. Yrittämättä tuhota tätä energiapyörrettä, tätä valtapyörrettä, ja yrittämättä kukistaa sitä, koska silloin olette vain kaksinaisuuspelissä.

Ja kaksi, numero kaksi, voi todella edustaa kaksinaisuutta ja valtaa, kuten näette tällä hetkellä.

Olette tässä pelkästään säteilemässä valoa.

Niin paljon kuin tuo valo kiihottaakin tuota valtaa, niin paljon kuin valo ärsyttääkin tätä valtapyörrettä, pysytte vakaana, ja säteilette vain valoa.

Ei agendaa. Yrittämättä muuttaa mitään. Yrittämättä pakottaa mitään, ja valitsematta tietenkään puolta, säteilette vain valoa.

Melko pian oivallatte, että tuo valtapyörre yrittää vain sivuuttaa valon, yrittää vain sivuuttaa teidät, jatkaa työtään ja pyörii vihaisesti, raivokkaasti ja imee sisään kaikki ne, jotka työskentelevät vallan kanssa, joilla on valtatasapainottomuutta ja valtaongelmia.

Se voimistuu, kun se vetää sisään enemmän ja enemmän kaikkea, ja näette sitä esitettävän nyt maailmannäyttämöllä.

Sillä ei ole oikeastaan merkitystä, mitä tulee näiden seuraavien päivien ja muutamien seuraavien viikkojen aikana. Mutta tarkkailkaa kuitenkin. Olkaa kuitenkin tietoinen, mitä muutoksia tapahtuu.

Ja taas kerran, yrittämättä saada mitään tapahtumaan, säteilette pelkästään valoanne. Mutta tarkkailkaa, mitä tapahtuu, kun tuhansien shaumbrojen valo kohtaa Maan, maailman.

Eikä se välttämättä liity suoraan siihen, mitä Itä-Euroopassa tapahtuu tällä hetkellä, vaikka sillä voi ehdottomasti olla jokin vaikutus. Mutta mitä tapahtuu, kun valoa säteilee tänä asioiden yhtymisen aikana, vallan pauhaamisen aikana – pauhaamisen jossa ei ole kyse vain tästä hetkestä, vaan se tuo esiin valtaongelmia menneisyydestä ja imee ne pyörteeseen.

Tarkkailkaa, mitä tapahtuu, kun pieni ryhmä ihmisiä ympäri planeettaa säteilee vain valoaan.

Vedetään syvään henkeä, ja jatketaan säteilemistä, jatketaan loistamista.

(Tauko)

Vetäkää kunnolla syvään henkeä.

Antakaa valonne virrata sulavasti sisältänne.

Antakaa valonne virrata helposti ja sujuvasti teistä planeetalle.

(Tauko)

Jäämättä kiinni ongelmiin. Jäämättä kiinni valtapyörteeseen – säteilette pelkästään valoanne.

(Tauko)

Kuten sanoin ryhmällemme Kasama-jälleentapaamisessa, se kun penkkeilette tällä tavalla, kun säteilette valoanne maailmaan ilman agendaa, minulle se on puhdas rukous, todellinen rukous.

Rukoilematta tiettyä lopputulosta, koska silloin olette vain kaksinaisuudessa. Rukoilematta ulkopuolista interventiota, koska kaikki tulee sisältä.

Tämä – tämä valonne säteileminen – on puhdas rukous, asia jolla on suurin potentiaali muuttaa asioita, jos ihmiskunta on valmis.

Sitä teemme tässä tänään, tänä "Kakkosten päivänä shaumbroille".

Annamme musiikin jatkua vielä vähän aikaa, kun jatkatte valonne säteilemistä tällä planeetalla.

Tulkaa takaisin myöhemmin ja tarkkailkaa, mitä tapahtuu, tarkkailijaa matalan aidan takaa, kuten Tobias sanoisi.

Matalan aidan takaa, tulematta imetyksi valtapyörteeseen, ja saatatte todella tuntea sen houkutuksen. Tulematta imetyksi siihen, seisten vain matalan aidan takana ja tarkkaillen, mitä tapahtuu nyt tulevina päivinä ja viikkoina.

Sanon näkemiin tässä nyt, ainakin toistaiseksi, seuraavaan kokoontumiseemme saakka.

Olkaa hyvä, ja jatkakaa valonne säteilemistä tänä "Kakkosten päivänä shaumbroille", helmikuun 22. päivänä, 2022.

Tämän myötä, olen täysivaltaisen alueen Adamus.

_______________________

Ole hyvä ja jaa vapaasti tätä tekstiä kokonaisuutena, epäkaupallisessa tarkoituksessa ja veloituksetta, tämä huomautus mukaan liitettynä. Geoffrey Hoppen, Golden, Colorado, täytyy hyväksyä kirjallisesti kaikki muu käyttö.

© Copyright 2022 Crimson Circle IP, Inc.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

Maaliskuu 2022 OIKEA AIKA JA OIKEA PAIKKA

ViestiKirjoittaja hammer » 02.03.2022 19:22

OIKEA AIKA JA OIKEA PAIKKA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Maaliskuun 2022 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Olen varma, että shaumbrat valitsivat oikean ajan ja paikan tulla takaisin tässä elämässä. Seurasimme Atlantiksen koodia ollaksemme täällä maan päällä noin vuonna 2000 jKr., muutama vuosi sinne tai tänne. Emme tulleet vuosikymmeniä liian aikaisin, ja onneksi emme laskeutuneet väärälle planeetalle.

Ihmettelin aiemmin niitä Adamuksen toteamuksia, että monet shaumbrat viivyttivät Oivaltamistaan ja perimmiltään jäämistään tälle planeetalle tähän elämään ja aikakauteen saakka. Kun saa valita, kuka haluaisi viivyttää Oivaltamistaan vain ollakseen täällä tänä hulluna aikana? Miksei hakisi vain Oivaltamistodistuksensa ja sitten häipyisi helvettiin Dodgesta (vanha cowboy-termi), ennen kuin helvetti pääsee irti? Kuitenkin ikivanha sopimuksemme sekä sisukas luontomme toivat meidät tänne nyt.

Tulimme ihmiskunnan kvanttihyppyä varten. Muutama viime vuosi, ja erityisesti muutama viime viikko, ovat osoittaneet, miten nappiin osuimme tänne. Planeetta tarvitsee puhdasta, silkkaa tietoisuutta enemmän kuin koskaan. Kaikki mitä olemme tehneet siitä lähtien, kun Crimson Circle aloitti elokuussa 1999, on ollut valmistautumista tähän. Laskeuduimme globaalin transformaation pesäkkeeseen. Pum!

Koko tuota energia- ja valtakysymystä esitetään nyt, kuten hyökkääminen Ukrainaan todisti. Jos muistat Tobiaksen Enkelien matkan, enkeliolennot loivat Maan ymmärtääkseen tietoisuuden ja energian välisen suhteen. Valta on jumalaisen energiamme ihmispoikkeama/mielenhäiriö. Kun yksilö ei vielä ymmärrä, mitä energia on, hänellä on taipumusta turvautua valtaan saadakseen lisää energiaa – tulee se sitten rahasta, kontrollista tai egosta. Näemme tätä esitettävän maailmannäyttämöllä tällä hetkellä. Se on erittäin vaarallista peliä, ottaen huomioon uudenaikaisten aseiden ja teknologian potentiaalin.

Teknologia on toinen pääsyy, miksi olemme täällä nyt. Teknologia on häirinnyt ja transformoinut planeettaa häikäisevällä nopeudella viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Alle 15 vuotta sen jälkeen kun iPhone esiteltiin, 84 %:lla maailman väestöstä on älypuhelin ja kaikki sen uskomattomat mahdollisuudet. Kuskittomat ajoneuvot ovat tavallisia seuraavan viiden vuoden kuluessa, robotit tekevät pizzoja ja tarjoilevat salaatteja ympäri maailmaa, tekoihoa ja -elimiä kasvatetaan laboratorioissa, taloja tulostetaan rakentamisen sijasta, ja yleistekoäly jolla on ihmistasoisia kykyjä, on lähellä toteutumista. Se on kiehtovaa ja pelottavaa, ja se luo odotusta ja ahdistusta.

Olemme täällä, koska tiesimme, että oli uuden ihmislajin evoluution aika – suoraan silmiemme edessä. Oli aika korjata niiden jumaluussiementen satoa, jotka kylvimme tuhansia vuosia sitten, eli oli lopultakin aika tuoda tietoisuudenvalo muista ulottuvuuksista … jokapäiväiseen elämäämme.

Viime kuukausina Adamus on puhunut globaaleista tapahtumista enemmän kuin koskaan. Ei vain ProGnostissa, vaan työpajoissa, erikoisviesteissä ja Keahakissa. Se merkitsee selvää muutosta Tobiaksen viesteihin, jotka auttoivat parantamaan haavojamme ja kertoivat, ettemme olleet hulluja, ja Adamuksen viesteihin suhteestamme tietoisuuteen ja energiaan vuoden 2009 jälkeen. Olemme tulleet siihen aikaan, jolloin teemme, mitä tulimme tänne tekemään, ja nyt tuo todellinen työ on tässä. Olemme täällä antaaksemme valomme (tietoisuutemme) säteillä maailmaan. Voidakseen jäädä tähän fyysiseen ulottuvuuteen jonkinlaisen mielenterveyttä ja armoa muistuttavan kera, on pakko ymmärtää henkilökohtaisten ja globaalien tilanteiden taustaenergiat. Tätä ei yleensä saa uutisotsikoista tai internetin medialähteistä. Ne fokusoituvat faktoihin (ja usein vinoutuneisiin mielipiteisiin) tapahtumista. Adamus on haastanut meidät aistimaan tilanteita ja tuntemaan ne todelliset energiavoimat, jotka noita tapahtumia ajavat.

Kasama-jälleentapaamisen kaksi ensimmäistä päivää Konassa, Havaijilla olivat näännyttäviä. Puhuimme maailman kohtaamista pääongelmista. Kaikki olivat uupuneita noiden päivien jälkeen, koska se ei ole hauska aihe. He olisivat mieluummin puhuneet aika-avaruudesta, valokehosta tai jopa sallimisesta, kuin maailman ongelmista. Adamuksella oli tärkeä pointti tälle ryhmälle: jos aiotte jäädä tänne oivaltaneena mestarina ja säteillä valoanne puistonpenkiltä, teidän olisi parasta ymmärtää, mitä oikeasti tapahtuu, ja saada ote taustaenergioista, jotka vaikuttavat planeettaan, jottei teitä imetä kaksinaisuuteen ja draamaan.

Kahden päivän päästä ja Lindan kirjoitettua neljä sivua muistiinpanoja yleisön inputin perusteella, Adamus tiivisti kaikkien planeetan tapahtumien taustaenergiat neljään päävoimaan: ihmiskunnan halu täysivaltaisuuteen (vapaus), totuus, energia ja valta. Yksi osallistuja huomasi siinä kirjainsanan: askel (suom. huom. muodostuu em. sanojen alkukirjaimista). Kaikki mistä olimme puhuneet edelliset kaksi päivää, voitaisiin tiivistää näihin neljään kategoriaan. Ihmiskunta on ottamassa VALTAVAN ASKELEEN tällä hetkellä, mutta jos tuo askel otetaan pimeässä, se voi johtaa katastrofaaliseen kompurointiin. Tästä syystä tulimme silloin, kun tulimme. Olemme täällä antamassa valoa, jotta ihmiskunta voi ainakin nähdä, mitä se on tekemässä.

Keahak-sessiossa 26.2.2022 Adamus puhui yllättäen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. En muista hänen koskaan puhuneen maailmantapahtumista Keahakissa. Sessiot keskittyvät aina mestarin henkilökohtaiseen kehitykseen. Minun täytyy myöntää, että olin hämmentynyt hänen puheestaan, sekä kanavoidessani että monta päivää sen jälkeen. Melkein kaikki ovat tietoisia Itä-Euroopan tilanteesta, mutta Adamus halusi keahakereiden ymmärtävät ne taustaenergiat, jotka luovat tämän tilanteen.

Hän puhui pitkään Venäjän presidentti Vladimir Putinin entisestä elämästä Kiovan (pyhänä) Vladimir Suurena ja Venäjän ortodoksisesta kirkosta. Hän totesi, että presidentti Putinilla on voimakkaita, mutta yksityisiä uskonnollisia vakaumuksia. Hänen maailmankuvaansa ovat vaikuttaneet laajasti hänen konservatiiviset henkiset uskomuksensa. Yhdistettynä entisen elämänsä haluun, että Kiovasta tulee Kolmas Rooma, hän näkee kohtalokseen ohjailla Kiovan pyhää kaupunkia ja palauttaa kaupungin niemeksi Киев (Kiev).

Adamuksen mukaan presidentti Putin yhdistää voimakkaat hallituksen ja uskonnon voimat saavuttaakseen lopputuloksensa. Hän hyödyntää Kiovan muinaisenergioita ja Moskovan kontrolloivia energioita toiveessaan synnyttää Kolmas Rooma, samaan aikaan kun Länsimaat kuihtuvat liberaalien, suvaitsevaisten ja heikkojen uskonnollisten ja poliittisten arvojensa myötä.

Keahak-sessiossa Adamus ei tehnyt presidentti Putinista pahista eikä Ukrainasta uhria. Hän puhui vain taustaenergioista. Se on mestarin perspektiivi hyvin voimakkaasta, globaalista tilanteesta. Henkilökohtaisesti se muutti ajatteluani koko konfliktista. Se ei silti ole tilanne, jonka kukaan meistä haluaa nähdä, mutta mestarin perspektiivistä katsoen voin säteillä valoani viisauden kera.

Adamus työntää jokaista shaumbraa aistimaan taustaenergioita, koska mikään ei ole, miltä näyttää pinnalla. Myös unemme yöllä ovat sellaisia. Ymmärtääksesi uniasi, älä katso sitä, miten mielesi tulkitsee tuon unen, vaan katso taustaenergioita. Henkilökohtaisella tasolla, älä fokusoidu siihen, mitä teit, vaan niihin taustaenergioihin, jotka saivat sinut tekemään, mitä teit. Globaalilla tasolla, tarkista uutisotsikot, mutta tunne sitten syvältä tilanteen taustaenergioita. Tämä on mestarin tie, ja se estää sinua myös jäämästä kiinni rumaan kaksinaisuuteen.

Muutama vuosi sitten Adamus sanoi, että sieluviisaus oli lopultakin käytettävissämme. Shaumbroina meillä on valtava määrä viisautta kerättynä nykyisestä ja entisistä elämistä ja myös kokemuksistamme Atlantiksen "pääpannottajina". Nuo kokemukset ja lopulta Atlantiksen romahtaminen ovat roikkuneet päidemme päällä aioneita (tahallista sanaleikkiä) (suom. huom. käytetyt sanat viittaavat myös krapulaan). Se on yksi niistä syistä, miksi olemme pitäneet matalaa profiilia monta elämää, ja kuitenkin juuri siitä syystä olemme inspiroituneita ja hyvin varustautuneita olemaan tällä planeetalla juuri nyt säteilevinä mestareina. Maailma tarvitsee sitä, ja se haluaa sitä. Se haluaa sitä epätoivoisesti, koska heidän muut johtajansa ovat tuottaneet pettymyksen.

Tämä on meidän aikamme ja meidän paikkamme, shaumbra.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

5.3.2022 Penkkeilyn taito -sarja SHOUD 6

ViestiKirjoittaja hammer » 10.03.2022 16:58

Penkkeilyn taito -sarja
SHOUD 6

Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
5.3.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Minä olen mitä olen, ylpeästi täysivaltaisen alueen Adamus.

Otan tässä hetken, ja hengitän kunnolla sisään, tunnen teidän energioitanne, ennen kaikkea. Tunnen kaikkia teitä, jotka katselette nyt tai joskus tulevaisuudessa (Adamus vetää syvään henkeä). Aah! Hengitän tässä hetken sisään tämän saaren kauneutta ja tietysti kahviani – mm! – joka on aina valmiina.

Mutta, rakas Linda, huomaan, ettei minulle ole mitään kakkuja tänään. Olenko jollain dieetillä?

LINDA: Halusitko jotain tietyn tyyppistä?

ADAMUS: Sillä ei ole merkitystä, mutta olen vain niin tottunut saamaan …

LINDA: Nimittäin ajattelen, onko tutkassasi suklaamuffinssi?

ADAMUS: Suklaa … Sillä ei ole merkitystä, mutta jotain vain tämän hyvän kahvin kanssa.

LINDA: Minäpä haen.

ADAMUS: Kiitos, rakas Linda. Mm (hän siemaisee kahvia, kun Linda lähtee hakemaan hänelle herkkuja). No, he unohtavat joskus. He unohtavat, että ylösnoussut mestari on tulossa käymään, ja he unohtavat pienet asiat, kuten hänen kakkunsa. Mutta se on ok, koska taivas tai helvetti, sillä ei ole väliä minne menen, kaikki on hyvin. Heh! (Viitaten lauluun All is well (= kaikki on hyvin), joka soitettiin juuri ennen Adamuksen viestiä (https://www.youtube.com/watch?v=v6MKH_ATSkY)

Meillä on paljon käsiteltävää tänään, mutta hengitetäänpä sisään sen energioita, mitä meillä on tehtävänä tänään. Muistakaa, että asioita tapahtuu monilla, monilla eri tasoilla. Monilla eri tasoilla. Olette kaksitasoinen – sanottaisiin kai.

En tuo usein vieraita. En esittele usein niitä, jotka ovat tavallaan seurassani piippuhyllyllä muissa ulottuvuuksissa, mutta tämä päivä on erilainen. Tänään meillä on kaikki ne, jotka ovat koskaan kutsuneet itseään shamumbraksi ja jotka ovat menneet yli, ns. virran/joen toiselle puolelle. Meillä on heidät kaikki seurassamme, istumassa täällä parvella. Heitä kiehtoo, mitä maailmassa tapahtuu, ja joitakin heistä vähän kaduttaa, etteivät he ole täällä. Sart, erityisesti, tavallaan johtaa tuota porukkaa sanoen: "Äääh! Yhtäkkiä vain herään ja olen kuollut", mikä on mielenkiintoista sanojen käyttöä. Mutta he kaikki ovat täällä. Olen kutsunut heidät kaikki tänään nauttimaan energioistanne, tukemaan teitä siinä, mitä teette jäädessänne planeetalle.

Ja voin myös nähdä, että heillä on pieniä kylttejä, pieniä julisteita, joita he ovat tehneet. "Jää" on suosittu kyltti. "Tämä puoli on kiva, mutta maan päällä on enemmän tekemistä tällä hetkellä." "Kuolema on kammottava." Muutamia tuollaisia kylttejä on yleisössä. Siis he kannustavat teitä jäämään tänne tänä monumentaalisena aikana planeetalla. Ja he haluaisivat myös, Sartin mukaan, antaa teille suuret, suuret suosionosoitukset nyt. Siis tuntekaa sitä. Ottakaa se sisään, nuo taputukset, kun minä otan sen aikana pienen palan kakkua, jota rakas Linda toi. Mm, mm.

Ihmisruokaa. Kiitos paljon, Linda. Mm. Ihmisruokaa. Hyvää. Meillä on mahtavaa ruokaa Ylösnousseiden mestareiden klubilla, mutta se kaikki on vegaania, joten (Adamus naureskelee). Ei oikeasti, mutta …

LINDA: Olin sanomassa, ettei silloin voi olla maitoa.

ADAMUS: No, laskin vain leikkiä siitä.

LINDA: Se oli vitsi, okei.

ADAMUS: Joo. Meillä on kuitenkin paljon enkeliruokakakkua.

LINDA: Ai, nam!

ADAMUS: No, se sopii mielialaan siellä.

LINDA: Joo, ymmärrän.

ADAMUS: Kyllä. Mutta tuntekaa toki kaikkien noiden shaumbrojen taputukset, jotka ovat lähteneet. Ja tuntekaa myös, miltä heistä tuntuu, miten he haluavat jatkaa täällä olemista välillisesti teidän kauttanne ja tuntea, mitä te tunnette käydessänne läpi, mitä käytte läpi.

Ja on yksi kyltti, joka erityisesti veti huomioni tässä yleisössä, ja heitä on noin 310 täällä. He olivat shaumbroja ollessaan maan päällä. Mutta yksi kyltti todella kiinnitti huomioni. Siinä sanotaan: "Sukella syvälle." Sukella syvälle.



Sukella syvälle

Tuo kyltti tarkoittaa, että teidän on aika todella sukeltaa syvälle Oivaltamiseenne, jäämiseenne tälle planeetalle, sen läpikäymiseen, mitä käytte läpi. Kyllä, on rankkaa toisinaan. Mutta sukeltakaa syvälle siihen. Joskus on taipumusta haluta vain päästä pois siitä, tai sanoa, että eristäydytte maailmasta, tai joskus ette ole oikein varma, haluatteko jäädä vai lähteä. Tuota ilmiötä meillä oli erityisesti viisi, kymmenen vuotta sitten: "Haluanko oikeasti jäädä tälle planeetalle nyt?" Ja silloin kun ette ole oikein varma, te ette ole oikein täällä ettekä ole tuolla. Olette tavallaan välitilassa. Olette tavallaan sulkenut asiat pois, ja se on "ei kenenkään maa". Ja tämän yhden shaumbran kyltissä sanotaan: "Sukella syvälle." Sukeltakaa syvälle siihen kokemukseen, mitä planeetalla tapahtuu juuri nyt, omaan Oivaltamiseenne tai kohta tulevaan Oivaltamiseenne.

Sukeltakaa syvälle penkkeilyyn. Sillä on syvällinen vaikutus planeetalla. Sukeltakaa syvälle elämäänne. Ei muiden elämään kovin paljon, mutta omaan elämäänne. Se on uskomaton asia. Ja kuten olen sanonut pitkän, pitkän aikaa, koette vain kerran tämän Oivaltamiseen tulemisen. Ja se on siinä. Koette sen vain kerran, joten tehkää se kaikella antaumuksella. Tehkää se syvyyden ja selkeyden kera. Sukeltakaa syvälle itseenne, kaikkeen mitä käytte läpi tällä hetkellä. Tämä ei ole aikaa, jolloin teidän kannattaa istua aidalla. Enää ei voi istua aidalla, ja heitän mielelläni teidät pois tuolta aidalta siinä tapauksessa, että istutte.

Sukeltakaa syvälle jokaiseen kokemukseen, joka teillä on tällä hetkellä. Ja Cauldre varmistaa toiseen kertaan minulta tämän, mutta kyllä, sukeltakaa syvälle otsikoihin, jotka vaikuttavat planeettaan. Se ei merkitse, että tulee uutisnarkkariksi. Se merkitsee, ettei yritä vältellä sitä, ettei yritä työntää sitä pois. Se on rumaa toisinaan, mutta sukeltakaa syvälle siihen, koska hyvin paljon enemmän tapahtuu, kuin mitä on pinnalla.

Planeetalla on nyt monia elementtejä, jotka muuttavat planeetan luonnetta, ja on hyvin intensiivistä toisinaan, hyvin intensiivistä, koska kuten olen sanonut usein, teistä on tulossa herkempi. Tunnette enemmän ja enemmän näitä asioita, joita planeetalla tapahtuu. Mutta sen sijaan, että juoksette pakoon sitä tai laitatte itsellenne suojahaarniskan, sukeltakaa syvälle siihen.

Sukeltakaa syvälle joka osaanne. Sukeltakaa syvälle … Kyllä, Cauldre vähän riitelee kanssani tässä (Linda kikattaa). Hän sanoo: "Tarkoitatko, että sukella syvälle kipuun?" Ehdottomasti, ja tiedän, että se on yksi suurimmista haasteista shaumbroilla tällä hetkellä – kivut ja säryt. Sen sijaan että juoksette karkuun niitä, ylilääkitsette niitä ja kiroatte koko päivän, koska on niin tuskallista, sukellatte syvälle siihen. Ja kun sukellatte, se on tavallaan kuin helmivene tai spiraali – se on spiraalimainen – ja kun pääsette sen tiukempaan ja tiukempaan osaan, pääsette sen ytimeen ja menette sen läpi. Menette suoraan sen läpi. Olen piirtänyt tästä kuvan tai laittanut Lindan piirtämään sen taululle. Menette siihen.

Kun yritätte pysyä sen toisella puolella ja yritätte juosta sitä karkuun tai piiloutua siltä tai teeskennellä, ettei sitä ole, teiltä menee tilaisuus tuohon kokemukseen. Mutta teiltä menee tilaisuus myös ns. energioiden ratkaisuun tai transformaatioon, joka tapahtuu. Jäätte sen tälle puolelle, ja kehonne kipu jatkuu, ja mielenne "rehottaa", ja saatte ahdistusta ja kaikkia muita asioita. Mutta sukeltakaa syvälle siihen.

Menkää suoraan sen ytimeen. Kyllä, myös kipuun, myös siihen jos teillä on jonkinlaista fyysistä vaivaa tai olette mentaalisesti epätasapainossa. Sukeltakaa syvälle siihen, koska havaitsette, ettei se ole oikeasti sitä, kuin katsoitte sen olevan tuosta perspektiivistä, tuosta identiteettiperspektiivistä. Kun sukellatte syvälle siihen, oivallatte, että siinä on valtavasti viisautta. Kun sukellatte syvälle siihen, oivallatte, ettei oikeasti ollut kipua. Tarkoitan, että tiedän teidän tuntevan sitä nyt, mutta kun sukellatte syvälle siihen, se kertoo teille ja oivallatte, että ne olivat vain signaaleja teille muuttaa muutamaa asiaa elämässänne. Tuo kipu kehossanne, kipu myös mielessänne, ovat oikeasti vain hälytyksiä tai signaaleja. Sitä ne vain ovat, myös sairaus. Sukellatte syvälle noihin asioihin, ja sitten saatte koko tuon kokemuksen. Saatte kaiken viisauden, ja saatte ratkaisun.

Siis kuvitelkaa tässä, että olette elämässänne, ja tiedän, että hyvin monet shaumbrat yrittävät välttää asioita. Yritätte juosta asioita karkuun. Yritätte teeskennellä, ettei niitä ole. Yritätte torjua niitä kristalleilla – joo, jotkut teistä tekevät edelleen sitä, uskokaa tai älkää – yritätte torjua valkoisella valolla ja kaikella muulla sellaisella. Ei, vaan sukeltakaa syvälle siihen. Se on kaikki teidän energiaanne, ja vaikuttaa siltä, että se tekeytyy joksikin muuksi, että se tekeytyy joksikin, mikä ei ehkä ole mukavaa tai miellyttävää. Mutta kun menette syvälle siihen, oivallatte, mitä se oikeasti on.

Siis rakastan tuon yhden lähteneen shaumbran kylttiä: "Sukella syvään siihen." Sitä varten olette täällä. Ja taas kerran, ette koskaan enää käy tätä läpi. Planeetta ei koskaan enää käy läpi, mitä se käy tällä hetkellä, ei koskaan. Nämä ovat kaikki kertajuttuja. Teidän ei kannata jäädä paitsi siitä. Ja siitä syystä kutsuin kaikki nämä shaumbrat tänne tänään, osallistumaan tähän ja kannustamaan teitä siinä, mitä teette, ja kertomaan teille: "Sukella syvälle." Kertomaan teille: "Anna palaa nyt."

Luulen, että olette havainneet, ettei ole oikeasti muuta tapaa. Jos yritätte juosta karkuun sitä, välttää näitä asioita, tai teeskennellä, etteivät ne ole teidän, se vain jatkuu. Siitä tulee tahmea, ja se on samaa sitten päivästä toiseen, kun yritätte teeskennellä, ettei sitä ole. Kun sukellatte syvälle, joo, on vähän kaoottista eikä ole kovin mukavaa alkuun. Mutta kun sukellatte syvälle siihen, saatte tuon kokemuksen täyteyden ja rikkauden, sekä kaikki vastaukset – kaikki vastaukset – ja sitten oivallatte, että energia on aina palvellut teitä, aina.

Vedetään kunnolla syvään henkeä sen myötä – syvälle sukeltamisen – ja tiedän, että jotkut teistä kiroilevat minulle, tai muutama teistä näyttää minulle tuota sormimerkkiä, mutta … (Adamus naureskelee)

Vedetään syvään henkeä ja sukelletaan syvälle elämään. Elämään – voi, elämä on mielenkiintoista. Siinä on hyvät päivänsä ja huonot päivänsä, mutta sitten nousette sen yli. Nousette hyvien päivien ja huonojen päivien yli, ja yhtäkkiä se on vain elämää rikkaimmassa ja täysimmässä muodossaan. Ei ole mitään hyvää tai huonoa. Ei ole valoa tai pimeyttä. Ei ole kivaa "sinua" ja "huonoa" sinua tai mitään sellaista. Kaikki se häviää. Se lähtee pois. Sitten oivallatte, että olette todellakin mestari, jääden tälle planeetalle nyt, tehden, mitä tulitte tänne tekemään, ja ollen intohimossanne. Ja vaikka saatatte ajatella: "No, puistonpenkillä istuminen valoani säteilemässä ei ole kovin intohimoista", se on ehdottomasti. Sitten kun alatte nähdä vaikutuksen, joka sillä on, vaikutuksen joka sillä on kaikkeen.



Sinun valosi

Kenties merkittävin asia valonne säteilemisessä on – enkä koskaan ennen ole puhunut siitä näkyvästi – että säteilette sitä itsellenne. Säteilette sitä teihin. En halunnut aloittaa sillä. En halunnut johtaa sillä, kun puhuimme penkkeilystä ja valon säteilemisestä ja valon huokumisesta ja kaikesta muusta, koska en halunnut sen olevan motiivi. Ja lisäksi hyvin monien shaumbrojen rakenteessa on jotain hyvin mielenkiintoista. Se on helpompaa, jos ajattelette tekevänne sitä jonkun tai jonkin muun hyväksi kuin itsenne. Niinpä aloitimme sanomalla: säteilkää valoanne tälle planeetalle, huokukaa sitä ilman agendaa, ilman agendaa. Mutta huomaatte luultavasti, että säteilette sitä itseenne ensin. Säteilkää sitä ensin itseenne, ja jälleen kerran, tuo dynamiikka muuttaa kaiken.

Nimittäin, kun jollakulla on kuoleman lähikokemus … Tiedätkö, mikä kuoleman lähikokemus on? Onko sinulla ollut sellaista?

LINDA: Joo.

ADAMUS: Joo? Millainen se oli? Kenet näit?

LINDA: Olin täysin tiedoton.

ADAMUS: Täysin tiedoton, okei. Joillakin ihmisillä on kuoleman lähikokemus, kun he ovat traumaattisessa onnettomuudessa tai jossain vastaavassa, ja usein he näkevät ensimmäisenä suuren valon – suuren, suuren valon. Ja he näkevät … No, jos heidän taustansa on kristinusko, kyse ei tarvitse olla kristinuskon harjoittamisesta, vaan tausta on kristinusko, kenet he näkevät?

LINDA: Jeesuksen.

ADAMUS: Jeesuksen, Jeesuksen, koska Jeesus on ikoni, symboli. He eivät todellisuudessa näe Jeesusta. Se on pelkästään, mitä he tavallaan odottavat näkevänsä. Se on kuin unessa, joten usein mieli keksii tulkintoja tai symboleja, koska sitä se tekee. Se yrittää laittaa mukaan tuon assosiointitekijän. Siis ihmiset näkevät Jeesuksen, vaikkeivät he käy kirkossa. Mutta se on heidän taustansa, ja mieli putkauttaa Jeesuksen siihen.

Siis mitä buddhalainen näkee, kun hänellä on kuoleman lähikokemus?

(Pieni tauko)

Buddhan! Buddhan. Hän näkee Buddhan, aivan kuten joku jolla on kristillinen tai länsimainen tausta, näkee Jeesuksen. Mitä muslimin näkee?

(Pieni tauko, ja he naureskelevat)

Kaikki odottavat. Kaikki ystäväni jotka toin tänään, odottavat innokkaasti: "Mitä Linda sanoo?"

LINDA: Muhammedin!

ADAMUS: Ei, koska ei kuulu olla kuvaa Muhammedista.

LINDA: Niinpä tietysti, munasin sen! (He naureskelevat)

ADAMUS: Mutta jotkut heistä näkevät. Jotkut heistä näkevät Muhammedin. Toiset ovat kuin: "En saa nähdä! Minulla ei kuulu olla kuvaa." Suu tukkoon! (Linda jatkaa nauramista) Muutama teistä valittaa siitä. Täytyy voida laskea leikkiä elämässä. Luulen, että Kuthumi sanoi sen kokoontumisessamme hiljattain. Kaksi asiaa muistettavaksi aina, jos unohdatte kaiken muun. Pitäkää asiat yksinkertaisena, ja teillä täytyy olla huumoria. Teidän täytyy kyetä nauramaan. Ja Maa on kaikkein paras paikka nauraa.

LINDA: Uskon sen.

ADAMUS: Kyllä, se todella on, koska nauraminen, huumori perustuu ristiriitaan, ja kysymykseksi tulee, voitteko nauraa ristiriitatilanteelle vai repiikö se teidät kappaleiksi. Siis voisitte yhtä hyvin keksiä vitsejä, on kyse sitten muista ihmisistä tai muista asioista. Jotkut parhaimmista vitseistä liittyvät siihen, mistä ihmiset tulevat, etnisiin ryhmiin.

LINDA: Totta.

ADAMUS: Eikä niiden pitäisi koskaan olla ilkeitä, mutta teidän pitäisi voida nauraa itsellenne. Tarkoitan, että se on mahtavin asia. Minä voin nauraa teille kaikille (Adamus naureskelee), joten sinun pitäisi voida nauraa itsellesi.

LINDA: Hyvänä päivänä.

ADAMUS: Hyvänä päivänä. Hyvä. Siis mitä ateisti näkee, kun hänellä on kuoleman lähikokemus?

LINDA: Ei mitään!

ADAMUS: Ei mitään, aivan. Ehdottomasti ei mitään. Hän ei oikeasti näe. Hän saattaa nähdä suuren valkoisen valon, mutta Jeesus ei kävele ulos siitä, koska ateisti ei usko häneen, eikä Jumalaa tietenkään ole siinä.

Siis mainitsen kuoleman lähikokemukset nyt, koska silloin kun teillä on kuoleman lähikokemus ja menette tuohon valoon, kaikki näyttää olevan ykseydessä. Kaikki näyttää olevan yhdessä. Menette tuohon valoon – ja se olette te. Vaikka näkisitte Jeesuksen tai Buddhan tai Muhammedin kasvot, joita ei pitäisi nähdä, näette itsenne. Mielenne tulkitsee sen, kuin se tulkitsisi unen, mutta näette oman valonne.

Se on sama asia, silloin kun säteilemme maailmaan, ja luojan tähden, maailmalla olisi tosiaankin käyttöä sille nyt. Mutta säteilette valoanne, ja se tulee ensimmäisenä teihin. Säteilette sitä itseenne. Sanotte, että olette lopultakin valmis pääsemään kaksinaisuuden yli, ja teillä on lopultakin se viisaus, jota teillä ei ollut ennen. Teillä on lopultakin tietämistä, ja periaatteessa heijastatte sen itseenne. Säteilette sitä itseenne. Sanotte, että olette tulleet pitkän matkan. Ette ole enää etsijä. Ette vaella enää loputtomasti etsien vastauksia, koska ne ovat kaikki aivan tässä (osoittaen rintaa). Säteilette valoanne itseenne. Ja samalla se muuttaa energiadynamiikan kaikessa. Säteilette valoanne itseenne, ja sitten saatte tuon valon takaisin itseltänne.

Ja sitten lakkaatte murehtimasta pikku asioista. Lakkaatte murehtimasta – sanotaan – yltäkylläisyydestä. Voi, se oli hyvin suuri juttu shaumbroilla, ja se on edelleen juttu, muttei läheskään yhtä suuri. Yltäkylläisyys – se kaikki on aivan siinä, ja alatte oivaltaa, että se on teidän valossanne. Ettekä penkkeile sitä – ette säteile valoa yrittäen saada yltäkylläisyyttä, koska se on agenda. Se on agenda. Mutta se on sen luonnollinen sivutuote. Jos istutte penkillä yrittäen saada yltäkylläisyyttä, se ei toimi. Itse asiassa, se työntää sitä vielä kauemmas, koska yritätte, sallimisen ja hyväksymisen sijasta.

Kun säteilette avoimesti valoanne, se on viisauttanne. Se on myötätuntoanne. Se on olemistanne. Se on identiteettiänne. Kun säteilette sitä avoimesti, myös kehonne joka solu tuntee sen. Ette voi istua tekemässä puistonpenkkeilyänne sanoen: "Voi, toivon, että tämä kipu menee pois, ja säteilen valoa sen joka puolelle." No, säteilette valoa tuohon kipuun, ja tulee vielä tuskallisemmaksi. Se on hyvin kirjaimellista.

Mutta kun säteilette valoa, teidän valoanne, se lankeaa ensin teihin, ja sen luonnollinen sivutuote on, että se tuo sisään valokehonne. Se vie energian pois kipu- ja sairausmallista, joka teillä on saattanut olla, ja tuo nyt sisään valokehon, joka sitten kommunikoi fyysisen kehonne kanssa, ja kipu lähtee pois. Mutta taas kerran, teillä ei pitäisi olla penkkeilyn agendana lopettaa kipuanne.

Tai, olen nähnyt … Aion dokumentoida joitain näistä asioista, tehdä videon emämokista, shaumbrojen emämokista. Olen nähnyt ihmisten hiljattain – ja tiedät, kuka olet (kameralle); en osoita sinua tässä, mutta tiedät, kuka olet – että penkkeilette saadaksenne kumppanin. Penkkeilette, jotta saatte uuden suhteen elämäänne (Linda kikattaa). Kyllä, olen vakavissani, Linda. Olen todella vakavissani. Ja ei, se et ole sinä (he naureskelevat ja Belle haukkuu). Mutta on edelleen väärinymmärrystä penkkeilystä, yritätte tehdä jotain ennakoivasti. Penkkeilyssä ei ole kyse siitä. Ja olen nähnyt ihmisten penkkeilevän toivoen, että he saavat tietyn työpaikan, jota he hakevat. Sitä ei tehdä niin (Belle haukkuu taas). Säteilette pelkästään valoanne.

Kiitos, Belle. Bellen täytyi puuttua tähän kaikkeen. Se on muuten samaa mieltä.

LINDA: Ehdottomasti.

ADAMUS: Joo. Siis säteilette pelkästään valoanne, ja se on siinä. Ja ensimmäisenä se menee itsellenne, teidän osiinne joita ette edes tunne vielä. Säteilette sitä sanoen: "Kaikki on hyvin." Miten se säe menikään? "Kuljetaan taivaan tai helvetin läpi, kaikki on hyvin." (Viitaten em. lauluun) Sitä sanotte. Ja sitten taianomaisesti – mutta ei oikeasti – energiat, teidän energianne, muuttuvat palvelemaan teitä. Se on todella hyvin yksinkertaista.

Kun penkkeilette, se kaikki tapahtuu ilman agendaa. Se kaikki tapahtuu yrittämättä pakottaa jotain lopputulosta. Siinä ei ole kyse pimeyden tai pahuuden tuhoamisesta tai itsenne parantamisesta. Se ei ole mitään yllä mainittua. Tässä todellinen viisaus tulee sisään, ja teillä on tuota viisautta nyt. Todellinen viisaus tulee sisään, kun säteilette vain valoanne. Se on näin yksinkertaista.

Ette yritä saada kumppania. Ette yritä päästä yli jostain sairaudesta tai vaivasta. Ja kyllä, se on vaikeaa ensin, koska istutte siinä ja yhtäkkiä sanotte: "Minun täytyy säteillä valoa tähän ongelmaan elämässäni", tai yritätte muuttaa jonkin globaalin tilanteen lopputulosta. Ette tee sitä. Se on hyvin yksinkertaista, mutta taas kerran ihmisidentiteetti hyppää mukaan ja haluaa pelata sen kanssa, sotkea sitä. Se ei ole voima/valtatyökalu. Valonne säteileminen ei ole voimatyökalu.

Tuntekaa sitä hetki. Se on vain valonne, ydinolemuksenne, tietoisuutenne, viisautenne säteilemistä. Se on siinä. Ei mitään agendaa. Ja kun teette sitä, se menee ensin teihin, ja sitten se menee ulos maailmaan.

Tulokset ovat syvällisiä, mutta ette tee sitä noiden tulosten vuoksi. Ja se on tilanteen paradoksi, koska hyvin monet yrittävät tehdä sitä tulosten vuoksi. Myös penkkeilyä, valon säteilemistä maailmaan yrittäen saada tuloksia globaalissa tilanteessa – ja puhumme siitä hetken kuluttua. Ja olen nähnyt liian monien shaumbrojen edelleen istuvan penkkeilemään agendan kera. Agenda voisi olla niin yksinkertainen kuin: "Toivon, että sota loppuu välittömästi", tai " Toivon, että tämä puoli voittaa". Olen itse asiassa nähnyt muutaman ihmisen penkkeilevän jalkapallopelin tuloksen puolesta (Linda naureskelee). Kyllä, oikeasti. Se on otettu pois kontekstista.

LINDA: Ihan oikeasti?!

ADAMUS: Ihan oikeasti. Aion laatia kokonaisen luettelon hassuista asioista – laita se listalle niistä 10.000 asiasta, joita meidän täytyy tehdä jatkossa – videon emämokista. Hassuja asioita …

LINDA: Penkkeiljän emämokia.

ADAMUS: Anteeksi kuinka?

LINDA: Penkkeilijän emämokia?

ADAMUS: Penkkeilijän …

LINDA: Emämokia.

ADAMUS: No, kyse ei ole vain penkkeilystä. Kyse on shaumbroista yleensä. Keksimme jonkin … Otan Kuthumin mukaani siihen.

LINDA: Okei, okei.

ADAMUS: Joo, emämokia. Hassuja asioita, joita shaumbra tekee luullessaan, ettei kukaan katsele.

LINDA: (nauraen) Voi ei! (Adamus naureskelee)

ADAMUS: Kyllä. Säteillään valoa jalkapallopeliin – ei, ei, niin ei tehdä.

No niin, toisaalta on täysin ok ihmisenä sanoa, että pidätte peukkua tietylle joukkueelle ja menette kaksinaisuuteen hetkellisesti, huudatte ja kiljutte ja heitätte television huoneen poikki tai sellaisia asioita.

LINDA: Siis sanotko, ettei Cauldre koskaan säteile valoaan Packerseille?

ADAMUS: En puhu Cauldren puolesta nyt. Hän puhuu minun puolestani (he naureskelevat). Kiitos kysymästä. Haluatko oikeasti mennä siihen? (Linda naureskelee) Haluatko oikeasti minun paljastavan hänet kymmenientuhansien shaumbrojen edessä ympäri maailmaa?

LINDA: Ei, rakastan häntä liikaa tehdäkseni sen. Sori! (Jatkaen naureskelemista)

ADAMUS: Koska silloin hän paljastaa joitain sinun …

LINDA: Voi, ei!! Ei, ei, ei!

ADAMUS: (naureskellen) Ei, ei, ei. Emme tee sitä.

LINDA: Lopetetaan! Lopetetaan!

ADAMUS: Siis missä olinkaan? Valonne säteileminen. Kyllä, kun luodaan tätä shaumbrojen emämokien videota, olen nähnyt shaumbrojen säteilevän valoaan golf-kentälle (Linda naureskelee), jotta he päästessään sinne pelaavat paremman pelin. Siitä ei ole kyse. Se on tavallaan hauskaa, vai mitä?

LINDA: Joo. Se on hyvin viihdyttävää.

ADAMUS: No, voisimme joko nauraa sille, tai voisimme itkeä sitä.

LINDA: Nauretaan.

ADAMUS: Nauretaan sille.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Siis, siis … (He naureskelevat) Tässä kohtaa Jean kuristaa minut. Siis pyydämme teitä lähettämään epämokanne (he nauravat) osoitteeseen (shaumbrabloopers(ät)crimsoncircle.com). Odottakaa pari päivää, koska tuota sähköpostiosoitetta ei ole luotu vielä. Tätä myydään enemmän kuin mitään muuta kirjaa, joita olen tehnyt tähän mennessä …

LINDA: Okei, luultavasti.

ADAMUS: … mukaan luettuna suosikkini, Act of Consciousness. Siis asioita, joita olette tehneet matkan varrella, ja joista tiesitte, etteivät ne menneet ihan nappiin.

Okei, tiedättekö, mitä tapahtuu tällä hetkellä? Kaikki ympäri planeettaa, kaikki shaumbrat ajattelevat: "Voi kyllä, tätä minä tein." Kaikki ovat syvällä ajatuksissaan tällä hetkellä (Linda kikattaa), ja toisella puolella olevat nauravat – tämän päivän piippuhyllyläiseni nauravat ja nauravat – koska he tietävät, mitä he tekivät.

Palaanpa sitten takaisin asian ytimeen. Valonne säteileminen menee ensin teihin, mutta te ette tee sitä sen vuoksi. Teemme sitä tällä hetkellä säteilläksemme valoa koko luomakuntaan. Ja siihen sisällytte myös te. Koko luomakuntaan, ja kuten tiedätte, on mahtava aika sille. Siitä syystä tulitte tälle planeetalle. Siitä syystä istumme täällä ja puhumme näin. Olemme päässeet tuon työlään tien yli Oivaltamiseen – haukotus – ja nyt teemme aktiivisesti, mitä tulimme tänne tekemään.



Olet tässä/täällä

Siis vedetäänpä kunnolla syvään henkeä tässä kohtaa. Olette saapuneet perille. Olemme tässä. Ja jos luulet, ettet ole saapunut perille, että olet jäänyt junasta, lopeta se! Suu tukkoon. Ole vain tässä! Pääse sen yli. Lakkaa vaikertamasta. Lakkaa murehtimasta: "Teinkö sen oikein? Olenko …?" Olet tässä, okei. Otetaan hetki vain siihen, että olette tässä.

LINDA: Huh!

ADAMUS: Vetäkää kunnolla syvään henkeä! Ei ole enää mitään työstettävää. Jos en erehdy, luulen viime sessiossamme sanoneeni: "Ei enää prosessointia, neuvontaa, parantamista, mitään menetelmiä." Olette tässä. Olette tässä. He ovat siellä. He lähtivät varhain, ja on vähän katumusta, mutta te olette tässä.

Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.

Sillä ei ole merkitystä, jos hyppäsit muutaman askeleen yli matkan varrella, koska et oikeasti hypännyt. Sillä ei ole merkitystä, jos edelleen luulet, että sinun pitäisi oppia vielä vähän lisää, koska ei pitäisi. Ei pitäisi.

Olet tässä/täällä tänä mahtavana aikana planeetalla.

Olet tässä ihmisenä ja mestarina. Ja sitten voisimme vain siirtyä eteenpäin siinä. Olet tässä.

Vedä syvään henkeä. Tunne sitä, ja jos se on sopivaa, sano se itsellesi: "Olen tässä."

(Tauko)

Ja olet tässä tuhansien muiden shaumbrojen kanssa, nauttiaksesi loppuelämästäsi ja säteilläksesi tietoisuuttasi.

Nyt kun teette tämän, meidän täytyy tuoda kaikki tavallaan ajan tasalle. On joitain harhailijoita koko tässä Oivaltamiseen tulemisessa. He eivät ajatelleet, että he olivat valmiita, tai heistä tuli todella mentaalisia siinä ja ajattelivat sitä aivan liikaa. Joitain todellisia harhailijoita, ja haluan vain tuoda kaikki samanlaiselle tietoisuustasolle nyt. Teidän täytyy vain sanoa: "Olen tässä." Se on siinä, ja sitten olette. Älkääkä sitten ajatelko sitä. Älkää ajatelko: "No, voinko oikeasti sanoa sen?" tai "Olisiko minun pitänyt tehdä se?" tai "Kenties minun pitäisi tehdä se eri tavalla" tai "Ehkä hän ei puhu minulle."

Shh! Lopettakaa se! "Minä olen tässä." Se on siinä. "Minä olen tässä." Vou! Sitten energiat muuttuvat, ja teidän energianne muuttuvat, ja sitten siirrytte eteenpäin, ja teemme, mitä tulimme oikeasti tänne tekemään. Ja pidetään hauskaa sitä tehdessä, ja tehdään se huumorin kera, ja tehdään se yltäkylläisyyden kera. Nämä kaikki ovat oikeuksianne.

Okei, seuraava asia. Takaisin kahvikupin luo (Adamus ottaa hörpyn). Mm. Huomaan, ettet sinä saanut mitään, Linda. Halusitko kahvin tai …?

LINDA: Jos tarvitsen jotain, otan vain vaivihkaa hörpyn …

ADAMUS: Vaivihkaa …

LINDA: … sinulta.

ADAMUS: Okei.

LINDA: Joo.

ADAMUS: Jatketaan. Yksi pääasioista …

LINDA: Odota. Tarvitsitko lisää suklaata?

ADAMUS: En, kaikki on hyvin tällä erää.

LINDA: Okei.

ADAMUS: Tarvitsin vain tuon maun.

LINDA: Okei.



Identiteetti

ADAMUS: Yksi pääasioista tällä hetkellä, joka tapahtuu teillä ja muilla shaumbroilla – jotkut teistä ovat jo tunteneet sen ja olette ehkä vähän tolaltanne siitä, mutta sitä tapahtuu, ja se jatkuu jonkin aikaa – on, että kehitätte periaatteessa uuden identiteetin. Kokonaan uuden identiteetin. Ja kyseenalaistan, pitäisikö sitä edes kutsua identiteetiksi, mutta ei ole oikein muuta sopivaa sanaa.

Teillä kaikilla on ollut tietysti hyvin pitkän aikaa identiteetti ihmisenä, ja identiteettinne voisi olla mies, nainen. Voisitte identifioitua nuoremmaksi tai vanhemmaksi. Melko tyypillisiä asioita. Voitte identifioitua varakkaaksi tai rahattomaksi tai jotain siltä väliltä. Siis olette samaistuneet kaikkiin näihin eri asioihin, ja se on ihmisidentiteetti. Ja puette identiteettinne tietyllä tavalla, koska olette tottuneet siihen, ja teillä on tietty ulkomuoto – vaatteenne. Nimittäin jos käytte läpi vaatekaappinne, kaikki on tavallaan samanlaista. Oikeasti on. Tarkoitan, että teillä ei ole tumma puku toisella puolella ja pellepuku toisella. Kaikki on tavallaan melko samanlaista, koska puette identiteettinne.

Identiteetti sisältyy ääneenne. Hyvin paljon identiteetistänne on äänessä, ja olette muotoilleet äänenne sopimaan identiteettiin. Eikä kyse ole siitä, että ääni on hyvä tai huono, vaan äänenne on räätälöity, muokattu identiteettiänne varten. Se on itse asiassa tärkeä osa. Useimmat ihmiset eivät koskaan ajattele ääntään ja sitä, miten se on osa heidän identiteettiään.

Ja tietysti voitaisiin sanoa tieteellisemästä näkökulmasta, että jokaisen äänen rakenne on ainutlaatuinen. Ne ovat kuin lumihiutaleita. Vaikka kerran löysin kaksi lumihiutaletta, jotka olivat täsmälleen samanlaisia. Se sräjäyttää tuon teorian. Mutta jokainen ääni on ainutlaatuinen ja erilainen, ja se on osa identiteettiänne. Kuunnelkaa itseänne joskus. Ei sitä, puhutteko kovalla äänellä vai pehmeästi, mutta äänessänne on kuvioita/kaavoja, ja se on kudottuna identiteettiinne.

Identiteettinne liittyy ruokiin, joita syötte. Muokkaatte ruokanne identiteettiänne varten. Olette tekemisissä ihmisten kanssa identiteettinne perusteella. Teette tiettyjä asioita, katselette tiettyjä ohjelmia, luette tiettyjä kirjoja, jotka kaikki muovaavat identiteettiänne. Joskus ette tee välttämättä edes siksi, että pidätte noista asioista, vaan koska ajattelette, että teidän täytyy tehdä se tukemaan tuota identiteettiä.

Nukutte tietyllä tavalla, ja se tukee identiteettiänne. Unirytmit, tapanne nukkua, miten syvästi nukutte ja mitä unta näette, ovat kaikki identiteettiä vahvistavia asioita, joita teette.

Se miltä näytätte, miten kaunistelette itseänne, tukee tuota identiteettiä. Siis sanon tässä sitä, että olette tehneet paljon, kaikki ihmiset tekevät paljon, rakentamaan identiteettiä. Sitten siitä tulee hyvin mukava heille, kenties he eivät pidä tietyistä osista, mutta tämä on heidän identiteettinsä. Ja sitten he pysyvät siinä. He pysyvät siinä.

Se on hyvin lineaarinen, tavallaan hyvin yksitasoinen. Ihmisidentiteetissä ei ole paljon syvyyttä, ja tuo identiteetti on niin muokattu – perustuu myös sukunne biologiaan ja esi-isiltänne perittyyn taustaan – että se siirtyy toiseen elämään. Voitte näyttää vähän erilaiselta, ja saatatte asua eri paikassa – todennäköisesti ette – mutta siitä tulee identiteettinne, ihmisidentiteetti. Ja ihmiset eivät oikeastaan pysähdy ajattelemaan sitä. He ottavat sen itsestäänselvyytenä: "Tätä minä olen. Tämä määrittelee minut." Heidän koulutuksensa, työpaikkansa – se kaikki on osa identiteettiä.

Ja tuo identiteetti on mukava arkku, tavallaan (Linda reagoi). Mukava arkku, koska se on mukava. Nimittäin arkut ovat melko mukavia.

LINDA: Olisin mieluummin piparipurkki.

ADAMUS: No, mutta minä pidän arkuista, koska ne on vuorattu joskus silkillä, joskus halvalla polyesterillä. Se on tavallaan mukava, ja keho pysyy siinä. Mutta se on kuitenkin arkku, koska ennemmin tai myöhemmin teidät laitetaan siinä maan alle (Linda tuhahtaa). Ja sen identiteetti tekee. Se rajoittaa teitä. Mutta kuitenkin jos joku tulee ja alkaa ottaa osia identiteetistänne pois, raivostutte. Suututte siitä, koska tämä on se, keneksi identifioidutte.

Siis ihmiset tekevät tätä. Se on suurta ihmispeliä, jossa luodaan ja rakennetaan identiteetti ja sitten pidetään siitä niin tiukasti kiinni, kuin pystytään, vaikkette pidä tietyistä asioista itsessänne, koska tämä on, kuka olette. Aletaan ottaa osia pois jostain identiteetistä – osia pois jostakusta, hänen identiteetistään – ja hänestä tulee hyvin tasapainoton. Se voi aiheuttaa huimausta. Se voi aiheuttaa mielisairautta tietyssä kohtaa. Se voi aiheuttaa valtavassa määrin epävakautta tietyssä kohtaa. Siis ihmiset pitävät todella kiinni tuosta identiteetistä.

No niin, tuo identiteetti on shaumbroilla tällä hetkellä transformoitumassa, ja se lähtee pois. Ja taas kerran, englannin kielessä ei ole hyvää sanaa, muu kuin "identiteetti", jollekin sellaiselle, mikä tavallaan merkitsee sitä, muttei ole se. Siis olette kehittämässä täysin uutta identiteettiä, mutta tämä identiteetti on nestemäinen. Se on joustava. Tämä identiteetti voi muuttua hetkestä toiseen. Mutta isoin juttu siinä on, että se on monikerroksinen, monitasoinen. Se on ja-tila, josta olemme puhuneet. Se on sitä, että olette ihminen ja olette mestari.

Ja haluan olla hyvin selkeä sanoessani, ettei kyse ole siitä, että on ihmismestari, yksi sana "ihmismestari". Se oli vanha käsitys, että transformoimme tämän ihmisen ja teemme siitä superihmiskehon ja superihmispersoonallisuuden ja superihmisälykkyyden ja superihmisen, supermiehen, supernaisen. Sitä ei tapahdu.

Ihminen pysyy melko lailla ihmisenä. Se transformoituu matkan varrella reaktiona niihin moniin asioihin, jotka identiteetissänne muuttuvat. Keho alkaa transformoitua ja periaatteessa uudistua tai parantua. Mielestä tulee selkeämpi, koska heitätte pois paljon roskaa, jota mielessänne oli siitä, kuka luulitte olevanne tai että teidän täytyi olla. Mutta todellisuudessa nuo muut kerrokset ja tasot ovat nyt tulossa olemaan, kun säteilette valoanne. Kun säteilette valoanne ilman agendaa, tuo valo menee kaikkiin muihin mahdollisuuksiinne transhumaanina, "ihmisen yli" -identiteettinä.

Nämä asiat olivat aina siinä. Nämä osanne olivat aina läsnä, mutta ne olivat ns. pimennossa. Ne olivat piilossa. Niitä ei ollut valaistu, koska teillä oli ensinnäkin hyvin kiire rakentaessanne identiteettiänne. Sitten teillä oli hyvin kiire puolustaessanne ja suojellessanne tuota identiteettiä. Mutta nyt te, ihmisenä ja mestarina, pysähdytte hetkeksi ja säteilette vain valoanne, ja se menee teihin ensin ja avaa kaikki uuden identiteettinne muut kerrokset ja tasot.

Ja niitä on niin monia, etten voisi alkuunkaan kuvata niitä, mutta se on koko "sinä". Se on "minä olen", ei vain ihminen. Se on "minä olen, mitä olen; kaikki mitä olen". Ja kyllä, se on mestari, mutta minun täytyy pysähtyä tähän hetkeksi, koska joillakin teistä on ollut väärinymmärrystä myös termistä "mestari".

Olette ajatelleet itseänne tuollaisena yhden sanan "ihmismestarina", superihmisenä. Ne ovat samaa alkuperää, mutta hyvin erilaisia. Emme yritä tehdä ihmisestä mestaria. Ei, emme yritä. Ei, emme yritä. Ja jotkut teistä tappelevat minua vastaan tässä. Ei, emme yritä! Ensinnäkään ette voi tehdä sitä. Fysiikka, logiikka ja kaikki muu sanoo, että ette voi tehdä sitä. Sallimme ihmisen olla ihminen, ja ihmisen suunnitelma, ihmisen tarkoitus, on olla kokemassa. Ja siitä syystä aloitin sanomalla: "Sukella syvälle." Tehtävänne ihmisenä on olla tuossa kokemisessa, eikä ihminen halua valaistumista tai Oivaltamista. Ei lainkaan.

Ihminen haluaa, ihmisenä, olla sitten huippuhyvä. Haluatte olla parempi kuin muut. Haluatte olla kuolematon, monin tavoin, mutta sallikaa ihmisen olla ihminen. Ja sitten kun ihminen säteilee valoa – toisin sanoen, valon säteileminen merkitsee, että olette tulleet ihmisenä kohtaan, jossa oivallatte, että on paljon enemmän. Olette tulleet kohtaan, jossa oivallatte, että nyt teillä on viisautta. Että teillä tosiaankin on sitä. Tulette kohtaan, jossa oivallatte, että matka, Graalin maljan etsintä, on nyt ohi.

Olette tässä. Olette Oivaltamisessa. Ja nyt kun ihminen säteilee vain valoaan, se periaatteessa sanoo: "Luovun yrityksestä säilyttää vanhan identiteettini. Luovun voiman/vallan rakentamisesta. Luovun yrityksestä olla superihminen. Sallin vain itseni." Ja säteilette tuota valoa, ja se säteilee todelliseen mestariin, joka ei ole ihminen – todelliseen mestariin. Se olet sinä, mutta ei pelkästään ihmisidentiteettisi. Se menee paljon pidemmälle.

Se olisi kamala asia – minun uskoakseni se olisi kamala asia – jos kaikki tämä olisi vain "ihmismuhennosta", ihmisen tekemää. Toisin sanoen, kaikki olisi fokusoitunut ihmiseen. Yrittäisimme tehdä ihmisestä mestarillisen, yrittäisimme saada ihmisen Oivaltamiseen, yrittäisimme saada ihmisen valokehoonsa. Se ei ole sitä.

Ihminen, sellaisena kuin se nyt on, yrittäisi ottaa valtaansa kaikki nämä asiat, hallita sitä, kontrolloida sitä ja lopulta viedä sen kaksinaisuuteen, ja luultavasti se tuhoaisi puolet tai enemmän siitä. Siis emme tee tätä – emme tee tätä – suurentelemaan ihmistä. Teemme sen niin, että ihminen avautuu kaikelle, mitä se on – kaikelle mitä se on – ja se on hyvin paljon enemmän. Emme yritä saada ihmiselle lisää voimaa/valtaa tai ihmistä elämään ikuisesti tai mitään vastaavaa.

Mutta ihmisen penkkeillessä, säteillessä valoaan sanoen: "Minä olen mitä olen", säteillään valoa kaikkiin sen muihin osiin, kuka todellisuudessa olette, sallien ihmisen säilyttää koskemattomuutensa ihmisenä, mutta oivaltaen, että teissä on hyvin paljon enemmän. Olette identifioituneet ihmiseksi, ja hyvin paljon siitä, mitä olette tehneet, on tekemään ihmisestä paremman, onnellisemman, varakkaamman ja terveemmän. Ei ole kyse tästä. Antakaa sen mennä.

Tällä hetkellä on yksilötasolla, mutta myös shaumbroilla ympäri maailmaa, oivallus, että identiteetti on muuttumassa. Identiteetti itsenänne, pelkkänä ihmisenä joka kamppailee elämän läpi ja plaa, plaa, plaa, on muuttumassa.

Kyllä, siinä ihmisen identiteetti muuttuu. Sen identiteetti muuttuu kovasti ja avautuu kaikille muille osille, todelliselle suuruudellenne. Emmekä lainkaan väheksy ihmistä. Vapautamme ihmisen vain tämän tekemisestä.

Kun identiteettinne alkaa muuttua – täysin luonnollinen prosessi; teidän ei tarvitse tehdä työtä siihen, teidän ei tarvitse alkaa tuhota vanhan identiteettinne osia – kun tämä tapahtuu, se saa tolaltaan toisiaan, koska olette samaistuneet niin läheisesti ihmiseen. Myös henkinen etsintänne oli, mitä ajattelitte sen olevan, ja ihminen yritti ottaa sen valtaansa. Identifioiduitte henkiseksi olennoksi tai että olitte henkisellä polulla, mitä ette oikeasti koskaan olleet.

Siis kaikki tämä muuttaa identiteettiänne, ja on hyvin epävakaa, kummallinen tunne, melkein kuin pyörryttäisi, kuin kaikki huojuisi, ettekä tiedä, mihin maadoitutte. Pyydän teitä antamaan sen tapahtua ja sukeltamaan syvälle siihen. Ja sanotte: "Voi, olen tulossa vanhaksi. Menetän järkeni. En muista mitään." Ei, vaan muutatte tuota identiteettiä. Tai sanotte: "En voi ajaa edes autoa, olen niin fokusoimaton." Okei, tilatkaa Uber. Ainakin tällä erää, kun käytte läpi koko tätä muutosta siinä, että identifioidutte ihmiseksi.

Tunnette osianne, suurempia osianne – ja korjaan Cauldrea, ne eivät ole suurempia; ne ovat vain muita osianne. Tunnette niiden tavallaan tulevan sisään. Mikään ei vahingoita teitä. Ne eivät … (Adamus naureskelee) Ne eivät ole avaruusolentoja, jotka yrittävät tehdä tutkimuksia teillä. Ne eivät ole vaihdokkaita, jotka yrittävät ottaa kehonne valtaansa tässä kohtaa. Ne ovat luonnollisia osia itsestänne, jumaluudestanne, mestariolennostanne, energiastanne, viisaudestanne, kaikkia näitä asioita – aivan liian lukuisia nimettäväksi tässä kohtaa. Ja älkää yrittäkö nimetä niitä. Sallitte vain ne.

On myös vähän vastarintaa, koska sanotte: "No, hetkinen nyt. Kuka on ohjaksissa? Olen ihminen. Olen kehittänyt identiteettiäni pitkän aikaa. Katsokaa, miten pukeudun ja käyttäydyn, millainen on ääneni ja katse silmissäni. Nämä kaikki ovat osa identiteettiäni. Ja nyt näitä muita juttuja tulee sisään, ja ne yrittävät ottaa vallan?"

Ei. Ne eivät yritä ottaa valtaa. Ne ovat luonnollisia osianne, joita tulee nyt. Ja se tuntuu ensin ehkä vähän vieraalta, vähän erilaiselta. Nimittäin se on, kuin nähdessänne tuon valkoisen valon kuoleman lähikokemuksen aikana: "Oi, se on Jeesus." Ei, se olit sinä. Se tuntuu vähän kuin joltakulta tai joltain muulta. Mutta sitten jos sukellatte syvälle siihen ja sallitte sen, mitä tapahtuu, oivallatte, että tämä on sinä, muttei tuo ihmisen muovaama, veistämä ja kaivertama identiteetti, joka luulitte olevanne.

Siis sanon, että identiteettinne räjähtää. Identiteettinne avautuu (Belle alkaa taas haukkua). Kyllä, Belle vastaa siihen pontevasti: "Kyllä! Jo on aikakin." Nimittäin voin kuulla koirakielen. Belle sanoo: "Jo on aikakin. Ihan oikeasti? Mikä teillä kesti niin pitkään päästä tähän kohtaan?" (Adamus naureskelee)

Siis identiteetti muuttuu, ja se tuntuu fyysisesti oudolta toisinaan, ja se voi muuttaa kaiken – ruuista joita haluatte, asioihin joista luulitte pitävänne, mikä oli vain osa tuon identiteetin rakentamista. Ja tämä kaikki on tarkoituksenmukaista.

Nyt saan kaikkia kysymyksiä tässä. Kiitos monista, monista kysymyksistä, rakkaat shaumbrat jotka kuuntelette. "Miten kauan se kestää?" Onko sillä merkitystä? Tarkoitan, että onko sillä oikeasti merkitystä. Aiotteko merkitä sen kalenteriin sanoen: "Identiteettini alkaa muuttua …" Sanotaan, että se on huhtikuun 1. päivä – heh! se on hyvä päivämäärä – ja loppuu esim. 12.6. Ei laiteta siihen päivämäärää. Se on luonnollista evoluutiota. Ja te sopeudutte siihen. Tunnette sitä, ja melko pian virtaatte sen kanssa.

Mutta voitaisiin sanoa, että ensin se tuntuu jossain määrin tungettelevalta, vähän järkyttävältä – missä on tasapainonne? Mietitte, tuletteko hulluksi. Ette tule. Mietitte, kuoletteko, koska silloin kun tuo identiteettimatto vedetään altanne, ajattelette: "Voi ei! Minä kuolen. Menetän kaiken yhteyden itseeni." Ei, ette kuole. Teistä tulee vapaa, jotta voitte todella elää.

Siis tämä on tulossa. Jotkut teistä alkoivat kokea sitä hiljattain. En halua … Joku nosti juuri kätensä ja sanoi aloittaneensa tämän 30 vuotta sitten. Ei, et aloittanut. Ei, et aloittanut. Tämä kaikki alkoi hiljattain. Älkää kertoko minulle, että olette jo käyneet tämän läpi. Se alkoi hiljattain – hiljattain … Cauldre kysyy minulta siitä. No, en minä tiedä, "hiljattain". Tiedätte, mikä "hiljattain" on. Ette tarvitse siihen mitään päivämäärää.

Tämä on hyvin uusi ilmiö. Kyllä, olette muuttaneet persoonallisuutenne osia, identiteettiänne aiemmin, mutta tämä on erilaista. Ette pelkästään muuta jotain, rukkaa sitä, tee sitä paremmaksi, korjaa sitä vähän. Tämä on täysin uusi identiteetti. Tämä on "minä olen" -olemus. Se on "minä olen" -olemus.

Vedetään syvään henkeä tässä kohtaa.

On hyvin merkittävää, on hyvin tarkoituksenmukaista, että se tapahtuu tällä hetkellä. Ja se kaikki on luonnollista liikettä.

Olette nähneet itsenne tässä tavallaan mukavassa arkussa ihmisenä, identiteettinä, ja nyt on aika päästä siitä ulos ja avautua kaikelle, mitä olette. Ihminen esittää edelleen uskomatonta roolia kaikessa tässä, kuten alatte nähdä.

Yksi asia joka hyvin luultavasti tapahtuu tässä identiteetin transformoitumisessa – tai identiteetin laajentumisessa, paremmin sanottuna – on, että huomaatte yhtäkkiä eräänä päivänä katsovanne itseänne, ihmisitseänne, mestarin silmin tai sielun silmin. Sielulla ei oikeasti ole silmiä, mutta tiedätte, mitä tarkoitan – sen perspektiivistä. Olette tottuneet katsomaan ihmisperspektiivistänne ja yrittäneet kuvitella mestarin ja sielun ja kaikkia näitä muita asioita. Mutta yhtäkkiä se kääntyy, ja yhtäkkiä katselette ihmistä mestarin perspektiivistä.

Se on tavallaan sellaista, kun jotkut teistä ovat tehneet astraaliprojektiossa, tai kuoleman lähikokemus, jossa leijutte kehonne yläpuolella katsellen itseänne. Se on tällaista, mutta te ette tee projektiota ettekä kuole. Yhtäkkiä näette itsenne eri perspektiivistä, ja sitten se on hämmästyttävää. Se on kaunista. Ja hyvin paljon siitä tuodaan nyt säteilemällä valoanne, ja tuo valo menee ensin teihin. Se valaisee osianne, jotka olivat aina siinä, mutta joita ette koskaan tiedostaneet (hälytyssireenien ääntä kuuluu taustalla).

Siis vedetään syvään henkeä sille.

Emme ainoastaan muuta ihmisidentiteettiä – menemme tuon identiteetin yli. Ja katsotaanpa, mikä muu muuttuu teissä sitä tehdessä. Hyvä.



Maailmantapahtumat

Seuraavaksi, sireenien soidessa taustalla on aika puhua maailmantapahtumista. Hyvin sopivaa, kyllä.

Elätte mielenkiintoisia aikoja (sireenien ääni jatkuu). Lisää sireenejä. Taustasivuvaikutuksia.

LINDA: He ovat varmaan kuulleet sinun kanavoivan.

ADAMUS: Joo.

Siis planeetalla tapahtuu paljon tällä hetkellä. Olette täällä penkkeilyä varten, lähettämässä tuota valoa maailmaan ilman agendaa. Vaikea tehdä, erityisesti kun sanotte: "Voi, kaikkia noita ihmisraukkoja, jotka menettävät kotinsa, jotka menettävät henkensä, joiden täytyy paeta maastaan", ja kaikkea muuta. Tämä on tavallaan – en halua sanoa, että se on testi, mutta se on myötätuntonne testi. Voitteko säteillä tuota valoa? Koska sillä hetkellä kun teillä on edes vähän agendaa siinä – ja agenda voi olla niin yksinkertainen kuin sanoa: "Tämän pitäisi olla ohi viikossa. Säteilen valoani siihen, että se on ohi viikossa", tai "Toivon, että tietty puoli voittaa", tai mitä tahansa – yhtäkkiä teidät vedetään kaikkeen tuohon roskaa, kaikkeen kaksinaisuuteen, kaikkeen muuhun mitä tapahtuu. Ette enää säteile valoanne. Lisäätte kaaosta.

Haluan nyt selkeyttää tätä, koska tiedän, että useimmilla teistä on henkilökohtaiset mielipiteenne, ja se on ok. Puhun siitä, että kun penkkeilette tietoisesti, olette tietoinen siitä, että säteilette valoanne, se on aikaa olla ilman agendaa – tapahtuu se sitten tuolilla, kirjaimellisesti puistonpenkillä tai kävellessä. Ja melko pian tuo agenda – jos teillä on sellainen ihmisenä, identiteettinä – alkaa mennä pois, koska oivallatte, että se on hyvin pinnallinen. Se ei ole oikeasti todellista viisautta ja ymmärrystä. Mutta jos sanotte nyt ihmisenä, jolla on mielipide, että toivotte tiettynä lopputuloksia, se on ok. En kannusta siihen, mutta se on ok. Mutta silloin kun penkkeilette, kun istutte penkkeilymoodissanne, mestarimoodissanne säteilemässä valoanne, ei agendoja.



Neljä pääenergiadynamiikkaa

Olen puhunut tästä jossain määrin Keahakissa ja myös äskettäisessä Kasama-jälleentapaamisessa, mutta tuon sen esiin tässä. Planeetalla on tällä hetkellä neljä taustalla vaikuttavaa energiadynamiikkaa. Kaikkea voidaan pitää näiden neljän asian aiheuttamana, jotka näette tässä ruudulla.



1 – Täysivaltaisuus

Numero yksi, täysivaltaisuus.

Planeetalla on riittävä määrä ihmisiä, joiden taustahaluna on saada vapautensa ja täysivaltaisuutensa, ja se liikuttaa tällä hetkellä niitä energia- ja muutosvirtauksia, jotka ovat melko dynaamisia.

Vuosia, vuosia sitten esitin kysymyksen yleisölle: "Haluavatko ihmiset vapautta?", ja totesin, että enimmäkseen eivät. Enimmäkseen he eivät vieläkään halua. Mutta on riittävä määrä, joka haluaa, joka haluaa todellista täysivaltaisuutta, että se on aiheuttanut valtavan muutoksen planeetan energiavirtauksissa, ja riittävästi ihmisiä haluaa ja etsii nyt täysivaltaisuutta tai vapautta tietyillä tasoilla. Se on iso teema.



2 – Totuus

Seuraava kohta on totuus.

Ihmiset haluavat epätoivoisesti totuutta tällä hetkellä. He eivät usko juuri mihinkään, jos mihinkään. He eivät todellakaan usko poliitikkoihin tai uskonnollisiin johtajiin. He eivät usko mainoksiin (Adamus naureskelee). Itse asiassa on luultavasti enemmän totuutta ja uskoa televisiomainokseen tuin paaviin, mutta se on toinen tarina.

Ihmiset etsivät totuutta. Totuutta, on se sitten elämän merkitys, heidän suhteensa perheeseen, historia. Historia ei ole totta. Ihmiset ovat olettaneet pitkän aikaan, että se on, koska se on kirjoissa. Mutta he oppivat nyt, ettei se ole oikeasti totta. Se on yksi perspektiivi, tavallisesti voittajan kirjoittama. Siis he oppivat, ettei se ole totta. Ja silloin he sanovat: "Mutta mikä on totuus? Missä se on?" Ja tietysti, kuten tiedätte itsestänne, he etsivät ulkopuolelta totuutta.

He etsivät jotain, mihin uskoa, on se sitten ihminen tai organisaatio tai tuote. He eivät välitä. He etsivät jotain, mistä he voivat löytää totuuden, ja loppujen lopuksi tuo etsintä tuo heidät takaisin omaan itseensä. Loppujen lopuksi. Tiedätte, millaista se on. Aloitatte tuolta ulkoa, ja sitten lopulta tuotte sen takaisin tähän (itseen).



3 – Energia

Planeetalla on tällä hetkellä valtava dynamiikka, joka liittyy energiaan, ja sanoessani "energia", se on kaikilla eri tasoilla. Polttoaine-energiaa ajoneuvoihin, kodin lämmitykseen ja kaikkeen muuhun, mutta myös, mitä energia, henkilökohtainen energia, on. Olen aina huvittunut kaikista niistä energiajuomista, joita on tällä hetkellä. Minusta meidän pitäisi tehdä nyt Adamuksen energiajuoma, "Kunnon potku persuuksille". Se pitäisi teidät liikkeessä koko päivän. Paljon energiajuomia, koska ihmiset etsivät energiaa, ja se on ymmärrettävää, koska se on puolittain se syy, miksi tulitte tälle planeetalle alun alkaen – ymmärtääksenne tietoisuuden ja energian välisen suhteen.

Siis tällä hetkellä on tätä tavallaan musertavaa liikettä energian ymmärtämiseen. Ja se on fokusoitunut nyt enimmäkseen planeetan energiaan. Ja kaasuun. Sanotte: "Voi, kaasunhinta nousee." Hyvä! Koska se siirtää ihmiset pois siitä, että luotetaan periaatteessa fossiiliseen polttoaine-energiaan, ja se pakottaa nyt johonkin … Aa, joskus haluaisin voida näyttää teille yleisnäkymän, mutta no, tuntekaa minua ja kenties saatte sen.

Kaikki nämä dynamiikat, yhdistettynä tekoälyyn, luovat hyvin todellisen ja mahdollisesti – no, mahdollisesti se tulee elämäänne – vapaan/ilmaisen energian. Jos polttoaine-energia olisi halpaa tai helposti saatavilla, eikä se saastuttaisi, kukaan ei oikeasti katsoisi noita asioita. Mutta tällä hetkellä on todellista intoa katsoa ns. vapaata/ilmaista energiaa, saastuttamatonta, periaatteessa ympäristön kannalta kestävää energiaa, joka ei tule polttoaineesta, tuulesta tai merestä, vaan uskomattomasta löydöstä, josta tulee luultavasti kolmessa vuodessa todellisuutta, ainakin laboratorioissa. Niin pian. Ja sitten vie vähän aikaa, että se pääsee markkinoille ja läpi kaikista niistä muista asioista, jotka liittyvät siihen. Mutta planeetalla on valtavaa liikettä energiaan.



4 – Valta

Ja lopuksi, viimeinen kohta, valta.

Vallan kukoistuskausi on ohi, mutta se yrittää edelleen pitää kiinni. Valtaa on se, kun joku uskoo virheellisesti, että energia on hänen ulkopuolellaan ja hänen täytyy saada kaikki, mitä voi, ensin energiana, mutta lopulta muiden ihmisten kontrollointina – henkilökohtaista valtaa, valtaa muihin.

Valta on ns. viimeisellä taipaleellaan, koska ihmiset torjuvat sen hyvin monilla eri tasoilla. He torjuivat sen jokin aika sitten korporaatiotasolla, ja sillä oli suuri vaikutus. He torjuvat sen nyt hallitustasoilla ja rahoitustasoilla ja kirkkotasoilla. He luulevat esimerkiksi puhuvansa kirkkoa vastaan, mutta perimmiltään kyse on kirkon vallasta. Siinä ei ole kyse siitä, mihin kirkko uskoo, vaan miten se on pitänyt valtaa moniin ihmisiin.

Nämä ovat planeetan pääenergiamotivoijat – pääasiat jotka liikuttavat energiavirtauksia – jotka aiheuttavat transformaatiota. Voidaan katsoa mitä tahansa tilannetta planeetalla ja periaatteessa tiivistää se noihin neljään asiaan. Kyse on yhdestä tai useammasta noista neljästä elementistä.



Valtapyörre

Siinä mitä näette tällä hetkellä Itä-Euroopassa Ukrainan ja Venäjän välillä, ei ole kyse vain Ukrainasta ja Venäjästä. Älkää huijatko itseänne. Siinä on kyse maailmasta. Siinä on kyse jokaisesta maailmavallasta tällä hetkellä. On suunnaton valtapyörre, joka pyörii nyt siinä osassa maailmaa, joka on Ukrainan ja Venäjän rajalla, mutta se ei tyydy vain tuohon alueeseen. Se kasvaa ja kasvaa ja kasvaa, eli siinä ei ole kyse pienestä konfliktista kahden maan välillä. Ja kyllä, kenties presidentti Putin yrittää laajentaa valtaansa ja mennä Ukrainan yli. Nämä ovat kaikki asioita, joista puhumme aivan hetken kuluttua, mutta joita ei ole vielä määrätty.

Se on valtava valtapyörre, koska valta pitää pintansa tällä hetkellä. Se pyrkii saamaan lisää valtaa. Ja jos valta olisi ihminen tai identiteetti, se tietää, että on vaikeampaa saada valtaa kuin koskaan ennen. Ennen oli suhteellisen helppoa saada lisää valtaa. Saat armeijan, ja sinulla on valtaa. Aloitat bisneksen, ja voit saada valtaa. Aloitat uskonnon, ja voisit saada paljon valtaa. Mutta tällä hetkellä valta ei voi saada valtaa niin, kuin ennen. Sen täytyy tehdä todella kovasti työtä sen eteen, ja tämä suututtaa valtaa, eikä suuttunut valta ole kovin kaunis näky. Siis se on vihainen, ja se yrittää saada lisää, ja se yrittää imeä sisään kaiken, minkä voi.

Ja sitten siihen lisätään tilanne, josta mainitsin Keahakissa. Presidentti Putin – sillä ei ole merkitystä; en sano hyvää tai huonoa; en välitä, oletko venäläinen tai brasilialainen; sillä ei ole merkitystä – mutta hänellä on entinen elämä Vladimir Suurena (Pyhä Vladimir), palaten taaksepäin monia vuosia, noin vuoteen 880. Ja hän on reinkarnoitunut tähän elämään, hänestä tulee Venäjän presidentti, mutta Vladimir Suuri tunsi aina, että Kiova oli koko Euroopan ja mahdollisesti maailman valtakeskus, jonka pitäisi olla uusi Rooma. Ja Putinin valtadynamiikka on tullut tähän elämään, pelannut suoraan tämän planeetan valtajutun pussiin, joka on tulossa epätoivoiseksi, ja he pelaavat tätä peliä yhdessä.

Presidentti Putin haluaa Kiovan – se on hänelle tavallaan pyhä paikka – ja laajentua sieltä. Älkää suuttuko Putinille. Hän edustaa vain valtaa, monien, monien muiden maailmanjohtajien rinnalla. Voitte nähdä, miten kaikki valtadynamiikat asettuvat riviin tällä hetkellä. Ja vallassa on mielenkiintoista, ettei se ole kovin fiksua. Valta on voimakasta, muttei kovin fiksua. Se kohottaa itsensä. Se ihannoi itseään, mutta valta ei oivalla – sillä ei ole älykkyyttä, viisautta ymmärtää – että vain vähän valoa huuhtoo sen pois, hävittää sen. Se on ns. kryptoniittia Supermiehelle, tämä valo vallalle. Cauldre antaa minulle esimerkkejä. Valo olisi ämpärillinen vettä, joka heitetään Lännen Pahan Noidan päälle. Psssss! Valta ei ole tarpeeksi fiksua oivaltaakseen tämän, ja se on jännittävää.

Ihmiset pelkäävät valtaa. He sanovat: "Voi, se on niin voimakas!" Ei oikeasti. Itse asiassa sen heikko kohta on valo. Sen heikko kohta. Siis mitä teemme? Säteilemme valoamme ilman agendaa. Jos menette agendaan, annatte nyt vallalle, mitä se haluaa. Se haluaa ennakkoluuloja. Se haluaa agendaa. Se haluaa kaksinaisuutta. Se haluaa ihmisten valitsevan puolen, valo tai pimeys. Valta rakastaa sitä. Valta ei välitä. Se rakastaa vain kaksinaisuutta. Mutta se ei oivalla, että on vain vähän valoa, ja valta menettää tasapainonsa. Se alkaa huojua ja täristä, ja sitten se räjähtää.

Tätä olemme nyt tekemässä tällä planeetalla, tänä aikana jolloin valta tulee loppuunsa. Tarkoitan, että on vähän valtaa, merkityksetöntä valtaa, mutta ihmiset ovat yleisesti alkaneet viime aikoina nähdä, että he ovat kyllästyneet valtaan. Vanhempiensa vallankäyttöön, organisaatioiden ja yritysten vallankäyttöön. Mutta ennen kaikkea, he ovat kyllästyneet hallituksen vallankäyttöön. Valta voisi mahdollisesti loppua, ainakin sellaisena kuin olette tunteneet sen. Ja tästä syystä sillä, mitä teette tällä hetkellä täällä – säteilette valoanne tällä planeetalla – on hyvin suuri vaikutus valtaan. Emme tee sitä yrittäen päästä eroon vallasta. Ei lainkaan. Emme yritä pakottaa valtaa ulos. Sanomme: "Hei, valta, tässä on minun valoni. Mitä pidät siitä? Mitä pidät siitä?"

Hyvin monia asioita voisi tapahtua nyt tässä konfliktissa, joka keskittyy Ukrainaan ja Venäjään. Joukot voisivat mennä sisään, Venäjän joukot voisivat mennä sisään hyvin nopeasti, ottaa valtaansa Ukrainan hyvin nopeasti, ja se voisi romahtaa melkein hetkessä. Mutta hassu asia on, että shaumbrojen penkkeillessä sitähän ei ole tapahtunut. Se voisi olla pitkä, pitkä, ikuisuuksia kestävä sota, verinen sota jossa menetetään lukemattomia henkiä, tavallaan Venäjälle seuraava kierros Afganistanista. He olisivat siellä pitkän aikaa ja olisi paljon verisiä taisteluja, ja se voisi kestää pitkän aikaa. Mutta tällä hetkellä maailmalla ei ole kärsivällisyyttä siihen.

Tässä tilanteessa voisi tapahtua niin, että istutaan alas neuvottelemaan ja saadaan aikaan aselepo, istutaan pöytään puhumaan. Hyvin epätodennäköistä. Hyvin epätodennäköistä. Valta ei pidä neuvottelemisesta. Valta pitää kukistamisesta. Valta haluaa kaiken itselleen. Se ei luovu osasta valtaansa. Ja taas kerran, älkää katsoko vain pintaa, kuten presidentti Putinia. Katsokaa valta- ja energiadynamiikkoja planeetalla.

Tai voisi olla niin, että jotain tapahtuu, kun tarpeeksi valoa säteilee planeetalla, ja valta alkaa murentua. Valtaa alkaa hajota. Voisi olla niin, että valon säteillessä ilman agendaa, maailma yhdistyy – maailma yhdistyy – ja kuluneet vuodet, muutama kulunut vuosi ovat olleet hyvin jakavia ympäri planeettaa. Jakavia melkein kaikin tavoin, koska kaikki tulee nyt esiin ratkaisua varten. Mutta voisitteko kuvitella maailman yhdistyvän nyt sanomaan: "Ei enää. Emme siedä sitä", on se sitten rahoitusjärjestelmien sulkemista tai asioiden tekemistä, jotka estävät ehdottomasti tätä hyökkäystä menemästä pidemmälle.

Mutta voitteko kuvitella, miten maailma voi nyt yhdistyä vähän valon myötä? Ja olen nähnyt sitä tapahtuvan. Olen nähnyt, että ympäri maailmaa on korporaatioita, jotka luopuvat nyt joistain voitoistaan ja tulostaan sanoen: "Ei, lakkaamme lähettämästä tuotteita Venäjälle." Näette maiden lopettavan taloudellisia sopimuksia. Näette niiden lopettavan vanhoja suhteita tapana sanoa, ettei tämä valta voi jatkua enää.

Siis yksi asia jonka näen tuloksena valon säteilemisestä ympäri planeetta ilman agendaa, on, että maat ja ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat yhtenäisenä yhteen sanomaan: "Ei enää. Ei enää." On se sitten Venäjä, Kiina, USA tai mikä tahansa muu maa, joka sanoo: "Ei enää valtapelejä. Sen täytyy loppua nyt." Ei enää aseellisia sotia, joissa ihmisiä kuolee. Ihmiset ovat tarpeeksi kyllästyneitä siihen, mutta he eivät olleet tarpeeksi tarpeeksi kyllästyneitä siihen. Heistä tuli omahyväisiä. Mutta kun vähän valoa säteilee nyt todellisiin mahdollisuuksiin planeetalla, kenties tässä kaikessa on hyvin mielenkiintoinen lopputulos, kenties.

Ja taas kerran, meidän täytyy tehdä se ilman agendaa. Mutta sanon vain, että nyt on erilaisia skenaarioita, ja voitte kuvitella, että kun valoa säteilee niihin, mitkä niistä tulevat ehkä pintaan ja toteutuvat.



Ihmisidentiteetin yli -merabh

Olen puhunut pitkään tänään. Uuvutan Cauldre-raukan identiteettiäänen (Adamus naureskelee), ja on pienen merabhin aika. Laitetaan siis vähän musiikkia ja vedetään syvään henkeä, kun menemme tähän merabhiin. Merabh on tuo tietoisuusmuutos.

(Musiikki alkaa)

Se on aikaa, jolloin meidän ei tarvitse puhua, eikä minun tarvitse puhua niin paljon, ja sallimme vain tietoisuuden muuttua.

Vedetään kunnolla syvään henkeä merabhissamme tänään.

Merabhissa on kyse identiteetistä irtipäästämisestä.

Identiteetistä irtipäästämisestä, tai kutsutaan sitä sen uuden identiteetin toivottamiseksi tervetulleeksi, joka on "minä olen". Olette tehneet jo tarpeeksi irtipäästämistä. Toivotetaan nyt tervetulleeksi uusi identiteetti.

Eikä tuo identiteetti viittaa vain jalostettuun parempaan ihmiseen. Ei. Ihminen tavallaan astuu sivuun ja sanoo: "Olen paljon enemmän, kuin vain ihminen."

Ihmisvalta, voima jota ihminen yritti kerätä identiteettiinsä, häviää yhtäkkiä. Se lähtee pois. Ihminen oivaltaa, ettei se tarvitse valtaansa enää, sen ei tarvitse olla tuossa mukavassa identiteettiarkussa.

Ihminen oivaltaa, että hänessä on paljon enemmän.

Vedetään syvään henkeä, ja vain sallitaan se.

(Tauko)

On hyvin tyypillistä, että joku joka on henkisellä polulla, tekee siitä vain ihmisyyttään koskevaa.

Hän yrittää valaista ihmisen, mitä ei tapahdu.

On kyse ihmisen tulemisesta paikkaan, jossa hän voi sallia sen, että hänessä on paljon enemmän kuin pelkkä ihminen.

Ihminen on pelkästään osa kaikkea, mitä olet.

(Tauko)

Kun ihminen säteilee valoaan, se valaisee kaikki nuo muut osat, kuka hän on.

Vedetään syvään henkeä, ja salli tuo identiteettimuutos itsessäsi, tuo avautuminen kaikkeen, mitä todella olet. Taas kerran, yrittämättä suurennella ihmistä, avaudut koko sinulle – energiallesi, sielullesi, viisaudellesi, mahdollisuuksillesi, moniulotteiselle Itsellesi.

Olen tuskin maininnut sitä aiemmin. On myös moniulotteisia osiasi, jotka kokevat muissa ulottuvuuksissa.

On aika avautua kaikille noille asioille, olematta enää vain tiukasti tuo ihmisidentiteetti. Tuo ihmisidentiteetti joka pyrkii saamaan vähän lisää älykkyyttä, vähän lisää nuoruutta, vähän lisää rahaa. Ei. Päästetään siitä irti.

Emme yritä kasvattaa ihmistä. Annamme ihmisen avautua kaikille muille osilleen.

Ja kuten aina, se on luonnollista. Se on luonnollinen asia. Mutta se tapahtuu paljon armollisemmin, kun vedät vain syvään henkeä ja sallit.

(Tauko)

Identiteetti muuttuu, kuten oikeutetusti pitäisikin. Ei enää tiukaksi puristumista, pidättelyä, edes pelkältä ihmiseltä.

Ihminen liittyy nyt jumaluuteen, mestariin.

Ihminen liittyy nyt moniulotteisiin itseihinsä.

Ihminen oivaltaa, että se on osa jotain paljon, paljon laajempaa. Se on osa jotain, mikä on todella täysivaltainen ja vapaa.

Kyse ei ole välttämättä siitä, että ihmisellä on vapaus, vaan kyse on sen vapauden ja täysivaltaisuuden tunnistamisesta, mikä on "minä olen" -olemuksessa, itsen kokonaisuudessa tai itsen eheydessä.

(Tauko)

Kun tämä identiteetti muuttuu, ihminen kapinoi vähän. Siitä tuntuu oudolta ja kiusalliselta toisiaan. Mutta ihminen ottaa sitten oikeutetun paikkansa "minä olen" -olemuksen kokonaisuudessa.

Ihminen oivaltaa, ettei se tarvitse enää valtaa, eikä se ole oikeasti koskaan tarvinnut. Sen ei tarvitse yrittää suojella identiteettiään, koska se on osa jotain paljon, paljon laajempaa.

Ihminen ei yritä ole jumalainen. Ihminen tunnustaa sielun jumaluuden.

Ihminen ei yritä olla viisaus, mutta ihminen tunnustaa viisauden, joka on luonnostaan koko itsessä.

Ihminen ei yritä olla mystinen, mutta se oivaltaa itsensä, sielunsa, "minä olen" -olemuksensa hyvin mystiset osat.

Ihmisen ei tarvitse tehdä näitä asioita.

Ihminen voi vetää syvään henkeä ja todella sallia se identiteetti, joka on hyvin huolellisesti, hyvin pikkutarkasti ja joskus hyvin ankarasti kasattu hänelle, ja antaa tuon identiteetin mennä.

(Tauko)

Kun olin nuori mies, kenties 12- tai 13-vuotias, kun minua koulutettiin Transilvaniassa pienen ryhmän kanssa muita lapsia, tuossa iässä yksi vaikeimmista, mutta kauneimmista kokemuksista, asioista joita minun täytyi oppia, oli päästää irti identiteetistäni, kaikesta mitä oli rakentanut, no, noissa 12 elämän vuodessa, mutta oikeasti kaikissa monissa elämissäni.

Se oli vaikeaa, koska tuntui siltä, että petät itsesi tai kadotat itsesi. Juuri niistä asioista joita olit työstänyt, hyvin huolellisesti muokannut itsessäsi, sinua pyydettiin päästämään irti. Ei kieltämään niitä, vaan päästämään irti.

Mutta kun olin tehnyt sen, oivalsin, että tuo ihmisidentiteetti sellaisena, miksi ihminen yrittäisi muotoilla sen, ei ole totuus. Se ei ole totuus, eikä se ole täysivaltaisuutta. Ihmisidentiteetti on parhaimmillaan tietoisuusnäytös, ja pahimmillaan inhottava asia. Inhottava asia totuudesta ja oman itsen kokonaisuudesta.

Kun vapauduin identiteetistäni, sitten olin vapaa tuntemaan itseni, kaikki osani.

Olin vapaa saamaan tietoisuusnäytöksiä luomatta hyvin ylimääriteltyä identiteettiä. Pystyin todella muuttamaan esitystäni, identiteettiäni, koska tahansa. Olin todella vapaa identiteetin kahleista.

Vedetään kunnolla syvään henkeä, kun astumme tähän seuraavaan, kauniiseen vaiheeseen, identiteetin transformoitumiseen ja laajentumiseen, ja kaiken sen tiedostamiseen, mitä oikeasti olet, ja sen tehdessäsi jatka valosi säteilemistä ilman agendaa planeetalla.

Jatka valosi säteilemistä, teet sitä sitten kerran päivässä, tai aina silloin tällöin, mikä ikinä miellyttääkin sinua. Mutta säteile valoasi. Ole tietoinen siitä ja tiedosta se ilman agendaa, sillä maailma tarvitsee sitä nyt, ja se haluaa sitä.

Säteilkää valoanne ja sitten myöhemmin katsokaa, miten se on vaikuttanut planeettaan, miten se vaikuttaa tähän valtakonfliktiin, joka planeetalla nyt on.

Katsokaa, miten vain vähän valoa pystyy transformoimaan valtaa.

Tämän myötä, rakkaat ystäväni, erityiskiitos kaikille shaumbroille toiselta puolelta, jotka ovat kerääntyneet yhteen tätä päivää varten. Aa, he sanovat kaipaavansa shoudeja. He kaipaavat tätä aikaa yhdessä, mutta he katselevat edelleen. He katselevat muissa ulottuvuuksissa. Ja ennen kaikkea he kaipaavat teitä.

Vedetään syvään henkeä yhdessä, kun saatamme tämän shoudin loppuun.

Minä olen kaikkea mitä olen. Olen Adamus.

Ja älkää unohtako, että riippumatta siitä, mitä tapahtuu, kaikki on hyvin koko luomakunnassa. Kiitos.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
hammer
Ylläpitäjä
 
Viestit: 5843
Liittynyt: 03.11.2013 22:02

EdellinenSeuraava

Paluu Kanavoinnit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron